Kunnalla on pääasiallinen valta ja vastuu kaavoittamisessa alueellaan. Kunta voi tehdä kahdenlaisia kaavoja, yleiskaavoja ja asemakaavoja.

Transkriptio

1 MITÄ KAAVOITUS ON? KAAVOJEN TARKOITUS Kaavoituksen tarkoitus on suunnitella maankäyttöä siten, että syntyy tasapainoinen kokonaisuus, joka riittävässä määrin täyttää hyvin ristiriitaisetkin tarpeet. Yhteiskunnan hoidettaviksi tulleista tehtävistä kaavoitus on yksi vanhimpia. Jo satoja vuosia on tiiviimpien kaupunkien rakentamisen todettu välttämättä edellyttävän kokonaisvaltaista suunnittelua. Alussa kaavoituksen tavoitteet olivat pelkistetysti muutaman asian eli terveyden, paloturvallisuuden ja alusta alkaen merkittävässä määrin taajamakuvan turvaamista. Myöhemmin tarkasteluun on noussut monimutkaisempia ulottuvuuksia, esim. yhdyskuntarakenteen ekologinen kestävyys, sosiaalinen toimivuus, lisääntyneen liikenteen tarkoituksenmukainen toteutus ja kulttuuriarvojen säilyttäminen. Näkökulmia on kymmeniä ja monet niistä ovat keskenään kilpailevia. Kaavoituksen yleistavoitteita on määritelty lainsäädännössä. Sen lisäksi paikallisesti mietitään maankäytön suunnittelun roolia oman alueen kehittämisessä. Joroisissa kaavoitus on nähty tärkeänä välineenä paikkakunnan kehittämisessä, sen keskeisenä tavoitteena on ollut vetovoimainen asuin- ja yritystonttien tarjonta, jonka avulla pyritään hidastamaan väestön vähenemistä. Yksi kaavoituksen tarkoitusta ilmentävä yksityiskohta on rantatonttien hinta. Tilastojen mukaan kaavoitetut rantatontit ovat selvästi kalliimpia kuin kaavoittamattomat. Tontin ostajat haluavat tietää mitä ostavat. Kaava osoittaa oman tontin rakentamismahdollisuuksien lisäksi naapurialueiden maankäytön. Ihmiset haluavat tietää, mitä ympärille on tulossa. KAAVAJÄRJESTELMÄ Kunnalla on pääasiallinen valta ja vastuu kaavoittamisessa alueellaan. Kunta voi tehdä kahdenlaisia kaavoja, yleiskaavoja ja asemakaavoja. Asemakaavassa osoitetaan melko yksityiskohtaisesti se miten kutakin aluetta käytetään. Yleiskaavan perustehtävä on osoittaa alueiden käytön pääpiirteet. Yleiskaavoja on kuitenkin monenlaisia ja niitä käytetään usein myös yksityiskohtaisemmin rakennuspaikkojen määrän ratkaisevina. Yhtä kuntaa laajempaa maankäytön suunnittelua edellyttävien asioiden

2 ratkaisemista varten on maakuntakaava. Sen laatii Etelä-Savon maakuntaliitto. Lisäksi maanomistaja voi teettää rannoilleen rantaasemakaavan, jolla ratkaistaan rantarakentamisen määrä ja sijainti. Kaavoituksesta säädetään Maankäyttö- ja rakennuslaissa vuodelta Kaavojen tekemisen tai muuttamisen eli kaavaprosessin tulee noudattaa laissa säädettyjä menettelyjä. Järjestelmän tarkoitus on turvata kaavoituksen demokraattisuus ja vuorovaikutteisuus. Kaikilla kaavan vaikutuspiiriin kuuluvilla eli osallisilla pitäisi olla mahdollisuus ottaa kantaa kaavan sisältöön. Suomessa ei periaatteessa saa rakentaa ilman kaavaa taajamissa ja rannoilla. Niiden ulkopuolella harvaan asutulla maaseutualueella rakennusluvan saaminen ei edellytä kaavoitusta. Ennen kaavan valmistumista voi myös rannoille rakentaa Etelä-Savon ympäristökeskuksen myöntämällä poikkeamisluvalla. Maankäyttö- ja rakennuslakiin (132/1999) ja siihen liittyvään asetukseen (895/1999) voi tutustua esim. osoitteessa KAAVOJEN SITOVUUS Valtaosin kaavat ovat oikeusvaikutteisia, jolloin kaavamerkinnöillä voi olla hyvinkin vahva sitovuustaso. Eli jos kaavassa jokin asia on ratkaistu tietyllä tavalla, edellyttää toisenlaisen ratkaisun toteuttaminen joko kaavan muuttamista tai poikkeamislupaa kaavasta. Järjestelmän tarkoitus on turvata