Ympäristön tilan seurantaohjelma 2016

Transkriptio

1 RAPORTTEJA Ympäristön tilan seurantaohjelma 2016 PETRI HORPPILA

2

3 Ympäristön tilan seurantaohjelma 2016 PETRI HORPPILA

4 RAPORTTEJA YMPÄRISTÖN TILAN SEURANTAOHJELMA 2016 Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Taitto: Kansikuva: Painopaikka: KEHA ISBN (PDF) ISSN ISSN (verkkojulkaisu) URN:ISBN:

5 Sisältö Johdanto... 2 Pintavesien tilan seuranta... 3 Jokien ja järvien vedenlaadun vertailuolojen ja pitkäaikaismuutosten seuranta (hankkeet XN3101 ja XN3102)... 3 Jokien vedenlaadun vertailuolojen ja pitkäaikaismuutosten seuranta (hanke XN3101)... 3 Järvien vedenlaadun vertailuolojen ja pitkäaikaismuutosten seuranta (XN3102)... 5 Jokien ja järvien biologinen seuranta (hanke XN3103)... 9 Maa- ja metsätalouden kuormituksen ja sen vaikutusten seuranta pinta- ja pohjavesissä (hanke XN5118) Reaaliaikainen levähaittaseuranta (hanke XA03025) Hydrologinen seuranta Hydrometeorologinen seuranta (hanke XC02111) Vesistöjen hydrologinen seuranta (hanke XC02112) Hydrogeologinen seuranta (hanke XC02113) Maaympäristön seuranta Maatalousympäristön päiväperhosseuranta (hanke XL2024) Luontodirektiivin lajien seuranta (hanke XL1011) Ilmapäästöjen seuranta Ilmansaasteiden ja ilmastonmuutoksen vaikutusten seuranta pintavesissä (hanke XA01002) Ympäristön yhdennetty seuranta (hanke XA01001)... 31

6 Johdanto Tähän julkaisuun on koottu Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen (jatkossa Hämeen ELYkeskus) ympäristön tilan seurantaohjelma vuodelle Se sisältää pääosin pinta- ja pohjavesien seurantaa, mutta jonkin verran myös maaympäristön seurantaa. Sitä jatketaan mahdollisuuksien mukaan. Yöperhosseuranta mahdollisesti jatkuu joillakin paikoilla, vaikka loppuvuonna 2015 ilmoitettiin sen päättymisestä. Helmikuussa 2016 ei vielä ollut tiedossa, millä paikoilla yöperhosia seurataan kesällä Sen vuoksi tämä seurantahanke on jätetty vuoden 2016 seurantaohjelmasta pois. Uhanalaisten kasvien esiintymiä tarkistetaan voimavarojen puitteissa. Vuonna 2016 järvi- ja jokivesien laatua seurataan eri puolilla Hämettä noin 35 paikassa. Kesällä havainnoidaan lisäksi sinileväesiintymiä sekä Kanta- että Päijät-Hämeessä. Vesistöjen hydrologinen seuranta tuottaa tietoa vedenkorkeuksista, virtaamista, lämpötiloista sekä jäätymisestä ja jäänlähdöstä. Hydrometeorologisella seurannalla saadaan tietoa sademääristä, lumen vesiarvosta ja lumenpaksuudesta. Hydrogeologisella seurannalla seurataan paitsi pohjaveden laatua ja määrää, myös roudan paksuutta. Ohjelmassa ei ole mukana järvien syvyyskartoitusta, eikä järvien kunnostushankkeisiin ja valvontaan liittyvää näytteenottoa, koska ne eivät ole seurantaa. Seurannan tuottama tieto pinta- ja pohjavesien veden laadusta tallennetaan ympäristöhallinnon ympäristötietojärjestelmän rekistereihin. Hydrologisesta seurannasta saatu aineisto tallennetaan hydrologiseen rekisteriin. Tulokset ovat kansalaisten nähtävillä syke.fi-verkkosivuston uudessa avoin tieto -palvelussa osoitteessa Vedenlaatuaineistojen tarkastelu vaatii jonkin verran asiantuntemusta. Ympäristön tilan seurannan tavoitteena on tuottaa tietoa ympäristön tilasta, sen muutoksista ja muutosten syistä. Seurannasta saatavia tietoja käytetään päätöksenteon sekä ympäristönsuojelutoimien kohdentamisen ja niiden tuloksellisuuden arvioinnin tukena. Tietoa käytetään mm. ympäristölupien käsittelyssä ja valvonnassa, vesistöjen ja pohjavesien tilaluokituksessa ja toimenpideohjelmien laadinnassa, vesistökunnostushankkeiden priorisoinnissa ja vaikuttavuuden arvioinnissa, ympäristön tila -raportoinnissa, toimintojen sijoittumisen arvioinnissa, maakunnallisten ohjelmien valmistelussa, tulvatilanteiden ennustamisessa ja torjunnassa, ympäristöonnettomuuksiin ja satunnaispäästöihin liittyvässä lähtötilan arvioinneissa sekä alueen asukkaiden neuvonnassa. Ympäristöhallinnon lisäksi lukuisat alueelliset sidosryhmät (kuten kunnat, kalastusalueet, konsultit) hyödyntävät seurantatietoja. Lisäksi tietoa annetaan sitä kysyville kansalaisille. Erityisesti järvien veden laatua koskeva tieto on kysyttyä. Hämeen ELY-keskuksella ei ole omaa näytteenotto- ja laboratorioyksikköä. Pinta- ja pohjavesien tilan seurannan edellyttämät näytteenotto- ja laboratoriopalvelut hankitaan vuonna 2016 Ramboll Oy:stä. 2

7 Pintavesien tilan seuranta Jokien ja järvien vedenlaadun vertailuolojen ja pitkäaikaismuutosten seuranta (hankkeet XN3101 ja XN3102) Seurannan tarkoitus ja tavoitteet Ympäristöhallinnon jokien ja järvien vedenlaadun seurantaverkko palvelee mm. vesiensuojelun suuntaviivojen toteutumisen seurantaa, EU:n direktiiveissä velvoitettua tiedonkeruuta vedenlaadusta ja rajavesien tilan seurantaa (UN/ECE ja kahdenväliset sopimukset rajanaapureiden kanssa). Direktiiveistä keskeisimmät ovat vesipolitiikan puitedirektiivi (VPD, 2000/60/EY) ja nitraattidirektiivi (92/676/ETY). Tämä verkko on osa vesienhoitoalueiden perusseurantaverkkoa (Valtioneuvoston asetus vesienhoidon järjestämisestä /1040). Kohteet edustavat vertailuoloja tai hyviä pitkäaikaismuutosten seurantakohteita. Jokien ja järvien vedenlaadun seurannan tavoitteena on: 1. Saada riittävä ja luotettava kuva jokien ja järvien vertailutilasta sekä sen ajallisesta, paikallisesta ja alueellisesta vaihtelusta. 2. Tuottaa aineistoa vesistöjen ekologisen tilan ja sen muutossuuntien arviointia varten vesienhoitosuunnitelmien toimeenpanon tukemiseksi. Seurantafrekvenssi on joko vuosittainen (4-12 kertaa vuodessa) tai kolmen, kuuden tai 12 vuoden välein toistuvaa. Seurattavat muuttujat on jaettu paketteihin ja eri kohteilla seurataan erilaisia muuttujapaketteja. Seurattavien kohteiden tyyppiedustavuuteen on kiinnitetty erityistä huomiota. Lisäksi aina kun on ollut mahdollista, on valittu kohde Natura alueelta, jotta saataisiin tuettua luontodirektiivin edellyttämää seurantaa. Kalavesidirektiivin asettamat seurantavelvoitteet on sulautettu vesipuitedirektiiviin, joten kalavesidirektiiviä ei tarvitse enää erikseen huomioida. Verkkoon on pyritty valitsemaan havaintopaikkoja, joilta on aiemmissa seurannoissa kerääntynyt runsaasti vedenlaatutietoa. Osa aikasarjoista ulottuu 1960-luvulle. Varsinkin pienempien jokien ja järvien osalta aikasarjat voivat olla hajanaisia ja/tai lyhyitä. Tiedot tallentuvat kaikkien havaintopisteiden osalta HERTTA - tietojärjestelmään, josta ne päivittyvät myös Internetin Oiva-järjestelmään. Pintavesien seurannasta kerrotaan lisäksi ympäristöhallinnon verkkosivuilla osoitteessa FI/Vesi/Pintavesien_tila/Pintavesien_tilan_seuranta. Jokien vedenlaadun vertailuolojen ja pitkäaikaismuutosten seuranta (hanke XN3101) Näytteenottosyvyys on yleensä 1 m, mutta matalammassa uomassa keskisyvyys. Näyte otetaan uoman keskeltä. Vesinäytteet otetaan neljä kertaa vuodessa lukuun ottamatta Kalkkistenkoskea. Suositeltavat ajankohdat ovat: , , , ja Lisänäytteet otetaan yli- ja alivirtaamakausina, mikäli ne eivät sisälly jo mainituille ajankohdille hydrologisten olojen vuoksi. Tihennetyn seurannan kohteet EEC 77/795 -tietojenvaihtosopimus jokien veden laadusta on lakannut olemasta voimassa ja virallinen raportointi on päättynyt Seurantaa on jatkettu, koska havaintopaikat sijaitsevat keskeisissä joissa ja ne ovat pääosin osa jotain muuta seurantaohjelmaa. Näiden jokien vedenlaatuaineistoa käytetään ainevirtaamien laskemiseen sekä mallintamiseen. Lisäksi kohteet mainitaan ohjeessa Vesiympäristölle vaarallisista ja haitallisista aineista annettujen säädösten soveltaminen, ( Tihennettyyn seurantaan kuuluu Hämeessä Kalkkistenkoski. Siitä otetaan vesinäytteet kahdeksan kertaa vuo- 3

