Varsinais-Suomen Mehiläishoitajat. Raisio Maritta Martikkala SML ry
|
|
- Sami Ketonen
- 6 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Varsinais-Suomen Mehiläishoitajat Raisio Maritta Martikkala SML ry
2 Juhlavuotena saadaan näkyä Maailman Mehiläispäivä la Paikallisyhistysten tapahtumia Esim. paikkakunnan kaikissa kouluissa joku puhumassa mehiläisistä Suomen Luonnonkukkien päivä Suomen Luonnon päivä 26.8.
3 Juhlavuotena saadaan näkyä Suomen Luonnonkukkien päivä Suomen Luonnonsuojeluliiton tapahtuma Vuonna 2017 teemalajeja on seitsemän Metsäkurjenpolvi kohtalaisen hyvä mesi + siitepöly Niittyleinikki Heinätähtimö Ojakellukka Harakankello Nurmitädyke Hiirenvirna myrkyllinen, siitepöly mesi kostea paikka, kuivana kesänä hyvä, siitepöly + mesi ei kovin hyvä pieni, mesi+sp rantatädyke hyvä mesi+sp
4 Esikotelomätä (Paenibacillus larvae larvae itiöt)
5 Esikotelomätä (Paenibacillus larvae larvae itiöt)
6 Ongelmia sikiöalalla? Sisäänpäin painunut, tummunut kennonkansi Kalkkisikiö Kennon kannessa reikä
7 Talvella kuollut pesä
8 Talvella kuollut pesä
9 Talvella kuollut pesä
10 Talvella kuollut pesä
11 Talvella kuollut pesä
12 Talvella kuollut pesä
13 Talvella kuollut pesä
14 Esikotelomätä (Paenibacillus larvae larvae) - Mehiläisten vaiva niin kauan kuin ollut mehiläisiä - Kliiniset oireet eli kuolleita toukkia pesässä vaatii laajempia toimenpiteitä - Itiöitä hunajanäytteissä suuri vaara! (++ tai +++)
15 Esikotelomätä (Paenibacillus larvae larvae) - Leviää tarhaajan pesästä toiseen - Leviää tarhalta toiseen - Leviää tarhaajalta toiselle - Tärkeimmät leviämistavat * pesäkauppa * ryöstö (toisesta pesästä, tarhalta, villipesä)
16 Esikotelomädän leviäminen pesässä Kuollut toukka Kuollut toukka tuottaa 2-3 tuottaa 2-3 miljardia miljardia itiötä itiötä Itiöt leviävät kaikkialle Itiöt leviävät kaikkialle pesään, pesään, säilyvät kymmeniä säilyvät kymmeniä vuosia vuosia Pesäkalusto Pesäkalusto Kaikki kakut Hunaja ja ja muut tuotteet Mehiläiset Mehiläiset Toukkaruuan mukana Toukkaruuan Toukkaan, alle mukana 1 vrk ikäiset toukkaan, alle herkkiä 1 vrk ikäiset herkkiä yli yli 3 3 vrk vrk immuuneja immuuneja Ruokkijamehiläinen
17 Ekm-hunajanäyte Hunajanäyte noin 2 rkl korkilliseen putkiloon Sikiökakkupala, jossa sairaita/kuolleita toukkia (Ekmepäily)
18 Esikotelomädän havaitseminen Kliinisiä oireita harvakseltaan näkee Pesä voi olla vahva Oireet yllätys myös tarhaajalle Sikiöalaa ei ole tarkasteltu huolellisesti riittävän usein Usein pesässä epätyypillisiä oireita, joista virus tai muu epäily saattaa olla myös esikotelomätä
19 Esikotelomätä saneeraus a) Harjaaminen pohjukkeille * Esim. keväällä voikukan kukinnan aikaan harjataan mehiläiset puhtaan pesälaatikon eteen * Uudessa laatikossa vain pohjukkeita * Kaikki ruoka- ja sikiökakut sulatetaan tai poltetaan b) Harjaaminen pohjukkeille, mutta sikiöt säästäen * Kuten edellinen, mutta sikiökakuille jätetään vähän mehiläisiä ja niistä kootaan ns. saneeraustorni (useamman pesän kakut yhdistetään) * Saneeraustorni joko jätetään samalle tarhalle tai viedään toiseen tarhaan * Saneeraustorni saneerataan n. 3 viikon kuluttua kuten kohdassa a)
20 Esikotelomätä saneeraus c) Kahdenkertainen harjaaminen ns. liuskapohjukemenetelmällä * Saneerataan pesä kaksi kertaa kuten kohdassa a), mutta ensimmäisellä kerralla harjataan mehiläiset ensin pelkkiä pohjukeliuskoja sisältävään laatikkoon (esim. pahvilaatikko) tai laatikon eteen * 1-2 päivän päästä uusi harjaus pohjukkeita sisältävän laatikon eteen * Kaikki kakut myös pohjukeliuskakakut sulatetaan
21 Esikotelomätä saneeraus d) Pesän hävittäminen (polttaminen) * mehiläiset lopetetaan esim. bensiinin avulla ja kakut poltetaan n. 0,5 m syvässä kuopassa
22 Tanskalaiset H. Hansen ja C. Brödsgaard ovat tutkineet erilaisten kaluston desinfiointikeinojen tehoa. Kokeessa esikotelomätäisistä pesistä otetut pesäosastot desinfioitiin eri tavoilla. Tämän jälkeen tutkittiin desinfioinnin kestäneiden itiöiden määrä. Tutkimuksessa tutkittiin neljä käytännön tarhaukseen soveltuvaa keinoa: painepesuri pesu harjalla 2 % Virkon S Liekitys kylmä vesi konetiskiaine sumutuksena Teho: 83 % 81 % 75 % 83 % Kaikkien desinfiointitapojen teho jäi 80% paikkeille. Jatkokokeessa kuitenkin todettiin että saavutettu teho on riittävä. Kun pestyt osastot laitettiin puhtaisiin pesiin, ei yksikään pesä sairastunut esikotelomätään vuoden kestäneen seurannan aikana. Kakuston desinfiointiin ei ole kotikonsteja Maritta Martikkala - sulatus SML ja ryuudet pohjukkeet on ainoa varma vaihtoehto.
23 Toimitatapa Sveitsissä esikotelo- ja toukkamädän torjunnassa tarkastaja tutkii koko tarhan ei kliinisiä oireita tulos kliinisiä oireita pesän vahvuus heikko keskiverto heikko pesän vahvuus vahva vahva ei toimenpiteitä viranomainen päättää tekoparvi
24 EKM:n itiöitä tarhaajien hunajanäytteissä Seppo Korpelan tulosten (2004) mukaan väljästi tulkiten yhdellä kymmenestä joka kuudennella joka kolmannella joka toisella tarhaajalla
25 % pesistä 40 P.Larvae-bakteerin määrä positiivisissa pesissä positiiviset pesät (kpl) vähäinen kasvu runsas kasvu
26 Mitä nyt? - Muutos EKM-asetukseen? - Onko tarvetta? - Varsinais-Suomi muutoksen kannalla
27 Mitä muutoksia asetukseen? Ehdotus 1: - Pienestä itiömäärästä ei vielä rajoittavia määräyksiä - Myytävät pesät oltava aina puhtaita eli itiöttömiä - Koko maa jaetaan kahteen alueeseen - Pohjois- ja Itä-Suomi: nykyinen eli vain itiöttömät pesät ei rajoittavia - Varsinais- ja/tai Lounais-Suomi: itiöitä voi olla pesissä pieni määrä (+), mutta jos enemmän rajoittavat määräykset - missä raja menisi, jos sellainen piirretään? - Rajan yli ei saa siirtää kuin itiöttömiä pesiä tarhaaja testaa
28 Mitä muutoksia asetukseen? Ehdotus 2: - Vain kliininen tauti valvottava eläintauti - Myytävät pesät oltava aina puhtaita eli itiöttömiä - Rajan yli saa siirtää vain itiöttömiä pesiä??? - Muu ratkaisu?
