Pölytysopas Pekka Peltotalo

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Pölytysopas Pekka Peltotalo"

Transkriptio

1 Pölytysopas Pekka Peltotalo Suomen Mehiläishoitajain Liitto SML r.y. Piirrokset Olli Bastman ja Futuuri Mehiläisten pölytystyön arvoksi viljelykasvien pölyttäjänä on maassamme arvioitu noin 50 miljoonaa euroa, mikä on noin kuusinkertainen hunajasadon arvoon verrattuna. EU:ssa hyönteispölytys tuottaa keskimäärin kahdeksan prosentin sadonlisäyksen koko tuotantoon, mistä 85 % on mehiläisten pölytystä. Suomessa taloudellista hyötyä tulee mm. rypsille ja rapsille, mansikalle ja muille marjoille, omenalle, apiloiden siemenviljelyksille, härkäpavulle ja tattarille. Luonnonkasveille aiheutuvaa pölytyshyötyä on vaikeaa rahallisesti arvioida, ja suurin hyöty mehiläisistä jää muille kuin mehiläistarhaajille. Itsepölytys Ristipölytys Pölytys Pölytyksellä tarkoitetaan tapahtumaa, jossa heteiden ponsissa syntyvä siitepöly siirtyy emin luotille. Kukkien pölytyksen voivat yleisimmin hoitaa meidän oloissamme monet hyönteislajit ja tuuli joillakin viljelykasveilla (ruis, monet heinäkasvit ja tyrni). Yksinkertaisimmillaan pölytys voi tapahtua yhden kukan sisällä, kun heteet taipuvat luotin päälle ja varistavat siitepölyn emin luotille. Kasvi on tällöin itsepölytteinen kuten kaura, vehnä, ohra ja paljolti hernekin. Usein luotti ei kuitenkaan vastaanota oman kukan siitepölyä, vaan tarvitaan toisesta saman lajin kasviyksilöstä tai jopa eri lajikkeesta tulevaa siitepölyä. Tästä ristipölytyksestä hyötyvät mm. apilat, rypsi, rapsi, sinappi, monet marjakasvit sekä omena ja päärynä. Vaikka hedelmäpuut kukkivat runsaasti ja hyönteiset vierailevat kukissa innokkaasti, sato ei aina ole hyvä. Tämä on perintötekijöiden säätelemä ilmiö. Omenoita, päärynöitä ja mm. pensasmustikkaa viljeltäessä on usein istutettava myös ns. pölyttäjälajikkeita tai tehtävä puihin latvusvarrennoksia pölyttäjälajikkeesta. Päärynät, kirsikat ja luumut ovat usein itsesteriilejä. Vaikka mansikka tuottaa sekä siitepölyä ja jossain määrin myös mettä, sen kukka ei ole mehiläiselle erityisen houkutteleva. Mehiläiskuntia täytyy optimaalisen pölytyksen varmistamiseksi sijoittaa viljelmälle suhteellisen paljon tai saada mehiläiset aktiivisesti keräämään siitepölyä. Vadelma päinvastoin on mehiläisille hyvin houkutteleva ja tuottaa hyvin sekä siitepölyä että mettä. Joillakin lajeilla kukkien emien ja heteiden eriaikainen kypsyminen

2 vahvistaa ristipölytystä. Yleensä myös itsefertiilien lajien ja lajikkeiden, joiden kukan oma siitepöly itää emin luotilla, sadot suurenevat ristipölytyksen aikaansaamasta elivoiman lisääntymisestä. Yleensä myös hedelmistä, marjoista ja siemenistä tulee suurempia, ne kypsyvät nopeammin ja tasaisemmin, ja niistä tulee maultaan ja muodoltaan parempia. Puna-apilan kukassa on tunnetusti pitkä teriön torvi, jolloin lyhytkielisten hyönteisten on vaikea saada kukasta mettä. Meden saanti on helpompaa joiltakin lajikkeilta (Bjursele), ja pitkäkieliset mehiläiskannat myös ylettyvät meteen. Joka tapauksessa siitepölyä keräävät mehiläiset kykenevät pölyttämään kaikkia puna-apilalajikkeita. Mantukimalainen saattaa ryöstää meden puremalla reiän teriön juureen pölyttämättä lainkaan kukkaa. Kimalaiset ja mehiläiset ovat puna-apilan lähes ainoita pölyttäjiä. Kukan perusrakenteeseen kuuluvat verholehdet, terälehdet, emilehdet ja heteet. Yhdellä kukalla on silloin mahdollisuus valmistaa siementä. Kukka on silloin kaksineuvoinen. On kuitenkin paljon kasvilajeja, joilla emi ja heteet ovat eri kukissa. Silloin kyseessä on yksineuvoinen kukka. Pajuilla (Salix) hede- ja emikukat ovat eri kasviyksilöissä, ja se on yksineuvoinen ja kaksikotinen kasvi. Jos samassa kasviyksilössä on sekä hedekukkia että emikukkia, puhutaan yksikotisesta kasvista. Jotta kasvit herättäisivät pölyttäjien huomion, niiden kukkiin on kehittynyt monenlaisia houkutusmekanismeja: värejä, muotoja, tuoksuja, medeneritystä ja runsasta siitepölyn tuotantoa. Eläinpölytteiset kasvit ovat yleensä ihmissilmällekin kauniita ja värikkäitä. Mehiläinen ei näe punaista mutta kykenee aistimaan ultraviolettia väriä. Mehiläinen myös näkee monissa kukissa sellaisia sävyjä ja mesiviittoja, joita ihminen ei havaitse. terälehdet Monilla peltokasveilla viljelyn kannattavuus on heikkoa, joten pölytyskorvausten maksukynnys on melko korkealla. Voitaisiin kuitenkin myös ajatella rypsin ja rapsin viljelyssä sellaista järjestelyä, että viljelijä ajoittaisi kylvöjä viikon tai kahemi heteet verholehdet Kukan perusrakenteeseen kuuluvat verholehdet, terälehdet, emilehdet ja heteet. Yhdellä kukalla on silloin mahdollisuus valmistaa siementä. Pölytyspalvelu Pölytyspalvelulla tarkoitetaan viljelijöiden ja mehiläistarhaajien yhteistyötä, jossa mehiläisyhteiskuntia siirretään pelto-, puutarha- tai kasvihuoneviljelyksille pölytystyöhön. Pölytyspalvelua tarjottaessa mehiläistarhaajalla tulee olla hyvä perustietämys mehiläisten siirrosta ja pölytystehokkuuteen vaikuttavista tekijöistä. Pölytyspalvelun laajenemisen esteenä on ollut tarhaajien pelko mehiläisten joutumisesta alttiiksi torjunta-aineille. Monen kasvin viljelyksillä on kuitenkin alettu järjestää pölytyspalvelua, jossa myös mehiläistarhaaja saa kohtuullisen korvauksen pölytystyöstä mm. mansikalla, herukalla, vadelmalla, mesimarjalla, hedelmäpuilla, rypsillä, pensasmustikalla, puna-apilalla ja avomaankurkulla. Mansikan harmaahomeen vektoritorjunnasta mehiläistarhaajat saavat lähes poikkeuksetta korvauksen, koska ko. pesän hunajasato voi jäädä vaatimattomaksi. Mehiläisiä on kysytty myös metsämarjojen pölytykseen. Monissa maissa kuten USA:ssa ja Australiassa pölytyksestä maksetaan monille mehiläistarhaajille tuntuva korvaus, ja hunajantuotanto on heille merkityksetöntä. Tomaatin pölytykseen kasvihuoneissa on meilläkin käytetty Hollannista tuotettuja kimalaisia. 2

3 Pistiäiset ovat kukkien yleisimpiä pölyttäjiä, ja ne pölyttävät enemmän kasvilajeja kuin muut hyönteisryhmät yhteensä. Tärkeimpiä pölyttäjiä meillä ovat mesipistiäiset, joihin kuuluvat tarhamehiläinen, kimalaiset ja erakkomehiläiset. Kaksi kimalaista vastaa pölytysteholtaan viittä mehiläistä. Mehiläisyhteiskunta on kuitenkin suuren yksilömäärän ansiosta noin 40 kertaa tehokkaampi pölyttäjänä. den jaksoissa, jotta mehiläisten satokautta saataisiin jatkettua pidemmälle kesään, jolloin mehiläisten satokasveista on yleensä niukkuutta. Todellista sadonlisäystä mehiläistarhaaja voi Suomessa saada vain muutamasta viljelykasvista, lähinnä vadelmasta, tattarista ja rypsistä. Jos tarhaajan tavoitteena on hunajasadon maksimointi, pesiä pidetään tarhassa paljon vähemmän kuin tehokas pölytys vaatii. Mehiläisten tärkeimmät mesikasvit ovat yleensä voikukka, metsävadelma, rypsi ja maitohorsma. Tarhamehiläinen Ampiainen Kukkakärpäsiä Kimalainen Päiväperhonen Pölytyspalveluun liittyviä kustannuksia mehiläistarhaajalle ovat: työaika- ja kuljetuskustannukset tarkastuksista ennen mehiläisten siirtoa, siirto pölytykseen, hoitokäynnit ja kuljetus kotiin sekä monessa tapauksessa kustannus hunajasadon menetyksestä. Pölytyspalvelusta saatavalla korvauksella on siten suuri merkitys mehiläistarhaajalle. Toki monelle mehiläistarhaajalle tarhanpaikka on se tärkein asia, mutta monella alueella tarhanpaikkoja riittää, eikä tarhaajan tarvitse hunajaa saadakseen siirtää pesiä joka vuosi. Joissakin tapauksissa pölyttävän tarhan läheisyydessä ei ole juuri muita mehiläiselle soveltuvia satokasveja. Pölytyksen kannalta mehiläiset olisi paras sijoittaa pölytettävän viljelmän välittömään läheisyyteen tai viljelmän keskelle useaan paikkaan. Normaalisti viljelijä ja mehiläistarhaaja katsovat yhdessä tarhanpaikan. Mehiläisten turvallisuuden kannalta ainakin pysyvän tarhan pesät on hyvä sijoittaa pensaiden tai harvan puuston taakse m päähän viljelmästä. Tarhaaja vastaa, että pesät ovat sopivia pölytyspalveluun. Sikiöinnin tulee olla hyvässä vauhdissa ja keruumehiläisiä riittävästi kukinnan alkaessa. Esimerkiksi herukan kukinnan aikaan sikiöintiä tulisi sopivassa pölyttäjäkunnassa olla 4 5 kakulla ja emon muninnan normaalia. Tarhaajan kannattaa varautua mehiläiskunnan vahvuuden esittelyyn ylimääräisillä suojavarusteilla. Mehiläistarhaaja vastaa mehiläishoitoon kuuluvista normaaleista 3

