Kunnalla on pääasiallinen valta ja vastuu kaavoittamisessa alueellaan. Kunta voi tehdä kahdenlaisia kaavoja, yleiskaavoja ja asemakaavoja.

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kunnalla on pääasiallinen valta ja vastuu kaavoittamisessa alueellaan. Kunta voi tehdä kahdenlaisia kaavoja, yleiskaavoja ja asemakaavoja."

Transkriptio

1 MITÄ KAAVOITUS ON? KAAVOJEN TARKOITUS Kaavoituksen tarkoitus on suunnitella maankäyttöä siten, että syntyy tasapainoinen kokonaisuus, joka riittävässä määrin täyttää hyvin ristiriitaisetkin tarpeet. Yhteiskunnan hoidettaviksi tulleista tehtävistä kaavoitus on yksi vanhimpia. Jo satoja vuosia on tiiviimpien kaupunkien rakentamisen todettu välttämättä edellyttävän kokonaisvaltaista suunnittelua. Alussa kaavoituksen tavoitteet olivat pelkistetysti muutaman asian eli terveyden, paloturvallisuuden ja alusta alkaen merkittävässä määrin taajamakuvan turvaamista. Myöhemmin tarkasteluun on noussut monimutkaisempia ulottuvuuksia, esim. yhdyskuntarakenteen ekologinen kestävyys, sosiaalinen toimivuus, lisääntyneen liikenteen tarkoituksenmukainen toteutus ja kulttuuriarvojen säilyttäminen. Näkökulmia on kymmeniä ja monet niistä ovat keskenään kilpailevia. Kaavoituksen yleistavoitteita on määritelty lainsäädännössä. Sen lisäksi paikallisesti mietitään maankäytön suunnittelun roolia oman alueen kehittämisessä. Joroisissa kaavoitus on nähty tärkeänä välineenä paikkakunnan kehittämisessä, sen keskeisenä tavoitteena on ollut vetovoimainen asuin- ja yritystonttien tarjonta, jonka avulla pyritään hidastamaan väestön vähenemistä. Yksi kaavoituksen tarkoitusta ilmentävä yksityiskohta on rantatonttien hinta. Tilastojen mukaan kaavoitetut rantatontit ovat selvästi kalliimpia kuin kaavoittamattomat. Tontin ostajat haluavat tietää mitä ostavat. Kaava osoittaa oman tontin rakentamismahdollisuuksien lisäksi naapurialueiden maankäytön. Ihmiset haluavat tietää, mitä ympärille on tulossa. KAAVAJÄRJESTELMÄ Kunnalla on pääasiallinen valta ja vastuu kaavoittamisessa alueellaan. Kunta voi tehdä kahdenlaisia kaavoja, yleiskaavoja ja asemakaavoja. Asemakaavassa osoitetaan melko yksityiskohtaisesti se miten kutakin aluetta käytetään. Yleiskaavan perustehtävä on osoittaa alueiden käytön pääpiirteet. Yleiskaavoja on kuitenkin monenlaisia ja niitä käytetään usein myös yksityiskohtaisemmin rakennuspaikkojen määrän ratkaisevina. Yhtä kuntaa laajempaa maankäytön suunnittelua edellyttävien asioiden