29 Mitä muutoksia asetukseen? Mitä etua: - Saneerausmotivaatio säilyy korkeana myös tiheän tarhauksen alueella - Paikallinen tehosaneeraus käynnistyy - Myös tarhaajat, jotka rajoittavien pelossa piilottelevat tautia, rohkaistuvat selvittämään tilanteen (hunajanäytteet)
30 Mitä tänä kesänä? - Paikalliset tehosaneeraukset - Paikallisyhdistysten tautivastaavat - Tarhaajat saneeraavat lähialueella yhtä aikaa - takaisinsaastunta lähialueelta estyy Varroapunkkitaso samalla alas!
31 EVIRAN tilastoa - Näytteitä lähetetty kiitettävästi Eviraan 1731 näytettä - N. 8% positiivisia ( %) - positiivisia tarhaajia 21% ( %) - 85% omavalvontanäytteitä viranomaisnäytteitä (19% positiivisia, tarhaajista 40%) - Eviran ekm-tautitarkastajia käytettiin paremmin kuin 2015
32 SML:n jalostusprojekti - Havaintotarhaajaseminaarissa aloitus - Paikalla yli 50 tarhaajaa - Emonkasvattajina kiinnostuneita/mukaan lähteviä 22 kpl - Tarkkailijatarhaajina kiinnostuneita/mukaan lähteviä 29 kpl - Kesällä järjestetään koulutus tarkkailun käytännön toimenpiteistä Mustialassa - Tutkimustoimikunta tekee tarkemman suunnitelman - Tutkimusrahoitushakemus? - Keinosiemennystä käytetään apuna puhdasparituksissa - Puhdasparitustarhoja tarvitaan eri puolille Suomea
33 SML:n jalostusprojekti Mitä hyötyä jalostusprojektista on? - Jalostus suunnitelmallista - Pitkäjänteistä - Myös kuhnurilinjat tiedossa - Yhteistyö - Suurempi materiaali käytettävissä - Tieto tarhaajille beebreed.eu:n kautta - kansainvälisyys
34 SML:n jalostusprojekti Emonkasvattajat emolinjat Tarkkailtavat emot Tarkkailutarhaajat Tarkkailtavat ominaisuudet - Talvehtiminen - Sadontuotto - Rauhallisuus - Parveilu - Terveys jne. PALAUTE emonkasvattajalle
35 Aikataulusuunnitelma - Koepesien perustaminen heinäkuussa jaokkeina - Tarhalle vähintään 8 kpl yhteiskuntia - Vähintään kahdesta eri linjasta emot - Vähintään 4 kpl sisarkuningattaria - Samanlainen hoito - Samanlainen punkintorjunta (tarhaajan oma menetelmä) - Ensimmäiset arvostelut keväällä 2018 Emonkasvattaja b Emonkasvattaja a Linja 1 Emonkasvattaja c Emonkasvattaja a Linja 2
36 Käytännön järjestely koetarhalla Emonkasvattaja Linja 1 Emonkasvattaja Linja 2 sisaremot sisaremot Koetarha
37 Puhdasparitustarhat * eri puolille Suomea (sopimukset?) * ei ulkolaisten emojen tuontia * vähintään 10 km:n säteellä ei muita mehiläisiä * 1-2 km vesialue riittää yleensä, että ei ylitä -riippuu esim. tuulisuudesta (meri, järvi, joki?) * yli 2vko:n ikäinen kuhnuri lentää n min kerrallaan * hyvät kuhnurit syntyy sikiöalan reunalla sperman optimi kehitys C
38 Beebreed.eu - Emonkasvattaja syöttää tiedot tietokantaan - Jokaiselle emolle ID - Koetarhaaja syöttää tiedot tietokantaan
39 Varroa
40 Varroanaaras suosii kuhnuritoukkien kennoja Lisääntymispaikkana Työläinen Kuhnuri MIKSI? varroa nuori sukukypsä nuori sukukypsä
41 sikiöiden ja punkkien määrä Varroa tekee suurimat tuhot elokuussa tappamalla talvimehiläisiä 1000 kpl Tällainen pesä kuolee jo loppusyksyllä sikiöt ei torjuta torjuttu kuukaudet Varroapunkin loisimat mehiläiset ovat heikompia. Sikiövaiheessa 2 punkin loisimat mehiläiset elävät vain n. viikon, yhden punkin loisimat tuskin kevääseen. Tämän vuoksi punkkien tavoitemäärä elokuulla on alle 500 jotta pesä säilyttää normaalin vahvuutensa. Korkeilla punkkimäärillä (punkkeja on yhtä paljon kuin sikiöitä elokuussa) vahvakin pesä voi kuihtua olemattomiin kuukaudessa. Siivettömät ja epämuodostuneet mehiläiset ovat selvä merkki äärirajan läheisyydestä Jos tilanne huomataan jo kesällä, pesä saadaan normaaleilla torjunnoilla (kuhnurien leikkaus, muurahaishappo + oksaalihappo) kohtuulliseen talvehtimiskuntoon.
42 Torjunnan suunnittelu seurannan avulla Seuraa 2 viikkoa ja laske pohjalle pudonneet punkit/päivä Estä muurahaisten pääsy punkkilevylle!
43 Varroan torjunta Hoitotekniset menetelmät Kuhnurikakkumenetelmä - rakennuttamiskehä tai kuhnurikakku sikiöalan viereen - poistetaan peittosikiövaiheessa, pakastetaan tai hävitetään - toistetaan 2-3 kertaa, vähentää punkkien määrää 50 %
44 Varroapunkkitorjunta nyt Nykyinen ohje: kuhnurikakkujen poisto + Muurahaishappo tai Tymoli elokuussa + oksaalihappotiputus marras-joulukuussa kesällä elokuussa Haasteita: - Verkkopohja auki? - Lentoaukko 15 cm 2? - Oikea annostus? - Elokuun torjunta myöhässä? - Takaisin saastunta ympäristöstä - Ryöstö marras-joulu Puhdistuslennon jälkeen OH tai Toukokuussa pistekäsittely
