KOULUKADUN ASEMAKAAVAMUUTOS ASEMAKAAVA NRO 402 ASEMAKAAVAN SELOSTUS, JOKA KOSKEE PÄIVÄTTYÄ ASEMAKAAVAKARTTAA

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KOULUKADUN ASEMAKAAVAMUUTOS ASEMAKAAVA NRO 402 ASEMAKAAVAN SELOSTUS, JOKA KOSKEE 15.11.2010 PÄIVÄTTYÄ ASEMAKAAVAKARTTAA"

Transkriptio

1 VALKEAKOSKEN KAUPUNKI KOULUKADUN ASEMAKAAVAMUUTOS ASEMAKAAVA NRO 402 ASEMAKAAVAN SELOSTUS, JOKA KOSKEE PÄIVÄTTYÄ ASEMAKAAVAKARTTAA Alueen määrittely Alueen sijainti Asemakaavan muutos koskee Valkeakosken kaupungin 4. kaupunginosan korttelia 6. Kaava-alue sijaitsee keskustassa. Tämän asemakaavan on Valkeakosken kaupunginvaltuusto vahvistanut joulukuun 13. päivänä vuonna ITSEN. TORI KAINO DAHLIN AUKIO LINJA-AUTO- ASEMA SYYDEN- KA- Helkavuorenk PÄÄPOSTI SORRILAN PÄIVÄKOTI KAP P 4 10 Ä Koulukatu Tohkankatu Mallasveden Mänty- katu nt Kang Roineenk askatu Yrjölänkatu Sääks 2 3 KAPPELI- KIRKKO

2 SISÄLLYSLUETTELO 1 TIIVISTELMÄ 1.1 Kaavaprosessin vaiheet 1.2 Asemakaava 1.3 Asemakaavan toteuttaminen 2 LÄHTÖKOHDAT 2.1 Selvitys suunnittelualueen oloista Alueen yleiskuvaus Luonnonympäristö Rakennettu ympäristö Maanomistus 2.2 Suunnittelutilanne Aluetta koskevat suunnitelmat, selvitykset ja päätökset 3 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 3.1 Asemakaavan suunnittelun tarve 3.2 Suunnittelutyön käynnistäminen 3.3 Osallistuminen ja yhteistyö Osalliset Vireille tulo Osallistumis- ja vuorovaikutusmenettelyt 3.4 Asemakaavan tavoitteet 4 ASEMAKAAVAN KUVAUS 4.1 Kaavan rakenne 4.3 Aluevaraukset Korttelialueet katu- liikenne- ja puistoalueet 4.4 Kaavan vaikutukset Vaikutukset rakennettuun ympäristöön 4.5 Ympäristön häiriötekijät Melu Tärinä 5 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS

3 1 TIIVISTELMÄ 1.1 Kaavaprosessin vaiheet Asemakaavamuutos on tullut vireille Keski-Hämeen Rakennus Oy:n aloitteesta, päivätyllä kirjeellä kaupunginhallitukselle. Kaupunginhallitus on päätöksellään , 486 päättänyt tehdä aiesopimuksen kaavoituksen käynnistämisestä ja maanluovutuksesta. Dno KA:366 /2006. Kaupunginhallituksen päätöksellä ( 199) päätettiin asettaa kaavamuutos luonnoksena nähtäville. Koulukadun asemakaavamuutoksesta on ilmoitettu lehtikuulutuksella Valkeakosken Sanomissa sekä kaupungin internet-sivuilla. Se oli nähtävillä rakennusvalvonnan ilmoitustaululla ja kaupungin internetsivuilla. Luonnoksesta pyydettiin lausunnot kaupungin asianomaisilta hallintokunnilta. Lausunnonantajilla ei ollut pääosin huomautettavaa. Rakennuslautakunnan lausunnossa kommentointiin päiväkotirakennuksen merkintöjä ja kerroslukua. Luonnoksesta jätettiin kaksi mielipidettä, joissa otettiin kantaa mm. luontoarvoihin ja liikenneturvallisuuteen sekä naapuritaloyhtiön näkymiin. Lyhennelmät ja vastineet edempänä. Luonnosvaiheen mielipiteiden johdosta luontoarvoista pyydettiin tarkentavat asiantuntijalausunnot. Lausuntojen perusteella kaavamuutos ei vaaranna merkittäviä luontoarvoja, eivätkä ne antaneet aihetta muuttaa suunnitelmaa. Kaavan ehdotusvaihe oli nähtävillä Ehdotuksesta pyydettiin lausuntoja asianomaisilta hallintokunnilta ja viranomaisilta, lausunnoissa ei ollut huomautettavaa. Nähtävilläoloaikana jätettiin kaksi muistutusta, joissa kritisoitiin mm. vaikutusta kadun toisen puolen kerrostaloasuntojen näkymiin ja pysäköinnin parantamiseen. Tiivistelmä muistutuksista ja vastineet edempänä. Lausuntojen ja muistutusten pohjalta kaavaehdotukseen ei ole tehty muutoksia. Rakennustapaohjeesta on poistettu maininta elementtisaumoista. Asemakaavan yhteydessä hyväksytään tonttijaon muutos 4. Kaupunginosan korttelin 6 tonteille 10, 11 ja 12, ja muodostuu korttelin 6 tontit 13 ja Asemakaava Kaavamuutos koskee Valkeakosken kaupungin 4. kaupunginosan korttelia 6, sekä ympäröiviä katualueita. Kaava-alue sijaitsee Valkeakosken ydinkeskustan eteläosassa. Kaava-aluetta rajoittavat Mäntykatu, Koulukatu, Tohkankatu ja Kangaskatu. Alueella sijaitsee Sorrilan päiväkoti. Asemakaavamuutoksen tavoitteena on tiivistää yhdyskuntarakennetta ja luoda asuntoja lähelle olemassa olevia palveluja, sekä tukea vanhenevan väestön itsenäistä asumista mahdollistamalla ns. senioritalon rakentaminen. Samalla tarkistetaan Sorrilan päiväkodin ja ympäröivien liikennejärjestelyjen kuten tulevan kevyen liikenteen väylän aluevaraustarpeet. Voimassa olevat asemakaavat ovat vahvistuneet sekä Asemakaavan toteuttaminen Alueen rakentuminen on kiinteistönomistajien vastuulla. Asemakaavan yhteydessä vahvistuu sitovana seuraavat tonttijaot: kaupunginosan 4 korttelin 6 tontit 13 ja 14..