2 ratkaisemista varten on maakuntakaava. Sen laatii Etelä-Savon maakuntaliitto. Lisäksi maanomistaja voi teettää rannoilleen rantaasemakaavan, jolla ratkaistaan rantarakentamisen määrä ja sijainti. Kaavoituksesta säädetään Maankäyttö- ja rakennuslaissa vuodelta Kaavojen tekemisen tai muuttamisen eli kaavaprosessin tulee noudattaa laissa säädettyjä menettelyjä. Järjestelmän tarkoitus on turvata kaavoituksen demokraattisuus ja vuorovaikutteisuus. Kaikilla kaavan vaikutuspiiriin kuuluvilla eli osallisilla pitäisi olla mahdollisuus ottaa kantaa kaavan sisältöön. Suomessa ei periaatteessa saa rakentaa ilman kaavaa taajamissa ja rannoilla. Niiden ulkopuolella harvaan asutulla maaseutualueella rakennusluvan saaminen ei edellytä kaavoitusta. Ennen kaavan valmistumista voi myös rannoille rakentaa Etelä-Savon ympäristökeskuksen myöntämällä poikkeamisluvalla. Maankäyttö- ja rakennuslakiin (132/1999) ja siihen liittyvään asetukseen (895/1999) voi tutustua esim. osoitteessa KAAVOJEN SITOVUUS Valtaosin kaavat ovat oikeusvaikutteisia, jolloin kaavamerkinnöillä voi olla hyvinkin vahva sitovuustaso. Eli jos kaavassa jokin asia on ratkaistu tietyllä tavalla, edellyttää toisenlaisen ratkaisun toteuttaminen joko kaavan muuttamista tai poikkeamislupaa kaavasta. Järjestelmän tarkoitus on turvata maankäyttöön liittyvien päätösten vuorovaikutteisuus ja demokraattisuus. Jos vaikka jokin alue on kaavoitettu rivitaloalueeksi, ei siihen ole mahdollista tehdä kerrostaloja ilman uutta julkista tarkastelua, johon kaikki osalliset voivat ottaa kantaa. Poikkeamisluvan oikeusvaikutteisen kaavamerkinnän vastaiselle ratkaisulle myöntää tapauksesta riippuen joko kunta tai Etelä-Savon ympäristökeskus. Osa kaavamerkinnöistä tai määräyksistä voi olla ohjeellisia. Ohjeellisesta määräyksestä voidaan poiketa ilman kaavamuutosta tai poikkeamislupaa. Se on siten vain yksi näkemys siitä miten esimerkiksi jokin asia voidaan ratkaista. Asemakaavoissa ohjeellisia merkintöjä voivat olla vain jotkin yksityiskohdat kuten esim. tonttien välirajat ja rakennusalojen rajat. Keskeisimmät seikat kuten korttelien rajat ja käyttötarkoitukset sekä rakennusoikeudet ovat asemakaavassa aina sitovia. Yleiskaavoissa ei välttämättä tarvitse olla lainkaan sitovia määräyksiä, jolloin koko kaava on ohjeellinen. Luonnollisesti ohjeellisestakin määräyksestä poikettaessa on tutkittava poikkeaman vaikutus maankäytön kokonaisuuteen. YLEISKAAVA

3 Yleiskaavan tarkoituksena on ollut nimensä mukaisesti osoittaa maankäytön pääpiirteet, joita sitten tarkemmalla asemakaavalla on täsmennetty. Yleiskaavojen sisältö on kuitenkin kehittynyt yhä yksityiskohtaisempaan suuntaan ja joissakin tapauksissa kokonaan tarkemman kaavoituksen korvaavaksi. Yleiskaavojen sisällöllä voi periaatteessa olla kolmenlaisia ohjausvaikutuksia. Nämä kaikki voivat sisältyä samaankin kaavaan vaihdellen alueittain ja määräyksittäin. 1) Rakentamista suoraan ohjaava oikeusvaikutteinen eli sitova kaava tai kaavamääräys. Joroisissa tällaisia ovat esim. haja-asutusalueille tehtyjen yleiskaavojen rantavyöhykkeet, joilla osoitetaan rakennuspaikkojen määrä ja likimääräinen sijainti. Suurin osa rannasta jää alueeksi, jolle ei saa rakentaa. 2) Ohjeellinen kaavamääräys tai kaava. Suurin osa maaseutualueiden yleiskaavojen muualla kuin rannalla olevista osista on ohjeellisilla kaavamerkinnöillä. Myös Joroisten keskustaajaman yleiskaava on tällainen. Se on valtuuston tiettynä aikana hyväksymä näkemys siitä, miten pääpiirteissään Joroisten keskustaa halutaan kehittää. Tilanteiden ja tarpeiden ajan myötä muuttuessa se ei sido tarkempaa asemakaavoitusta, vaan siitä voidaan poiketa ilman raskasta yleiskaavan muuttamista. 3) Asemakaavoitusta ohjaava sitova kaavamääräys. Näitä Joroisissa ei ole yleiskaavoissa yleensä käytetty, koska kahden sitovan päällekkäisen kaavan on arvioitu joissakin muutostilanteissa olevan tarpeettoman jäykkä järjestelmä. ASEMAKAAVA (aikaisemmin nimeltään rakennuskaava) Asemakaavassa osoitetaan melko tarkasti se miten alueelle voi rakentaa tai aluetta muutoin käyttää. Kaavassa rajataan rakennettavat alueet eli korttelit. Niille on määritelty käyttötarkoitukset, rakennusoikeudet, rakennusten korkeudet jne. Asemakaavoissa voi olla hyvinkin yksityiskohtaisia määräyksiä rakentamisen tavasta. Joroisissa kovin tarkkaa määrittelyä on vältetty. Joroisissa asemakaavat ovat kirkonkylän ja Kuvansin taajama-alueilla. MAAKUNTAKAAVA (aikaisempi versio on nimeltään seutukaava) Maakuntakaava on yleispiirteinen maankäytön suunnitelma, jossa käsitellään asioita, joiden tarkasteluun yksi kunta olisi liian suppea alue. Siinä esitetään varaukset valtakunnallisille ja maakunnallisille tarpeille, kuten esim. tieverkolle. Maakuntakaava ohjaa kuntia niiden kaavoituksessa. Maakuntakaavan tekee ja hyväksyy maakunnan liitto. Päätös on vielä alistettava ympäristöministeriön vahvistettavaksi.

