Aika klo Paikka

Transkriptio

1 EIämän 1 (5) HOITOEETTISEN NEUVOTTELUKUNNAN KOKOUS Aika klo Paikka FM 5 1.krs, Tammerkoski-kokoushuone, Biokatu 12, Tampere Osallistujat Piispa Juha Pihkala puheenjohtaja Aamulehden vastaava päätoimittaja Jouko Jokinen Tampereen kaupungin vammais- ja esteettömyysasiamies Jukka Kaukola Terveydenhuoltoneuvos Eila Häihälä Mummon kammarin toiminnanjohtaja Maarit Tammisto Tampereen yliopiston lääketieteen yksikön johtaja Matti Lehto Omaiset mielenterveystyön tukena Tampere ry:n toiminnanjohtaja Oili Huhtala, asiat 1-4 Taimi ry:n puheenjohtaja Aila DUndar-Järvinen Johtava hoitaja (eläk.) Maisa Vehkalahti Toimialuejohtaja, ylilääkäri Heikki Oksa sihteeri Viestintäpäällikkö Elina Kinnunen kutsuttuna, asiat b-9 Ylihoitaja Tarja Tammentie-Sarön, Tays kutsuttuna, asia 3 Toimialuejohtaja, ylilääkäri Hannu Päivä, Tays kutsuttuna, asia 4 Asiat: 1. Kokouksen avaus Puheenjohtaja avasi kokouksen klo Hoitoeettisen neuvottelukunnan edellisen kokouksen pöytäkirja 3. Psykiatrinen hoitotahto Hyväksyttiin edellisen kokouksen pöytäkirja. Pirkanmaan sairaanhoitopiirissä on otettu käyttöön psykiatrinen hoitotahio psykiatristen potilaiden sairaalahoitoa varten. Hoitotahdossa potilas voi etukäteen esittää toiveita hoidostaan tilanteeseen, jossa ei itse kykene sitä kertomaan.. Psykiatrinen hoitotahto -lomakkeiston laatimisessa mukana ollut ylihoitaja Tarja Tammentie-Sa16n kertoi psykiatrisen hoitotahdon kehittämisen taustoista ja hoitotahtolomakkeiden käytöstä. Välittäjä 2013 Pirkanmaan osahankkeessa haluttiin lisätä asiakkaiden osallisuutta hoitoonsa. Mieli 2009 ohjelmassa on kirjattu, että potilaan oma tahto tulee ottaa rajoitustoimissa huomioon. Niiden potilaiden kanssa, joilla tahdosta riippumatonta hoitoa tai pakkokeinojen käyttöä joudutaan harkitsemaan toistuvasti, laaditaan sopimus psykiatrisesta hoitotahdosta heidän sairautensa ollessa paremmassa vaiheessa. Psykiatrisen hoitotahdon keskeinen sisältö on välittää tietoa henkilökunnalle potilaan toiveista silloin, kun hän ei niitä itse pysty ilmaisemaan. Lisäksi pyydetään nimeämään läheinen. Hoitotahdossa otetaan myös kantaa henkilökohtaiseen kriisisuunnitelmaan. Psykiatrinen hoitotahto on ennen kaikkea keskustelun apuväline. Pirkanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä. Teiskontie 35 / PL 2000, TAMPERE. Puh. (03) Faksi (03)

2 Elaman ttoimialue 1/HO/sk (5) Hoitotahtoa tehtäessä suositellaan keskustelua hoitavan lääkärin tai omahoitajan kanssa. Hoitotahto kirjataan sähköiseen potilastietojärjestelmään. Psykiatrisella hoitotahdolla ei kuitenkaan ole pohjaa lainsäädännössä. Esimerkiksi mielenterveyslain perusteella hoitotahdon voi ristiriitatilanteessa ohittaa. Omaiset mielenterveystyön tukena Tampere ry:n toiminnanjohtaja Oili Huhtala kertoi psykiatrisesta hoitotahdosta omaisen näkökulmasta. Hän kertoi aluksi yhdistyksen jäsenille tehdyn kyselyn tuloksista. Omaisista 68 % ei saanut mielestään riittävästitietoa, kun läheinen sairastui. Samoin 79 % vastanneista koki, ettei tullut tässä vaiheessa kuulluksi. Noin puolella omaisista oli vastausten mukaan ollut psyykkistä pahoinvointia ja masentuneisuuden oireita. Kysyttäessä, mistä omaiset saivat eniten tietoa, ensimmäisellä sijalla oli omaisyhdistys ja muut omaiset. Sen jälkeen tavallisimpia tiedonsaannin lähteitä olivat internet ja27 Yo.ssa läheistä hoitava taho. Omaiset kokivat saaneensa merkittävästi tukea perheeltä, sukulaisilta ja ystäviltä (59 %) sekä omaisyhdistykseltä ja muilta omaisilta (46 