45 Uusia ja vanhoja punkkitorjuntamenetelmiä Ultraäänitorjunta?
46 ValtersBrusbardis Latvian Beekeepers Association Hive Clean varroantorjunnassa suranta Tulokset: - 2 tarhaa hyvä - Muut korkeita punkkimääriä tai ongelmia ja pesäkuolemia
47 Tutkimustuloksia oksaalihapon kaasutuksesta punkintorjunnassa Journal of Apicultural Research, 2015 Vol. 54, No. 2, Towards integrated control of varroa: 2)comparing application methods and doses of oxalic acid on the mortality of phoretic Varroa destructor mites and their honey bee hosts Hasan Al Toufailia*, Luciano Scandian and Francis L W Ratnieks Laboratory of Apiculture & Social Insects, School of Life Sciences, University of Sussex, Brighton, UK Johtopäätökset: - Oksaalihappo tiputtamalla ja kaasuttamalla yhtä tehokas - kaasutus mehiläisille hellävaraisempi eli hieman pitkäikäisempiä - Verrattiin oksaalihappo tiputusta, kaasutusta ja sumutusta - sikiöttömät pesät
48 Oksaalihapon vaikutukset Varroapunkkiin ja mehiläiseen Varroantorjunta oksaalihapolla sikiöttömänä aikana - alustavat tulokset - vertailu OH-tiputus ja kaasutus - tutkittiin * kuolleisuus * ruoan otto * suolen seinämän terveys - Tulokset: * OH-kaasutus -> mehiläiset pitkäikäisempiä
49 Oksaalihappo Ominaisuuksia: - Keskivahva happo - Liukenee kohtalaisesti veteen ja alkoholiin - Luonnossa suoloina usein kasveissa - Esim. Käenkaali, suolaheinä, raparperi - Muodostaa kalsiumin kanssa elimistössä virtsatiehyihin virtsakiviä SUURINA MÄÄRINÄ SANGEN MYRKYLLISTÄ! Turvallinen käyttö: Etenkin oksaalihappopöly on vaarallista Puoli- ja kokonaamari, jossa kaasusuodatin
50 Puhdistuskyvyn testaaminen Hannu Lappalainen Irrotettu pala pakastimeen Palautetaan samaan asentoon, samaan paikkaan Kuolleet toukat poistettu <18 h
51 Puhdistuskyvyn testauksen tulokset Hannu Lappalainen Hyvin puhdistettu kennopala Huonosti puhdistettu kennopala
52 Puhdistuskäyttäytymisen testaus neulamenetelmä - 10x10 sabluuna - valitaan aukoton peittosikiökakku - toukat korkeintaan vaaleanpunasilmäisiä - Nurkkakennot merkitään - Pistetään neulalla 50 kennoon pohjaan saakka - Merkitään 51 kenno - Kakku takaisin pesään - Lasketaan h kuluttua avatut kennot - Kaikki pesät testataan samaan aikaan ja 3 kertaa/v
53 Pieni pesäkuoriainen (Aethina tumida)
54 Pieni pesäkuoriaisen Euroopan valloitus kotoisin Afrikasta (Saharan eteläpuolelta) Euroopassa löydetty ensimmäisen kerran tuontikuningattarista Portugalissa 2004 (pesät tuhottiin eikä kuoriainen ennättänyt levitä) 2014 Etelä-Italiasta Calabrian maakunnasta kaikki pesät, joista löydettiin, tuhottiin ja maaperä desinfioitiin 2015 syksyllä uusia tapauksia Calabriasta 2016 syksyllä uusia tapauksia aiempaa hieman pohjoisempaa
55 Toukan tuntomerkit Kerman valkoinen Vahakoisan toukka Muistuttaa vahakoisan toukkaa n. 1 cm pitkä Kolme paria etujalkoja Jaokkeissa selkäpuolella piikit Peräpäässä selvät piikit
56 Pieni pesäkuoriainen mehiläispesässä Munii pesään Toukat syövät hunajaa, mehiläistoukkia ja siitepölyä Kennosto tuhoutuu Hunaja alkaa käymään Runsaslukuisena esiintyessään tuhoaa mehiläispesän Toukka kaivautuu pesän eteen maahan (10-30 cm), koteloituu ja kuoriaisena hakeutuu mehiläispesään lisääntymään
57 Otsikko Leipis
58 Kliiniset oireet Pesässä munimaan tulleita kuoriaisia ruskea (sävy voi vaihdella) 5-7 mm pitkä Aukkoinen sikiöala Reikäisiä kennonkansia Hunaja kennostoissa käy Kennoissa vaaleita munia
59 Leviäminen Voi lentää pitkiäkin matkoja (n. 10 km) tuulen mukana Voi levitä mehiläisten tai hoitotarvikkeiden mukana (käsittelemätön hunaja, vaha, kakusto, kalusto) Voi levitä hedelmien mukana Puun tai saastuneen maaperän mukana
60 Otsikko Pieni pesäkuoriainen-mehiläispesän tutkiminen
61 Pienen pesäkuoriaisen pyydys
62 Otsikko
63 Freeman bee trap
64 Erilaisia pyydyksiä ja ansoja pienelle pesäkuoriaiselle
65 Kennolevyn mitat [mm] Muovinen 4 mm kennolevy sijoitetaan lentoaukosta pesän pohjalle. Aikuiset kuoriaiset piiloutuvat mehiläisiltä kennolevyn käytäviin.
66 Mitä teen jos näen epäilyttävän koppakuoriaisen mehiläispesässä? Ilmoita eläinlääkärille toimita aikuiset, toukat tai munat välittömästi Eviran Kuopion laboratorioon Käytä suljettua astiaa mukaan nimesi ja osoitteesi, tarhan nimi ja sijainti Älä lähetä eläviä kovakuoriaisia, toukkia tai munia postissa pidä näytteitä pakastimessa yön yli tai 70 % etanolissa
67 SML 100 vuotta juhlitaan yhdessä!
Mehiläiskuolleisuuden ja tautien seurannan EU-pilottiohjelma
Mehiläiskuolleisuuden ja tautien seurannan EU-pilottiohjelma 2012-2013 Sirpa Heinikainen, tutkija Elintarviketurvallisuusvirasto Evira Eläintautibakteriologian tutkimusyksikkö, Kuopio Tausta mehiläiskuolemat
LisätiedotTero Hämäläinen Kevätkokousesitelmä 20.4.2013. Näin hoidan mehiläisiäni
Tero Hämäläinen Kevätkokousesitelmä 20.4.2013 Näin hoidan mehiläisiäni Hoitohistoria 1964 mehiläiset kotipaikalle Sumiaisiin. Toisen polven mehiläistarhaaja. 1982 omat pesät Kuorevesi - Längelmäki alueelle,
LisätiedotMehiläisten esikotelomätä, valtuutetut tarkastajat ja pieni pesäkuoriainen
Mehiläisten esikotelomätä, valtuutetut tarkastajat ja pieni pesäkuoriainen Tarttuvat taudit- ja lääkepäivä 7.5.2015 Hanna Kuukka-Anttila, FM Eläinten terveys ja hyvinvointi yksikkö, Evira Mehiläistarhaus
LisätiedotMMM asetus esikotelomädän vastustamisesta 5/EEO/2007
MMM asetus esikotelomädän vastustamisesta 5/EEO/2007 Jos P. larvae bakteereja on todettu hunajanäytteestä, on kunnaneläinlääkärin viipymättä suoritettava tarhan sikiökakkujen kliininen tutkimus. Jos kliinisen
LisätiedotMiten taudista eroon?