4 Lisätietoja maakuntakaavasta löytyy Etelä-Savon maakuntaliiton sivuilta RANTA-ASEMAKAAVA (aikaisemmin nimeltään rantakaava) Ranta-asemakaava on maanomistajan rannoilleen teettämä kaava, jolla ratkaistaan rantarakentaminen. Niitä Joroisissa on suhteellisen vähän. Ranta-asemakaava on vahvempi kuin yleiskaava tai rakennusjärjestys, jolloin ranta-asemakaavojen alueella esim. rakennusjärjestyksen tai yleiskaavan rakennusoikeusmääritelmät eivät ole voimassa. Ranta-asemakaavat ovat usein määräyksiltään ja rakennusoikeuksiltaan selvästi rajoittavampia kuin Joroisten kunnan yleiskaavoissa ja rakennusjärjestyksessä hyväksymä käytäntö. KAAVAPROSESSI Kaavan laatimis- ja hyväksymismenettelyille on säädetty melko tarkat muodot. Tämän ehkä byrokraattiselta vaikuttavan järjestelmän tarkoituksena on turvata kaikille osallisille mahdollisuus ottaa kantaa kaavan sisältöön. Ensimmäinen vaihe on kaavan vireilletulo. Tämä voi tapahtua monella tavalla. Joroisissa käsitellään vuosittain loppusyksystä talousarvion yhteydessä kaavoituskatsaus, johon sisältyvät mm. seuraavana vuonna aloitettavat kaavat, jos ne tiedetään etukäteen. Tällöin kaavan vireilletulosta ilmoitetaan kaavoituskatsauksessa. Usein kuitenkin kaavan kiireisen aikataulun vuoksi vireille tulosta ilmoitetaan erikseen. Kaavaprosessin alussa on laadittava osallistumis- ja arviointisuunnitelma. Siitä selviävät kaavoituksen lähtökohdat kuten alue, keskeisimmät tavoitteet jne. Siinä myös selostetaan se, miten osallisille kaavasta tiedotetaan. Se on siten eräänlainen kaavahankkeeseen osallistumisen opas, jota seuraamalla pysyy paremmin vaikuttamaan ja varmistamaan oman mielipiteensä mukanaolon oikeissa vaiheissa. Lisäksi suunnitelmassa selostetaan kaavaan vaikutusten arviointitavat ja laajuus. Isommissa kaavahankkeissa tarvitaan perusselvityksiä. Niissä kerätään tietoa kaavoituksen pohjaksi. Luonnosvaihe on varsinaisen suunnittelun aloitus. Silloin yleensä tehdään yksi tai joskus useampikin erilainen luonnos kaavaksi. Yleensä ne ovat jo hyvin pitkälle kaavan muotoon piirrettyjä, mutta voivat myös olla pelkistetympiä.

