ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS (LUONNOS) Kirkonkylä, Mahlamäentie

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS (LUONNOS) 15.10.2013 Kirkonkylä, Mahlamäentie"

Transkriptio

1 Kaavatunnus: Asianumero: 779/ /2013 Kaav.ltk: nn.nn.nnnn Kh: nn.nn.nnnn ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS (LUONNOS) Kirkonkylä, Mahlamäentie 1 Suunnittelualue sijaitsee Nurmijärven Kirkonkylässä, paloaseman ja kirkon välissä. Muutosalue sisältää korttelit 2007 ja 2017 sekä niiden läheisiä olevan puisto- ja tiealueita. Alueen pinta-ala on noin 4,8 ha ja siellä asuu noin 330 asukasta. Nurmijärven kunta Ympäristötoimiala Asemakaavoitus ja tekninen suunnittelu PL 37, Nurmijärvi Kaavan laatija kaavoitusarkkitehdin sijainen Satu Onnela puh ,

2 2 Perus- ja tunnistetiedot Kaavan nimi: Kirkonkylä, Mahlamäentie Kaavan tunnistetiedot: kaavatunnus 2-231, asianumero 779/ /2013 Asemakaavan muutos koskee kortteleita 2007 ja 2017 sekä katu- ja virkistysaluetta. Asemakaavan muutoksella muodostuvat korttelit 2007, 2011, 2017 sekä lähivirkistys- ja katualuetta. Asemakaavan muutoksella muutetaan asemakaavoja (hyväksytty ), (hyv ) ja (hyv ). Kaava on tullut vireille Vireilletulosta on ilmoitettu osallisille ja kuulutettu Nurmijärven Uutisissa Asemakaavaluonnos on ollut nähtävillä Asemakaavaehdotus on ollut nähtävillä Selostuksen liitteet LIITTEET: Liite 1 Ote ajantasa-asemakaavasta kiinteistötunnuksineen Liite 2 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Liite 3 Asemakaavan seurantalomake (täydennetään myöhemmin) Liite 4 Asemakaavakartta 1:1000 ja kaavamääräykset Liite 5 Havainnekuva Liite 6 Nykytilanne ja idealuonnoksia kortteliin 2017 Liite 7 Kirstaantie 4:n tonttiratkaisu Mitä alueelle suunnitellaan? Asemakaavaa tarkistetaan alueen yksityisten maanomistajien aloitteesta. Asemakaavamuutoksen tarkoituksena on eheyttää Kirkonkylän keskeisen alueen taajamakuvaa ja yhdyskuntarakennetta tutkimalla tehokkaamman rakentamisen sijoittamista harvaan rakennetuille tonteille. Samalla tarkastellaan alueen tonttiliittymien sijoittumista. 1

3 Aluetta koskevat selvitykset ja suunnitelmat: Kaavaa varten laaditut selvitykset 3D-malli luonnostelua varten (9/2013) Pysäköintipaikkojen kartoitus korttelissa 2017 (9/2013) Perloksen kaavan selvityksiä Perloksen alueen tiesuunnitelma. Ramboll, Kirkonkylän keskustan pienoismalli 1:500, Jaakko Heliövaara T:mi, Perloksen alueen kunnallistekninen suunnitelma , Ramboll. LT-konsulttien laatima alustava suunnitelma Kirstaantien jatkeelle (Suntionkuja), 08/2004. LT-konsulttien laatima alustava suunnitelma Kirstaantien ja Helsingintien liittymästä ensimmäisessä rakennusvaiheessa, 09/2005. Nurmijärven kirkonkylän keskustan liikenteellinen kehittäminen, LT-konsultit, 2004 Punamullantie 2, Perlos Oy:n entisen tehtaan ympäristötutkimus, Jaakko Pöyry Group Oyj, Muut Nurmijärven maankäytön kehityskuva 2040 (kunnanvaltuusto ) Nurmijärven rakennusperintöselvitys (LUONNOS), 2010 Nurmijärven Kirkonkylän ja Rajamäen liikenneverkkoselvitys. Strafica Oy, Nurmijärven historiallisen ajan muinaisjäännösten inventointi Klaukkalassa ja Lepsämässä (Katja Vuoristo) Nurmijärven liikenneturvallisuussuunnitelma. Nurmijärven kunta ja Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Nurmijärven Kirkonkylän ja Rajamäen liikenneverkkoselvitys. Strafica Oy, Nurmijärven arkeologinen inventointi, Museovirasto/Johanna Seppä, Nurmijärven kunnan kaupan palveluverkkoselvitys. Santasalo Ky, Nurmijärven ulkoilureitistön ja kevyen liikenteen väylästön kehittämissuunnitelma

4 Selostuksen sisällysluettelo 2 Perus- ja tunnistetiedot 1 3 Tiivistelmä 3 4 Lähtökohdat 5 5 Asemakaavan suunnittelun vaiheet 18 6 Asemakaavan kuvaus 27 7 Asemakaavan toteutus 38 3 Tiivistelmä Suunnittelualue rajautuu Keskustiehen, Kirstaantiehen ja Mahlamäentiehen sekä Keskustien ja Mahlamäentien väliseen viheralueeseen. Osia Mahlamäentien varren korttelialueista sisältyy kaava-alueeseen. Suunnittelualue on maankäytöltään kerrostaloja pientaloaluetta sekä katualuetta ja rakentamatonta puistoa. Kaavoitettavan alueen laajuus on 4,8 ha. Asemakaavamuutoksen tarkoituksena on eheyttää Kirkonkylän keskeisen alueen taajamakuvaa ja yhdyskuntarakennetta tutkimalla tehokkaamman rakentamisen sijoittamista harvaan rakennetuille tonteille. Samalla tarkastellaan alueen tonttiliittymien sijoittumista. Kaavamuutoksen laatiminen aloitettiin toukokuussa 2013 maanomistajien aloitteesta. Kaavamuutos ei sisälly omana hankkeenaan kunnan kaavoitusohjelmaan, mutta sisältyy kaavoitusohjelman ns. tonttiprojekti-nimiseen hankkeeseen, jolla tarkoitetaan Kirkonkylän keskustan tiivistämistä. Asemakaavanmuutoksen toteuttamisesta vastaavat tonttien omistajat. Uudenmaan maakuntakaavalla (v. 2013) suunnittelualue on merkitty taajamatoimintojen tiivistettäväksi alueeksi. Maankäytön kehityskuvassa 2040 (v. 2011) alue sijoittuu taajamatoimintojen alueelle. Kirkonkylän oikeusvaikutuksettomassa osayleiskaavassa (v.1992) alue on osoitettu asuinkerrostalojen (AK) ja asuinpientalojen (AP) sekä virkistyksen (V) alueiksi. Voimassa olevassa asemakaavassa (v. 1976, 2001 ja 2006) alue 3

5 on asuinkerrostalojen (AK), rivitalojen ja muiden kytkettyjen asuinrakennusten (AR-) ja erillispientalojen (AO2) korttelialuetta sekä puistoa (VP). Kaavaluonnoksen keskeinen muutos voimassaolevaan kaavaan nähden on lisä- ja täydennysrakentamisen salliminen. Lisäksi osalle viheralueverkostosta irrallista, rakentamatonta, hoitamatonta ja vähäisellä käytöllä olevaa yksityisen maanomistajan omistamaa puistoa (VP) sijoitetaan tontteja. Kaavamuutos mahdollistaa alueelle noin 4320 k-m2 uutta kerrostalorakentamista ja 1330 k-m2 uutta pientalorakentamista. Asemakaavamuutos tehostaa Kirkonkylän keskustan taajamarakennetta ja mahdollistaa asumisen sijoittumisen hyvien kulku- ja joukkoliikenneyhteyksien sekä palveluiden äärelle. Tiivis asuminen Kirkonkylän keskustassa vähentää yksityisautoilun tarvetta ja tukee jo olemassa olevia palveluita. Asemakaavassa huomioidaan liikenteen edellyttämät tilavaraukset ja hulevesien hallinta. Alueen suunnittelussa huomioidaan sen sijainti valtakunnallisesti merkittävän rakennetun kulttuuriympäristön (RKY 2009), Kirkonmäen, läheisyydessä sekä suhde Kirkonkylän viheralue- ja virkistysreittiverkostoihin. Asemakaavan laatiminen alueelle edellyttää maanhankintaa ja edellyttää maankäyttösopimuksia maanomistajan ja kunnan välillä. Asemakaavan muutos on vaikutuksiltaan merkittävä ja sen hyväksyy kunnanvaltuusto. 4

6 4 Lähtökohdat Suunnittelualue on noin 4,8 ha laajuinen ja sijaitsee Kirkonkylän keskustassa. Maankäytöltään alue on pääosin kerros-ja pientaloaluetta ja osittain rakentamatonta puistoa. Suunnittelualueella on noin 300 asukasta. Aluetta ympäröivät lännestä peruskoulu ja lukio, pohjoisesta asuinkerrostalot, kaakosta pientalovaltaiset asuinalueet sekä etelästä kirkko ja seurakuntakeskus. Pääosa suunnittelualueen tonteista ja osin myös yleiset alueet ovat yksityisten maanomistajien omistuksessa. Luonnonympäristö Suunnittelualueelle ei ole sijoittunut laajoja luontoalueita. Kaava-alueen luonnonympäristö koostuu asuinrakennusten välisistä metsäsaarekkeista rakentamattomasta puistosta Mahlamäen ja Mahlamäentien varrella. Suunnittelualueen komein havupuusto on sijoittunut pääosin rinteiden päälle, kun taas tasaisemmalla maastolla on pääosin lehtipuita tai puuttomia alueita. Kirkonkylän selvitysalueen luonto ja maisema raportissa (Ympäristönsuunnittelu Enviro Oy, 2005) kuvataan osa-alueen metsät pieninä lehtomaisina tai puistomaisina metsiköinä. Aluskasvillisuus on yleensä rehevää, samoin pensaskerros, puusto on usein varttunutta kuusikkoa tai lehtipuustoa. Puusto on valtaosin nuorta tai nuorehkoa harmaaleppää, vaahteraa ja tuomea, jonkin verran on myös isohkoja haapoja, mäntyjä ja koivuja. Paikoin on tiheää tuomipusikkoa. Suunnittelualueen kohdin puistoiksi kaavoitetut entiset pelto- ja niittyalueet, joita ei ole hoidettu ja jotka ovat jääneet taajamarakenteen sisään, kuvataan muutoksia sietäviin alueisiin kuuluvaksi. Suosituksena on säästää puustoa kasvavilla alueilla olemassa olevaa puustoa sekä avoimilla entisillä pelto- tai niittyalueilla tulee kiinnittää huomiota mahdollisen uudisrakentamisen maisemointiin istutuksilla. Selvityksen mukaan alueella tai sen välittömässä läheisyydessä ei ole luonnonsuojelualueita, luonnonsuojeluohjelmien kohteita tai muita valtakunnallisesti tai maakunnallisesti merkittäviä luontokohteita. Siellä ei myöskään ole havaittu uhanalaisia lajeja. Suunnittelualueella on paikoin selkeitä korkeuseroja; alimmillaan korkeustaso on noin 60 metriä ja korkeimmillaan noin 72 metriä merenpinnan yläpuolella. Suunnittelualueen maaperä on pääasiassa kalliota, lukuun ottamatta itäosaa, jossa on savi vallitsevampaa. Tarkempien tonttikohtaisten rakennettavuusselvitysten laatimisesta vastaavat maanomistajat. 5

7 Kuva: Suunnittelualueen pinnanmuodot. Kuva: Suunnittelualueen sijainti maaperäkartalla (punainen= kallio, sininen = savi). 6

8 Pinta-ja pohjavedet Kuva: Suunnittelualueen itäpuolella sijaitsevan pohjavesialueen sijainti, merkitty sinisellä ruudutetulla rajauksella. Nurmijärven kunnan alueella on osittain tai kokonaan 19 pohjavesialuetta. Suunnittelualueen lähin pohjavesialue sijaitsee noin 100m päässä suunnittelualueesta. Hulevedet ovat rakennetulla alueella kaduilta, pihoilta, rakennusten katoilta tai muilta vastaavilta pinnoilta pois johdettavaa sade- tai sulamisvettä. Hulevesiin luetaan kuuluvaksi myös perustusten kuivatusvedet. Sade-, sulamis- ja kuivatusvedet huuhtovat pinnoilta huuhtoutumisalueesta riippuen mukaansa epäpuhtauksia. Asemakaavamuutoksen mukainen rakentaminen ja päällystetyn katualueen lisääntyminen saattavat edellyttää ja hulevesien hallintaa. Hulevesisuunnitelma laaditaan hyväksytyn kaavaluonnoksen pohjalta. Rakennettu ympäristö Rakennuskanta Suunnittelualueen olemassa oleva rakennuskanta koostuu länsiosan kerrostaloista (rakennusvuodet ) ja itäosan erillispientaloista (rakennusvuodet ). 7

9 Suunnittelualueen koillispuolella sijaitsee paloasema ja lounaispuolella vuonna luvulla rakennettu kirkko sekä seurakuntakeskus vuodelta Keskustien toisella puolella on koulurakennuksia urheilukenttineen ja parkkipaikkoineen. Suunnittelualueen pohjoispuolelle, entiselle Perloksen tehtaan alueelle rakentuu parhaillaan kerrostaloalue. Mahlamäentien ja Helsingintien risteyksessä on länsipuolella vuonna 1999 rakennettu matkakeskus ja itäpuolella vuonna 2012 rakennettu liikerakennuskortteli. Kerrostalokorttelin 2017 on tonttitehokkuudeltaan yksi Kirkonkylän harvimmin rakennetuista kortteleista (rakennetun alan ja tontin alan suhde keskimäärin e= 0,33). Keskeiseen sijaintiinsa, olemassa olevaan kunnallistekniikan verkostoon ja kysyntään nähden tehokkuus poikkeaa huomattavasti Maankäytön kehityskuvan 2040 kerrostalokortteleiden tonttitehokkuuden tavoitteesta (e= 0,65). Kuva: Suunnittelualueen rakennuskantaa. 8

10 Kirkonkylän keskustaa kuvaava pienoismalli mittakaavassa 1:500 (Jaakko Heliövaara T:mi, 2004) on nähtävissä Nurmijärven kunnanviraston aulassa. Kunnan mittaustoimi kartoitti kerrostalokorttelin parkkipaikkojen määrän ja sijainnin (9/2013) Nurmijärven rakennusperintöselvityksessä (2010) on kuvattu ennen vuotta 1970 rakennetut arvokkaat kohteet. Säilytettäviksi suositeltavia kohteita ei sijaitse suunnittelualueella. Suunnittelualueen tuntumasta mainitaan Kirkonmäki ja pappila (aluekohde 14, johon myös osa suunnittelualueesta kuuluu), Nurmijärven kirkko ja seurakuntatalo (Keskustie 16, kohteet 100 ja 101) ja Kirkkorinne (Kirstaantie 1, kohde 109). Ne on määritelty mm. ympäristökokonaisuuden ja maiseman ja lähiympäristön kannalta tärkeiksi kohteiksi. Suunnittelualueen lounaispuoleinen Kirkonmäki kuuluu Museoviraston ja ympäristöministeriön määrittelemiin valtakunnallisesti merkittäviin rakennettuihin kulttuuriympäristöihin (mainittu maakuntakaavassa, RKY 2009). Vuoden 2009 inventoinnin mukaan Nurmijärven kirkonmäki, kirkko, seurakuntakeskus, pappila, hautausmaa, siunauskappeli ja asuinrakennukset muodostavat yhtenäisen ja 1900-luvun rakentamista edustavan kokonaisuuden. Nurmijärven kirkonmäki ja sen rakennukset liittyvät vahvasti kirjailija Aleksis Kiven elämään ja tuotantoon. Asemakaavamuutosta varten kunnassa on tehty kirkon korkeusaseman mittauksia ja luonnosteltu kolmiulotteinen maastomalli (9/2013). Näiden avulla voidaan tarkastella Kirkonmäen ympäristöön suunniteltavan rakentamisen mittakaavaa. 9