8 dessa (maalis-, huhti-, touko-, kesä-, heinä-, elo-, loka- ja marraskuu). Määritysryhmiin A ja B kuuluvat analyysit tehdään jokaisen näytteenhakukerran näytteistä, mutta ryhmän C analyysit (raskasmetallit) vain neljästi vuodessa (maalis-, touko-, elo- ja lokakuu). Vesinäytteet otetaan v alkaen 8 kertaa vuodessa ja lisäksi yli- ja alivirtaamakausien havainnot. Aiemmin näytteet otettiin kuukausittain eli 12 kertaa vuodessa. Taulukko 1. Jokien vedenlaadun vertailuolojen ja pitkäaikaismuutosten seurannan havaintopaikat v havaintopaikka kunta seurantatiheys näytteitä/vuosi analyysiryhmät Hausjoki 0,3 Hausjärvi joka 3. vuosi 4 A Heinjoki 0,3 Orimattila joka 3. vuosi 4 A Hyvikkälänjoki 1,5 Janakkala joka 3. vuosi 4 A Imkoski 055 Heinola joka 6. vuosi 4 A Köylinjoki 0,2 Orimattila joka 3. vuosi 4 A Kalkkistenkoski 4800 Asikkala vuosittain 8 ABC Ormijoki 1,0 Hämeenlinna joka 3. vuosi 4 A Tuusj. laskujoki 073 Heinola joka 3. vuosi 4 A Vuolujoki alav mts Hämeenlinna joka 3. vuosi 4 A Äväntjoki 1 Kärkölä joka 3. vuosi 4 A Taulukko 2. Seurantahankkeen XN3101 määritysryhmät. ryhmä RW_A DB-koodi Huom! Lämpötila TEMP;; happi O2D;;TI happi % O2S;;TI sameus, Hach TURB;;TUA sähkönjoht. COND;;CNA kiintoaine SS;F6;GVS suodatus Nuclepore 0,4 μm alkalinit. Gran ALK;;TIH ph PH;;EL väri CNR;;CM CODMn CODMN;;TI kok.n NTOT;D11/D12;SP NO2-N+NO3-N NO23N;;SP NH4-N NH4N;;SP kok.p PTOT;D11;SP PO4-P PO4P;;SP Fe FE;D11;SP tai FE;D1;PLO ryhmä RW_B Al AL;;AAG/PLO OES2 K K;;PLO tai K;;PLM OES3, kestävöimätön näyte Ca CA;;PLO tai CA;;PLM OES3, kestävöimätön näyte Mg MG;;PLO tai MG;;PLM OES3, kestävöimätön näyte Na NA;;PLO tai NA;;PLM OES3, kestävöimätön näyte org.c/toc TOC;;IR epäorg. C/TIC TIC;;IR SiO2 SIO2;;SP Cl CL;F;IC SO4 SO4;F;IC Mn MN;D11;SP tai MN;D1;PLO liuk. kok.p PTOT;F6D11;SP suodatus Nuclepore 0,4 μm +kestävöinti liuk. PO4-P PO4P;F6;SP suodatus Nuclepore 0,4 μm +kestävöinti ryhmä RW_C As AS;;PLM MS1 Cd CD;;PLM MS1 Cr CR;;PLM MS1 Cu CU;;PLM MS1 Ni NI;;PLM MS1 Pb PB;;PLM MS1 Zn ZN;;PLM MS1 Hg (HG;;AFD), HG;;PLM vuoden 2015 alusta HG;;PLM 4

9 Järvien vedenlaadun vertailuolojen ja pitkäaikaismuutosten seuranta (XN3102) Intensiivisesti seurattavat havaintopaikat Intensiiviseuranta tarkoittaa näytteenottoa, joka toistuu vedenlaadun fys.-kem.-muuttujien ja kasviplanktonin osalta vuosittain ja kasvukauden sisällä tihennetysti (avovesikaudella vähintään kerran kuukaudessa). Osa valituista kohteista edustaa vertailuoloja ja osa on ihmistoiminnan vaikutuksen alaisia. Vedenlaadun näytteenotto-ohjelma noudattaa ohjelmaa XN3102 ja siinä erityisesti kohtaa intensiiviseuranta. Jos kohde kuuluu hankkeeseen MaaMet, YYS, IIS tai rajavesiseuranta, tulee kesä-syyskuussa varmistaa että nämä muuttujat tulee analysoitua: klorofylli (0 2 m), sameus, absorptiokerroin 400 nm ABSC4;F4;SP, absorptiokerroin 750 nm (ABSC75;F4;SP), kiintoaine (SS;F6;GVS). Kaukokartoituksen tukemisen lisänäytteet tarkoittavat sitä, että vuodesta 2014 alkaen järvellä käydään kesä-, heinä-, elo- ja syyskuussa kerran kuukaudessa. Näytteenoton pääpaino: klorofylli, ABSC400, ABCS7. Taulukko 3. Intensiiviseurannan havaintopaikat Hämeessä v havaintopaikka kunta seurantatiheys analyysiryhmät Villikkalanj,keskisyv. 1 Orimattila 4-5 x vuodessa hankkeen XN3403 mukainen, lisäksi F- ryhmä hankkeesta XN3102 Pääjärvi, syvänne 95 Hämeenlinna 7 x vuodessa ABCDEF Pääjärvellä näytteenotossa noudatetaan ohjelmaa XN3102 ja siinä erityisesti kohtaa intensiiviseuranta. Villikkalanjärvi kuuluu hankkeeseen XN3403, joten näytteenotto tapahtuu sen mukaan, mutta kesäajan näytteistä (kesä, heinä, elo- ja syyskuu) tehdään lisäksi seuraavat määritykset 1m:n syvyydeltä: Taulukko 4. Kesäajan lisämääritykset Villikkalanjärvellä. määritys DB-koodi syvyys absorptiokerroin 400 nm ABSC4;F4;SP 1 m absorptiokerroin 750 nm ABSC75;F4;SP 1 m Perusseuranta Perusseurantaan kuuluvilla järvihavaintopaikoilla seurataan normaaleja vedenlaatumuuttujia (esim. lämpötila, happi, sameus, sähkönjohtavuus, näkösyvyys, ravinteet, alkaliniteetti, ph) vähintään kaksi kertaa vuodessa kerrostumakausien lopulla, koska näillä ajankohdilla saadaan hyvin kiinni järven perusvedenlaatu. Useimmilta järviltä otetaan vesinäytteet kolmesti (kevättalvi ja kaksi kertaa kesällä) vuodessa ja muutamilta neljännen kerran syystäyskierron aikaan pohjaeläinnäytteenoton yhteydessä. Näytteenoton ajankohdat ja syvyydet määritysryhmittäin Tavoitteena on ajoittaa näytteenotto kerrostumakausien lopulle. Lämpötila- ja happikerrostuneisuuden sekä harppauskerroksen syvyyden määrittämiseksi (määritysryhmä LW_A) näytteet otetaan vähintään 5 m:n välein. Harppauskerroksen alapuolelta voidaan syvissä järvissä näytteet ottaa 10 m:n välein. h: vesipatsaan puoliväli (vakioitu syvyys, ei desimaaleja) 2h-1: metri pohjan yläpuolelta 1) Talvikerrostuneisuuden loppu; ohjeellinen ajankohta Näkösyvyys määritetään aina. Määritysryhmä LW_A alkaen 1 m:stä pohjaan asti (2h-1 m) 5 m tai 10 m välein riippuen järven syvyydestä. Tavoitteena on harppauskerroksen syvyyden määrittäminen. Varsinkin harppauskerroksen alapuolella riittää syvissä järvissä 10 m välein näytteenotto Määritysryhmä LW_B 1 m, h, 2h-1 Määritysryhmä LW_C h Määritysryhmä LW_E 1 m, h, 2h-1 5

