LUOTTOFILLARI-PROJEKTI
|
|
- Niina Heikkilä
- 6 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 LUOTTOFILLARI-PROJEKTI Matalan kynnyksen yhteis llisyytt Kallion seurakunnassa Moona Sepp Opinn ytety, kev t 2016 Diakonia-ammattikorkeakoulu Sosiaalialan koulutusohjelma Kristillinen lapsi- ja nuorisoty n suuntautumisvaihtoehto Sosionomi (AMK) + kirkon nuorisoty nohjaajan virkakelpoisuus
2 TIIVISTELMÄ Sepp, Moona. Luottofillari-projekti. Matalan kynnyksen yhteis llisyytt Kallion seurakunnassa. 85 s., 1 liite. Kev t Diakonia-ammattikorkeakoulu, Sosiaalialan koulutusohjelma, Kristillinen lapsi- ja nuorisoty n suuntautumisvaihtoehto, sosionomi (AMK) +kirkon nuorisoty nohjaajan virkakelpoisuus. Luottofillari-projekti oli Kallion seurakunnan toimintaa, joka alkoi syksyll 2014 ja p ttyi loppusyksyst Siin j tettiin lukottomia polkupy ri kaikkien kaupunkilaisten k ytt n. Luottofillari-toimintaan haettiin rahoitusta jatkoa varten. T m n tutkimuksen tarkoituksena oli selvitt Kallion seurakunnan Luottofillari-pajalla olleiden mielikuvia seurakunnasta, projektin tarkoituksesta, yhteis llisyydest ja omistajuudesta. Lis ksi tavoitteena on tutkimuksen avulla kehitt Luottofillari-toimintaa. Tutkimuksessa haastateltiin Luottofillari-pajalla olleita, Kallion seurakunnan ty ntekij it, Luottofillari Facebook-sivusta tyk nneit, sek ihmisi, jotka olivat kuulleet projektista, mutta eiv t olleet osallistuneet siihen. Tutkimus oli laadullinen toimintatutkimus, joka analysoitiin sis ll nanalyysill. Haastatteluista saatu aineisto litteroitiin, koodattiin ja teemoiteltiin. Luottofillaritoiminnassa on kyse luottamuksesta ja yhteis llisyydest. Suuri osa vastaajista nimesi samat teemat projektin tarkoitukseksi. Lis ksi vastaajat nimesiv t monia muita tarkoituksia projektille, jotka vastasivat tutkimuksia siit, mik kiinnostaa vapaaehtoisty ss nuoria aikuisia. Toiminnalla vaikutti olevan my s vertaistuellinen merkitys pajalaisille. Matalan kynnyksen Luottofillari-toiminta tavoitti sen ik isi henkil it, jotka eiv t yleens osallistu mukaan seurakunnan vapaaehtoisty h n. Luottofillari-pajalla olleista haastateltiin kahdeksaa ihmist, joista viiden henkil n mielipiteet seurakunnasta muuttuivat aikaisempaa positiivisemmiksi toiminnan my t. Tutkimuksen perusteella ty kokeilussa olevat tarvitsevat Alppilan kirkolla aikaisempaa enemm n ty ntekij n tukea sek ohjausta eteenp in. Aidosti yhteis llinen toiminta ei kuitenkaan synny ylh lt k sin ty ntekij n ohjauksessa. Asiasanat: sosiaalinen p oma, luottamus, osallisuus, yhteis llisyys, seurakunta
3 ABSTRACT Seppä, Moona. Trustbike project. Low-threshold communality in Kallio s church. 85 p., 1 appendices. Language: Finnish. Spring Diaconia University of Applied Sciences. Degree Programme in Social Services, Option in Christian Youth Work. Degree: Bachelor of Social Services. Trustbike project is Kallio s church s activity. It was founded on September 2014 and it ended in late autumn In project bicycles were left on the streets without any locks and anyone can use them. In research was interviewed people from the Trustbike factory, Kallio s church s workers, people from Trustbike s Facebook page and also people who had heard of the project but had not visited in the factory. The purpose of the research was to investigate the abovementioned people's images about the church, communality, ownership and purpose of the project. The research was also intended to develop the Trustbike activities. Research is a qualitative action research and it is analyzed by content. Data obtained from the interviews has been transcribed, coded and categorized into different themes. The Trustbike action is all about communality and trust. A large proportion of the respondents named the same themes indication for the project. They also named many other purposes for the project. These corresponded to the studies about what interests young adults in volunteer work. Low-threshold Trustbike activities reached also people who usually do not participate on church's volunteer work. Eight people, who worked in the factory, were interviewed. Six of them had no experience of the functionality of the church or the experiences were slight. Five defendant's opinions changed more positive while they attended Trustbike action. Based on examination people in work experiment needs more support and guidance than what they have got. But a truly collaborative environment does not arise from the top-down under the employee s guidance. Keywords: Social capital, trust, implication, communality, church
4 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO TUTKIMUKSEN LÄHTÖKOHDAT SOSIAALINEN PÄÄOMA Vastavuoroisuusperiaate Sosiaaliset verkostot Luottamus OSALLISUUDEN YHTEISÖ Seurakuntalaisten osallisuus Yhteis llisyys Seurakuntayhteys Yhteisöllisyydestä yksilöllisyyteen Ryhm t Turvallisuus ryhmässä Ryhmän ja sen sosialisaation kehitysvaiheet ALTRUISMI Diakonia Auttamisen teologia MIELIKUVAT SEURAKUNNASTA Kohtaaminen Seurakunta ja media Urbaani usko -tutkimus VAPAAEHTOISUUS OSANA SEURAKUNTALAISUUTTA INNOVATIIVINEN PROJEKTI Projektin strategia Innovaatiot TUTKIMUSOTE... 36
5 9.1 Toimintatutkimus Laadullinen tutkimus Tiedonkeruumenetelm t Analyysimenetelm t Tutkimusjoukko Tutkimusteht v t TUTKIMUSTULOKSET Mielikuvat seurakunnasta ennen toimintaa Mielikuvat seurakunnasta toiminnan aikana Mielikuvat fillaripajasta osana seurakunnan toimintaa Mielikuvat projektin tarkoituksesta Yhteis llisyyden kokemukset pajalla Projektin omistajuus Omistajuus projektin aikana Omistajuuden suuntaaminen tulevaisuudessa Toiveet jatkon suhteen ja kehitt misideat Kehittämisideat Toiveet uskonnolliseen toimintaan pajalla JOHTOPÄÄTÖKSET JA POHDINTA Oppimiskokemukset Jatkotutkimusaiheet LÄHTEET LIITE 1: TUTKIMUSKYSYMYKSET... 84
6 1 JOHDANTO Tutkimuksen tarkoituksena oli selvitt Luottofillari-pajalla olleiden mielikuvia seurakunnasta, projektin tarkoituksesta, yhteis llisyydest ja omistajuudesta. T m n lis ksi tutkimuksen avulla halutaan kehitt Luottofillari-toimintaa. Tutkimuksessa haastateltiin Luottofillari-pajalla olleita, Kallion seurakunnan ty ntekij it, Luottofillari Facebook -ryhm n j seni ja henkil it, jotka olivat kuulleet projektista, mutta eiv t olleet osallistuneet siihen. Eri ryhmi haastattelemalla saatiin monipuolinen kuva eri taustoista olevien ihmisten mielikuvista. Usean eri ryhm n haastattelu oli my s ty el m n yhteisty tahon toive. Luottofillari-projekti oli Kallion seurakunnan yhteis llist toimintaa, joka alkoi syksyll 2014 ja jatkui loppusyksyyn 2015 saakka. Toiminnalle on haettu rahoitusta jatkoa varten. Tutkijan roolin lis ksi olin itse aktiivisesti mukana pajatoiminnassa projektin alusta asti. Pajalla kunnostettiin ja maalattiin py ri tietyn konseptin mukaan. Tutkimus onkin laadullinen toimintatutkimus. Pajalla olleet polkupy r t saatiin lahjoituksena ihmisilt ja taloyhti ilt. Lahjoituksia tuli enemm n, kuin niit ehdittiin noutamaan. Valmiit py r t j tettiin kaikkien kaupunkilaisten k ytt n Alppilan kirkon eteen, ilman lukkoa tai panttia. Luottofillaria voi lainata vapaasti ja j tt k yt n j lkeen seuraavalle. Ensimm iset 20 py r siunattiin liikkeelle Luomakunnan sunnuntain messussa ja py -
7 7 ri j tettiin kirkon eteen sit mukaan, kun niit valmistui. Luottofillareita on lanseerattu my s eri tapahtumissa: Stadin kelat -tapahtumassa, Helsinki Pride -puistojuhlassa ja Kaustisten kansanmusiikkijuhlissa. Luottofillari-toiminnassa tarkoituksena on osoittaa luottamus ihmisiin teoin ja synnytt n in luottamusta. Pajalla kohdattiin, milt tuntuu, kun minuun luotetaan ja milt tuntuu luottaa muihin ihmisiin. Katsokaas, t ss ei ole py rist kyse, vaan jostakin ihan muusta. Nuo py r t, ne ovat viestin v litt j. Ne kertovat, ett t ss maailmassa, jossa meid n ei pit isi mit n muuta kuin pel t toisiamme, me sanomme, ett emme pelk. Pit isi ep ill, kyt t, kyyl t, kyr ill ja kokea kaikki ihmiset arveluttaviksi. Mutta me sanomme, ett he ovat velji mme ja siskojamme. (Toiviainen 2015.) Luottamuksen lis ksi toiminnassa on kyse yhteis llisyydest. Pajatoiminnan tulisi olla matalan kynnyksen toimintaa, johon kaikilla on mahdollisuus osallistua. My s tutkimukseen osallistuneilla oli samat k sitykset toiminnan tarkoituksesta. Lis ksi he kertoivat useita muita mielikuvia projektin tarkoituksesta. Vastausten perusteella voidaan p tell, mit haastateltavat pit v t toiminnassa t rke n. Pajalaisten mielikuvat toiminnan tarkoituksesta vastasivat suurelta osin my s niit toimintamuotoja, joita nuoret aikuiset pit v t aikaisempien tutkimusten mukaan t rkein vapaaehtoisty ss. Teoreettisessa viitekehyksess esitell n sosiaalista p omaa Robert Putnamin n k kulmasta. Lis ksi esitell n muun muassa Thitzin v it skirjaa osallisuudesta, Hyyp n n kemyst luottamuksesta ja Urbaani usko -tutkimusta.
8 8 2 TUTKIMUKSEN LÄHTÖKOHDAT Kallion seurakunta koki vuoden 2011 alussa rakennemuutoksen, kun Kallion seurakunta ja Alppilan seurakunta yhdistyiv t yhdeksi seurakunnaksi (Kirkon tiedotuskeskus 2008). Alppilan kirkko on vuonna 1957 valmistunut seurakuntakeskus. Kirkkosalin ja seurakuntasalin lis ksi kirkosta l ytyy my s urheilu- ja kerhotilat. (Helsingin seurakunnat 2012.) Nyky n Alppilan kirkolta l ytyy my s Luottofillaripaja. Py r telineet, joihin py ri voi j tt, ovat Kallion kirkon ja Alppilan kirkon vieress. Luottofillaripaja, jossa py ri kunnostetaan, sijaitsee Alppilan kirkon vanhassa pannuhuoneessa. Tila oli ennen varasto, ja se oli monta kymment vuotta k ytt m tt m n. Ensimm iset kuukaudet projektista meni tilan siivoamiseen, maalaamiseen ja sisustamiseen. Projektissa mukana olevat saivat muokata tilasta omann k isen ja p tt kaikesta tilan sisustukseen ja maalaamiseen liittyvist asioista. Luottofillaripajalla py ri kunnostivat seurakuntalaiset, opiskelijat, yhdyskuntapalvelua suorittavat, ty kokeilussa olevat ja my s henkil t, jotka eiv t kokeneet olevansa seurakuntalaisia. T ss tutkimuksessa heit kaikkia kutsutaan pajalaisiksi. Luottofillari-toimintaa ohjaa Kallion seurakunnan strategia, jossa halutaan muun muassa luoda vahvaa omistajuuden kokemusta, suunnata resurssit ulosp in, jolloin paino on tekemisess, ei palavereissa, pit tiiviisti yhteytt jokaisen seurakuntalaisen kanssa, toteuttaa radikaalia diakoniaa sek pit kirkot hengen ja
9 9 el m n keskuksina (Kallion seurakunnan strategia ). Varsinkin strategiassa olevan vahvan omistajuuden kokemuksen luominen ohjasi Luottofillariprojektia. Pajalaisten oli tarkoitus olla toiminnan subjekteja. Tavoitteena oli, ett he mielt isiv t projektin omakseen ja toimisivat siin aktiivisina osallisina. T ss tutkimuksessa viitataan t h n omistajuuden kokemisena.