5 Luonnosvaiheessa osallisille varataan mahdollisuus ottaa kantaa. Yleensä Joroisissa tämä tapahtuu siten, että luonnos pannaan yleisesti nähtäville, ja siitä lähetään kirjeet keskeisimmille osallisille kuten alueen maanomistajille ja tärkeimmille viranomaisille. Pienissä kaavahankkeissa voi joskus tulla kysymykseen luonnosvaiheen kuulemisen hoitaminen ilman nähtäville panemista. Silloin järjestetään kaavakokous, jossa osalliset saavat esittää mielipiteensä. Kuulemistapa määritellään osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa. Isommista hankkeista järjestetään usein myös nähtävillä oloa täydentävä esittelytilaisuus. Joskus pienissä hankkeissa kaavan vireille tulosta ilmoittaminen, osallistumisja arviointisuunnitelma ja kaavaluonnos ovat yhdistetty samaan käsittelyyn. Luonnosvaihe on oikea hetki kaavaan vaikuttamiselle. Osallisten tulisi silloin paneutua asiaan. Myöhemmin kaavan muuttaminen on jo vaikeampaa. Vaikuttaminen tapahtuu joko suullisesti tai esittämällä kirjallisen mielipiteen. Kirjallisen mielipiteen esittäneet saavat yleensä vastineen siihen samalla, kun kaava tulee seuraavaan kerran nähtäville. Vastineesta ilmenee miten muutostoivomus on kaavassa otettu huomioon. Suullisen mielipiteen voi ilmaista esim. sopimalla tapaamisen kunnan kaavoitusinsinöörin kanssa. Joskus hyvin harvoin voidaan luonnosvaiheen jälkeen todeta kaavan vielä olevan niin epävarmalla pohjalla, että se laitetaan uudelleen luonnoksena nähtäville. Luonnosvaiheen jälkeen seuraa kaavan ehdotusvaihe. Tämä on lain mukaisesti aina välttämätön ja muodoiltaan tarkasti säädelty menettely. Kaavaehdotus pannaan yleisesti nähtäville, siitä pyydetään lausuntoja ja kirjeet lähetetään keskeisimmille osallisille. Kaavaehdotukseen tyytymättömät kunnan jäsenet ja osalliset voivat tehdä siitä muistutuksen. Muistutus tulee jättää annetussa määräajassa tai se voidaan jättää käsittelemättä. Myöhästymistapauksessa kannattaa kuitenkin olla yhteydessä kaavoitusinsinööriin, koska usein myöhästyneitäkin muistutuksia on voitu käsitellä. Kaavaehdotuksen oltua nähtävillä käsitellään siitä tehdyt muistutukset ja lausunnot. Mikäli kaavaa vielä muutetaan, on selvitettävä kuinka laajalle muutoksilla on vaikutusta. Jos vaikutukset ovat suhteellisen suppeita, voidaan vaikutusten piiriin kuuluvia kuulla nähtävillä olon jälkeen tehdyistä muutoksista kirjeitse. Jos vaikutukset ovat laajoja, on muutettu kaavaehdotus pantava uudelleen nähtäville. Yleensä kaavaehdotuksesta tulleista muistutuksista ja lausunnoista kootaan niiden yhteenvedot ja vastineet sisältävä raportti.

6 Kun kaavaehdotukseen ei enää tehdä muutoksia, on vuorossa sen hyväksyminen. Kaavat hyväksyy pääsääntöisesti kunnanvaltuusto. Joissakin hyvin pienissä muutoksissa hyväksymisvalta voi olla kunnanhallituksella. Nykyisin kunnan hyväksymiä kaavoja ei enää alisteta valtion viranomaisille vahvistettavaksi. Hyväksymispäätöksestä voi tehdä valituksen Kuopion hallinto-oikeudelle. Valituksen tekeminen edellyttää, että seuraa päätöksentekoa, tietää milloin kaava hyväksytään ja tekee valituksen määräajassa hyväksymisen jälkeen. Myöhästynyttä valitusta ei käsitellä. Kaavan hyväksymispäätöksen jälkeen Joroisissa yleensä lähetetään muistutuksen tehneille tieto kaavan hyväksymisestä sekä vastine muistutukseen. Joskus vastineet saatetaan lähettää jo ennen hyväksymispäätöstä, jolloin hyväksymispäätöksen ajankohtaa on valitushaluisten erikseen seurattava. Tarkka menettely on yleensä selostettu kyseisen kaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa. Varmimmin valitusmahdollisuutensa voi turvata, kun pyytää kirjallisesti jo muistutusta tehdessään tiedon kaavan hyväksymispäätöksestä. Jos aikoo valituksellaan saada aikaiseksi muutoksen hyväksyttyyn kaavaan, tulee kaava pystyä osoittamaan lainvastaiseksi. Kysymyksessä voi olla kaavoitusmenettelyssä ollut virhe tai kaavan sisällön lainvastaisuus. Kaavan sisältöä koskevat vaatimukset on laissa määritelty hyvin yleisellä tasolla. Pelkästään se, että on eri mieltä kaavaratkaisusta, ei johda menestykseen valitusprosessissa. Kuopion hallinto-oikeuden päätöksestä voi edelleen valittaa korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Kun kaava on hyväksytty ja siitä mahdollisesti tehdyt valitukset on käsitelty, kaava tulee voimaan siitä ilmoittavalla kuulutuksella. Keskeisin päätösvalta kaavoituksesta on kunnanvaltuustolla. Se hyväksyy kaavat ja päättää muutoinkin kaavoituksen lähtökohdista. Joroisissa pääosa itse kaavoitusprosessiin liittyvistä päätöksistä on delegoitu kunnanhallitukselle. Nähtävillä olevaksi ilmoitetut kaavat ovat Joroisten teknisien toimen ilmoitustaululla kunnanviraston toisessa kerroksessa osoitteessa Mutalantie 2. Kaavaprosessi etenee kierroksittain kuulemisvaiheesta toiseen. Jokaisella uudella kierroksella katsotaan entisestä kierroksesta jätetyt mielipiteet loppuun käsitellyiksi.