10 2) Kesäkerrostuneisuuden loppu; ohjeellinen havaintoajankohta Näkösyvyys määritetään aina. Määritysryhmä LW_A 5 m tai 10 m välein (harppauskerroksen syvyyden määrittäminen) Määritysryhmä LW_B 1 m, h, 2h-1 Määritysryhmä LW_D 0 2 m kokooma Määritysryhmä LW_E 1 m 3) Toinen kesäkauden näyte, otetaan (kesä-) heinä-syyskuun välisenä aikana selvästi erillisenä kohtien 2) ja 4-5) näytteenotosta Näkösyvyys määritetään aina. Määritysryhmä LW_A 5 m tai 10 m välein (harppauskerroksen syvyyden määrittäminen) Määritysryhmä LW_B 1 m, h, 2h-1 Määritysryhmä LW_D 0 2 m kokooma Määritysryhmä LW_E 1 m 4) Syystäyskierto; ohjeellinen havaintoajankohta Näkösyvyys määritetään aina. Lämpötilamittauksin varmistetaan, että kohdejärvi kiertää termisesti. Määritysryhmä LW_A lämpötila 5 m tai 10 m välein, happipitoisuus 1 m, h, 2h-1 Määritysryhmä LW_B h Määritysryhmä LW_C h Määritysryhmä LW_D (=klorofylli, 0 2 m) 5) Syksyn pohjaeläinnäytteenoton yhteydessä otettavat vesinäytteet (syys- lokakuu) Pohjaeläinnäytteenotto pyritään järjestämään syksyllä joko syystäyskierron (edellä kohta 3) tai intensiiviseurannan syksyn näytteenoton yhteyteen (kohta 5). Mikäli näitä näytteenottokertoja ei ohjelmassa ole, niin noudatetaan seuraavaa: Näkösyvyys määritetään aina. Määritysryhmä LW_AB 1 m, 2h-1 6) Intensiiviseurannan ajankohdat Paikoilta tehdään maaliskuun näytteenoton lisäksi seuraavat: 1. näytteenotto: toukokuun 15. päivänä ± 3 pv 2. näytteenotto: kesäkuun 20. päivänä ± 3 pv 3. näytteenotto: heinäkuun 10. päivänä ± 3 pv 4. näytteenotto: heinäkuun 31. päivänä ± 3 pv 5. näytteenotto: elokuun 20. päivänä ± 3 pv (sovitetaan edellä mainitun kesäkerrostuneisuuden lopun ajankohdan kanssa, aina kun on kasviplanktonnäytteen ottokierros) 6. näytteenotto: syyskuun 15. päivänä ± 3 pv Näkösyvyys määritetään aina. Määritysryhmä LW_A alkaen 1 m:stä pohjaan asti (2h-1 m) 5 m tai 10 m välein riippuen järven syvyydestä. Tavoitteena on harppauskerroksen syvyyden määrittäminen. Varsinkin harppauskerroksen alapuolella riittää syvissä järvissä 10 m välein näytteenotto Määritysryhmä LW_B 1 m, h, 2h-1 Määritysryhmä LW_D 0 2 m kokooma (+ kasviplanktonnäyte projektille A03003) Määritysryhmä LW_E 1 m Määritysryhmä LW_F 1 m 6

11 Taulukko 5. Muut hankkeen XN3102 havaintopaikat v havaintopaikka kunta seurantatiheys vesinäytteitä vuodessa analyysiryhmät (kpl) Enovesi Kukomalahti 038 Hartola joka 3. vuosi 3 ABD Hirvijärvi 001 Sysmä joka 6. vuosi 3 ABD Iso-Kuivajärvi 010 Hartola joka 3. vuosi 3 ABD Jylisjärvi, itäosa 1 Janakkala joka 6. vuosi 3 ABD Kanajärvi, Isosaari 2 Tammela joka 6. vuosi 3 ABD Keritty, keskiosa 1 Loppi joka 6. vuosi 3 ABD Kokkoselkä 001 Heinola joka 6. vuosi 3 ABD Mallinkaistenj.Selkäk. 2 Janakkala joka 6. vuosi 3 ABD Miestämä, syvänne 7 Padasjoki joka 6. vuosi 3 ABD Nerosjärvi, itäpää 1 Hämeenlinna joka 6. vuosi 4 ABD Oksjärvi, Kivimäki 1 Tammela joka 6. vuosi 3 ABD Pyhäjärvi, syvänne 88 Orimattila joka 3. vuosi 3 ABCD Sotkajärvi, pohjoisosa 1 Hattula joka 6. vuosi 3 ABD Sylvöjärvi, pohj. 2 Nastola joka 3. vuosi 3 ABD Sääjärvi, Pitkäniemi 3 Janakkala joka 3. vuosi 3 ABD Takajärvi, Kotsaari 1 Hattula joka 6. vuosi 3 ABD Tapolanj. Hyypiökallio 2 Tammela joka 6. vuosi 3 ABD Tepoonjärvi 001 Sysmä joka 6. vuosi 3 ABD Valkjärvi, keskiosa 1 Hausjärvi joka 6. vuosi 3 ABD Ylä-Vehkajärvi 058 Sysmä joka 3. vuosi 3 ABD Yläjärvi Rapakallio Padasjoki joka 6. vuosi 3 ABD 7

12 Taulukko 6. Seurantahankkeen XN3102 määritysryhmät. Järvet XN3102 DB-koodi Huom! ryhmä LW_A lämpötila TEMP;; happi O2D;;TI happi-% O2S;;TI ryhmä LW_B Sameus, Hach TURB;;TUA sähkönjoht. COND;;CNA alkalinit. Gran ALK;;TIH ph PH;;EL väri CNR;;CM CODMn CODMN;;TI kok. N NTOT;D11;SP NO2-N+NO3-N NO23N;;SP NH4-N NH4N;;SP kok. P PTOT;D11;SP PO4-P PO4P;;SP Fe FE;D11;SP tai FE;,D1;PLO 1 m ja 2h-1m ryhmä LW_C Al AL;;AAG/PLO OES2 K K;;AAF/PLO OES3 kestävöimätön näyte Ca CA;;AAF/PLO OES3 kestävöimätön näyte Mg MG;;AAF/PLO OES3 kestävöimätön näyte Na NA;;AAF/PLO OES3 kestävöimätön näyte Org.C/TOC TOC;;IR SiO2 SIO2;;SP Cl CL;F;IC SO4 SO4;F;IC Mn MN;D11;SP tai MN;D1;PLO ryhmä LW_D a-klorofylli CP;E12; ryhmä LW_E liuk. PO4-P PO4P;F6;SP suodatus Nuclepore 0,4 µm +kestävöinti Kaukokartoitus LW_F absorptiokerroin 400nm ABSC4;F4;SP absorptiokerroin 750 nm ABSC75;F4;SP kiintoaine SS;F6;GVS 8

