Toimintakertomus 2016

Transkriptio

1 Toimintakertomus 2016

2 SISÄLLYS TIIVISTELMÄ PERUSKOULUTUSYHTEISTYÖ ERIKOISSOSIAALITYÖNTEKIJÄN KOULUTUS TOHTORIKOULUTUSYHTEISTYÖ Tavoitteet ja toiminnan organisoituminen Toiminta vuonna The Nordic-Baltic Doctoral Network in Social Work (NBSW) -verkoston toiminta VERKOSTON KANSAINVÄLINEN TOIMINTA VERKKO-OPETUS Sosnetin verkko-opetuksen tausta ja toteuttaminen Verkko-opetustarjonta ja suoritetut opintopisteet lukuvuonna Sosnetin verkko-opetuksen kehittäminen VERKOSTON TUTKIMUSYHTEISTYÖ VERKOSTON ORGANISAATIO JA TAPAHTUMAT VUONNA Johtoryhmä Työvaliokunnat Erikoistumiskoulutuksen vastuuyliopistot ja opettajat Koordinaatioyliopisto Verkoston tapahtumat VERKOSTON YHTEISKUNNALLINEN VAIKUTTAMISTOIMINTA Verkoston edustajat kansallisissa ja kansainvälisissä tehtävissä Lausunnot ja muu vaikuttamistoiminta Yhteistoiminta alan toimijoiden kanssa VERKOSTON RAHOITUS JA SEN KOHDENTUMINEN LIITTEET... 21

3 TIIVISTELMÄ Yliopistojen rehtorien allekirjoittaman sopimuksen mukaan Sosnetin tehtävänä on valtakunnallisena yhteistyönä järjestää jatkokoulutuksena suoritettava sosiaalityön erikoistumiskoulutus, toteuttaa valtakunnallista tohtorikoulutusyhteistyötä ja edistää peruskoulutukseen liittyvää yhteistyötä. Verkoston tehtäviin kuuluvat myös verkkopohjaisten opetusratkaisujen tuottaminen, sosiaalityön koulutuksen ja sen laadun kehittäminen, tutkimuksen kansainvälistymisen edistäminen sekä tutkimusyhteistyö. Verkoston muodostavat sosiaalityön oppiaineet Helsingin, Itä-Suomen, Jyväskylän, Lapin, Tampereen ja Turun yliopistoissa. Verkosto on toiminut vuodesta Ammatillisena lisensiaatintutkintona suoritettava erikoissosiaalityöntekijän koulutus käynnistyi v Kyseessä on sosiaalityöntekijöille tarkoitettu ammatillisesti painottunut tieteellinen jatkokoulutus, joka johtaa lisensiaatin tutkintoon valitulla sosiaalityön erikoisalalla (Asetus 568/2005). Koulutuksessa opiskeli vuoden 2016 aikana 36 opiskelijaa kahdella erikoisalalla. Koulutuksesta valmistui 27 lisensiaattia. Vuosi 2016 oli viimeinen aktiivinen toimintavuosi ammatillisen lisensiaatinkoulutuksen osalta. Koulutusjärjestelmässä tapahtuneiden muutosten vuoksi vuonna 2016 käynnistettiin uusimuotoinen erikoissosiaalityöntekijän koulutus (70 op). Lapsi-, nuoriso- ja perhesosiaalityön erikoisalalla aloitti 26 opiskelijaa ja Rakenteellisen sosiaalityön erikoisalalla 20 opiskelijaa. Syksyllä toteutettiin opiskelijahaku Hyvinvointipalveluiden erikoisalalla ja Kuntouttavan sosiaalityön erikoisalalla, joista ensimmäiseen valittiin 24 ja jälkimmäiseen 20 opiskelijaa. Koulutukset toteutetaan opetus- ja