10 10 3 SOSIAALINEN PÄÄOMA Robert D. Putnamin (2000, 19) kuvauksessa sosiaalisella p omalla viitataan sosiaalisiin verkostoihin ja vastavuoroisuuteen sek niiss syntyv n luottamukseen. Sosiaalisilla suhteilla on arvoa, ja ne lis v t tuottavuutta yksil ill ja ryhmiss. Putnam tutki Yhdysvalloissa sosiaalisen p oman vaihtelua pitk ll aikav lill. H nen tutkimuksen keskeisin tulos oli, ett viimeisten vuosikymmenten aikana yhteis llisten ryhmien j senm r t ovat alkaneet laskea. Aktiivisten vapaaehtoisten vanhetessa, uusia j seni ei saatu tilalle l hesk n niin paljon kuin aikaisemmin. Yksi syy t h n on television katsominen, joka vie nyky n enemm n aikaa ihmisten vapaa-ajasta kuin ennen. (Putnam 2000, 16, 62.) Hyypp painottaa sosiaalisessa p omassa sen vaikutuksia hyvinvoinnille ja terveydelle. Hyyp n (2002b, 57) mukaan sosiaalista p omaa voi kuvailla yhteis hengeksi. Se ei ole yhteistoimintaa tai siit seuraavaa k ytt ytymist vaan piilev ominaisuus. Se on resurssi, jonka vaikutuksena yhteis n demokratia ja hyvinvointi lis ntyv t. My s Putnam (2000, 22, 28) ja Kouvo (2014b, ) ovat tutkineet sosiaalisen p oman positiivisia vaikutuksia. Niit ovat muun muassa vastavuoroinen
11 11 apu, yhteisty, luottamus, institutionaalinen tehokkuus ja ty el m menestys. Sosiaalinen p oma vaikuttaa talouteen, demokratiaan, terveyteen ja onnellisuuteen. Sosiaalinen p oma on yhteis n k site, jota yksil n ei pysty saavuttamaan. Ihmisill ei ole sosiaalista p omaa, vaan ihmisten muodostamilla yhteis ill. Seuduilla, joilla sosiaalista p omaa on eniten, koetaan vapaaehtoinen kansalaistoiminta normaaliin arkiel m n kuuluvaksi. Suomessa t m on yleisint suomenruotsalaisen v est n keskuudessa. (Hyypp 2005, ) Kouvon (2011, 211) mukaan sosiaalista p omaa voi olla my s yksil n tasolla, jolloin sosiaalinen p oma on sosiaalisista verkostoista saatava hy ty. Uskonnollisilla ihmisill on enemm n sosiaalista p omaa kuin uskonnottomilla. Uskonnolliset my s osallistuvat useammin vapaaehtoisty h n ja hyv ntekev isyyteen kuin muut ihmiset. Kuitenkin my s kirkoissa j senten osallistuminen on laskenut viime vuosikymmenill. Uusi sukupolvi ei osallistu toimintaan niin aktiivisesti kuin vanha sukupolvi. (Putnam 2000, 67, ) 3.1 Vastavuoroisuusperiaate Vastavuoroisuusperiaate kuuluu sosiaalisen p oman k sitteeseen. Yleisell vastavuoroisuudella tarkoitetaan sit, kun joku tekee toiselle jotakin, odottamatta
12 12 mit n tietty takaisin, mutta luottaessaan siihen, ett joku tekee kuitenkin h nelle jotakin. Yleisen vastavuoroisuusperiaatteen toimintamalli on Kultainen s nt. (Putnam 2000, ) Kaikki, mink tahdotte ihmisten tekev n teille, tehk te heille. (Matt. 7:12). 3.2 Sosiaaliset verkostot Sosiaalisten suhteiden kokonaisuutta kutsutaan sosiaaliseksi verkostoksi. Sosiaalisista verkostoista on hy ty niiden j senille. Ne v litt v t tehokkaasti tietoa ja lis v t hyvinvointia. Sosiaaliset verkostot ovat yksi osa sosiaalisen p oman kokonaisuudessa. (Kouvo 2014b, 137, 144.) Sosiaaliseen p omaan kuuluu lis ksi my s vastavuoroisuuden normit ja luottamus (Putnam 2000, 19). 3.3 Luottamus Seurakunta on luottamuksen yhteis, joka tuo erilaiset ihmiset yhteen (Kohtaamisen kirkko 2014, 16). Luottamus merkitsee uskoa ja varmuutta. Se on yleens huomaamaton tekij, joka ohjaa ihmist valinnoissa ja vaikuttaa k ytt ytymiseen. Luottamus on vuorovaikutussuhde, joka syntyy kanssak ymisen ja yhteisty n vaikutuksena. Sit voi olla tuttuihin, tuntemattomiin ja institutionaalisiin j rjestelyihin. My s luottamus itseen on v ltt m t nt luottamuksellisissa vuorovaikutussuhteissa. Luottamus tekee el m st ennustettavan, hallittavan ja tuo siihen mielekkyytt. (Harisalo & Miettinen 2010, 23 24, 29, 55.)
13 13 Ihmiset joilla on vahvat moraaliset periaatteet kuten totuuden puhuminen, reiluus ja lupausten pit minen luottavat my s helpommin muihin ihmisiin (Kouvo 2011, 214). Luottamusta toisiin ihmisiin voi kuvata odotetun tai sovitun toiminnan toteutumisena. Yleistyneell luottamuksella tarkoitetaan luottamusta tuntemattomaan. (Kouvo 2014a, ) Eriksonin (1982, 241) mukaan perusluottamus syntyy varhaisimmissa lapsuudenkokemuksissa. Siihen vaikuttaa ratkaisevasti vuorovaikutussuhde hoitavaan vanhempaan. Luottamus instituutioihin lis yleistynytt luottamusta ja vastavuoroisesti yleistynyt luottamus lis luottamusta instituutiota kohtaan. Yhdistystoimintaan osallistumiseen vaikuttaa yleistynyt luottamus ja luottamus siihen, ett yhdess toimimalla voidaan muuttaa asioita. (Ilmonen 2002, ) Luottamus pit koossa ihmisten v lisi suhteita. Se vaikuttaa my nteisesti terveyteen ja v hent stressireaktiota. (Hyypp 2005, 33, 37.) Hyyp n (2002b, 42) tutkimuksen mukaan ep luottamus vaikuttaa terveyteen haitallisemmin kuin ylipaino. Luottamusp omalla on suuri merkitys organisaatioissa. Luottamusp oma motivoi ihmisi tekem n ty ns hyvin, kannustaa, sitouttaa ihmiset yhteisiin tavoitteisiin sek auttaa oppimaan, kokeilemaan ja kehitt m n. Luottamuksellisessa ilmapiiriss on luonnollista jakaa ideoita ja my s varoittaa muita mahdollisista riskeist. Luottamusp oma saa ihmiset ylitt m n itsens ja ylt m n hyviin saavutuksiin. (Harisalo & Miettinen 2010, )
14 14 Putnamin (2000, 136) mukaan luottamus lis kansalaistoimintaan osallistumista. Kansalaisj rjest ihin kuulumattomat saattavat p st osallisiksi j rjest jen tuotoksista, sill toiminnan vaikutuksesta my s v hemm n aktiivisten kansalaisten luottamus voi kasvaa l hialueella. T t kutsutaan sateentekij vaikutukseksi (rainmaker effect). My s van der Meerin (2003, 143) mukaan ihmiset osallistuvat kansalaistoimintaan mukaan todenn k isemmin alueilla joissa on yleistynytt luottamusta. Ep luottamus luo ihmisille tarpeen luottamukseen. Sen my t ty yhteis n voi synty ep miellytt vyytt ja ihmiset saattavat v ltell toisiaan. Ep luottamus synnytt ryhmien v lisi j nnitteit. Ep luottamuksen vallitessa ihmiset eiv t halua ottaa kantaa, vastuuta ja v lttelev t velvollisuuksia, koska eiv t koe saavansa oikeudenmukaista kiitosta ty st n. Se heikent my s kehitt mist ja muutosta. Luottamuksen puuttuessa ihmiset haluavat ajaa omia etujaan, pit kiinni omista n kemyksist n ja ovat haluttomia etsim n kompromisseja. Ep luottamus saa ihmiset varomaan ja pelk m n toisiaan sek ep ilem n itse n. (Harisalo & Miettinen 2010, 46 47, )
15 15 4 OSALLISUUDEN YHTEISÖ Osallisuus vaikuttaa minuuden vahvistumiseen. Identiteetti, vaikuttaminen ja joukkoon kuuluminen vaikuttavat positiivisesti mielenterveyteen. Hyv ksyv ss ilmapiiriss tapahtuva osallisuus ehk isee masennusta. Osallisuus vahvistaa ihmisen valmiutta yhteis llisyyteen. (M kel 2011, 14, 19, 22.) Yksil n k sitys osallisuudesta voi olla tunne kuuluvuudesta johonkin (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 2015a). Yhteis iss osallisuus tarkoittaa j senten tasavertaisuutta, arvostusta ja luottamusta. Osallisuuteen kuuluu my s mahdollisuus vaikuttaa asioihin. Osallisuutta edist m ll v henee eriarvoisuus ja riski syrj yty. (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 2015b.) Osallistumisen ja osallisuuden ero n kyy siin, onko tilanne johon osallistuja tulee luotu valmiiksi. Kun osallistuja saa itse vaikuttaa tilanteen suunnitteluun, muodostumiseen ja kulkuun, on kyse osallisuudesta. Osallisuus yhdist ja sen kautta syntyy yhteinen toimintaymp rist. Osallisuudessakin voi olla erilaisia aktiivisuuden tasoja. Osallisuutta edist v toimintakulttuuri vaatii ajattelutavan muutosta ja riitt vi resursseja. (Rantala 2011, 140, 143.) 4.1 Seurakuntalaisten osallisuus P ivi Thitz (2013, 17) pohtii v it skirjassaan: [- -] l yt k t m n ajan ihminen seurakunnasta itselleen merkityksellisen yhteis n, jos h nen paikkansa siell on olla toiminnan objektina.
16 16 Pitk traditio rajoittaa uusia mahdollisuuksia. Seurakunnassa itsest nselvyyten pidetyt toimintamallit saattavat vahvistaa ty ntekij keskeisyytt. Jotta seurakuntalaisten osallisuus ja toiminnan kehitt misess mukana oleminen kasvaisivat, tulisi ty ntekij keskeist toimintamallia v hent. Osallistavassa toimintamallissa ty ntekij n roolina on olla toiminnan mahdollistaja. T m n lis ksi my s seurakuntalaisten ajatusmaailma tulisi muuttua pois objektin roolista. Seurakuntalaista osallistava puhe viittaa ty ntekij n ohjaukseen, kun taas kumppanuutta korostava puhe viittaa omaehtoiseen toimijuuteen ty ntekij n rinnalla. (Thitz 2013, 87 91, 95.) Osallisuus toteutuu vastavuoroisesti, ei organisaatiol ht isesti. Ty ntekij iden puhe on usein tahattomasti seurakuntalaista objektoivaa. Seurakuntalaisten n kemyksi toiminnan kehitt misest tulee ottaa selville ja mahdollisuuksien mukaan toteuttaa. (Ahlfors, Haapiainen, Jukko, Murtovuori, Nummela, Peippo, Pesonen, Rikkinen, Sepp nen & Sten 2013, 6-8.) Meid n kirkko -osallisuuden yhteis -strategian mietinn ss (2007, 11, 24, 39) pohditaan seurakuntien tarvitsevan erilaisia tapoja el kristittyjen yhteytt. Strategiassa pidet n t rke n vahvistaa j senten mahdollisuuksia kehitt toimintaa. El myksellinen toiminta seurakunnassa kiinnostaa suomalaisia kristittyj ja toimintaan tullaan mukaan usein objekteina. Seurakuntien ty kulttuuri on ty ntekij keskeist. Kasteessa saatu yhteinen pappeus tuo kuitenkin mukanaan yhteisen vastuun.
17 Yhteisöllisyys Yhteis voi viitata joko yhteenkuuluvuuden tunteeseen tai jaettuun maantieteeseen, historiaan ja arvoihin (Saastamoinen 2009, 42). Ihminen on sosiaalinen olento, jolle on luontaista toimia yhteis llisesti. Yhteis llisyys vaikuttaa terveyteen yht paljon, kuin tupakoimattomuus tai matala verenpaine. (Hyypp 2002b, ) Voidakseen hyvin ihmisen tulee olla vuorovaikutuksessa muiden kanssa ja h nell tulee olla p m ri (Durkheim 1985, 466). Ihmisen persoona ja sosiaalinen identiteetti kehittyv t vuorovaikutuksessa toisten ihmisten kanssa. Peilatessaan itse n muihin, ihminen tulee tietoiseksi omasta ja toisten identiteetist. (Harisalo & Miettinen 2010, 61.) J sentym t n min kuva heijastetaan toiseen ja sen heijastuessa toisesta, se v hitellen kirkastuu itselle (Erikson 1982, 250) Seurakuntayhteys Kirkko on j sentens muodostama yhteis (Hauta-aho & Tornivaara 2009, 125). Kristillinen yhteis n olemus on keskin inen rakkaus. Kristus yhdist sen j senet toisiinsa. Kristuksen l sn olo kristityss synnytt l himm isenrakkautta kaikkia ihmisi kohtaan. (Kopperi 2007, ) Yhteys Kristukseen ja muihin kristittyihin synnytt seurakunnassa yhteis n (Malkavaara 2011, 127).