13 Jokien ja järvien biologinen seuranta (hanke XN3103) Vesipolitiikan puitedirektiivin (VPD, 2000/60/EY) täytäntöönpano edellyttää ekologisen tilan luokittelua varten vesimuodostumien biologisten tekijöiden sekä niitä tukevien fysikaalis-kemiallisten ja hydrologismorfologisten tekijöiden seurantaa. Ympäristöhallinnon jokien ja järvien biologinen seuranta (XN3003) aloitettiin vuonna 2006 ja se on osa vesienhoitoalueiden perusseurantaverkkoa. Kohteet edustavat vertailuoloja tai pitkäaikaismuutosten seurantakohteita. Vedenlaadun seuranta esitetään omina hankkeina (XN3101 ja XN3102), mutta biologinen seurantaverkko on havaintopaikkojen suhteen pääosin sama. Seuranta käyttää lisäksi myös osan metsätalouden kuormituksen ja vaikutusten seurannan (XA03081) seurantapaikkoja. Järvissä seurattavia biologisia laatutekijöitä ovat: kasviplankton, vesien makrofyytit ja syvänteiden ja litoraalin pohjaeläimistö sekä piilevästö. Joissa seurataan piileviä ja koskien pohjaeläimistöä. Lisäksi hankkeessa tuetaan suvantojen vesimakrofyyttien seurannan kehittämistä. Kalaston seurannasta näissä vesistöissä vastaa RKTL. Ennen seurannan aloittamista vuonna 2006 tiedot biologisista tekijöistä ovat olleet hajanaisia ja vaihdelleet alueittain ja vesimuodostumatyypeittäin. Vesienhoitoalueiden seurantaan kuuluu myös velvoitetarkkailupaikkoja, joiden tarkkailuun ei kuulu mitään biologista osaa. ELY-keskus pyrkii huolehtimaan näiden vesistöjen biologisesta seurannasta. Vuoden 2009 täydennysten jälkeen tilanne on parantunut, mutta edelleen tietämys joidenkin vesimuodostumatyyppien vertailuoloista on puutteellinen. Jokien ja järvien biologisen seurannan tavoitteena on saada riittävä ja luotettava kuva järvien ja jokien vertailutilasta sekä sen ajallisesta, paikallisesta ja alueellisesta vaihtelusta sekä tuottaa aineistoa vesistöjen ekologisen tilan ja sen muutossuuntien arviointia varten vesienhoitosuunnitelmien toimeenpanon tukemiseksi. Lisäksi tuotetaan tietoa sisävesien biodiversiteetistä myös muita kansallisia ja kansainvälisiä sitoumuksia varten. Seurannan tiedot tallennetaan kaikkien havaintopaikkojen osalta HERTTAtietojärjestelmään. Jokien biologisia näytteitä ei aina voida ottaa samasta paikasta kuin vesinäytteet otetaan. Biologiseen näytteenottoon soveltuva paikka selviää usein vasta maastossa. Sen vuoksi taulukkoon ei ole merkitty tarkkoja paikkoja jokien biologiselle seurannalle. Järvien kasviplanktonnäytteet voidaan ottaa samoista paikoista kuin vesinäytteet ja usein myös syvännepohjaeläimet, mutta litoraalipohjaeläimet otetaan kivikkorannoilta. Jokien piilevä- ja pohjaeläinnäytteenottoon valitaan koskimainen kohta uomasta, mieluiten joen alaosasta. Kasviplankton otetaan kesän molempien vesinäytteenottojen yhteydessä. Pohjaeläimet otetaan syksyllä samalla kertaa syystäyskierron vesinäytteiden kanssa, samoin piilevät. Biologinen näytteenotto tapahtuu Suomen ympäristökeskuksen laatiman ohjeen mukaan ( Järviltä otetaan kasviplanktonnäyte kesän molempien vesinäytteenottojen yhteydessä samasta paikasta. Syvännepohjaeläimet otetaan syksyllä syys-lokakuussa, yleensä samalta syvännealueelta kuin vesinäytteet otetaan. Yhteensä otetaan kuusi rinnakkaisnäytettä. Samalla otetaan vesinäytteet. Myös litoraalipohjaeläimet ja piilevät otetaan syksyllä. Jos mahdollista, jokien biologiset näytteet otetaan samalla kertaa lokakuun vesinäytteiden kanssa. Joista otetaan joko pohjaeläin- tai piilevänäytteet tai molemmat. Paikka, josta otetaan joen vesinäytteet, ei välttämättä sovellu biologisten näytteiden ottamiseen. Tällöin yritetään etsiä lähistöltä koskimainen kohta, josta biologiset näytteet voidaan ottaa. 9

14 Taulukko 7. Jokien ja järvien biologinen seuranta v joki kunta päällyslevät pohjaeläimet vesikasvit Evojoki Hämeenlinna X Hausjoki Hausjärvi X Heinjoki Orimattila X Hyvikkälänjoki Janakkala X Imkoski Heinola X X Lauhjoki Heinola X X Ormijoki Hämeenlinna X Punkanjoki Hausjärvi X Puujoki Hausjärvi X X Sulkavankoski Heinola X X Tainionvirta Sysmä X X Tervajoki Janakkala X Tuusjärven laskujoki Heinola X Vuolujoki Hämeenlinna X Äväntjoki Kärkölä X järvi, havaintopaikka Kärkölä kasviplankton pohjaeläimet vesikasvit syvänne litoraali Alajärvi, keskiosa 1 Hämeenlinna X Enovesi Kukomalahti 038 Hartola X Hirvijärvi 001 Sysmä X Iso-Kuivajärvi 010 Hartola X Joutsjärvi, syvänne Sysmä X X Jylisjärvi, itäosa 1 Janakkala X (x) Jääsjärvi 007 Hartola X X Kanajärvi, Isosaari 2 Tammela X Keritty, keskiosa 1 Loppi X X Kokkoselkä 001 Heinola X Loppijärvi, Isosaari 9 Loppi X Mallinkaistenj.Selkäk. 2 Janakkala X Miestämä, syvänne 7 Padasjoki X Nerosjärvi, itäpää 1 Hämeenlinna X X Oksjärvi, Kivimäki 1 Tammela X Ormajärvi, keskiosa 1 Hämeenlinna X Orimattilan Pyhäjärvi Orimattila X Päijänne, Kinisselkä Asikkala X Pääjärvi, syvänne 95 Hämeenlinna X X Sotkajärvi, pohjoisosa 1 Hattula X Sylvöjärvi, pohj. 2 Nastola X Sääjärvi, Pitkäniemi 3 Janakkala X (x) Takajärvi, Kotsaari 1 Hattula X Tapolanj. Hyypiökallio 2 Asikkala X Tepoonjärvi 001 Tammela X Valkjärvi, keskiosa 1 Hämeenlinna X X Yläjärvi Rapakallio Padasjoki X Ylä-Vehkajärvi 058 Sysmä X 10

15 Maa- ja metsätalouden kuormituksen ja sen vaikutusten seuranta pinta- ja pohjavesissä (hanke XN5118) Seurantahanke on osa EU:n vesipolitiikan puitedirektiivin ja sen nojalla säädetyn, vesienhoidon järjestämisestä koskevan lain mukaista seurantaa. Säädökset edellyttävät hajakuormituksen ja sen vaikutusten seurantaa kohteissa, joissa kuormitus muodostaa merkittävän riskin vesien tavoitetilan heikkenemiselle. Seurannan tavoitteena on tuottaa valtakunnallisesti edustavaa tietoa maa- ja metsätalouden kuormituksesta ja sen vaikutuksista pinta- ja pohjavesiin. Seuranta alkoi MMM:n rahoittamana vuonna Seurantaverkkoon on valittu koko maan alueelta noin 50 järveä ja 50 jokea, joissa seurataan vesien ekologista ja fysikaalis-kemiallista tilaa. Pintavesissä seuranta painottuu SYKEn koordinoimana biologisten vaikutusten seurantaan sekä torjunta-aineiden seurantaan. Hämeen havaintopaikoilla ei torjunta-aineita kuitenkaan seurata. Pintavesien seurantaa on harvennettu seurantaohjelmakaudelle Useimmat järvet ovat nykyisin seurannassa joka kolmas vuosi. Vain Villikkalanjärvi jää vuosittaiseen seurantaan. Kaikki joet pysyvät edelleen vuosittaisessa seurannassa. Jänhijoen vedenlaatu- ja piileväaineistot saadaan velvoitetarkkailusta. Ely-keskus huolehtii pohjaeläinnäytteenotosta. Pohjavesien kemialliseen tilaan kohdistuvia vaikutuksia seurataan koko maassa yli 60 pohjavesikohteella. Seurannan kohteena ovat ravinteet ja torjunta-aineet. Hämeessä on yksi tähän hankkeeseen kuuluva pohjavesiasema. Siellä seurataan torjunta-aineita. Automaattinen kuormituksen mittaus (SYKEn koordinoima) kattaa seuraavat parametrit: nitraatti, sameus, virtaama, veden ja ilman lämpötila. Alueelliset ympäristökeskukset huolehtivat havaintopaikkojen vedenlaadun seurannasta sekä toimivat alihankkijoina em. SYKEn koordinoimien osahankkeiden toteuttamisessa. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos vastaa kalastovaikutusten seurannan toteuttamisesta. Pintavesien hajakuormitusseuranta Taulukko 8. Havaintopaikat ja vesinäytteenotto v havaintopaikka kunta seurantatiheys maatalouden hkseuranta hk-seuranta metsätalouden Villikkalanjärvi keskisyv. 1 Orimattila vuosittain X Lanskinjoki 1,3 Orimattila vuosittain X Äiniönjoki, Uusimylly Asikkala vuosittain X Vesinäytteenoton ajankohdat Joet: 5 kertaa vuodessa seuraavina kuukausina: III, V, VII VIII, IX X, XI XII Järvet: vähintään neljä kertaa vuodessa seuraavina kuukausina: III, VI, VII VIII, IX 11

