Finn-Medi 5, 1.krs, Iso kokoushuone, Biokatu 12, Tampere

Transkriptio

1 Pöytäkirja 1 (5) HOITOEETTISEN NEUVOTTELUKUNNAN KOKOUS Aika klo 9-12 Paikka Osallistujat Finn-Medi 5, 1.krs, Iso kokoushuone, Biokatu 12, Tampere Piispa Juha Pihkala, puheenjohtaja Aamulehden vastaava päätoimittaja Jouko Jokinen Terveydenhuoltoneuvos Eila Häihälä Tampereen kaupunkilähetys ry:n kehitysjohtaja Päivi Karjalainen Mummon kammarin toiminnanjohtaja Maarit Tammisto Mänttä-Vilppulan johtava lääkäri Pekka Nokso-Koivisto Taimi ry:n puheenjohtaja Aila Dündar-Järvinen Johtava hoitaja (eläk.) Maisa Vehkalahti Pirkanmaan shp:n hallituksen jäsen Tuula Petäkoski-Hult Lääkintöneuvos Heikki Oksa, sihteeri Kutsuttuna: Viestintäpäällikkö Elina Kinnunen asiat 5-8 Kehittämispäällikkö Petri Pommelin, Pirkanmaan sairaanhoitopiiri asia 3 Tampereen Biopankin johtaja Kimmo Savinainen, Tays asia 4 Apulaisylilääkäri Reetta Huttunen, Tays asia 5 Asiat: 1. Kokouksen avaus Puheenjohtaja avasi kokouksen klo Hoitoeettisen neuvottelukunnan edellisen kokouksen pöytäkirja Hyväksyttiin edellisen kokouksen pöytäkirja. 3. Pirkanmaan sairaanhoitopiirin suunnitelma laadunhallinnasta ja potilasturvallisuudesta Terveydenhuoltolaki vuodelta 2010 edellyttää, että terveydenhuollon toimintayksikön on laadittava suunnitelma laadunhallinnasta ja potilasturvallisuuden täytäntöönpanosta. Suunnitelman sisällöstä on sosiaali- ja terveysministeriö antanut asetuksen vuonna Pirkanmaan sairaanhoitopiirissä on valmisteltu asetuksen mukaista laadunhallinnan ja potilasturvallisuuden suunnitelmaa. Sairaanhoitopiirin hallitus on hyväksynyt suunnitelman kokouksessaan Pirkanmaan sairaanhoitopiirin kehittämispäällikkö Petri Pommelin esitteli suunnitelman. Potilaiden turvallinen ja laadukas hoito ovat sairaanhoitopiirin nykyisen strategian keskeisiä periaatteita. Laadunhallinnan ja potilasturvallisuuden suunnitelmassa määritellään roolit ja vastuut. Sairaanhoitopiirin potilasturvallisuusvastaava on johtajaylilääkäri. Yksiköiden esimiehet valvovat säännöllisesti sujuvan ja turvallisen hoidon toteutumista. Jokaisella työntekijällä on velvollisuus ilmoittaa työssä, työpaikalla tai työmatkalla sattuvasta turvallisuuspoikkeamasta tai vaaratapahtumasta välittömästi esimiehelleen tai muulle sovitul-