4 2 LÄHTÖKOHDAT 2.1 Selvitys suunnittelualueen oloista Alueen yleiskuvaus Korttelissa sijaitsee Sorrilan päiväkoti sekä kaksi pientä puista asuinrakennusta. Muut korttelissa aiemmin sijainneet talot on aiemmin purettu ja puutarhat villiintyneet Luonnonympäristö Kaava-alue on osin rakennettua pihaa ja osin villiintyneitä entisiä omakotitalojen pihoja. Alueelta ei ole todettu erityisiä luontoarvoja. Alueella ei ole merkitystä lepakoiden tai liito-oravan elinpiirinä, kasvillisuus on lähinnä kulttuuriperäistä ja vanhan pihakasvillisuuden jäänteitä Rakennettu ympäristö Suunnittelualue sijaitsee kaupungin ydinkeskustassa. Korttelia rajaavat Koulukatu, Mäntykatu, Tohkankatu ja Kangaskatu. Pohjoispuolella sijaitsee posti, etelässä Sorrilan koulu ja hautausmaa. Länsipuolella on Sääksmäentien varren kerrostaloja, itäpuolella pieniä puutaloja. Suunnittelualueella on nykyinen Sorrilan päiväkoti ja kaksi puista omakotitaloa, toinen vuodelta Sorrilan päiväkodin rakennus on valmistunut v kunnanlääkärin virkataloksi, suunnittelija rakennusmestari A. Hakala. Mäntykadun-Tohkankadun-Kangaskadun alueesta mainitaan seuraavaa: Alueen rakennukset on pääosin rakennettu vuosina Alueen rakennukset muodostavat kolme yhtenäistä katuosuutta, 1. Mäntykatu, 2. Tohkankatu välillä Mäntukatu-Kangaskatu, 3. Kangaskatu Roineenkadun ja Mallasvedenkadun välillä. Alueen ja sen ympäristön rakennukset on yleispiirteisesti inventoitu erillisessä selvityksessä (ote selvityksestä ). Senioritalon asemakaavakortteli jakaa ympäristönsä arkkitehtonisesti kahteen eri aikakauteen. Korttelin itäpuolella Tohkankadun toisella puolen alkaa 1930-luvun pientaloalue harjakattoineen, puujulkisivuineen ja pienipiirteisine pihapiireineen. Alue on yhtenäinen ja jatkuu usean korttelin ajan. Katunäkymät varsinkin Tohkankadulla sekä Kangaskadulta ja Mäntykadulta itään ovat orapihlaja-aidan ja rakennusten yhtenäisen sijoittelun ansiosta selkeästi jäsennellyt. Tohkankadun, Kangaskadun ja Mäntykadun varrella sijaitsevia pientaloja yhdistäviä tekijöitä ovat satulakatto kattomuotona, pihan puolella oleva sisäänkäynti, rakennusten sijoitus tien suuntaisesti sekä puu julkisivumateriaalina lähes jokaisessa. Kaikki Tohkankadun varren talot korttelissa 7 ovat valmistuneet vuosien 1937 ja -39 välillä. Korttelin länsipuolista Koulukatua taas rajaavat 1960-luvun nauhaikkunaiset kerrostalot valkoisine julkisivuineen. Muutos aikakausien välillä on kuitenkin hallittu aluetta jakavan asemakaavakorttelin ansiosta. Korttelin eteläpuolella maisemaa rajaa Sorrilan koulu. Koulun eteen jää kuitenkin suuri urheilukenttä. Hautausmaa-alue ja 1950-luvun lopun Kappelikirkko alueen kaakkoisnurkassa antavat ympäristölle oman leimansa. Koulukadun asemakaava-alueen ja Mäntykadun pohjoispuolella sijaitsee Postin rakennus. Valkoinen, rapattu rakennus on valmistunut vuonna 1984.

5 Kaava mahdollistaa päiväkotirakennuksen säilyttämisen sekä tontin tehokkaamman käytön päiväkotitarkoitukseen rakennusta purkamatta. Koko korttelin massoittelu tukee Tohkankadun pienipiirteisen vanhan ympäristön mittakaavaa. Kaavamääräyksillä tuetaan päiväkotirakennuksen säilymistä ja uudisrakentamisen sovittamista ympäristöön. Koska päiväkotirakennus on alun perin valmistunut lääkärin asunnoksi, se käyttötarkoitukseltaan soveltuisi myös asuinpientaloksi. Tällä hetkellä kuitenkin rakennuksen käyttötarkoitus säilyy päiväkotina Maanomistus Suunnittelualue on osin kaupungin omistuksessa ja osin yksityisomistuksessa, alueesta on tehty maankäyttösopimus.

6 2.2 Suunnittelutilanne Aluetta koskevat suunnitelmat, selvitykset ja päätökset Maakuntavaltuuston hyväksymässä ja YM:ssä vahvistamassa Pirkanmaan 1. maakuntakaavassa suunnittelualue on taajamatoimintojen aluetta (A). Ote maakuntakaavaehdotuksesta Valkeakosken oikeusvaikutuksettomassa rakenneyleiskaavassa alue on osoitettu keskustatoimintojen alueeksi (C). Kaupunginvaltuusto on hyväksynyt rakenneyleiskaavan oikeusvaikutuksettomana yleiskaavana. Ote Valkeakosken rakenneyleiskaavasta Voimassa olevat asemakaavat ovat vahvistuneet sekä Kaupunginvaltuusto on hyväksynyt Valkeakosken kaupungin rakennusjärjestyksen

7 Asemakaava-alueen pohjakartta on tarkistettu v ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 3.1 Asemakaavan suunnittelun tarve Asemakaavamuutos on tullut vireille Keski-Hämeen Rakennus Oy:n aloitteesta, päivätyllä kirjeellä kaupunginhallitukselle. 3.2 Suunnittelutyön käynnistäminen Kaupunginhallitus on päätöksellään , 486 päättänyt tehdä aiesopimuksen kaavoituksen käynnistämisestä ja maanluovutuksesta. Dno KA:366 / Osallistuminen ja yhteistyö Asemakaavamuutosehdotuksen on laatinut kaavoitustoimi yhteistyössä maa- ja mittaustoimen, rakennusvalvonnan ja teknisen viraston kunnallisteknisen toimiston kanssa Osalliset Osallisia ovat ainakin seuraavat tahot: Yhdistykset ja asukkaat: Suunnittelualueen asukkaat Kaupungin hallintokunnat ym. Rakennuslautakunta Sosiaali- ja terveyslautakunnan ympäristöjaosto Tekninen lautakunta/ puistotoimisto, pelastuslaitos Valkeakosken Energia Oy Viranomaiset Pirkanmaan ympäristökeskus Vireille tulo Asemakaavan vireille tulemisesta on MRL 63:n mukaan ilmoitettu Valkeakosken Sanomissa. Lisäksi vireille tulemisesta on tiedotettu rakennuslautakunnalle, tekniselle lautakunnalle, sosiaali- ja terveyslautakunnan ympäristöjaostolle sekä alustavassa arvioinnissa esille tulleille osallisille.

8 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Luonnos Kaavaluonnoksen nähtävillä olosta ilmoitettiin Valkeakosken Sanomissa ja se oli nähtävillä rakennusvalvonnan ilmoitustaululla ja kaupungin internetsivuilla. Luonnosta esiteltiin yleisötilaisuudessa nähtävilläoloaikana. Luonnoksesta pyydettiin lausunnot Valkeakosken kaupungin asianomaisilta hallintokunnilta. Lisäksi luonnos lähetettiin tiedoksi Tampereen aluepelastuslaitokselle ja Valkeakosken energia Oy:lle. Luonnoksesta saaduissa lausunnoissa ei ollut huomautettavaa muilta osin, mutta maakuntamuseo kehotti tekemään selvityksen alueen rakennuksista. Selvitys on tehty Luonnoksesta jätettiin seuraavat mielipiteet: Teuvo Nieminen : 1. Luonnoksessa ei ole otettu tarpeeksi huomioon alueella liikkuvia lapsia, jotka läheisen ison koulun takia liikkuvat alueella päivittäin. Lapsia tuodaan ja haetaan autoilla koulusta ja esikoulusta, kuten päiväkodeistakin. Alueella toimii myös iltapäiväkerho. Kevytliikenneväylien suunnittelussa ei ole varattu riittävästi tilaa liikenneturvallisuudelle. Koko korttelialue vaatii täsmällisempää suunnittelua jota kaava ohjaa, siksi asia on palautettava uudelleen valmisteltavaksi. 2. Korttelin luontoselvitykset eivät vastaa alueen todellista tilaa. Alueen kasvillisuus on jäänyt pääosiltaan selvittämättä ja alueella lienee paikkakunnan vanhimmat liito-oravaesiintymät. Korttelin alueelta on havaittu myös lepakkoesiintymisiä, joiden rekisteröinnistä ei ole minulla tietoa, mutta havaintoja on tehty runsaasti. 3. koska kaksi merkittävää osa-aluetta on jäänyt varsin ohuelle huomiolle, tulee valmistelu korttelin alueen uudesta kaavasta palauttaa alkutekijöihin ja suunnitella alue sen luontoarvoja ja liikenneturvallisuutta tukevan ajatusmallin mukaisesti Vastine: Kaavan katualueet on yhteistyössä teknisen toimen kanssa mitoitettu siten, että Koulukadulle voidaan toteuttaa koululle johtava kevyen liikenteen väylä joka nyt puuttuu. Kaava mahdollistaa liikenneturvallisuuden parantamisen katusuunnittelulla. Kaava-alue on hyvin pieni, ja koska saatujen asiantuntijalausuntojen mukaan sillä ei ole merkitystä liito-oravien tai lepakoiden kannalta eikä alueella ole kasvillisuutta jolla olisi suojeluarvoja, voidaan pitää ylimitoitettuna teettää korttelista erilliset liito-orava-, lepakko- ja luontoselvitykset asiantuntijalausuntojen lisäksi. Valmistelussa ei ole ilmennyt puutteita joiden vuoksi kaavaprosessi tulisi käynnistää uudelleen. Tiina Anttonen-Tjurin Koulukatu 6 A asukkaiden puolesta (lyhennelmä) : Toivoisimme teidän ottavan huomioon naapuruston mielipiteet, koskien kaavaluonnosta suunnittelualueella. Vken kaupunki 4. kaupuginosan korttelin 6 sekä ymp katualueita. Asemakaavamuutoksesta ilmenee, että rakennusala ulottuu Koulukatu 6:den