16 Taulukko 9. Määritykset (hanke XN5118). määritys DB-koodi joki järvi huom. 1 m 1 m pohjan yläpuolelta lämpötila TEMP;; x x x happi O2D::TI (x) x x ei tehdä jokipaikoilta happi-% O2S;;TI (x) x x ei tehdä jokipaikoilta sähkönjoht. COND;;CNA x x x ph PH;;EL x x x sameus TURB;;TUA x x x kok. N NTOT;D11;SP x x x NO3-N+NO2-N NO23;;SP x x x NH4-N NH4N;;D11;SP x x x kok. P PTOT;D11;SP x x x liuk. PO4-P Nuclepore 0,4 μm PO4P;F6;SP x x x kiintoaine Nuclepore 0,4 μm SS;F6;GVS x x x a-klorofylli CP;E12;SP x näkösyvyys (x) x levähaitta x kasviplankton x TOC TOC;;IR x Fosfaatti PO4-P PO4P;;SP (x) tehdään jokipaikoilta liuk. Fe (Nuclepore 0,4 μm) FE;F6D11;SP (x) tehdään järvistä alusvedestä Fe FE;D11;SP x väri CNR;;CM x x CODMn CODMN;;TI (x) (x) tehdään Pääjärveltä, Lanskinjoelta ja Äiniönjoelta alkaliniteetti (Gran) ALK;;TIH x x Villikkalanjärveltä tehdään lisäksi kesäajan näytteistä (kesä-, heinä-, elo-, ja syyskuussa) seuraavat määritykset 1m:n syvyydeltä: Taulukko 10. Kesäajan lisämääritykset Villikkalanjärvellä. määritys DB-koodi Villikkalanjärvi (näytesyvyys 1 m) absorptiokerroin 400 nm ABSC4;F4;SP x absorptiokerroin 750 nm ABSC75;F4;SP x Taulukko 11. Hajakuormitusseurannan biologinen näytteenotto v havaintopaikka kasviplankton päällyslevät pohjaeläimet Villikkalanjärvi x x x Jänhijoki, Myllykoski_iKi Jänhijoki, Myllykoski_pKi x x Lanskinjoki x x Villikkalanjärven kasviplanktonnäytteet otetaan vuosittain kesän jokaisen vesinäytteenoton yhteydessä. Pohjaeläimet ja piilevät otetaan syksyn vesinäytteiden yhteydessä. Samoin toimitaan jokien havaintopaikoilla. 12

17 Pohjavedet Hankkeeseen XN5118 kuuluvat, vuosittaisessa seurannassa olevat pohjaveden havaintopaikat on esitetty taulukossa 9. Lisäksi pohjavesien hajakuormitusseurantaan kuuluu joitakin vuosittain vaihtuvia havaintopaikkoja. Vuoden 2016 paikat eivät olleet tiedossa vielä loppuvuonna Ne ilmoitetaan myöhemmin. Taulukko 12. Pohjavesien hajakuormitusseurannan pysyvät havaintopaikat. tunnus ETRS-koordinaatit nimi tyyppi kunta pohjavesialue Lä : Matikkala Lähde Orimattila Matikkala Lä : Lähde 2 Lähde Hämeenkoski Toijalansupit Pohjavesinäytteet otetaan kerran vuodessa. Ajankohtaa ei ole määritelty tarkemmin. Torjunta-aineet (pestisidit: GC- ja LC-paketti sekä glyfosaatti ja AMPA) tehdään vain Matikkalan havaintopaikalta. Taulukko 13. Pohjavesien hajakuormitusseurannan analyysit. määritys happi sähkönjohtavuus ph kok. N NO3-N NO2-N NH4-N kok. P fosfaatti PO4-P pestisidit:gc- ja LC-paketti glyfosaatti ja AMPA DB-koodi O2D::TI COND;;CNA PH;;EL NTOT;D11;SP NO3N;;SP NO2N;;SP NH4N;;D11;SP PTOT;D11;SP PO4P;;SP Reaaliaikainen levähaittaseuranta (hanke XA03025) Vuonna 1998 alkaneessa hankkeessa havainnoidaan viikoittain kesäkuusta syyskuuhun sinilevätilanne erityyppisissä vesissä koko valtakunnan alueella, Ahvenanmaa mukaan lukien. Havainnointi kattaa sisävedet ja Itämeren rannikkoalueet ja avomeren. Hankkeen tulokset (leväkartat, levärunsautta kuvaava barometri jne.) esitetään reaaliaikaisesti valtakunnallisesti ja ELY-keskusten alueilla Järviwiki-sovelluksessa internetissä. Havaintoviikon levätilanne suhteutetaan edellisvuosien keskimääräiseen tilanteeseen. Havaintopaikkaverkosto koostuu noin 270 järven sekä 60 rannikon ja avomeren havaintopaikasta, mitä täydentävät Itämerellä havainnot kauppalaivojen automaattimittauksista, satelliittihavainnot sekä rajavartiolaitoksen lentojen havainnot. Lisätietoa saadaan myös kansalaisten tekemistä levähavainnoista Järviwiki- ja Levävahti-sovelluksen kautta. Valtakunnallista levätiedotusta varten koulutetut havainnoitsijat tekevät viikoittain tiistain ja keskiviikon aikana silmämääräisen havainnoinnin aina samasta paikasta ja luokittelevat vedessä havaitun levämäärän asteikolla 0 3. Mikäli levää on runsaasti tai erittäin runsaasti (arvot 2 3), leväesiintymästä otetaan näyte lajistomääritystä varten. Havaintojen perusteella julkaistaan viikoittainen valtakunnallinen leväkatsaus, joka esitetään myös Järviwikissä. ELY-keskukset ovat valinneet havaintopaikat niin, että ne kattavat alueen eri osat ja niihin kuuluu mahdollisimman erityyppisiä vesiä. Havaintopaikkoja muutetaan tai täydennetään vuosittain tarpeen mukaan, mutta mahdollisimman vähän. 13