maankäyttöön liittyvien päätösten vuorovaikutteisuus ja demokraattisuus. Jos vaikka jokin alue on kaavoitettu rivitaloalueeksi, ei siihen ole mahdollista tehdä kerrostaloja ilman uutta julkista tarkastelua, johon kaikki osalliset voivat ottaa kantaa. Poikkeamisluvan oikeusvaikutteisen kaavamerkinnän vastaiselle ratkaisulle myöntää tapauksesta riippuen joko kunta tai Etelä-Savon ympäristökeskus. Osa kaavamerkinnöistä tai määräyksistä voi olla ohjeellisia. Ohjeellisesta määräyksestä voidaan poiketa ilman kaavamuutosta tai poikkeamislupaa. Se on siten vain yksi näkemys siitä miten esimerkiksi jokin asia voidaan ratkaista. Asemakaavoissa ohjeellisia merkintöjä voivat olla vain jotkin yksityiskohdat kuten esim. tonttien välirajat ja rakennusalojen rajat. Keskeisimmät seikat kuten korttelien rajat ja käyttötarkoitukset sekä rakennusoikeudet ovat asemakaavassa aina sitovia. Yleiskaavoissa ei välttämättä tarvitse olla lainkaan sitovia määräyksiä, jolloin koko kaava on ohjeellinen. Luonnollisesti ohjeellisestakin määräyksestä poikettaessa on tutkittava poikkeaman vaikutus maankäytön kokonaisuuteen. YLEISKAAVA

3 Yleiskaavan tarkoituksena on ollut nimensä mukaisesti osoittaa maankäytön pääpiirteet, joita sitten tarkemmalla asemakaavalla on täsmennetty. Yleiskaavojen sisältö on kuitenkin kehittynyt yhä yksityiskohtaisempaan suuntaan ja joissakin tapauksissa kokonaan tarkemman kaavoituksen korvaavaksi. Yleiskaavojen sisällöllä voi periaatteessa olla kolmenlaisia ohjausvaikutuksia. Nämä kaikki voivat sisältyä samaankin kaavaan vaihdellen alueittain ja määräyksittäin. 1) Rakentamista suoraan ohjaava oikeusvaikutteinen eli sitova kaava tai kaavamääräys. Joroisissa tällaisia ovat esim. haja-asutusalueille tehtyjen yleiskaavojen rantavyöhykkeet, joilla osoitetaan rakennuspaikkojen määrä ja likimääräinen sijainti. Suurin osa rannasta jää alueeksi, jolle ei saa rakentaa. 2) Ohjeellinen kaavamääräys tai kaava. Suurin osa maaseutualueiden yleiskaavojen muualla kuin rannalla olevista osista on ohjeellisilla kaavamerkinnöillä. Myös Joroisten keskustaajaman yleiskaava on tällainen. Se on valtuuston tiettynä aikana hyväksymä näkemys siitä, miten pääpiirteissään Joroisten keskustaa halutaan kehittää. Tilanteiden ja tarpeiden ajan myötä muuttuessa se ei sido tarkempaa asemakaavoitusta, vaan siitä voidaan poiketa ilman raskasta yleiskaavan muuttamista. 3) Asemakaavoitusta ohjaava sitova kaavamääräys. Näitä Joroisissa ei ole yleiskaavoissa yleensä käytetty, koska kahden sitovan päällekkäisen kaavan on arvioitu joissakin muutostilanteissa olevan tarpeettoman jäykkä järjestelmä. ASEMAKAAVA (aikaisemmin nimeltään rakennuskaava) Asemakaavassa osoitetaan melko tarkasti se miten alueelle voi rakentaa tai aluetta muutoin käyttää. Kaavassa rajataan rakennettavat alueet eli korttelit. Niille on määritelty käyttötarkoitukset, rakennusoikeudet, rakennusten korkeudet jne. Asemakaavoissa voi olla hyvinkin yksityiskohtaisia määräyksiä rakentamisen tavasta. Joroisissa kovin tarkkaa määrittelyä on vältetty. Joroisissa asemakaavat ovat kirkonkylän ja Kuvansin taajama-alueilla. MAAKUNTAKAAVA (aikaisempi versio on nimeltään seutukaava) Maakuntakaava on yleispiirteinen maankäytön suunnitelma, jossa käsitellään asioita, joiden tarkasteluun yksi kunta olisi liian suppea alue. Siinä esitetään varaukset valtakunnallisille ja maakunnallisille tarpeille, kuten esim. tieverkolle. Maakuntakaava ohjaa kuntia niiden kaavoituksessa. Maakuntakaavan tekee ja hyväksyy maakunnan liitto. Päätös on vielä alistettava ympäristöministeriön vahvistettavaksi.