kulttuuriministeriön myöntämällä erillisrahoituksella ja yliopistojen perusrahoituksella. Sosnet on jatkanut tohtorikoulutusyhteistyötä tutkijakoulutusjärjestelmän muutoksissa. Toimintavuonna yhteistyö keskittyi neljässä temaattisessa pienryhmässä tapahtuvaan väitöskirjojen ohjaukseen. Tohtorikoulutettavia oli mukana vuoden aikana n. 25 ja yhteistyön piirissä olleista tohtorikoulutettavista viisi väitteli vuoden aikana. Sosnet on tukenut tutkijakoulutettavien kansainvälistymistä osallistumalla Nordic-Baltic Doctoral Network in Social Work (NBSW) -verkoston toimintaan. NBSW on seitsemän maan ja 28 yliopiston ja tutkimuslaitoksen tutkijakoulutusyhteistyötä tekevä verkosto. Verkosto järjesti kesäkoulun Tartossa, Virossa, johon osallistui 10 tohtorikoulutettavaa suomalaisista yliopistoista. Vuonna 2013 käynnistynyt Kiina-yhteistyö Graduate School of Chinese Academy of Social Sciencesin (GSCASS) kanssa painottui CIMO:n rahoittaman kaksivuotisen hankkeen toimintaan. Hanke järjesti kaksi seminaaria, joista ensimmäinen toteutui Helsingissä, Jyväskylässä ja Kuopiossa syyskuussa ja jälkimmäinen marraskuussa Pekingissä, jossa kaksi suomalaista professoria olivat viikon mittaisella vierailulla. Hankkeessa on mukana GSCASS:n ja Sosnetin ohella Lapin yliopiston oikeustieteellinen tiedekunta ja Fudanin yliopisto. Sosnetin nimittämät edustajat osallistuvat sosiaalityön ja sen koulutuksen ja tutkimuksen pohjoismaiseen, eurooppalaiseen ja muuhun kansainväliseen toimintaan sekä kansainvälisten järjestöjen toimintaan. Verkoston yliopistot kehittävät sosiaalityön yliopistokohtaista profiloitumista ja tarkoituksenmukaista työnjakoa yhteisesti sovittavalla tavalla sekä toteuttavat yhteisvalintaa. Yhteisvalinta on merkittävä osa verkoston toimintaa hyödyttäen kaikkia mukana olevia yksiköitä, ja vuonna 2016 yhteisvalinnasta vastasi Turun yliopisto. Verkko-opetusyhteistyö keskittyi erityisesti olemassa olevien kurssien päivittämiseen, kurssialueiden siirtoon yliopistojen ympäristöihin ja avoimen yliopiston yhteistyön tarkasteluun sekä valtakunnallisen verkko-opetuksen toteuttamiseen. Valtakunnallisessa opetuksessa oli lukuvuonna tarjolla 13 verkkokurssia (yhteensä 65 op) ja suoritettuja opintopisteitä kertyi Verkko-opetuksen kehittämisestä vastasi Itä-Suomen yliopistossa työskentelevä yliopisto-opettaja (50 %). Sosnet teki vuoden aikana tiiviisti yhteistyötä keskeisten yhteistyökumppaneiden, mm. sosiaalialan amkverkoston, sosiaalialan osaamiskeskusten, Talentian ja Valviran kanssa. Verkosto valmisteli 10 asiantuntijalausuntoa ja kannanottoa mm. lainsäädäntövalmistelun tueksi. 3