18 Taulukko 14. Hämeen leväseurantapaikat v järvi Alajärvi, Tervaniemi Alasenjärvi, Kotiniemen uimaranta Asikkalanselkä, Kuotaan uimaranta Hauhonselkä, Pappilanaron uimaranta Katumajärvi, Idänpään uimaranta Kaukjärvi Lehijärvi Majutvesi, leirintäalue Päijänne, Kuotaan uimaranta Pääjärvi, Juottimen uimaranta Pyhäjärvi, Manttaalinranta Rehtijärvi Salajärvi Suolijärvi Vanajanselkä, itäosa Vesijärvi, Mukkula Vesijärvi, pohjoisosa Villikkalanjärvi Äimäjärvi kunta Hämeenlinna Lahti Asikkala Hämeenlinna Hämeenlinna Forssa Hattula Sysmä Asikkala Hämeenlinna Tammela Jokioinen Nastola Hämeenlinna Hattula Lahti Asikkala Orimattila Hämeenlinna Havaintopaikkoihin voi tulla muutoksia kevään 2016 aikana. Havainnointi ja näytteenotto Havainnointi hoidetaan pääasiassa virkatyönä. ELY-keskukset ovat sopineet havainnoinnista kuntien ympäristöviranomaisten, terveystarkastajien, ympäristösuojelusihteereiden, vesilaitosten henkilöstön ja aluekeskusten oman henkilökunnan kanssa. Mukana on myös kylä- ja järvitoimikuntia, vesiensuojeluyhdistyksiä, rajavartiolaitos, Metsähallitus ja Metsäntutkimuslaitos sekä yksityisiä ihmisiä. Havainnoinnin yhdenmukaisuuden varmistamiseksi havainnoitsijat ovat osallistuneet koulutukseen, jossa on opittu tunnistamaan leväesiintymät ja yhdenmukaisesti arvioimaan niiden runsaus silmämääräisesti. Leväesiintymien havainnointi aloitetaan yleensä kesäkuun alussa ja sitä jatketaan vähintään elokuun loppuun levätilanteesta riippuen, tarvittaessa syyskuun loppuun. Havainnointi tapahtuu aina samassa paikassa kerran viikossa tiistaina-keskiviikkona. Myös mm. siitepölyesiintymät rihmaleväkasaumat kirjataan. Levärunsaus arvioidaan asteikolla: 0 = ei levä: veden pinnalla tai rantaveden rajassa ei ole havaittavissa sinilevää. Näkösyvyys on normaali. 1 = vähän levää: levää on havaittavissa vedessä vihertävinä hiutaleina tai tikkusina. Levää näkyy, jos vettä otetaan läpinäkyvään astiaan. Rannalle on saattanut ajautua kapeita leväraitoja. Levä heikentää näkösyvyyttä. 2 = runsaasti levää: vesi on selvästi leväpitoista tai veden pinnalle on kohonnut pieniä levälauttoja tai rannalle on ajautunut leväkasaumia. 3= erittäin runsaasti levää: levä muodostaa laajoja lauttoja tai sitä on ajautunut rannalle paksuiksi kasaumiksi. Kun levää on runsaasti tai erittäin runsaasti otetaan näyte leväesiintymästä. Näytettä ei kestävöidä, vaan se toimitetaan mahdollisimman nopeasti analysoitavaksi joko alueelliseen ELY-keskukseen tai SYKEen, sen mukaan kuin on sovittu. Massaesiintymän aiheuttaja selvitetään kvalitatiivisesti mikroskopoimalla. Havainnoitsijat tai ELY-keskusten vastuutahot lisäävät havaintopaikan levätilanteen Järviwikiin viimeistään torstaina klo 9.30 mennessä. Järviwiki tuottaa lisättyjen tietojen perusteella automaattisesti valtakunnallisen ja alueelliset leväkartat sekä laskee ja esittää graafisesti levätilannetta kuvaavan leväbarometrin sisävesille ja merialueille. 14

19 Tiedottaminen Kesän ajaksi nimetyt viikoittaiset sisävesien ja merialueen vastuuhenkilöt SYKE:ssä huolehtivat viikkotiedotteen laatimisesta yhdessä SYKEn viestinnän kanssa. Kesä-elokuussa sisävesi- ja meriasiantuntijat vastaavat arkipäivisin klo kansalaisten ja median sinileviä ja levätilannetta koskeviin tiedusteluihin. ELYkeskukset vastaavat oman alueensa tiedotuksesta. Julkaisusuunnitelma Vuosittain pyritään laatimaan raportti ja sen perusteella lyhyt katsaus, joka julkaistaan ympäristöalan lehdessä. 15

20 Hydrologinen seuranta Hydrometeorologinen seuranta (hanke XC02111) Kokonaisuus käsittää kolme suuretta: aluesadanta, lumen vesiarvo ja haihdunta. Sadeasemien verkko on Ilmatieteen laitoksen ylläpitämä ja sen laajuus oli vuoden 2012 lopussa noin 200 asemaa. SYKE saa päivittäin sadehavaintoja, mallintaa sadannan alueellisen jakautumisen ja laskee aluesadannan eri vesistöalueille. SYKE yhdessä ELY -keskusten kanssa ylläpitää 150 lumilinjaa, joilla mitataan lumen vesiarvon vaihteluja ja lumen syvyyttä maastoltaan edustavilla linjoilla kerran kuukaudessa Lumen vesiarvon kehittyminen lasketaan vesistöalueille sekä lumilinjoille päivittäin operatiivisilla malleilla. Potentiaalista haihduntaa mitataan standardisoidulla Class A -astialla noin 10 asemalla kesäkautena päivittäin. Seurannan tarkoitus ja tavoitteet Hydrometeorologisen päätavoitteet ovat operatiivinen palvelu sekä pitkäaikaisen tiedon tuottaminen Suomen vesivaroista. Operatiiviseen palveluun kuuluu reaaliaikaisen tai miltei reaaliaikaisen tiedon toimittaminen vesistöjen käytön ja vesistöennusteiden tarpeisiin, datan päivittäinen toimittaminen havaintoaineistojen käyttäjille sekä tietokantojen reaaliaikainen päivitys. Hydrologisen seurannan aineistot ovat keskeistä tietoa tutkittaessa vesivarojen ajallisia ja alueellisia vaihteluita ja niiden syitä sekä arvioitaessa ilmastonmuutoksen vaikutuksia ja niihin sopeutumista. Hydrologisia havaintoaineistoja käytetään myös hydrologisten prosessien tutkimukseen sekä muiden vesiensuojelun ja vesivarojen käytön ja hoidon tehtävien tukemiseen. Hydrologisia havaintoja julkaistaan laajasti mm. ympäristöhallinnon päivittyvillä verkkosivuilla. Vesitilannekatsaus ja hydrologinen kuukausitiedote julkaistaan kuukausittain sekä muita tiedotteita aina kun siihen on tarvetta. Ajan tasalla olevat tiedot havaintoasemista ja varsinaiset havainnot löytyvät HYDRO -tietokannasta ja ovat selattavissa Hertan kautta. Seurantojen hoito tehdään ympäristöhallinnossa tiiviissä yhteistyössä SYKEn ja alueellisten ELY - keskusten kesken. SYKEn vastuulla on erityisesti tietojärjestelmien ylläpito ja kehittäminen. Alueelliset ELYkeskukset vastaavat puolestaan havaintoasemien ylläpidosta sekä havaitsijoiden rekrytoinnista ja koulutuksesta. Mittausmenetelmien kuvaukset ja ajantasaiset havainnot löytyvät osoitteesta: Taulukko 15. Hydrometeorologisen seurannan havaintopaikat v aluesadanta ja lumen vesiarvo numero kunta Päijänne-Kalkkinen Sysmä Päijänne lähialueineen Asikkala Pyhäjärvi- Kuhalankoski Forssa Pääjärvi, Jokelankoski Hämeenkoski lumilinjat numero kunta Hartola Hartola Länsi-Hahkiala Hämeenlinna Koppelonoja Hämeenkoski Janakkala Janakkala Jokioinen Jokioinen Keituri Orimattila Pakaa Orimattila Letku Tammela 16

