Pöytäkirja. Toimialue 1/HO/sk (5) TAYS, hallintorakennus 2.krs, hallituksen kokoushuone

Transkriptio

1 Toimialue 1/HO/sk (5) HOITOEETTISEN NEUVOTTELUKUNNAN KOKOUS Aika klo Paikka TAYS, hallintorakennus 2.krs, hallituksen kokoushuone Osallistujat Piispa Juha Pihkala puheenjohtaja Tampereen vammaisneuvoston ja Näkövammaisten keskusliiton puheenjohtaja Esko Jantunen Terveydenhuoltoneuvos Eila Häihälä Parkanon kaupunginjohtaja Jarkko Malmberg TaY, lääketieteellisen tiedekunnan dekaani Jukka Mustonen, kohdasta 5 alkaen Hämeenkyrön terveyskeskuksen ylilääkäri Pekka Nokso-Koivisto Pirkanmaan kehitysvammaisten tukipiiri ry:n piirikoordinaattori Mauri J Niemi TaY, terveystieteen laitoksen yliassistentti, FT, dosentti Anne Konu Mummon kammarin toiminnanjohtaja Maarit Tammisto Johtajaylilääkäri Matti Lehto, kohdasta 5 alkaen Arviointiylilääkäri Heli Majamaa Ylilääkäri Heikki Oksa sihteeri Erikoislääkäri Jyrki Taurio kutsuttuna, asia 5 Kliininen opettaja, erikoislääkäri Mika Matikainen kutsuttuna, asia 6 Asiat: 1. Kokouksen avaus Puheenjohtaja avasi kokouksen kello Hoitoeettisen neuvottelukunnan edellisen kokouksen pöytäkirja Hyväksyttiin edellisen kokouksen pöytäkirja. 3. Pirkanmaan terveydenhuollon etiikan edistämisrahastosta myönnettävä palkinto Pirkanmaan terveydenhuollon etiikan edistämisrahastosta palkitaan henkilöitä tai hankkeita, joiden voidaan katsoa edistäneen erityisesti eettisten näkökulmien esilletuomista Pirkanmaan sairaanhoitopiirin alueella ja Pirkanmaan väestön terveydenhuollossa. Rahastosta myönnettävästä palkinnosta päättää sairaanhoitopiirin hallitus Pirkanmaan hoitoeettisen neuvottelukunnan suosituksen perusteella. Palkinnon suuruus on 5000 euroa. Ehdotuksia palkinnonsaajaksi pyydettiin Aamulehdessä olleella ilmoituksella. Asiasta informoitiin myös kirjeitse terveydenhuoltoa lähellä olevia tahoja, organisaatioita sekä potilas- ja kansanterveysjärjestöjä. Lisäksi laadittiin lehdistötiedote. Ehdotuksia palkinnon saajaksi saatiin yhteensä 12. Palkinnon saajiksi ehdotettiin yhdeksää (9) eri tahoa (ehdottaja suluissa).

2 Toimialue 1/HO/sk (5) 4. Hoitoeettinen seminaari syksyllä 2010 o Tampereen kaupungin mielenterveyskeskuksen tehostetun kotisairaanhoidon työryhmä (Tampereen yliopisto, kliininen opettaja Olli Kampman) o Pirkanmaan AVH-yhdistyksen puheenjohtaja Matti Pelttari (Tampereen Diabetesyhdistys ry) o Sairaalaklovnit ry (Tampereen kaupungin vammaisneuvosto, Tampereen seudun Näkövammaiset ry, Tampereen vammais- ja terveydenhuollon neuvottelukunta, Kynnys ry, Tampereen toimikunta) o Kyläpaikka ry ( Anja Peräkääly, Marja Heikkinen) o Tampereen Seudun Osuuspankki (Tampereen kaupunkilähetys ry, Setlementtiryhdistys Naapuri ry) o Voimavirta-projekti (Tampereen Kehitysvammaisten Tuki ry) o Nepsy-neuvolatoiminta (Autismi- ja Aspergerliitto ry) o Tampereen diakoniakeskuksen elintarvikeavun RuokaNysse -palvelu (Jaakko Hautamäki) o Vauvajengin vetäjä ja etsivän työn tekijä Pia Huhtajärvi (Seppo Rantanen ja Marja Leino) Neuvottelukunnan käymän keskustelun perusteella palkinnon saajaksi päätettiin esittää Kyläpaikka ry:tä Valkeakoskelta. Kyläpaikka tekee monella tavalla aktiivista lähimmäistyötä. Kyläpaikassa kokoontuu erilaisia toimintaryhmiä kuten esimerkiksi rintasyöpäpotilaiden vertaistukiryhmä. Kyläpaikan aktiivit käyvät säännöllisesti sosiaali- ja terveydenhuollon laitoksissa. Kyläpaikka järjestää myös saattajan yksinäiselle vanhukselle lääkärinkäynnille sekä päästää omaishoitajan hetkeksi virkistäytymään. Kyläpaikka alkoi runsas 10 vuotta sitten neljän aktiivisen henkilön toimesta, nykyään mukana on noin 70 vapaaehtoista. Kyläpaikan koko rahoitus tulee vapaaehtoistyöstä. Hoitoeettinen neuvottelukunta piti Kyläpaikka ry:tä erinomaisena esimerkkinä vapaaehtoistyön voimasta. Yhdistys toimii sekä sosiaalityön että terveydenhuollon alueella tukijana, auttajana, ongelmatilanteiden ehkäisijänä ja hoitajana. Toiminnalla ei ole mitään poliittista tai aatteellista taustaryhmää. Kyläpaikka ry:n toiminta perustuu yksityisten ihmisten aloitteelliseen lähimmäisyyteen. Hoitoeettinen neuvottelukunta on järjestänyt vuosittain hoitoeettisen seminaarin. Seminaarin ajankohta on ollut viime aikoina syys-marraskuun seudussa. Käytiin keskustelua seminaarin aihealueesta. Esiin nousi kuolemaan liittyviä asioita. Hoitoeettinen neuvottelukunta on järjestänyt vuonna 2003 hoitoeettisen seminaarin otsikkona Kuolevan potilaan hyvä hoito. Tämän jälkeen on useaan otteeseen toivottu tästä aiheesta uutta seminaaria. Todettiin myös, että aihe on ajankohtainen. Saattohoidosta on tulossa uusia ohjeita. Eri maissa lainsäädäntö ja määritelmät koskien esimerkiksi eutanasiaa tai palliatiivista sedaatiota vaihtelevat. Hiljattain lehdistössä on ollut esillä hengityskonehoidossa olevan potilaan hoidon lopettaminen potilaan omasta tahdosta. Myös hoitotahtoa olisi hyvä käsitellä. Päätettiin järjestää seuraava hoitoeettinen seminaari Kuolevan potilaan hyvästä hoidosta. Seminaarin ajankohta on alustavasti keskiviikko klo Valtuutettiin neuvottelukunnan puheenjohtaja ja sihteeri valmistelemaan seminaarin ohjelmaa.