18 18 Seurakuntalaisten yhteis llisyydess erityispiirteen on hengellisyys, joka on l sn kohtaamisissa. Hengellisyyden koetaan olevan l sn my s silloin, kun siihen ei erikseen viitata. Aktiivisesti seurakunnan toiminnassa mukana olevat kokevat yhteis ns seurakunnassa t rke n. Kuitenkin suuri osa ihmisist on n iden yhteis iden ulkopuolella. Osa seurakunnan j senist kokee p syn yhteis jen sis n vaikeaksi. Suvaitsevaisuus ja erilaisuuden hyv ksyminen madaltavat kynnyst yhteis jen sis n. Yhteis llist kirkkoa voidaan rakentaa lis m ll vuorovaikutusta ja avoimuutta ty ntekij iden ja seurakuntalaisten v lill. (Thitz 2013, 78, 86, 144.) Kirkkoon kuuluminen ja toimintaan osallistuminen ei ole itsetarkoitus. Niiden tavoitteina on seurakuntayhteyden ja Jumalan kohtaamisen vahvistaminen. Yhteytt kaivatessaan eri ihmiset kaipaavat eri asioita. Jotta monenlaiset ihmiset l yt isiv t mielekk n tavan kokea yhteytt, tulisi seurakunnan n hd erilaisia kohderyhmi ja tarpeita sek uudistua. Suuri osa seurakunnan toiminnasta on istumista, analysointia ja keskustelua. Seurakunnan toiminnassa tulisi ottaa huomioon my s erilaiset l hestymistavat, toimintatavat sek erilaiset oppijat. Yhdess rakennetussa yhteis ss tulee pit huoli siit, ett se s ilyy avoimena ja on valmis ottamaan sis ns my s uusien osallistujien tuomia vaikutteita. Seurakunta voi rohkaista omaehtoista yhteis llisyytt antamalla tilat, resurssit ja ty ntekij n tuen. (Hauta-aho & Tornivaara 2009, 70, 85 86, 90, 145.) Vastauksena P ivi Thitzin pohdinnalle, yhteis n l ytymisest toiminnan objektina, vastaavat Hauta-aho ja Tornivaara (2009, 90) teoksessaan suoraan, ettei aitoa yhteis llisyytt saada syntym n ylh lt k sin.
19 19 Kristittyjen yhteis lle on ollut alusta saakka ominaista keskin inen yhteys ja osallisuus. Kirkon toiminnan tulisi kehitty niin, ett mahdollisimman moni l yt isi oman paikkansa sen yhteis st eri el m ntilanteissa. Kirkon osallisuuden yhteis n tarkoitus on tuoda Jumalan rakkaus ja armo arkip iv n. Suomalainen uskonnollisuus on muuttunut yksil lliseen suuntaan. Kirkon haasteena on yhdist individualistinen uskonnollisuus seurakunnan olemukseen kuuluvaan yhteis llisyyteen. (Meid n kirkko 2007, 3-4, ) Yhteisöllisyydestä yksilöllisyyteen Individualismilla tarkoitetaan yksil llisyytt -ihmisen heikentynytt tai irtaantunutta suhdetta yhteis ihin. (Saastamoinen 2011, 62.) J lkimoderni yhteiskunta, jossa el mme, on individualistinen. Nyky n ihmiselle on keskeist yksil n korostaminen, perinteisten yhteis jen sijaan. (Kangaspunta 2011, 25.) Ennen ihminen m riteltiin h nen yhteis ns kautta, nyky n oman el m ntarinan ja mielipiteiden mukaan (Saastamoinen 2011, 62). Yhdysvaltalaisessa keskustelussa individualismin n hd n vaikuttaneen arvomuutokseen, jossa hedonismia ja itsens toteuttamista pidet n arvossa. J lkimodernissa yhteiskunnassa itsekeskeisyys, kuluttaminen ja lyhytj nteisyys ovat osana el m ntapaa. Ne johtavat tyhjyyden tunteeseen ja t t kautta jatkuvaan itsetutkiskeluun, joka vie sijaa yhteiskunnallisilta asioilta ja aidosti toisista ihmisist kiinnostumiselta. (Saastamoinen 2011, )
20 20 Yhteiskunta ei m r ihmiselle sosiaalista roolia, vaan ihminen pystyy vaikuttamaan omaan rooliinsa. J lkimodernissa yhteiskunnassa ihmisell on valinnanvapaus liitty vapaamuotoisiin yhteis ihin, joissa on h nen kanssaan samoin ajattelevia henkil it. (Kangaspunta 2011, 25.) Yksil llistyminen voidaan n hd ongelmana, jonka ratkaisu on yhteis llisyys tai yksil n vapautena valita itse omat ryhm ns (Saastamoinen 2011, 63). 4.3 Ryhmät Ihminen kuuluu moneen erilaiseen ryhm n el m ns aikana. Ryhm n kuuluminen on jokaisen perustarve. Ryhm t voidaan jakaa primaari- ja sekundaariryhmiin. Primaariryhm t ovat pitk kestoisia ja ryhm n j senet ovat l heisi kesken n. Sekundaariryhm t syntyv t jonkin tavoitteen saavuttamiseksi. Sen j senten suhteet ovat et isemm t kuin primaariryhm ss. (Jyv skyl n yliopisto Kielikeskus i.a.) Kouvon (2011, 211) mukaan sosiaalinen p oma yhdist ja mahdollistaa pyrkimisen kohti yhteisi tavoitteita Turvallisuus ryhmässä Turvallisuus ryhm ss syntyy luottamuksesta, hyv ksynn st, avoimuudesta, tuen antamisesta ja sitoutumisesta. Turvallinen ryhm nostaa esiin ihmisten parhaat puolet. Ryhm - ja tiimipohjaisissa ty yhteis iss vuorovaikutustaidot ovat
21 21 suuressa arvossa. Uusiutumiskyky, luovuus ja ongelmanratkaisu edellytt v t turvallista ryhm. Ryhm n psyykkinen turvallisuus kasvaa vaiheittain. (Aalto 2000, ) Ryhmän ja sen sosialisaation kehitysvaiheet Ryhm k y l pi viisi erilaista kehitysvaihetta: forming, storming, norming, performing ja adjourning. Muodostuminen (forming) on alkuvaihe, jossa ryhm n j senet tutustuvat toisiinsa. Vaiheessa luodaan ryhm n peruss nn t ja sovitaan tavoitteista. Kuohunta (storming) vaiheessa ryhm n j senet voivat olla eri mielt prioriteeteista ja niiden t rkeysj rjestyksest. Erilaisten pyrkimysten yhteensovittaminen voi luoda ristiriitoja ryhm n. Normeista sopimisen (norming) vaiheessa ryhm on tiivistynyt ja ryhm ll on yhteiset toimintas nn t. Suoritusvaiheessa (performing) keskin isriippuvuus takaa yhteisty n ja sitoutumisen. Ryhm uppoutuu teht v n sovittujen prioriteettien mukaan. P t svaiheeseen (adjourning) p dyt n projekteissa ja jos ryhm st l htee usea j sen. (Pennington 2005, ) Ryhm sosialisaatiossa uudet j senet sosialisoidaan ja vakiinnutetaan ryhm n. Siin on viisi vaihetta, jotka ovat: investigation, socialisation, maintenance, resocialisation ja rememberance. Tutkiskeluvaiheessa (investigation) valitaan tai nimet n ryhm n uusi j sen. Sosiaalisaatio (socialisation) vaiheessa ryhm opettaa uudelle j senelle p m r t, s nn t ja normit. Ryhm voi joutua tekem n
22 22 my nnytyksi ja liian monen uuden j senen tulo voi vied ryhm n takaisin kuohuntavaiheeseen. Yll pitovaiheessa (maintenance) joudutaan pohtimaan ryhm l isten rooleja ja usein vaihtamaan niit. Uudelleensosialisaatio (resocialisation) voi seurata, jos ryhm ei ole pystynyt jakamaan rooleja uudelleen ja sovittamaan tulokasta ryhm n. Uusi j sen voi syrj yty ja l hte ryhm st, jos h nt ei saada uudelleensosiaalistettua ryhm n. Muisteluvaiheessa (rememberance) ryhm l iset ja siit l hteneet muistelevat ja pohtivat kokemuksiaan. (Pennington 2005, )
23 23 5 ALTRUISMI Altruismi on auttamista -toisen huomioivaa k ytt ytymist. Se voi olla yksitt isi tekoja tai sosiaalista toimintaa. Siin on kyse toisen hyvinvoinnin huomioimisesta, ilman ulkoista palkkiota. Tutkimuksen mukaan suomalaiset auttavat my t tunnosta, auttamisen ilosta ja kokevat auttamisen oikeana tapana toimia. Auttaminen kumpuaa ihmisen my nteisyydest ja arvoista. My s uskonto on keskeinen tekij altruismissa ja vaikuttaa positiivisesti auttamiseen. Auttamista voi motivoida mahdollisuus tutustua uusiin ihmisiin auttamisen kautta sek muiden odotukset avuliaisuudesta. Naisia auttamisessa motivoi velvollisuudentunto, miehi vastavuoroisuus. Ihminen on samaan aikaan sek itsek s, ett auttavainen. (Oravasaari & Pessi 2011, 71 72, 77, ) My s teko voi olla samaan aikaan sek altruistinen, ett egoistinen (Malkavaara & Yeung 2007, 53). Valmius auttaa muita on joidenkin tulkintojen mukaan keskeinen mitta ihmisen sosiaalisesta p omasta. Kansalaistoimintaan osallistuminen ennustaa kasvavaa vapaaehtoisty h n osallistumista, hyv ntekev isyytt ja auttamista. Altruismin liittyess sosiaaliseen p omaan, on siin kyse yhdess auttamisesta, ei puolesta tekemisest. Sosiaaliset verkostot edist v t vastavuoroisuutta, tarjoavat mahdollisuuden auttamiseen ja apuun sek kannustavat muiden huomioimiseen. (Putnam 2000, ) Altruismi on antamista itselt toiselle. Kristinuskon my t toisista huolehtiminen, avun antaminen ja l himm isenrakkaus vaikuttivat l nsimaiseen etiikkaan ja ne
24 24 vaikuttavat nyky nkin ihmisten k sityksiin hyvyydest. (Malkavaara & Yeung 2007, 50.) Puhdasta ep itsek st altruismia ei v ltt m tt ole edes olemassa. Auttaessaan ihminen voi saada hyv nolon tunteen teostaan. Mielihyv n tunne voi nousta, koska ihminen arvostaa hyv n tekemist. (Malkavaara & Yeung 2007, 52.) Auttamisessa tulisi kuitenkin olla keskipisteen apua tarvitseva ihminen, ei auttajan perusteet teolle (Elenius 2007, 176). Pessin ja Saaren (2011, 27) mukaan toimivan yhteiskunnan edellytys ja tavoite on yhteis llisyys ja solidaarisuus. Yhteis llisyyden kokemus lis auttamista (Oravasaari & Pessi 2011, 86). Malkavaaran ja Yeungin n k kulmasta (2007, 53, 56) altruismi lis yhteis llisyytt. Altruismin ja yhteis llisyyden kasvaessa, kasvavat my s ihmisten onnellisuus ja luottavaisuus. Eri n k kulmiin auttamisesta ja yhteis llisyydest voi vaikuttaa niiden keh llisyys. Ihminen pit luonnollisena oikeutenaan saada itselleen lis hy tyj ja resursseja. Kilpailuperiaate on vahva ja itsekkyys on hyv ksytt v. Ihmisen oletetaan olevan itsek s. T m n oletuksen pohjalta toimii talous, hallinto ja politiikka. (Malkavaara & Yeung 2007, 51.) Kilpailukyky on perusteltua elinkeino- ja ty el m ss. Se voi kuitenkin siirty ja kasvaa my s muilla el m n osa-alueille. (Pessi & Saari 2011, 18.) Putnam (2000, 117) tuo t h n n k kulman, kuinka ennen v h osaisten auttaminen oli kansalaisvelvollisuus. Kansalaisyhteiskunnan n k kulmasta katsottuna kirkko toimii institutionaalisena organisaattorina edist en kansalaisten aktiivisuutta ja auttamista. Se saattaa
25 25 my s innostaa kansalaisia aktivismiin. Kirkon odotetaan puolustavan oikeudenmukaisuutta ja l himm isyytt. (Gr nlund & Pessi 2011, 234, ) Kirkko voi olla n kyv altruismin instituutio. My s pieni apu voi j d monen mieleen it m n. (Malkavaara & Yeung 2007, 56.) Avun saaminen lis todenn k isyytt auttaa my s muita. Pienell teolla voi n in olla my s heijastusvaikutus. (Putnam 2000, 122.) 5.1 Diakonia Ei Ihmisen Poikakaan tullut palveltavaksi, vaan palvelemaan [- -] (Matt. 20: 28). Diakonia perustuu kristillisyyteen ja rakkauteen ja siin on kyse palvelemisesta. Kirkollinen diakonia pyrkii auttamaan varsinkin kaikkein heikoimmassa asemassa olevia. Diakoniaty on my s yhteiskunnallista vaikuttamista. (Suomen evankelisluterilainen kirkko i.a..) Diakoniaa perustellaan luomisuskolla. Jumalan luomisty t tulee kunnioittaa ja siit tulee huolehtia tasavertaisesti. Kuitenkin l himm isten auttaminen on kaikkien yhteinen asia. (Elenius & Latvus 2007a, 13, 32.) Diakoniassa on kyse hyvist teoista ja l himm isenrakkaudesta (Kopperi 2007, 143). Avaran diakonia tulkinnan mukaan kaikkea hyv ja l himm iselle tehtyj hyvi tekoja voidaan kutsua diakoniaksi (Elenius 2007, 158).