4 1 PERUSKOULUTUSYHTEISTYÖ Peruskoulutuksen osalta keskeisimmiksi yhteistyön osa-alueiksi ovat muodostuneet sosiaalityön koulutukseen liittyvien ratkaisujen valmistelu valtakunnallisesti, valtakunnallisen verkko-opetuksen järjestäminen sekä käytännön opetuksen ja valintayhteistyön kehittäminen. Peruskoulutusyhteistyön tiivistämistä tukee peruskoulutusyhteistyön työvaliokunta, jonka tehtäviä ovat: Peruskoulutuksen rakenteellisten ratkaisujen ja koulutuksen sisältöjen kehittäminen Verkoston opetusyhteistyön kehittäminen ja siihen liittyvien ratkaisujen valmistelu Opiskelijavalintojen koordinointi- ja kehittämistehtävät Sosiaalityön käytännön opetuksen kehittäminen ja valtakunnallisen yhteistyön koordinointi Peruskoulutukseen kiinnittyvien hankkeiden valmistelu ja seuranta. Vuoden 2016 aikana peruskoulutukseen liittyvä kehittämistyö kohdentui erityisesti peruskoulutuksen osaamistavoitteiden valtakunnalliseen jäsentämiseen sekä verkkovälitteisen opetuksen kehittämiseen ja toteutukseen. Verkkovälitteiseen opetukseen liittyvä kehittämistyö on kuvattu tarkemmin toimintakertomuksen luvussa 5. Peruskoulutuksen kehittäminen Erikoissosiaalityöntekijän koulutuksen uudistustyön yhteydessä havaittiin tarpeelliseksi pohtia myös sosiaalityön perus- ja erikoisosaamisen eroja ja sosiaalityön peruskoulutuksen tuottamia valmiuksia. Toimintaympäristössä tapahtuvat muutokset suuntaavat uudella tavalla sosiaalialalla ja sosiaalityössä tarvittavaa osaamista. Sote-uudistus sekä muut lainsäädännön uudistukset (mm. sosiaalihuoltolaki ja sosiaalihuollon ammattihenkilölaki) tuottavat uudenlaisia osaamisvaatimuksia, jotka edellyttävät myös peruskoulutuksen uudistamista. Näiden ohella yliopistoissa meneillään olevat koulutusuudistukset puolestaan suuntaavat uusiksi tutkintorakenteita, koulutuksen sisältöjä ja opetuksen muotoja. Toimintavuoden aikana Sosnetissa jatkettiin edellisenä vuonna käynnistynyttä peruskoulutuksen ajankohtaisten ja tulevien haasteiden perkaamista peruskoulutuksen tuottaman osaamisen näkökulmasta yhteisesti sovitun työsuunnitelman mukaisesti. Verkosto järjesti valtakunnallisen työpajan, jossa tavoitteena oli työstää yhteistyössä sosiaalityön koulutuksen ydinsisältöjä ja koulutuksen tuottamaa ydinosaamista. Tavoitteena oli muodostaa aiemman yksiköissä tapahtuneen valmistelutyön pohjalta sosiaalityön koulutusyksiköiden yhteinen näkemys sosiaalityön koulutuskokonaisuuden tuottamasta ydinosaamisesta. Työpajaan osallistui yhteensä 22 sosiaalityön opetushenkilöstöön kuuluvaa edustajaa kuudesta eri yliopistosta. Valmistelutyötä jatkettiin työpajan työskentelyn pohjalta syksyn aikana peruskoulutuksen työvaliokunnassa. Loppuvuodesta saatiin valmisteltua valtakunnalliset osaamistavoitteet, jotka tuodaan Sosnetin johtoryhmän käsiteltäväksi ja hyväksyttäväksi tammikuussa Aloituspaikat ja valmistuneet Sosnet kerää yliopistoilta vuosittain tiedot aloittaneista sosiaalityön opiskelijoiden määristä sekä sosiaalityö pääaineena valmistuneista maistereista, koska näitä tietoja ei ole ollut muutoin saatavilla. Sosiaalityön peruskoulutuksen volyymi on kasvanut merkittävästi erityisesti 2010-luvun alkupuolella, sillä yliopistojen tekemien aloituspaikkojen lisäysten ohella eduskunta myönsi lisärahoitusta sosiaalityön koulutuksen laajentamiseen vuosina Oheisessa taulukossa on esitetty aloituspaikkojen ja valmistuneiden määrien kehitys vuosina Uusia aloituspaikkoja Sosiaalityö pääineena valmistuneet maisterit