4 Lisätietoja maakuntakaavasta löytyy Etelä-Savon maakuntaliiton sivuilta RANTA-ASEMAKAAVA (aikaisemmin nimeltään rantakaava) Ranta-asemakaava on maanomistajan rannoilleen teettämä kaava, jolla ratkaistaan rantarakentaminen. Niitä Joroisissa on suhteellisen vähän. Ranta-asemakaava on vahvempi kuin yleiskaava tai rakennusjärjestys, jolloin ranta-asemakaavojen alueella esim. rakennusjärjestyksen tai yleiskaavan rakennusoikeusmääritelmät eivät ole voimassa. Ranta-asemakaavat ovat usein määräyksiltään ja rakennusoikeuksiltaan selvästi rajoittavampia kuin Joroisten kunnan yleiskaavoissa ja rakennusjärjestyksessä hyväksymä käytäntö. KAAVAPROSESSI Kaavan laatimis- ja hyväksymismenettelyille on säädetty melko tarkat muodot. Tämän ehkä byrokraattiselta vaikuttavan järjestelmän tarkoituksena on turvata kaikille osallisille mahdollisuus ottaa kantaa kaavan sisältöön. Ensimmäinen vaihe on kaavan vireilletulo. Tämä voi tapahtua monella tavalla. Joroisissa käsitellään vuosittain loppusyksystä talousarvion yhteydessä kaavoituskatsaus, johon sisältyvät mm. seuraavana vuonna aloitettavat kaavat, jos ne tiedetään etukäteen. Tällöin kaavan vireilletulosta ilmoitetaan kaavoituskatsauksessa. Usein kuitenkin kaavan kiireisen aikataulun vuoksi vireille tulosta ilmoitetaan erikseen. Kaavaprosessin alussa on laadittava osallistumis- ja arviointisuunnitelma. Siitä selviävät kaavoituksen lähtökohdat kuten alue, keskeisimmät tavoitteet jne. Siinä myös selostetaan se, miten osallisille kaavasta tiedotetaan. Se on siten eräänlainen kaavahankkeeseen osallistumisen opas, jota seuraamalla pysyy paremmin vaikuttamaan ja varmistamaan oman mielipiteensä mukanaolon oikeissa vaiheissa. Lisäksi suunnitelmassa selostetaan kaavaan vaikutusten arviointitavat ja laajuus. Isommissa kaavahankkeissa tarvitaan perusselvityksiä. Niissä kerätään tietoa kaavoituksen pohjaksi. Luonnosvaihe on varsinaisen suunnittelun aloitus. Silloin yleensä tehdään yksi tai joskus useampikin erilainen luonnos kaavaksi. Yleensä ne ovat jo hyvin pitkälle kaavan muotoon piirrettyjä, mutta voivat myös olla pelkistetympiä.