26 Auttamisen teologia Keskeisin teologinen peruste altruismille on l himm isenrakkaus. Jeesus vastasi: "Rakasta Herraa, Jumalaasi, koko syd mest si, koko sielustasi ja mielest si. T m on k skyist suurin ja t rkein. Toinen yht t rke on t m : Rakasta l himm ist si niin kuin itse si. N iden kahden k skyn varassa ovat laki ja profeetat. (Matt. 22:37 40.) Jeesus m rittelee Raamatussa l himm isen kertomuksella Laupiaasta samarialaisesta. Siin samarialainen auttaa rosvojoukon ry st m miest ja maksaa h nen hoitamisestaan koituvat kustannukset. Aikaisemmin maassa makaavan miehen on ohittanut pappi ja leevil inen, t t auttamatta. Ry stetyn miehen l himm inen on h nelle laupeutta osoittanut samarialainen, joka auttoi. (Luuk. 10: ) My s kirkkolaki (1993) korostaa l himm isenrakkautta ja m rittelee sen toteuttamisen yhdeksi perustoiminnakseen. [- -] kirkko julistaa Jumalan sanaa ja jakaa sakramentteja sek toimii muutenkin kristillisen sanoman levitt miseksi ja l himm isenrakkauden toteuttamiseksi. L himm isenrakkautta kirkon perusteht v n korostaa my s kirkon uusin toiminnan suunta. Kohtaamisen kirkko (2014, 15) m rittelee kirkon teht v ksi kutsua Jumalan yhteyteen ja v litt m n l himm isist sek luomakunnasta.
27 27 Autettaessa ei pyrit kuvittelemaan toisen avun tarvetta, vaan ihmist autetaan h nen todellisten tarpeidensa mukaan (Kopperi 2007, 145; M kel 2011, 23). Evankeliumissa Markuksen mukaan (10:46 52) Jeesus parantaa sokean kerj l isen. Sokea Bartimaios pyyt Jeesukselta armahdusta. Jeesus kysyy t lt, mit h n tarkalleen haluaa. Bartimaios vastaa haluavansa n hd. Uskon my t mies saa n k kykyns takaisin. Luterilaisen teologian mukaan ihminen pelastuu yksin uskosta ja yksin armosta, ei siis altruististen tekojensa ansiosta. Lutherin mukaan Jumalan rakkaus perustuu H nen hyv n tahtoonsa, ei ihmisen saavutuksiin tai arvoon. Ihminen ei pysty itse pelastamaan itse n tekojensa kautta. Jumalan rakkaus luo ihmisen ja vanhurskauttaa syntisen. Jumala uhraa itsens ihmisen synnin t hden. T m synnytt kristityiss rakkautta muita syntisi ihmisi kohtaan. Ihminen, jossa el Jumalan rakkaus, rakastaa my s muita ja tekee hyvi tekoja l himm iselle. Kristitty saa uskon Jumalalta ja usko synnytt todellisen rakkauden. (Kopperi 2007, 143, ) Luther kiteytt valinnanvapauden altruismiin ja kuitenkin el m nteht v n l himm isen auttamiseen kahdessa eri kohdassa teoksessaan Kristityn vapaudesta: Kristitty on vapaa herra, joka hallitsee kaikkea eik ole kenenk n alamainen. Kristitty on kaikkien altis palvelija ja jokaisen alamainen. Hyv t ja hurskaat teot eiv t suinkaan tee hurskasta ja hyv ihmist, vaan hyv ja hurskas ihminen tekee hyvi ja hurskaita tekoja. (Luther 1981, 19, 38.)
28 28 Hyviss teoissa, joita ihmiset tekev t on n ht viss Jumalan l sn olo (Elenius 2007, 175). Jumalan rakkauden v likappaleena voi toimia jokainen (Elenius & Latvus 2007b). Hyvill teoilla l himm iselle voi siis n ytt h nelle osan Jumalan rakkaudesta. Evankelioimista on sanojen lis ksi my s kristilliset teot ja toiminta (Ahlfors ym. 2013, 22).
29 29 6 MIELIKUVAT SEURAKUNNASTA Halmeen (2008, 161) mukaan monen nuoren aikuisen mielikuva kirkosta on vanhanaikainen ja suvaitsematon. N m nuoret aikuiset kokevat kirkon toteuttavan heikosti ihmisoikeuksia kuten tasa-arvoa. 6.1 Kohtaaminen Jumala toimii ihmisten kohtaamisten kautta. Mielikuvat kirkosta syntyv t kohtaamisissa sek mediassa. (Kohtaamisen kirkko 2014, 20, 27.) Jokainen ihminen voi kasvaa kohdatessaan muita vuorovaikutussuhteessa. Pienikin kohtaaminen voi olla oleellinen. (M kel 2011, ) Ihmisten el m nkysymysten k sitteleminen ja kohtaaminen voi olla peruste kuulua kirkkoon (Halme 2008, 154). Kirkon tulee olla n kyvill my s niiden ihmisten el m ss, jotka eiv t osallistu seurakunnan toimintaan. N kym ll esimerkiksi katukuvassa voidaan kirkon toimintaa vied l hemm s ihmist. (Hauta-aho & Tornivaara 2009, 93.) 6.2 Seurakunta ja media Informaation m r n kasvaessa ihmiset tarvitsevat suodattimia tietotulvalle. Tietoa luetaan verkosta usein sen mukaan, mit tutut ja luotettavat ihmiset suosittelevat. Sosiaalisesta mediasta saadut mielikuvat muokkaavat ihmisten ajattelua. (Sakasti i.a.)
30 30 Suurimmalla osalla seurakuntalaisista ei ole s nn llist kontaktia kotiseurakuntaansa. Kirkosta v littyy monelle se kuva, mink viestimet nostavat esille. Mediasta saattaa v litty kuva byrokraattisesta ja riitelev st kirkosta. Kirkon tulisi panostaa imagoviestint n, ettei mediasta saatu kuva olisi seurakunnasta luotaanty nt v. Median avulla voidaan muuttaa asenteita, her tt ajatuksia sek tiedottaa ty st. Kirkon l sn olo mediassa voi luoda kuvan siit, ett kirkko on l heinen ja luonteva keskustelukumppani. Usein mainoskampanjan arvo on sen aikaansaamassa keskustelussa, eik esimerkiksi mainostetun tapahtuman osallistujam r ss. Mik li osataan innovoida ja toimia luovasti, voidaan saavuttaa laajaa n kyvyytt ilman suurta taloudellista panostusta. (Hauta-aho & Tornivaara 2009, 93, , 158, 165.) 6.3 Urbaani usko -tutkimus Urbaani usko -tutkimus tarkastelee erityisesti nuorten aikuisten uskonnollisuutta Kallion alueella. Tutkimuksessa nuorilla aikuisilla tarkoitetaan vuotiaita. (Halme, Mikkola, Niemel & Petterson 2006, 9.) Kallion alueella nuoret aikuiset ovat muita alueita enemm n et ll kirkosta. Nuorten aikuisten asennemaailmaa voidaan tarkastella esimerkiksi suhteessa kirkon sis iseen eli ty ntekij iden asennemaailmaan. (Niemel 2006, 61, 63.) Halme palaa Urbaani usko -tutkimukseen my h isemm ss teoksessaan Uskonto ja kasvatus vuorovaikutuksena (2008, 159, 162). Tutkimuksen vastaajista,
31 31 jopa positiivisesti seurakuntaan suhtautuvat pitiv t kirkkoa vieraantuneena arjesta ja vaikeasti tavoitettavana. Haastateltavilla saattoi olla kielteinen kuva kirkosta, mutta silti my nteinen kuva Kallion seurakunnasta. N m vastaajat eiv t olleet edes juuri osallistuneet seurakunnan toimintaan.
32 32 7 VAPAAEHTOISUUS OSANA SEURAKUNTALAISUUTTA Vapaaehtoistoiminta on kristityn kutsumusta toimia l himm isten hyv ksi. (Meid n kirkko 2007, 24.) Kun puhutaan vapaaehtoisty st kirkossa, voitaisiin puhua yht hyvin seurakuntalaisuudesta tai kristityn vastuun kantamisesta. Yhdess hyv n tekeminen voi tuoda merkityksellisyytt el m n, vahvistaa uskoa ja seurakuntayhteytt. Erilaisten teht vien ja uusien kontaktien kautta seurakunta saattaa tulla l heisemm ksi ja siit saatetaan l yt uusia puolia. Kun seurakuntalaiset ovat osa kirkon resursseja, voidaan toimintaa kasvattaa ja lis t sen vaikuttavuutta. Vapaaehtoistoiminnassa on t rke, ett ihmiset saavat tehd merkityksellisi asioita, mahdollisuuden tehd hyv, toimia yhteis n parhaaksi ja k ytt omia lahjojaan. Vapaaehtoistoiminnassa ty ntekij p see el m n seurakuntalaisten kanssa yhdess uskoa ja rakentamaan yhteis llisyytt. Vaarana vapaaehtoisty ss on toiminnan sis piiriytyminen ja innokkaiden tekij iden uupuminen. (Hauta-aho & Tornivaara 2009, , ) Tutkimusten mukaan paras rekrytointikeino vapaaehtoisty h n on henkil kohtainen pyynt (Putnam 2000, 121; Hauta-aho & Tornivaara 2009, 142). Putnamin (2000, 121) mukaan, mit enemm n ihmiset ovat mukana sosiaalisissa verkostoissa, sit todenn k isemmin heit kysyt n mukaan vapaaehtoistoimintaan tai auttamaan ja sit todenn k isemmin he my s t h n suostuvat.
33 33 My s vapaaehtoistoiminnassa seurakuntalaisen tulee olla toiminnan subjekti. Seurakuntalaiset m rittelev t ty ntekij iden kanssa toiminnan tarpeita ja tavoitteita. Haasteena vapaaehtoisty ss on ty ntekij n rooli. T m n tulisi olla toiminnan mahdollistaja, kouluttaja ja ohjaaja. Vapaaehtoisty n tulisi nousta seurakuntalaisuudesta ja seurakuntalaisuus voi toteutua esimerkiksi vapaaehtoistoiminnassa. (Ahlfors ym. 2013, 25.) Aktiivisimmat toimijat vapaaehtoisty ss ovat alle 25-vuotiaat ja yli 50-vuotiaat. Kirkon vapaaehtoistoiminnassa nuorten aikuisten osuus on kaikista pienin osallistujista. Nuoria vapaaehtoisty ss kiinnostaa ideologiset toimintamuodot ja muiden auttaminen. Toimintatavoissa motivoivat yhteis, n kyv t ty n tulokset, toiminnan tehokkuus, joustavat toimintamuodot sek toiminnan l hteminen nuorista itsest n ja heid n johtamanaan. (Gr nlund 2006, ) Urbaani usko -tutkimuksen mukaan aikaisempi kokemus seurakunnan toiminnasta tai uskontokasvatus lis siv t vapaaehtoistoimintaan osallistumisen todenn k isyytt seurakunnassa. Kirkon vapaaehtoisista 63 prosenttia oli osallistunut seurakunnan toimintaan aktiivisesti jo nuorena ja 73 prosenttia koki saaneensa uskonnollisen kasvatuksen. (Gr nlund 2006, 126, 129.)
34 34 8 INNOVATIIVINEN PROJEKTI Projekti m ritell n usein tavoitteiden, resurssien ja ajan n k kulmista. Se voidaan m ritell my s aikaansaannoksien kautta. Projektien avulla organisaatio kykenee vastaamaan toimintaymp rist n muutoksiin, toteuttamaan strategiaa ja uusiutumaan. Projektin menestymiselle olennaista on hyv johtaminen. Projekti on tavoitteellista ty t, v lietappeja, riskien arviointia, riskien huomioon ottamista ja t ht mist tulokselliseen ty h n. (Virtanen 2009, 16, 18 20, 36.) 8.1 Projektin strategia Projektistrategiassa on kyse siit, miten projektia ideoidaan, suunnitellaan, toteutetaan ja p tet n sek kuinka sen tulokset arvioidaan. Yksitt isen projektin strategia liittyy organisaation strategiaan. Projektissa suunnittelu on jatkuva prosessi. (Virtanen 2009, 149, 153.) Luottofillariprojektissa ei ole erillist strategiaa vaan tavoitteellinen toiminta pohjautui Kallion seurakunnan strategiaan. Projektissa p tettiin, ettei erillist tarkkaa strategiaa tehd, jotta toiminta on alhaalta yl sp in suuntautunutta (bottom-up) ja siin on tilaa innovaatioille. Kannustaminen, positiivisiin asioihin panostaminen ja aikaansaannosten kehuminen vaikuttavat projektin menestykseen. Projektijohtamisessa on enemm n kyse ihmisten johtamisesta, kuin asioiden hallinnasta. Projektin toteutus tulee suunnitella niin, ett innovaatiolle j tilaa. (Virtanen 2009, 20, 46, 150.)