o/o). Läheistä hoitavalta taholta tukea koki saaneensa vain 13 %. Omaiset kaipasivat erityisesti kokemusasiantuntijuutensa arvostusta. He halusivat osaksi hoitokokonaisuutta sekä tietoa läheisestään. Huhtalan mukaan omaisilla on merkittävä rooli psykiatrisen potilaan hoidossa. Omaisilla on usein potilaan hoidon kannalta keskeisen tärkeää tietoa. Tätä tietoa ei kuitenkaan hyödynnetä riittävästi. Toisaalta sairastunut läheinen saattaa olla erittäin riippuvainen omaisen avusta ja valvonnasta. Omaiset kokevat, että heillä on paljon vastuuta, mutta vain vähän tietoa ja tukea toimintansa pohjaksi. Laissa potilaan asemasta ja oikeuksista todetaan, että jos täysi-ikäinen potilas ei mielenterveyshäiriön, kehitysvammaisuuden tai muun syyn vuoksi pysty päättämään hoidostaan, potilaan laillista edustajaa taikka lähiomaista tai muuta läheistä on ennen tärkeän hoitopäätöksen tekemistä kuultava sen selvittämiseksi, millainen hoito parhaiten vastaisi potilaan tahtoa. Kuulemista varten läheisellä tai potilaan laillisella edustajalla on oikeus saada tarpeelliset tiedot potilaan terveydentilasta. Sosiaalihuollon asiakaslaissa taas todetaan, että mikäli asiakas ei kykene päättämään hoidostaan, sosiaalihuoltoa koskeva hoito- tai palvelusuunnitelma on laadittava yhteisymmärryksessä asiakkaan ja hänen laillisen edustajansa taikka asiakkaan ja hänen omaisensa tai muun läheisen kanssa. Lopuksi Huhtala korosti, että omaisen näkökulmasta psykiatrinen hoitotahto on tärkeä uudistus. Hoitotahto on nähtävä suunnitelmana tulevaisuuden varalle. Se lisää potilaan itsemääräämisoikeutta ja edistää perhekeskeistä hoitoa. Lisäksi se lisää hoitohenkilökunnan, potilaan ja omaisten yhteistyötä. Keskustelussa hoitoeettinen neuvottelukunta piti psykiatrisen hoitotahdon käyttöönottoa merkittävänä uudistuksena. Hoitotahto korostaa hoidon kannalta tärkeän kolmikannan eli potilaan, omaisten ja hoitohenkilöstön yhteistyötä. Pidettiin myös tärkeänä, että kerran laadittu hoitotahto arvioidaan aina uudelleen hoitojakson päättyessä. Myös omaisen rooli olisi syytä kuvata tarkemmin hoitotahtolomakkeistossa. Hoitotahtolomakkeessa on kriisisuunnitelma siltä. varalta, että potilaan psyykkinen kunto huomattavasti huononee. Tätä pidettiin Pirkanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä. Teiskontie 35 / PL 2000, TAMPERE. Puh. (03) r Faksi (03)

3 Elämän 3 (5) 4. Ensihoidon tilanne Pirkanmaalla hyvänä. Jälkeenpäin, kun psyykkinen kunto on taas parempi, olisi hyvä käydä läpi, mitä potilas olisi halunnut kriisivaiheessa tehtävän. Hoitoeettinen neuvottelukunta oli myös huolissaan siitä, että nykykäytännössä omaiset kokevat jäävänsä hoidon ja tiedon ulkopuolelle. Psykiatrisen hoitotahdon käyttöönotto toisi parannusta tilanteeseen. Eettiseltä kannalta psykiatrinen hoitotahto tuo, jos se saadaan otettua laajalti käyttöön, huomattavaa parannusta potilaan itsemääräämisoikeuteen. Hoitotahto saattaa myös vähentää pakkokeinojen käytön tarvetta ja se tuo omaiset nykyistä paremmin mukaan hoitoon. Hoitoeettinen neuvottelukunta käsitteli kokouksessaan ensihoidon järjestämisen suunnitelmaa. Pirkanmaalla oli ollut epäeettistä alueellista eriarvoisuutta ja hitautta avun saannissa, minkä korjaaminen kuitenkin edellytti resurssien lisäämistä ensihoitotyöhön ja sitä kautta kustannusten lisääntymistä. Asian käsittelyn yhteydessä sovittiin, että ensihoidon tilanteeseen palataan siinä vaiheessa, kun on saatu suunnitelluista järjestelyistä kokemuksia. Ylilääkäri, toimialuejohtaja Hannu Päivä