4 riskeistä kuten mehiläistaudeista ja -tuholaisista, parveilusta ja emotappioista. Suomen Mehiläishoitajain Liitto on keväällä 2009 aloittanut hunajanetissä (www.hunaja.net) ilmoittelun pölytyspalveluun halukkaista tarhaajista. SML on myös laatinut pölytyspalvelua varten sopimuskaavakkeen. Tarhamehiläisen tehokkuus pölyttäjänä Parantuneen pölytyksen vuoksi siementen ja hedelmien määrä kasvaa, hedelmien koko kasvaa, tuleentuminen on tasaisempaa ja jopa siementen, marjojen ja hedelmien laatu paranee. Rypsin ja rapsin öljypitoisuus nousee. Hedelmän koko riippuu kehittyvien siementen määrästä. Tämä on osoitettu mm. omenalla, mutta sama pätee muilla monisiemenisillä hedelmillä. Melonilla on tavallisesti siemeniä , kurkulla 150 ja mustikallakin yli 100. Mutta mehiläisen turkissa kulkeutuu hyvinkin sellainen määrä siitepölyhiukkasia, että sadatkin siemenaiheet hedelmöittyvät. Jos jostain syystä liian harva siemenaihe hedelmöittyy, saattaa hedelmä jäädä kokonaan kehittymättä tai sen toinen puoli jää epämuodostuneeksi tai pieneksi. Hyvin pölyttyneessä ja hedelmöittyneessä mansikassa voi olla siementä turvonneen kukkapohjuksen eli marjan pinnalla. Mitä enemmän on kehittyneitä siemeniä sitä suurempi ja mehukkaampi mansikasta tulee. Noin 75 % Pohjois-Euroopan kukkakasveista arvioidaan olevan riippuvaisia hyönteispölytyksestä. Suurimman osan niistä pölyttävät mehiläiset ja kimalaiset. Kasvit, jotka kukkivat ennen juhannusta ovat monilla alueilla paljolti mehiläispölytyksen varassa. Mehiläiset voivat siten parantaa huomattavasti mm. mustikan ja puolukan satoja. Yleisimmät pölytettävät viljelykasvit Suomessa (ha) Viljelykasvi rypsi ja rapsi Brassica sp kumina Carum carvi marjat yht. Ribes, Fragaria, Rubus pellavat Linum usitatissimum härkäpapu Vicia faba camelina Camelina apilat,siemen Trifolium sp hedelmäpuut Malus, Pyrus, Prunus tattari Fagopyrum sivulta löytyy lista pölytyspalvelun tarjoajista Mehiläiset talvehtivat lukuisana joukkona, ja jo varhain keväällä mehiläiskunnassa voi olla helposti yksilöä. Näin ne voivat pölyttää tehokkaasti jo varhain kukkivia kasveja. Muut pölyttäjähyönteiset talvehtivat yksinään ja yhteiskuntahyönteisistä kimalaisenkin pesässä on aluksi vain yksi yksilö, syksyllä hedelmöittynyt kuningatar. Kuvassa mehiläinen mustaherukan kukassa. 4

5 Riittävä mehiläiskuntien määrä, pölytystarve ja sadonlisäys Kasvi mehiläiskuntia / ha pölytystarve mehiläispölytyksen aikaansaama sadonlisäys, % *) rapsi 2-3 itsepölytys,tuulip. 5-10% Poll.med bin % Ruotsi 2008 rypsi 2-3 ristipölytys 10-15% Korpela 1988 (+ öljyp. nousee, laatu paranee) omena 4-12 ristipölytys 70% Tanska, määrä ja laatu kasvaa päärynä 1-5 ristipölytys 70% Tanska, määrä ja laatu kasvaa luumu 2-3 risti- /hyönteisp. 50% Tanska, määrä ja laatu kasvaa kirsikka 10 hyönteispölytys % Tanska mustaherukka 2-4 hyönteispölytys % Svendsen 1978, % Korpela 1981 punaherukka 2 hyönteispölytys % Riepponen 1993 mansikka (1-3) itsep. /ristipöl % Svendsen 1978 mustikka 200% Hansson 1969 pensasmustikka (3-5) 25-80% Jørgensen 2005 vadelma 1-2 hyönteispölytys 40-50% Svendsen 1987 puna-apila 4-8 risti-/hyönt.pöl. vähint.100% Poll.med bin (kukinnan alussa 6-8) (vain kimalaiset ja mehiläiset pystyvät pölyttämään) valko- ja alsikeapila 2-3 risti-/hyönteispölytys härkäpapu 2-5 hyönteispölytys 10-25% Poll.med bin tattari 4-5 ristipölytys 25-33% Keskitalo ym avomaan kurkku 2-6 hyönteispölytys 10x lisäys (vaillinainen pölytys epämuodost. kurkut) (Muita mehiläispölytyksestä hyötyviä kasveja mm. mesimarja, puolukka, punaherukka, karviainen, pellava, unikko, kumina ja sinappi) *) Optimaalinen määrä pölytyksen kannalta. Hunajan tuotannon kannalta riittää usein pienempi määrä. Mehiläiset ovat elintapojensa, ruumiinrakenteen ja käyttäytymisensä vuoksi tehokkaimpia pölyttäjiä. Ne tyydyttävät sekä energian että proteiinintarpeensa kasvien antimilla. Nimenomaan siitepölyä keräävä mehiläinen siirtää keskiruumiin karvoituksessaan runsaasti siitepölyä kukasta kukkaan. Ampiaisten ja Työmehiläiset keräävät siitepölyä ensisijaisesti kehittyvien toukkien ravinnoksi. Mehiläisyhteiskunta tarvitsee noin 30 kg siitepölyä vuodessa, ja 5 30 % pesän mehiläisistä keskittyy sen keräämiseen. Siitepöly varastoidaan kennoihin. kukkakärpästen karvoitus on varsin niukkaa. Työmehiläiset keräävät siitepölyä ensisijaisesti kehittyvien toukkien ravinnoksi. Mehiläisyhteiskunta tarvitsee noin 30 kg siitepölyä vuodessa, ja 5 30 % pesän mehiläisistä keskittyy sen keräämiseen. Mehiläiset talvehtivat lukuisana joukkona, ja jo varhain keväällä mehiläiskunnassa voi olla helposti yksilöä. Näin ne voivat pölyttää tehokkaasti jo varhain kukkivia kasveja. Muut pölyttäjähyönteiset talvehtivat yksinään ja yhteiskuntahyönteisistä kimalaisenkin pesässä on aluksi vain yksi yksilö, syksyllä hedelmöittynyt kuningatar. Mehiläinen käy omenankukassa mesimahansa täyttämiseksi. Se voi tehdä jopa seitsemän keruumatkaa eli noin 700 kukkakäyntiä päivässä. Kukkien käsittelynopeus on 6 8 kukkaa minuutissa, pelkästään siitepölyä kerätessä noin 15 kukkaa minuutissa. Mehiläiset käyvät yhdellä keräysretkellään keskimäärin kahdessa puussa. On arvioitu, että yhteen kasvilajiin keskittyvä vahva mehiläisyhteiskunta pölyttää suotuisalla säällä päivässä noin kaksi miljoonaa kukkaa, mikä vastaa noin hehtaarin hedelmätarhan kukkamäärää. 5

6 Mehiläiset ovat myös kukkauskollisia, eli ne jatkavat vierailujaan samalla kasvilajilla niin kauan, kuin se tarjoaa mettä tai siitepölyä. Tämä takaa sen, että mehiläinen siirtää turkissaan juuri oikean kasvilajin siitepölyä. Kimalaisten kukkauskollisuus on heikompaa ja muilla hyönteisillä sitä ei ole lainkaan. Tämä on todettu tutkimalla mehiläisten ja kimalaisten siitepölyvasujen siitepölymöykkyjä. Mehiläisten keräämät siitepölyrakeet sisältävät lähes aina saman kasvilajin siitepölyä, siitepölyjen sekoitusta on vain 3 %:ssa rakeista. Kimalaisten siitepölymöykyt sisältävät 40 % tapauksista sekoitettua siitepölyä useammasta eri kasvilajista. Mehiläiset ovat ahkeria, ja lasketaan, että yhden mehiläiskunnan työmehiläiset ehtivät keskimäärin vuoden mittaan tehdä neljä miljoonaa keruulentoa, ja että jokaisella keruulennolla vieraillaan keskimäärin vähintään sadassa kukassa. Lennoillaan mehiläiset käyvät enimmäkseen noin 200 m päässä, jos sillä etäisyydellä on paljon sopivia kukkia. Mutta jos lähistön kukkien meden ja siitepölyn tuotto on vähäistä, mehiläiset hakevat lastinsa noin yhden kilometrin säteen sisältä. Mehiläisiä voidaan siirtää helposti sinne, missä niiden pölytystyötä tarvitaan. Mehiläinen kilpailee parempana pölyttäjänä etupäässä ylivoimaisen yksilömäärän avulla. Kimalainen taas lentää viileämmällä säällä. Myös mehiläisrodulla on vaikutus mehiläisten pölytystehokkuuteen. Keväällä ja alkukesästä tummat mehiläiset lentävät ja keräävät siitepölyä myös suhteellisen alhaisissa lämpötiloissa. Krainilaiset ja pohjoismaiset mehiläiset aloittavat myös keruulennot aiemmin aamulla kuin italialaiset. Voisi siis ajatella, että tummat mehiläiset ovat arvokkaampia varhain kukkivien kasvien pölytyksessä. Italialaiskunnat taas tulevat yksilömäärältään vahvemmiksi myöhemmin kesällä, joten ne ovat arvokkaampia laajojen peltoviljelysten pölyttäjinä. Vahvat mehiläiskunnat lentävät heikkoja paremmin viileällä säällä. Mehiläinen (ja kimalainen) kuljettaa siitepölyä pesään takajalkojen siitepölyvasussa. Mehiläisyhteiskunnan jäseniä Emo työmehiläisten ympäröimänä. Kuhnuri ja työmehiläisiä. TARHAMEHILÄINEN KIMALAINEN kukkauskollisia käy eri lajeissa pesässä kaikkiaan yksilöä pesässä kaikkiaan yksilöä aktiivista pölyttäjää aktiivista pölyttäjää käy noin 100 kukassa / lentokerta jopa 400 kukassa / lentokerta enintään 7 lentokertaa päivässä enintään 10 lentokertaa päivässä yksi pesä kerää kg siitepölyä yksi pesä 330 g siitepölyä lentää +14 asteessa lentää +10 asteessa pölyttää monia kasvilajeja paras kasvihuoneissa (kaupall. kontukimalainen) tehokas myös suurilla aloilla lyhyt lentosäde yhteiskunta kasvaa nopeasti luonnonkimalaisilla suuret kannanvaihtelut edullinen, pölytyskorvaus kimalaispesä