11 Kiinteistöllä 11:416 sijaitsee kolme sekä kiinteistöllä 32:7 yksi maanomistajien mukaan purkukuntoista rakennusta. Voimassa olevan asemakaavan, kuitenkin vielä yksityisen omistamalla puistoalueella sijaitsee vanha lato. Ennen Keskustien ja Mahlamäentien välisten kerrostalojen rakentamista nykyisen talojen keskellä sijaitsi saha ja mylly. Kulku Mahlamäen itäpuolisille pientaloille oli sahan alueen kautta. Kuva: Suunnittelualuetta ympäröivää, Nurmijärven rakennusperintöselvityksessä (2010) mainittua rakennuskantaa (Rakennusperintöselvitys, 2010). Muut arvokkaat kohteet Muinaismuistolaki (295/1963) suojaa kaikki kiinteät muinaisjäännökset ilman erillistä päätöstä. Muinaismuistolain 13 :n mukaan ennen yleisiä ja isoja yksityisiä rakennushankkeita on otettava hyvissä ajoin selvää siitä, tuleeko työ koskemaan muinaisjäännöksiä. Nurmijärven arkeologisen inventoinnin (Museovirasto/Johanna Seppä, 2006) mukaan kaava-alueella ei sijaitse esihistoriallisen ajan kohteita. 10

12 Liikenne Suunnittelualueen pääkulkuväyliä ovat Kirstaantie ja Mahlamäentie. Mahlamäki ja Kinkerikuja palvelevat tonttiliikennettä. Suunnittelualuetta koskee vuonna 2007 hyväksytty ja vuonna 2009 päivitetty Perloksen alueen kunnallistekniikan suunnitelma (Ramboll). Perloksen alueen kaavoituksen yhteydessä on tehty myös melutarkasteluita. Vuoden 2007 suunnitelmaan sisältyvän Mahlamäentien jatkeen rakentaminen Kirstaantielle asti on ollut myös sysäyksenä tämän kaavamuutoksen aloittamiselle. Suunnitelmassa ajoyhteys Mahlamäentien ja Kirstaantien väliltä on katkaistu, jolloin tonttiliikenne autolla tapahtuu Kirstaantien suunnasta. Mahlamäentien suunnasta yhteys palvelee vain kevyttä liikennettä. Suunnitelmassa on myös osoitettu yhteys Suntionkujaa pitkin Helsingintielle, mutta ajoyhteys ei ole toistaiseksi toteutunut. Se ei myöskään sisälly tässä kaavamuutoksessa käsiteltävään alueeseen, vaan liittyy Paloaseman eteläpuolen asemakaavaan (2-174). Kirstaantie palvelee tonttiliikenteen lisäksi kulkua kirkon ja seurakunnan paikoitusalueille. Mahlamäen ajoyhteys palvelee tontti- ja kevyttä liikennettä. Mäen päällä sijaitsevien kerrostalojen huoltoliikenteelle ajoyhteys on koettu hankalana jyrkkyyden takia. Katuosoitteena Mahlamäki aiheuttaa myös jonkin verran sekaannuksia. Kuva: Suunnittelualueen kevyen liikenteen yhteydet ja ulkoilureitit (Nurmijärven ulkoilureitistön ja kevyen liikenteen väylästön kehittämissuunnitelma 2010) 11

13 Nurmijärven ulkoilureitistön ja kevyen liikenteen väylästön kehittämissuunnitelmassa (2010) suunnittelualueen viralliset kevyen liikenteen väylät kulkevat Keskustietä ja Kirstaantien eteläreunaa pitkin. Mahlamäentien jatkeelle tulee uusi kevyen liikenteen yhteys. Myös uuden Perloksen alueen läpi pääsee kulkemaan Helsingintielle sekä linjaautoaseman eteläpuolella olevaa puistokäytävää pitkin Keskustielle. Kaavamuutosalueen välittömässä läheisyydessä sijaitsee mm. vastikään uudistettu Keskuspuistikko, Parkkimäen urheilualue sekä suosittu vanhan järven maisema Kirkonmäen eteläpuolella. Julkisen liikenteen yhteyksiä kulkee useita Kirkonkylän linja-autoasemalta alle 500 m päästä sekä Hämeenlinnantien varresta. Seutulinjojen lisäksi asukkaita palvelee Kivenkyyti palveluliikenne. Kunnallistekniikka Suunnittelualuetta koskee vuonna 2007 hyväksytty ja vuonna 2009 päivitetty Perloksen alueen kunnallistekniikan suunnitelma (Ramboll). Alue on kunnallistekniikan piirissä ja liitettävissä myös kaukolämpöverkkoon. Asemakaavamuutoksen mukainen rakentaminen ja päällystetyn katualueen lisääntyminen saattavat edellyttää kunnallistekniikan verkoston laajentamista kadulta tonteille ja hulevesien hallintaa. Kunnallistekniikka- ja hulevesisuunnitelma laaditaan hyväksytyn kaavaluonnoksen pohjalta. Alueella sijaitsevat noin 2 vuotta sitten rakennettu puistomuuntamo ja saneerattu pien- ja keskijänniteverkko. Palvelut Nurmijärven kunnan kaupan palveluverkkoselvitys (LUONNOS) Suunnittelualue sijaitsee Kirkonkylän keskustassa, jossa tarjolla on monipuoliset palvelut päivittäistavarakauppoineen, terveysasemineen ja kirjastoineen sekä erikoiskaupan palveluineen. Kaupat ja palveluyritykset ovat sijoittuneet Punamullantien varteen ja torin ympäristöön. Jonkin verran kaupallisia palveluita on myös Helsingintien varressa ja vanhalla kaupparaitilla Praktikankujalla. Lähimmät koulut ovat Lukkarin koulu (Punamullantie 18) ja Maaniitun koulu (Heikkiläntie 27) (1.-6. luokka) sekä Kivenpuiston erityiskoulu (Aleksis Kiven tie 18) Pratikankujalla sijaitsee myös Nurmijärven yhteiskoulun yläaste (7.-9. luokka) ja lukio. Suunnittelualueen läheisyydessä on useita päiväkoteja esimerkiksi Lumpperintiellä ja Punamullantiellä. 12

14 asumiseen käytettävillä alueilla ja taajamien virkistysalueilla melun A-painotettu keskiäänitaso saa olla päivällä klo korkeintaan 55 db ja uusilla alueilla yöllä klo db. Sisällä melutaso saa päivällä olla korkeintaan 35 db ja yöllä 30 db. Suunnittelualueelle ei ulotu tiealueilta ohjearvoja ylittävää melun tai tärinän tasoa. Suunnittelutilanne Valtakunnalliset alueiden käyttötavoitteet Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ovat osa maankäyttö- ja rakennuslain (v. 2000) mukaista alueidenkäytön suunnittelujärjestelmää. Vuonna 2008 tarkistettujen alueidenkäyttötavoitteiden tehtävänä on varmistaa valtakunnallisesti merkittävien seikkojen huomioon ottaminen kaavoituksessa. Valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista käsiteltävää asemakaavan muutosta ja laajennusta koskevat lähinnä kolme ensimmäistä: 1. Toimiva aluerakenne 2. Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu 3. Kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat 4. Toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto 5. Helsingin seudun erityiskysymykset 6. Luonto- ja kulttuuriympäristöinä erityiset aluekokonaisuudet. Valtakunnallisisten alueidenkäyttötavoitteiden tarkempi sisältö ja ottaminen huomioon kaavaratkaisussa on kuvattu tarkemmin kaavan vaikutusten yhteydessä sivulla 30. Maakuntakaava Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavalla (hyv ) suunnittelualue on merkitty keskustatoimintojen alueen rajalla sijaitsevaksi taajamatoimintojen tiivistettäväksi alueeksi. Tiivistettäväksi alue on mm. suunniteltava joukkoliikenteeseen tukeutuvana ja kyseisen taajaman muuta aluetta tehokkaammin rakennettavana alueena. Suunnittelualueen lounaispuolella sijaitseva Kirkonmäki on myös kulttuuriympäristön ja maiseman vaalimisen kannalta tärkeä kohde (turkoosi viivoitus). Suunnittelualueen kaakkoispuolella on pohjavesialue (sininen viivoitus). 14

15 Kuva: Ote vuonna 2012 hyväksytystä maakuntakaavasta. Yleiskaava Kirkonkylän oikeusvaikutuksettomassa osayleiskaavassa (v.1992) suunnittelualueella on kerrostalovaltaisen (AK), pientalovaltaisen (AP) ja puiston (VP) alueen merkinnät. Suunnittelualueella ei toistaiseksi ole voimassa oikeusvaikutteista yleis- tai osayleiskaavaa. Lisäksi sekä vuoden 1992 Kirkonkylän osayleiskaava että vuoden 1989 yleiskaava voidaan määritellä jo osittain vanhentuneeksi esimerkiksi taajamarakenteen tiivistämisen periaatteen osalta. Vanhentuneen yleis- ja osayleiskaavan korvaa toistaiseksi Nurmijärven maankäytön kehityskuva 2040 (kv ). Kehityskuva on yleispiirteinen, strateginen kuvaus tavoiteltavasta alueiden tulevasta maankäytöstä, siihen vaikuttavista tekijöistä ja sen aiheuttamista muutoksista. Maankäytön kehityskuvassa 2040 alue sijoittuu taajamatoimintojen alueelle aivan keskustatoimintojen kehittämisen tuntumaan. Kehityskuvassa Kirkonkylän taajaman alueen ennustetaan kasvavan niin, että vuonna 2040 asukkaita on (asukasmäärä vuonna 2009 oli 6200). Maankäytön kehityskuvan 2040 mukaan Kirkonkylä on kunnan vanha päätaajama ja nykyinen hallinnollinen keskus. Nimensä mukaisesti taajama on rakentunut kirkon ja kirkonmäen ympärille. Kirkonkylän rakennuskannassa näkyy Klaukkalaa selväpiirteisemmin eri aikakausien rakentaminen. [...] Vuonna 2040 Kirkonkylän taajama on kasvanut keskustan tiivistymisen myötä. Erityisesti Kirkonkylää, mutta myös muita taajamia, luonnehtivat elinkaariasuminen, asuntojen monipuolisuus, palvelujen saavutettavuus ja esteetön ympäristö. 15

16 Kirkonkylän oikeusvaikutteisen osayleiskaavan valmistelun on tarkoitus alkaa vuonna Asemakaava Suunnittelualueella voimassa olevia asemakaavoja ovat (hyväksytty ), (hyv ) ja (hyv ). Voimassa olevassa asemakaavassa alue on asuinkerrostalojen (AK), rivitalojen ja muiden kytkettyjen asuinrakennusten (AR) ja erillispientalojen (AO2) korttelialuetta sekä puistoa (VP). Jos asemakaava laaditaan alueelle, jolla ei ole oikeusvaikutteista yleiskaavaa, on maankäyttö- ja rakennuslain 54 :n mukaan asemakaavaa laadittaessa soveltuvin osin otettava huomioon myös mitä yleiskaavan sisältövaatimuksista säädetään. Asemakaavoituksen yhteydessä voidaan siis tehdä suunnittelualuetta koskevia yleiskaavatasoisia valintoja. Tuleva osayleiskaavaehdotus tulee tällöin puolestaan noudattamaan asemakaavaa. Kuva: Suunnittelualueelle sijoittuvien asemakaavojen sijainti. 16

17 Kuva: Suunnittelualueella voimassaolevat asemakaavamerkinnät. Perloksen alueen kaavaehdotukseen on jätetty vuonna 2005 mielipide ja vuonna 2006 muistutus koskien kiinteistöjen 11:416 ja 32:7 rakennusoikeuden nostamista ja kaavamerkinnän muuttamista kolmikerroksisen kerrostalon sallivaksi. Kaavaa on lähdetty laatimaan näiden aloitteiden myötä. Kaava-alueella ei ole voimassa rakennuskieltoja. Suunnittelualueeseen liittyy myös läheisesti: Rakenteilla oleva kerrostaloalue Perloksen entisen tehtaan paikalle Helsingintien ja Mahlamäentien välissä, asemakaava (2-163, hyv. 2007). Vireillä oleva Paloaseman eteläpuolen asemakaavan muutos (2-174), jossa alueelle suunnitellaan asumista sekä liike- ja toimistorakentamista kuten kaupan palveluja. Rakennusjärjestys Nurmijärven voimassa oleva rakennusjärjestys on hyväksytty kunnanvaltuustossa Päätös tuli lainvoimaiseksi Rakennusjärjestys ohjaa rakentamista. Pääosin asemakaava-alueen ulkopuolella ja täydentää asemakaavoituksen määräyksiä. Kunnan rakennusjärjestyksen määräyksillä pyritään suunnitelmalliseen ja sopivaan rakentamiseen sekä hyvän elinympäristön toteuttamiseen. 17

18 5 Asemakaavan suunnittelun vaiheet Asemakaavamuutoksen tarve ja suunnitteluun liittyvät päätökset Asemakaavoitus- ja rakennuslautakunta päätti asemakaavan muutoksen vireilletulosta. Maanomistajatapaamiset - kaikki korttelin maanomistajat ( ) - kerrostalokortteli ( ) - lisäksi tapaamisia yksittäisten maanomistajien ja rakennusyhtiöiden (Kirstaantie 4:n tonttiratkaisu) kanssa. Lisäksi kaavasuunnitelmista on tiedusteltu Maakuntamuseon, ELY:n, pelastuslaitoksen ja seurakunnan sekä kunnan eri alojen omien asiantuntijoiden näkemyksiä. alustavasti Asemakaavoitus- ja rakennuslautakunta päätti esittää kunnanhallitukselle, että se hyväksyy asemakaavan muutosluonnoksen ja asettaa sen nähtäville MRA 30 :n mukaisesti 21 vrk:n ajaksi. xx.xx.2013 Kunnanhallitus päätti hyväksyä asemakaavan muutosluonnoksen ja asettaa sen nähtäville MRA 30 :n mukaisesti 21 vrk:n ajaksi. xx.xx.xxxx Asemakaavoitus- ja rakennuslautakunta päätti esittää kunnanhallitukselle, että se hyväksyy asemakaavan muutosehdotuksen ja asettaa sen nähtäville MRA 27 :n mukaisesti. xx.xx.xxxx Kunnanhallitus hyväksyi asemakaavan muutosehdotuksen ja asetti sen nähtäville MRA 27 :n mukaisesti 30 vrk:n ajaksi. xx.xx.xxxx Asemakaavoitus- ja rakennuslautakunta päätti esittää kunnanhallitukselle, että se hyväksyy asemakaavan muutoksen. xx.xx.xxxx Kunnanhallitus päätti esittää kunnanvaltuustolle, että se hyväksyy asemakaavan muutoksen. xx.xx.xxxx Kunnanvaltuusto hyväksyi asemakaavan muutoksen. 18