9 kanssa vastakkain/ kohdakkain muutamia metrejä, peittäen siten jo olemassa olevie omistusasuntojen näkymät (nykyisin ainoastaan isoa kaunista puustoa). Mielipiteemme /esityksemme olisi, että rakennusala päättyisi muutamia metrejä ennen Koulukatu 6:n päätyä ja tulevan rakennuksen päätyyn ei parvekkeita rakennettaisi. toivomuksemme on ettei rakennettavan talon ikkunoista tai parvekkeilta näkyisi suoraan asuntoihin, koska makuuhuoneet sekä keittiöt ovat juuri sillä kohden. Mielestämme siitä koituisi myös asuntojen arvon huima pudotus, jos näin kävisi. (lisäksi lista yhteydenotoista ym.) Vastine: Rakennusalaa on naapureiden toiveesta muutettu siten, että se ei ulotu olemassa olevan talon eteen. Lisäksi näkymät säilyvät koska päiväkoti on matala ja korttelissa säilyy puustoa. Sen sijaan keskusta-alueella kerrostalokortteleissa on mahdoton aikaansaada tilannetta, että naapuriyhtiöistä ei olisi toisiinsa näkyvyyttä. Asuntojen arvo-odotuksissa tulee huomioida että tähän saakka voimassa olevassa kaavassa niitä vastapäätä on oletettu rakentuvan kerrostaloja. Kaupunkien kerrostalo- ja liikerakennusvaltaisessa ydinkeskustoissa rakenne on väistämättä tiivis. Vastineena tiiviistä rakenteesta asunnon laatua ja arvoa nostaa palvelujen ja liikenneyhteyksien läheisyys. Kaavamuutoksen myötä samalle alueelle on kaavoitettu matala päiväkoti ja säilytettävää puustoa. Tältä kannalta odotus asuntojen näkymistä paranee. Suuri vehreä puusto asuntojen näkymässä johtuu purkujen jälkeen tyhjiksi jääneiden asuintonttien kasvillisuuden villiintymisestä, eikä ole sinänsä saavutettu etu. Kaavamuutoksessa pyritään säilyttämään vehreyttä näkymässä. Mielipiteiden johdosta pyydettiin lausuntoa kasvillisuuden ja liito-oravien osalta kaupunginpuutarhuri Kari Järventaustalta, ja lepakoiden osalta lepakkoasiantuntia Olli Haukkovaaralta. Kari Järventausta toteaa kasvillisuudesta ja liito-oravista (lyhennelmä): Kaava-alue muodostuu noin kymmenestä vanhasta kiinteistöstä, joista useimmista on purettu tai palanut rakennukset jo ja 1970-luvulla. Intensiivisen ja pitkäaikaisen kulttuurivaikutuksen takia tyhjien tonttien kasvillisuus on vahvasti kulttuuriperäistä. Alueen valtakasveja ovat rikkakasveihin luokiteltavat kyläkellukka, nokkonen ja vuohenputki sekä metsävaahtera ja rauduskoivu. Vanhan pihakasvillisuuden jäänteenä rakentamattomilla tonteilla kasvaa myös muutamia omenapuita sekä useita herukka- ja karviaispensaita. Kahden olemassa olevan, kaavamuutoksen myötä purettavan vanhan ok-talon pihakasvillisuus on niukkaa ja suojelullisesti tai kaupunkikuvallisesti lähes merkityksetöntä. Alun perin pihapuustoon kuuluneet ja niistä kylväytyneet vaahtera ja rauduskoivu muodostavat tiheän puuston erityisesti alueen keskiosissa. Useimmat vanhat puut ovat hoitamattomuudesta ja nuoremman puuston varjostuksesta johtuen lahovikaisia tai muuten huonokuntoisia. Pääosa nuoremmasta ja hyväkuntoisesta puustosta lähinnä vaahteroita ja rauduskoivuja kasvaa AL-alueen eteläreunalla ja Y/s-alueella, joten ne säästynevät rakentamiselta. AL-alueella on merkittävää, säästämisen arvoista puustoa (vaahteroita) lähinnä Koulukadun ja Mäntykadun kulmauksessa.

10 Alueen luonteen (ks. edellä) vuoksi laajaa kasvillisuustutkimusta ei ole tarkoituksenmukaista tehdä. Aholan ja Alangon vuonna 2003 tekemän Valkeakosken liito-orava- selvityksen mukaan Koulukadun alueelta ei tunneta lainkaan havaintoja liitooravasta ja lähimmätkin havainnot lajista ovat noin 400 metrin päästä Mallaspuistosta. Kaava- muutosalue on erillinen ja lehtipuuvaltainen, pieni saareke kaupungin keskustassa, jonka vuoksi se soveltuu huonosti liito-oravan elinympäristöksi. Erillisen liito-orava- kartoituksen tekeminen alueelta ei siten ole perusteltua. Sen sijaan lepakoita saattaa elää alueen vanhoissa rakennuksissa, joten lepakkoinventoinnin tekeminen kaavamuu- tosalueelta on perusteltua. Lepakkoasiantutija Olli Haukkovaara toteaa että korttelilla ei ole merkitystä lepakoiden kannalta, eikä erillistä lepakkoselvitystä alueesta ole tarpeellista tehdä. Annetaan nämä kaavoittajan vastineina. Ehdotus Asemakaavaehdotus on ollut nähtävillä MRA 27 mukaisesti Ehdotuksesta on pyydetty lausunnot kaupungin asianomaisilta hallintokunnilta. Ehdotuksesta vastaanotetut muistutukset ja niiden vastineet. Ehdotuksesta nähtävilläoloaikana saaduissa lausunnoissa ei ollut huomautettavaa. Luonnoksesta jätettiin seuraavat mielipiteet: Asunto Oy Koulukatu 6: Koulukatu 6:n hallitus päätti kokouksessaan, että esitämme taloyhtiön lausuntona/mielipiteenä otettavaksi huomioon Koulukadun asemakaavan muutoksessa seuraavaa: - uuden kerrostalon Koulukadun puoleisen rakennusalan siirtämistä 1,5 m pohjoisemmaksi jottei rakennuksemme tulisi vastakkain miltään osin. -Koulukadun kadunvarren parkkeerausmahdollisuuksien säilyttämistä kaavamääräyksellä tai muulla tavalla nykyisellä tasolla. Pelkkä päiväkodin uusi p-alue ei liene ratkaisu varsinkaan jos sitä ei voi Koulukatu 6: asukkaat käyttää esim. aitaulksen vuoksi. Vastine: Kaavan tehokkuuden ja rakennettavuuden varmistamiseksi keskustaalueella ei rakennusaloja voida enempää supistaa, kuin ollaan asukkaiden toiveesta tehty luonnosvaiheen jälkeen. Oleva rakennus ja uusi rakennusala ovat suorakulmaisesti mitattuna 1,5 m kohdakkain, 19 m etäisyydellä. Tämä ei estä näkymiä. Vastineeksi ks. ed sivu asukkaalle annettu vastine luonnosvaiheessa. Uusi rakennus on vanhaan nähden koillisessa, joten rakennus ei myöskään varjosta vanhoja asuntoja. Koulukatu on yhteistyössä kunnallistekniikan kanssa mitoitettu mahdollisimman väljäksi siten että se sallii kevyen liikenteen järjestelyt. Nykyisellään päiväkodin asiakas- ja työntekijäpysäköinti tapahtuu kadun varressa. Kaava laajentaa päiväkodin tonttia jolloin näitä on mahdollista osoittaa myös päiväkodin tontille, ja tämä helpottaa pysäköintiä alueella. Nämä paikat on kuitenkin ajateltu päiväkodin työntekijöille ja asiakkaille, ja sijaitsevat päiväkodin tontilla. Lisäksi katualueen rakentuessa asianmukaisesti todennäköisesti päiväkodin kohdalla tulee järjestettäväksi jättöliikenne. Kaava-alue käsittää vain päiväkodin ja uudisrakennusten tontit. Näiden