35 Innovaatiot Kun ihmiset toimivat rutiinien mukaan, he pit v t n it opittuja k yt nt j totuuksina. T ll in toimitaan ilman kritiikki. Innovatiivisuudessa toimitaan tavanomaisen ajattelun ulkopuolella ja keksit n sille vaihtoehtoja. Uusien ideoiden avulla voidaan korjata olosuhteita ja kehitt asioita. Innovatiivisuus auttaa luopumaan vanhoista toimintatavoista. Ideat innostavat ihmisi. (Harisalo & Miettinen 2010, ) Innovaatiossa olennaista on uuden tuotteen, ratkaisun tai toimintatavan syntyminen sek sen t yt nt npano. Innovaatioihin tarvitaan niit suosiva ty ilmapiiri. Tulos- ja palvelukulttuurissa korostetaan kannattavuutta, tehokkuutta, virheett myytt ja asiakasl ht isyytt. Innovaatiokulttuurissa sen sijaan korostetaan rohkeutta, riskien ottamista, ep onnistumisen siet mist ja luovuutta. My s kommunikoinnin ja kokousten tulisi olla yhteist ajattelua ja innovointia tiedonjaon ja rituaalien sijaan. (Hannukainen, Kilpi, Nikiforow & Slotte 2006, ) Innovaatioiden toteuttamisessa on t rke testata ideaa ajoissa ja toistuvasti. N in huomataan oikeat ongelmat ja pystyt n ratkomaan niit varhaisessa vaiheessa. Kokeilemalla saadaan uutta tietoa, opitaan ja pystyt n kehitt m n ideaa. Oletukset tulee testata. (Hassi, Maila & Paju 2012, 3, 8, )
36 36 9 TUTKIMUSOTE T m tutkimus on laadullinen toimintatutkimus. Siin ker t n aineistoa puolistrukturoidulla haastattelulla nelj lt eri ryhm lt. Aineisto analysoidaan sis ll nanalyysilla. 9.1 Toimintatutkimus Toimintatutkimus suuntaa k yt nt n, pyrkii muutokseen ja osallistaa tutkittavia. Tarkoituksena on muuttaa vallitsevia k yt nt j ja ratkaista erilaisia ongelmia: teknisi, yhteiskunnallisia, sosiaalisia tai eettisi. Uuden tiedon tuottamisen lis ksi toimintatutkimuksessa on tarkoitus pyrki reaaliaikaiseen muutokseen edist m ll ja parantamalla tutkimuksen kohteita. Toimintatutkimuksessa tutkija on aktiivinen toimija yhdess tutkittavien kanssa. Keskeisimm t toimintatutkimuksen piirteet ovat ongelmakeskeisyys, k yt nt n suuntautuminen ja muutokseen pyrkiminen. (Kuula 1999, 9-13, 19.) Toimintatutkimuksissa keskeinen kysymys on tutkijan rooli: Kuinka paljon t m saa vaikuttaa prosessin kulkuun? Tutkijan rooli toimintatutkimuksessa on muuttunut muutosta ohjaavasta ekspertist tasavertaiseksi osallistujaksi. Osallistuvassa toimintatutkimuksessa tutkija pyrkii saamaan tutkimuksessa mukana olevia aktiivisiksi toimijoiksi ja n in edist heid n omaehtoista oppimistaan. Tutkijan ollessa ekspertin roolissa muutosta saattaa synty, mutta samalla organisaatio on riippuvainen ulkopuolisesta konsultista. Toimintatutkimuksessa tutkijan rooli
37 37 voidaan m ritell negaation kautta ei-auktoriteetiksi, ei-konsultiksi ja ei-ekspertiksi. (Kuula 1999, , 124, 205.) Toimintatutkimuksen keskeinen piirre on yhteis llisyys, jossa toimijat osallistuvat yhdess tutkimukseen (Heikkinen 2010, 223). Luottofillari-projektin kehitt misen kannalta tutkimuksessa on kyse toimintatutkimuksesta. Projektissa on toiminnan alusta asti reflektoitu ja kehitetty ty t yhdess. Toimijoiden kanssa yhteisiss keskusteluissa ja palavereissa on pohdittu vaihtoehtoja ongelmien ratkaisemiseksi ja tavoitteiden saavuttamiseksi. Heikkinen (2010, 227) m rittelee muun muassa edell mainitut esimerkit toimintatutkimukseen kuuluviksi. 9.2 Laadullinen tutkimus Laadullisessa tutkimuksessa aineiston koko on pieni, verrattuna m r lliseen tutkimukseen. Siin ei ole tarkoitus tehd tilastollista yleistyst. Tutkimuksessa t rke on osallistujien oppiminen, jonka uskotaan johtavan toimintaan ja sen yll pit miseen. (Saraj rvi & Tuomi 2009, 74, 83, 85.) Laadullisessa tutkimuksessa tutkitaan, mist ilmi ss on kyse. Siin voidaan saada perusteellista tietoa. Laadullinen tutkimus k ytt sanoja, kun taas m r llinen tutkimus lukuja. Tutkimuksessa ilmi t kuvataan, pyrit n ymm rt m n ja tulkitaan. Aineistoa ker t n, kunnes tutkija ymm rt ilmi t ja tutkimusongelmaan saadaan vastaus. Tutkimuksen avulla saadaan uusi tapa kuvata ilmi t.
38 38 Laadullisessa tutkimuksessa ollaan kiinnostuneita merkityksist. (Kananen 2014, ) Laadullisen tutkimuksen tiedonkeruumenetelmi ovat havainnointi, haastattelut, kyselyt ja dokumentit. Niit voidaan k ytt joko erill n tai yhdistettyn. (Kananen 2014, 27; Saraj rvi & Tuomi 2009, 71.) Kanasen (2014, 20, 31) mukaan tutkimusongelmana voi olla my s asian kehitt minen. Tutkimus tuottaa tietoa p t ksenteon tueksi. Sosiaalinen media mahdollistaa erilaisten ryhmien syntymist eri aihealueiden ymp rille. My s n it ryhmi voidaan tutkia. 9.3 Tiedonkeruumenetelmät Haastattelussa pyrit n saamaan mahdollisimman paljon tietoa halutusta asiasta. Haastateltaville on suositeltavaa antaa haastattelukysymykset tai teemat etuk teen, jotta he voivat perehty niihin. Haastateltavien tulee olla laadullisessa tutkimuksessa tarkoitukseen sopivia ja heill tulisi olla mahdollisimman paljon tietoa tutkittavasta ilmi st tai kokemusta asiasta. (Saraj rvi & Tuomi 2009, 73, ) Puolistrukturoidussa haastattelussa kysymykset ovat kaikille haastateltaville samat. Haastateltava saa vapaasti vastata kysymyksiin, ilman vastausvaihtoehtoja. (Eskola & Vastam ki 2010, 28.) T ss tutkimuksessa haastattelukysymykset ovat samat kaikille tiettyyn ryhm n kuuluville. Haastattelukysymykset ovat erilaisia kuitenkin pajalaisille, ty ntekij ille, Facebook-ryhm lle ja l hialueen asukkaille. Eri ryhmilt halutaan erilaista tietoa tutkimusta varten.
39 Analyysimenetelmät Laadullisessa tutkimuksessa tiedonkeruu ja analyysi vuorottelevat sykleitt in. Analyysi nostaa uusia kysymyksi ja kaipaa t ydennyst. Nauhoitettu haastattelu puhtaaksikirjoitetaan tekstimuotoon eli litteroidaan. Litteroitua aineistoa tarkastellaan tutkimusongelman n k kulmasta ja siit etsit n kokonaisuudet, jotka liittyv t tutkimusilmi n. Koodausvaiheessa tekstikokonaisuuksille annetaan koodit, jotka kuvaavat niiden sis lt. T m n tarkoituksena on tiivist ja selkeytt teksti. T m n j lkeen pyrit n tekstist l yt m n rakenteita, s nn nmukaisuuksia, teemoja ja malleja. Luokitteluvaiheessa ryhmitell n eri koodit yhdist vien asioiden mukaan ja annetaan jokaiselle luokalle nimi. Luokitteluvaiheessakin ty skennell n tutkimusongelman n k kulmasta. (Kananen 2014, 93, ) Sis ll nanalyysilla pyrit n saamaan tiivis ja yleinen kuvaus tutkittavasta ilmi- st. Sis ll nanalyysissa kuvataan dokumenttien, esimerkiksi haastatteluiden, sis lt sanallisesti ja siit pyrit n tekem n selke kuvaus. Analyysivaiheessa tulee rajata tarkkaan jokin ilmi ja kertoa siit laajasti. Muu mielenkiintoinen materiaali tulee j tt tutkimuksen ulkopuolelle. Tutkimuksessa analysoitavan ilmi n tulee olla linjassa tutkimuksen tarkoituksen kanssa. Litteroinnin j lkeen aineisto luokitellaan, teemoitellaan tai tyypitell n. Teemoittelussa aineisto ryhmitell n eri aihepiirien mukaan. N in voidaan vertailla eri teemojen esiintymist aineistossa ja etsi tietty teemaa kuvaavia n kemyksi. (Saraj rvi & Tuomi 2009, 92 93, )
40 40 Valitsin sis ll nanalyysin aineistoni analysointimenetelm ksi, koska aineistoni tulkinnan avuksi sopi hyvin koodaus ja teemoittelu. Haastatteluista saatavan materiaalin uudelleenj sent minen tutkimuskysymysten pohjalta vaikutti parhaalta keinolta saada vastaus tutkimuskysymyksiin, joita oli useampi. Vastausten teemoittelu ryhmiin vaikutti hyv lt keinolta my s sen takia, koska haastatteluaineistoa oli runsaasti. 9.5 Tutkimusjoukko Tutkimuksessa ker ttiin ensisijaisesti aineistoa haastattelemalla Luottofillari-pajalla k yneit ihmisi. Lis ksi haastateltiin ty ntekij it, Luottofillari-projektin Facebook-ryhm ss olevia sek henkil it, jotka olivat kuulleet projektista, mutta eiv t olleet siin mukana. Haastattelin tutkimusta varten kahdeksaa henkil, jotka ovat olleet Luottofillaripajalla useamman kuin yhden kerran. Anonymiteetin s ilytt miseksi heist k ytet n kirjainyhdistelm PA liitettyn kronologiseen numerointiin yhdest kahdeksaan. Haastattelin my s kuutta ty ntekij, joista k ytet n tutkimuksessa kirjaimia TY ja numeroita yhdest kuuteen. Tutkimukseen osallistui my s kolme henkil Luottofillari-projektin Facebook-ryhm st. Heist k ytet n kirjaimia FB ja numeroita yhdest kolmeen. T m n lis ksi haastattelin viel kuutta henkil, jotka ovat k yneet Alppilan kirkossa, kuulleet Luottofillari-projektista, mutta eiv t ole itse osallistuneet projektiin. Heist k ytet n kirjaimia AL ja numeroita yh-
41 41 dest kuuteen. Anonymiteetin s ilytt miseksi j t n tunnisteen pois, jos vastauksesta on selv sti p telt viss vastaajan henkil llisyys. Yhteens haastatteluihin osallistui 23 ihmist. Vastaajista 13 oli naisia ja 10 miehi. Fillaripajalla suurin osa vastaajista oli miehi, joten anonymiteetin s ilytt miseksi en k yt vastauksissa sukupuolitunnisteita. Haastateltavia oli paljon eri-ik isi 21 -vuotiaasta 76-vuotiaaseen saakka. Haastateltavat pajalaiset olivat i lt n 21 -vuotiaasta 54 -vuotiaaseen. Haastattelin kaikkia tutkimukseen osallistuvia henkil kohtaisesti ja nauhoitin keskustelut osallistujien luvalla. Haastateltavilla oli halutessaan mahdollisuus tutustua kysymyksiin etuk teen sek perua osallistumisensa my s haastattelun j lkeen. Alkuper inen aineisto on litteroitu, koodattu ja teemoiteltu. T m n lis ksi olen analyysivaiheessa tehnyt muutamia tarkentavia kysymyksi s hk postin ja puhelimen v lityksell. Kaikki haastateltavat eiv t ole olleet pajalla samaan aikaan, joten toiminta on ollut eri vaiheessa eri vastaajilla. Haastateltavien pajalla olon m r vaihteli my s suuresti. Toiset ovat olleet satoja tunteja, toiset muutamia kertoja. Pajalaiset ovat tulleet toimintaan mukaan eri motiivein ja eri l ht kohdista. Pajalla toimi ty kokeilussa olevia, yhdyskuntapalvelusta suorittavia, opiskelijoita, ty tt mi, seurakuntalaisia ja seurakuntaan kuulumattomia. Haastateltavat kertoivat omia subjektiivisia kokemuksiaan ja mielikuviaan. Kokemukset muotoutuvat merkityksiksi ja merkitykset muotoutuvat yhteis ss subjektien v lisiksi eli intersubjektiivisiksi. Yksil iden kokemukset paljastavat siis my s
Kaikki uskontosidonnaiset ryhmät. Evankelisluterilainen uskonto 7.11 USKONTO
7.11 USKONTO Kaikki uskontosidonnaiset ryhmät Uskonnon opetuksessa tarkastellaan elämän uskonnollista ja eettistä ulottuvuutta oppilaan oman kasvun näkökulmasta sekä laajempana yhteiskunnallisena ilmiönä.