19 Kaavahanke on käynnistynyt toukokuussa 2013 kahden maanomistajan vuosina 2005 ja 2006 jättämien kirjallisten aloitteiden perusteella. Alueen sijainti keskeisellä paikalla Kirkonkylässä sekä Mahlamäentien yhteyden rakentaminen tekee siitä taajaman tiivistämisen kannalta otollisen kaavamuutoskohteen. Kaavamuutos on merkittävä ja sen hyväksyy kunnanvaltuusto. Osallistuminen ja yhteistyö Osalliset Osallisia ovat alueen maanomistajat sekä ne, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin asemakaavan muutos saattaa huomattavasti vaikuttaa. Lisäksi osallisia ovat viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään. Asemakaavan muutos laaditaan vuorovaikutuksessa osallisten kanssa. Osallisilla on mahdollisuus osallistua kaavan valmisteluun, arvioida kaavoituksen vaikutuksia ja lausua kirjallisesti tai suullisesti mielipiteensä asiasta. (MRL 62 ) Tässä asemakaavan muutoksessa osallisia ovat: suunnittelualueen sekä lähialueiden asukkaat ja maanomistajat, yritykset, työntekijät ja yhdistykset Nurmijärven kunnan viranomaiset (ympäristötoimiala: asemakaavoitus, kiinteistöja mittaus, kunnallistekniikan suunnittelu ja rakennusvalvonta; elinkeino- ja kuntakehityskeskus) sekä luottamuselimet (asemakaavoitus- ja rakennuslautakunta, tekninen lautakunta, kuntakehitystoimikunta) Uudenmaan ELY-keskus (alueelliset elinkeino-, liikenne- ja ympäristöviranomaiset), Keski-Uudenmaan maakuntamuseo ja Keski-Uudenmaan pelastuslaitos yritykset: Sonera Oyj, Elisa Oyj, Nurmijärven Sähkö Oy, Nurmijärven Vesi Oy. Keski-Uudenmaan pelastuslaitos ja Nurmijärven seurakunta Vuorovaikutusmenettelyt Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt kuvataan tarkemmin kaavahankkeesta laaditussa osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa (OAS), joka on tämän selostuksen liitteenä ja lisäksi nähtävillä kunnan asemakaavoituksen verkkosivuilla. OAS:ia voidaan tarvittaessa päivittää kaavaprosessin kuluessa. Kaavaprosessin vaiheista tiedotetaan lisäksi kunnan asemakaavoituksen verkkosivuilla ja Nurmijärven Sanomissa. 19

20 Seuraavassa käydään läpi asemakaavaprosessin ja kaavan virallisen käsittelyn eri vaiheet pääpiirteissään: Aloitus Asemakaavahankkeen aloitusvaiheessa tutustutaan kohdealueen olosuhteisiin, määritellään tulevan rakentamisen tavoitteet ja selvitetään, mitä lähtötietoja alueesta on saatavilla. Samalla arvioidaan mahdollisten lisäselvitysten tarve, sekä se, edellyttääkö alueen kaavoitus maankäyttösopimuksia tai maanhankintaa. Aloitusvaiheessa määritellään myös alustavasti yhteistyömenettelyt muiden hallintokuntien, viranomaisten ja osallisten kanssa. Asemakaavan virallinen käsittely käynnistyy, kun asemakaavoitus- ja rakennuslautakunta päättää ilmoittaa asemakaavan vireilletulleeksi. Vireilletulon yhteydessä määritellään alustava kaava-alue sekä julkistetaan osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS). OAS asetetaan nähtäville kunnan asemakaavoituksen verkkosivuille sekä kunnanviraston ilmoitustaululle. Kaavan vireilletulosta ilmoitetaan kuulutuksella Nurmijärven Sanomissa ja kirjeen välityksellä viranomaistahoille sekä kaava-alueen ja siihen rajautuvien kiinteistöjen omistajille. Asemakaavanmuutosta varten on laadittu osallistumis- ja arviointisuunnitelma, joka on annettu tiedoksi asemakaavoitus- ja rakennuslaitakunnalle Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on ollut nähtävillä kunnanvirastossa sekä kunnan internet-sivuilla koko kaavoitusprosessin ajan. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta on kuultu osallisia. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa on tarkistettu ja Luonnosvaihe Luonnosvaiheessa perehdytään suunnittelualueeseen ja suunnittelun reunaehtoihin sekä luonnostellaan alueen maankäyttöratkaisuja. Samalla käynnistetään neuvottelut eri yhteistyötahojen kanssa. Ensimmäinen kunnan luottamistoimielinten käsittelyyn menevä suunnitelma-asiakirja on tavallisesti asemakaavan luonnos, jossa esitetään alustavasti mm. alueen käyttötarkoitus ja rakentamisen määrä ja laatu sekä suunnitelman vaikutukset nykytilanteeseen ja alueella voimassaoleviin kaavoihin verrattuna. Luonnokseen voi sisältyä kaavakartan, määräysten ja -selostuksen lisäksi myös muuta valmisteluaineistoa. Asemakaavan luonnos käsitellään asemakaavoitus- ja rakennuslautakunnassa sekä kunnanhallituksessa, minkä jälkeen se on alustavasti nähtävillä. Vaikutuksiltaan merkittävänä asemakaavan muutoksena kaavan hyväksyy valtuusto. 20

21 Kaavaluonnos ja muu valmisteluaineisto pidetään alustavasti nähtävillä 21 vrk:n ajan, jolloin niistä voi esittää mielipiteitä kirjallisesti. Kaavaluonnoksesta pyydetään kirjalliset lausunnot viranomaistahoilta. Merkittävät asemakaavat voidaan esitellä osallisille erikseen pidettävässä yleisötilaisuudessa. Nähtävilläolon yhteydessä alueen suunnittelun lähtökohdista järjestetään viranomaistyöpalaveri Maakuntamuseon ja ELY-keskuksen kanssa. Ehdotusvaihe Luonnoksesta saadun palautteen perusteella kaavaratkaisua tarvittaessa muokataan ja tarkennetaan laatimalla kaavaehdotus, joka käsittää luonnoksen tavoin kaavakartan, määräykset ja selostuksen. Asemakaavan ehdotus yhdessä lausuntoihin ja kirjallisiin mielipiteisiin annettujen vastineiden kanssa käsitellään asemakaavoitus- ja rakennuslautakunnassa sekä kunnanhallituksessa. Kaavaehdotuksesta pyydetään kirjalliset lausunnot osallisina luetelluilta viranomaisilta. Lisäksi ehdotuksen käsittelystä tiedotetaan kirjeitse kaava-alueen ja siihen rajautuvien kiinteistöjen omistajille. Kaavaehdotus asetetaan nähtäville 30 vrk:n ajaksi, jolloin osalliset voivat jättää siitä kirjallisia muistutuksia. Jos ehdotusta saadun palautteen johdosta tai muista syistä muutetaan olennaisesti, asetetaan se uudelleen nähtäville. Muussa tapauksessa muistutuksiin annetut vastineet käsitellään hyväksymisen yhteydessä. Hyväksymisvaihe Asemakaavan ja asemakaavan muutoksen hyväksymisestä päättää kunnanvaltuusto. Hyväksymispäätöksestä voi valittaa Helsingin hallinto-oikeuteen. Valitusaika on 30 vuorokautta lautakunnan (valtuuston) pöytäkirjan nähtävilläolopäivästä. Jos valituksia ei jätetä, tulee asemakaava voimaan kunnan ilmoituslehden kuulutuksella. Asemakaavan tavoitteet Suunnittelualue sijaitsee Kirkonkylän keskustan palvelutarjonnan läheisyydessä sekä keskeisten tieyhteyksien ja olemassaolevan kunnallistekniikan verkoston äärellä. Asemakaavan laatimisen tarkoituksena on eheyttää Kirkonkylän keskeisen alueen taajamakuvaa ja yhdyskuntarakennetta tutkimalla tehokkaamman rakentamisen sijoittamista maanomistajien toivomille harvaan rakennetuille tonteille. Samalla tarkastellaan alueen tonttiliittymien sijoittumista. 21

22 Kunnan ja kaavoitustilanteen asettamat tavoitteet Kaavoitustilanteen kannalta asemakaavoituksessa huomioidaan myös suunnittelualuetta koskevat yleiskaavatasoiset kysymykset, sillä alueen osayleiskaavoitus on vielä kesken. Voimassa olevaan oikeusvaikutuksettomaan osayleiskaavaan ja asemakaavaan nähden kaava-alueen maankäyttöä pyritään tehostamaan Maankäytön kehityskuvan 2040 edellyttämällä tavalla. Keinoina ovat maanomistajien toivomusten mukaiset pientalotonttien sijoittelu Mahlamäentien varrelle Kinkerikujan päässä, kerrostalorakentamisen mahdollistaminen Kirstaantie 4:än kahdesta kiinteistöstä yhdistettävälle tontille ja muun täydennysrakentamisen mahdollistaminen korttelissa Kaava-alue ohjataan pääasiassa asumisen käyttöön. Asumisen osana mahdollistetaan kivijalassa sijaitsevien tilojen monikäyttöisyys sekä kevyen liikenteen yhteys alueen halki. Näillä keinoin tuetaan myös historiallisen keskustan kehittymisen edellytyksiä. Maankäytön tehostaminen asuinrakentamisen keinoin lisää Kirkonkylän keskustan asukasmäärää. Asukasmäärän kasvun toivotaan vahvistavan joukkoliikenteen ja keskustan palvelutarjonnan edellytyksiä. Samalla lisätään asuntotarjontaa ja sen monipuolisuutta taajaman keskustassa. Tavoitteena on myös löytää luonteva toimintatapa täydennysrakentamiseen Nurmijärven taajaman keskustassa. Asemakaavamuutoksen keskeisenä tavoitteena on yleisten alueiden maanomistuksen ja maankäytön rajausten tarkentaminen siten, että yleiset alueet siirtyvät kunnan haltuun. Kunnan tontille Kinkerikujan päähän on tarkoitus sijoittaa asuinrakentamista. Kaava-alueella ei sijaitse suojelukohteita, mutta Kirkonmäen valtakunnallisesti valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö (RKY 2009) vaikuttaa asemakaavan laadullisiin tavoitteisiin. Asemakaavan laadullisten tavoitteiden osalta huomioidaan erityisesti jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden viihtyisyys: uusien rakennusten avulla on tarkoitus jäsentää paremmin entisestään hajanaisesti rajautuneita aivan Kirkonkylän keskustassa sijaitsevia katutiloja. Taajamakuvan eheyttämisen lisäksi huomioidaan myös korttelin rakenteen jatkuvuus, sekä rakentamisen massoittelun ja arkkitehtuurin suhde ympäröivään maisemaan. Uusi rakentaminen ja siihen liittyvä pysäköinti pyritään sijoittamaan asemakaavassa siten, että pihoille jää valoisuuden kannalta edullisimpia osia tontista eikä muodostu laajoja pysäköintikenttiä. 22

23 Muiden viranomaisten asettamat tavoitteet Maakuntamuseon alustavan näkemyksen mukaan asemakaavassa pyrkimys kaupunkikuvalliseen yhtenäistämiseen Kirstaantien varrella on hyvä ja tavoiteltava asia. Kerrostalon sijoittaminen vastapäätä Kirkonmäkeä on mahdollista, mikäli se sopeutuu ympäristöön arkkitehtuuriltaan ja mittakaavaltaan. Yhtenevä räystäskorkeus on myös toivottavaa tien varressa ja kerroskorkeudeksi max. 3 kerrosta olisi mittakaavallisesti tässä ympäristössä paras. Suositellaan erilaisia massojen tarkasteluja ja laatia niistä havainnekuvia. Nurmijärven seurakunta tuo esiin alustavassa näkemyksessään, että Kirkonmäki on kulttuuriympäristön ja maiseman kannalta tärkeä kohde. Alueen suunnittelussa on huomioitava avaruuden ja näkyvyyden säilyttäminen mahdollisiman hyvin. Lisäksi Kerrostalojen suunnittelussa on huomioitava maastolliset ja rakennuksen muodolliset vaihtoehdot tuleville rakennuksille. Rakennusten korkeudessa tulee pidättyä maksimissaan kolmeen kerrokseen. Rakennusten korkeuksiin voi vaikuttaa, niin, että osa rakenteista olisi kaksikerroksinen, jolloin tuohon massaan saisi enemmän elävyyttä. Rakennusten muodoilla ja paikalla voidaan vaikuttaa alueen ilmeeseen. Nurmijärven Sähkö toivoo alueelle mahdollisimman tehokasta maankäyttöä, jotta olemassa olevan kaukolämpöverkoston käyttäminen tehostuisi nykyisestä. Maanomistajien asettamat tavoitteet Kerrostalokorttelin 2017 asukkaat kokoontuivat ennen kaavaluonnosta kahdessa yhteisessä tapaamisessa. Lisäksi useasta taloyhtiöstä lähetettiin asemakaavoituksen tueksi alustavia näkemyksiä. Esiin tuli seuraavanlaisia näkökulmia: 23 korttelin sisäinen, vain asukkaille tarkoitettu jalankulkuyhteys on hyvä merkitä, kuitenkin ohjeellisena. korttelin yhteisen leikki- ja oleskelupiha halutaan merkitä ohjeellisena. Muutenkin pihojen vehreyden tukeminen koettiin tärkeäksi. Lukuunottamatta kiinteistöjä osoitteessa Kirstaantie 4 ja Keskustie 8 ei toivottu muutoksia kiinteistörajoihin. Keskustie 8:ssa ja Mahlamäentie 7:ssä on mahdollisesti tarvetta lisäpysäköintipaikoille. Tonttiliittymät haluttiin pitää ennallaan. Keskustie 8 ja 10 tosin jatkavat vielä neuvotteluita kiinteistön 9:101 halki kulkevasta ajorasitteesta, joka haluttaisiin ottaa pihakäyttöön. Lisärakentamista toivottiin kiinteistölle 11:416 ja 32:7 (Kirstaantie 4). Lisäksi uudenlaisen täydennysrakentamisen mahdollisuuksista neuvotellaan kiinteistöllä 9:101 (Keskustie 8).