7 Jos katsoo, ettei omaa mielipidettä ole otettu riittävästi huomioon ja haluaa loppuun saakka ilmaista mielipiteensä, tulee jokaisessa vaiheessa aina ilmaista se uudelleen. Tavanomaisessa kaavaprosessissa tämä tarkoittaisi mielipiteen esittämistä kaavaluonnoksesta, muistutuksen tekemistä kaavaehdotuksesta ja mahdollisen valituksen tekemistä kaavan hyväksymispäätöksestä. Kaavan vuorovaikutuksessa pyritään ratkaisuihin, jotka olisivat kaikkien kannalta hyväksyttäviä. Joskus kuitenkin kaavalle asetettavat tavoitteet ovat siinä määrin ristiriitaisia, ettei yksimielisyyttä löydy. Niitä tilanteita varten on olemassa edellä selostettu valitusmahdollisuus. MIKÄ IHMEEN OSALLINEN? Lain mukaan osallisia ovat alueen maanomistajat ja ne, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa sekä viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään. Miksi sitten osallisen käsite on keskeinen? Siksi, että kaavaprosessi on siten hoidettava, että kaikilla osallisilla on mahdollisuus ottaa kantaa kaavan valmisteluun. Kaavaa ei saa tehdä kaikessa hiljaisuudessa. Osallisia ovat myös alueella toimivat yhdistykset, joiden toimialaa suunnittelu koskee. Näitä ovat esim. kotiseutu-, asukas- ja luonnonsuojeluyhdistykset ja kylätoimikunnat. Yleensä osallisuuteen suhtaudutaan joustavasti ja osallisille varattu tiedotus toimitetaan lähes kelle tahansa, joka itse pitää itseään osallisena ja tässä tarkoituksessa ilmoittaa nimensä ja osoitteensa kaavan yhteyshenkilölle. Kaavan hyväksymispäätöksen jälkeistä valitusoikeutta ei välttämättä ole kaikilla osallisilla. Hallinto-oikeudet eivät tutki valituksen asiasisältöä, jos valittajalla ei ole valitusoikeutta. LISÄTIEDOT Lisätietoja antaa kaavoitusinsinööri Kaj Pirinen etunimi.sukunimi(at)juva.fi

Yleiskaavan sisältö ja esitystavat. Yleiskaavan sisältö ja esitystavat

Yleiskaavan sisältö ja esitystavat. Yleiskaavan sisältö ja esitystavat Yleiskaavan sisältö ja esitystavat 1 2 Esipuhe Tämä opas kuuluu maankäyttö- ja rakennuslainsäädännön toimeenpanoa ja soveltamista edistävään Maankäyttö- ja rakennuslaki 2000 -julkaisusarjaan. Opas sisältää

Lisätiedot

Rakennusjärjestyksen uusiminen

Rakennusjärjestyksen uusiminen Rakennusjärjestyksen uusiminen Osallistumis- ja arviointisuunnitelma UUSIKAUPUNKI Uudenkaupungin kaupungin rakennusjärjestyksen uusiminen Maankäyttö- ja rakennuslain 63 :n määräysten mukainen osallistumis-

Lisätiedot

KUHMON KAUPUNKI IIVANTIIRAN KYLÄ

KUHMON KAUPUNKI IIVANTIIRAN KYLÄ 1 KUHMON KAUPUNKI IIVANTIIRAN KYLÄ LIPUKKAJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVA EHDOTUS 25.11.2011, HYV. 2012 2 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 4 2. TIIVISTELMÄ 6 2.1 Kaavaprosessin vaiheet 6 2.2. Asemakaava 6 2.3. Asemakaavan

Lisätiedot

ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS (LUONNOS) 15.10.2013 Kirkonkylä, Mahlamäentie

ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS (LUONNOS) 15.10.2013 Kirkonkylä, Mahlamäentie Kaavatunnus: 2-231 Asianumero: 779/10.02.03/2013 Kaav.ltk: nn.nn.nnnn Kh: nn.nn.nnnn ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS (LUONNOS) 15.10.2013 Kirkonkylä, Mahlamäentie 1 Suunnittelualue sijaitsee Nurmijärven