LisätiedotKRISTILLINEN KASVATUS
KRISTILLINEN KASVATUS Ammattitaitovaatimukset Osaamisen arviointi osaa tukea lapsen hengellistä kasvua syventää kokonaisvaltaisen osaamista ottaen huomioon lapselle ominaiset tavat toimia luo turvallisen
LisätiedotETIIKKA ERI KIRKOISSA IR
ETIIKKA ERI KIRKOISSA IR Kristinuskon mukaan niin sanottu kristillinen etiikka on yleispätevä etiikka. Tämä ei tarkoita sitä, että olisi olemassa joku tietty kristinuskoon pohjautuva etiikka. Kristillisen
LisätiedotVISIO. Suomi, jossa jokainen nuori saa, osaa ja haluaa olla mukana, toimia ja vaikuttaa valitsemallaan tavalla.
VISIO Suomi, jossa jokainen nuori saa, osaa ja haluaa olla mukana, toimia ja vaikuttaa valitsemallaan tavalla. MISSIO (TOIMINTA-AJATUS) Nuorten Suomi on palvelujärjestö, joka edistää nuorten toimijuutta
LisätiedotKansalaistoiminta setlementtityössä - osallisuus, osallistuminen ja vaikuttaminen
Kansalaistoiminta setlementtityössä - osallisuus, osallistuminen ja vaikuttaminen Valtakunnallinen vertaistoiminnan koulutus 1 Mona Särkelä-Kukko 18.10.2013 1 Sisältö 1. Osallisuus, osallistuminen ja vaikuttaminen
LisätiedotRAKKAUS, ANTEEKSIANTAMINEN JA RUKOUS (1. Joh. 4:8) Hääjuhlan puhe Juha Muukkonen. Rinnetie 10. 95420 Tornio. puh. 050 359 6939
RAKKAUS, ANTEEKSIANTAMINEN JA RUKOUS (:8) Hääjuhlan puhe Juha Muukkonen Rinnetie 10 95420 Tornio puh. 050 359 6939 s-posti: juha.muukkonen@gen.fi kotisivu: www.gen.fi Raamatunkäännös: KR 1933/38 JÄSENNYS
LisätiedotKolminaisuusoppi. Jumala: Isä - Poika - Pyhä Henki
Kolminaisuusoppi Jumala: Isä - Poika - Pyhä Henki KOLMINAISUUSOPPI - KIRKON TÄRKEIN OPPI Kolminaisuusoppia pidetään yhtenä kristinuskon tärkeimmistä opeista. Se erottaa kirkon uskon muista uskonnoista.
LisätiedotUSKONTO 7. ja 8. luokka ( 7. vuosiluokalla 1½ viikkotuntia ja 8. luokalla ½ viikkotuntia)
USKONTO 7. ja 8. luokka ( 7. vuosiluokalla 1½ viikkotuntia ja 8. luokalla ½ viikkotuntia) TAVOITTEET tapoihimme, lakeihimme jne. ymmärtää, että erilaiset uskonnot muissa kulttuureissa määrittävät niiden
LisätiedotOpinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson
1 Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson Arvoisa ohjausryhmän puheenjohtaja rehtori Lauri Lantto, hyvä työseminaarin puheenjohtaja suomen
LisätiedotYhteisöllisyys ja ympäristövastuullisuus, olisiko se mahdollista sinun työssäsi?
Yhteisöllisyys ja ympäristövastuullisuus, olisiko se mahdollista sinun työssäsi? 12.11.2009, Tieteiden talo, Helsinki Sonja Pekkola Ympäristöasiantuntija Sosiaalivirasto, Helsingin kaupunki p. 09 310 43544
LisätiedotAutettavasta auttajaksi Punaisessa Ristissä
Autettavasta auttajaksi Punaisessa Ristissä Turvapaikanhakijan kotoutuminen ja hyvinvointi vapaaehtoinen rinnalla kulkijana Milla Mäkilä Stressiä aiheuttavia tekijöitä vastaanottokeskuksessa Epätietoisuus
LisätiedotTavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina
Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina Yhtä jalkaa - Ratsastuksen Reilu Peli Mitä on Reilu Peli? Jokaisen oikeus harrastaa iästä, sukupuolesta, asuinpaikasta, yhteiskunnallisesta asemasta,
LisätiedotOsalliseksi omaan lähiyhteisöön Susanna Tero, Malike-toiminta
Osalliseksi omaan lähiyhteisöön 1.12.2015 Susanna Tero, Malike-toiminta Kun YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskeva sopimus saatetaan Suomessa voimaan. Sopimus laajentaa esteettömyyden ja saavutettavuuden
LisätiedotLapsi oman elämänsä päähenkilönä
Lapsi oman elämänsä päähenkilönä Matkalla aktiiviseen kansalaisuuteen Elina Kataja Varhaiskasvatuksen seudullinen koordinaattori, Hämeenlinnan kaupunki elina.kataja@hameenlinna.fi Kasvatuksen ydinkysymykset
LisätiedotOsallisuutta yhteisöllisellä vertaistoiminnalla
Osallisuutta yhteisöllisellä vertaistoiminnalla Ikääntyneidenpäihde- ja mielenterveystyön verkoston yhteistyöseminaari 23.4.2015 Mona Särkelä-Kukko Marjo Karila 14.4.2015 1 Pohdittavaksi alkuun: Pohdi
LisätiedotKuva: SXC/S. Braswell. Näky
Näky Kuva: SXC/S. Braswell Kansanlähetys Yhteystiedot Suomen Evankelisluterilainen Kansanlähetys (SEKL) on vuonna 1967 perustettu Suomen evankelisluterilaisen kirkon lähetysjärjestö, jonka tarkoituksena
LisätiedotMitäon yhteisöllisyys? Sosiokulttuurisen teorian mukaan oppimista tapahtuu, kun ihmiset ovat keskenään vuorovaikutuksessa ja osallistuvat yhteiseen
KT Merja Koivula Mitäon yhteisöllisyys? Sosiokulttuurisen teorian mukaan oppimista tapahtuu, kun ihmiset ovat keskenään vuorovaikutuksessa ja osallistuvat yhteiseen toimintaan Osallistuminen ja oppiminen
LisätiedotTOIVEET, ODOTUKSET JA KOKEMUKSET ELÄKEPÄIVISTÄ
TOIVEET, ODOTUKSET JA KOKEMUKSET ELÄKEPÄIVISTÄ Hopeakirstu-projekti hyvinvoinnin edistäjänä Marja-Leena Heikkilä Opinnäytetyö Hyvinvointipalvelut Geronomikoulutus 2018 Opinnäytetyön tarkoitus ja tavoite
LisätiedotSimppulankartanon Avoimen päiväkodin toimintasuunnitelma
Simppulankartanon Avoimen päiväkodin toimintasuunnitelma 2017-2018 Toimintakulttuuri Toimintakulttuurimme perustuu hyvään vuorovaikutus- ja luottamussuhteen luomiselle lapsen ja aikuisen välille. Aikuisina
LisätiedotJyväskylän kaupungin kasvun ja oppimisen toimintaperiaatteet ja kehittämisen tavoitteet vuosille
Jyväskylän kaupungin kasvun ja oppimisen toimintaperiaatteet ja kehittämisen tavoitteet vuosille 2016-2020 Minusta ja meistä tulee jotain. KuntaKesu on kehittämisprosessi, joka on ohjaava johtamisen työkalu
LisätiedotLapsen & perheen kirkkopolku ja perhelähtöinen työote
Lapsen & perheen kirkkopolku ja perhelähtöinen työote Raija Ojell ja Minna Tuominen Valtakunnalliset seurakuntien varhaiskasvatuksen Neuvottelupäivät Vantaalla 26.-27.9.2019 Lapsen ja perheen kirkkopolku
LisätiedotTaide, terveys ja hyvinvointi osallisuutta taiteen ja kulttuurin keinoin Verkostoiva yhteistyöseminaari Tampereella
Taide, terveys ja hyvinvointi osallisuutta taiteen ja kulttuurin keinoin Verkostoiva yhteistyöseminaari Tampereella Työpajatyöskentelyä Aika: pe 9.10.2015, klo 10 15, Paikka: Kumppanuustalo Artteli ry.,
LisätiedotOsallisuus - vastaus kirkon kaikkiin ongelmiin? Seurakunnan tietoinen ja aktiivinen osallistuminen messussa
Osallisuus - vastaus kirkon kaikkiin ongelmiin? Seurakunnan tietoinen ja aktiivinen osallistuminen messussa Kirkko kantaa huolta siitä, etteivät kristityt olisi sivullisina ja mykkinä katselijoina tätä
LisätiedotPÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö
PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA 5.2.2016 Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö 2 10.2.2016 Keskeinen lähtökohta työhyvinvoinnille yksilö yhteisöllisyyden rakentajana ja yhteisöllisyys yksilön tukena arvostava
LisätiedotLUTERILAISUUS TÄNÄÄN SCHMALKALDENIN OPINKOHTIEN VALOSSA
STI, 25.9.2013 DANIEL NUMMELA LUTERILAISUUS TÄNÄÄN OPINKOHTIEN VALOSSA TUNNUSTUSKIRJAT TUTUIKSI JOHDANTO - 1517 Lutherin 95 teesiä - 1530 Augsburgin tunnustus - 1537 Schmalkaldenin opinkohdat 1 JOHDANTO
LisätiedotLähidemokratian vahvistaminen
Lähidemokratian vahvistaminen Kuntaliitosverkoston seminaari Kuntatalo 4.6.2014 Ritva Pihlaja erityisasiantuntija, tutkija ritva.pihlaja@pp.inet.fi Lähidemokratiasta on? enemmän kysymyksiä kuin vastauksia,
LisätiedotTanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012
Se on vähän niin kuin pallo, johon jokaisella on oma kosketuspinta, vaikka se on se sama pallo Sosiaalityön, varhaiskasvatuksen ja perheen kokemuksia päiväkodissa tapahtuvasta moniammatillisesta yhteistyöstä
LisätiedotTyöyhteisö. Viisas vastaus. Työyhteisöllisyys
Työyhteisö Hyvä kysymys Viisas vastaus? Työyhteisöllisyys Hyvä työyhteisö Hyvän työyhteisön rakentaminen on esimiesten ja työntekijöiden välistä yhteistyötä, johon liittyvät työn ulkopuoliset yhteistyötahot
LisätiedotKuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?
Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015
LisätiedotMiten sulla menee? Oulussa halutaan kuulla lapsia ja nuoria. Susanna Hellsten Arto Willman
Miten sulla menee? Oulussa halutaan kuulla lapsia ja nuoria. Susanna Hellsten Arto Willman Oppilaiden puhetta hyvinvoinnista Siksi en viittaa paljon mutta olen kehittynyt siinä ja en välitä vaikka moititaankin
LisätiedotVälittämistä ja konkretiaa Nuorten ja ammattilaisten kohtaamisia koulutuksen ja työelämän rajapinnoilla. Laura Halonen & Elina Nurmikari
Välittämistä ja konkretiaa Nuorten ja ammattilaisten kohtaamisia koulutuksen ja työelämän rajapinnoilla Laura Halonen & Elina Nurmikari Nuorisotakuun hankekokonaisuus Millaiseen tarpeeseen hanke syntyi
LisätiedotKasvun kikatusta leikin lumoissa
Kasvun kikatusta leikin lumoissa Tarkastelukiikarissa toimintakulttuurin kehittäminen ja sitä ohjaavat periaatteet Osallisuus, yhdenvertaisuus ja tasa-arvo Inklusiivisessa toimintakulttuurissa edistetään
LisätiedotSISÄLTÖ TOMI ORAVASAARI 2011
SISÄLTÖ Vapaaehtoistoiminnan määritelmä Vapaaehtoistoiminta Suomessa Vapaaehtoistoiminnan merkitys RAY:n rahoittamissa järjestöissä Vapaaehtoistoiminnan trendit Vapaaehtoistoiminnan vahvuudet ja heikkoudet,
LisätiedotMillaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana
Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana Dosentti Elina Kontu Helsingin yliopisto Opettajankoulutuslaitos,
LisätiedotHyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi
Hyvinvointia työstä Työterveyslaitos www.ttl.fi Ihmisten innostava johtaminen Jalmari Heikkonen, johtava asiantuntija 3.6.2014 Jalmari Heikkonen Työterveyslaitos www.ttl.fi Oikeudenmukaisuus Jaon oikeudenmukaisuus
LisätiedotSaloilan päiväkodin toimintasuunnitelma
Saloilan päiväkodin toimintasuunnitelma 2018-2019 Toimintakulttuuri Puhallamme yhteen hiileen ajatuksella; kaveria ei jätetä. Huolehdimme kannustavasta, innostavasta ja positiivisesta vuorovaikutuksesta.