3 Toimialue 1/HO/sk (5) 5. Lihavuuden leikkaushoito Tampereen yliopistollisessa sairaalassa 6. Opetuspotilaan asema Sairaalloisen liikalihavuuden leikkaushoito on yleistynyt viime vuosina voimakkaasti kansainvälisesti ja myös maassamme. Tampereen yliopistollisessa sairaalassa kyseinen leikkaushoitotoiminta aloitettiin vuonna Erikoislääkäri Jyrki Taurio alusti lihavuuden leikkaushoidosta TAYS:ssa. Taurion mukaan Suomessa tehtiin vuonna 2009 noin 700 leikkausta, mutta esimerkiksi Ruotsissa luku oli noin On myös voitu osoittaa, että sairaalloisesti liikalihavan henkilön kuolemanvaara vähenee leikkauksen jälkeen. Leikkaus on lihavuuden hoidossa viimeinen vaihtoehto. Ennen sitä yritetään aina ruokavaliohoitoa elintapamuutosten osana. Erittäin niukkaenerginen dieetti (ENE-dieetti) on myös aina käytössä ennen leikkaushoitoa. Lisäksi on laihdutuslääkkeitä. Leikkaushoito tulee kysymykseen, jos BMI (painoindeksi) on yli 40 kg/m². Jos henkilöllä on vakavia lisäsairauksia, rajana voi olla 35 kg/m². Leikkaushoito on Suomessa keskitetty pääasiassa yliopistosairaaloihin. Tampereen ympäristössä leikkaukset tehdään myös Vaasassa ja Lahdessa. Leikkaushoito on ohutsuolen ohittamista tai mahalaukun typistämistä. Leikkaus edellyttää, että sen jälkeen syömistottumukset muuttuvat huomattavasti. Tämä asia on otettava myös huomioon potilaita leikkaukseen valittaessa. TAYS:ssa on lihavuusleikkaus tehty vuonna :lle, näistä 19 oli tähystysleikkauksia. Merkittäviä komplikaatioita ei ole ollut. Kaikilla TAYS:ssa leikatuilla potilailla paino on laskenut kg puolessa vuodessa. Tarkoitus on lisätä leikkausmäärää vuonna tasolle. Keskustelussa todettiin, että lihavuuden leikkaushoito on tärkeä hoitomuoto sairaalloisen liikalihavuuden hoidossa. On tärkeää, että hoito on keskitetty ja että kriteerit pysyvät ainakin alkuvaiheessa yhtenäisinä. Varsinainen leikkaus on vain osa kokonaishoitoa. Leikkaushoitoa edeltää varsin laaja ruokavaliokartoitus ja ohjaus ja se jatkuu myös leikkauksen jälkeen. Leikkausten lisääminen on perusteltua leikkausten tuottaman terveyshyödyn vuoksi. Neuvottelukunta ei nähnyt lihavuusleikkausten toteuttamisessa eettisiä ongelmia. Tampereen yliopistollinen sairaala toimii opetussairaalana, jossa lääketieteen ja terveydenhuollon opiskelijat suorittavat opintoihinsa kuuluvat käytännön harjoittelujaksot. Potilaat muodostavat tärkeän osan lääketieteen ja terveydenhuollon opetuksessa. Dosentti, kirurgian kliininen opettaja Mika Matikainen alusti opetuspotilaan valinnasta, suostumuksen hankinnasta ja kertoi kokemuksista koskien opetuspotilaita. Potilaita käytetään opetuksessa opetuspoliklinikoilla, opetuskierroilla, leikkaussaleissa, pientoimenpiteitä tehdessä, seminaaripotilaina sekä potilastenteissä. Potilaita on myös monissa ryhmätöissä, jotka koskevat potilaan haastattelua ja tutkimista. Potilaille lähetetään kirjallinen informaatio opetuspoliklinikkakutsun yhteydessä. Suostumus kirjataan potilaskertomukseen. Osastoilta, ensiapupoliklinikal-