11 pysäköinti on osoitettu järjestettäväksi tonteilla. Samoin naapurikerrostalojen voimassa olevassa kaavassa pysäköinti on osoitettu järjestettäväksi näiden tonteilla. Kaavamuutos ei koske mitään pysäköintirasitteita, eikä niitä voida tässä kaavassa myöskään sen alueen suppeuden takia järjestää. Mahdollinen kadunvarsipysäköinti tulee ratkaistavaksi katusuunnitelmassa eikä sitä ratkaista kaavassa. Tiina Anttonen, Helvi Anttonen Koulukatu 6 A ) (lyhennelmä) : 1. Kaavoittajan antama vastine on virheellinen, koska rakennusala ulottuu 1,5 m olemassa olevan talon eteen. Miten tilanne kaavoittajan mukaan asunnoissa paranee kun maisemaksi tulee vastapäisen talon seinä päätyasunnoissa. 2. Liittymien lisääminen Koulukadulle olisi katastrofi. Katua käyttää koulun lisäksi viereiset taloyhtiöt, posti ja hautausmaa. Koulukatu 6:lle ei ole merkitty yhtään autopaikkaa. 3. Asukkaiden kohtelu ei ole tasapuolista koska Tohkankadun varrella omistaa kiinteistöä kaavoituksessa työskentelevä henkilö. Tohkankadun varteen ei tulisi kuin autokatokset ja niihinkään ei saisi sieltä ajaa. Pihaan kulku tuntuisi sieltä mielekkäimmältä vaihtoehdolta. Vastine: 1. Mielipiteen jättäjät ovat tutustuneet ehdotukseen kaavan nähtävilläoloaikana ja keskustelleet mitoista kaavoittajan kanssa, ja asia on tarkentunut. Vastineeksi korjataan ehdotusvaiheessa että rakennusala tulee n. 1,5 m olevan kerrostalon kulman kanssa vastakkain. Rakennusalaa on luonnosvaiheessa naapureiden toiveesta muutettu siten, että se ulottuisi mahdollisimman vähän olemassa olevan talon eteen. Keskusta-alueella kerrostalokortteleissa on mahdoton aikaansaada tilannetta, että naapuriyhtiöistä ei olisi toisiinsa näkyvyyttä. ks. luonnosvaiheen vastine ja edellinen vastine. 2. Katuverkko on olemassa oleva. Katualueita on levennetty. ja liikennejärjestelyt on tarkasteltu Teknisen toimen ohjauksessa. Tohkankatu on kaduista kapein ja sen varrella on pientalojen tonttiliittymiä, muilla kaduilla taas taloyhtiöiden liittymiä. On katsottu että uutta liittymää ei ole tarkoituksenmukaista sallia alueen kaduista pienimmälle, ja että se on järkevää sijoittaa lähimmäs oletettua päälähestymissuuntaa. 3. Tonttiliittymän sijoitteluun ks. edellä. Kaavoittajalla tai muilla kaavoituksessa ei ole alueella maanomistusta eikä kaavoittaja ole kaavan valmistelussa osallisuuden vuoksi esteellinen. Liikennejärjestelyihin vastine kuten edellä. Massoittelussa on pyritty sovittamaan rakennusten korkeudet ympäröivään rakennettuun ympäristöön. Tästä syystä massat ovat matalampia pientalojen puolella ja korkeampia kerrostalojen puolella. Rakennuksilla on pyritty rajaamaan harmonisia katutiloja korttelin ympärille, mistä syystä myös pientalovaltaisen kapean Tohkankadun varteen on osoitettu matalat autokatokset.

12 3.4 Asemakaavan tavoitteet Asemakaavan yleistavoitteena on tiivistää kaupungin rakennetta ja lisätä asumista keskustassa. Hanke mahdollistaa asuntojen rakentamisen vanhenevalle väestölle, ja mahdollisen pitkän omatoimisen asumisen. Samalla varmistetaan päiväkodin tontin ja rakennusoikeuden riittävyys mahdollisia tulevia laajentumistarpeita varten. Lähiympäristön osalta tavoitteeksi asetettiin lisärakentamisen luonteikas sijoittuminen olemassa olevaan ympäristöön. Asemakaavassa on pyritty ottamaan huomioon erityisesti lähistön asutuksen pieni mittakaava, sekä vehreys ja väljyys korttelin sisällä. Vuoden 1962 asemakaava ei ole toteutunut, ja voidaan katsoa ettei se periaatteiltaan ole enää ajanmukainen ympäristöön sopeutumisen kannalta. Asemakaavamuutoksessa on alueelle suunniteltujen kerrostalojen sijaintia muutettu siten että ne rajaavat korttelia. Muutoksessa myös on mahdollistettu päiväkodin säilyminen ja lisärakentaminen. Lisäksi muutoksessa otetaan huomioon viereinen pientaloasutus, ja sopeutetaan kadunvarren massoittelu osittain näiden mittakaavaan. Voimassa olevan kaavan mukainen kapea puisto ei ole toteutunut. Alueen välittömässä läheisyydessä on laajempia yhtenäisiä viheralueita ja kenttiä, joten tällä korttelilla ei ole merkitystä virkistyksen kannalta. Vehreyttä ja avaruutta voidaan säilyttää osin matalilla rakennusmassoilla sekä korttelialueen puustolla. 4. ASEMAKAAVAN KUVAUS 4.1 Kaavan rakenne Suunnittelualueen kokonaispinta-ala on noin 1,16 ha. 4.3 Aluevaraukset Korttelialueet Asemakaavassa on muutettu vuoden 1962 asuinkerrostalokaavaa siten, että korttelin eteläosaan on kaavoitettu tontti olemassa olevalle Sorrilan päiväkodille (Y), ja asuin-, liike- ja toimistorakentaminen (AL) autokatoksineen on suunniteltu korttelin pohjoispuoliskoon. Asemakaavamuutosalueeseen kuuluu kortteli 6, johon muodostuu kaksi tonttia, 13 ja 14. Poistuvassa asemakaavassa korttelissa on ollut kolme tonttia (11, 12, 13) kolmikerroksisille asuinkerrostaloille (AKIII), sekä kapea puistoalue Koulukadun varressa (P). Asemakaavamuutoksen jälkeen korttelissa on kaksi tonttia. Kadunvarret on pääosin merkitty istutettaviksi, ja tonttien rajalla puut säilytettäviksi. Pohjoispuoliskon tontille 13 voi rakentaa III-IV-kerroksisia asuin- ja liikerakennuksia (AL). Koulukadun varressa olevan rakennuksen kerrosluku on ½ kiv, kellarikerroksessa saa olla puolet kerrosalaan laskettavaa tilaa. Tohkankadun varteen voi rakentaa I- kerroksisia autokatoksia. Katosten runkosyvyys ei saa ylittää 6 m (ta-4) eikä julkisivun yhtenäinen pituus 10 m (ju-3). Tontin sallittu kerrosala on 3200 m2 sekä autokatoksille lisäksi 300 m2. 15% kerrosalasta saadaan käyttää myymälä-, toimisto- ja työtiloja varten (15%mtot). Autopaikkoja tulee olla yksi 100m2 kohden (1ap/100m2).