Esikotelomädästä vapautuminen Esikotelomätä on mehiläisten vakava sikiötauti, joka johtaa hoitamattomana aina mehiläispesän kuolemaan. Tauti ei kuitenkaan tarkoita mehiläistarhauksen loppua, sillä tarhaajat
LisätiedotEroon esikotelomädästä
Eroon esikotelomädästä Esikotelomätä (EKM) on mehiläisten vakavin sikiötauti, joka johtaa hoitamattomana mehiläispesän kuolemaan. Taudin tunnistaminen ja torjunta ajoissa auttaa kuitenkin pääsemään siitä
LisätiedotMEHILÄISTARHAAJAN KOKEMUKSIA ESIKOTELOMÄDÄSTÄ
Mehiläistarhaaja Arja Korhonen MEHILÄISTARHAAJAN KOKEMUKSIA ESIKOTELOMÄDÄSTÄ SISÄLTÖ Mehiläistarhauksen aloitus Pesien hankinta ja EKM:n leviäminen Pesien saneeraus Omien pesien tilanne Loppupäätelmät
LisätiedotEroon esikotelomädästä
Eroon esikotelomädästä Maritta Martikkala, Tuula Lehtonen ja Ari Seppälä Esikotelomätä (EKM) on mehiläisten vakavin sikiötauti, joka johtaa hoitamattomana mehiläispesän kuolemaan. Taudin tunnistaminen
LisätiedotOhje mehiläisten esikotelomätään liittyvistä viranomaistoimista
Esittelijä Hanna Kuukka-Anttila Sivu/sivut 1 / 5 Tämä ohje on tarkoitettu helpottamaan mehiläisten esikotelomädän vastustamiseksi tehdyn maa- ja metsätalousministeriön asetuksen (11/2015) soveltamista
LisätiedotPesässä on aina yli 20 C ja sikiöinnin aikana yli 30 C, suhteellinen kosteus sikiöalalla on yli 90 %
Mehiläiset ja taudit Mehiläispesässä on runsaasti hiilihydraatteja, valkuaisia ja rasvoja Lisäksi siellä on suuri joukko tiiviissä kosketuksessa toisiinsa olevia toukkia ja aikuisia mehiläisiä Sama hengitysilma
LisätiedotKumoaa Mehiläisten esikotelomädästä 27.3.1990 annettu maa- ja metsä- talousministeriön eläinlääkintöosaston yleiskirje n:o 210.
D 127 MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Eläinlääkintä- ja elintarvikeosasto PÄÄTÖS nro 2/EEO/96 Päivämäärä 4.1.1996 Dnro 976/50-95 Voimaantulo- ja voimassaoloaika 1.6.1996 - toistaiseksi Eläinlääkäreille ja
LisätiedotMehiläisillä loisivista tuhoisista punkeista meillä esiintyy 2 lajia: Varroa destructor, n 1 mm mittainen ulkoloinen, alkuaan intianmehiläisellä
Mehiläisillä loisivista tuhoisista punkeista meillä esiintyy 2 lajia: Varroa destructor, n 1 mm mittainen ulkoloinen, alkuaan intianmehiläisellä loisiva laji, joka on onnistunut siirtymään arviolta 1900-luvun
LisätiedotEmonkasvatus Kirkkonummen Mehiläistuote/2014 1
Emonkasvatus 1 Hoitajakuntien valmistelu Valitaan hoitokunniksi vahvoja ja terveitä yhdyskuntia puhdistuslennon jälkeen tehdään punkin torjunta joko puhdistuslennon jälkeen oxtiputuksella tai myöhemmin
LisätiedotVarautumissuunnitelma pienen pesäkuoriaisen (Aethina tumida) varalle Suomessa
Varautumissuunnitelma pienen pesäkuoriaisen (Aethina tumida) varalle Suomessa Kuva: Jessica Louque Tuula Lehtonen Suomen Mehiläishoitajain Liitto SML ry 2015 Tiivistelmä Pieni pesäkuoriainen (Aethina tumida)
LisätiedotEMONKASVATUS ILMAN TOUKANSIIRTOA
EMONKASVATUS ILMAN TOUKANSIIRTOA MILLERIN MENETELMÄ Muotoiltu pohjukekehä annetaan hyvin rakentavan kunnan rakennettavaksi Kun pohjuke on rakennettu puoliväliin, se annetaan siitoskuntaan kahden pesään
LisätiedotMehiläsitarha, Juhmon marjatila, Tuusula
Ihmiset ovat jo vuosituhansia sitten keksineet, että hunajaa saa helpoiten tarhaamalla mehiläisiä. Kesän aikana mehiläiset keräävät yhteen pesään ravinnoksi hunajaa noin 40 kg. Leppoisa Helmer Lauren on
LisätiedotMaa- ja metsätalousministeriön asetus mehiläisten esikotelomädän vastustamisesta
MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ ASETUS nro 5/EEO/2007 Päivämäärä Dnro 24.5.2007 1273/01/2007 Voimaantulo- ja voimassaoloaika 1.6.2007 - toistaiseksi Kumoaa Mehiläisten esikotelomädän vastustamisesta 4 päivänä
LisätiedotTalvitappioiden minimoiminen mehiläistarhauksessa
Talvitappioiden minimoiminen mehiläistarhauksessa Ari Seppälä Suomen Mehiläishoitajain Liitto SML r.y. Mehiläishoito rytmittyy mehiläisten biologian ja vuodenaikojen mukaan. Kevät on luonnon heräämisen
LisätiedotPerustietoa Mehiläishoidosta
Ari Seppälä 2014 Perustietoa Mehiläishoidosta -n. 2500 mehiläishoitajaa -100 ammattimaista perheyritystä - 400 sivutoimista - suuri osa harrastajia - vapaa elinkeino -Ei luvanvaraista (normaalit säännöt)
LisätiedotPERUSTIETOJA MEHILÄISTEN PERIMÄSTÄ
EMONKASVATUS HISTORIAA Ensimmäinen kuvaus mehiläisemosta naaraana julkaistiin Espanjassa 1586. Englantilainen Charles Butler osoitti vuonna 1609, että kuhnurit ovat koirasmehiläisiä Jo vuonna 1568 Saksassa
LisätiedotAmmatillinen kotimaan opintomatka hunajantuottajille Varsinais-Suomeen, Uudellemaalle ja Kanta-Hämeeseen
Ammatillinen kotimaan opintomatka hunajantuottajille 22.-23.10.2018 Varsinais-Suomeen, Uudellemaalle ja Kanta-Hämeeseen Maatalousyrittäjä Marko Leino, Mynämäki Tilalla tuotettu hunajaa vuodesta 2011 alkaen.
LisätiedotPörinää ilmassa, möyrimistä maassa - madot ja hyönteiset luonnossa
Pörinää ilmassa, möyrimistä maassa - madot ja hyönteiset luonnossa Jarkko Niemi, Luonnonvarakeskus Lasten Yliopisto, Seinäjoki, 16.4.2016 Luennon sisältö Mitä ovat hyönteiset ja madot Mikä on niiden rooli
LisätiedotStadin Tarhaajien kokemuksia kaupunkimehiläistarhauksesta
Stadin Tarhaajien kokemuksia kaupunkimehiläistarhauksesta 2012-2014 Luonto tulee kaupunkiin, koska sen asukkaat niin haluavat Kaupunkiviljely, parvekeviljely, kotipuutarhat, jokamiehen oikeudet puistojen
LisätiedotAfrikkalainen sikarutto Suomen näkökulmasta. ELL Susanna Peiponen Vetcare Oy 12.11.&13.11.2013
Afrikkalainen sikarutto Suomen näkökulmasta ELL Susanna Peiponen Vetcare Oy 12.11.&13.11.2013 Asfivirus Afrikkalainen sikarutto, ASF Virus erittäin kestävä Tuhoutuu normaaleissa ruoanvalmistuslämpötiloissa
LisätiedotMehiläisten bakteeri- ja sienitaudit
Mehiläisten bakteeri- ja sienitaudit Eläinlääketieteen lisensiaatintutkielma Minna Kontu Eläinlääketieteellinen mikrobiologia ja epidemiologia Eläinlääketieteellisten biotieteiden osasto Eläinlääketieteellinen
LisätiedotMistä tunnistat mehiläisen?