LisätiedotTytti Määttä Vaalan kunnanjohtaja Harvaan asutun maaseudun verkoston pj Kuhmon tuleva kaupunginjohtaja
HALLINNON MUUTTUVA ROOLI JA UUDET TOIMINTATAVAT TULEVAISUUDEN KUNTA INNOSTAA TOIMIMAAN Tytti Määttä Vaalan kunnanjohtaja Harvaan asutun maaseudun verkoston pj Kuhmon tuleva kaupunginjohtaja www.vaala.fi
LisätiedotIHMISET, STRATEGIA JA SEURAKUNTA. ESPOON HIIPPAKUNNAN LUOTTAMUSHENKILÖIDEN NEUVOTTELUPÄIVÄ Kirkkonummi Kai Peltonen
ESPOON HIIPPAKUNNAN LUOTTAMUSHENKILÖIDEN NEUVOTTELUPÄIVÄ Kirkkonummi 2.4.2016 Kai Peltonen Miksi olet ryhtynyt seurakunnan luottamushenkilöksi? MIKÄ ON? Augsburgin tunnustus (1530): artikla V: Jotta saisimme
LisätiedotLuottamuksesta osallisuutta nuorille. Eija Raatikainen, KT Twitter:
Luottamuksesta osallisuutta nuorille Eija Raatikainen, KT Twitter: raatikaineneij1@ Esityksen rakenne Luottamus mitä se on? Epäluottamus miten se ilmenee vuorovaikutuksessa? Luotettava ihminen mistä hänet
LisätiedotAri Tarkiainen YTT Hankeasiantuntija Karelia-amk 14.2.2013 Mikkeli
Ari Tarkiainen YTT Hankeasiantuntija Karelia-amk 14.2.2013 Mikkeli Kokemuksellisen hyvinvointitiedon haaste Tiedontuotannon analyysi Uudet menetelmät ja kanssakehittäminen Hyvinvointikertomus- hyvinvointijohtaminen
LisätiedotMitä partio on? 29.3.2012 2
PARTIO Mitä se on? Mitä partio on? Partio on monipuolinen harrastus lapsille, nuorille ja aikuisille Partio on käytännön toimintaa, jonka takana on kuitenkin arvoja ja ihanteita Viikoittaisissa kokouksissa
LisätiedotJOPE. Tutkimus- ja kehittämiskysymykset olivat:
Lomake C1 HANKKEEN LOPPURAPORTTI - YHTEENVETO Hankkeen numero 1080107 Työsuojelurahaston valvoja Ilkka Tahvanainen Raportointikausi 1.5-1.12.2009 Arvio hankkeen toteutumisesta Hankkeen nimi lyhyesti JOPE
LisätiedotAnnalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma
15.1.2015 Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Annalan päiväkoti on perustettu vuonna 1982 ja se sijaitsee omalla isolla tontillaan keskellä matalaa kerrostaloaluetta. Lähellä on avara luonto
LisätiedotPuolueettomuus. Autettavan Toiminnan ehdoilla toimiminen ilo
Puolueettomuus Vapaaehtoistoiminnassa toimitaan tasapuolisesti kaikkien edun mukaisesti. Vapaaehtoinen ei asetu kenenkään puolelle vaan pyrkii toimimaan yhteistyössä eri osapuolten kanssa. Mahdollisissa
LisätiedotPIRKKALAN SEURAKUNNAN STRATEGIA. Porukalla Pirkkalassa yhdessä ollaan enemmän
PIRKKALAN SEURAKUNNAN STRATEGIA Porukalla Pirkkalassa yhdessä ollaan enemmän PERUSTEHTÄVÄ / MISSIO Seurakunta kutsuu ihmisiä armollisen ja kolmiyhteisen Jumalan yhteyteen, julistaa evankeliumia ja rohkaisee
LisätiedotTiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä!
Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä! Reetta Kekkonen Tiimin prosessit Oppiva työprosessi YHTEISÖLLISET PROSESSIT Taidot + valmiudet Reetta Kekkonen Rakenne Foorumit TIIMI / HENKILÖSTÖ VUOROVAIKUTUS
LisätiedotVoit lisätä tähän oman yksikkösi kuvan! Pateniemen päiväkodin toimintasuunnitelma
Voit lisätä tähän oman yksikkösi kuvan! Pateniemen päiväkodin toimintasuunnitelma 2018-2019 Toimintakulttuuri Toimimme sallivasti ja sensitiivisesti lasten kanssa yhdessä asioita tehden. Olemme lapsille
LisätiedotOSALLISENA METROPOLISSA DRAAMAN JA SOVELTAVAN TEATTERIN MENETELMIEN MAHDOLLISUUDET
OSALLISENA METROPOLISSA DRAAMAN JA SOVELTAVAN TEATTERIN MENETELMIEN MAHDOLLISUUDET Yli vuoden kansalaisnavigoinnin jälkeen on hyvä koota yhteen tähänastisia kokemuksia draaman ja soveltavan teatterin mahdollisuuksista.
LisätiedotMikkelissä islamin opetus järjestetään keskitetysti ja yhdysluokkaopetuksena.
13.4.6 Uskonto Islam Tässä oppimääräkuvauksessa tarkennetaan kaikille yhteisiä uskonnon sisältöjä. Paikalliset opetussuunnitelmat laaditaan uskonnon yhteisten tavoitteiden ja sisältökuvausten sekä eri
LisätiedotOnko kirkko kiinnostunut hyvinvoinnista tai hyvästä elämästä? Jouni Sirviö Kokkolan suomalainen seurakunta
Onko kirkko kiinnostunut hyvinvoinnista tai hyvästä elämästä? Jouni Sirviö Kokkolan suomalainen seurakunta I) Hyvinvointityön paikka kirkon elämässä - teologinen näkökulma II) Paikallisseurakunnan toiminta
LisätiedotTOIVON TIEKARTTA SUOMEN LÄHETYSSEURAN STRATEGIA
TOIVON TIEKARTTA SUOMEN LÄHETYSSEURAN STRATEGIA 2017-2022 Suomen Lähetysseura on perustettu vuonna 1859 ja se on Suomen evankelis-luterilaisen kirkon ja sen seurakuntien lähetysjärjestö. Lähetysseuran
LisätiedotYhteenveto VASU2017 verkkokommentoinnin vastauksista. Opetushallitus
Yhteenveto VASU2017 verkkokommentoinnin vastauksista Opetushallitus Verkkokommentointi VASU2017 Opetushallituksen nettisivuilla oli kaikille kansalaisille avoin mahdollisuus osallistua perusteprosessiin
Lisätiedot1. Mihin Tyttöjen Talon toimintoihin olet Isosiskona osallistunut? 2. Mitä ilonaiheita Isosiskona toimiminen on herättänyt sinussa?
Tyttöjen Talo Rovaniemi Syksy 2016 Isosisko-kyselyn yhteenvetoa 1. Mihin Tyttöjen Talon toimintoihin olet Isosiskona osallistunut? 10/10 vastaajaa Teehetki 7/10 Muita tapahtumia ja teemakertoja 4/10 Toivetorstai
LisätiedotYhteisöllisyys ja tulevaisuuden kunta, hyvinvoinnin rakentuminen? Jenni Airaksinen
Yhteisöllisyys ja tulevaisuuden kunta, hyvinvoinnin rakentuminen? Jenni Airaksinen Kunnat yhteiskunnissa Verkostojen solmukohta Paikallinen identiteetti Hyvinvoinnin tuottaminen Paikallistalous Henna Paananen
LisätiedotArvioinnin tuloksia toimintakulttuurin muuttumisesta. Anna Saloranta, tutkija Johtamiskorkeakoulu Tampereen yliopisto
Arvioinnin tuloksia toimintakulttuurin muuttumisesta Anna Saloranta, tutkija Johtamiskorkeakoulu Tampereen yliopisto Asiakkaat 4,556277056 Asiakkaat Kierros 1 Kierros 2 3. kierros 3,830897704 3,722135008
LisätiedotAsiakkaan kohtaaminen ja vuorovaikutus
Asiakkaan kohtaaminen ja vuorovaikutus Hyvään elämään kuuluu Itsemääräämisoikeuden toteutuminen sekä oikeus kunnioittavaan kohteluun vuorovaikutukseen ja oman tahdon ilmaisuun tulla aidosti kuulluksi ja
LisätiedotOsallisuuden pedagogiikka - kohti uudenlaista toimintakulttuuria. Elina Kataja, LTO, KM, Päiväkoti Kuusimäki, Lempäälä
Osallisuuden pedagogiikka - kohti uudenlaista toimintakulttuuria Elina Kataja, LTO, KM, Päiväkoti Kuusimäki, Lempäälä elina.kataja@lempaala.fi Kasvatuksen ydinkysymykset Millaisia lapsia haluamme kasvattaa?
LisätiedotAmmatillinen opettajakorkeakoulu
- Ammatillinen opettajakorkeakoulu 2 JYVÄSKYLÄN KUVAILULEHTI AMMATTIKORKEAKOULU Päivämäärä 762007 Tekijä(t) Merja Hilpinen Julkaisun laji Kehittämishankeraportti Sivumäärä 65 Julkaisun kieli Suomi Luottamuksellisuus
LisätiedotLIPERIN SEURAKUNTA - KOHTAAMISEN PAIKKA. Seurakunnan strategia
LIPERIN SEURAKUNTA - KOHTAAMISEN PAIKKA Seurakunnan strategia TOIMINTA-AJATUS Liperin seurakunta kohtaa ihmisen, huolehtii jumalanpalveluselämästä, sakramenteista ja muista kirkollisista toimituksista,
LisätiedotOhjevihko on tuotettu YVI- hankkeessa.
Kuvat ClipArt Yrittäjyyskasvatus oppimisen perustana -ohjevihkonen on tarkoitettu yleissivistävän opettajankoulutuksen opiskelijoiden ja ohjaajien käyttöön. Materiaali on mahdollista saada myös PowerPoint
LisätiedotKASVATUS, OPETUS JA KUNTOUTUS ELÄMÄNLAADUN KEHITTÄJINÄ
KASVATUS, OPETUS JA KUNTOUTUS ELÄMÄNLAADUN KEHITTÄJINÄ Kukka-Maaria Vänskä (@riihimaki.fi) OPETUKSEN TAVOITTEENA UUDEN ASIAN TAI TAIDON OPPIMINEN TERAPIAN TAVOITTEENA KEHITYKSEN TUKEMINEN UUSIEN TAITOJEN
LisätiedotKYSELY PINSKUTOIMINNASTA KIINNOSTUNEILLE, TOIMINTAAN OSALLISTUNEILLE JA AKTIIVISESTI TOIMINNASSA MUKANA OLEVILLE. Hei!
1 KYSELY PINSKUTOIMINNASTA KIINNOSTUNEILLE, TOIMINTAAN OSALLISTUNEILLE JA AKTIIVISESTI TOIMINNASSA MUKANA OLEVILLE Hei! Teen Humanistisen ammattikorkeakoulun Yhteisöpedagogi (YAMK)-opinnäytetyönä pinskutoiminnan
LisätiedotSeurakuntaan Kirkkovaltuusto Kirkkoneuvosto Menot 5 781 780
Mihin verorahat käytetään? Vuosi 2011 Seurakunnan hallinto Jumalanpalvelukset ja kirkkomusiikki 190 298 Muut seurakuntatilaisuudet 63 615 Investoinnit (kurssikeskus yms.) 293 395 Hautaan siunaaminen 117
LisätiedotEtelä- Suomen aluehallintovirasto Ulla Rasimus. Ulla Rasimus. PRO koulutus ja konsultointi
Etelä- Suomen aluehallintovirasto 15.- 16.9. 2015 Ulla Rasimus Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi 20.9.2015 Osallisuuden muodot 1) Sosiaalinen osallisuus Kouluyhteisö muodostaa suhdeverkoston, johon
LisätiedotALISUORIUTUMINEN. Ajoittain kaikki ihmiset saavuttavat vähemmv kuin mihin he pystyisivät t ja se voi suojata sekä säästää. ihmistä.