13 Asuin- ja liikerakennusten tontin rakennusoikeudesta on mahdollista käyttää 40% yleisiin toimintoihin. Tällä halutaan lisätä käyttötarkoituksen joustavuutta keskustaalueella siten, että tontille on mahdollista sijoittaa esimerkiksi vanhustenhoitoa, viereisiä päiväkotia, koulua tai esimerkiksi hautausmaata ja kappelia palvelevia toimintoja. Eteläpuoliskon tontti 14 on yleisten rakennusten korttelialue (Y). Tontilla sijaitsee päiväkoti. Rakennusala sallii päiväkodin laajentamisen ja esimerkiksi lisärakennuksen rakentamisen Tohkankadun varteen. Kerrosluku on I ja kerrosala 1500m2. Tontille on osoitettu pysäköintialue Koulukadun varteen, ja jättöliikenteen järjestelyjen sallimiseksi tällä puolella ei ole istutettavaa aluetta. Rakennustapaohjeiden mukaisesti vanhaa päiväkotirakennusta korjattaessa tulee kunnioittaa rakennuksen alkuperäistä arkkitehtuuria, ja käyttää aikakauden materiaaleja ja värejä. Laajennuksen tai uuden päiväkotirakennuksen julkisivujen, ikkunajaotuksen, värityksen, materiaalien ja massan tulee olla olemassa olevan rakennuksen tyyppinen ja soveltua pienipiirteiseen ympäristöön. Kaava-alueen korttelialueille laaditaan sitova tonttijako asemakaavan laatimisen yhteydessä. Rakennustapaohjeen määräykset kaavakartassa: Yleistä: Rakennusten kattomateriaali tiili, huopa tai pieniprofiilinen pelti. Oleskelualueet on osoitettava korttelin sisäosiin koska siellä liikennemelu on vähäisintä. Liikennemelun torjunta on huomioitava ulkoseinärakenteissa, ikkunoissa ja ilmanvaihtoaukoissa. Talousrakennusten julkisivumateriaali on puu. Runkosyvyys on enintään 6,5 m ja korkeus enintään 5 m. Kattokulma 1:3-1:2. Yhtenäinen julkisivupituus ei saa ylittää 10 m jonka jälkeen julkisivu tulee porrastaa vähintään 0,5 m. Tonttikohtaiset määräykset Kortteli 6 tontti 13 (AL) Asuinliikerakennuksen julkisivumateriaali on puu, rappaus tai valkobetoni. Rakennuksessa tulee olla räystäät. Kattomuoto harjakatto. Kadun puolen parvekkeet on lasitettava liikennemelun ja pölyn torjumiseksi. Kortteli 6 tontti 14 (Y) Vanhaa päiväkotirakennusta korjattaessa tulee kunnioittaa rakennuksen alkuperäistä arkkitehtuuria, ja käyttää aikakauden materiaaleja ja värejä. Kattomuoto harjakatto, kattokulma Laajennuksen tai uuden päiväkotirakennuksen julkisivujen, ikkunajaotuksen, värityksen, materiaalien ja massan tulee olla olemassa olevan rakennuksen tyyppinen ja soveltua pienipiirteiseen ympäristöön. Julkisivumateriaali on puu tai rappaus, väri vaalea, ei valkoinen. Kattomateriaali tiili, huopa tai pieniprofiilinen pelti. Runkosyvyys ei saa ylittää 14 m. Määräyksillä halutaan varmistaa rakentamisen kaupunkikuvallinen laatu ja sovittaminen rakennettuun ympäristöön. Massoittelua koskevilla rajoituksilla tavoitellaan pienimittakaavaisia rakennusmassoja jotka sopeutuvat vanhaan alueeseen.

14 Rakennustapaohjeet vahvistuvat kaavakartan osana ja ovat näin sitovia määräyksiä joista poikkeaminen tapahtuu kuten asemakaavamääräyksistä poikkeaminen Katu- ja puistoalueet Katualueiden mitoitusta on tarkistettu. Asuinkorttelille voidaan liittyä Koulukadulta tai Mäntykadulta. Alustavissa suunnitelmissa pääliittymä on sijoitettu Mäntykadulle. Tohkankadulle ei voi sijoittaa liittymää tontille. Päiväkodin tontille on merkitty pysäköintialue päiväkodin jättöliikenteen ja henkilökunnan pysäköintitarpeisiin. Koulukadun ja Kangaskadun risteyksessä on varauduttu tilavarauksissa jättöliikenteen pysähtymiseen ja hyvin lyhytaikaiseen pysäköintiin. Koulukadun katualue on mitoitettu siten että siihen voidaan rakentaa kevyen liikenteen väylä. Kevyen liikenteen reitin on tarkoitus johtaa postilta Sorrilan koululle. Vanhaan kaavaan merkitty toteutumaton ja hankalasti hoidettavan kokoinen puistoalue on poistettu. Kortteli on suunniteltu väljäksi ja osin matalaksi ja korttelin keskellä tonttien rajalla on merkitty puusto pääosin säilytettäväksi jolloin vehreys ja väljyys säilyvät. Alueen lähellä on pienet puistot 80m ja 200 m etäisyydellä sekä laajat puisto- ja virkistysalueet ja reitit Apianlahden ympäristössä (n. 400m) 4.4 Kaavan vaikutukset Vaikutukset rakennettuun ympäristöön Vaikutukset rakennettuun ympäristöön Rakentamattomana olleet tontit rakentuvat, keskustan kaupunkikuva tiivistyy. Uudet rakennusmassat on sopeutettu olevaan toisaalta Koulukadun puolen kerrostalovaltaiseen keskustaympäristöön, toisaalta ottaen kuitenkin huomioon Tohkankadun ja pienipiirteinen vanha asuinalue. Korttelissa väljyys ja näkymät myös ympäröiville asukkaille on pyritty säilyttämään ja välttämään huonontamasta. Rakennusten sijoittelussa on kiinnitetty huomiota Koulukadun ja Mäntykadun kulmaukseen, joka sijaitsee pienellä mäellä kaupunkikuvallisesti näkyvällä paikalla. Kaava mahdollistaa päiväkotirakennuksen säilyttämisen ja laajentamisen, tai sen tuhoutuessa tontin uudisrakentamisen, vanhaan rakenteeseen sopeuttavalla massoittelulla ja katutilaa rajaten. Voimassa olleeseen vuoden 1962 asemakaavaan nähden kaava parantaa rakentamisen sovittamista olemassa olevaan ympäristöön ja erityisesti pienimittakaavaiseen pientaloasutukseen. Lisäksi kaavamuutos ottaa huomioon olemassa olevan päiväkotirakennuksen ja mahdollistaa sen säilyttämisen ja laajentamisen. Rakennustapaohjeiden mukaisesti vanhaa päiväkotirakennusta korjattaessa tulee kunnioittaa rakennuksen alkuperäistä arkkitehtuuria, ja käyttää aikakauden materiaaleja ja värejä. Laajennuksen tai uuden päiväkotirakennuksen julkisivujen, ikkunajaotuksen, värityksen, materiaalien ja massan tulee olla olemassa olevan rakennuksen tyyppinen ja soveltua pienipiirteiseen ympäristöön. Rakennustapaohejeilla pyritään ohjaamaan rakentamisen sovittamista kaupunkikuvaan ja vanhaan alueeseen.