Mistä tunnistat mehiläisen? mehiläinen ampiainen kimalainen Mehiläiset kuuluvat mesipistiäisiin. Mehiläislajeja on maailmassa noin 20 000. Useimmat niistä ovat erakkomehiläisiä, niin myös kaikki Suomen
LisätiedotKarhut mehiläistarhojen ongelmana
eabepäeva korraldamist toetab Euroopa Liit Eesti mesindusprogrammi 2017-2019 raames Karhut mehiläistarhojen ongelmana arkku Pöyhönen - Eesti mesinike teabepäeval 5.11.2017, Olustveres Kouluttajakoulutus
LisätiedotMehiläiset ja muut pölyttäjät maatalouden muutosten mittareina. Tuula Lehtonen Suomen Mehiläishoitajain Liitto SML ry Seinäjoki 26.3.
Mehiläiset ja muut pölyttäjät maatalouden muutosten mittareina Tuula Lehtonen Suomen Mehiläishoitajain Liitto SML ry Seinäjoki 26.3.2015 Mehiläiset ja maatalous Mehiläiset tuottavat hunajaa, vahaa, propolista,
LisätiedotMuhkeat marjat, Hienot hedelmät
uhkeat marjat, ienot hedelmät ölyttäjä pelastaa puutarhan ehiläiset ovat hienoja hyönteisiä, joilla on tärkeä merkitys. onien kasvien, marjojen ja hedelmien sato on riippuvainen mehiläisistä ja muista
LisätiedotHunajasato 2012, markkinatilanne ja alan tulevaisuus muita ajankohtaisia asioita
Hunajasato 2012, markkinatilanne ja alan tulevaisuus muita ajankohtaisia asioita Suomen Mehiläishoitajain Liitto 2011 Ari Seppälä ja Heikki Vartiainen SML ry. Tämän materiaalin tuottamiseen on saatu tukea
LisätiedotViranomaistoimet lakisääteisesti vastustettavia kalatauteja epäiltäessä tai todettaessa
Viranomaistoimet lakisääteisesti vastustettavia kalatauteja epäiltäessä tai todettaessa Hanna Kuukka-Anttila Eläinten terveys ja lääkitseminen yksikkö Vastustettavat kalojen taudit a. Helposti leviävät
LisätiedotAvaunt. Avaunt tuhohyönteisaine rapsikuoriaisten torjuntaan
Avaunt Avaunt tuhohyönteisaine rapsikuoriaisten torjuntaan Avaunt - rapsikuoriaisten torjuntaan Hyväksytty rapsikuoriaisten torjuntaan öljykasveissa Torjuu pyretroideille kestäviä rapsikuoriaiskantoja
LisätiedotTeabepäeva korraldamist toetab Euroopa Liit Eesti riikliku mesindusprogrammi 2013 2016 raames
Teabepäeva korraldamist toetab Euroopa Liit Eesti riikliku mesindusprogrammi 2013 2016 raames Eesti mesinike suvine teabepäev Koht ja aeg: Olustvere Teenindus- ja Maamajanduskooli ruumides, 11.07.2015.a.
LisätiedotUusi eläintautilaki. Tarttuvatautipäivä Kajsa Hakulin
Uusi eläintautilaki Tarttuvatautipäivä 21.5.2013 Kajsa Hakulin Aikataulu Laki hyväksytty eduskunnan täysistunnossa 23.4.2013 esitetään tulevaksi voimaan 1.1.2014 Taustaa Uusi perustuslaki edellyttää keskeisten
LisätiedotKalataudit vuonna 2017
Kalataudit vuonna 2017 Perttu Koski Elintarviketurvallisuusvirasto Evira Kalaterveyspäivä 22.3.2015 Helsinki Vuonna 2017 valmistetun ja maahan tuodun antibioottirehun käyttömäärä tuotettua ruokakalakiloa
LisätiedotAvaunt. Avaunt tuhohyönteisaine rapsikuoriaisten torjuntaan
Avaunt Avaunt tuhohyönteisaine rapsikuoriaisten torjuntaan Avaunt - rapsikuoriaisten torjuntaan Hyväksytty rapsikuoriaisten torjuntaan öljykasveissa Torjuu pyretroideille kestäviä rapsikuoriaiskantoja
LisätiedotMehiläinen. tukea. Muista hakea. Seminaari tarjosi tietoa. Vierailulla varroattomalla PESÄKOHTAISTA APITERAPIASTA MANSAARELLA vuosik.
2 2018 35. vuosik. Mehiläinen SUOMEN MEHILÄISHOITAJAIN LIITTO R.Y. - FINLANDS BIODLARES FÖRBUND R.F. - FINNISH BEEKEEPERS` ASSOCIATION Muista hakea PESÄKOHTAISTA tukea Vierailulla varroattomalla MANSAARELLA
LisätiedotKun minkinpennut syntyy siinä tulee aina menetyksiä. Eli jos naaras on liian lihava niin ei välttämättä hoida kaikkia pentuja tai jos naaras liian
Kun minkinpennut syntyy siinä tulee aina menetyksiä. Eli jos naaras on liian lihava niin ei välttämättä hoida kaikkia pentuja tai jos naaras liian laiha. Kuntoluokka tärkeää. Nuoret naaraat myös hävittää
LisätiedotMehiläishoidon sanasto
Mehiläishoidon sanasto Allaspesä. Pesämalli, jossa sikiöosasto on usein yli 10 kehää leveä, ja muodostaa näin eräänlaisen altaan. Sikiöosaston päälle voi lisätä tarvittaessa hunajalaatikoita, perinteisissä
Lisätiedot1. ELÄINLÄÄKKEEN NIMI. Apivar vet 500 mg lääkenauha mehiläispesään. 2. LAADULLINEN JA MÄÄRÄLLINEN KOOSTUMUS
1. ELÄINLÄÄKKEEN NIMI Apivar vet 500 mg lääkenauha mehiläispesään. 2. LAADULLINEN JA MÄÄRÄLLINEN KOOSTUMUS Kukin 15 g nauha sisältää: Vaikuttava aine: Amitratsi.500 mg Apuaineet: Täydellinen apuaineluettelo,
LisätiedotJättiputken torjuntaohjeita. osa 1
Jättiputken torjuntaohjeita Valitse sopiva torjuntamenetelmä Jos esiintymä on pieni tai se sijaitsee vesistön tai talousvesikaivon vieressä, marja/hedelmäpuiden tai pellon läheisyydessä: NIITTÄMINEN, KITKEMINEN
LisätiedotMEHILÄISEMOJEN KASVATUS JA JALOSTUS SUOMESSA
OPINNÄYTETYÖ- AMMATTIKORKEAKOULUTUTKINTO LUONNONVARA- JA YMPÄRISTÖALA MEHILÄISEMOJEN KASVATUS JA JALOSTUS SUOMESSA T E K I J Ä : Lauri Hyyryläinen LMA13M1 SAVONIA-AMMATTIKORKEAKOULU OPINNÄYTETYÖ Tiivistelmä
LisätiedotKasvitautien kirjoa onko aihetta huoleen?