5 Luonnosvaiheessa osallisille varataan mahdollisuus ottaa kantaa. Yleensä Joroisissa tämä tapahtuu siten, että luonnos pannaan yleisesti nähtäville, ja siitä lähetään kirjeet keskeisimmille osallisille kuten alueen maanomistajille ja tärkeimmille viranomaisille. Pienissä kaavahankkeissa voi joskus tulla kysymykseen luonnosvaiheen kuulemisen hoitaminen ilman nähtäville panemista. Silloin järjestetään kaavakokous, jossa osalliset saavat esittää mielipiteensä. Kuulemistapa määritellään osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa. Isommista hankkeista järjestetään usein myös nähtävillä oloa täydentävä esittelytilaisuus. Joskus pienissä hankkeissa kaavan vireille tulosta ilmoittaminen, osallistumisja arviointisuunnitelma ja kaavaluonnos ovat yhdistetty samaan käsittelyyn. Luonnosvaihe on oikea hetki kaavaan vaikuttamiselle. Osallisten tulisi silloin paneutua asiaan. Myöhemmin kaavan muuttaminen on jo vaikeampaa. Vaikuttaminen tapahtuu joko suullisesti tai esittämällä kirjallisen mielipiteen. Kirjallisen mielipiteen esittäneet saavat yleensä vastineen siihen samalla, kun kaava tulee seuraavaan kerran nähtäville. Vastineesta ilmenee miten muutostoivomus on kaavassa otettu huomioon. Suullisen mielipiteen voi ilmaista esim. sopimalla tapaamisen kunnan kaavoitusinsinöörin kanssa. Joskus hyvin harvoin voidaan luonnosvaiheen jälkeen todeta kaavan vielä olevan niin epävarmalla pohjalla, että se laitetaan uudelleen luonnoksena nähtäville. Luonnosvaiheen jälkeen seuraa kaavan ehdotusvaihe. Tämä on lain mukaisesti aina välttämätön ja muodoiltaan tarkasti säädelty menettely. Kaavaehdotus pannaan yleisesti nähtäville, siitä pyydetään lausuntoja ja kirjeet lähetetään keskeisimmille osallisille. Kaavaehdotukseen tyytymättömät kunnan jäsenet ja osalliset voivat tehdä siitä muistutuksen. Muistutus tulee jättää annetussa määräajassa tai se voidaan jättää käsittelemättä. Myöhästymistapauksessa kannattaa kuitenkin olla yhteydessä kaavoitusinsinööriin, koska usein myöhästyneitäkin muistutuksia on voitu käsitellä. Kaavaehdotuksen oltua nähtävillä käsitellään siitä tehdyt muistutukset ja lausunnot. Mikäli kaavaa vielä muutetaan, on selvitettävä kuinka laajalle muutoksilla on vaikutusta. Jos vaikutukset ovat suhteellisen suppeita, voidaan vaikutusten piiriin kuuluvia kuulla nähtävillä olon jälkeen tehdyistä muutoksista kirjeitse. Jos vaikutukset ovat laajoja, on muutettu kaavaehdotus pantava uudelleen nähtäville. Yleensä kaavaehdotuksesta tulleista muistutuksista ja lausunnoista kootaan niiden yhteenvedot ja vastineet sisältävä raportti.