7 Ideaalinen pölyttäjäkunta Mehiläisiä ei voi käskeä pölyttämään vain tiettyjä kasveja, mutta mehiläisten pölytyskohteen valintaan voi vaikuttaa ajoituksella ja pesien sijoittamisella. Peruslähtökohtana hyvälle pölytykselle on pesien siitepölyn tarve eli paljon avosikiöitä pesässä. Lisäksi tarvitaan riittävä määrä keruumehiläisiä hakemaan toukille siitepölyä. Pesän koko eli osastojen määrä ei välttämättä ilmaise mehiläiskunnan vahvuutta, joka voidaan kuitenkin tiettyyn aikaan havaita mehiläisten lentoaktiivisuudesta lentoaukolla. Vahvassa mehiläisyhteiskunnassa on aurinkoisena ja lämpimänä päivänä jatkuvasti tusinoittain mehiläisiä lentoaukolla lähtemässä tai palaamassa lennoltaan. Yhteiskunta voidaan määritellä vahvaksi myös, jos sen mehiläiset miehittävät heti pesän avaamisen jälkeen tiheästi jokaisen sikiöosaston kehän. Monen viljelykasvin, varsinkin mansikan ja omenan pölytykseen tarvitaan siitepölyä keräävä, vahva ja kasvava mehiläiskunta. Yhteiskunta, jonka sikiöistä ainakin puolet on muna- tai toukka-asteella, voidaan määritellä kasvavaksi. Peittämättömät sikiöt vaativat siitepölyä ravinnokseen, joten ne stimuloivat työmehiläisten siitepölyn keruuta. Hyvä pölyttäjäkunta on myös määritelty sellaiseksi, jossa on muniva emo, avosikiöitä ja aikuisia mehiläisiä toukokuussa vähintään lähes osastollinen ja kesäkuussa yksi osasto aivan täynnä. Pesä on silloin käytännössä jo kahdella osastolla. Pesien vahvuus vaihtelee vuosittain, mutta hyvässä pölyttäjäpesässä on toukokuun lopulla sikiöintiä ainakin 4 5 kakulla ja kesäkuun puolivälissä 5 7 kakulla. Yksiosastoiset jaokkeet eivät ole näin vahvoja, mutta toisaalta niitä on kasvukaudella paljon helpompi siirtää. Vanhimmat mehiläiset lentävät yleensä kauimmaksi. Mehiläisyhteiskunnan pölyttäjien määrä alkukesällä kaikki pesän mehiläiset pesämehiläiset lentomehiläiset veden kerääjät ym pölyttäjien määrä Vahvassa mehiläisyhteiskunnassa on aurinkoisena ja lämpimänä päivänä jatkuvasti tusinoittain mehiläisiä lentoaukolla lähtemässä tai palaamassa lennoltaan. Jos mehiläistarhaaja valmistaa pesänsä siten, että viljelijälle taataan hyvä pölytysteho, hänellä on parempi syy vaatia pölytyksestä kunnon maksu. Pesät siirretään vasta, kun 5 10 % kasvin kukista on avautunut. Tällöin mehiläiset alkavat parhaiten kerätä mettä ja siitepölyä pölytettävästä kasvista. Mehiläisten siirto Mehiläiset pyrkivät olemaan tehokkaita ja säästämään energiaa. Jos mettä ja siitepölyä on tarjolla useammassa paikassa, sitä haetaan yleensä lähimmästä. Jos laadussa on eroja, voidaan parempaa hakea kauempaa. Lähinnä olevat paikat löytyvät helpoimmin ja kauempana olevat hitaammin. Kun halutaan ohjata mehiläisiä pölyttämään tiettyjä kasveja, pesät pitää siirtää paikalle pölytettävän kasvin kukinnan alkuvaiheessa. Paikalla pysyvästi olevat pesät eivät välttämättä ole yhtä hyviä pölyttäjiä, koska niillä on hyvä tieto alueen siitepöly- ja mesilähteistä, ja siksi ne saattavat käydä kauempana olevilla paremmilla paikoilla kuin läheisellä pölytystä kaipaavalla viljelmällä. Siirretyt mehiläiset alkavat heti ensimmäisenä aamuna etsiä ravintolähteitä pesän läheltä ja päätyvät haluttuun kohteeseen ainakin alkuvaiheessa. Pesien siirrot tehdään ajallaan. Pesien on oltava paikoillaan viimeistään silloin, kun kukista 5 10 % on avautunut. Mehiläiset siirretään pois sovittuna aikana tai kun kukinta katsotaan päättyneeksi. Siirto on hankalaa, jos pesissä on enemmän kuin kaksi osastoa. Lämpimänä aikana kannattaa siirrossa olla erityisen huolellinen ja varmistaa mehiläisten ilmanvaihto pesien kuumenemisen ehkäisemiseksi. Viljelijän kanssa voidaan sopia, että pölyttäville mehiläisille vaarallisia torjunta-aineita ei käytetä pölytyspalvelun aikana eikä yhtä vuorokautta ennen sen alkua. Siirrettävissä pesissä ei saa olla liikaa yksityiskohtia, ja rakenteen 7

8 Kuva Lauri Ruottinen tulee olla muutoinkin yksinkertainen. Siirrossa on havaittu käteväksi kevytpesä ja saksalaismallinen kevytpesän pohja, jonka päällä pesäosasto pysyy hyvin paikoillaan nurkkien korotuksen ansiosta. Pesät sidotaan kuormaliinalla nipuksi ja siirretään yleensä illalla, yöllä tai aamulla. Kylmällä tai jatkuvan sateen aikana pesiä voidaan siirtää myös päivällä. Mikäli pesien lentoaukko on aamulla ennen lennon alkua suljettu, voidaan niitä siirtää myös kauniilla säällä. Tällöin pesät on varustettava verkkopohjalla ja -katolla. Kuumenemisen ehkäisemiseksi voidaan mehiläisten päälle myös kaataa vettä. Ylimääräiset ruokakakut ja mahdolliset hunajat kannattaa poistaa ennen siirtoa. Varmista kuitenkin, että ruoka riittää. Pesät kannattaa myös merkitä, jotta tiedetään uudella paikalla varmasti niiden historia ja alkuperä. Mehiläiset täytyy siirtää vähintään viiden kilometrin päähän, jotta mehiläiset eivät osaa vanhan pesän paikalle. lentoaukko 1. pesälaatikko eli osasto katto matalakehäinen hunajaosasto pesän jalusta pohjukekehä sulkuristikko rakennettu kakku Jos mehiläisten avulla torjutaan mansikan harmaahometta ns. vektoritorjunnalla, mehiläiset siirretään paikalle viikkoa ennen torjunnan aloittamista. Niiden annetaan totutella useita päiviä uuteen lentoaukkoon, ennen kuin ohjataan sisään ja ulos menevät mehiläiset eri reiteille. muovi ylimmän laatikon päällä 2. pesälaatikko eli osasto verkkopohja Mehiläispesä koostuu päällekkäin pinotuista laatikoista l. osastoista, joissa kennostokakut sijaitsevat. Yhdessä osastossa on 9 10 kennokakkua. Kuva mehiläispesästä osaston päältä. Mehiläiset ovat pääasiassa kennokakkujen välissä näkymättömissä. Sijoituspaikan valinta Suomessa on mehiläisille aina kilpailevia mehiläiskasveja pölytyskohteen lisäksi. Pesät on usein varminta sijoittaa pölytettävän pellon keskelle. Jos lähellä on kilpailevia kasveja, pesät kannattaa sijoittaa pellon vastakkaiselle puolelle kilpailevista kasveista. Kun mehiläiset joutuvat lentämään kilpailevaan kasviin pölytyskohteen yli, osa niistä jää helpommin pölytettävälle kasville. Pesien sijoittaminen pellon keskelle tai pölytyksen kannalta hyvään paikkaan saattaa tarkoittaa mehiläisten kannalta huonoa paikkaa. Suurten peltoaukeiden keskellä on tuulista ja keväällä viileämpää, mikä haittaa mehiläiskuntien kehitystä. Helpottaa, jos pesille järjestyy tuulensuojaa rakennuksen seinustalta tai pyöröpaalien katveesta. Mikäli on sovittu, ettei kukinta-aikana käytetä torjunta-aineita, mehiläiskunnat voidaan jakaa koko pölytettävälle alueelle. Pesäryhmät sijoitetaan noin 200 m etäisyydelle toisistaan. Mehiläiskuntia tuodaan riittävästi suhteessa pölytettävän kasvuston laajuuteen. Mansikan pölytyksessä mehiläiskuntia ei yleensä tuoda viljelmän keskelle eikä välittömästi sen viereen muulloin kuin kukinnan alussa. Poiminta-aikana mehiläisten tulee sijaita jonkin matkan päässä pistosten välttämiseksi. Lähteitä: Hansson, Å Importance of wildberries pollination by bees. XXIInd Int. beekeeping congr.. 87: Hansson, Å. ym Pollinering med bin, Sveriges Biodlares Riksförbund, 48 s. Holm, E. & Hjejle Bredsdorff, T Kukkabiologia, 140 s. Jørgensen, A.S Bestøvning af blåbær, Frugt & Bær 5/2005: Korpela, S Marjakasvien pölytys. Puutarha 84: Korpela, S The influence of honeybee pollination on turnip rape (Brassica campestris) yield and yield components, Ann.Agric.Fenn. 27: Riepponen, O Mehiläisten hyödyntäminen marjanviljelyssä. Osa 2: Punaherukan pölytyskokeiden tulokset vuosilta Hels.yo, Maas. tutk. ja koul.keskus, Mikkeli, julkaisu 28. Ruottinen L Mehiläishoitoa käytännössä, osa 2, 316 s., ISBN Svendsen, O Binas betydelse för bärodlingen. Bitidningen 87: Taitto ja kuvat: Tarja Ollikka, SML r.y. Aineisto on tuotettu maa- ja metsätalousministeriön ja EU:n rahoituksella. 8

PÖLYTYS ON MEHILÄISTARHAUKSEN ARVOKKAIN TUOTE

PÖLYTYS ON MEHILÄISTARHAUKSEN ARVOKKAIN TUOTE PÖLYTYS ON MEHILÄISTARHAUKSEN ARVOKKAIN TUOTE Mehiläispölytys lisää monien viljelykasviemme sadon määrää ja laatua. Pölytyksen arvo on moninkertainen mehiläisten tuottaman hunajan arvoon verrattuna. Pölytyksen

Lisätiedot

Mehiläiset ja muut pölyttäjät maatalouden muutosten mittareina. Tuula Lehtonen Suomen Mehiläishoitajain Liitto SML ry Seinäjoki 26.3.