ALISUORIUTUMINEN Ajoittain kaikki ihmiset saavuttavat vähemmv hemmän, kuin mihin he pystyisivät t ja se voi suojata sekä säästää ihmistä. Alisuoriutuminen on kyseessä,, kun siitä tulee tapa - voimavarat
LisätiedotIÄSTÄ VOIMAA TYÖHÖN Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin työkaarimalli
IÄSTÄ VOIMAA TYÖHÖN Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin työkaarimalli Työhyvinvointiviikko, 28.1.2015 työhyvinvointisuunnittelija Saija Jokinen Työhyvinvointiviikko, 28.1.2015 Iästä voimaa työhön työhyvinvointisuunnittelija
LisätiedotSä oot mun - lapselle tärkeät ihmiset perhehoidossa
Sä oot mun - lapselle tärkeät ihmiset perhehoidossa Tarja Janhunen Psykologi, työnohjaaja Psykologipalvelu MIELLE Koti ja perhe Koti on paikka, jossa on läheisiä ja luotettavia ihmisiä, joilta hakee (ja
LisätiedotVuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute
Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute 28.5.2013 Minna Lappalainen, TtM, TRO, työnohjaaja minna.lappalainen@apropoo.fi Tavoitteena: Erilaisten näkökulmien ja työvälineiden löytäminen arjen vuorovaikutustilanteisiin:
LisätiedotArmolahjat ja luonnonlahjat
Armolahjat ja luonnonlahjat Rakkauden palvelua varten Jumalan antamat lahjat Luonnonlahjat ja armolahjat liittyvät t syvällisell llisellä tavalla ihmisen kokonaisvaltaiseen kutsumukseen. Luonnonlahjat
LisätiedotLAPSET MUKANA SOS- LAPSIKYLÄN SIJAISHUOLTOA KEHITTÄMÄSSÄ. Sari Carlsson Yhteiskehittämispäivä Turku
LAPSET MUKANA SOS- LAPSIKYLÄN SIJAISHUOLTOA KEHITTÄMÄSSÄ Sari Carlsson Yhteiskehittämispäivä 1.9.2017 Turku SOS- LAPSIKYLÄ VAHVISTAA LASTEN OSALLISUUTTA SOS- Lapsikylässä on vahvistettu lasten osallisuutta
LisätiedotAsiantuntijapalvelut. Kehittämisseminaari Härmän kylpylässä 25.5.2016 Ulla Yli-Hynnilä
Asiantuntijapalvelut Kehittämisseminaari Härmän kylpylässä 25.5.2016 Ulla Yli-Hynnilä Asiantuntijapalvelujen henkilöstö esimies lääkäri (1) psykologi (3) psykiatrinen sairaanhoitaja (2) puheterapeutti
LisätiedotHaluaisin, että kirkko johon kuulun on
VIRITTÄYTYMINEN AIHEESEEN Haluaisin, että kirkko johon kuulun on LEIKIN TAVOITE Johdatella ajatuksia illan aiheeseen. Herätellä miettimään mitä minä ajattelen kirkosta, sekä tuoda esiin myös toisten ajatuksia,
LisätiedotKohti varhaiskasvatuksen ammattilaisuutta HYVINKÄÄN VASU2017
Kohti varhaiskasvatuksen ammattilaisuutta HYVINKÄÄN VASU2017 kohtaa lapsen Välittää lapsista aidosti ja on töissä heitä varten Suhtautuu lapsiin ja heidän tunteisiinsa ja tarpeisiinsa empaattisesti On
LisätiedotLAPE UUDISTUSOHJELMA TUOMO LUKKARI, MUUTOSAGENTTI Ω OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ
LAPE UUDISTUSOHJELMA TUOMO LUKKARI, MUUTOSAGENTTI Ω OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ HYVINVOIVA KASVUYHTEISÖ- PROSESSI HYVINVOINTI JA SEN JOHTAMINEN MUODOSTUVAN MAAKUNNAN HAASTEET JA MAHDOLLISUUDET LAPE
LisätiedotTampereen kaupunki Hyvinvointipalvelut Päivähoito 30.9.2009. Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN
Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN Onnistuneen kasvatuskumppanuuden aloittamisen kannalta on tärkeää, että päivähoitoa koskevaa tietoa on saatavilla kun tarve lapsen päivähoidolle syntyy.
LisätiedotLapsiperheiden yksinäisyys ja vapaaehtoistoiminta Hanna Falk, tutkija, VTT HelsinkiMissio
Lapsiperheiden yksinäisyys ja vapaaehtoistoiminta Hanna Falk, tutkija, VTT HelsinkiMissio HelsinkiMissio HelsinkiMissio on uskonnollisesti ja poliittisesti sitoutumaton sosiaalialan järjestö, joka toimii
LisätiedotVASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO
YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia
LisätiedotMATKALLA TÖIHIN TYÖELÄMÄVALMIUDET. & iida. saara
MATKALLA TÖIHIN MITEN RAKENNAN OMAN POLKUNI? MISTÄ MOTIVAATIOTA? OSAANKO MINÄ? SUOMEN KIELEN TAITO JA VIESTINTÄ? VERKOSTOITUMINEN? MIHIN VOIN VAIKUTTAA? MIHIN KAIKKEEN KANNATTAA OSALLISTUA? OLENKO MINÄ
LisätiedotSuomen Changemakerin säännöt
Suomen Changemakerin säännöt Hyväksytty jäsenkokouksessa 6.10.2012 1 Tavoitteet ja yleiset toimintaperiaatteet A) Tavoite Suomen Changemaker on nuorten vaikuttamisverkosto, jonka tavoitteena on globaali
LisätiedotHelatorstai Joh.17:24-26, Apt.1:6-9 lähtöjuhlan saarna
Helatorstai Joh.17:24-26, Apt.1:6-9 lähtöjuhlan saarna Me juhlimme tänään Jeesuksen taivaaseen astumista. Miksi Jeesus meni pois? Eikö olisi ollut parempi, että hän olisi jäänyt tänne. Helposti ajattelemme,
LisätiedotVapaaehtoistoimintaa tukevien verkkokoulutusten ja - palveluiden kehittäminen digitaalisten sovellusten kautta. Vapaaehtoisverkostopäivät 7.11.
Vapaaehtoistoimintaa tukevien verkkokoulutusten ja - palveluiden kehittäminen digitaalisten sovellusten kautta Vapaaehtoisverkostopäivät 7.11.2018 Vapaaehtoistoiminnan kehittämisen taustaa Suomen ortodoksisen
LisätiedotNY Yrittäjyyskasvatuksen polku ja OPS2016
NY Yrittäjyyskasvatuksen polku ja OPS2016 Nuori Yrittäjyys Yrittäjyyttä, työelämätaitoja, taloudenhallintaa 7-25- vuotiaille nuorille tekemällä oppien 55 000 oppijaa 2013-14 YES verkosto (17:lla alueella)
LisätiedotKehittämisen myönteinen kehä
Kehittämisen myönteinen kehä Järjestöt ja kunnat kumppanuuden uudet askeleet 3.12.2014 Joensuu Mervi Janhunen-Ruusuvuori gsm: 050 439 0535 mervi.janhunen-ruusuvuori@naapuri.fi Mervi Janhunen-Ruusuvuori
LisätiedotANNETAAN LAPSILLE LAPSUUS
ANNETAAN LAPSILLE LAPSUUS Kuullaan lapsen ääni Varhaiskasvatuksen kehittämissuunnitelma 2014 VAKE-työryhmä: Anne-Maria Ahlstedt Kirsi Marila Kirsi Risto Iiris Tornack Kuvat: kannessa ja sivuilla 3, 4,
LisätiedotKuulemista vai kumppanuutta - miten kuntien työntekijöiden ja johdon toimintatavat muuttuvat? Osa 2. Tapaustutkimuksia
Kuulemista vai kumppanuutta - miten kuntien työntekijöiden ja johdon toimintatavat muuttuvat? Osa 2. Tapaustutkimuksia Tapaustutkimukset osana väitöskirjaa Väitöskirja: The Professional Side of Co-Production
LisätiedotKOHTAAMISEN YHTEISÖ Puijon seurakunnan toiminnan suunta vuoteen 2020
KOHTAAMISEN YHTEISÖ Puijon seurakunnan toiminnan suunta vuoteen 2020 MISSIO Kirkon ja seurakunnan tehtävä perustuu Jeesuksen antamiin lähetys- ja kastekäskyyn sekä rakkauden kaksoiskäskyyn. VISIO Puijon
LisätiedotL U PA T E H D Ä F I K S U M M I N. VM, Valtiokonttori, Senaatti, Valtori #Työ2piste0
L U PA T E H D Ä F I K S U M M I N VM, Valtiokonttori, Senaatti, Valtori #Työ2piste0 Tavoitteenamme on joustavasti toimi ja ilmiölähtöiseen työskentelyyn kykenevä valtionhallinto, jossa on mahdollisuus
LisätiedotOsallisuuden ja kokemuksen prosessointia tehtävän avulla
Osallisuuden ja kokemuksen prosessointia tehtävän avulla POIMU Sosiaalityön käytännönopettajien koulutus Kirsi Nousiainen 13.11.2014 Lahti 13.11.2014 Kirsi Nousiainen 1 Kolme näkökulmaa ohjaukseen 1. Ihminen
LisätiedotSEURAKUNTAOPISTO LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1. Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Kristillinen kasvatus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI
SEURAKUNTAOPISTO LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Kristillinen kasvatus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden työpaikat ja ajankohdat suunnitellaan
LisätiedotMIHIN OIKEIN LUOTAT? JA KYSYMYS YLPEYDESTÄ JA NÖYRYYDESTÄ VARIKKO 23.8.2015
MIHIN OIKEIN LUOTAT? JA KYSYMYS YLPEYDESTÄ JA NÖYRYYDESTÄ VARIKKO 23.8.2015 JES. 36:4-7 "Ilmoittakaa Hiskialle, että suurkuningas, Assyrian kuningas, sanoo näin: Mihin oikein luotat, kun luulet yhä olevasi
LisätiedotKAUPUNKI NUORTEN. uuden sukupolven kaupunkikokemus ja tulevaisuuden palvelut
KAUPUNKI NUORTEN PALVELUNA uuden sukupolven kaupunkikokemus ja tulevaisuuden palvelut Kati Kumpulainen, TKI-asiantuntija Emmi Putkonen, Projektiassistentti FT Mirja Kälviäinen, asiantuntija- käyttäjätutkimus,
LisätiedotOPS Minna Lintonen OPS
26.4.2016 Uuden opetussuunnitelman on tarkoitus muuttaa koulu vastaamaan muun yhteiskunnan jatkuvasti muuttuviin tarpeisiin. MINNA LINTONEN Oppilaat kasvavat maailmaan, jossa nykyistä suuremmassa määrin
LisätiedotMahdollisuuksien kirkko Annmari Salmela / Vapaaehtoistyo.fi Facebook:
Mahdollisuuksien kirkko Annmari Salmela / Vapaaehtoistyo.fi annmari.salmela@vapaaehtoistyo.fi Twitter: @AnnmariSa / @Vapaaehtoistyo Facebook: Vapaaehtoistyofi.fi Trendit uutta yhteisyyttä kohti Seurakunnat
LisätiedotOsallisuutta etsimässä Hepolan koululla
Osallisuutta etsimässä Hepolan koululla Pienryhmän erityisluokanopettaja Kati Evinsalo Yhdessä osallisuuteen Yläkoulun kehitysvammaisten nuorten pienryhmässä kahdeksan 13-17-vuotiaan (7.-9.lk) nuoren ja
LisätiedotOmatunto kolkuttaa. Jumalan, äidin vai tasavallan presidentin ääni? Muoto ja sisältö: periaatteet ja käytäntö
Omatunto kolkuttaa Jumalan, äidin vai tasavallan presidentin ääni? Jokaisella meillä on omatunto. Omalla tunnolla tarkoitetaan ihmisen sisäistä tajua oikeasta ja väärästä. Se on lähtöisin Jumalasta, vaikkei
LisätiedotNuoret nuorten palveluiden kehittäjinä Osallisuutta vai asiakaslähtöisyyttä
Nuoret nuorten palveluiden kehittäjinä Osallisuutta vai asiakaslähtöisyyttä Tapio Kuure Valtio-opin dosentti Tutkija, Nuorisotutkimusverkosto 38. Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät Marina Congress Centre,
LisätiedotNuorten kuuleminen ja osallisuus. Siiloista kokonaisuuteen Pori Sivistysjohtaja Eija Mattila Huittisten kaupunki
Nuorten kuuleminen ja osallisuus Siiloista kokonaisuuteen 9.2.2018 Pori Sivistysjohtaja Eija Mattila Huittisten kaupunki KAUPUNKISTRATEGIA 2017-2025 VISIO 2025 - Hulluna Huittisiin! Huittinen on turvallinen
Lisätiedot8. Skolastiikan kritiikki
8. Skolastiikan kritiikki luterilaisen ja katolisen reformaation ristiriidat kehittyivät Lutherin myöhäiskeskiajan teologiaan kohdistuvan kritiikin pohjalta reformoitu traditio omaksui suuren osan luterilaista
LisätiedotProjektinhallintapäivä Päivi Kähönen-Anttila
Projektinhallintapäivä 5.6.2019 Päivi Kähönen-Anttila 1.Omistajuus Epäselvät tehtävänannot tai tehtävän osoittaminen useammalle henkilölle aiheuttaa ennen pitkää haasteita ja herättää epäluottamusta tiimin
Lisätiedot