Kasvitautien kirjoa onko aihetta huoleen? Asko Hannukkala, Erja Huusela-Veistola & Noora Pietikäinen MTT Kasvintuotannontutkimus Kuminasta kilpailukykyä -seminaarit 25.3.2014 Jokioinen, 27.3.2014 Ilmajoki
LisätiedotOPAS ASEPTIIKASTA DOULATOIMINNASSA
OPAS ASEPTIIKASTA DOULATOIMINNASSA 1 SISÄLLYSLUETTELO ASEPTIIKKA 3 VAROTOIMET 3 VALMISTAUTUMINEN DOULAUKSEEN 4 SAAPUMINEN SAIRAALAAN 4 KÄSIENPESU 5 SUOJAKÄSINEET 5 KÄSIENPESUOHJE 6 KÄSIDESINFEKTIO 7 SYNNYTYSSALISSA
LisätiedotYlälistapesä asumista mehiläisten ehdoilla
Ylälistapesä asumista mehiläisten ehdoilla Ihmisellä ja mehiläisellä on pitkä yhteinen historia. Alkuperäinen kanssakäyminen oli lähinnä hunajan metsästystä. mehiläiset saivat tulla omin nokkineen toimeen
LisätiedotHOITO-OHJEET. Viljelylaatikot
HOITO-OHJEET Viljelylaatikot Viljelylaatikoiden malleja Viljeltävistä kasveista yleistä Tarkista siemenien tuoteselosteesta tarvitseeko esikasvatusta, erityistä lämpöä (kasvihuone), soveltuuko avomaalle
LisätiedotEU:n komission Mehiläisten terveys -pilottihanke MMM 1042/311/2012
EU:n komission Mehiläisten terveys -pilottihanke MMM 1042/311/2012 Vastuuorganisaatio Elintarviketurvallisuusvirasto, Evira, eläintautibakteriologian tutkimusyksikkö, Neulaniementie 4, Kuopio, Sirpa Heinikainen
LisätiedotMarjaohjelma hanke tuholaistarkkailut Seminaari Suonenjoki Jari Känninen
Marjaohjelma hanke tuholaistarkkailut 2011 Seminaari 22.9.2011 Suonenjoki Jari Känninen Tuholaistarkkailuiden toteutus Tiloilla käyty pääasiallisesti kerran viikossa toukokuusta elokuun puoliväliin (sairasloma
LisätiedotLepakkorabiestutkimus
Lepakkorabiestutkimus Lepakkoseminaari 19.3.2011 Esitelmän rakenne Tietoa rabieksesta ja lepakkorabieksesta Tutkimushanke Miten voit osallistua hankkeeseen Mitä lepakkoharrastajan ja -tutkijan on hyvä
LisätiedotFRONTLINE ON MAILMAN ENITEN KÄYTETTY ULKOLOISLÄÄKE PUUTIAISIA, KIRPPUJA, TÄITÄ JA VÄIVEITÄ VASTAAN KOIRILLE JA KISSOILLE
FRONTLINE ON MAILMAN ENITEN KÄYTETTY ULKOLOISLÄÄKE PUUTIAISIA, KIRPPUJA, TÄITÄ JA VÄIVEITÄ VASTAAN KOIRILLE JA KISSOILLE Fiproniili tappaa puutiaiset, kirput ja väiveet (S)-Metopreeni estää munien, toukkien
LisätiedotMatkaraportti. Mehiläisiä Maatiloille-hankkeen opintomatka Keski-Ruotsiin
Matkaraportti Mehiläisiä Maatiloille-hankkeen opintomatka Keski-Ruotsiin 10. 12.6.2018 Keski-Ruotsin ammattimainen ja sivutoiminen hunajantuotanto ja ekosysteemipalvelut Jenni Tanski, Hunajaluotsi Oy Lauri
LisätiedotSalmonella. - hankala haastaja Nousiainen. Pirjo Kortesniemi Eläinten terveys ETT ry
Salmonella - hankala haastaja 6.6.2018 Nousiainen Pirjo Kortesniemi Eläinten terveys ETT ry 1. Lyhyesti ETTstä Sisältö 2. Salmonella tilanteita 3. Tunne vihollinen.. 4. osaat toimia 11.1.2018 Eläinten
LisätiedotMerja Vaaramaa Ovelat ötökät, tehtävä 6. OuLUMA, sivu 1
Ovelat ötökät, tehtävä 6. OuLUMA, sivu 1 1. 2. 3. 4. 5. 6. Ovelat ötökät, tehtävä 6. OuLUMA, sivu 2 7. 8. 9. 10. 11. 12. Ovelat ötökät, tehtävä 6. OuLUMA, sivu 3 13. 14. 15. 16. 17. 18. Ovelat ötökät,
LisätiedotCWD-näytekeräys -tämä siitä tulisi tietää
CWD-näytekeräys -tämä siitä tulisi tietää Sirkka-Liisa Korpenfelt tarttuvien eläintautien erikoiseläinlääkäri Virologia, Ruokavirasto sirkka-liisa.korpenfelt@ruokavirasto.fi Riistapäivät 2019 16.1.2019
LisätiedotHyvän käytännön -ohjeet mehiläistarhauksessa
1 Hyvän käytännön -ohjeet mehiläistarhauksessa Tämä on Suomen Mehiläishoitajain Liitto SMLry:n (SML) laatima ohje hyvästä käytännöstä hunajan tuotannossa. Ohjeen mukaan toimiminen riittää omavalvonnan
LisätiedotTarttuvien tautien vastustus
Tarttuvien tautien vastustus Eläinlääkäri Katja Hautala Tartuntatautien oireita Hengitystieoireet Kuume Silmävuoto Alentunut suorituskyky Ripuli Ihotulehdukset (sieni, syylät, rivi jne) Keskushermosto-oireet
LisätiedotPÖLYTYS ON MEHILÄISTARHAUKSEN ARVOKKAIN TUOTE
PÖLYTYS ON MEHILÄISTARHAUKSEN ARVOKKAIN TUOTE Mehiläispölytys lisää monien viljelykasviemme sadon määrää ja laatua. Pölytyksen arvo on moninkertainen mehiläisten tuottaman hunajan arvoon verrattuna. Pölytyksen
LisätiedotMycoplasma bovis hiljainen ja tappava? Tarja Pohjanvirta, Eläintautibakteriologia, Kuopio
Mycoplasma bovis hiljainen ja tappava? Tarja Pohjanvirta, Eläintautibakteriologia, Kuopio Mycoplasma bovis kuuluu luokkaan Mollicutes ( pehmeäihoiset ) mollikuuteilta puuttuu soluseinä, tilalla kolmikerroksinen
LisätiedotUUTTA TIETOA JA HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ MARJA-JA HEDELMÄYRITTÄJILLE. Katse syyshoitoon. Kokemuksia Norjasta ja Tanskasta. Mikkeli
UUTTA TIETOA JA HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ MARJA-JA HEDELMÄYRITTÄJILLE Katse syyshoitoon Kokemuksia Norjasta ja Tanskasta Mikkeli 3.11.2017 Matala V. 2006: Mansikan viljely Syyshoito eli sadonkorjuun jälkeiset
LisätiedotMehiläisten talvitappioihin vaikuttavat ulkoiset tekijät
2011 Mehiläisten talvitappioihin vaikuttavat ulkoiset tekijät Aino-Maija Mustalahti, SML ry, Sakari Raiskio ja Lauri Jauhiainen (MTT) Suomen mehiläishoitajain liitto ry 27.10.2011 Tiivistelmä Mehiläisten
LisätiedotMehiläistarhausta varroaa vastaan!
HUOMIO Tämä yhteenveto ei ole kehotus minkään torjuntamenetelmän lopettamiseen. Jokainen mehiläishoitaja on itse vastuussa siitä, että tekee lain vaatimat toimenpiteet varroaa vastaan. Yhteenveto neuvoo,
LisätiedotHelposti leviävien eläintautien vastustaminen
Helposti leviävien eläintautien vastustaminen Hanna Lounela Ylitarkastaja Eläinten terveyden ja lääkitsemisen yksikkö 21.1.2019 Helposti leviävät eläintaudit Eläintauti, joka merkittävästi vaikeuttaa kotieläintuotannon
LisätiedotHEVOSEN MADOTUS 01/01/2016
HEVOSEN MADOTUS 01/01/2016 (Dewormig and parasite control in horses) Ota ulostenäytteet kaikista hevosista ja madota vain ne, joilla on matoja. Muiden madottaminen on turhaa ja lisää lääkeresistenssiä.