Mehiläiset ja muut pölyttäjät maatalouden muutosten mittareina. Tuula Lehtonen Suomen Mehiläishoitajain Liitto SML ry Seinäjoki 26.3. Mehiläiset ja muut pölyttäjät maatalouden muutosten mittareina Tuula Lehtonen Suomen Mehiläishoitajain Liitto SML ry Seinäjoki 26.3.2015 Mehiläiset ja maatalous Mehiläiset tuottavat hunajaa, vahaa, propolista,

Lisätiedot

MEHILÄISPÖLYTYKSEN TALOUDELLINEN ARVO SUOMESSA VILJELTÄVIEN KASVIEN JA LUONNONMARJOJEN SADON- TUOTANNOSSA

MEHILÄISPÖLYTYKSEN TALOUDELLINEN ARVO SUOMESSA VILJELTÄVIEN KASVIEN JA LUONNONMARJOJEN SADON- TUOTANNOSSA MEHILÄISPÖLYTYKSEN TALOUDELLINEN ARVO SUOMESSA VILJELTÄVIEN KASVIEN JA LUONNONMARJOJEN SADON- TUOTANNOSSA Tuula Lehtonen Maisterintutkielma Helsingin yliopisto Maataloustieteiden laitos Maatalouseläintiede

Lisätiedot

Mesikasvinurmet. Lauri Ruottinen www.hunajaluotsi.fi

Mesikasvinurmet. Lauri Ruottinen www.hunajaluotsi.fi Mesikasvinurmet Lauri Ruottinen www.hunajaluotsi.fi Maankäytön mahdollisuudet hunajan tuotannossa 224 000 ha viljelemätöntä peltoalaa v. 2012 Meden tuotanto jopa 200 400 kg / ha 1 % tehokkuudella saatavissa

Lisätiedot

Muhkeat marjat, Hienot hedelmät

Muhkeat marjat, Hienot hedelmät uhkeat marjat, ienot hedelmät ölyttäjä pelastaa puutarhan ehiläiset ovat hienoja hyönteisiä, joilla on tärkeä merkitys. onien kasvien, marjojen ja hedelmien sato on riippuvainen mehiläisistä ja muista

Lisätiedot

Herukat säiden armoilla

Herukat säiden armoilla Liite 18.10.2004 61. vuosikerta Numero 3 Sivu 5 Herukat säiden armoilla Marja Aaltonen, MTT Laadukas hedelmä- ja marjasato saadaan jo pienestä määrästä kukkia. Herukan raakileita varisi kuitenkin tänä

Lisätiedot

Pölytyspalvelusta luonnonmarjasatojen varmistaja?

Pölytyspalvelusta luonnonmarjasatojen varmistaja? Pölytyspalvelusta luonnonmarjasatojen varmistaja? Rainer Peltola Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus, Rovaniemi 5.12.2012 Mitä suomalainen metsä tuottaa yhdessä vuodessa? Noin 150 400 miljoonaa

Lisätiedot

Mistä tunnistat mehiläisen?

Mistä tunnistat mehiläisen? Mistä tunnistat mehiläisen? mehiläinen ampiainen kimalainen Mehiläiset kuuluvat mesipistiäisiin. Mehiläislajeja on maailmassa noin 20 000. Useimmat niistä ovat erakkomehiläisiä, niin myös kaikki Suomen

Lisätiedot

Monivuotiset mesikasvinurmet

Monivuotiset mesikasvinurmet Monivuotiset mesikasvinurmet Havaintokoe nurmiseosten ominaisuuksista pölyttäjien ravintokasveina, mesikasveina ja pölytyksen vaikutuksesta alsikeapilan siemensatoon Raportti kesän 2012 kenttäkokeista

Lisätiedot

Hedelmän- ja marjanviljely

Hedelmän- ja marjanviljely Hedelmän- ja marjanviljely 1 Sisällysluettelo 1.Hedelmän- ja marjanviljely Suomessa 2. Hema-kasvien viljelyn edellytykset ilmasto maaperä katteet lannoitus istutus kastelu taudit ja tuholaiset lajikevalinta

Lisätiedot

Kimalaisten merkitys pölyttäjinä, kasvattaminen ja luonnonkantojen elinvoimaisuus nykytilanne ja tulevaisuuden näkymät Suomessa

Kimalaisten merkitys pölyttäjinä, kasvattaminen ja luonnonkantojen elinvoimaisuus nykytilanne ja tulevaisuuden näkymät Suomessa Kimalaisten merkitys pölyttäjinä, kasvattaminen ja luonnonkantojen elinvoimaisuus nykytilanne ja tulevaisuuden näkymät Suomessa Eeva-Liisa Alanen elalanen@mappi.helsinki.fi 1 Sisällysluettelo 1. Suomen

Lisätiedot

Tero Hämäläinen Kevätkokousesitelmä 20.4.2013. Näin hoidan mehiläisiäni

Tero Hämäläinen Kevätkokousesitelmä 20.4.2013. Näin hoidan mehiläisiäni Tero Hämäläinen Kevätkokousesitelmä 20.4.2013 Näin hoidan mehiläisiäni Hoitohistoria 1964 mehiläiset kotipaikalle Sumiaisiin. Toisen polven mehiläistarhaaja. 1982 omat pesät Kuorevesi - Längelmäki alueelle,

Lisätiedot

Pölytyspalvelu - mehiläisten käyttö, tarve ja tarjonta hedelmä- ja marjatiloilla

Pölytyspalvelu - mehiläisten käyttö, tarve ja tarjonta hedelmä- ja marjatiloilla Pölytyspalvelu - mehiläisten käyttö, tarve ja tarjonta hedelmä- ja marjatiloilla Hedelmän- ja marjanviljelijöiden haastattelututkimus kevät 2014 Ammattikorkeakoulun opinnäytetyö Puutarhatalous Lepaa, kevät

Lisätiedot

MEHILÄISTEN (Apis mellifera) KUKKAVIERAILUT MANSIKALLA (Fragaria x ananassa) JA VADELMALLA (Rubus idaeus) SEKÄ KUKKAVIERAILUIHIN VAIKUTTAVAT TEKIJÄT

MEHILÄISTEN (Apis mellifera) KUKKAVIERAILUT MANSIKALLA (Fragaria x ananassa) JA VADELMALLA (Rubus idaeus) SEKÄ KUKKAVIERAILUIHIN VAIKUTTAVAT TEKIJÄT MEHILÄISTEN (Apis mellifera) KUKKAVIERAILUT MANSIKALLA (Fragaria x ananassa) JA VADELMALLA (Rubus idaeus) SEKÄ KUKKAVIERAILUIHIN VAIKUTTAVAT TEKIJÄT Aino-Maija Mustalahti Maisterintutkielma Helsingin yliopisto

Lisätiedot

EI PELKÄSTÄÄN SE MIKÄ ON MIELESTÄSI SIKSES PARASTA?

EI PELKÄSTÄÄN SE MIKÄ ON MIELESTÄSI SIKSES PARASTA? SATAKUNNASTA - SIKSES PARASTA HANKKEEN UUTISKIRJE HELMIKUU / 2017 EI PELKÄSTÄÄN SE HUNAJA Suomalaiset käyttävät keskimäärin 700 g hunajaa vuosittain. Kulutus on ollut viime vuosina nousussa. Syitä kasvuun

Lisätiedot

Luonnon ja kotipuutarhan mehiläiskasveja. Tarja Ollikka

Luonnon ja kotipuutarhan mehiläiskasveja. Tarja Ollikka Luonnon ja kotipuutarhan mehiläiskasveja Tarja Ollikka Suomessa on peruskasveja, jotka antavat hyvän mesi- tai siitepölysadon tasaisesti vuosittain suuressa osassa maata Lopuksi on vielä kasveja, jotka

Lisätiedot

Pölytyspalvelut mustikkasatojen

Pölytyspalvelut mustikkasatojen Pölytyspalvelut mustikkasatojen parantajana Rainer Peltola, Luonnonvarakeskus Luonnonmarjasatoihin vaikuttavista tekijöistä Lumipeitteen paksuus pakkastuhot Edellisen kasvukauden ympäristöolosuhteet, kukinnan

Lisätiedot

PUNA-APILAN SIEMENSADOT AVAIMIA NOUSUUN?