24 Pientalokorttelin 2007 asukkaat tapasivat maanomistajien yhteistapaamisessa. Lisäksi useat maanomistajat ovat olleet kuntaan yhteydessä yksittäin. Tonttien sijoittelun muutokset ja käyttötarkoituksen muutokset kiinteistöillä 32:106 ja puistoalueella. Ei läpikulkua Kinkerikujan kautta Asemakaavan ratkaisun vaihtoehdot Edellä esitettyjen tavoitteiden lisäksi kaavavaihtoehtoja vertaillaan keskenään maankäyttö- ja rakennuslain ohjeistuksen perusteella niiden vaikutuksiin koskien yhdyskuntarakennetta rakennettua ympäristöä luontoa maisemaa (erityisesti Kirkonmäki) liikenteen ja teknisen huollon järjestämistä taloutta ja ekologisuutta terveyttä ja turvallisuutta eri väestöryhmien toimintamahdollisuuksia lähiympäristössä ja palveluiden saavutettavuutta sosiaalista toimivuutta, kulttuurisia tekijöitä ja viihtyvyyttä Lisärakentamisen eri vaihtoehtoja tarkasteltiin pääasiassa kerrostalokorttelissa 2017 ja etenkin Kirstaantie 4:n tontilla. Se yhdistetään kahdesta kiinteistöstä ja se sijaitsee vastapäätä Kirkonmäkeä, valtakunnallisesti merkittävää rakennettua kulttuuriympäristöä (RKY 2009). Siksi sen rakentamisen luonteessa ja sijoittelussa on huomioitava erityisen hyvin sopivuus melko pienimittakaavaiseen kirkon maisemaan. Koko korttelissa esiteltiin maanomistajille useita idealuonnoksia korttelin kehittämisestä. Niissä lähdettiin koko korttelin rajautumisesta ja yhdistymisestä paremmin muuhun Kirkonkylään ja toisaalta yhteisen sisäpihan rajaamisesta yksikerroksisella rakennuksella. Lisäksi niissä esitettiin vaihtoehtoisia mahdollisuuksia tonttiliittymien sijoittamiselle. (Ks. Kuvaliite 6: nykytilanne ja idealuonnoksia kortteliin 2017). Yksityisen maalla lisärakentamisen ja tonttiiliittymien muutokset olivat vapaaehtoisia. Muutosten toteuttamista omalla maallaan kiinnostui selvittämään Keskustie 8 (kiinteistö 9:101). Kirstaantie 4:ssä tarkasteltiin erilaisia vaihtoehtoja koskien rakennusten korkeutta ja sijoittelua (Ks. Kuvaliite 7: Kirstaantie 4:n tonttiratkaisu). 24

25 Rakennusten sijoittelussa keskeisimpinä kriteereinä olivat Kirkonmäen taajamakuvan lisäksi pihoille tulevan auringonvalon määrä ja niiden rajautuminen viihtyisiksi sekä pysäköintialueiden jakaminen vähintään kahteen osaan tontin reunaosille. Kussakin vaihtoehdossa pätee, että 1. rakennuksen sijoittaminen kadun reunaa vasten rajaa parhaiten katutilaa, mutta myös peittää pihaa lämpimimmältä auringonvalolta - sitä enemmän mitä korkeampi rakennus on. 2. Poikittain kadun linjaan nähden sijoitettu rakennus voidaan saada rajaamaan katutilaa sijoittamalla rakennusten väliin pergola, aita tai yksikerroksia huoltotiloja. Poikittain sijoitettu rakennus helpottaa pysäköintipaikkojen rajaamista erilleen pihasta. 3. L-mallinen rakennus kulmittain katua vasten Varjostaa pihaa vaihtoehdoista eniten. Pysäköinti keskittynyt yhdelle alueelle. 4. rakennuksen sijoittaminen tontin takareunaan (pohjoisreunaan mäelle rakennettujen olemassa olevien kerrostalojen yhteyteen) ei rajaa katutilaa, mutta ei myöskään varjosta pihaa. takana olevan kiinteistön 9:103 rakennuksen kattolinjan (korkeustaso +81,5m) alapuolelle jäävä rakennusmassa sulautuu korkeutensa puolesta melko hyvin olemassa olevaan rakenteeseen, vaikkei muuten jatkakaan korttelin muuta rakennetta. Tontin takaosassa neljäkin kerrosta saattaisi siis olla mahdollista. Pohjoisreuna on kuitenkin rakentamiselle ahdas tontin mallin takia. Pitkittäin sijoitettu rakennus ei rajaa pysäköintialueita erilleen pihasta. Näiden periaatteiden pohjalta vertailtiin eri korkuisten rakennusmassojen sijoittumista Kirstaantie 4:n (kiinteistöt 11:416 ja 32:7) tontille: Vaihtoehto 0: ei uutta rakentamista ei muutoksia asukasmäärässä eikä maankäytössä asumattomia ja siksi todennäköisesti kunnoltaan heikkeneviä rakennuksia Vaihtoehto 1: uutta rakentamista nykyisen kaavan mukaisesti ilman kaavamuutosta kiinteistölle 11:416 olisi toteutettavissa myös kaksikerroksinen rivitalo tehokkuudella e=0,35. Tämä toisi jonkin verran lisää asukkaita ja mahdollistaisi katutilan rajaamisen nykyistä paremmin. Sen 25

26 rakentaminen saattaisi kuitenkin vaatia ainakin osan nykyistä rakennuskantaa purettavaksi. 2-kerroksisen rakennuksen räystään/kattolinjan korkeus ei nouse viereistä rakennusta (Kirstaantie 2) korkeammaksi, mikä helpottaa jatkuvuuden tuntua taajamakuvassa. Rakennukset eivät erotu massaltaan ympäristöstä ja jatkavat luontevasti korttelirakennetta, mikä helpottaa rakennusten sijoittelua. Rivitalo tukisi Kirkonkylän asuntokannan monipuolisuutta Vaihtoehto 2: 2- ja 3-kerroksisen kerros-/rivitalon yhdistelmä pienkerrostalo/rivitalon yhdistelmä tukisi Kirkonkylän asuntokannan monipuolisuutta kolmikerroksinen osuus edellyttää rakennusmassan huolellista sijoittelua taajamakuvan ja pihan valaistusolosuhteiden turvaamiseksi. Vaihtoehto 3: 3 -kerroksinen kerrostalo korkeuden ja pysäköintipaikan laajuuden takia edellyttää rakennusmassan huolellista sijoittelua taajamakuvan ja pihan valaistusolosuhteiden turvaamiseksi. Vaihtoehto 4: 4 -kerroksinen kerrostalo Rakennus erottuu massallaan selkeästi ympäristöstä ja muusta korttelirakenteesta muutoin kuin tontin takaosaan (pohjoisreunaan mäelle rakennettujen olemassa olevien kerrostalojen yhteyteen) sijoitettuna. On kokonsa puolesta melko dominoiva heti kirkkoa vastapäätä ja Mahlamäen kevyen liikenteen reitin ja pientalojen äärellä. Siksi häiritsee Kirkonkylän historiallisen keskustan kehittämistä. Kerrosneliömäärän takia myös pysäköintialue on huomattavan laaja Korkean rakennuksen takia piha kolmikerroksista varjoisempi muuten kuin tontin takaosaan sijoitettuna Kinkerikujan päässä tarkasteltiin pääasiassa tonttiliittymien sijoittumista. Sijoittamalla osa liittymistä Mahlamäentielle ja Kirstaantielle jätetään parhaat mahdollisuudet kehittää Kinkerikujan päähän sijoittunutta rivitalotonttia mahdollisimman tehokkaasti. Asemakaavaratkaisun valinta ja perusteet Vaihtoehtoja vertailtiin perustuen niiden vaikutuksiin koskien asetettuja tavoitteita ja niiden vaikutuksiin koskien: Vaikutus, jonka perusteella verrataan Parhaiten sopiva vaihtoehto yhdyskuntarakennetta VE4, VE3 rakennettua ympäristöä VE2 ja VE3 luontoa VE0 26

27 maisemaa (erityisesti Kirkonmäki) liikenteen ja teknisen huollon järjestämistä taloutta ja ekologisuutta terveyttä ja turvallisuutta eri väestöryhmien toimintamahdollisuuksia lähiympäristössä ja palveluiden saavutettavuutta sosiaalista toimivuutta, kulttuurisia tekijöitä ja viihtyvyyttä VE1, VE2 ja VE3 kaikki VE3, VE2 VE2 ja VE3 VE2 ja VE3 Kerrostalokorttelissa 2017 Kirstaantie 4:n vaihtoehto 3 tiivistää esitetyistä vaihtoehdoista eniten yhdyskuntarakennetta ollen kuitenkin mahdollista sopeuttaa maisemaan. Sen pohjalta saadaan myös vaihtoehtoja 1 ja 2 enemmän asuntotarjontaa Kirkonkylän keskustaan. VE0, VE1 ja VE2 on mahdollista toteuttaa myös VE3:n pohjalta. 6 Asemakaavan kuvaus Kaavan rakenne Olemassa olevaa rakennetta noudattaen kortteli 2017 rakentuu kerrostaloympäristönä ja itäpuolen kortteli 2007 pientaloalueena. Alueen keskellä Mahlamäentien ja Kirstaanpolun (ent. Mahlamäki) maisemaa jää rajaamaan molemmin puolin taajamametsä (VL-1), josta jatkuu kaistale Kinkerikujalle asti. Mahlamäki (nimi muuttuu Kirstaanpoluksi) säilyy tonttiliikennettä lukuun ottamatta kevyen liikenteen ympäristönä. Ajantasakaavaan nähden kerrostalokorttelissa 2017 mahdollistetaan uutta rakentamista Keskustie 8:ssa ja Kirstaantie 4:ssä. Kirstaantie 4:n tontti on yhdistetty kahdesta kiinteistöstä. Rakennukset on sijoiteltu tontille rajautuen mahdollisimman paljon kadun varteen ja toisaalta sulautuen ympäröivään rakennuskantaan ja maastonmuotoihin. Mahlamäentie 9:ssä (kiinteistö 9:103, tuleva Kirstaanpolun osoite) eri maanomistajan omistama osa kerrostalotontista muutetaan taajamametsäksi (VL-1). Korttelin tonteille 1,2 7, 8 ja 9 on määritelty yhteinen leikki- ja oleskelupiha sekä sen kautta asukkaiden käytettävissä oleva ohjeellinen jalankulkuyhteys. Nämä mahdollistavat tärkeäksi koetun yhteisen sisäpihan kehittämisen myös jatkossa. Kerrostalokorttelin tonteille kuljetaan pääasiassa korttelia ympäröivältä lähimmältä katualueelta. Kirstaanpolkua (ent. Mahlamäki) vasten sijoittuvien tonttien yhteisen ajoyhteyden linjausta on hieman oikaistu. Keskustie 10:n (kiinteistö 9:104) ajoyhteyden sijoittamista joko Kirstaantie 4:n uudelle tontille tai kiinteistön omalle katuun rajautuvalle alueelle selvitetään vielä kaavaehdotukseen. 27

28 Pientalokorttelissa 2007 keskeisenä muutoksena ajantasakaavaan nähden on sijoittaa kolme uutta tonttia (AO2 ja AP-3) osalle entistä viheralueverkostosta irrallista, rakentamatonta ja vähäisellä käytöllä olevaa puistoaluetta (VP) Kinkerikujan päähän. Näistä tonteista Perloksen aluetta vastapäätä sijaitsevalle on mahdollista sijoittaa rivitalo (AP-3). Lisäksi Kirstaantien ja Mahlamäentien risteyksessä sijaitseva tontti laajenee Mahlamäentielle asti. Muutoksin saadaan korvattua maanomistajalle mm. aikanaan Mahlamäentien linjauksen alle jääneen tontin rakennusoikeus. Rivitalotontille (AP-3) ja Kinkerikujaa lähimmälle AO2-tontille kuljetaan Kinkerikujan kautta, muille uusille tonteille liitytään Mahlamäentien ja Kirstaantien kautta. Lisäksi kiinteistöjen sijoittelua ja maankäytön tyyppiä on korjattu maanomistajien toivomuksesta Kirstaanpolulla (ent. Mahlamäki). Siellä entisellä puistoalueella sijainneen latorakennusta ympäröivän kiinteistön rajoja muutetaan sijoittumaan katulinjaan asti siten, että paikalle voidaan sijoittaa pientalotontti (AO2). Alueelle on laadittava erillinen sitova tonttijako. Kerrostalokorttelissa 2017 rakennusoikeuksineen ja kaavamerkintöineen ennallaan säilyvät tontit 9:104 (Keskustie 10), 9:102 (Mahlamäentie 7), 11:20 (Kirstaantie 2). Kortteliin tosin tulee täydennyksiä rakennuksia koskeviin määräyksiin. Ne huomioidaan mahdollisten lupahakemusten yhteydessä. Piha-alueita koskevat määräykset astuvat voimaan heti kaavan voimaantulon myötä. Pientalokorttelissa 2007 rakennusoikeuksineen ja kaavamerkintöineen ennallaan säilyvät tontit 32:78, 32:82, 32:81, 32:89 ja 32:70. Kiinteistö 22:96 kaava-alueen sisäpuolelle sijoittuvalla noin 18 m2 laajuisella alalla maankäyttö muuttuu puistosta katualueeksi. 28

29 Kuva: Ote Asemakaavaluonnoksesta 29

30 Kuva: Ote Asemakaavaluonnoksen havainnekuvasta Mitoitus Kaavamuutoksen luonnoksen myötä kaava-alueelle tulee noin 4320 k-m2 uutta kerrostalorakentamista ja 1330 k-m2 pientalorakentamista. Uusilla kerrostalojen (AK) asuinkerros- ja rivitalojen korttelialueen (AKR) tonteilla tehokkuus on e= 0,7, pientalotonteilla (AP-3) e=0,4 ja erillispientalotonteilla (AO2) e=0,25. Asemakaavaan ei ole määrätty uusia palvelu- tai työpaikka-alueita. Asemakaavamuutoksen yhteydessä kaavaan ehdotettiin seuraavia uusia korttelialueita, aluevarauksia ja kaavamääräyksiä AKR (Asuinkerros- ja rivitalojen korttelialue) 30

31 AP-3 (Asuinpientalojen korttelialue) joka mahdollistaa erillispientalon, paritalon tai rivitalon rakentamisen VL-1 (taajamametsä) korvaa aiemman rakennetun puiston merkinnän (VP) le-1 merkintä tarkentaa rakennusten yhteiselle leikki- ja oleskelupihalle varattua aluetta ja käyttöoikeutta. Sijainniltaan ohjeellinen jk merkintä turvaa korttelin asukkaiden kulkuyhteyttä pihan halki. Lisäksi osalla kerrostaloaluetta (AK) tonttitehokkuutta ja kerroskorkeutta on nostettu (e=0,45 > e=0,7 ja III > IV). Erillispientalojen korttelialueella AO2 on jatkossa mahdollista rakentaa kaksikerroksia rakennuksia. Rakennukset on pääasiassa ohjattu sijoittumaan 3 metriä tontinrajan sisäpuolelle. Kerrostalotonteilla rakennusala on pysäköintivarauksen takia suppeampi ja niillä on määritelty myös rakennusalan sivu, johon julkisivu on rakennettava kiinni. Istutusten osalta piha-alueilla määrätään yleisesti, että piha-alueet tulee rajata kaduista istutuksin. Myös pysäköintiin ja leikkipaikaksi varatut alueet tulee rajata istutuksin. Rakentamattomille tontinosille, joita ei käytetä leikkipaikkoina, kulkuteinä tai pysäköintiin, tulee istuttaa puita ja pensaita. Muuten piha-alueet tulee säilyttää avoimina ja aitaamattomina. Pelastusteiden, parkkipaikkojen ja mahdollisten ajorasitteiden sijoittumista tarkennetaan kaavaehdotukseen. Autopaikkojen vähimmäismäärät rakennettaville kortteleille ovat pientaloalueilla (AP-3 ja AO2) 2 ap/asunto ja kerrostaloalueilla (AK ja AKR) 1 ap/100 k-m² tai vähintään 1 ap/asunto. Nimistö Mahlamäki niminen tieyhteyden ajoyhteys kadulle on Kirstaantieltä jo vuoden 2007 kunnallisteknisen suunnitelman mukaisesti. Asemakaavan muutoksessa katu on selkeyden vuoksi nimetty Kirstaanpoluksi. Kirstaa on Nurmijärven kirkonkylän vanha nimi. Samalla kiinteistöjen 9:102 (ent. Mahlamäentie 7) ja 9:102 (ent. Mahlamäentie 9) osoitteet muuttuvat vastaamaan uutta tiennimeä. 31