LisätiedotHAAVAT JA HAAVAHOITO 13.2.2013 Jalostuspäivät. Heidi Kellokoski-Kiiskinen Laukaan Eläinsairaala
HAAVAT JA HAAVAHOITO 13.2.2013 Jalostuspäivät Heidi Kellokoski-Kiiskinen Laukaan Eläinsairaala ENSIHAVAINNOT Verenvuoto: valtimovuoto suihkuaa Kipu: tärinä, pinnallinen hengitys, hikoilu tuskainen ilme,
LisätiedotMehiläispesien siirtäminen
Teksti ja kuvat Maritta Martikkala Mehiläispesien siirtäminen. Miksi mehiläispesiä siirretään? aloittava tarhaaja ostaa pesän ja siirtää sen omaan tarhaansa siirto pölytyspalveluun siirto lajihunajatuotantoon
LisätiedotMehiläishoidon muut tuotteet
Mehiläishoidon muut tuotteet Keruu ja käyttö Maritta Martikkala Raisio 5.4.2017 Mitä mehiläishoitaja tarvitsee siitepölyn keruussa? Puhdas tarhapaikka (vähintään 3 km saastelähteistä) Vahva pesä, jossa
LisätiedotNaurulokki. Valkoinen lintu, jolla on harmaa selkä ja tummanruskea huppu päässä Jalat ja nokka punaiset. Elää lähes koko Suomessa
Naurulokin pesintä Naurulokki Valkoinen lintu, jolla on harmaa selkä ja tummanruskea huppu päässä Jalat ja nokka punaiset Elää lähes koko Suomessa Missä naurulokit ovat talvella? Ulkomailta löydetyt suomalaiset
LisätiedotMerja Vaaramaa Ovelat ötökät, tehtävä 6. OuLUMA, sivu 1
Ovelat ötökät, tehtävä 6. OuLUMA, sivu 1 Lajikortit 1-18: 1. Etanahaiskiainen (haiskiaiset) 2. papintappaja (sarvijäärät) 3. pääkallokiitäjä (kiitäjät) 4. pääkallokiitäjän toukka (kiitäjät) 5. isosittiäinen
LisätiedotPikkusinisiiven elinympäristöjen hoito-ohjelma Kontiolahden kunta 2016
Pikkusinisiiven elinympäristöjen hoito-ohjelma Kontiolahden kunta 2016 Tietoja lajista Pikkusinisiipi (Cupido minimus) on Suomen pienin sinisiipi ja samalla pienin päiväperhoslaji. Siipiväli on 18-25 mm.
LisätiedotOhjeet biodynaamiseen mehiläistarhaukseen ja hunajantuotantoon
Ohjeet biodynaamiseen mehiläistarhaukseen ja hunajantuotantoon Kesäkuu 2012 voimassa 1.7.2013 alkaen Biodynaaminen yhdistys Biodynamiska föreningen ry 1. VAATIMUSTENMUKAISUUS JA PERUSTEET 3 2. TARHOJEN
LisätiedotMEHILÄISTEN RAVINNON KULUTUS
MEHILÄISTEN RAVINNON KULUTUS Ajalla 1.8. - 31.5. Ammattikorkeakoulun opinnäytetyö Maaseutuelinkeinojen koulutusohjelma Hyvinkää, kevät 2014 Taina Kiimamaa TIIVISTELMÄ HYVINKÄÄ Maaseutuelinkeinojen koulutusohjelma
LisätiedotSilkkiuikku. minkki hajottajat. Podiceps cristatus Elinympäristö: ruovikkoiset järvet tai merenlahdet, joissa on tarpeeksi avovettä
Mitä syö: Silkkiuikku Podiceps cristatus Elinympäristö: ruovikkoiset järvet tai merenlahdet, joissa on tarpeeksi avovettä Kuka syö: minkki hajottajat Tiesitkö? Silkkiuikun liikkuminen maalla on vaivalloista
LisätiedotENSIHAVAINNOT TOIMENPITEET ENSIHAVAINNOT ELÄINLÄÄKÄRIN TARVE. HAAVAT JA HAAVAHOITO 14.3.2013 Killerin ravirata
ENSIHAVAINNOT HAAVAT JA HAAVAHOITO 14.3.2013 Killerin ravirata Heidi Kellokoski-Kiiskinen Laukaan Eläinsairaala Verenvuoto: valtimovuoto suihkuaa Kipu: tärinä, pinnallinen hengitys, hikoilu, tuskainen
LisätiedotKertausta virtsan liuskatestin tekemiseen
Kertausta virtsan liuskatestin tekemiseen Näytteenotto luotettavan tuloksen saaminen edellyttää asianmukaista valmistautumista ja huolellista näytteenottoa ja näytteen oikeaa säilytystä aamuvirtsa soveltuu
LisätiedotSuomen maatalous vihertyy. Tuoko vihertyminen uusia mehiläiskasveja?
Suomen maatalous vihertyy Tuoko vihertyminen uusia mehiläiskasveja? Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 VIHERRYTTÄMISTUKI Tavoitteena tukea ilmaston ja ympäristön kannalta suotuisia viljelykäytäntöjä
LisätiedotMehiläistalouden kannattavuus biologisessa harmaahomeen torjunnassa uuden yrittäjän näkökulmasta
Jani Korpi Mehiläistalouden kannattavuus biologisessa harmaahomeen torjunnassa uuden yrittäjän näkökulmasta Metropolia Ammattikorkeakoulu Tradenomi Liiketalouden koulutusohjelma Opinnäytetyö Marraskuu
LisätiedotLUONTO. Vesistö. Kuvia joista. Kuvaaja Pasi Lehtonen. Sanasto:
LUONTO Vesistö Suomen luonto on rikas. Suomessa on noin 60 000 järveä. Suomessa on myös paljon lampia, jokia ja koskia. Suurin järvi on Saimaa, jossa elää Saimaan norppa. Se on eläin, joka elää vain Suomessa.
LisätiedotPahkahomeen monet isäntäkasvit Asko Hannukkala Kasvinsuojelupäivä Hämeenlinna
Pahkahomeen monet isäntäkasvit Asko Hannukkala Kasvinsuojelupäivä Hämeenlinna 16.01.2018 Luonnonvarakeskus Pahkahometta voi esiintyä miltei kaikilla kaksisirkkaisilla kasvilajeilla Pahkahome on yksi moniisäntäisimpiä
LisätiedotMatias Rönnqvist & Asmo Saarinen Berner Oy Kasvinsuojelu ja Puutarhanhoito
Matias Rönnqvist & Asmo Saarinen Berner Oy Kasvinsuojelu ja Puutarhanhoito Matrigon 72 SG Uusi raemainen formulaatti Vanha tuttu tehoaine: -klopyralidi 720 g/kg Käyttö mansikalla sadonkorjuun jälkeen -käyttömäärä
LisätiedotPrestop Mix omenan, mansikan ja vadelman biologiseen kasvinsuojeluun
Prestop Mix omenan, mansikan ja vadelman biologiseen kasvinsuojeluun Biologinen kasvinsuojeluaine Prestop Mix Harmaahomeen (Botrytis) torjuntaan mansikalla ja vadelmalla pölyttäjien avulla levitettynä
LisätiedotTimperintie SAUVO
Biologinen torjunta ja pölytys Kasvikohtaiset ohjeet ja sijoittelu Kimalaiset Peltoviljelyksille pölytykseen ja harmaahomeen torjuntaan. Kolmen pesän yhdistelmä. Kussakin pesässä 80-100 kpl kimalaisia.