Lisätiedot

Tiesuunnitelmavaiheen asiakirjat - Sisältö ja esitystapa

Tiesuunnitelmavaiheen asiakirjat - Sisältö ja esitystapa Tiesuunnitelmavaiheen asiakirjat - Sisältö ja esitystapa Tiesuunnitelmavaiheen asiakirjat - Sisältö ja esitystapa Suunnitteluvaiheen ohjaus Tiehallinto Helsinki 2009 Vt7 Haminan kohdalla, tiesuunnitelma

Lisätiedot

VARKAUDEN KAUPUNKI 1 (19) TEKNINEN TOIMIALA. Maankäytön suunnitteluun ja paikkatietoon liittyvien palveluiden taksa perusteluineen

VARKAUDEN KAUPUNKI 1 (19) TEKNINEN TOIMIALA. Maankäytön suunnitteluun ja paikkatietoon liittyvien palveluiden taksa perusteluineen VARKAUDEN KAUPUNKI 1 (19) Maankäytön suunnitteluun ja paikkatietoon liittyvien palveluiden taksa perusteluineen VARKAUDEN KAUPUNKI 2 (19) Sisällysluettelo 1. Yleistä... 3 2. Kaavoitusmaksut... 3 2.1. Asemakaava...

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriö 28.6.2013 Suomen Kuntaliitto

Sosiaali- ja terveysministeriö 28.6.2013 Suomen Kuntaliitto Sosiaali- ja terveysministeriö 28.6.2013 Suomen Kuntaliitto Vanhuspalvelulaki Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista Muistio lain toimeenpanon

Lisätiedot

STORBÖTETIN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVA

STORBÖTETIN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVA SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA UUDENKAARLEPYYN KAUPUNKI STORBÖTETIN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 25489-P19943P001 FCG Suunnittelu ja tekniikka

Lisätiedot

Hyvä hallintotapa järjestössä

Hyvä hallintotapa järjestössä Hyvä hallintotapa järjestössä JULKAISIJA Sosiaali- ja terveysjärjestöjen yhteistyöyhdistys YTY ry Iso Roobertinkatu 1 A 16 00120 Helsinki KIRJOITTAJAT Anneli Pahta Olli Hakkarainen GRAAFINEN SUUNNITTELU

Lisätiedot

Miten yleiskaava tehdään ja miten sen valmisteluun voi osallistua?

Miten yleiskaava tehdään ja miten sen valmisteluun voi osallistua? HELSINGIN YLEISKAAVA Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Miten yleiskaava tehdään ja miten sen valmisteluun voi osallistua? Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston yleissuunnitteluosaston selvityksiä 2012:1

Lisätiedot

Linnanpellon osayleiskaava Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 22.12.2009

Linnanpellon osayleiskaava Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 22.12.2009 SIBBO KOMMUN Linnanpellon osayleiskaava Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 22.12.2009 2 LINNANPELLON OSAYLEISKAAVA Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 22.12.2009 Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa

Lisätiedot

Miten vaikutan? Kansalaistoimijan vaikuttamisopas. Anne Ilvonen. OK-opintokeskus

Miten vaikutan? Kansalaistoimijan vaikuttamisopas. Anne Ilvonen. OK-opintokeskus Miten vaikutan? Kansalaistoimijan vaikuttamisopas Anne Ilvonen OK-opintokeskus Sisältö Vaikuttaminen on jokaisen kansalaistaito... 5 1. Mitä vaikuttaminen on?... 6 1.1. Valta... 7 1.2. Osallistuminen...

Lisätiedot

YHDISTYSTOIMINNAN OPAS TYÖMINISTERIÖ

YHDISTYSTOIMINNAN OPAS TYÖMINISTERIÖ Selkokieliversio YHDISTYSTOIMINNAN OPAS TYÖMINISTERIÖ YHDISTYS ON YHTEISTOIMINTAA...2 Yhteinen asia, kaikki mukaan!... 2 Jäseneksi liittyminen...3 Tärkeä tiedonkulku... 4 Ero yhdistyksen jäsenyydestä...