32 Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen Asemakaavan keskeisinä tavoitteina oli maanomistajien toivomien rakennuoikeuksien lisäksi mm. tehostaa yleisesti kaava-alueen rakentamistehokkuutta, selkeyttää kaavaalueen maanomistusoloja ja kehittää Kirkonkylän keskeisellä paikalla sijaitsevan kaavaalueen taajamakuvaa ja viihtyisyyttä. Asemakaavamuutos tehostaa rakentamista niiltä osin mitä yksityiset maanomistajat olivat valmiita mahdollistamaan omilla kiinteistöillään. Kerroskorkeuksien ja rakennusmassojen sopeuttamisella ympäröivään rakentamiseen, kevyen liikenteen kulkua mahdollistavilla merkinnöillä ja komean puuston säilyttämisellä taajamametsän muodossa pyritään osaltaan lisäämään viihtyisyyttä alueella. Tavoitteena on, että hankkeen osana onnistuttaisiin luomaan Nurmijärvelle rohkaiseva esimerkki täydennysrakentamisen toteuttamisesta taajaman keskustassa. Asemakaavamuutoksen luonnoksessa on annettu useita rakennustapaa ja istutuksia koskevia määräyksiä. Asemakaavaratkaisun vaikutukset Suunnittelualueen rakennuskanta sijoittuu pääosin suojaiselle, mutta keskeiselle paikalle Kirkonkylässä. Alue on hyvin saavutettavissa pääväyliltä. Suunnittelualueen lähiympäristöön sijoittuu kerros- ja pientalomuotoista asuinrakentamista, runsas palvelutarjonta, eri kulkumuotojen reittejä sekä valtakunnallisesti merkittäviin rakennettuihin kulttuuriympäristöihin (RKY 2009) kuuluva Kirkonmäki. Tässä asemakaavamuutoksessa rakentamisoikeutta lisätään kohtalaisen vähän (yht k-m2). Asemakaavamuutoksella on vaikutuksia rakennetun ympäristön osalta koskien: väestön rakenne ja kehitys: väestö kasvaa arviolta hieman asukkaalla (40 m2 asuinpintaalaa/asukas) erityyppiset rakennustyypit, lyhyet asiointimatkat sekä suojaisat ja valoisat pihat sopivat eri ikäisten väestöryhmien tarpeisiin uusi rakentaminen auttaa väestöä keskittymään taajamiin yhdyskuntarakennetta lisä- ja täydennysrakentaminen tehostaa yhdyskuntarakennetta asemakaavamuutoksella mahdollistetaan asumisen sijoittuminen yhä enemmän hyvien kulku- sekä joukkoliikenneyhteyksien ja palveluiden äärelle. alue kytkeytyy olevaan yhdyskuntarakenteeseen ja alueen rakentaminen on kunnallistaloudellisesti perusteltua. tiivistää yhtä Kirkonkylän harvimmin rakennetuista kerrostalokortteleista 32

33 toimii täydennysrakentamisen esimerkkikokeiluna Nurmijärvellä uusien kerrostalon sijoittaminen kaava-alueelle noudattaa maakuntakaavassa esitettyä keskusta-alueen taajamatoimintojen tiivistämistä. Pientalojen sijoittaminen tehostaa uuden Mahlamäentien jatkeen käyttöä ja eheyttää Kirkonkylän taajamarakennetta. kaupunki-ja taajamakuva uusi rakentaminen rajaa aiempaa paremmin Kirkonkylän keskeisellä paikalla sijaitsevia kortteleita asuminen tuottaa uusia asuntoja ja asumisvaihtoehtoja taajamaan keskustaan, kävelymatkan päähän palveluista ja joukkoliikenneyhteyksistä palvelut, työpaikat, elinkeinotoiminta Kaava-alueelle ei kaavamääräyksien puolesta ole tulossa palveluita tai työpaikkoja. Kaavamääräyksissä mahdollistetaan kuitenkin kivijalassa sijaitsevien tilojen monikäyttöisyys työ-, liike-, ja myymälätiloina. Kirkonkylän palvelut ovat saavutettavissa aivan lähiympäristössä jalankulkumatkan päässä. Kaavan mukaisella rakentamisella voidaan lisätä keskusta-alueen väestön määrää ja lisätä Kirkonkylän historian kannalta keskeisen alueen viihtyisyyttä ja toimivuutta. virkistys vaikka virkistysalueiden ala pienenee, reittien toimivuutta alueella helpotetaan Kerrostalokorttelin usean rakennuksen yhteiset leikki- ja oleskelupihat tehdään kaavamerkinnöillä näkyväksi, mikä helpottaa piha-alueiden kehittämistä jatkossa Rakentaminen vähentää jonkin verran alueen virkistyskäyttömahdollisuuksia. Suunnittelualue sijaitsee kuitenkin usean puiston keskellä Parkkimäen urheilualue ja entisen järven ympäristö liikenne/tekninen huolto Asemakaavamuutos lisää liikennettä vain muutamien kerros- ja pientalotonttien verran eikä kaavamuutos ei aiheuta muitakaan ympäristön häiriötekijöiksi määriteltäviä muutoksia. Muutenkaan se ei vaikuta laajempiin liikenneyhteyksiin tai laajoihin/erityisen arvokkaisiin luonnonalueisiin. ent. Mahlamäen, nyk. Kirstaanpoluksi määritellyn yhteyden katuosoite kuvaa entistä paremmin saapumissuuntaa ja ympäristöä Kirstaanpolun kääntöpaikka ja loivennettu tonttiyhteys helpottavat tontti- ja huoltoliikennettä. Kirstaanpolun alun tonttiliikenne lisääntyy hieman noin 20 uuden pysäköintipaikan takia. Mahlamäentielle (mahdollinen tuleva kokoojakatu) tulee uusi tonttiliittymä. Sen vaikutus liikenteen kulkuun on kuitenkin vähäinen ja toistaiseksi se ennemminkin tehostaa toistaiseksi vähällä käytöllä olevan katuyhteyden hyödyntämistä. kaavassa ei oteta kantaa aluetta ympäröivien Keskustien, Kirstaantien ja Mahlamäentien katualueisiin. 33

34 rakennettu kulttuuriympäristö Kirkonmäen valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö on huomioitu kaavan rakentamisen massoittelussa. Rakentaminen tehostaa sen roolia ja mahdollistaa tulevaisuudessa historiallisen keskustan kehittymisen kirkon ympärille. sosiaalinen ympäristö uuden rakentamisen toivotaan lisäävän keskustelua keskustan asumisen sekä Kirkonmäen jalankulkuympäristön tarpeista. Useiden rakennusten yhteispihojen avulla voidaan vahvistaa ihmisten kohtaamista arkipäivässä. Se myös mahdollistaa asukkaiden yhteistoiminnan kehittämistä. Kehittämällä kortteleita maanomistajien tavoitteiden mukaisesti toivotaan voivan sitouttaa alueella pitkään asuneita ihmisiä pysymään samalla alueella ja jatkamaan sen kehittämistä. Tämä tuo jatkuvuutta paikallisidentiteettiin. Asemakaavamuutoksella on vaikutuksia luonnon ja luonnonympäristön osalta: maisemarakenne, maisemakuva (erityisesti Kirkonmäki) uusi rakentaminen jatkaa ja selkeyttää taajamakuvaa sekä jäsentää Kirkonmäen maisemaa ja tuo sen äärelle lisää asukkaita. uuden rakentamisen toivotaan lisäävän keskustelua Kirkonmäen historiallisen ympäristön kehittämisestä osana taajaman keskustaa luonnonolot, luonnon monimuotoisuus ja luonnonsuojelu kaava-alueelle ei ole sijoittunut laajoja/erityisen arvokkaita luontoalueita eivätkä olemassa olevat, kaavamuutoksen myötä rakennettavaksi ehdotettavat puistoalueet ole luonnon monimuotoisuuden kannalta merkittäviä kookkaimman puuston lakialueet on jätetty rakentamattomiksi rakennusten sijoittelulla on pyritty mahdollistamaan vehreät sisäpihat pienilmasto rakennusten sijoittelulla on pyritty huomioimaan valoisuusolosuhteet rakentaminen sijoittuu melko pienille aloille, joten vaikutukset pienilmastoon ovat melko pienet vesistöt ja vesitalous Asemakaavamuutoksen mukainen rakentaminen ja päällystetyn katualueen lisääntyminen saattavat edellyttää ja hulevesien hallintaa. Hulevesisuunnitelma laaditaan hyväksytyn kaavaluonnoksen pohjalta. Kaava-alueelle ei ole sijoittunut muinaismuistoja, erityistoimintoja, ympäristönsuojelua vaativia erityiskohteita tai ympäristöhäiriön aiheuttajia, maa- ja metsätalousaluetta eikä pohjavesialueita tai pintavesiä eikä asemakaavan mukaisella rakentamisella ole niihin vaikutusta. 34

35 Kaavan muut vaikutukset Suunnittelualue sijaitsee pääosin jo rakennetun katu- ja kunnallistekniikan piirissä. Asemakaavalaajennus vaikuttaa myönteisesti kunnan taloudelliseen tilanteeseen muuttamalla asuinkortteliksi kunnan omistamaa metsäaluetta, joka sijaitsee kunnallistekniikan verkoston alueella. Myös tiealueiden siirtyminen kunnan omistukseen helpottaa niiden kehittämistä. Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden (VAT) huomioiminen Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden (VAT) on otettu huomioon Mahlamäentien asemakaavamuutoksen laadinnassa MRL:n edellyttämällä tavalla. Seuraavassa on arvio valtioneuvoston hyväksymien valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden huomioon ottamisesta kaavaratkaisussa: 1. Toimiva aluerakenne Tavoitteen mukaan mm. Alueidenkäytöllä tuetaan aluerakenteen tasapainoista kehittämistä sekä elinkeinoelämän kilpailukyvyn ja kansainvälisen aseman vahvistamista hyödyntämällä mahdollisimman hyvin olemassa olevia rakenteita sekä edistämällä elinympäristön laadun parantamista ja luonnon voimavarojen kestävää hyödyntämistä. Aluerakenteen ja alueidenkäytön kehittäminen perustuu ensisijaisesti alueiden omiin vahvuuksiin ja sijaintitekijöihin. Kirkonkylän keskeisten alueiden hyödyntäminen asuinrakentamiselle. 2. Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu Tavoitteen mukaan mm. Alueidenkäytöllä edistetään yhdyskuntien ja elinympäristöjen ekologista, taloudellista, sosiaalista ja kulttuurista kestävyyttä. Olemassa olevia yhdyskuntarakenteita hyödynnetään sekä eheytetään kaupunkiseutuja ja taajamia. Yhdyskuntarakennetta kehitetään siten, että palvelut ja työpaikat ovat hyvin eri väestöryhmien saavutettavissa ja mahdollisuuksien mukaan asuinalueiden läheisyydessä siten, että henkilöautoliikenteen tarve on mahdollisimman vähäinen. Liikenneturvallisuutta sekä joukkoliikenteen, kävelyn ja pyöräilyn edellytyksiä parannetaan. [...]Alueidenkäytön suunnittelulla on huolehdittava, että asunto- ja työpaikkarakentamiseen on tarjolla riittävästi tonttimaata. [...]Alueidenkäytön suunnittelussa on edistettävä olemassa olevan rakennuskannan hyödyntämistä sekä luotava edellytykset hyvälle taajamakuvalle. Taajamia kehitettäessä on huolehdittava siitä, että viheralueista muodostuu yhtenäisiä kokonaisuuksia. Alueidenkäytössä on varattava riittävät alueet jalankulun ja pyöräilyn verkostoja varten sekä edistettävä verkostojen jatkuvuutta, turvallisuutta ja laatua. 35

36 Tehostetaan maankäyttöä olemassa olevan katuverkon, rakentamisen ja palveluverkoston läheisyydessä. maisemat pientalojen pihapiirissä, Perloksen asuinalueelle päin ja jalankulkureitin varrella. Kirkossa ja seurakuntakeskuksessa vierailijoiden huomioiminen. selkeyttää maisemaa, pyritty sitomaan kaupunkikuvallisesti olemassa olevaan rakennuskantaan liittyväksi mm. mittakaavan säilyttäminen uudisrakentamisessa. 3. Kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat Tavoitteen mukaan mm. Alueidenkäytöllä edistetään luonnon virkistyskäyttöä sekä luonto- ja kulttuurimatkailua parantamalla moninaiskäytön edellytyksiä. Selkeyttää katukuvaa kirkolta päin katsottuna. Sijainti, mittakaavassa ja rakentamistavassa huomioitu Kirkonmäen kulttuurihistoriallisesti tärkeät maisemat ja lähiympäristön katukuva. Säilytetty tärkeitä näkymiä Luonnon arvojen kannalta vähäiset vaikutukset, sillä suunnittelualueella Korkeimmat rinteet ja kookkain puusto pyritty säilyttämään rakentamattomina alueina. ulkoilumahdollisuuksien parantamista tuettu kevyen liikenteen reitin vaihtelevuudella ja kuljettavuudella. Muut valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet käsittelevät toimivia yhteysverkostoja ja energiahuoltoa, Helsingin seudun erityiskysymyksiä sekä luonto- ja kulttuuriympäristöinä erityisiä aluekokonaisuuksia. Yleiskaavan sisältövaatimukset Asemakaavan muutosluonnos noudattaa voimassaolevan osayleiskaavan (v. 1992) periaatteita; aluetta kehitetään pääosin kerros- ja pientalorakentamisen asuinalueena. Suunnittelualuetta on käsitelty asemakaavaluonnoksessa yleiskaavatasosta poikkeavalla tavalla sijoittamalla asuinrakentamista puistoalueelle. Asemakaavan muutos on myös voimassaolevan maakuntakaavan ja 2. vaihemaakuntakaava ehdotuksen mukainen. Yleiskaavan sisältövaatimukset täyttyvät yhdyskuntarakenteen toimivuuden, taloudellisuuden ja ekologisen kestävyyden osalta hyvin, sillä uusi rakentamisen sijoittuu jo pääosin toteutuneeseen taajamarakenteen ja olemassa olevien liikenneyhteyksien varaan. Laadittava asemakavaan muutos korvaa voimassa olevan, sisällöltään hieman vanhentuneen asemakaavan. Sisältövaatimukset yhdyskuntarakenteen hyväksikäytöstä toteutuu hyvin, sillä alue täydentää taajamarakennetta, hyödyntäen liikenneyhteyksien varressa olevia rakentamatonta ja vähäisellä käytöllä olevaa asemakaava-aluetta, jolla on jo olemassa toteutunut kunnallistekninen verkosto. 36

37 Yleiskaavan sisältövaatimukset asumisen tarpeiden osalta toteutuvat, sillä kaavamuutoksen myötä asuntotarjonta laajenee. Palveluiden saatavuuden osalta siltä osin, kuin maanomistajat kiinnostuvat niitä toteuttamaan uusien kerrostalojen kivijalkatiloihin. Pääasiassa kaava-alueelle sijoittuu vain asumista, keskustan palvelutarjonta sijaitsee kävelymatkan päässä. Mahdollisuudet liikenteen, erityisesti joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen sekä energia-, vesi- ja jätehuollon tarkoituksenmukaiseen järjestämiseen ympäristön, luonnonvarojen ja talouden kannalta kestävällä tavalla toteutuvat kaavamuutoksessa. Paikallisliikenteen reitit kulkevat alueen ohitse ja alue on sisällytetty kevyenliikenteen reitistösuunnitelmaan. Alueella on olemassa oleva kunnallistekninen verkosto ja kaukolämpö. Kaava-alueen pienuuden takia sillä ei ole laajempia vaikutuksia liikenteen kehittämiseen. Mahdollisuudet turvalliseen, terveelliseen ja eri väestöryhmien kannalta tasapainoiseen elinympäristöön toteutuvat, sillä kaavamuutoksella varmistetaan erilaisten ja monipuolisten asuntojen saatavuus taajaman keskustassa ja mahdollistetaan myös jalankulkuympäristön kehittäminen. Kaava-alueella ei sijaitse eikä sinne kaavamuutoksen myötä sijoitu ympäristöhäiriöitä tuottavia toimintoja. Kunnan elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä tuetaan kaavamääräyksellä, joka mahdollistaa työ- liike- ja myymälätilojen sijoittumisen uusien kerrostalojen kivijalkaan. Kunta saa tuloja rakennusoikeuden lisäyksistä. Asemakaavamuutoksella tuetaan Kirkonmäen historiallisen ympäristön kehittämistä osana taajaman keskustaa. Ympäristöhaittojen vähentäminen on huomioitu hulevesien hallintaa koskevilla kaavamääräyksillä. Katualueiden mahdollisia liikenteen haittoja vähennetään sijoittamalla rakennukset kadun varteen suojaamaan piha-alueita. Taajamakuvan ja maisemallisten arvojen painottaminen on huomioitu ohjaamalla rakentamista kaavamääräyksin korkeatasoisen taajamakuvan aikaansaamiseksi. Virkistykseen soveltuvien alueiden riittävyys huomioidaan vastaavasti Kirkonkylän muilla alueilla, joilla on erityisiä luonto- tai virkistysarvoja tai olemassa olevaa rakennettua puistoa. Kaavamuutosalueella ei ole havaittu merkittäviä luonto- tai virkistysarvoja. Kaavamuutosalueen välittömässä läheisyydessä sijaitsee mm. vastikään uudistettu Keskuspuistikko, Parkkimäen urheilualue sekä suosittu vanhan järven maisema Kirkonmäen eteläpuolella. 37