4 Toimialue 1/HO/sk (5) ta tai ajanvarauspoliklinikalta opetuspotilaaksi kysyttäessä kirjallisen etukäteistiedon lisäksi opettaja kertoo suullisesti opetustilanteesta. Potilaat ovat harvoin kieltäytyneet opetukseen osallistumisesta. Yleisesti suhtautuminen opiskelijoihin ja opetustilanteeseen on positiivista. Opetusryhmä saattaa joskus olla suurehko, joka voi tuottaa yllätyksen. Sairaalassa opetustiloista on puutetta, joka hankaloittaa opetuksen järjestämistä. Opetustilanteessa myös intimiteettisuoja voi joskus olla koetuksella. Matikainen piti tärkeänä sitä, että potilaalle selvitetään tutkimukseen ja hoitoon liittyvien tapahtumien kulku niin, että potilas ymmärtää opetustilanteen tapahtumat. Potilaalle on myös selvitettävä, että hän voi aina myös kieltäytyä opetustilanteesta. Kieltäytyminen on mahdollista kesken opetustilanteenkin. On myös varmistauduttava siitä, että opiskelijoilla on riittävät tiedot ja tarpeelliset ohjeet potilasturvallisuudesta potilashoidossa. Opetusta antavan henkilön tulee valvoa, että opetustilanteessa toimitaan potilaan oikeuksia loukkaamatta. Opiskelijat on ohjattava suhtautumaan potilaaseen hienotunteisesti ja toimimaan asiallisesti. Erityisesti potilaan arkaluontoiseksi kokemissa opetustilanteissa tulisi välttää suuria opiskelijaryhmiä. Opiskelijoille on myös selkeästi kerrottava, että he ovat vaitiolovelvollisia. Pirkanmaan sairaanhoitopiirin ohjetta opetuspotilaan asemasta ollaan uudistamassa. Johtajaylilääkäri Matti Lehto kertoi uudistustyön tilanteesta. Hoitoeettinen neuvottelukunta piti hyvänä sellaista käytäntöä, että potilaan saamassa etukäteisinformaatiossa kerrotaan, että yliopistollinen sairaala toimii opetussairaalana, jossa hoitoon osallistuu sekä hoitotyön että lääketieteen opiskelijoita. Tämän vuoksi tavanomaiseen hoitoon, kuten lääkärinkierrolla mukana oloon, hoitotoimenpiteiden seuraamiseen tai potilaan tutkimiseen ei tarvitse kysyä erillistä lupaa. Potilas voi kuitenkin halutessaan kieltää opiskelijoiden osallistumisen hoitoonsa ilman, että luottamuksellinen hoitosuhde kärsii. Tällainen tieto kirjataan potilaskertomukseen. Jos potilas ei kykene ilmaisemaan kantaansa opiskelijoiden hoitoon osallistumiseen, on käytettävä tapauskohtaista harkintaa. Kuitenkin aina silloin, kun opiskelijan suorittamaan toimenpiteeseen saattaa liittyä komplikaatioriski, potilaan suostumus on erikseen kirjattava potilaskertomukseen. Tällaisia tilanteita ovat esimerkiksi punktiot, infuusiokanyylin laitot ja haavojen ompelu. Neuvottelukunta piti ohjetta opetuspotilaan asemasta tarpeellisena ja oli myös tyytyväinen siihen, että opetusmateriaali oli otettu mukaan ohjeeseen. 7. ETENE:n kannanotto synnytyksessä toteutettavan hyvän hoidon eettisistä perusteista ETENE:n kannanotto lähetettiin kokouskutsun liitteenä tiedoksi. 8. Sairaanhoitopiirien hoitoeettisten toimikuntien ja ETENE:n työkokous ETENE järjestää sairaanhoitopiirien hoitoeettisten toimikuntien ja ETENE:n yhteiskokouksen torstaina klo Helsingissä. Kokoukseen osallistuvat puheenjohtaja Juha Pihkala ja sihteeri Heikki Oksa. 9. Seuraavat kokoukset Hoitoeettisen neuvottelukunnan seuraava kokous päätettiin pitää keskiviikkona klo

5 Toimialue 1/HO/sk (5) 10. Kokouksen päättäminen Puheenjohtaja päätti kokouksen kello Juha Pihkala puheenjohtaja Heikki Oksa sihteeri