21 Vesistöjen hydrologinen seuranta (hanke XC02112) Vesistöseuranta jakautuu neljään ohjelmaan, jotka ovat vedenkorkeuden, virtaaman, jääolojen ja veden lämpötilan seuranta. Vedenkorkeuden havaintoverkko kattaa noin 315 asemaa ja virtaamaa mitataan noin 280 kohteessa. Vedenkorkeus- ja virtaamahavaintoja saadaan ulkopuolisilta toimijoilta, mutta vesistöjen jää ja lämpötilaolojen seuranta on ympäristöhallinnon ylläpitämää. Vedenkorkeutta mitataan havaintopaikoilla vähintään päivittäin. Asemien automatisointi on jo edennyt melko pitkälle: noin 60 % havaintopaikoista on varustettu automaattisilla mittalaitteilla (pääasiassa paineantureita), joista mittaustiedot kerätään tietokantaan vähintään kerran päivässä, useimmilla asemilla lukuisia kertoja päivässä. Virtaamahavainnot perustuvat luonnontilaisissa uomissa purkautumiskäyrään, joka määrittää vedenkorkeuden ja virtaaman suhteen. Purkautumiskäyrän määrittämiseksi tehdään mittausta, ja niitä tehdään myöhemmin tarpeen mukaan. Rekistereissä virtaamasta on vuorokausiarvoja. Säännöstellyissä vesistöissä pääosa virtaamahavainnoista saadaan vesivoimalaitoksilta. Jäänpaksuutta mitataan n. 60 asemalla kolme kertaa kuukaudessa talvikautena. Jäätymis- ja jäänlähtötietoja on Hertta-rekisterissä 70 jatkuvalta havaintopaikalta, mutta tietoja saadaan suurimmalta osalta niistä vesistöhavaintopaikoista, joilla on havaitsija. Pintaveden lämpötilaa mitataan avovesikautena päivittäin 35 havaintopaikalla ja 10 järvisyvänteellä havainnoidaan lämpötilan pystysuuntaista profiilia ympäri vuoden kolme kertaa kuukaudessa. Pintaveden lämpötila-asemista yli puolet on automaattisilla mittalaitteilla ja reaaliaikaisella tiedonsiirrolla varustettuja. Jäänpaksuutta mitataan vain manuaalisesti, mutta tiedot saadaan automaattisella puhelinlähetyksellä mittauspäivänä tietokantaan ja verkkosivuille. Seurannan tarkoitus ja tavoitteet Vesistöseurannan päätavoitteet ovat operatiivinen palvelu sekä pitkäaikaisen tiedon tuottaminen Suomen vesivaroista. Operatiiviseen palveluun kuuluu reaaliaikaisen tai miltei reaaliaikaisen tiedon toimittaminen vesistöjen käytön ja vesistöennusteiden tarpeisiin, datan päivittäinen toimittaminen havaintoaineistojen käyttäjille sekä tietokantojen reaaliaikainen päivitys. Hydrologisen seurannan aineistot ovat keskeistä tietoa tutkittaessa vesivarojen ajallisia ja alueellisia vaihteluita ja niiden syitä sekä arvioitaessa ilmastonmuutoksen vaikutuksia ja niihin sopeutumista. Hydrologisia havaintoaineistoja käytetään myös hydrologisten prosessien tutkimukseen sekä muiden vesiensuojelun ja vesivarojen käytön ja hoidon tehtävien tukemiseen. Hydrologisia havaintoja julkaistaan laajasti mm. ympäristöhallinnon päivittyvillä verkkosivuilla. Vesitilannekatsaus ja hydrologinen kuukausitiedote julkaistaan kuukausittain sekä muita tiedotteita aina kun siihen on tarvetta. Ajan tasalla olevat tiedot havaintoasemista ja varsinaiset havainnot löytyvät HYDRO -tietokannasta ja ovat selattavissa Hertan kautta. Seurantaohjelmaan on yhdistetty ns. valtakunnalliset ympäristöhallinnon asemat ja alueellisten ELYkeskusten asemat, kun ne tätä ennen muodostivat erilliset ohjelmat. Vesistöseurannan ohjelmaan kuuluu myös paljon hallinnon ulkopuolisten toimijoiden lähettämää tietoa, joka tallennetaan hydrologisiin tietokantoihin ja tietojärjestelmiin. Mittausmenetelmien kuvaukset ja ajantasaisia havaintoja löytyy osoitteesta: FI/Kartat_ja_tilastot/Hydrologiset_havainnot 17

22 Taulukko 16. Hämeen vedenkorkeusasemat v nimi tunnus kunta nimi tunnus kunta Alajärvi Hämeenlinna Pehkijärvi Tammela Ala-Rieveli Heinola Punelia Loppi Arolammen silta Riihimäki Puujoki, Varunteenkoski Hausjärvi Haarajoki Hämeenlinna Puujoki, Sillanmäensilta Hausjärvi Forssa, Loimijoki W/Q Forssa Pyhäjärvi, Saari Tammela Haminanvuolle (Teuronjoki Hausjärvi Päijänne, Kalkkinen Asikkala Puujoki) Hattula, Lepaa Hattula Päijänne, Padasjoki Padasjoki Vanajanselkä Heinijärvi Tammela Pääjärvi Hämeenkoski Hirvijärvi Riihimäki Rautjärvi Padasjoki Hämeenlinna, Hauho, Jokijärvi Hämeenlinna Renkajärvi Hattula Iso Suojärvi Hartola Ruotsalainen, Heinola Heinola Isojärvi Janakkala Salajärvi Heinola Iso-Roinevesi Hämeenlinna Saloistenjärvi Tammela Jänijärvi Tammela Sääjärvi Janakkala Jääsjärvi, etelä Hartola Teuronjoki, Jokelankoski Hämeenkoski Kaartjärvi Loppi Valkjärvi Kärkölä Kalkkinen, ala Asikkala Valkjärvi, etujärvi Tammela Kalkkistenkoski Asikkala Vanajavesi, Hämeenlinna Hämeenlinna Kalvola, Uurtaanjärvi Hämeenlinna Vantaanj.Paloheimo Riihimäki Kankaistenjärvi Hämeenlinna Vantaanj.Peltosaari Riihimäki Katumajärvi, uimarannan Hämeenlinna Vesijako Padasjoki laituri Kempinpato Janakkala Vesijärvi Lahti Kernaalanjärvi Janakkala Viilajärvi Heinola Kesijärvi Janakkala Ypäjä, Loimijoki Ypäjä Koijärvi Forssa Äimäjärvi Hämeenlinna Kuhalankoski, ala Forssa Kuhalankoski, ylä Forssa Kuohijärvi C Hämeenlinna Kuivajärvi Tammela Kyynäräjärvi Tammela Kyynäröinen Hämeenlinna Lallujärvi Hausjärvi Liesjärvi Tammela Mallusjärvi Orimattila Miestämä Padasjoki Mustajoki Hämeenkoski Mustialanlammi Tammela Nerosjärvi Hämeenlinna Nuoramoisjärvi Sysmä Oriharonjärvi Kärkölä 18

23 Taulukko 17. Virtaaman mittausasemat Hämeessä v asteikko nro kunta Hirvijärvi, luusua Riihimäki Jääsjärvi, luusua Hartola Kuhalankoski Forssa Kukkia, luusua Hämeenlinna Liesjärvi, luusua Tammela Mustajoki Hämeenkoski Patomäenkoski Lahti Punelia, luusua Loppi Puujoki-Varunteenkoski Hämeenlinna Päijänne, Kalkkinen Asikkala Päijännetunneli- Keravanjoki Asikkala Teuronjoki- Jokelankoski Hämeenkoski Vesijako - Palsankoski Padasjoki Vesijako - Sumperinvirta Padasjoki Vesijärvi, Vääksynjoki Asikkala Taulukko 18. Jäätymisen ja jäänlähdön mittausasemat Hämeessä v jäätyminen/jäänlähtö tunnus kunta Ala-Rieveli Heinola Jääsjärvi, Hartola Sysmä Kuivajärvi, Saari Tammela Päijänne, Sysmä Sysmä Päijänne, Tehi Sysmä Päijänne, Vääksy Asikkala Vesijärvi, Lahti Lahti Vesijärvi, Vääksy Asikkala jäänpaksuus tunnus kunta Ala-Rieveli Heinola Jääsjärvi, Hartola Hartola Kuivajärvi, Saari Tammela Päijänne, Sysmä, Verkkosaari Sysmä Päijänne, Tehinselkä Sysmä Pääjärvi, Lammi Hämeenlinna Taulukko 19. Lämpötilan mittausasemat Hämeessä v pintaveden lämpötila tunnus kunta Ala-Rieveli Heinola Jääsjärvi Hartola Nerosjärvi Hämeenlinna Kuivajärvi Saari Tammela Päijänne Sysmä Sysmä Päijänne, Päijätsalo Sysmä Pääjärvi, Lammi Hämeenlinna pystysuuntainen lämpötilajakauma tunnus kunta Päijänne, Tehi, Linnasaari Padasjoki Päijänne, Tehi, Päijätsalo Sysmä 19