15 Vaikutukset luontoon, luonnonympäristöön ja maisemaan Alueelta ei ole todettu erityisiä luonnonarvoja, joihin rakentamisella olisi haitallista vaikutusta. Rakentamisella ei ole vaikutusta suojeltuihin tai huomionarvoisiin luontotyyppeihin tai lajeihin. Kaava-alue ei ole esimerkiksi liito-oravan tai lepakoiden elinpiiriä, ja kasvillisuus on lähinnä vanhaa pihakasvillisuutta, jolla ei ole suojelullista merkitystä. Tonttialueella on puustoa säilyttävä merkintä. Vaikutukset talouteen Sijoituspaikka on kunnallistalouden kannalta edullinen, koska kortteli sijaitsee kunnallistekniikan piirissä. Infrastruktuurin käyttö tehostuu. Vältetään hankalasti hoidettavia hyvin pieniä yksittäisiä puistoalueita, ja pyritään suosimaan laajempia virkistysaluekokonaisuuksia. Ihmisiin kohdistuvat vaikutukset Ajoneuvoliikenne lisääntyy jonkin verran Koulukadun ja Mäntykadun alkuosalla kaavaalueen kohdalla. Kevyen liikenteen rakentumisen vuoksi tämä ei kuitenkaan heikennä merkittävästi liikenneturvallisuutta eikä lähimpien asuinalueiden viihtyvyyttä. Kaavamuutos mahdollistaa pysäköinnin, koululaisten kevyen liikenteen ja päiväkotilasten jätön ja haun eriyttämisen muusta liikenteestä, mikä parantaisi liikenneturvallisuutta. Asukasmäärän kasvu tukee alueen palveluja. Ikääntyvän väestön palvelut paranevat. Lasten päivähoitopalvelujen järjestämismahdollisuudet paranevat, ja myös kiinteistön sosiaalinen kontrolli paranee. Kaavamuutos ei heikennä lähiasuntoalueiden asukkaiden virkistysmahdollisuuksia, koska suunnittelualueella ei ole ollut yleisiä virkistysalueita. Poistuvan asemakaavan mukainen puistokaistale ei ole toteutunut vaan alue on ollut yksityisiä asuintontteja. Kaavamuutoksella ei kokonaisuutena ole haitallisia vaikutuksia elinoloihin tai terveyteen. Voimassa olevaan kaavaan nähden muutos parantaa alueen viihtyisyyttä ottamalla huomioon vanhan rakennuskannan ja sopeuttamalla rakentamista sen mittakaavaan. Näkymien ja kaupunkikuvan laatu ja viihtyisyys paranee verrattuna voimassa olevaan asemakaavaan. 4.5 Ympäristön häiriötekijät Melu Alue sijaitsee keskustan 55 db liikennemelualueella. Kerrostalojen korkeat rakennusmassat suojaavat korttelin sisäosia liikennemelulta, ja melulta suojatut oleskelualueet onkin osoitettava korttelin sisäosiin. Liikennemelun torjunta on huomioitava ulkoseinärakenteissa, ikkunoissa ja ilmanvaihtoaukoissa.

16 5. ASEMAKAAVAN TOTEUTUS Asemakaavan toteutumisesta vastaavat kiinteistöjen omistajat. Alueesta on tehty maankäyttösopimus.

17 Asuin- ja liikekerrostalotontin rakentamisen aikana on naapuritontilla toimiva päiväkoti. Rakennustyömaan järjestely ja rakennusaikaisten ympäristöhaittojen hallinta vaatii huomiota. Valkeakoskella Teija Mäkelä kaavoitusarkkitehti Liitteet 1. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 2. Poistuva asemakaava 3. Tonttijakokartta 4. Asemakaavamuutos, pienennös 5. Rakennustapaohje 6. Asemakaavan seurantalomake

18 liite 1 Valkeakosken kaupunki , Kaavoitustoimi Sääksmäentie VALKEAKOSKI KOULUKADUN ASEMAKAAVAMUUTOS Osallistumis- ja arviointisuunnitelma ITSEN. TORI KAINO DAHLIN AUKIO LINJA-AUTO- ASEMA SYYDEN- KA- Helkavuorenk PÄÄPOSTI 6 Koulukatu Tohkankatu 8 6 Mallasveden SORRILAN PÄIVÄKOTI 10 Mänty- katu nt Kang Roineenk askatu 12 KAP P Yrjölänkatu 4 10 Ä Sääks 2 3 KAPPELI- KIRKKO Tässä asiakirjassa esitetään yleispiirteisesti suunnittelualueen perustiedot, suunnittelun tavoitteet ja menettelyt, osallisten vaikutusmahdollisuudet sekä vaikutusten arviointi. SUUNNITTELUALUE Suunnittelualue käsittää Valkeakosken kaupungin 4. kaupunginosan korttelin 6, sekä ympäröiviä katualueita. ALOITE Asemakaavamuutos on tullut vireille Keski-Hämeen Rakennus Oy:n aloitteesta, päivätyllä kirjeellä kaupunginhallitukselle. Kaupunginhallitus on päätöksellään , 486 päättänyt tehdä aiesopimuksen kaavoituksen käynnistämisestä ja maanluovutuksesta. Dno KA:366 /2006

19 LÄHTÖTIEDOT JA SUUNNITTELUTILANNE Suunnittelualue sijaitsee ydinkeskustassa näkyvällä paikalla, ja on osin kaupungin omistuksessa ja osin yksityisessä omistuksessa. Valmisteilla on maankäyttösopimus, lisätietoja kaupungingeodeetilta. Asemakaava Voimassa olevat asemakaavat ovat vahvistuneet sekä Yleiskaava Oikeusvaikutuksettomassa Valkeakosken rakenneyleiskaavassa alue on osoitettu keskustatoimintojen alueeksi (C). Seutukaava YM:n vahvistama seutukaava: taajamatoimintojen alue (A). Maakuntakaava Maakuntavaltuuston hyväksymässä ja YM:ssä vahvistettavana olevassa maakuntakaavassa suunnittelualue on taajamatoimintojen aluetta (A). TAVOITTEET Asemakaavoittamisessa tavoitteena on tiivistää yhdyskuntarakennetta ja luoda asuntoja lähelle olemassa olevia palveluja, sekä tukea vanhenevan väestön itsenäistä asumista. VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Asemakaavan laatimisen yhteydessä selvitetään tarkoituksenmukaisella tarkkuudella kaavan vaikutuksia ihmisiin, rakennettuun ympäristöön ja kaupunkikuvaan sekä toteuttamisen aikaisia vaikutuksia. OSALLISET Keskeisinä osallisina voidaan alustavasti pitää seuraavia: - Suunnittelualueella olevat ja siihen liittyvät kiinteistöt - Suunnittelualueen ja lähiympäristön asukkaat, yritykset ja niiden työntekijät - kaupungin asianomaiset hallintokunnat, mm. Vesihuoltolaitos, Valkeakosken Energia Oy, aluepelastuslaitos OSALLISTUMISEN JA VUOROVAIKUTUKSEN JÄRJESTÄMINEN Vireilletulo Kaavoituksen vireilletulosta on ilmoitettu Valkeakosken Sanomissa sekä kaupungin internet-sivuilla. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on nähtävillä kaupungin ilmoitustaululla ja internet-sivuilla ja se lähetetään keskeisille osallisille. Saadut mielipiteet käsitellään kaavoitustoimessa. Luonnosvaihe Kaavoitustoimessa laaditaan asemakaavaluonnos (tarvittaessa useita alustavia luonnoksia). Osallisten kanssa neuvotellaan tarpeen mukaan. Kaavaluonnoksen valmistuttua