Lisätiedot

Tervamäen ranta-asemakaavan muutos ja kumoaminen Rn86:005

Tervamäen ranta-asemakaavan muutos ja kumoaminen Rn86:005 Kaavaselostus Ehdotus 16.2.2012 16WWE0247 UPM-KYMMENE OYJ JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI 86. kaupunginosa Tervamäen ranta-asemakaavan muutos ja kumoaminen Rn86:005 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Ranta-asemakaavan selostus,

Lisätiedot

Kulttuuriympäristö vaikutusten arvioinnissa

Kulttuuriympäristö vaikutusten arvioinnissa SUOMEN YMPÄRISTÖ 14 2013 Kulttuuriympäristö vaikutusten arvioinnissa RAKENNETTU YMPÄRISTÖ YMPÄRISTÖMINISTERIÖ SUOMEN YMPÄRISTÖ 14 2013 Kulttuuriympäristö vaikutusten arvioinnissa Helsinki 2013 YMPÄRISTÖMINISTERIÖ

Lisätiedot

YHTÄLÖ. Yhdistyksen talous ja verotus. Mitä pienessä yhdistyksessä pitäisi osata? Paula Pylkkänen 2009

YHTÄLÖ. Yhdistyksen talous ja verotus. Mitä pienessä yhdistyksessä pitäisi osata? Paula Pylkkänen 2009 YHTÄLÖ Yhdistyksen talous ja verotus Mitä pienessä yhdistyksessä pitäisi osata? HUOM! Opas on päivitetty 21.1.2014. Päivitykset on merkitty punaisella. Paula Pylkkänen 2009 MAASEUTUPOLITIIKAN YHTEISTYÖRYHMÄN

Lisätiedot

Valtioneuvoston päätös

Valtioneuvoston päätös Valtioneuvoston päätös valtakunnallisesti merkittävien rakennettujen kulttuuriympäristöjen 1993 inventoinnin korvaamisesta sen vuonna 2009 valmistuneella tarkistuksella valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden

Lisätiedot

Liite / Ymp.ltk 27.8.2013 / VANHA KAUPPALA, KORTTELI 14 SALEN ALUE, ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 21.8.

Liite / Ymp.ltk 27.8.2013 / VANHA KAUPPALA, KORTTELI 14 SALEN ALUE, ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 21.8. Liite / Ymp.ltk 27.8.2013 / VANHA KAUPPALA, KORTTELI 14 SALEN ALUE, ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 21.8.2013 IKAALISTEN KAUPUNKI Kaavoitus- ja mittaustoimi 2013 1. SUUNNITTELUALUE

Lisätiedot

Kaava N 173 Nummelan taajaman korttelin 32 ja ET-alueen asemakaavamuutos

Kaava N 173 Nummelan taajaman korttelin 32 ja ET-alueen asemakaavamuutos Kaava N 173 Nummelan taajaman korttelin 32 ja ET-alueen asemakaavamuutos Asemakaavan muutosehdotuksen selostus Kh 23.3.2015 kh liite Kate 18.3.2015 24 Kate om Ympa 13.9.2011 79 Ympa om Asia 45/10.02.03/2015

Lisätiedot

KOULUKADUN ASEMAKAAVAMUUTOS ASEMAKAAVA NRO 402 ASEMAKAAVAN SELOSTUS, JOKA KOSKEE 15.11.2010 PÄIVÄTTYÄ ASEMAKAAVAKARTTAA

KOULUKADUN ASEMAKAAVAMUUTOS ASEMAKAAVA NRO 402 ASEMAKAAVAN SELOSTUS, JOKA KOSKEE 15.11.2010 PÄIVÄTTYÄ ASEMAKAAVAKARTTAA VALKEAKOSKEN KAUPUNKI KOULUKADUN ASEMAKAAVAMUUTOS ASEMAKAAVA NRO 402 ASEMAKAAVAN SELOSTUS, JOKA KOSKEE 15.11.2010 PÄIVÄTTYÄ ASEMAKAAVAKARTTAA Alueen määrittely Alueen sijainti Asemakaavan muutos koskee

Lisätiedot

VÖYRIN KUNTA OY 13.8.2013 3 25489-P19878P005

VÖYRIN KUNTA OY 13.8.2013 3 25489-P19878P005 SUUNNITTELU JA TEKNI IKKA VÖYRIN KUNTA LÅLAXIN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 3 25489-P19878P005 ja arviointi Eva Persson Puurula

Lisätiedot

KALIKAN ALUEEN KORTTELIN 5 ASEMAKAAVAN MUUTOS

KALIKAN ALUEEN KORTTELIN 5 ASEMAKAAVAN MUUTOS PÖYTYÄN KUNTA Y L Ä N E E N T A A J A M A KALIKAN ALUEEN KORTTELIN 5 ASEMAKAAVAN MUUTOS asemakaavan muutoksen selostus 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 TUNNISTETIEDOT Yläneen taajama, Kalikan alueen asemakaavan

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Palopuron osayleiskaava

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Palopuron osayleiskaava OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Palopuron osayleiskaava YK HYVINKÄÄN KAUPUNKI TEKNIIKKA JA YMPÄRISTÖ KAAVOITUS 13.08.2014 1 SUUNNITTELUALUE / SIJAINTI... 2 2 OSAYLEISKAAVAN TARKOITUS... 2 3. TAVOITTEET