LisätiedotTuhoeläimet viljoilla, onko niitä? Erja Huusela-Veistola PesticideLife loppuseminaari 13.11.2013
Tuhoeläimet viljoilla, onko niitä? Erja Huusela-Veistola PesticideLife loppuseminaari 13.11.2013 Tuhoeläinmäärissä vaihtelua hyönteisille tyypillistä suuri vuosittainen vaihtelu - lämpötila vaikuttaa lisääntymiseen
LisätiedotHerneen kasvatus eri olosuhteissa
Herneen kasvatus eri olosuhteissa (koejärjestelyihin kuluu ensimmäisellä kerralla n. puoli tuntia, joka kerhokerran alussa n. 5 min ja viimeisellä kerralla 15-30 min) Tarvitaan: 4 astiaa kasvatukseen /
LisätiedotPienet kalat suojelevat kuumetaudilta Kambodzhassa
Sadekauden aikana Ses Sarunin perhe kerää sadevettä suuriin ruukkuihin. Ruukkuihin laitetaan kaloja, jotta vesi pysyy puhtaana. Pienet kalat suojelevat kuumetaudilta Kambodzhassa Suurissa harmaissa saviastioissa
LisätiedotKemiönsaaren Nordanån merikotkatarkkailu kesällä 2017
Kemiönsaaren Nordanån merikotkatarkkailu kesällä 2017 Tmi Vespertilio 11.8.2017 Tiivistelmä Kemiönsaaren Nordanå-Lövbölen alueelle suunnitellaan tuulivoimapuistoa. Varsinais-Suomen ELYkeskus on vuonna
LisätiedotJokamiehen oikeudet. Sinulla täytyy olla alueen omistajan lupa, jos haluat:
Jokamiehen oikeudet Ilman lupaa saat: Kerätä metsästä marjoja, sieniä, kukkia ja ruohokasveja. Kerätä käpyjä tai kuivia risuja maasta. Kävellä, hiihtää tai pyöräillä luonnossa, ei kuitenkaan pelloilla,
LisätiedotAasianrunkojäärä ja muut tulokaslajit. Aino-Maija Alanko Metsänterveysseminaari
Aasianrunkojäärä ja muut tulokaslajit Aino-Maija Alanko Metsänterveysseminaari 18.5.2016 Sisältö Aasianrunkojäärä Biologiaa Levinneisyys Isäntäkasvit Leviäminen Merkitys Vantaan tapaus Kartoitettavat metsätuhoojat
LisätiedotPienet vikkelät vipeltäjät; syyhy ja lutikat
Pienet vikkelät vipeltäjät; syyhy ja lutikat Miia Koskinen Hygieniahoitaja Sairaanhoitaja yamk Loinen (parasiitti) On eliö, joka elää toisen eliön (isäntäeliön) kudoksissa, iholla, turkissa tai läheisyydessä
LisätiedotPekka Siira Antti Siira Seppo Korpela
Pekka Siira Antti Siira Seppo Korpela Mehiläistarhauksen tila Pohjois-Suomessa 1998 Pekka Siira, Antti Siira ja Seppo Korpela Mehiläistarhauksen tila Pohjois-Suomessa 1998 Beekeeping in northern Finland
LisätiedotEI MIKÄÄN NÄISTÄ. KUVITETTU MINI-MENTAL STATE EXAMINATION Ohjeet viimeisellä sivulla. 1. Mikä vuosi nyt on? 2. Mikä vuodenaika nyt on?
POTILAS: SYNTYMÄAIKA: TUTKIJA: PÄIVÄMÄÄRÄ: 1. Mikä vuosi nyt on? 2000 2017 2020 1917 EI MIKÄÄN NÄISTÄ 2. Mikä vuodenaika nyt on? KEVÄT KESÄ SYKSY TALVI 3. Monesko päivä tänään on? 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10
LisätiedotPölytysopas Pekka Peltotalo
Pölytysopas Pekka Peltotalo Suomen Mehiläishoitajain Liitto SML r.y. Piirrokset Olli Bastman ja Futuuri Mehiläisten pölytystyön arvoksi viljelykasvien pölyttäjänä on maassamme arvioitu noin 50 miljoonaa
LisätiedotC.Difficilen säilyminen potilaassa ja leviäminen. ympäristöön www.helsinki.fi/yliopisto 24.2.2011 1
C.Difficilen säilyminen potilaassa ja leviäminen www.helsinki.fi/yliopisto 24.2.2011 1 C. Difficilen säilyminen potilaassa ja leviäminen Klostridien patogeneesistä ja leviämisestä Leviämisen ehkäisy /
LisätiedotCarbon Kick Booster:n vaikutus tuholaisiin ja torjuntaeliöihin
Carbon Kick Booster:n vaikutus tuholaisiin ja torjuntaeliöihin Marianna Simula Agropolis Oy Integroitu torjunta koristekasvituotannossa (84231) Integroitu torjunta Etelä- Suomen koristekasvituotannossa
LisätiedotKeruumenetelmän vaikutus siitepölyn mikrobiologiseen laatuun Mari8a Martikkala ja Anneli Salonen
Suomalaisten Apituo/eiden tutkimustuloksia seminaari 16.11.2012 Joensuu Keruumenetelmän vaikutus siitepölyn mikrobiologiseen laatuun Mari8a Martikkala ja Anneli Salonen Mehiläiset ja siitepöly Mehiläiset
LisätiedotKihomadot Suomen Apteekkariliitto 2010
Kihomadot Suomen Apteekkariliitto 2010 Lukijalle Lapset ja lapsiperheet kärsivät melko yleisesti kihomadoista. Tartunta tapahtuu helposti esimerkiksi käsien välityksellä. Vaiva talttuu, kunhan lääkehoitoa
LisätiedotKUORTANE Kirkonseudun ranta-alueen muinaisjäännöskartoitus korttelissa 54 2005
1 KUORTANE Kirkonseudun ranta-alueen muinaisjäännöskartoitus korttelissa 54 2005 Hannu Poutiainen, Hans-Peter Schulz, Timo Jussila Kustantaja: Kuortaneen kunta 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Kartoitustyö...
LisätiedotJääsjärven rantayleiskaavaalueen viitasammakkoselvitys
S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A HARTOLAN KUNTA Jääsjärven rantayleiskaavaalueen viitasammakkoselvitys Raportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 17.5.2015 P21428P006 Raportti 1 (10) Sisällysluettelo
LisätiedotHienokiteinen ja pehmeä hunaja
1 Hienokiteinen ja pehmeä hunaja Hunajan kiteytyminen Hunaja on kemiallisesti ajateltuna sokerien ylikylläinen vesiliuos Hunajassa olevaan veteen on liuennut enemmän sokeria kuin siihen mahtuu. Ylimääräinen
LisätiedotKotijuusto kefiiristä
Kotijuusto kefiiristä Kefiirijuusto on kotijuusto, jota voi valmistaa itse ilman ostojuoksutteita tai -hapatteita. Tekemällä kotijuustoa välttyy ostamasta muovi- tai metallipakkauksia, ja saa syödä aitoa
LisätiedotLuomutorjunta. 1) Ennakoiva torjunta. Taudeista ja tuholaisista puhdas taimi- ja siemenmateriaali
1 / 5 27.4.2013 12:14 Luomutorjunta Luonnonmukainen tautien ja tuholaisten torjunta 1) Ennakoiva torjunta Taudeista ja tuholaisista puhdas taimi- ja siemenmateriaali Kasvualustan hyvä kunto - maan mikrobisto
Lisätiedot