PUNA-APILAN SIEMENSADOT AVAIMIA NOUSUUN? PUNA-APILAN SIEMENSADOT AVAIMIA NOUSUUN? Mika Isolahti Boreal Kasvinjalostus Oy Huittinen 22.2.2013 Puna-apila tärkein nurmipalkokasvi Suomessa rehuarvo on korkea mahdollisuus korkeisiin satotasoihin säilörehuntuotannossa

Lisätiedot

Mehiläiskasvit keväästä syksyyn. Harrastajatarhurin havaintoja luonnonmukaisen pihapiirin ääreltä ja vähän muualtakin

Mehiläiskasvit keväästä syksyyn. Harrastajatarhurin havaintoja luonnonmukaisen pihapiirin ääreltä ja vähän muualtakin Mehiläiskasvit keväästä syksyyn Harrastajatarhurin havaintoja luonnonmukaisen pihapiirin ääreltä ja vähän muualtakin Kuva Risto Lehtomaa Hembackan luonnonmukainen pihapiiri Kemiönsaaren Hultan kylässä

Lisätiedot

Erikoiskasveista voimaa pellon monimuotoisuuden turvaamiseen

Erikoiskasveista voimaa pellon monimuotoisuuden turvaamiseen Liite 19.12.2005 62. vuosikerta Numero 4 Sivu 10 Erikoiskasveista voimaa pellon monimuotoisuuden turvaamiseen Marjo Keskitalo ja Kaija Hakala, MTT Tulevaisuudessa kasveilla saattaa olla sadon tuoton lisäksi

Lisätiedot

Valmisteiden käyttökohteiden muutoksia v. 2014 30.12.2014

Valmisteiden käyttökohteiden muutoksia v. 2014 30.12.2014 1 / 5 Valmisteiden käyttökohteiden muutoksia v. 2014 30.12.2014 Trimaxx 3199 Käyttökohteisiin lisätty kevätvehnä ja käyttö ohralla tarkennettu 23.1.2014 koskemaan sekä kevät- että syysohraa. Cooper NWS

Lisätiedot

Siemenestä satoon - Viljapäivä Mitä siementuottajalta edellytetään. ma 18.11.2013, Joensuu Matti Teittinen, MMM agronomi Peltosiemen ry

Siemenestä satoon - Viljapäivä Mitä siementuottajalta edellytetään. ma 18.11.2013, Joensuu Matti Teittinen, MMM agronomi Peltosiemen ry Siemenestä satoon - Viljapäivä Mitä siementuottajalta edellytetään ma 18.11.2013, Joensuu Matti Teittinen, MMM agronomi Peltosiemen ry Edellytykset siementuotannolle Viljelijällä riittävä ammattitaito

Lisätiedot

Mehiläiset maataloushallinnossa - hallinnassa?

Mehiläiset maataloushallinnossa - hallinnassa? Mehiläiset maataloushallinnossa - hallinnassa? Maa- ja metsätalousministeriön toiminta-ajatus Turvaamme kotimaisen ruuan tuotannon ja uusiutuvien luonnonvarojen kestävän käytön sekä luomme edellytyksiä

Lisätiedot

Mehiläsitarha, Juhmon marjatila, Tuusula

Mehiläsitarha, Juhmon marjatila, Tuusula Ihmiset ovat jo vuosituhansia sitten keksineet, että hunajaa saa helpoiten tarhaamalla mehiläisiä. Kesän aikana mehiläiset keräävät yhteen pesään ravinnoksi hunajaa noin 40 kg. Leppoisa Helmer Lauren on

Lisätiedot

Mehiläiskasvit. Tarja Ollikka SML 2005

Mehiläiskasvit. Tarja Ollikka SML 2005 Mehiläiskasvit Tarja Ollikka SML 2005 2 Mesikasvit ja hunaja Ajuruohot (Thymus) Ajuruohot ovat pienestä koostaan huolimatta hyviä mesikasveja. Suomessa luonnonvaraisena kasvava kangasajuruoho on pääasiassa

Lisätiedot

Kylvö suoraan vai suojaan?

Kylvö suoraan vai suojaan? Kylvö suoraan vai suojaan? Uusilla perustamistavoilla sopeudutaan muuttuviin tuotanto-oloihin Hannu Känkänen ja Marjo Keskitalo MTT Kasvintuotannon tutkimus KUMINASTA KILPAILUKYKYÄ Kymmenellä askeleella

Lisätiedot

Medestä hunajaksi. Mehiläishoitaja kerää kennot mehiläispesästä. Hunajan valmistamiseen tarvitaan mehiläisiä ja mettä.

Medestä hunajaksi. Mehiläishoitaja kerää kennot mehiläispesästä. Hunajan valmistamiseen tarvitaan mehiläisiä ja mettä. 1 (13) Medestä hunajaksi Hunajan valmistamiseen tarvitaan mehiläisiä ja mettä. Mehiläiset varastoivat valmistamansa hunajan hunajakennoihin. Mehiläishoitaja kerää kennot mehiläispesästä. 2 (13) Medestä

Lisätiedot

Mehiläislevitteinen biologinen täsmätorjunta mansikan ja vadelman harmaahomeen torjunnassa

Mehiläislevitteinen biologinen täsmätorjunta mansikan ja vadelman harmaahomeen torjunnassa Mehiläislevitteinen biologinen täsmätorjunta mansikan ja vadelman harmaahomeen torjunnassa Tutkimuksesta kilpailukykyä marjan- ja hedelmänviljelyyn ja mehiläistalouteen Ruralia Instituutti, Mikkeli 2.2.2010

Lisätiedot

Biologinen kasvinsuojelu

Biologinen kasvinsuojelu Biologinen kasvinsuojelu Heini Koskula Biotus Oy Heini Koskula / Biotus Oy Heini Koskula / Biotus Oy Heini Koskula / Biotus Oy Heini Koskula / Biotus Oy Taustaa petojen käytöstä Mistä on kyse? Petopunkkeja

Lisätiedot

Uusien kasvilajien mahdollisuudet

Uusien kasvilajien mahdollisuudet Uusien kasvilajien mahdollisuudet Mitä huomenna syödään mistä ja miten uusia ingredienttejä? NUTRITECH Seminaari, Espoo 7.10.2015 Marjo Keskitalo, Erikoistutkija, MMT, Luonnonvarakeskus (Luke) Uusien kasvilajien

Lisätiedot

Hyönteispölytyksen tila Suomessa ja merkitys ruuan tuotannolle

Hyönteispölytyksen tila Suomessa ja merkitys ruuan tuotannolle Hyönteispölytyksen tila Suomessa ja merkitys ruuan tuotannolle Heikki Hokkanen Ingeborg Menzler-Hokkanen Maaria Keva Helsingin yliopisto, Maataloustieteiden laitos Esityksen keskeisin sisältö Suomessa

Lisätiedot

Stadin Tarhaajien kokemuksia kaupunkimehiläistarhauksesta

Stadin Tarhaajien kokemuksia kaupunkimehiläistarhauksesta Stadin Tarhaajien kokemuksia kaupunkimehiläistarhauksesta 2012-2014 Luonto tulee kaupunkiin, koska sen asukkaat niin haluavat Kaupunkiviljely, parvekeviljely, kotipuutarhat, jokamiehen oikeudet puistojen

Lisätiedot

Luonnon marjat ja hedelmät

Luonnon marjat ja hedelmät hirvaslaisten ilmoittamat teeaine viljely sieni aaprotti 1 1 1 1 ahomansikka 4 1 ampiaisyrtti x 1 1 avomaankurkku 1 1 basilika 1 1 chili 1 1 haaparousku x 1 hapero 3 1 herne 7 1 hilla 8 1 horsma x 1 humala

Lisätiedot

KASVIKOHTAISIA OHJEITA

KASVIKOHTAISIA OHJEITA Käyttäessäsi torjunta-aineita, tarkista niiden yhdensopivuus hyötyeliöiden kanssa KASVIKOHTAISIA OHJEITA MANSIKKA IPM strategia mansikalla Jarvenkyla Oy www.jarvenkyla.fi puh 0505 717 333 Sivu 1 Miksi

Lisätiedot

Pörinää ilmassa, möyrimistä maassa - madot ja hyönteiset luonnossa

Pörinää ilmassa, möyrimistä maassa - madot ja hyönteiset luonnossa Pörinää ilmassa, möyrimistä maassa - madot ja hyönteiset luonnossa Jarkko Niemi, Luonnonvarakeskus Lasten Yliopisto, Seinäjoki, 16.4.2016 Luennon sisältö Mitä ovat hyönteiset ja madot Mikä on niiden rooli

Lisätiedot

Raision sopimusviljely

Raision sopimusviljely Raision sopimusviljely Hankintajohtaja Jukka Hollo Raisio-konserni OSTOT JA LOGISTIIKKA 17.2.2008 sivu 1 Viljelijät perustivat Raision viljan markkinointikanavaksi 1939 17.2.2008 sivu 2 1 Raision viljan

Lisätiedot

Mitä, missä ja milloin? Pirjo Peltonen-Sainio OMAVARA-hankkeen vastuullinen johtaja

Mitä, missä ja milloin? Pirjo Peltonen-Sainio OMAVARA-hankkeen vastuullinen johtaja Mitä, missä ja milloin? Pirjo Peltonen-Sainio OMAVARA-hankkeen vastuullinen johtaja OMAVARA miksi? Kotimaisen valkuaisomavaraisuuden parantaminen globaalimuutosten paineessa Väestön kasvu Elintason nousu

Lisätiedot

Emonkasvatus Kirkkonummen Mehiläistuote/2014 1

Emonkasvatus Kirkkonummen Mehiläistuote/2014 1 Emonkasvatus 1 Hoitajakuntien valmistelu Valitaan hoitokunniksi vahvoja ja terveitä yhdyskuntia puhdistuslennon jälkeen tehdään punkin torjunta joko puhdistuslennon jälkeen oxtiputuksella tai myöhemmin

Lisätiedot

Tehtävät Lukuun 21. Symbioosi 1. Tehtävä 1. Sammalet - aukkotehtävä. Kirjoita oikeat sanat aukkoihin.

Tehtävät Lukuun 21. Symbioosi 1. Tehtävä 1. Sammalet - aukkotehtävä. Kirjoita oikeat sanat aukkoihin. Tehtävät Lukuun 21. Tehtävä 1. Sammalet - aukkotehtävä Kirjoita oikeat sanat aukkoihin. Sanikkaisten lisäksi itiökasveja ovat maakasveista alkeellisimmat eli. Ne jaetaan kahteen ryhmään: maksa- ja lehtisammaliin.

Lisätiedot

Mehiläishoidon sanasto

Mehiläishoidon sanasto Mehiläishoidon sanasto Allaspesä. Pesämalli, jossa sikiöosasto on usein yli 10 kehää leveä, ja muodostaa näin eräänlaisen altaan. Sikiöosaston päälle voi lisätä tarvittaessa hunajalaatikoita, perinteisissä

Lisätiedot

Pölyttäjät, pölytys ja ruoantuotanto IPBES-raportin esittely. Esko Hyvärinen Ympäristöneuvos Luontopaneelin seminaari

Pölyttäjät, pölytys ja ruoantuotanto IPBES-raportin esittely. Esko Hyvärinen Ympäristöneuvos Luontopaneelin seminaari Pölyttäjät, pölytys ja ruoantuotanto IPBES-raportin esittely Esko Hyvärinen Ympäristöneuvos Luontopaneelin seminaari 17.3.2016 Arviointiraportin laatimisen vaiheet IPBES-2 päätti arvioinnin käynnistämisestä

Lisätiedot

Mitä keinoja juurikkaanviljelyyn ankeroislohkoilla?