38 7 Asemakaavan toteutus Kaavoituksen vaiheista tiedotetaan kunnan ilmoituslehdessä, Nurmijärven Uutisissa, julkaistavilla kuulutuksilla sekä maanomistajille lähetettävillä kirjeillä. Kaavoitusmateriaaliin voi tutustua ja kaavoituksen etenemistä seurata lisäksi Nurmijärven kunnan internet-sivustolla osoitteessa Kaavan saatua lainvoiman asemakaavan toteuttamisesta vastaavat alueen maanomistajat. Nurmijärvellä Juha Oksanen Suunnittelupäällikkö Satu Onnela Kaavoitusarkkitehdin sijainen, kaavan laatija Katri Peltoniemi Kaavoitus ja lupa-arkkitehti 38

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 4/2015

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 4/2015 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 4/2015 TYÖNUMERO: E27370 SIIKAJOEN KUNTA RUUKIN ASEMANSEUDUN ASEMAKAAVAMUUTOS YH KORTTELIN 20 AJONEUVOLIITTYMÄÄ VARTEN SWECO YMPÄRISTÖ OY OULU JOHDANTO Maankäyttö-

Lisätiedot

ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS Kirkonkylä, k 2061 t 1

ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS Kirkonkylä, k 2061 t 1 Kaavatunnus 2-236 Asianumero 144/10.02.03/2014 ASRA.ltk: 8.4.2014 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS Kirkonkylä, k 2061 t 1 Asemakaavan muutos koskee korttelin 2061 tonttia 1. Asemakaavan muutoksella muodostuvat

Lisätiedot

Asemakaavan muutos, Klaukkalan Järvimaan alue

Asemakaavan muutos, Klaukkalan Järvimaan alue Asemakaavan muutos, Klaukkalan Järvimaan alue Aluerajauksen korjaus tehty teknisenä korjauksena saadun palautteen pohjalta 10.1.2013. SUUNNITTELUALUEEN SIJAINTI JA NYKYTILANNE Suunnittelualue sijaitsee

Lisätiedot

MYLLYLÄ KORTTELI 0608

MYLLYLÄ KORTTELI 0608 ORIMATTILAN KAUPUNKI MYLLYLÄ KORTTELI 0608 ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVASELOSTUS Asemakaavamuutoksen selostus, joka koskee 29.8.2016 päivättyä asemakaavakarttaa. Asemakaavamuutos koskee osaa korttelista 0608.

Lisätiedot

Ennen kaavaehdotuksen hyväksymistä kaupunki tekee maankäyttösopimuksen hakijoiden kanssa MRL 91 a ja b edellytysten mukaisesti.

Ennen kaavaehdotuksen hyväksymistä kaupunki tekee maankäyttösopimuksen hakijoiden kanssa MRL 91 a ja b edellytysten mukaisesti. OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA KAPERNAUMI KORTTELI 43 (OSA) TEKNIIKKAKESKUS Suunnittelualueen sijainti alue sijaitsee Seinäjoen kaupungin n korttelissa 43. Alue sijaitsee Ruukintien varressa Kaasumestarinkadun

Lisätiedot

JALASJÄRVEN KUNTA KIRKONSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSAKORTTELI 215. Vastaanottaja Jalasjärven kunta

JALASJÄRVEN KUNTA KIRKONSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSAKORTTELI 215. Vastaanottaja Jalasjärven kunta Vastaanottaja Asiakirjatyyppi Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Päivämäärä JALASJÄRVEN KUNTA KIRKONSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSAKORTTELI 215 JALASJÄRVEN KUNTA KIRKONSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSAKORTTELI

Lisätiedot

ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS Herunen, Valssitie

ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS Herunen, Valssitie Kaavatunnus 1/7 5-021 Asianumero 471/10.02.03/2015 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS Herunen, Valssitie Asemakaavan muutos koskee asemakaavan mukaista puistoaluetta Valssitien alueella. Asemakaavan muutoksella

Lisätiedot

Lepänkorvan silta kaavan muutos kaava nro 488 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTI- SUUNNITELMA 30.9.2015

Lepänkorvan silta kaavan muutos kaava nro 488 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTI- SUUNNITELMA 30.9.2015 30.9.2015 Lepänkorvan silta kaavan muutos kaava nro 488 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTI- SUUNNITELMA V a l k e a k o s k e n k a u p u n k i K a u p u n k i s u u n n i t t e l u S ä ä k s m ä e n t i e 2 3

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Välitien nimenmuutos

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Välitien nimenmuutos OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Välitien nimenmuutos Hyvinkään kaupungin 17. kaupunginosan katualuetta koskeva asemakaavan muutos 17:036 HYVINKÄÄN KAUPUNKI TEKNIIKKA JA YMPÄRISTÖ KAAVOITUS 23.11.2015

Lisätiedot

Pännäisten asemakaavan muutos korttelissa 3. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Kaavakoodi: 599401201402

Pännäisten asemakaavan muutos korttelissa 3. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Kaavakoodi: 599401201402 Pännäisten asemakaavan muutos korttelissa 3 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Kaavakoodi: 599401201402 2 Sisällysluettelo: 1. SUUNNITTELUALUE... 3 2. LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET... 4 3. SUUNNITTELUTILANNE...

Lisätiedot

ASEMAKAAVAN SELOSTUS Vanhatie 13 21:078. Asemakaavan muutos koskee 21. kaupunginosan korttelin 85 tonttia 10. Kaavan päiväys:

ASEMAKAAVAN SELOSTUS Vanhatie 13 21:078. Asemakaavan muutos koskee 21. kaupunginosan korttelin 85 tonttia 10. Kaavan päiväys: ASEMAKAAVAN SELOSTUS Vanhatie 13 21:078 Asemakaavan muutos koskee 21. kaupunginosan korttelin 85 tonttia 10 Kaavan päiväys: 12.11.2009 JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI KAUPUNKIRAKENNEPALVELUT / KAAVOITUS 1 PERUS- JA

Lisätiedot

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Päivitetty

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Päivitetty Kaavatunnus 3-333 Asianro 951/10.02.03/2012 Asemakaavan kumoaminen ja muutos, Klaukkala Korttelit 3178 ja 3184 sekä maatalous-, katu- ja liikennealue. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 16.10.2012 Päivitetty

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Alavuden kaupungin RITOLA 16. kaupunginosan kortteli 16005 ja siihen liittyvä suojaviheralue

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Alavuden kaupungin RITOLA 16. kaupunginosan kortteli 16005 ja siihen liittyvä suojaviheralue OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Alue Alavuden kaupungin RITOLA 16. kaupunginosan kortteli 16005 ja siihen liittyvä suojaviheralue / Ympäristöpalvelut 27.01.2015 2 1 n sisältö ja tarkoitus Maankäyttö-

Lisätiedot

JOUTSAN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS

JOUTSAN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS JOUTSAN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS SIIKANIEMI SELOSTUS Ote rantayleiskaavakartasta SISÄLLYSLUETTELO 1. LÄHTÖKOHDAT 1.1 Selvitys suunnittelualueen oloista 1.2 Alueen yleiskuvaus 1.3 Luonnonympäristö 1.4

Lisätiedot

ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS Kirkonkylä, kortteli 2061 tontti

ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS Kirkonkylä, kortteli 2061 tontti Kaavatunnus 2-236 Asianumero 144/10.02.03/2014 ASRA.ltk: 12.05.2015 06.10.2015 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS Kirkonkylä, kortteli 2061 tontti t 1 Asemakaavan muutos koskee korttelin 2061 tonttia 1. makaavan

Lisätiedot

HANHIJOEN ASEMAKAAVAN MUUTOS, ALASTALO OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

HANHIJOEN ASEMAKAAVAN MUUTOS, ALASTALO OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA PAIMION KAUPUNKI Tekninen ja ympäristöpalvelut Kaavoitus HANHIJOEN ASEMAKAAVAN MUUTOS, ALASTALO OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA vireille tulo: 9.3.2016 päivitetty: 13.4.2016 on lakisääteinen (MRL

Lisätiedot

MÄNTSÄLÄN KUNTA Maankäyttöpalvelut

MÄNTSÄLÄN KUNTA Maankäyttöpalvelut sivu 1(5) ASPELUNDIN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS PROJ. NRO 257 Sijainti on osoitettu oheisessa karttaliitteessä. ALOITE TAI HAKIJA SUUNNITTELUN KOHDE Suunnittelualue Suunnittelun

Lisätiedot

Sallatunturin matkailukeskuksen korttelin 24 RM-, YK- ja VL-alueiden sekä katualueen asemakaavan muutos, Hotelli Revontulen

Sallatunturin matkailukeskuksen korttelin 24 RM-, YK- ja VL-alueiden sekä katualueen asemakaavan muutos, Hotelli Revontulen 1 Sallatunturin matkailukeskuksen korttelin 24 RM-, YK- ja VL-alueiden sekä katualueen asemakaavan muutos, Hotelli Revontulen kortteli Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 5.11.2015 Kuva 1. Ilmakuva suunnittelualueelta

Lisätiedot

RANTSILAN KIRKONKYLÄN KORTTELIN 33 TONTTIEN 1 5 ASEMAKAAVAN MUUTOS

RANTSILAN KIRKONKYLÄN KORTTELIN 33 TONTTIEN 1 5 ASEMAKAAVAN MUUTOS FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy SIIKALATVAN KUNTA RANTSILAN KIRKONKYLÄN KORTTELIN 33 TONTTIEN 1 5 ASEMAKAAVAN MUUTOS Kaavaselostus ASEMAKAAVAN MUUTOKSELLA MUODOSTUU KORTTELIN 33 TONTIT 1, 3, 4 JA 5 SEKÄ

Lisätiedot

KORTTELI 14, tontit 11 ja 12, ASEMAKAAVAN MUUTOS

KORTTELI 14, tontit 11 ja 12, ASEMAKAAVAN MUUTOS Sysmä, Suurikylä SISÄLLYS 1. SUUNNITTELUALUE 2. SUUNNITTELUN TAVOITTEET 3. SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT 3.0 Kaavoituspäätös 3.1 Maanomistus 3.2 Kaavatilanne 3.3 Rakennusjärjestys 3.4 Luonnon ja kulttuurihistorian

Lisätiedot

Tietola, kaava nro 460 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS)

Tietola, kaava nro 460 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Tietola, kaava nro 460 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Tässä asiakirjassa esitetään suunnittelualueen sijainti sekä aluetta koskevat lähtötiedot ja tavoitteet yleispiirteisesti. Lisäksi kerrotaan,

Lisätiedot

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 10.9.2013

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 10.9.2013 Kaavatunnus 1 139 Asianro 710/10.02.30/2012 Rajamäki, Puusepäntie Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 10.9.2013 OAS:ia on päivitetty 16.9.2013 ja 19.11.2013 Alueen sijainti vuoden 2010 ilmakuvalla sekä

Lisätiedot

KITTILÄN KUNTA LEVIN KORTTELIN 33 TONTTIEN 1 JA 6 SEKÄ KORTTELIN 35 TONTIN 5 ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVASELOSTUS. Vastaanottaja KITTILÄN KUNTA

KITTILÄN KUNTA LEVIN KORTTELIN 33 TONTTIEN 1 JA 6 SEKÄ KORTTELIN 35 TONTIN 5 ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVASELOSTUS. Vastaanottaja KITTILÄN KUNTA Vastaanottaja KITTILÄN KUNTA Asiakirjatyyppi KAAVASELOSTUS, KAAVAEHDOTUSVAIHE Päivämäärä 28.03.2014 / 04.08.2014 Hyväksymispäivämäärä ja -pykälä 25.8.2014 31 Kaavatunnus 261V250814A 31 KITTILÄN KUNTA LEVIN

Lisätiedot

Akm 217: ASEMAKADUN JA NIITTYKADUN ASEMAKAAVAN MUUTOS

Akm 217: ASEMAKADUN JA NIITTYKADUN ASEMAKAAVAN MUUTOS Akm 217: ASEMAKADUN JA NIITTYKADUN ASEMAKAAVAN MUUTOS Raahen kaupungin 16.kaupunginosan korttelin 64 tontteja 32, 39, 40, 41, 42 ja 43 sekä korttelin 62 tontteja 38 ja 52 koskeva asemakaavan muutos. OSALLISTUMIS-

Lisätiedot

Hyökännummi Kortteli 801 asemakaavan muutos

Hyökännummi Kortteli 801 asemakaavan muutos 1(7) HYÖKÄNNUMMI KORTTELI 801 ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA PROJ. NRO 256 Hyökännummi Kortteli 801 asemakaavan muutos OSOITE TAI MUU PAIKANNUS Sijainti on osoitettu oheisessa

Lisätiedot

Asemakaavan muutos (2304) Visatie 16-18

Asemakaavan muutos (2304) Visatie 16-18 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1(7) Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) (MRL 63 ) Maankäyttöpalvelut 11.12.2014, päivitetty 1.6.2015 Asemakaavan muutos (2304) Visatie 16-18 Aloite Asemakaavan

Lisätiedot

OPPIPOJANTIE II OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OPPIPOJANTIE II OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA OPPIPOJANTIE II OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) on kunnan esitys yhteistyötavasta osallisille. Se määrittelee kaavan valmistelussa ja kaavan vaikutusten

Lisätiedot

MÄNTSÄLÄN KUNTA Maankäyttöpalvelut

MÄNTSÄLÄN KUNTA Maankäyttöpalvelut 1(5) LUKIONTIE ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS PROJ. NRO 249 Sijainti on osoitettu oheisessa karttaliitteessä. ALOITE TAI HAKIJA SUUNNITTELUN KOHDE Suunnittelualue Suunnittelun

Lisätiedot

EURAJOEN KUNTA. Lapijoen päiväkodin asemakaavan muutos. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma. Työ: 25177

EURAJOEN KUNTA. Lapijoen päiväkodin asemakaavan muutos. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma. Työ: 25177 EURAJOEN KUNTA Lapijoen päiväkodin asemakaavan muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Työ: 25177 Turussa 19.3.2012, tark. 5.6.2012, tark. 4.9.2012, tark. 9.11.2012 AIRIX Ympäristö Oy PL 669 20701

Lisätiedot

LAPUAN KAUPUNKI 8. LIUHTARIN KAUPUNGINOSA ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS KORTTELI 849 OAS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 18.3.