2 Pöytäkirja 2 (5) le henkilölle. Kaikista potilaan hoidon sujuvuuteen ja turvallisuuteen sekä henkilö-, työ-, kiinteistö-, palo- tai rikosturvallisuuteen liittyvistä tapahtumista tehdään ilmoitus HaiPro-järjestelmään. Tavoitteena on lisäksi, että jokainen työntekijä osallistuu hyvän palvelukokemuksen tuottamiseen ja ottaa vastuuta potilasturvallisuuden edistämisessä. Suunnitelma laadunhallinnasta ja potilasturvallisuudesta sisältää kolme keskeistä näkökulmaa: hoidon turvallisuus, hoidon sujuvuus ja palvelukokemus. Palvelun toteutuksessa keskeiset kriteerit ovat - Toimivuus eli kuinka hyvin palvelu toteutetaan - Toistettavuus eli kuinka turvallisesti, suunnitellusti ja luotettavasti palvelu toteutetaan - Kokemus eli miltä vuorovaikutus palvelussa tuntuu ja minkälaisia kokemuksia se saa aikaan. Hoidon turvallisuuden päämäärinä ovat - Ei aiheuta tarpeetonta haittaa potilaalle - Sairaalainfektioiden ehkäiseminen ja vähentäminen - Lääkehoidon turvallisuuden parantaminen - Laiteturvallisuuden parantaminen - Potilastiedon hallintaan liittyvien ongelmien vähentäminen - Turvallisuuskulttuurin kehittyminen Hoidon sujuvuuden päämääriksi on määritelty - Hoidon saatavuus ja hoitoon pääsy lain asettamissa rajoissa - Hoidon sujuvuuden parantaminen päivystyksellisessä hoidossa - Hoidon jatkuvuuden parantaminen Palvelukokemuksessa päämääränä on täyttää lupaus hyvästä palvelukokemuksesta. Kukin toimialue ja aluesairaala tekee oman suunnitelmansa laadunhallinnasta ja potilasturvallisuudesta. Toimialuejohtaja vastaa suunnitelman laadinnasta sekä raportoi suunnitelman toteutumisesta laadunhallinnan ja potilasturvallisuuden ohjausryhmälle. Kyseisen ohjausryhmän asettaa sairaanhoitopiirin johtaja. Ohjausryhmän puheenjohtajana toimii sairaanhoitopiirin johtajaylilääkäri. Hoitoeettisen neuvottelukunnan käymässä keskustelussa pidettiin sekä laadunhallintaa että potilasturvallisuutta sairaanhoitopiirin toiminnan kannalta keskeisen tärkeinä. Neuvottelukunta halusi erityisesti korostaa jokaisen yksittäisen työntekijän osuutta ja vastuuta. Kehityskeskusteluissa on hyvä käydä läpi myös potilasturvallisuuteen ja laadunhallintaan liittyviä asioita ja käytäntöjä. Pidettiin myös tärkeänä, että seurataan määriteltyjen tavoitteiden toteutumista ja pyritään parantamaan toimintaa saatujen kokemusten ja tulosten perusteella. Vaikka potilasturvallisuuden edistäminen edellyttää monia holhoavia ja varmentavia toimenpiteitä, ne on kuitenkin nähtävä syvästi eettisinä toimintoina. 4. Tampereen Biopankki Maassamme biopankkitoimintaa ohjaa biopankkilaki vuodelta Biopankki kerää veri- ja kudosnäytteitä myöhempää tutkimuskäyttöä varten. Näyttee-

3 Pöytäkirja 3 (5) seen yhdistetään henkilön terveystietoja. Tampereen Biopankki on aloittanut toimintansa keväällä Tampereen Biopankin johtaja Kimmo Savinainen kertoi biopankkitoiminnasta sekä Tampereen Biopankin tilanteesta. Näytteiden ottaminen biopankkiin edellyttää näytteenantajan vapaaehtoisuutta ja kirjallista suostumusta. Tietyin rajoituksin voidaan biopankkiin siirtää myös ennen biopankkilain voimaantuloa ( ) kerättyjä näytteitä. Biopankkiin voidaan kerätä näytteitä erilaisia tutkimuksia varten, vaikka tutkimusten yksityiskohdat eivät näytteitä koottaessa ole vielä tiedossa. Maassamme on kuusi alueellista biopankkia: Helsingin Biopankki, Auria Biopankki (Turussa), Pohjois-Suomen Biopankki Borealis, Tampereen Biopankki, Itä-Suomen Biopankki ja Keski-Suomen Biopankki. Lisäksi on kaksi valtakunnallista biopankkia: THL Biopankki ja Hematologinen Biopankki (FHRB Biopankki). Tampereen Biopankin omistaa Pirkanmaan sairaanhoitopiiri kokonaan. Tampereen Biopankkia rahoittaa Pirkanmaan sairaanhoitopiiri 50 %, Tampereen yliopisto 40 %, Kanta-Hämeen sairaanhoitopiiri 5 % ja Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri 5 %. Kun henkilön kirjallinen lupa biopankkinäytteiden ottoon on saatu, näytteet otetaan yleensä seuraavassa näytteenoton yhteydessä tai hoitoon liittyvän toimenpiteen yhteydessä. Näytteitä voidaan säilyttää kymmeniäkin vuosia. Näytteiden ja niihin liittyvien tietojen säilyttämisen tarve arvioidaan vähintään 10 vuoden välein ja tarpeettomat näytteet ja tiedot voidaan poistaa. Tietosuojan varmistamiseksi näytteet yleensä koodataan ennen niiden luovutusta tutkimuskäyttöön. Suostumuksen antanut henkilö voi myös milloin tahansa peruuttaa suostumuksensa. Tampereen Biopankki on ollut toiminnassa vasta puolisen vuotta. Suostumuksia on lähdetty alkuvaiheessa keräämään pienimuotoisesti, pilottiyksiköksi ovat valikoituneet endokrinologian ja gastroenterologian poliklinikat. Suostumuksen saannin jälkeen Fimlab Oy:n Pirkanmaan alueen näytteenottopisteissä voidaan ottaa verinäytteitä biopankkiin. Tampereen kokemuksen mukaan noin 80 % suostumuslomakkeen ja siihen liittyvän tietopaketin saaneista on sen palauttanut ja allekirjoittanut suostumuksen. Hoitoeettinen neuvottelukunta kuuli selvityksen biopankkitoiminnan ja Tampereen Biopankin tilanteesta. Neuvottelukunta oli kuulemaansa tyytyväinen. Biopankkitoiminnassa ei voida nähdä mitään eettisesti huomautettavaa. 5. Terveydenhuoltohenkilöstön influenssarokotukset Terveydenhuollossa työskenteleville suositellaan influenssarokotetta. He ovat työnsä puolesta tavanomaista suuremmassa vaarassa saada influenssatartunta. He toisaalta myös voivat sairastumisensa alkuvaiheessa tartuttaa influenssaa hoidossa oleville potilaille ja saattaa heidät näin mahdolliseen hengenvaaraan. Vuonna 2015 Pirkanmaan sairaanhoitopiirin työterveyshuollon tietojen mukaan sairaanhoitopiirin henkilökunnan rokotuskattavuus oli kuitenkin vain 38 %.