20 se kuulutetaan nähtäville lehtikuulutuksin ja internetissä. Luonnos lähetetään kaupungin hallintokunnille ja muille tarpeellisille tahoille valmisteluvaiheen kuulemista varten. Kaavakartta on nähtävillä kaupungintalolla ja internetissä. Luonnoksesta voi esittää mielipiteen. Saadut mielipiteet ja lausunnot käsitellään kaavoitustoimessa. Ehdotusvaihe Luonnos valmistellaan ehdotukseksi, jonka kaupunginhallitus käsittelee. Tämän jälkeen asemakaavan muutosehdotus pidetään virallisesti nähtävillä 30 päivän ajan, jona aikana on mahdollista antaa muistutus. Nähtävillä olosta kuulutetaan lehtikuulutuksin ja internetissä. Kaupungin hallintokunnilta ja muilta tarpeellisilta tahoilta pyydetään suunnitelmasta lausunto. Kaavakartta ja asemakaavan selostus ovat nähtävänä kaupungintalolla ja internetissä. Hyväksymisvaihe Kaupunginvaltuusto päättää asemakaavamuutoksen hyväksymisestä. Kaupunginvaltuuston päätöksestä on valitusoikeus. YHTEYSTIEDOT Kaavoituspäällikkö Alf Lindström, puh , Kaavoitusarkkitehti Teija Mäkelä, puh , Kaavojen näyttelytila on kaupungintalolla rakennusvalvonnan aulassa (Sääksmäentie 2, nk. B-porras)

21 POISTUVA ASEMAKAAVA liite 2

22 TONTTIJAKOKARTTA liite 3

23 ASEMAKAAVAKARTTA, PIENENNÖS liite 4

24

25 liite 5

KOULUKATU 13, CITYKORTTELI ASEMAKAAVAMUUTOS JA TONTTIJAKO

KOULUKATU 13, CITYKORTTELI ASEMAKAAVAMUUTOS JA TONTTIJAKO ASEMAKAAVASELOSTUS KOULUKATU 13, CITYKORTTELI ASEMAKAAVAMUUTOS JA TONTTIJAKO 14.8.2013 2/41 14.8.2013 Koulukatu 13, Citykortteli, asemakaavamuutos ja tonttijako LA ASEMAKAAVASELOSTUS Dnro 870/10020300/2013

Lisätiedot

ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS (LUONNOS) 15.10.2013 Kirkonkylä, Mahlamäentie

ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS (LUONNOS) 15.10.2013 Kirkonkylä, Mahlamäentie Kaavatunnus: 2-231 Asianumero: 779/10.02.03/2013 Kaav.ltk: nn.nn.nnnn Kh: nn.nn.nnnn ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS (LUONNOS) 15.10.2013 Kirkonkylä, Mahlamäentie 1 Suunnittelualue sijaitsee Nurmijärven

Lisätiedot

KIRKONSEUDUN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS, VAK OY:N ALUE

KIRKONSEUDUN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS, VAK OY:N ALUE A R K K I T E H T I T O I M I S T O T A R M O M U S T O N E N O Y L E H M US T I E 27 A 2 0 7 2 0 T U R K U 02-2424 963 10.03.2014 RUSKON KUNTA VAHTO, KIRKONSEUDUN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS, VAK

Lisätiedot

ASEMAKAAVAN SELOSTUS. Holvikiven alue asemakaavan muutos

ASEMAKAAVAN SELOSTUS. Holvikiven alue asemakaavan muutos ASEMAKAAVAN SELOSTUS 12.6.2014 Holvikiven alue asemakaavan muutos Diaarinumero YLEISHAL 658/2012 Kaavatunnus 210010 Vireilletulosta ilmoittaminen kuulutus 9.5.2012 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Lisätiedot

Kittilän asemakaavan muutos, korttelit 348 ja 370, (koulukeskuksen ja palloilukentän alue)

Kittilän asemakaavan muutos, korttelit 348 ja 370, (koulukeskuksen ja palloilukentän alue) S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A KITTILÄN KUNTA Kittilän asemakaavan muutos, korttelit 348 ja 370, (koulukeskuksen ja palloilukentän alue) Kaavaselostus Viistokuva suunnittelualueelta (Hannu Vallas,

Lisätiedot

KUHMON KAUPUNKI IIVANTIIRAN KYLÄ

KUHMON KAUPUNKI IIVANTIIRAN KYLÄ 1 KUHMON KAUPUNKI IIVANTIIRAN KYLÄ LIPUKKAJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVA EHDOTUS 25.11.2011, HYV. 2012 2 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 4 2. TIIVISTELMÄ 6 2.1 Kaavaprosessin vaiheet 6 2.2. Asemakaava 6 2.3. Asemakaavan

Lisätiedot

Kaava N 173 Nummelan taajaman korttelin 32 ja ET-alueen asemakaavamuutos

Kaava N 173 Nummelan taajaman korttelin 32 ja ET-alueen asemakaavamuutos Kaava N 173 Nummelan taajaman korttelin 32 ja ET-alueen asemakaavamuutos Asemakaavan muutosehdotuksen selostus Kh 23.3.2015 kh liite Kate 18.3.2015 24 Kate om Ympa 13.9.2011 79 Ympa om Asia 45/10.02.03/2015

Lisätiedot

KALIKAN ALUEEN KORTTELIN 5 ASEMAKAAVAN MUUTOS

KALIKAN ALUEEN KORTTELIN 5 ASEMAKAAVAN MUUTOS PÖYTYÄN KUNTA Y L Ä N E E N T A A J A M A KALIKAN ALUEEN KORTTELIN 5 ASEMAKAAVAN MUUTOS asemakaavan muutoksen selostus 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 TUNNISTETIEDOT Yläneen taajama, Kalikan alueen asemakaavan

Lisätiedot

SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA HUMPPILAN KUNTA. Kumpulan asemakaava SELOSTUS

SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA HUMPPILAN KUNTA. Kumpulan asemakaava SELOSTUS SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA HUMPPILAN KUNTA SELOSTUS FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 16.9.2013 P19737 SELOSTUS 1 (15) Seppänen Pekka 16.9.2013 Sisällysluettelo 1 Perus- ja tunnistetiedot... 3 1.1 Tunnistetiedot...

Lisätiedot

MÄNTTÄ-VILPPULAN KAUPUNKI

MÄNTTÄ-VILPPULAN KAUPUNKI MÄNTTÄ-VILPPULAN KAUPUNKI ASEMAKAAVAN MUUTOS: VILPPULAN KORTTELIN 18/OSA KAAVASELOSTUS 17.11.2014 (tark. 14.1.2015) SISÄLLYS 2/12 1 Tiivistelmä... 3 1.1 Kaava-alue... 3 1.2 Hankkeelle asetetut tavoitteet...

Lisätiedot

Tervamäen ranta-asemakaavan muutos ja kumoaminen Rn86:005

Tervamäen ranta-asemakaavan muutos ja kumoaminen Rn86:005 Kaavaselostus Ehdotus 16.2.2012 16WWE0247 UPM-KYMMENE OYJ JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI 86. kaupunginosa Tervamäen ranta-asemakaavan muutos ja kumoaminen Rn86:005 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Ranta-asemakaavan selostus,

Lisätiedot

LAHELANPELTO II, ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOSLUONNOS

LAHELANPELTO II, ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOSLUONNOS LAHELANPELTO II, ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOSLUONNOS Erillinen liikenneosioiden vastaus: Tehtyjen liikenneselvitysten perusteella voidaan todeta, että Lahelanpellon liikenne pystytään järjestämään

Lisätiedot

Palosaaren Salmen alue

Palosaaren Salmen alue ASEMAKAAVAMUUTOKSEN SELOSTUS Palosaaren Salmen alue ASEMAKAAVA NRO 1000 Asemakaavan ja tonttijaon muutos koskee Vaasan kaupungin 15. kaupunginosan puisto-, vesi- ja katualueita sekä 17. kaupunginosan,

Lisätiedot

Asemakaavamerkinnät ja -määräykset 1. 2. 3. 4. 5. 6. 7. Rakennettu kulttuuriympäristö ja muinaismuistot 9. 10. 11. 12. 13.