Mitä keinoja juurikkaanviljelyyn ankeroislohkoilla? Mitä keinoja juurikkaanviljelyyn ankeroislohkoilla? Marja Turakainen, SjT Ankeroisseminaari 9.2.2011 SjT 2010 Ankeroisen sukupolvien määrä Suomessa 1627 1506 2010 Juurisato tn/ha Munia ja toukkia/100 g

Lisätiedot

Petri Lintukangas Rapsi.fi- projekti

Petri Lintukangas Rapsi.fi- projekti Petri Lintukangas Rapsi.fi- projekti MTK:n ja SLC:n Öljykasvijaoston sekä Elintarviketeollisuusliiton (ETL) Öljynpuristamoyhdistyksen projektin tavoitteena on kotimaisen rapsin ja rypsin tuotannon lisääminen

Lisätiedot

MEHILÄISTARHAAJAN KOKEMUKSIA ESIKOTELOMÄDÄSTÄ

MEHILÄISTARHAAJAN KOKEMUKSIA ESIKOTELOMÄDÄSTÄ Mehiläistarhaaja Arja Korhonen MEHILÄISTARHAAJAN KOKEMUKSIA ESIKOTELOMÄDÄSTÄ SISÄLTÖ Mehiläistarhauksen aloitus Pesien hankinta ja EKM:n leviäminen Pesien saneeraus Omien pesien tilanne Loppupäätelmät

Lisätiedot

Maa- ja metsätalousministeri

Maa- ja metsätalousministeri MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ ASETUS nro 17/ Päivämäärä Dnro 8.6.20 1692/14/20 Voimaantulo- ja voimassaoloaika 24.6.20 - toistaiseksi Muuttaa Öljy- ja kuitukasvien siemenkaupasta annetun maa- ja metsätalousministeriön

Lisätiedot

Kumina viljelykierrossa peltotilastojen näkökulmasta

Kumina viljelykierrossa peltotilastojen näkökulmasta Kumina viljelykierrossa peltotilastojen näkökulmasta Marjo Keskitalo MTT Kasvintuotannon tutkimus KUMINAN SATOVAIHTELUIDEN JÄLJILLÄ -seminaari 23.11.2011 Hyvinkää, 24.11.2011 Ilmajoki Kumina viljelykierrossa

Lisätiedot

Luonnonhoitopellot. Luonnonhoitopellot. Monivuotiset nurmipeitteiset luonnonhoitopellot Riistapellot Maisemapellot Niittykasvien luonnonhoitopellot

Luonnonhoitopellot. Luonnonhoitopellot. Monivuotiset nurmipeitteiset luonnonhoitopellot Riistapellot Maisemapellot Niittykasvien luonnonhoitopellot Luonnonhoitopellot Luonnonhoitopellot Monivuotiset nurmipeitteiset luonnonhoitopellot Riistapellot Maisemapellot Niittykasvien luonnonhoitopellot LHPeltojen tuet Hoidettua viljelemätöntä peltoa(lhp+kesannot)

Lisätiedot

Leipäviljan ja perunan luovutusjärjestelmä satokautena

Leipäviljan ja perunan luovutusjärjestelmä satokautena KANSANHUOLTOMINISTERIÖ 3. 4. 1943. TIEDOITUSTOIMISTO Puheselostus N:o 22 Leipäviljan ja perunan luovutusjärjestelmä satokautena 1943 44. Vuonna 1943 alkavana satokautena tulee leipäviljan ja perunan luovutusvelvollisuus

Lisätiedot

Marjanviljelyn vihreä linja! Suonenjoki 9.11.2009 Berner Oy Kasvinsuojelu ja puutarhanhoito Asmo Saarinen

Marjanviljelyn vihreä linja! Suonenjoki 9.11.2009 Berner Oy Kasvinsuojelu ja puutarhanhoito Asmo Saarinen Marjanviljelyn vihreä linja! Suonenjoki 9.11.2009 Berner Oy Kasvinsuojelu ja puutarhanhoito Asmo Saarinen Ajat muuttuvat haluammeko olla mukana? Integrated Pest Management (IPM) Tuomo Tuovinen (MTT) toi

Lisätiedot

LUSTI - Luonnonmarjojen. turvaaminen viljelytekniikoin. Henri Vanhanen

LUSTI - Luonnonmarjojen. turvaaminen viljelytekniikoin. Henri Vanhanen LUSTI - Luonnonmarjojen saatavuuden turvaaminen viljelytekniikoin Henri Vanhanen Luonnonmarjojen talteenotto Viimeisimmän arvion mukaan Suomen metsät tuottavat vuosittain 129-386 milj.kg puolukkaa ja 92-312

Lisätiedot

Pahkahomeen monet isäntäkasvit Asko Hannukkala Kasvinsuojelupäivä Hämeenlinna

Pahkahomeen monet isäntäkasvit Asko Hannukkala Kasvinsuojelupäivä Hämeenlinna Pahkahomeen monet isäntäkasvit Asko Hannukkala Kasvinsuojelupäivä Hämeenlinna 16.01.2018 Luonnonvarakeskus Pahkahometta voi esiintyä miltei kaikilla kaksisirkkaisilla kasvilajeilla Pahkahome on yksi moniisäntäisimpiä

Lisätiedot

Kasvintuhoojien leviämisväylät. Salla Hannunen Riskinarvioinnin tutkimusyksikkö, Evira

Kasvintuhoojien leviämisväylät. Salla Hannunen Riskinarvioinnin tutkimusyksikkö, Evira Kasvintuhoojien leviämisväylät Salla Hannunen Riskinarvioinnin tutkimusyksikkö, Evira Tavoite Arvioida, kuinka paljon Suomeen tuodaan kasviperäisiä tavaroita, joiden mukana voi levitä uusia kasvintuhoojia

Lisätiedot

Etelä-Savo ruokamaakuntana mitä täällä tuotetaan? Mikkelin Tiedepäivät Mikkelin kaupunginkirjasto

Etelä-Savo ruokamaakuntana mitä täällä tuotetaan? Mikkelin Tiedepäivät Mikkelin kaupunginkirjasto mitä täällä tuotetaan? Mikkelin Tiedepäivät 4.-6.4.2017 Mikkelin kaupunginkirjasto Ruralia-instituutti /Riitta Kaipainen www.helsinki.fi/ruralia 4.4.2017 1 Etelä-Savo - väestö: 151 562 as. - pinta-ala:

Lisätiedot

Anneli Salonen ja Tarja Ollikka Suomen Mehiläishoitajain Liitto r.y.

Anneli Salonen ja Tarja Ollikka Suomen Mehiläishoitajain Liitto r.y. SUOMALAISET LAJIHUNAJAT Anneli Salonen ja Tarja Ollikka Suomen Mehiläishoitajain Liitto r.y. 1 Oppaassa esiteltävät lajihunajat Lajihunaja Sivu Horsmahunaja... 4 Kanervahunaja... 5 Mesikastehunaja... 6

Lisätiedot

Maailman väestonkasvu-ennuste / FAO 2050 vuoteen + 2 miljardia ihmistä

Maailman väestonkasvu-ennuste / FAO 2050 vuoteen + 2 miljardia ihmistä Maailman väestonkasvu-ennuste / FAO 2050 vuoteen + 2 miljardia ihmistä Maailman väkiluku Maailma Kehittyvät maat Kehittyneet maat Sato 2013/2014: Maailman viljatase tasapainoisempi Syksyn 2013 sato oli

Lisätiedot

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 15. heinäkuuta 2015 (OR. en) Euroopan komission pääsihteerin puolesta Jordi AYET PUIGARNAU, johtaja

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 15. heinäkuuta 2015 (OR. en) Euroopan komission pääsihteerin puolesta Jordi AYET PUIGARNAU, johtaja Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 15. heinäkuuta 2015 (O. en) 10936/15 ADD 1 AGI 400 STATIS 63 DELACT 95 SAATE Lähettäjä: Saapunut: 13. heinäkuuta 2015 Vastaanottaja: Euroopan komission pääsihteerin puolesta

Lisätiedot

Rypsin viljely riskeistä ja kannattavuudesta. Pellervo Kässi

Rypsin viljely riskeistä ja kannattavuudesta. Pellervo Kässi Rypsin viljely riskeistä ja kannattavuudesta Pellervo Kässi Riski rypsin ja viljan viljelyssä Keväällä sidotaan panoksia maahan epävarmuudessa tulevan kesän sääoloista: Siemenet Lannoitteet Työ Sadon varmistamiseksi

Lisätiedot

KASVISTASE 2008 Kotimaiset Kasvikset ry:n arvio kasvisten kulutuksesta

KASVISTASE 2008 Kotimaiset Kasvikset ry:n arvio kasvisten kulutuksesta KASVISTASE 2008 KASVISTASE 2008 Kotimaiset Kasvikset ry:n arvio kasvisten Kulutuksen arviointiin on käytetty in Kuluttajapaneelin tuotekohtaisia tietoja kotitalouksien vihannesostoista vähittäismyymälöissä.