LAPUAN KAUPUNKI 8. LIUHTARIN KAUPUNGINOSA ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS KORTTELI 849 OAS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 18.3. LAPUAN KAUPUNKI 8. LIUHTARIN KAUPUNGINOSA ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS KORTTELI 849 OAS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 18.3.2014 18.3.2014 Lapuan kaupunki Maankäyttö- ja kiinteistöosasto Poutuntie

Lisätiedot

Kortteli: 281 ASEMAKAAVAN MUUTOS. Kunnanhallituksen kaavoituspäätös 2.11.2015 236 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma nähtävänä 13-26.11.

Kortteli: 281 ASEMAKAAVAN MUUTOS. Kunnanhallituksen kaavoituspäätös 2.11.2015 236 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma nähtävänä 13-26.11. ILMAJOKI 16.12.2015 Ahonkylä Asemakaavan muutoksen selostus, KORTTELI 281, TONTIT 1 JA 2 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Alue: VIHTAKALLION ALUE Kunta: ILMAJOKI Kunnanosa: AHONKYLÄN KUNNANOSA

Lisätiedot

MEIJERITIEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS, LÄNSIOSA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

MEIJERITIEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS, LÄNSIOSA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA PAIMION KAUPUNKI Tekninen ja ympäristöpalvelut Kaavoitus MEIJERITIEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS, LÄNSIOSA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA vireille tulo: 11.5.2015 päivitetty: 4.2.2016 on lakisääteinen

Lisätiedot

Ilmajoen kunnan kaavoitustoimi Ilkantie 17 PL 20, 60801 Ilmajoki. Kaavoitusarkkitehti Kaisa Sippola puh. 044 4191 334

Ilmajoen kunnan kaavoitustoimi Ilkantie 17 PL 20, 60801 Ilmajoki. Kaavoitusarkkitehti Kaisa Sippola puh. 044 4191 334 Ilmajoki Asemakaavan muutos ja kumoaminen 2014 Antila-Paalutien alue Kaavaselostus 1 Perus- ja tunnistetiedot 1.1 Tunnistetiedot Kunta: Kunnanosa: Alue: Korttelit: Kaava: Ilmajoki Siltalan kunnanosa Antila-Paalutien

Lisätiedot

NUORIKKALANMETSÄ 3 ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)

NUORIKKALANMETSÄ 3 ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) RAISION KAUPUNKI NUORIKKALANMETSÄ 3 ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 0 YLEISTÄ Maankäyttö- ja rakennuslain 63 :n mukaan kaavaa laadittaessa tulee riittävän aikaisessa vaiheessa

Lisätiedot

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 5.9.2013

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 5.9.2013 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 5.9.2013 ÄHTÄRIN KAUPUNKI Mustikkavuoren asemakaavan muutos, OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Maankäyttö-ja rakennuslain 63 :n mukaan tulee kaavoitustyöhön sisällyttää

Lisätiedot

Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Tilastolomake Kaavakartta ja määräykset

Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Tilastolomake Kaavakartta ja määräykset RAUTALAMMIN KUNTA 1(10) SISÄLLYSLUETTELO 1 TIIVISTELMÄ...2 1.1 KAAVAPROSESSIN VAIHEET...2 1.2 ASEMAKAAVAN MUUTOS...2 1.3 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN TOTEUTTAMINEN...2 2 LÄHTÖKOHDAT...2 2.1 SELVITYS SUUNNITTELUALUEEN

Lisätiedot

Kydön asemakaavamuutos, kortteli 738 (tontit 1-3)

Kydön asemakaavamuutos, kortteli 738 (tontit 1-3) Kydön asemakaavamuutos, kortteli 738 (tontit 1-3) Kaavaselostus 3.9.2014 Tammelan kunnan kaavoitus kaavoittaja Miika Tuki 31300 Tammela puh 050 4643274 miika.tuki@tammela.fi TUNNISTETIEDOT Kaavan nimi:

Lisätiedot

HANKO 7. kaupunginosa: Asemakaavan muutos Asemakaavan muutos koskee korttelin 703 tonttia 16.

HANKO 7. kaupunginosa: Asemakaavan muutos Asemakaavan muutos koskee korttelin 703 tonttia 16. Selostus 16.5.2011 HANKO 7. kaupunginosa: Asemakaavan muutos Asemakaavan muutos koskee korttelin 703 tonttia 16. SISÄLLYSLUETTELO 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Asemakaava-alue 1.2 Kaava-alueen sijainti

Lisätiedot

Sahantien asemakaavan muutos

Sahantien asemakaavan muutos JUUPAJOEN KUNTA Sahantien asemakaavan muutos FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 9.12.2016 P26375P001 1 (5) 9.12.2016 Liite 2 Sisällysluettelo 1 n tarkoitus... 2 2 Suunnittelualue... 2 3 Suunnittelun tavoitteet...

Lisätiedot

ASEMAKAAVALUONNOKSEN SELOSTUS Vapaudenkatu 73 03:101

ASEMAKAAVALUONNOKSEN SELOSTUS Vapaudenkatu 73 03:101 ASEMAKAAVALUONNOKSEN SELOSTUS Vapaudenkatu 73 03:101 Asemakaavan muutos koskee 3. kaupunginosan korttelin 52 tonttia 23 Kaavan päiväys: 26.5.2008 JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI YHDYKUNTATOIMI / KAUPUNKISUUNNITTELUOSASTO

Lisätiedot

GOLFKLUBIN asemakaavamuutos

GOLFKLUBIN asemakaavamuutos GOLFKLUBIN asemakaavamuutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Tämä asiakirja on osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS), joka on kunnan esitys yhteistyöstä osallisille. Se määrittelee asemakaavan

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 )

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 ) OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 ) Ak 5188 KANKAANPÄÄN KAUPUNKI 25.10.2016 ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS Kankaanpään kaupungin 1. kaupunginosan (Keskus) korttelia 40 koskeva asemakaavan

Lisätiedot

LAVIAN KUNTA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

LAVIAN KUNTA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA LAVIAN KUNTA ASEMAKAAVAN MUUTOS 29.10.2012 2012 SISÄLLYSLUETTELO 1. SUUNNITTELUALUE... 2 2. SUUNNITTELUTEHTÄVÄN MÄÄRITTELY JA TAVOITTEET... 2 3. LAADITUT SELVITYKSET JA AIEMMAT SUUNNITELMAT... 2 3.1. VALTAKUNNALLISET

Lisätiedot

KESKUSTA, KORTTELIN 0304 JA SEN LÄHIYMPÄRISTÖN ASEMAKAAVAMUUTOS

KESKUSTA, KORTTELIN 0304 JA SEN LÄHIYMPÄRISTÖN ASEMAKAAVAMUUTOS hyväksytty 13.10.2016 ORIMATTILAN KAUPUNKI KESKUSTA, KORTTELIN 0304 JA SEN LÄHIYMPÄRISTÖN ASEMAKAAVAMUUTOS SISÄLTÖ 1. ASEMAKAAVAMUUTOKSEN PERUSTIEDOT 2 2. SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT 2 3. OSALLISET JA OSALLISTUMINEN

Lisätiedot

MUIKKUTIEN ASEMAKAAVAN MUUTOS

MUIKKUTIEN ASEMAKAAVAN MUUTOS PÄLKÄNEEN KUNTA MUIKKUTIEN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 06.10.2016 Näkymä kiinteistön Hiukanmäki peltoalueelle. OSALLISTUMIS-JA ARVIOINTISUUNNITELMA JA SEN TARKOITUS Osallistumis-

Lisätiedot

LINTULA KORTTELIT 1501 JA 1502

LINTULA KORTTELIT 1501 JA 1502 ORIMATTILAN KAUPUNKI LINTULA KORTTELIT 1501 JA 1502 ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVASELOSTUS Asemakaavamuutoksen selostus, joka koskee 29.9.2016 päivättyä asemakaavakarttaa. Asemakaavamuutos koskee kortteleita

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Alue Asemakaavan muutos koskien Alavuden kaupungin Salmi 10. kaupunginosan korttelia 10046 ja siihen / Ympäristöpalvelut 20.10.2014 2 / 8 1 Osallistumis- ja

Lisätiedot

EURAJOEN KUNTA. Kirkonseudun asemakaavan muutos, korttelin 40 tontti 2. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma. Työ: 26024

EURAJOEN KUNTA. Kirkonseudun asemakaavan muutos, korttelin 40 tontti 2. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma. Työ: 26024 EURAJOEN KUNTA Kirkonseudun asemakaavan muutos, korttelin 40 tontti 2 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Työ: 26024 Turku, 21.12.2012, tark. 28.3.2013 AIRIX Ympäristö Oy PL 669 20701 TURKU Puhelin 010

Lisätiedot

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma L35 RAJAVARTIOSTONKATU, ASEMAKAAVAN MUUTOS. Lohjan kaupunki Ympäristötoimi Kaavoitus AO 18.11.2014, 24.2.

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma L35 RAJAVARTIOSTONKATU, ASEMAKAAVAN MUUTOS. Lohjan kaupunki Ympäristötoimi Kaavoitus AO 18.11.2014, 24.2. kuva Ida Fasching 2014 Lohjan kaupunki Ympäristötoimi Kaavoitus AO 18.11.2014, 24.2.2015 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma L35 RAJAVARTIOSTONKATU, ASEMAKAAVAN MUUTOS YMPÄRISTÖTOIMEN KAAVOITUKSEN YHTEYSTIEDOT

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA LUUMÄKI /TAAVETTI Marttilantie-Kappakatu-Taavetintie ASEMAKAAVAN MUUTOS Päiväys 21.12.2015 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. Suunnittelualue Suunnittelualue käsittää osan Marttilantiestä sekä Kauppakadun

Lisätiedot

1(7) Mäntsälän kunta Ympäristöpalvelut ISONNIITYNTIEN ASEMAKAAVAN MUUTOS, OAS

1(7) Mäntsälän kunta Ympäristöpalvelut ISONNIITYNTIEN ASEMAKAAVAN MUUTOS, OAS 1(7) Mäntsälän kunta Ympäristöpalvelut ISONNIITYNTIEN ASEMAKAAVAN MUUTOS, OAS PROJ.NRO 174 Asemakaavan muutos OSOITE TAI MUU PAIKANNUS Kaavamuutosalueen rajaus on merkitty oheiseen karttaan ALOITE TAI

Lisätiedot

Lintulan päiväkodin asemakaavan muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS)

Lintulan päiväkodin asemakaavan muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Lintulan päiväkodin asemakaavan muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Tässä asiakirjassa esitetään suunnittelualueen sijainti sekä aluetta koskevat lähtötiedot ja tavoitteet yleispiirteisesti.

Lisätiedot

Janakkalan kunta Turenki

Janakkalan kunta Turenki Janakkalan kunta Turenki 17.8.2015 1 Kauriinmaa etelä D:no 267/2015 Asemakaava ja asemakaavan muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma ALUEEN SIJAINTI Alue sijaitsee Turengin keskustan pohjoispuolella,

Lisätiedot

KAPTENSKANPOLUN ASEMAKAAVAN MUUTOS

KAPTENSKANPOLUN ASEMAKAAVAN MUUTOS PAIMION KAUPUNKI Tekninen ja ympäristöpalvelut Kaavoitus KAPTENSKANPOLUN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA vireille tulo:..2017 päivitetty: 10.1.2017 on lakisääteinen (MRL 63 ) kaavan

Lisätiedot

LAPUAN KAUPUNKI 11. KOSKIKYLÄN KAUPUNGINOSA

LAPUAN KAUPUNKI 11. KOSKIKYLÄN KAUPUNGINOSA LAPUAN KAUPUNKI 11. KOSKIKYLÄN KAUPUNGINOSA ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS HUHTALANTIE VÄLI KOULUKATU-TILHENTIE OAS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 5.10.2015 5.10.2015 Lapuan kaupunki Maankäyttö-

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA KÄRKÖLÄ JÄRVELÄ JAAKONSAARI ASEMAKAAVAN MUUTOS Päiväys 31.10.2016 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) laaditaan kaavoituksen

Lisätiedot

Asemakaavan muutos, kortteli 615

Asemakaavan muutos, kortteli 615 S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A NILSIÄN KAUPUNKI Asemakaavan muutos, kortteli 615 Kaavaselostus Hyväksytty: KVALT pp.kk.vvvv xx FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 5.10.2012 P195-P19523 Kaavaselostus

Lisätiedot

Asemakaavan ja asemakaavamuutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Asemakaavan ja asemakaavamuutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma LOIMAAN KAUPUNKI Asemakaavan ja asemakaavamuutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma 17.09.2013 Nahinlahden alue (Myllykylä) 1( 5) Kaava-alueen sijainti Ilmakuva kaava-alueesta. Mikä osallistumis-

Lisätiedot

ORIMATTILAN KAUPUNKI PELTOLA, PIENNARTIEN JA KUOKKATIEN KULMAUS, ASEMAKAAVAMUUTOKSEN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

ORIMATTILAN KAUPUNKI PELTOLA, PIENNARTIEN JA KUOKKATIEN KULMAUS, ASEMAKAAVAMUUTOKSEN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA päivitetty 1.6.2015 hyväksytty 23.4.2015 ORIMATTILAN KAUPUNKI PELTOLA, PIENNARTIEN JA KUOKKATIEN KULMAUS, ASEMAKAAVAMUUTOKSEN Orimattilan kaupunki, tekninen palvelukeskus Kaupungintalo, Erkontie 9 Puhelin

Lisätiedot

Storklubbin asemakaavan muutos kortteleissa , Ala-Ähtävä. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Kaavakoodi:

Storklubbin asemakaavan muutos kortteleissa , Ala-Ähtävä. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Kaavakoodi: Storklubbin asemakaavan muutos kortteleissa 111-115, Ala-Ähtävä Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Kaavakoodi: 599417201404 2 Sisällysluettelo: 1. SUUNNITTELUALUE... 3 2. LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET...