kertoiensihoidon tilanteesta Pirkanmaalla. Hän muistutti, että apulaisoikeuskansleri oli pitänyt maan ensihoitopalveluita ongelmallisina jopa siinä määrin, että ihmisten perustuslaillinen yhdenvertaisuus vaarantui. Vuoden 20ll teweydenhuoltolaki sisälsikin säädökset ensihoitopalvelun järjestämisestä. Lain mukaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymän on järjestettävä alueensa ensihoitopalvelut. Ensihoidon suunnitteluun liittyy palvelutasopäätös, jonka tekee sairaanhoitopiiri. Siinä määritellään ensihoitopalvelun järjestämistapa, palvelun sisältö, ensihoitopalveluun osallistuvan henkilöstön koulutus sekä tavoiteajat potilaiden tavoittamiselle. Vuonna 2013 Pirkanmaan ensihoitoyksiköillä oli lähes ensihoitotehtävää, keskimäärin '160 tehtävää vuorokaudessa. Pirkanmaalla vain kolmen kunnan alueella ei ole tapahtunut merkittävää muutosta ensihoidon palveluissa, mitä vastoin muissa kunnissa tilanne on selvästi parantunut. Pirkanmaalla ensihoitopalvelun kustannukset henkeä kohti vuonna 2013 olivat 36,5 euroa, mikä on lähellä valtakunnan keskitasoa. Ensihoidon lääkäripäivystys alkoi syyskuussa 2011 aluksi maayksiköllä ja helikopteri tuli mukaan syyskuusta 2Q12 alkaen. Vuoden 2013 tietojen perusteella 212 tapauksessa potilas on hyötynyt merkittävästi ensihoitolääkärin avusta tai potilas todennäköisesti olisi menehtynyt ennen sairaalaa. Lisäksi 13 henkilöä olisi varmuudella menehtynyt ilman ensihoitolääkärin apua. Kaiken kaikkiaan helikopterin tuoma hyöty on ollut kiistaton erityisesti Pirkanmaan reuna-alueilla. Yhteenvetona Päivä korosti, että ensihoidon palvelutaso on aiempaan nähden selvästi parantunut. Palvelutaso on sairaanhoitopiirin tasoisestitoteutunut hyvin, mutta edelleen on paikallisia eroja. Palveluja seurataan jatkuvastija puutteita pyritään korjaamaan muun muassa yksiköiden asemapaikkamuutoksilla. Lääkäripäivystys on toiminut hyvin ja helikopterin tuoma hyöty on ollut kiistatonta. Pirkanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä. Teiskontie 35 / PL 2000, TAMPERE. Puh. (03) Faksi (03)

4 Pirkanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä. Teiskontie 35 / PL 2000, TAMPERE. Puh. (03) Faksi (03) EIämän 4 (5) Hoitoeettinen neuvottelukunta olityytyväinen ensihoitopalvelujen parantumiseen. Alueelliset erot Pirkanmaalla ovat aikaisempaan nähden huomattavasti pienentyneet. Osalla neuvottelukunnan jäsenistä oli omakohtaisia kokemuksia ensihoitopalveluiden laadusta ja he olivat siihen erittäin tyytyväisiä. Aikaisempien puutteiden korjaaminen on vaatinut lisää resursseja ja sitä kautta kustannukset ovat lisääntyneet. Kustannusten nousu on ollut ennakoitavissa ja eettisesti kiistatta perusteltua. Helikopteritoiminta on tuonut ensihoitopalveluihin huomattavaa laadun paranemista ja hoidon alkamisen nopeutumista. Tätä kautta on pelastunut useita ihmishenkiä. Ensihoitopalvelujen kehittäminen jatkossa nykyiseltä pohjalta on eettiseltä kannalta erittäin perusteltua. 5. Pirkanmaan terveydenhuollon etiikan edistämisrahastosta myönnettävä palkinto Pirkanmaan terveydenhuollon etiikan edistämisrahastosta palkitaan henkilöitä tai hankkeita, joiden voidaan katsoa edistäneen erityisesti eettisten näkökulmien esille tuomista Pirkanmaan sairaanhoitopiirin alueella ja Pirkanmaan väestön terveydenhuollossa. Rahastosta myönnettävästä palkinnosta päättää Pirkanmaan sairaanhoitopiirin hallitus Pirkanmaan hoitoeettisen neuvottelukunnan esityksen perusteella. Palkinnon suuruus on euroa. Ehdotuksia palkinnon saajaksi