Lisätiedot

MEHILÄISEMOJEN KASVATUS JA JALOSTUS SUOMESSA

MEHILÄISEMOJEN KASVATUS JA JALOSTUS SUOMESSA OPINNÄYTETYÖ- AMMATTIKORKEAKOULUTUTKINTO LUONNONVARA- JA YMPÄRISTÖALA MEHILÄISEMOJEN KASVATUS JA JALOSTUS SUOMESSA T E K I J Ä : Lauri Hyyryläinen LMA13M1 SAVONIA-AMMATTIKORKEAKOULU OPINNÄYTETYÖ Tiivistelmä

Lisätiedot

Kerääjäkasvit ravinteiden sitojina, lisähyötynä rehua ja bioenergiaa

Kerääjäkasvit ravinteiden sitojina, lisähyötynä rehua ja bioenergiaa Kerääjäkasvit ravinteiden sitojina, lisähyötynä rehua ja bioenergiaa Osa 1 Kerääjäkasvien hyödyt ja kasvu Ravinteet pellossa vaan ei vesistöön -hankkeen loppuseminaari Mustiala, 11.4.2017 Hannu Känkänen,

Lisätiedot

MEHILÄISTEN RAVINNON KULUTUS

MEHILÄISTEN RAVINNON KULUTUS MEHILÄISTEN RAVINNON KULUTUS Ajalla 1.8. - 31.5. Ammattikorkeakoulun opinnäytetyö Maaseutuelinkeinojen koulutusohjelma Hyvinkää, kevät 2014 Taina Kiimamaa TIIVISTELMÄ HYVINKÄÄ Maaseutuelinkeinojen koulutusohjelma

Lisätiedot

Avomaan vihannesviljely

Avomaan vihannesviljely Avomaan vihannesviljely 1 I. Vihannesten ryhmittely markkinointikestävyyden mukaan 1.TUOREVIHANNEKSET suhteellisen nopeasti pilaantuvia suuri haihdutuspinta nopea hengitys, vähän vararavintoa, korjataan

Lisätiedot

Mehiläisten esikotelomätä, valtuutetut tarkastajat ja pieni pesäkuoriainen

Mehiläisten esikotelomätä, valtuutetut tarkastajat ja pieni pesäkuoriainen Mehiläisten esikotelomätä, valtuutetut tarkastajat ja pieni pesäkuoriainen Tarttuvat taudit- ja lääkepäivä 7.5.2015 Hanna Kuukka-Anttila, FM Eläinten terveys ja hyvinvointi yksikkö, Evira Mehiläistarhaus

Lisätiedot

Kasvien vuosi. Tekijä: Veera Keskilä. Veera Keskilä

Kasvien vuosi. Tekijä: Veera Keskilä. Veera Keskilä Kasvien vuosi Tekijä: Veera Keskilä Johdanto Kiinnostaako mitä kasveille tapahtuu vuoden aikana? Jos kiinnostaa niin jatka ihmeessä lukemista. Tein lyhyen vapaaehtois esitelmän kasvien vuodesta, yritin

Lisätiedot

Luonnollista makeutusta luomuhunajasta

Luonnollista makeutusta luomuhunajasta Luonnollista makeutusta luomuhunajasta Anneli Salonen Valokuvat: Anneli Salonen Pohjois- Karjalan kasvien bioaktiivisuus ja innovatiivinen yritystoiminta- hanke Luomu- ja hyvinvointiseminaari, 26.3.2013

Lisätiedot

Satovahinkovakuutus Teppo Raininko

Satovahinkovakuutus Teppo Raininko Satovahinkovakuutus 2016 Teppo Raininko Satovahinkovakuuttaminen Valtion satovahinkojen korvausjärjestelmä päättyi Viimeiset korvaukset maksettiin vuodelta 2015 Tilalle vapaaehtoinen, kaupallinen vakuutusjärjestelmä

Lisätiedot

siemenviljelmillä NordGen Metsä: Tuhoteemapäivä Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.

siemenviljelmillä NordGen Metsä: Tuhoteemapäivä Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla. Hyönteistuholaiset i kuusen siemenviljelmillä NordGen Metsä: Tuhoteemapäivä 18.3.2010 Eevamaria Harala Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Kuusen

Lisätiedot

Viranomaisen keinot edistää luomusiemenen käyttöä

Viranomaisen keinot edistää luomusiemenen käyttöä Viranomaisen keinot edistää luomusiemenen käyttöä Tuottavaa luomua, Hollola Ylitarkastaja Evira Tämä esitys Viranomainen (Evira, ELY-keskukset) ei anna lainsäädäntöä, eli viranomaisen keinot ovat Ohjeistus

Lisätiedot

TAUSTATIETOA JA VINKKEJÄ

TAUSTATIETOA JA VINKKEJÄ Opettajalle TAVOITE Oppilas oppii puutarhojemme tavallisimmat kasvit ja eläimet ja ymmärtää puutarhan ravintoketjun. PUUTARHA TAUSTATIETOA JA VINKKEJÄ Katselkaa, tutkikaa ja maistelkaa erilaisia vihanneksia,

Lisätiedot

Luomuviljelyn talous. Reijo Käki Luomuneuvoja ProAgria Kymenlaakso

Luomuviljelyn talous. Reijo Käki Luomuneuvoja ProAgria Kymenlaakso Luomuviljelyn talous Reijo Käki Luomuneuvoja ProAgria Kymenlaakso 1.12.2009 Luonnonmukaisen tuotannon näkymät 1/2 Luomutuotteiden kysyntä on kasvanut kaikkialla Suomessa kulutus on tapahtunut muuta Eurooppaa

Lisätiedot

VILJAN TUOTANTO 2015 MITÄ TUOTTAA 2016?

VILJAN TUOTANTO 2015 MITÄ TUOTTAA 2016? VILJAN TUOTANTO 2015 MITÄ TUOTTAA 2016? Viljelyn suunnitteluilta Henri Honkala Palvelupäällikkö 25.1.2016 Esityksen sisältö Viljan tuotanto ja kulutus Maailmalla Euroopassa Suomessa Etelä-Pohjanmaalla

Lisätiedot

Palkokasvi tutkimus Suomessa. Arja Nykänen Erikoistutkija MTT Kasvintuotannon tutkimus

Palkokasvi tutkimus Suomessa. Arja Nykänen Erikoistutkija MTT Kasvintuotannon tutkimus Palkokasvi tutkimus Suomessa Arja Nykänen Erikoistutkija MTT Kasvintuotannon tutkimus arja.nykanen@mtt.fi Arja Nykänen Erikoistutkija Tutkimusaiheet - palkokasvinurmet - palkoviljat kokoviljasäilörehuna

Lisätiedot

Palkokasvi parantaa kokoviljasäilörehun rehuarvoa

Palkokasvi parantaa kokoviljasäilörehun rehuarvoa Palkokasvi parantaa kokoviljasäilörehun rehuarvoa Kaisa Kuoppala, Timo Lötjönen, Essi Saarinen, Arto Huuskonen, Marketta Rinne MTT Edistystä luomutuotantoon -hanke Kuvat: MTT/Kaisa Kuoppala MTT Kokoviljasäilörehu

Lisätiedot

PERUSTEET / MOTIIVIT ALUEEN VALINTA PERUSTAMINEN KYLVÄMINEN SADONKORJUU KEIJO AALTO 8.5.2011

PERUSTEET / MOTIIVIT ALUEEN VALINTA PERUSTAMINEN KYLVÄMINEN SADONKORJUU KEIJO AALTO 8.5.2011 PERUSTEET / MOTIIVIT ALUEEN VALINTA PERUSTAMINEN KYLVÄMINEN SADONKORJUU KEIJO AALTO 8.5.2011 RIISTAPELTOKASVEIKSI SOVELTUVIA ON SATOJA LAJIKKEITA, PÄÄLAJITYYPIT: JUURIKKAAT, JUURI JA NAATTI KAALIT, NAATTIOSA

Lisätiedot

VILJAMARKKINAT. Tilannekatsaus Maaliskuussa 2011

VILJAMARKKINAT. Tilannekatsaus Maaliskuussa 2011 VILJAMARKKINAT Tilannekatsaus Maaliskuussa 2011 Viljan hintoihin vaikuttavat tekijät Tarjonta ja kysyntä tuotannon ja kulutuksen tasapaino Varastotilanne Valuuttakurssit rahan saanti (luotto, korot) Kuljetuskustannukset

Lisätiedot

TAMMIKUU SATOKAUSI SUOMESSA. Satovuosi: VIHANNES- HEDELMÄT JUUREKSET KAALIT LEHTI- VIHANNEKSET PALKOKASVIT SIPULIT MUUT VIHANNEKSET HEDELMÄT

TAMMIKUU SATOKAUSI SUOMESSA. Satovuosi: VIHANNES- HEDELMÄT JUUREKSET KAALIT LEHTI- VIHANNEKSET PALKOKASVIT SIPULIT MUUT VIHANNEKSET HEDELMÄT MIKUU SATOKAUSI JAT & 9 3 Joel Kanerva, infograafikko.fi 015 MIKUU SATOKAUSI JAT & 9 3 Joel Kanerva, infograafikko.fi 015 SATOKAUSI LISKUU JAT & 9 3 Joel Kanerva, infograafikko.fi 015 TIKUU SATOKAUSI Rucola

Lisätiedot

Kasvilajien ja tuotannonalojen potentiaalinen tuhoojariski. Salla Hannunen, Riskinarvioinnin tutkimusyksikkö, Evira

Kasvilajien ja tuotannonalojen potentiaalinen tuhoojariski. Salla Hannunen, Riskinarvioinnin tutkimusyksikkö, Evira Kasvilajien ja tuotannonalojen potentiaalinen tuhoojariski Salla Hannunen, Riskinarvioinnin tutkimusyksikkö, Evira Leviämisväylän volyymin ja tuotannon arvon vaikutus kasvilajien potentiaaliseen tuhoojariskiin

Lisätiedot

Luomupuutarhatuotanto Pohjois-Karjalassa. Päivi Turunen ProAgriaPohjois-Karjala Luomu- ja hyvinvointiseminaari 26.3.2013

Luomupuutarhatuotanto Pohjois-Karjalassa. Päivi Turunen ProAgriaPohjois-Karjala Luomu- ja hyvinvointiseminaari 26.3.2013 Pohjois-Karjalassa Päivi Turunen ProAgriaPohjois-Karjala Luomu- ja hyvinvointiseminaari 26.3.2013 Puutarhatuotannossa luomupinta-ala on noin 1 000 hehtaaria, joka on noin 6 % kokonaisalasta Hehtaareissa

Lisätiedot

MTT ja neuvonta avustavat Egyptin ruuan tuotannossa

MTT ja neuvonta avustavat Egyptin ruuan tuotannossa Liite 15.3.2004 61. vuosikerta Numero 1 Sivu 2 MTT ja neuvonta avustavat Egyptin ruuan tuotannossa Oiva Niemeläinen, MTT Egyptissä olisi ruokittava 70 miljoonaa suuta Suomen peltopinta-alalta. Onnistuuko?