Lisätiedot

MÄNTSÄLÄN KUNTA. Maankäyttöpalvelut 15.02.2012 1(6) KORTTELIT 1201 OSA, 1226 JA 1227 ASEMAKAAVAMUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS

MÄNTSÄLÄN KUNTA. Maankäyttöpalvelut 15.02.2012 1(6) KORTTELIT 1201 OSA, 1226 JA 1227 ASEMAKAAVAMUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS 1(6) KORTTELIT 1201 OSA, 1226 JA 1227 ASEMAKAAVAMUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS PROJ. NRO 212 Sijainti on osoitettu oheisessa karttaliitteessä. ALOITE TAI HAKIJA Maankäyttölautakunnan

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 )

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 ) OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 ) Ak 214005183 KANKAANPÄÄN KAUPUNKI 17.12.2015 ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS Kankaanpään kaupungin 4. kaupunginosan (Tapala) korttelia 303 (tontit 1 ja

Lisätiedot

JOUTSAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELISSA 407 / 5,6,7 ASEMAKAAVASELOSTUS. Ote peruskartasta, kaavamuutosalue rajattuna keltaisella

JOUTSAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELISSA 407 / 5,6,7 ASEMAKAAVASELOSTUS. Ote peruskartasta, kaavamuutosalue rajattuna keltaisella JOUTSAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELISSA 407 / 5,6,7 ASEMAKAAVASELOSTUS Ote peruskartasta, kaavamuutosalue rajattuna keltaisella SISÄLLYSLUETTELO 1. LÄHTÖKOHDAT 1.1 Selvitys suunnittelualueen oloista 1.2

Lisätiedot

alue, jolle kaavahankkeella saattaa olla vaikutuksia

alue, jolle kaavahankkeella saattaa olla vaikutuksia OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Raksilan kaupunginosan korttelia 2 tonttia nro 2 koskeva asemakaavan muutos (Teuvo Pakkalan katu) AM2025 asemakaavan muutosalue alue, jolle kaavahankkeella

Lisätiedot

KONNEVEDEN KIRKONKYLÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS, KUHMONTIE

KONNEVEDEN KIRKONKYLÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS, KUHMONTIE KONNEVEDEN KIRKONKYLÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS, KUHMONTIE OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 2.1.2017 KUNTA Konnevesi (275) KYLÄ Kirkonkylä ALUE Kuhmontien katualue ja siihen liittyvät virkistysalueet

Lisätiedot

3.11.2015. Maankäyttöpalvelut

3.11.2015. Maankäyttöpalvelut 1(5) Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) (MRL 63 ) Maankäyttöpalvelut Asemakaavan muutos (2314) Asemantie 1-3 Asemakaavan muutos koskee 4. keskustan kaupunginosan rautatiealuetta. 3.11.2015 Osallistumis-

Lisätiedot

KONNEVEDEN KIRKONKYLÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS, MUSEOTIE

KONNEVEDEN KIRKONKYLÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS, MUSEOTIE KONNEVEDEN KIRKONKYLÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS, MUSEOTIE OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 2.1.2017 KUNTA Konnevesi 275 KYLÄ Kärkkäiskylä 404 KORTTELI Kortteli 33 tontti 4 KIINTEISTÖ 275-404-23-217

Lisätiedot

KIPPAVUOREN ASEMAKAAVAN MUUTOS

KIPPAVUOREN ASEMAKAAVAN MUUTOS KEURUUN KAUPUNKI KIPPAVUOREN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 16.10.2015 Kaava-alueen ohjeellinen sijainti, kaava-alue rajattu punaisella. Sisältö 1 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMAN

Lisätiedot

KAAVIN KUNTA KAAVINJÄRVI RIKKAVESI YMPÄRISTÖN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS. 1 MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)

KAAVIN KUNTA KAAVINJÄRVI RIKKAVESI YMPÄRISTÖN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS. 1 MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy OAS 1 (5) KAAVIN KUNTA KAAVINJÄRVI RIKKAVESI YMPÄRISTÖN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS. OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1 MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

Lisätiedot

HAMINAN KAUPUNKI Tekninen toimi 4.10.2012

HAMINAN KAUPUNKI Tekninen toimi 4.10.2012 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 1(8) ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELIN 54 TONTEILLA 3 JA 4 (PURSIMIEHENKATU 3 JA 5) 1 SUUNNITTELUALUE Suunnittelualue sijaitsee Saviniemen kaupunginosassa korttelin

Lisätiedot

KEITURIN-VIHRIÄLÄN ALUEEN ASEMAKAAVA JA MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA. 16.5.2012. Tark. 30.11.2012

KEITURIN-VIHRIÄLÄN ALUEEN ASEMAKAAVA JA MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA. 16.5.2012. Tark. 30.11.2012 V I R R A T KEITURIN-VIHRIÄLÄN ALUEEN ASEMAKAAVA JA MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 16.5.2012. Tark. 30.11.2012 SISÄLLYSLUETTELO 1. SUUNNITTELUALUE... 2 2. SUUNNITTELUTEHTÄVÄN MÄÄRITTELY.

Lisätiedot

ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS. AsOy Snellmanin kartano

ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS. AsOy Snellmanin kartano ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS AsOy Snellmanin kartano 2 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS / ASUNTO OY SNELLMANINKARTANO 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Asemakaavan muutos koskee 9. kaupunginosan

Lisätiedot

MUKULAMÄEN ASEMAKAAVAN MUUTOKSELLA MUODOSTUU: Korttelin 35 tontit 6-8

MUKULAMÄEN ASEMAKAAVAN MUUTOKSELLA MUODOSTUU: Korttelin 35 tontit 6-8 MUKULAMÄEN ASEMAKAAVAN MUUTOS KOSKEE: korttelin 35 tontteja 6-8 MUKULAMÄEN ASEMAKAAVAN MUUTOKSELLA MUODOSTUU: Korttelin 35 tontit 6-8 MAANKÄYTTÖOSASTO 2 ULVILA Mukulamäen asemakaavan muutos 1. PERUS- JA

Lisätiedot

SÄKYLÄN KUNTA LUSIKKAOJAN ALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

SÄKYLÄN KUNTA LUSIKKAOJAN ALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA SÄKYLÄN KUNTA LUSIKKAOJAN ALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1 Alue ja suunnittelun kohde Asemakaavoitus koskee pääosin Säkylän kunnan Isosäkylän kylässä olevaa rantaaluetta

Lisätiedot

LANATIEN ASEMAKAAVAN MUUTOS

LANATIEN ASEMAKAAVAN MUUTOS PAIMION KAUPUNKI Tekninen ja ympäristöpalvelut Kaavoitus LANATIEN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA vireille tulo:..2016 päivitetty: 16.12.2016 on lakisääteinen (MRL 63 ) kaavan

Lisätiedot

1. Aloite Asemakaavaa on alettu laatia Lempäälän kunnan aloitteesta. Kaavoitushanke on mukana Lempäälän kunnan kaavoitusohjelmassa 2013.

1. Aloite Asemakaavaa on alettu laatia Lempäälän kunnan aloitteesta. Kaavoitushanke on mukana Lempäälän kunnan kaavoitusohjelmassa 2013. 1 LEMPÄÄLÄN KUNTA Sääksjärven asemakaava, Kurrenkujan alue OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 8.4.2013 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on lakisääteinen (MRL 63 ) kaavan laatimiseen liittyvä asiakirja,

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA MYRSKYLÄ Päiväys 15.6.2015 KOSKENKYLÄNTIEN YRITYSALUE ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) laaditaan kaavoituksen

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 )

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 ) OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 ) Ak 5186 KANKAANPÄÄN KAUPUNKI 16.8.2016 ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS Kankaanpään kaupungin 1. kaupunginosan (Keskus) korttelin 26 osaa koskeva asemakaavan

Lisätiedot

ASIKKALAN kunta. Lauttaniemen ranta-asemakaava ja. Ali-Marttilan ranta-asemakaavan muutos. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

ASIKKALAN kunta. Lauttaniemen ranta-asemakaava ja. Ali-Marttilan ranta-asemakaavan muutos. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 ASIKKALAN kunta Lauttaniemen ranta-asemakaava ja Ali-Marttilan ranta-asemakaavan muutos 12.11.2015 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma OAS Lauttaniemi 12112015.doc Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 24.1.2013 luonnos OKKOSENRANTA ASEMAKAAVAN LAAJENNUS

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 24.1.2013 luonnos OKKOSENRANTA ASEMAKAAVAN LAAJENNUS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 24.1.2013 luonnos OKKOSENRANTA ASEMAKAAVAN LAAJENNUS Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on maankäyttö- ja rakennuslain (MRL 63 ) mukainen asiakirja, jossa kuvataan

Lisätiedot

KIRKONSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELIT 18 JA 19

KIRKONSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELIT 18 JA 19 KOSKI TL KUNTA KIRKONSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELIT 18 JA 19 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 24.11.2016 Kosken Tl Kirkonseudun asemakaavan muutos / Korttelit 18 ja 19 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Lisätiedot

Asemakaavamuutos koskee kortteleita 9, 10, 16 ja 17 sekä katu- ja puistoaluetta

Asemakaavamuutos koskee kortteleita 9, 10, 16 ja 17 sekä katu- ja puistoaluetta LOIMAAN KAUPUNKI 29.4.2016 1( 5) Asemakaavamuutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma AK 0183 Torin ympäristö, 1. (Keskusta) kaupunginosa Asemakaavamuutos koskee kortteleita 9, 10, 16 ja 17 sekä katu-

Lisätiedot

TEKNIIKKAKESKUS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA. Asemakaavan muutos ja laajennus NURMO. Suunnittelualueen sijainti

TEKNIIKKAKESKUS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA. Asemakaavan muutos ja laajennus NURMO. Suunnittelualueen sijainti OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA NURMO TEKNIIKKAKESKUS Suunnittelualueen sijainti Asemakaavan muutosalue sijaitsee Seinäjoen kaupungin n kaupunginosassa kortteleissa 7077 ja maantie ja kaavoittamattomilla

Lisätiedot

KESKUSTAAJAMAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELEISSA 21 JA 35

KESKUSTAAJAMAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELEISSA 21 JA 35 S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A RUOKOLAHDEN KUNTA KESKUSTAAJAMAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELEISSA 21 JA 35 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P20848 1 (8) P20848 Sisällysluettelo 1 SUUNNITTELUN KOHDE...

Lisätiedot

KRISTIINANKAUPUNKI, ASEMAKAAVAMUUTOS KAUPUNGINOSISSA 4-5. OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Laadittu (6)

KRISTIINANKAUPUNKI, ASEMAKAAVAMUUTOS KAUPUNGINOSISSA 4-5. OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Laadittu (6) 1(6) KRISTIINANKAUPUNKI, ASEMAKAAVAMUUTOS KAUPUNGINOSISSA 4-5 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Laadittu 30.1.2007 Osallistumis- ja arviointisuunnitelman (OAS) tarkoitus on määritelty Maankäyttö-

Lisätiedot

EURAJOEN KUNTA. Selostus. Työ: 26024. Turku, 17.12.2013, 13.6.2014 tark.

EURAJOEN KUNTA. Selostus. Työ: 26024. Turku, 17.12.2013, 13.6.2014 tark. EURAJOEN KUNTA Kirkonseudun asemakaavan muutos, korttelin 40 tontti 2 Selostus Työ: 26024 Turku, 17.12.2013, 13.6.2014 tark. Sweco Ympäristö Oy PL 669 20701 TURKU Puhelin 010 241 4400 www.scewo.fi Toimistot:

Lisätiedot

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma s. 1/ 5 Alue 411611 Laurinlahti (34 / Espoonlahti) Asemakaavan muutos Asianumero 6903/10.02.03/2011 3.11.2014 Alue on nykyisen asemakaavan mukaan rivitalojen korttelialuetta. Alueen maankäyttöä tehostetaan

Lisätiedot

1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT

1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT ASEMAKAAVAN SELOSTUS LUONNOS 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Jyväskylän kaupungin 3. kaupunginosan korttelin 54 tontin 12 sekä katualueen asemakaavan muutos, Rauhankatu 2-4, ns. virkamiestalo.

Lisätiedot

Asikkalan kunta SARAN TONTIN JA NUOKUN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 16.10.2013

Asikkalan kunta SARAN TONTIN JA NUOKUN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 16.10.2013 Asikkalan kunta SARAN TONTIN JA NUOKUN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 16.10.2013 2 SISÄLLYS 1. Tehtävä... 3 2. Aloite... 3 3. Suunnittelualue... 3 4. Suunnittelun lähtökohdat

Lisätiedot

KITTILÄN KUNTA TEKNINEN OSASTO

KITTILÄN KUNTA TEKNINEN OSASTO 1 KITTILÄN KUNTA, 1. kunnanosa, Kittilä Kirkonkylän teollisuusalueen asemakaava Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 28.4.2015 Ilmakuva Maanmittauslaitos 2013 2 1. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Lisätiedot

KROMITIE, ASEMAKAAVAMUUTOS

KROMITIE, ASEMAKAAVAMUUTOS TORNION KAUPUNKI Tekniset palvelut Kaavoitus ja mittaus 26.1.2016 1(7) KROMITIE, ASEMAKAAVAMUUTOS 26.1.2016 Kuva 1: Kaavamuutosalueen sijainti ilmakuvassa Päivitetty 25.2.2016 TORNION KAUPUNKI Tekniset

Lisätiedot

Tilan Joensuu RN:o 20:25 asemakaavan muutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Tilan Joensuu RN:o 20:25 asemakaavan muutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1(7) KITTILÄN KUNTA, 2. KUNNANOSA, LEVI Tilan Joensuu RN:o 20:25 asemakaavan muutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma 2(7) 1. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan

Lisätiedot

Ala-Ähtävän asemakaavan muutos, Langkulla (Malue muutetaan AO-alueeksi) Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Kaavakoodi:

Ala-Ähtävän asemakaavan muutos, Langkulla (Malue muutetaan AO-alueeksi) Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Kaavakoodi: Ala-Ähtävän asemakaavan muutos, Langkulla (Malue muutetaan AO-alueeksi) Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Kaavakoodi: 599414201601 2 Sisällysluettelo: 1. SUUNNITTELUALUE... 3 2. LÄHTÖKOHDAT JA

Lisätiedot

KESKEISEN ALUEEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS, KOLMOSTIEN JA KYLPYLÄKADUN LIITTYMÄALUE

KESKEISEN ALUEEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS, KOLMOSTIEN JA KYLPYLÄKADUN LIITTYMÄALUE Liite 17 / Ymp.ltk 18.2.2014 / 25 KESKEISEN ALUEEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS, KOLMOSTIEN JA KYLPYLÄKADUN LIITTYMÄALUE OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 18.2.2014 tark. 16.12.2014 IKAALISTEN KAUPUNKI Kaavoitus-

Lisätiedot

Utsuvaaran asemakaavan laajennus ja korttelin 802 asemakaavamuutos

Utsuvaaran asemakaavan laajennus ja korttelin 802 asemakaavamuutos 1 KITTILÄN KUNTA, 2. kunnanosa, Sirkka Utsuvaaran asemakaavan laajennus ja korttelin 802 asemakaavamuutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 11.4.2016 Ilmakuva Maanmittauslaitos 2014 2 1. Osallistumis-

Lisätiedot

IVALON ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS; ETELÄPÄÄ

IVALON ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS; ETELÄPÄÄ IVALON ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS; ETELÄPÄÄ OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Inarin kunta Tekninen osasto Pekka Junttila kaavoitusinsinööri 15.5.2012, 30.4.2013 Yleistä osallistumis- ja

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ASKOLA/MONNINKYLÄ Monninkylän kauppapaikka Päiväys7.9.2011 ASEMAKAAVAN MUUTOS SEKÄ ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN MÄNTSÄLÄNTIEN ALUEELLA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. Suunnittelualue Asemakaavan muuttamista

Lisätiedot

ASEMAKAAVAMUUTOKSEN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Tontti 8-7-44, Kokkolan Terästalo Oy

ASEMAKAAVAMUUTOKSEN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Tontti 8-7-44, Kokkolan Terästalo Oy KOKKOLAN KAUPUNKI KARLEBY STAD KAAVOITUSPALVELUT ASEMAKAAVAMUUTOKSEN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Tontti 8-7-44, Kokkolan Terästalo Oy ASEMAKAAVAMUUTOSALUEEN LIKIMÄÄRÄINEN SIJAINTI ASEMAKAAVAMUUTOS

Lisätiedot

ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS (ehdotus)

ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS (ehdotus) Kaavatunnus: 2-230 Asianumero: 563/10.02.03/2013 Asra: Kh: Valtuusto: ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS (ehdotus) Nurmijärvi, Kirkonkylä, Liikuntapuiston alue Asemakaavanmuutos koskee korttelia 204a, urheilu-

Lisätiedot

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma s. 1 / 6 Alue 150713 Lippajärvi Asemakaavan muutos Asianumero 4737/10.02.03/2015 18.4.2016 Asemakaavan muutoksen tavoitteena on lisätä alueen rakennusoikeutta, nostaa kerroslukua ja sallia myös rivitalojen

Lisätiedot