Asemakaavamerkinnät ja -määräykset 1. 2. 3. 4. 5. 6. 7. Rakennettu kulttuuriympäristö ja muinaismuistot 9. 10. 11. 12. 13. Rakennettu kulttuuriympäristö ja muinaismuistot 109 Rakennettu kulttuuriympäristö ja muinaismuistot 1 Kulttuuriympäristön säilyttäminen ja suojelu asemakaavalla Rakennettu ympäristömme koostuu eri ikäisistä

Lisätiedot

RAIKKOSEN ALUEEN ASEMAKAAVA

RAIKKOSEN ALUEEN ASEMAKAAVA HOLLOLAN KUNTA RAIKKOSEN ALUEEN ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Kuva 1. Kaava-alue likimäärin rajattuna ilmakuvaan. ARKKITEHTITOIMISTO HAVAS ROSBERG OY 18.2.2014 1 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Palopuron osayleiskaava

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Palopuron osayleiskaava OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Palopuron osayleiskaava YK HYVINKÄÄN KAUPUNKI TEKNIIKKA JA YMPÄRISTÖ KAAVOITUS 13.08.2014 1 SUUNNITTELUALUE / SIJAINTI... 2 2 OSAYLEISKAAVAN TARKOITUS... 2 3. TAVOITTEET

Lisätiedot

Ilvesvuoren työpaikka-alue

Ilvesvuoren työpaikka-alue Kaavatunnus 2-166 Arkistonro Ilvesvuoren työpaikka-alue Asemakaavan selostus koskee 23.8.2011 päivättyä asemakaavakarttaa. Asemakaavan muutos koskee kortteleita 2416, 2417, osaa kortteleista 2405 ja 2414

Lisätiedot

HOLMINRANNAN OSAYLEISKAAVAN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMAN SEKÄ KEHITYSKUVAN PALAUTERAPORTTI

HOLMINRANNAN OSAYLEISKAAVAN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMAN SEKÄ KEHITYSKUVAN PALAUTERAPORTTI HALLINTOKESKUS KAUPUNKISUUNNITTELU HOLMINRANNAN OSAYLEISKAAVAN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMAN SEKÄ KEHITYSKUVAN PALAUTERAPORTTI Holminrannan osayleiskaavan tarkistus kuulutettiin vireille 26.9.2011

Lisätiedot

13.11.20133. Kouvolan kaupunki. Kaupunkikehitys. Yleiskaavoitus

13.11.20133. Kouvolan kaupunki. Kaupunkikehitys. Yleiskaavoitus KORIAN PIONEERIPUISTON OSAYLEISKAAVA KAAVASELOSTUS 13.11.20133 Kouvolan kaupunki Kaupunkikehitys Maankäytönn suunnittelu Sisällysluettelo 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT... 4 1.1 Tunnistetiedot ja kaavaprosessi...

Lisätiedot

Kunnalla on pääasiallinen valta ja vastuu kaavoittamisessa alueellaan. Kunta voi tehdä kahdenlaisia kaavoja, yleiskaavoja ja asemakaavoja.

Kunnalla on pääasiallinen valta ja vastuu kaavoittamisessa alueellaan. Kunta voi tehdä kahdenlaisia kaavoja, yleiskaavoja ja asemakaavoja. MITÄ KAAVOITUS ON? KAAVOJEN TARKOITUS Kaavoituksen tarkoitus on suunnitella maankäyttöä siten, että syntyy tasapainoinen kokonaisuus, joka riittävässä määrin täyttää hyvin ristiriitaisetkin tarpeet. Yhteiskunnan

Lisätiedot

Focus-liikekeskuksen asemakaava

Focus-liikekeskuksen asemakaava 1/12 Focus-liikekeskuksen asemakaava VASTINEET OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMASTA ANNETTUIHIHN LAUSUNTOIHIN JA MIELIPITEISIIN VASTINEET 9.3.2015 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 15.9.2014 Lausunto

Lisätiedot

Multian kunta MULTIAN VESISTÖJEN RANTAYLEISKAAVA. 18.11.2003 / kv hyv. 19.1.2004 0510-C1827

Multian kunta MULTIAN VESISTÖJEN RANTAYLEISKAAVA. 18.11.2003 / kv hyv. 19.1.2004 0510-C1827 Multian kunta MULTIAN VESISTÖJEN RANTAYLEISKAAVA 18.11.2003 / kv hyv. 19.1.2004 0510-C1827 SUUNNITTELUKESKUS OY Multian kunta 1 (36) SISÄLLYSLUETTELO 1 TIIVISTELMÄ...5 1.1 SUUNNITTELUALUE...5 1.2 KAAVAPROSESSIN

Lisätiedot

Ohje voimajohtojen huomioon ottamiseen yleis- ja asemakaavoituksessa sekä maakäytön suunnittelussa

Ohje voimajohtojen huomioon ottamiseen yleis- ja asemakaavoituksessa sekä maakäytön suunnittelussa Ohje voimajohtojen huomioon ottamiseen yleis- ja asemakaavoituksessa sekä maakäytön suunnittelussa SISÄLLYS 1.Voimajohdot osana voimajärjestelmää... 4 2.Voimajohdon elinkaari: suunnittelu ja ylläpito...

Lisätiedot

Kirkonseudun Siltatien alueen keskuksen asemakaava ja asemakaavan muutos (Siltatien pohjoispuoli ja Lähdevainiontien pohjoispuoli)

Kirkonseudun Siltatien alueen keskuksen asemakaava ja asemakaavan muutos (Siltatien pohjoispuoli ja Lähdevainiontien pohjoispuoli) YLÖJÄRVI ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS: YMPLTK. 11.3.2014 Kirkonseudun Siltatien alueen keskuksen asemakaava ja asemakaavan muutos (Siltatien pohjoispuoli ja Lähdevainiontien pohjoispuoli) OSALLISTUMIS-

Lisätiedot

Ohje voimajohtojen huomioon ottamiseen yleis- ja asemakaavoituksessa sekä maakäytön suunnittelussa

Ohje voimajohtojen huomioon ottamiseen yleis- ja asemakaavoituksessa sekä maakäytön suunnittelussa Ohje voimajohtojen huomioon ottamiseen yleis- ja asemakaavoituksessa sekä maakäytön suunnittelussa SISÄLLYS 1 Voimajohdot osana voimajärjestelmää... 4 2 Voimajohdon elinkaari: suunnittelu ja ylläpito...

Lisätiedot

SOTKAJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS

SOTKAJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS SOTKAJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS Hattulan kunta (82) Ihalemmen kylä (405) Salkoniemi 9-89 (osa) Sotka 9-132 Joutsen 9-134 Kuikka 9-135 Kaakkuri 9-136 Sotkalampi 9-137 Kaavaehdotus 2.3.2015 Kaavamuutosalueen

Lisätiedot

LIINALIKON RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS

LIINALIKON RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS LIINALIKON RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS Savitaipaleen kunta (739) Pettilän kylä (427) Liinaliko 1-193 Koivikko 1-248 Männistö 1-249 Katajikko 1-250 Kaavaehdotus 5.1.2015 Kaavamuutosalueen rantaa korttelissa

Lisätiedot

HANHIKIVEN YDINVOIMA- MAAKUNTAKAAVA

HANHIKIVEN YDINVOIMA- MAAKUNTAKAAVA HANHIKIVEN YDINVOIMA- MAAKUNTAKAAVA PYHÄJOKI - RAAHE Kaavaselostus Maakuntavaltuusto 22.2.2010 YHTEYSTIEDOT Pohjois-Pohjanmaan liitto Kauppurienkatu 8 A, 90100 Oulu puh. 08-3214 000, fax 08-3214 013. Sähköposti:

Lisätiedot

Uudenmaan ympäristökeskus, Asemapäällikönkatu 14, Itä-Pasila Neuvotteluhuone Vuokko, 2. kerros

Uudenmaan ympäristökeskus, Asemapäällikönkatu 14, Itä-Pasila Neuvotteluhuone Vuokko, 2. kerros Muistio Sipoon Boxin kylätaajaman osayleiskaava Aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu Pöyry Environment Oy LIITE 6 PL 50 (Jaakonkatu 3) FI-01621 Vantaa Finland Kotipaikka Helsinki, Finland Y-tunnus 0196118-8

Lisätiedot