24 Hydrogeologinen seuranta (hanke XC02113) Seurannan tarkoitus ja tavoitteet Yhdennetty valtakunnallinen pohjavesiseurantaverkko tuottaa geohydrologista perustietoa pohjaveden pinnankorkeuden vaihteluista, laadusta ja muodostumisesta luonnontilaisilla alueilla erilaisissa ilmasto-, maasto- ja maaperäoloissa. Se tuottaa tietoa myös geologisten ja hydrogeologisten tekijöiden sekä ihmisen toiminnan vaikutuksista pohjaveden laatuun ja määrään. Lisäksi valtakunnallisilla seuranta-asemilla seurataan maankosteutta, roudan syvyyttä, lumipeitteen paksuutta ja suotautuvan veden määrää. Pohjaveden laatua seurataan 2 4 kertaa vuodessa otettavin näyttein lähteistä, kaivoista ja havaintoputkista. Hydrogeologiseen seurantaan kuuluvilla asemilla mitataan havaintoputkista pohjaveden pinnankorkeutta kaksi kertaa kuussa. Osa pohjaveden pinnankorkeusmittauksista on automatisoitu. Muilla seurantakohteilla mitataan pohjaveden pinnankorkeus näytteenoton yhteydessä. Pohjaveden pinnankorkeuden mittaaminen on selostettu tarkemmin osoitteessa Routa-asemilla mitataan luonnontilaisen roudan syvyyttä, roudan sulamista pinnasta sekä lumen syvyyttä aukealla, metsässä ja suolla. Asemat edustavat erilaisia ilmasto-oloja erilaisissa maaperäolosuhteissa. Mittaukset tehdään kunkin kuukauden 6., 16. ja 26. päivänä talvikauden aikana. Tarkempi kuvaus seurantapaikoista ja niiden havaintotuloksia löytyy ympäristöhallinnon pohjavesitietojärjestelmästä (POVET). Roudan syvyyden mittaaminen on selostettu tarkemmin osoitteessa A) Kyseessä on jatkuvaluonteinen seuranta, jolla seurataan hydrogeologisia taustapitoisuuksia. Seuranta sisältää myös vesienhoidon perusseurannan parametrit. Tarkoituksena on seurata luonnontilaista pohjaveden pinnankorkeutta ja laatua erilaisissa ilmastollisissa sekä maa- ja kallioperägeologisissa olosuhteissa, sekä seurata suotautuvien vesien määrää, laatua ja maankosteuden muutoksia. Lisäksi seurataan roudan syvyyttä ja lumipeitteen paksuutta. Havaintotiedoilla tuotetaan ajantasaista pohjaveden pinnankorkeustietoa ja routatietoa laajalle käyttäjäkunnalle. Seurannan avulla tuotetaan myös pidempiaikaisia aikasarjoja pohjaveden pinnankorkeudesta ja tietoa pohjaveden laadusta, roudan paksuuden vaihtelusta ja niissä tapahtuvista muutoksista eri puolilla maata. Valtakunnallisen hydrogeologisen seurannan tulokset tallennetaan POVET-tietojärjestelmään. B) Jatkuvaluonteinen osittain rotaatioperiaatteella toimiva seuranta, joka pitää sisällään vesienhoitoon liittyvän toiminnallisen seurannan (velvoitetarkkailut). Sisältää vanhat ja väliaikaiset seurantahankkeet: MaaMetpohjavedet (XPN2909), Vaarallisten ja haitallisten aineiden kartoitus (VaHaSe), liukkauden torjunnan vaikutusten seuranta (ELY-keskusten toteuttama seuranta, ei projektikoodia). Valtakunnallinen seuranta: Parametrivalikoimat jaetaan perussarjaan, pohjavededen täydennyspakettiin ja laajaan pakettiin. Jokaiselta asemalta analysoidaan täydennyspaketti kerran vuodessa. Lisäksi osalta asemista mitataan karsittu perussarja kerran ja osalta kolme kertaa. Näytteenottotiheys vaihtelee 2 4 kertaan vuodessa. Edellisen seurantaohjelmakauden aikana valtakunnallista seurantaa laajennettiin II-luokan pohjavesialueille. Hämeessä tähän seurantaan valittiin Soukanharjun pohjavesialue Sysmässä. Näiltä havaintopaikoilta oli seurantaohjelmakaudella pyrkimys mitata ainakin ensimmäisenä vuotena 4 kertaa perussarja, täydennyspaketti sekä laajennettu analyysipaketti, jotta saataisiin kuva alueen taustapitoisuuksien vuodenaikaisvaihteluista. Torjunta-aineita oli määrä tutkia uusista kohteista alustavasti kolmen vuoden välein. Sysmän pohjavesiasemalla ne mitattiin vuonna 2015 ja seuraavan kerran v Hämeessä maa- ja metsätalouden hajakuormituksen pohjavesivaikutuksien seurantaan kuuluu kaksi pohjavesiasemaa. Seurannan pääpaino on ravinteiden ja torjunta-aineiden seurannassa. Maa- ja metsätalouden hajakuormitusseurantaan kuuluvat havaintopaikat on esitetty taulukossa 12 sivulla 14. Niiden analytiikka on esitetty samalla sivulla taulukossa

25 Taulukko 20. Hydrogeologisen seurannan analyysit. *1 Perussarja (2-4 kertaa vuodessa) *2 Pohjaveden täydennyspaketti 1 kerta/vuosi ravinteet (NH4, kok. N, NO3, PO4, kok. P, SO4) Hg alkaliniteetti F happi, liukoinen happi SiO2 ph U sähkönjohtavuus nitriitti kloridi *3 Laaja paketti 4 kertaa/vuosi orgaaninen kokonaishiili (TOC) Perussarja lämpötila pohjaveden täydennyspaketti Ag MS2 Analyysipaketti Analyysipaketti Be MS2 Al OES2 Li MS2 Ba OES2 Rb MS2 Fe OES2 Tl MS2 Mn OES2 B MS3 Sr OES2 Mo MS3 (Ti) OES2 Sb MS3 (Zn) OES2 Sn MS3 Ca OES3 (OES1) Pd MS4 K OES4 (OES1) Pt MS4 Mg OES5 (OES1) Bi MS4 Na OES6 (OES1) Th MS4 As MS1 U MS4 Cd MS1 Torjunta-aineet uusista kohteista 1 kerta/vuosi Co MS1 pestisidit: GC- ja LC-paketti Cr MS1 glyfosaatti ja AMPA Cu MS1 Ni MS1 Pb MS1 Se MS1 V MS1 Zn MS1 Taulukko 21. Valtakunnalliset pohjavesiasemat ja niiden analyysipaketit v havaintopaikka kunta perussarja (2 4 krt/vuosi) täydennyspaketti (1 krt/vuosi) laaja paketti (4 krt/vuosi) torjunta-aineet (1 krt/vuosi) Tullinkangas Hämeenlinna X X Pernunnummi Tammela X X VHSP_Soukanharju Sysmä X X X X Soukanharjun II-luokan pohjavesialueella sijaitsevalle pohjavesiasemalle asennettiin pohjavesiputket syksyllä Näytteet on siitä lähtien otettu putkesta numero kolme, koska lähde on yleensä vähävetinen tai kuiva. Tiesuolauksen pohjavesivaikutusten seuranta Tiehallinnon tiepiirit seuraavat liukkaudentorjunnan vaikutusta pohjaveden erillisen seurantaohjelman mukaisesti. Seurantaohjelmassa on noin 50 erityisseurantapaikkaa ja noin 150 harvemmin seurattavaa havaintopaikkaa. Erityisseurantapaikkojen osalta pohjavedestä määritetään lisäksi erikseen sovitun mukaisesti muita pohjaveden laatumuuttujia. Osa seurantapaikoista on liitetty osaksi vesienhoitolain mukaisia seurantaohjelmia. 21

26 Vesienhoitolain mukainen seurantaohjelma Alueelliset ELY-keskukset ovat laatineet vesienhoidon järjestämisestä annetun lain ja asetuksen mukaisen pohjaveden seurantaohjelman. Seurantaohjelman tavoitteena on saada kattavasti luotettavaa tietoa sekä pohjaveden pinnankorkeudesta että laadusta ja niiden luontaisista tai ihmistoiminnan niihin aiheuttamista lyhyen ja pitkän aikavälin vaiteluista. Seurannan tuloksia käytetään pohjaveden luokitteluun ja mahdollisten tarvittavien toimenpiteiden suunnitteluun ja niiden vaikutusten seuraamiseksi. Ohjelma on koottu olemassa olevista seurannoita ja siihen kuuluu ympäristöhallinnon pohjaveden seuranta-asemien seurannat ja siihen tullaan liittämään myös maa- ja metsätalouden hajakuormitusseurannan kohteet. Lisäksi seurantaohjelmaan on liitetty toiminnanharjoittajien lupiin liittyviä pohjavesitarkkailuja ja toiminnanharjoittajien vapaaehtoisia pohjavesiseurantoja. Roudan syvyyden mittaaminen Roudan syvyyden mittauksia tehdään kuukauden 6., 16. ja 26. päivänä talvikauden aikana. Taulukko 22. Hämeen routa-asemat v havaintopaikka tyyppi tunnus kunta Jokioinen, Observatorio Routaputki R0202aukea Jokioinen Jokioinen, Observatorio Routaputki R0202metsä Jokioinen 22