4 Pöytäkirja 4 (5) Apulaisylilääkäri Reetta Huttunen Taysin infektioyksiköstä kertoi tehdystä selvityksestä henkilökunnan influenssarokotteen ottamisesta. Hän kertoi rokotusmyönteisyyden lisäämiseksi suunnitellusta kampanjasta. Taysin henkilökunnalta kysyttiin näkemyksiä influenssarokotteen ottamisesta. Tärkein peruste rokotuksen ottamiselle oli halu suojata itseä. Sen jälkeen tärkeimmät olivat halu suojata läheisiä sekä halu suojata potilasta. Jos influenssarokotus oli jäänyt ottamatta, tärkein peruste oli epäily haittavaikutuksista. Sen jälkeen tärkeimmät olivat, ettei koe influenssaa uhaksi omalle terveydelle, rokotetta ei ollut riittävän vaivatonta hankkia, rokotus ei ole riittävän tehokas ja usko siihen, ettei sairastu influenssaan. Infektioyksikössä on mietitty, miten rokotuskattavuutta voitaisiin parantaa. On lähdetty tekemään lyhyitä humoristisia videopätkiä, joihin on sitten liitetty informaatiota. Videot on nähtävissä internetosoitteessa u2tkjkxq-_y9qa83hi tai googlen kautta kirjoittamalla hakukenttään uskokko eenokkia vai reettaa. Nykyisen lainsäädännön puitteissa terveydenhuoltohenkilökuntaa ei voi pakottaa ottamaan rokotetta. Uusi tartuntatautilaki kuitenkin on edellyttämässä nykyistä selkeämmin työntekijöiltä rokotussuojaa silloin, jos hoidetaan potilaita, jotka ovat tartuntatautien vakaville seuraamuksille erityisen alttiita. Hoitoeettisen neuvottelukunnan keskustelussa todettiin, että kysymyksessä on potilasturvallisuuskysymys sekä myös työturvallisuuskysymys. Henkilökunnan mahdollinen sairastuminen tuo myös ongelmia työvoiman riittävyydestä. Pitkälti kysymys on ammattietiikasta. Hoitoeettinen neuvottelukunta pitää erityisen tärkeänä, että terveydenhuoltohenkilökunta ymmärtää eettisen vastuunsa ja näin huolehtii asianmukaisesta rokotussuojasta. 6. Seminaari SOTE-uudistuksen eettisistä ulottuvuuksista Hoitoeettinen neuvottelukunta on aiemmin suhtautunut myönteisesti siihen, että keväällä 2017 järjestettäisiin seminaari SOTE-uudistuksen eettisistä ulottuvuuksista. Hoitoeettisen neuvottelukunnan puheenjohtaja ja sihteeri ovat keskustelleet mahdollisen seminaarin järjestämisestä SOTE-projektijohtaja Jaakko Herralan ja maakuntaprojektin projektijohtaja Jukka Alasentien kanssa. Eettisiä näkökohtia käsittelevää seminaaria pidettiin erittäin aiheellisena ja se sopisi hyvin maakunta- ja SOTE-uudistuksen valmistelun kokonaisuuteen. Keskustelussa päädyttiin ehdottamaan, että seminaarin järjestämisestä vastaisi Pirkanmaan hoitoeettisen neuvottelukunnan lisäksi Pirkanmaan liitto. Seminaarin alustavaksi ajankohdaksi on suunniteltu keskiviikkoa Hoitoeettinen neuvottelukunta katsoi kyseisen seminaarin tärkeäksi ja valtuutti neuvottelukunnan puheenjohtajan ja sihteerin jatkamaan suunnittelua yhdessä Pirkanmaan liiton edustajien kanssa.

5 Pöytäkirja 5 (5) 7. Hoitoeettisen neuvottelukunnan kokoukset keväällä 2017 Hoitoeettisen neuvottelukunnan kokoukset pidetään tiistai klo 9 12 ja tiistai klo Kokouksen päättäminen Puheenjohtaja päätti kokouksen klo Merk. Juha Pihkala puheenjohtaja Merk. Heikki Oksa sihteeri