Lisätiedot

Prestop ja Prestop Mix -valmisteet biologiseen taudintorjuntaan mansikalla ja vadelmalla. Päivi Heino Verdera Oy/Lallemand Plant Care

Prestop ja Prestop Mix -valmisteet biologiseen taudintorjuntaan mansikalla ja vadelmalla. Päivi Heino Verdera Oy/Lallemand Plant Care Prestop ja Prestop Mix -valmisteet biologiseen taudintorjuntaan mansikalla ja vadelmalla Päivi Heino Verdera Oy/Lallemand Plant Care Prestop Gliocladium catenulatum J1446 Juuristotautien torjunta mansikalla

Lisätiedot

Agil 100 EC/ 30.12.2014 1 (7) Vaara

Agil 100 EC/ 30.12.2014 1 (7) Vaara Agil 100 EC/ 30.12.2014 1 (7) Agil 100 EC Rikkakasvien torjuntaan Vaara Ärsyttää voimakkaasti silmiä. Orsakar allvarlig ögonirritation. Epäillään aiheuttavan syöpää. Misstänks kunna orsaka cancer. Voi

Lisätiedot

Hankkeen tuloksia vuodelta 2009 Tuotanto tasapainoon alituotantokasvien tuotannon kehittämispäivä Huittisten kaupungintalon valtuustosali 10.2.

Hankkeen tuloksia vuodelta 2009 Tuotanto tasapainoon alituotantokasvien tuotannon kehittämispäivä Huittisten kaupungintalon valtuustosali 10.2. Hankkeen tuloksia vuodelta 2009 Tuotanto tasapainoon alituotantokasvien tuotannon kehittämispäivä Huittisten kaupungintalon valtuustosali 10.2.2009 Marketta Saastamoinen Alituotantokasvien tuotannon kehittäminen

Lisätiedot

Biomassan jalostus uudet liiketoimintamahdollisuudet ja kestävyys

Biomassan jalostus uudet liiketoimintamahdollisuudet ja kestävyys Biomassan jalostus uudet liiketoimintamahdollisuudet ja kestävyys BioRefine innovaatioita ja liiketoimintaa 27.11.2012 Ilmo Aronen, T&K-johtaja, Raisioagro Oy Taustaa Uusiutuvien energialähteiden käytön

Lisätiedot

RaHa-hankeen kokemuksia

RaHa-hankeen kokemuksia RaHa-hankeen kokemuksia Kerääjäkasvin avulla kasvipeitteisyyttä ja ravinteet talteen Kerääjäkasvipäivä 15.1.2013, Maaseutuopisto Tuorla 16.1.2013 RaHa-hanke Tavoitteena edistää vesiensuojelun ja ympäristön

Lisätiedot

Kuminalajikkeiden erot kahden satovuoden jälkeen: Jokioinen & Ylistaro

Kuminalajikkeiden erot kahden satovuoden jälkeen: Jokioinen & Ylistaro Kuminalajikkeiden erot kahden satovuoden jälkeen: Jokioinen & Ylistaro Marjo Keskitalo ja Markku Niskanen MTT Kasvintuotannon tutkimus KUMINAN SATOVAIHTELUIDEN JÄLJILLÄ -seminaari 23.11.2011 Hyvinkää,

Lisätiedot

Viljasatotutkimus. Vilja-alan yhteistyöryhmä. 3.11.2008 Petri Pethman. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy

Viljasatotutkimus. Vilja-alan yhteistyöryhmä. 3.11.2008 Petri Pethman. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy Viljasatotutkimus Vilja-alan yhteistyöryhmä 3.11.2008 Petri Pethman Tämän tutkimuksen tulokset on tarkoitettu vain tilaajan omaan käyttöön. Niitä ei saa lainata, luovuttaa, jälleenmyydä tai julkaista ilman

Lisätiedot

Pesässä on aina yli 20 C ja sikiöinnin aikana yli 30 C, suhteellinen kosteus sikiöalalla on yli 90 %

Pesässä on aina yli 20 C ja sikiöinnin aikana yli 30 C, suhteellinen kosteus sikiöalalla on yli 90 % Mehiläiset ja taudit Mehiläispesässä on runsaasti hiilihydraatteja, valkuaisia ja rasvoja Lisäksi siellä on suuri joukko tiiviissä kosketuksessa toisiinsa olevia toukkia ja aikuisia mehiläisiä Sama hengitysilma

Lisätiedot

Syysrypsin viljely Antti Tuulos

Syysrypsin viljely Antti Tuulos Antti Tuulos 19.4.2012 1 Esityksen sisältö: Syysrypsi viljelykasvina Syysrypsin perustaminen suojaviljaan Satotuloksia kevätviljan ja syysrypsin seoskasvustoista Allelokemikaalit Ravinteiden talteenotto

Lisätiedot

Mehiläisten talvitappioihin vaikuttavat ulkoiset tekijät

Mehiläisten talvitappioihin vaikuttavat ulkoiset tekijät 2011 Mehiläisten talvitappioihin vaikuttavat ulkoiset tekijät Aino-Maija Mustalahti, SML ry, Sakari Raiskio ja Lauri Jauhiainen (MTT) Suomen mehiläishoitajain liitto ry 27.10.2011 Tiivistelmä Mehiläisten

Lisätiedot

Kuminan perustaminen suojakasviin

Kuminan perustaminen suojakasviin Kuminan perustaminen suojakasviin Marjo Keskitalo MTT Kasvintuotannon tutkimus Kuminan pellonpiennarpäivät Jokioinen 8.6.2012 Kumina perustaminen suojakasviin KOE 2 V 2010 Jokioisiin perustettu koe, jossa

Lisätiedot

Luomukanapäivä Loimaa. 19.11.2011 Ulla Maija Leskinen Puh. 040-5045591 luomukotieläinasiantuntija

Luomukanapäivä Loimaa. 19.11.2011 Ulla Maija Leskinen Puh. 040-5045591 luomukotieläinasiantuntija Luomukanapäivä Loimaa 19.11.2011 Ulla Maija Leskinen Puh. 040-5045591 luomukotieläinasiantuntija Luomukanatilan viljelykierto Vilja / herne + aluskasvi tai Ruisvehnä/h-papu Vilja ( kaura) + viherlannoitusnurmi

Lisätiedot

VAAKAPESÄSEURANNAN KÄYTTÖOHJEET

VAAKAPESÄSEURANNAN KÄYTTÖOHJEET VAAKAPESÄSEURANNAN KÄYTTÖOHJEET Sisällys 1 Lyhyesti vaakapesäsovelluksesta... 1 2 Vaakapesätietojen selaus... 1 3 Kirjautuminen tunnuksilla... 5 4 Omien tietojen tarkistus... 5 5 Omat vaakapesät... 6 1

Lisätiedot

UUTTA TIETOA JA HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ MARJA-JA HEDELMÄYRITTÄJILLE. Katse syyshoitoon. Kokemuksia Norjasta ja Tanskasta. Mikkeli

UUTTA TIETOA JA HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ MARJA-JA HEDELMÄYRITTÄJILLE. Katse syyshoitoon. Kokemuksia Norjasta ja Tanskasta. Mikkeli UUTTA TIETOA JA HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ MARJA-JA HEDELMÄYRITTÄJILLE Katse syyshoitoon Kokemuksia Norjasta ja Tanskasta Mikkeli 3.11.2017 Matala V. 2006: Mansikan viljely Syyshoito eli sadonkorjuun jälkeiset

Lisätiedot

Harmaahomeen biologisentorjunnan loppuraportti LOPPURAPORTTI

Harmaahomeen biologisentorjunnan loppuraportti LOPPURAPORTTI Harmaahomeen biologisentorjunnan loppuraportti 2007 2009 LOPPURAPORTTI Markku Levy Marjaosaamiskeskus 2010 Sisä-Savon seutuyhtymä 1 SISÄLTÖ Tiivistelmä...3 1. Koetoiminnan toteuttaminen...4 1.1Koetilat...4

Lisätiedot

Kuminanviljelyn taloudellinen toimintaympäristö

Kuminanviljelyn taloudellinen toimintaympäristö Kuminanviljelyn taloudellinen toimintaympäristö Timo Karhula MTT Taloustutkimus, Latokartanonkaari 9, 00790 Helsinki timo.karhula@mtt.fi TIIVISTELMÄ Suomessa kiinnostus kuminanviljelyyn on lisääntynyt

Lisätiedot

TIETOJA MAATALOUS- JA PUUTARHAYRITYKSISTÄ JA LUOMUTUOTANNOSTA

TIETOJA MAATALOUS- JA PUUTARHAYRITYKSISTÄ JA LUOMUTUOTANNOSTA Ruoka-Kouvola www.ruokakouvola.fi 1 Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti LIITE 2 13.1.216 TIETOJA MAATALOUS- JA PUUTARHAYRITYKSISTÄ JA LUOMUTUOTANNOSTA Maatalous- ja puutarhayritysten lukumäärä v.

Lisätiedot

Miten taudista eroon?

Miten taudista eroon? Esikotelomädästä vapautuminen Esikotelomätä on mehiläisten vakava sikiötauti, joka johtaa hoitamattomana aina mehiläispesän kuolemaan. Tauti ei kuitenkaan tarkoita mehiläistarhauksen loppua, sillä tarhaajat

Lisätiedot

Suomen maatalous lämpenevässä maailmassa. Pirjo Peltonen-Sainio MTT Kasvintuotannon tutkimus ILMASOPU-yhteistutkimushanke

Suomen maatalous lämpenevässä maailmassa. Pirjo Peltonen-Sainio MTT Kasvintuotannon tutkimus ILMASOPU-yhteistutkimushanke Suomen maatalous lämpenevässä maailmassa Pirjo Peltonen-Sainio MTT Kasvintuotannon tutkimus ILMASOPU-yhteistutkimushanke North Canada Alaska Greenland North Pole Siberia 70 N 60 N Ilmastonmuutoksen vaikutukset

Lisätiedot

AVOMAANKURKUN KASVATUS

AVOMAANKURKUN KASVATUS AVOMAANKURKUN KASVATUS Atte Ahlqvist 8 B Avomaankurkun kukkia ja kurkkuja heinäkuussa 2012 / oma kuva-arkisto Me viljelemme kotonani avomaankurkkua, nippusipulia ja perunaa. Tässä työssä kerron avomaankurkun

Lisätiedot