pyydettiin Aamulehdessä olleella ilmoituksella. E hdotukset pyydettiin jättämään men nessä. Asiasta informoitiin myös kirjeitse terveydenhuoltoa lähellä olevia tahoja, organisaatioita ja potilas- ja kansanterveysjärjestöjä. Ehdotuksia palkinnon saajaksi saatiin yhteensä 14 ja palkinnon saajiksi ehdotettiin 12 eri henkilöä tai yhteisöä (ehdottaja suluissa). o Päihtyneiden päivätoimintakeskus Huoltsu (Tampereen seudun näkövammaiset ry) o Sairaalaklovnit ry (VATENK Tampereen vammais- ja terveydenhuollon neuvottel u ku nta ja Pi rkanmaan Kel iakiayhd istys ry) o Ulla ja Jouni Rasi (Pirkanmaan Muistiyhdistys ry) o Sydänkeskuksen henkilökunta ja avainhenkilöinä Sanna Kaski, Eija Sipilä, Pirjo Niemija Lea Einola (Hoitotyön opettaja Terhi Pekkinen, TAMK) o Pirkanmaan Vammaistyö ry (Ylöjärven vammaisneuvosto) o Professori emerita Hanna Tähti (Psykologi Marjatta Harva, Tampereen Seudun Kaatuneitten Omaiset ry) o Pirkanmaan Pyörätuolitanssijat ry (Tampereen kaupungin vammaisneuvosto ja Kynnys ry) o Omaiset mielenterveystyön tukena Tampere ry:n kokemusasiantuntijatoiminta (ylilääkäri Päivi Kiviniemi, Tampereen mielenterveys- ja päihdepalvelut) o Taimi Seppälä (Ylöjärven Akanat ry) o Professori Jaakko Valvanne (Johtaja Matti Lehto, Tampereen yliopisto, lääketieteen yksikkö) o Toimittaja Tiina Merikanto (Tampereen Kehitysvammaisten Tuki ry) o Toijalan Teriskotisäätiö (Rovasti Erkki Vappula ja diakonissa Terhi Hakala-Vappula) Neuvottelukunta keskusteli ehdotuksista. Todettiin, että moniehdotetuista soveltuisi erinomaisesti palkinnon saajaksi, Hoitoeettinen neuvottelukunta päätyi. ehdottamaan Pirkanmaan sairaanhoitopiirin hallitukselle, että Pirkanmaan

5 Elaman ttoimialue 1/HO/sk (5) 6. Palaute hoitoeettisestä seminaarista Hoitoeettinen seminaari alkuvuodesta Syksyn 2014 kokousajat 9. Kokouksen päättäminen terveydenhuollon etiikan edistämisrahastosta myönnettävä palkinto myönnettäisiin Omaiset mielenterveystyön tukena Tampere ry:n kokemusasiantuntijatoiminnalle. Omaiset mielenterveystyön tukena Tampere ry:n kokemusasiantuntijatoiminnan tehtävänä on mielenterveysomaisten tukeminen ja heidän etujensa ajaminen Pirkanmaalla. Yhdistyksen kokemusasiantuntijoina toimivat omaiset käyvät pitämässä omiin kokemuksiinsa liittyviä puheenvuoroja sekä ammattilaisille että omaisille koulutustilaisuuksissa, osallistuvat mielenterveyspalvelujen kehittämiseen, antavat haastatteluja tiedotusvälineisiin ja käyvät esittelemässä omaistoimintaa alan oppilaitoksissa sekä yleisötapahtumissa. Toiminnalla on voitu hälventää mielenterveyden häiriöihin liittyviä ennakkoluuloja. Omaiset m ielenterveystyön tukena Tam pere ry: n kokem usasiantu ntijatoim inta on esimerkillistä ja eettisesti korkealle arvostettavaa vapaaehtoistyötä. Hoitoeettinen neuvottelukunta järjesti seminaarin Valinnanvapaus terveydenhuollossa. Osallistujalistan mukaan oli noin 60 osallistujaa. Seminaaria pidettiin onnistuneena. Keskusteltiin mahdollisista seminaarin aihealueista. Muun muassa seuraavia ehdotuksia tuli esille: Psykiatrinen hoitotahto tai muu psykiatrinen aihe Sote-uudistus Biopankki Erikoislääkärikoulutuksenepäbalanssi - Kuka on hoitava lääkäri? Syksyn 2014 hoitoeettisen neuvottelukunnan kokousten ajankohdiksi sovittiin torstai klo 9-12 ja torstai kto g Puheenjohtaja päätti kokouksen klo \ z:'-'tz'-z "/-'///'z /'- Juha / pihkala Puheenjohtaja sihteeri Pirkanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä o Teiskontie 35 i PL 2000, TAMPERE. Puh. (03) Faksi (03) wlw.pshp.fi