Lisätiedot

Ohje voimajohtojen huomioon ottamiseen yleis- ja asemakaavoituksessa sekä maakäytön suunnittelussa

Ohje voimajohtojen huomioon ottamiseen yleis- ja asemakaavoituksessa sekä maakäytön suunnittelussa Ohje voimajohtojen huomioon ottamiseen yleis- ja asemakaavoituksessa sekä maakäytön suunnittelussa SISÄLLYS 1.Voimajohdot osana voimajärjestelmää... 4 2.Voimajohdon elinkaari: suunnittelu ja ylläpito...

Lisätiedot

Ohje voimajohtojen huomioon ottamiseen yleis- ja asemakaavoituksessa sekä maakäytön suunnittelussa

Ohje voimajohtojen huomioon ottamiseen yleis- ja asemakaavoituksessa sekä maakäytön suunnittelussa Ohje voimajohtojen huomioon ottamiseen yleis- ja asemakaavoituksessa sekä maakäytön suunnittelussa SISÄLLYS 1 Voimajohdot osana voimajärjestelmää... 4 2 Voimajohdon elinkaari: suunnittelu ja ylläpito...

Lisätiedot

Multian kunta MULTIAN VESISTÖJEN RANTAYLEISKAAVA. 18.11.2003 / kv hyv. 19.1.2004 0510-C1827

Multian kunta MULTIAN VESISTÖJEN RANTAYLEISKAAVA. 18.11.2003 / kv hyv. 19.1.2004 0510-C1827 Multian kunta MULTIAN VESISTÖJEN RANTAYLEISKAAVA 18.11.2003 / kv hyv. 19.1.2004 0510-C1827 SUUNNITTELUKESKUS OY Multian kunta 1 (36) SISÄLLYSLUETTELO 1 TIIVISTELMÄ...5 1.1 SUUNNITTELUALUE...5 1.2 KAAVAPROSESSIN

Lisätiedot

Hyvä esimiestyö. Maijaliisa Kaistila TYÖTURVALLISUUSKESKUS KUNTIEN ELÄKEVAKUUTUS

Hyvä esimiestyö. Maijaliisa Kaistila TYÖTURVALLISUUSKESKUS KUNTIEN ELÄKEVAKUUTUS 2 Hyvä esimiestyö Maijaliisa Kaistila TYÖTURVALLISUUSKESKUS KUNTIEN ELÄKEVAKUUTUS 3 Tätä opasta voit vapaasti hyödyntää koulutuksessa ja esimiestyössä. Voit tulostaa sen käyttöösi maksutta internet-osoitteista:

Lisätiedot

JÄÄSJÄRVEN RANTAYLEISKAAVAMUUTOS SEKÄ MURAKAN KYLÄYLEISKAAVA

JÄÄSJÄRVEN RANTAYLEISKAAVAMUUTOS SEKÄ MURAKAN KYLÄYLEISKAAVA JÄÄSJÄRVEN RANTAYLEISKAAVAMUUTOS SEKÄ MURAKAN KYLÄYLEISKAAVA Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 5.3.2013 Hartolan kunta Pirjo Kemppi 2 (10) Sisältö 1. Rantaosayleiskaavamuutoksen ja kyläyleiskaavan

Lisätiedot

Focus-liikekeskuksen asemakaava

Focus-liikekeskuksen asemakaava 1/12 Focus-liikekeskuksen asemakaava VASTINEET OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMASTA ANNETTUIHIHN LAUSUNTOIHIN JA MIELIPITEISIIN VASTINEET 9.3.2015 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 15.9.2014 Lausunto

Lisätiedot

YHTÄLÖ. Yhdistyksen talous ja verotus. Mitä pienessä yhdistyksessä pitäisi osata? Paula Pylkkänen 2009. Kansalaisjärjestöteemaryhmä

YHTÄLÖ. Yhdistyksen talous ja verotus. Mitä pienessä yhdistyksessä pitäisi osata? Paula Pylkkänen 2009. Kansalaisjärjestöteemaryhmä YHTÄLÖ Yhdistyksen talous ja verotus Mitä pienessä yhdistyksessä pitäisi osata? Paula Pylkkänen 2009 Kansalaisjärjestöteemaryhmä MAASEUTUPOLITIIKAN YHTEISTYÖRYHMÄN JULKAISUJA 1/2009 Sivu 1 SISÄLLYS 1 LUKIJALLE...

Lisätiedot