6 Kun kaavaehdotukseen ei enää tehdä muutoksia, on vuorossa sen hyväksyminen. Kaavat hyväksyy pääsääntöisesti kunnanvaltuusto. Joissakin hyvin pienissä muutoksissa hyväksymisvalta voi olla kunnanhallituksella. Nykyisin kunnan hyväksymiä kaavoja ei enää alisteta valtion viranomaisille vahvistettavaksi. Hyväksymispäätöksestä voi tehdä valituksen Kuopion hallinto-oikeudelle. Valituksen tekeminen edellyttää, että seuraa päätöksentekoa, tietää milloin kaava hyväksytään ja tekee valituksen määräajassa hyväksymisen jälkeen. Myöhästynyttä valitusta ei käsitellä. Kaavan hyväksymispäätöksen jälkeen Joroisissa yleensä lähetetään muistutuksen tehneille tieto kaavan hyväksymisestä sekä vastine muistutukseen. Joskus vastineet saatetaan lähettää jo ennen hyväksymispäätöstä, jolloin hyväksymispäätöksen ajankohtaa on valitushaluisten erikseen seurattava. Tarkka menettely on yleensä selostettu kyseisen kaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa. Varmimmin valitusmahdollisuutensa voi turvata, kun pyytää kirjallisesti jo muistutusta tehdessään tiedon kaavan hyväksymispäätöksestä. Jos aikoo valituksellaan saada aikaiseksi muutoksen hyväksyttyyn kaavaan, tulee kaava pystyä osoittamaan lainvastaiseksi. Kysymyksessä voi olla kaavoitusmenettelyssä ollut virhe tai kaavan sisällön lainvastaisuus. Kaavan sisältöä koskevat vaatimukset on laissa määritelty hyvin yleisellä tasolla. Pelkästään se, että on eri mieltä kaavaratkaisusta, ei johda menestykseen valitusprosessissa. Kuopion hallinto-oikeuden päätöksestä voi edelleen valittaa korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Kun kaava on hyväksytty ja siitä mahdollisesti tehdyt valitukset on käsitelty, kaava tulee voimaan siitä ilmoittavalla kuulutuksella. Keskeisin päätösvalta kaavoituksesta on kunnanvaltuustolla. Se hyväksyy kaavat ja päättää muutoinkin kaavoituksen lähtökohdista. Joroisissa pääosa itse kaavoitusprosessiin liittyvistä päätöksistä on delegoitu kunnanhallitukselle. Nähtävillä olevaksi ilmoitetut kaavat ovat Joroisten teknisien toimen ilmoitustaululla kunnanviraston toisessa kerroksessa osoitteessa Mutalantie 2. Kaavaprosessi etenee kierroksittain kuulemisvaiheesta toiseen. Jokaisella uudella kierroksella katsotaan entisestä kierroksesta jätetyt mielipiteet loppuun käsitellyiksi.

7 Jos katsoo, ettei omaa mielipidettä ole otettu riittävästi huomioon ja haluaa loppuun saakka ilmaista mielipiteensä, tulee jokaisessa vaiheessa aina ilmaista se uudelleen. Tavanomaisessa kaavaprosessissa tämä tarkoittaisi mielipiteen esittämistä kaavaluonnoksesta, muistutuksen tekemistä kaavaehdotuksesta ja mahdollisen valituksen tekemistä kaavan hyväksymispäätöksestä. Kaavan vuorovaikutuksessa pyritään ratkaisuihin, jotka olisivat kaikkien kannalta hyväksyttäviä. Joskus kuitenkin kaavalle asetettavat tavoitteet ovat siinä määrin ristiriitaisia, ettei yksimielisyyttä löydy. Niitä tilanteita varten on olemassa edellä selostettu valitusmahdollisuus. MIKÄ IHMEEN OSALLINEN? Lain mukaan osallisia ovat alueen maanomistajat ja ne, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa sekä viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään. Miksi sitten osallisen käsite on keskeinen? Siksi, että kaavaprosessi on siten hoidettava, että kaikilla osallisilla on mahdollisuus ottaa kantaa kaavan valmisteluun. Kaavaa ei saa tehdä kaikessa hiljaisuudessa. Osallisia ovat myös alueella toimivat yhdistykset, joiden toimialaa suunnittelu koskee. Näitä ovat esim. kotiseutu-, asukas- ja luonnonsuojeluyhdistykset ja kylätoimikunnat. Yleensä osallisuuteen suhtaudutaan joustavasti ja osallisille varattu tiedotus toimitetaan lähes kelle tahansa, joka itse pitää itseään osallisena ja tässä tarkoituksessa ilmoittaa nimensä ja osoitteensa kaavan yhteyshenkilölle. Kaavan hyväksymispäätöksen jälkeistä valitusoikeutta ei välttämättä ole kaikilla osallisilla. Hallinto-oikeudet eivät tutki valituksen asiasisältöä, jos valittajalla ei ole valitusoikeutta. LISÄTIEDOT Lisätietoja antaa kaavoitusinsinööri Kaj Pirinen etunimi.sukunimi(at)juva.fi