5 Vuonna 2016 sosiaalityön koulutukseen valittiin hieman vähemmän uusia opiskelijoita kuin edellisenä vuonna erillismäärärahojen päätyttyä. Sosiaalityö pääaineena valmistuneita yhteiskunta- ja valtiotieteiden maistereita oli yhteensä ennätykselliset 348. Valintayhteistyö Vuonna 2005 käynnistyneen valintayhteistyön tavoitteena on vähentää opiskelijavalintoihin liittyvää päällekkäistä työtä, välttää päällekkäishakua eri yksiköiden kesken sekä kehittää valintakoetta sisällöllisesti ja rakenteellisesti siten, että sosiaalityön koulutukseen saataisiin valikoitua alalle motivoituneita ja hyviä hakijoita. Sosiaalityössä valintayhteistyö on ollut merkittävä yhteistyön alue, joka on tärkeä osa koulutuksen ja alan profiilin kehittämistä. Valintayhteistyötä koordinoi Tampereen yliopisto. Yhteisvalinnan periaatteista ja työnjaosta yksiköiden kesken sekä valintakokeeseen liittyvästä kehittämisestä sovitaan kuuden yliopistoyksikön kesken. Valintakokeen suunnittelussa apuna toimii oppiaineryhmä, mutta valintakokeen konkreettisesta suunnittelusta ja tarkastuksesta vastasi vuonna 2016 Turun yliopisto. Valintakoekirjana käytettiin Kirsi Juhilan teosta Sosiaalityöntekijöinä ja asiakkaina. Sosiaalityön yhteiskunnalliset tehtävät ja paikat. Valintakokeiden tarkastustyön määrää on kevennetty siten, että aineistokoe korjattiin vain hakijoilta, jotka saivat kirjakokeen pisteiden keskiarvosta vähintään 60 %. Kriteeri vaikutti edelleen toimivan hyvin. Toimintavuonna päätettiin, että vuoden 2017 valintakokeen suunnittelusta ja tarkastamisesta vastaa Itä- Suomen yliopisto. Samalla pitkään käytössä ollut valintakoekirja päätettiin vaihtaa Maritta Törrösen ym. toimittamaan teokseen Vastavuoroinen sosiaalityö (2016). Ulkomailla suoritettujen tutkintojen tunnustaminen Sosnetissa on vuodesta 2004 toiminut Kelpoisuuskoetyöryhmä, joka tehtävänä on ollut käsitellä ulkomailla suoritettujen, sosiaalityöntekijän pätevyyden tuottaneiden tutkintojen vastaavuutta suomalaiseen tutkintoon. Työryhmän tehtävänä on ollut määritellä hakijalta suomalaiseen sosiaalityöntekijän kelpoisuuteen edellytettävän sopeutumisajan kesto ja sille vaihtoehtoisen kelpoisuuskokeen sisältö ja laajuus Opetushallitukselta tulleen lausuntopyynnön pohjalta. Hakijalle määrättävät kelpoisuuskokeet tai täydentävät opinnot järjestetään sosiaalityön koulutusta antavissa yliopistoissa, jota koskevan ohjeistuksen kelpoisuuskoetyöryhmä ja Opetushallitus ovat laatineet yhteistyössä. Työryhmän työskentely koki uudistuksia vuoden 2016 aikana, sillä tuli voimaan kokonaan uusi laki sosiaalihuollon ammattihenkilöistä (817/2015). Lain myötä Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valvira myöntää hakemuksesta oikeuden harjoittaa sosiaalityöntekijän ammattia laillistettuna ammattihenkilönä Suomessa myös ulkomailla tutkinnon suorittaneelle. Laki siirsi ulkomailla sosiaalityöntekijän koulutuksen saaneiden tutkintojen tunnustamisen viranomaistehtävät Opetushallitukselta Valviralle. Samalla koulutuksen ja ammattipätevyyden tunnustamiseen liittyvät käytännöt oli tarpeellista valmistella vastaamaan uudistunutta lainsäädäntöä. Sosnet tapasi Valviran henkilöstöä kahdessa yhteistyökokouksessa, joissa sovittiin että jatkossakin Sosnet toimii vastuutahona sosiaalityöntekijän laillistamiseen liittyvissä ulkomailla suoritettujen tutkintojen arviointitehtävissä. Lakiuudistuksen myötä Sosnetin Kelpoisuuskoetyöryhmän nimeksi muutettiin Ulkomaisten tutkintojen työvaliokunta, joka kokoontui vuoden aikana seitsemän kertaa valmistelemaan lakiuudistuksen tuomia muutostarpeita sekä myös valmistelemaan ensimmäistä uuden lain mukaista lausuntoa. Jatkossa on ennakoitavissa, että uusi laki lisää ainakin lain toimeenpanon alkuvaiheessa merkittävästi Sosnetin asiantuntijatyön tarvetta. Valvira maksaa verkostolle lausunnoista asiantuntijapalkkion. 5

6 2 ERIKOISSOSIAALITYÖNTEKIJÄN KOULUTUS Sosnet on vuodesta 2000 lähtien järjestänyt ammatillisena lisensiaatintutkintona suoritettavaa erikoissosiaalityöntekijän koulutusta. Se on sosiaalityöntekijän kelpoisuuden tuottaneen yhteiskunta- tai valtiotieteiden tai muun vastaavan maisterin tutkinnon pohjalta suoritettava ammatillisesti painottunut tieteellinen jatkokoulutus, joka johtaa yhteiskunta- tai valtiotieteiden lisensiaatin tutkintoon valitulla sosiaalityön erikoisalalla (Yliopistojen tutkintoasetus 794/2004, 24 ; Opetus- ja kulttuuriministeriön asetus yliopistojen koulutusvastuun täsmentämisestä ja erikoistumiskoulutuksista 568/2005, 16 ). Korkeakoulujen lainsäädäntöön tehtiin voimaan tulleita muutoksia, joiden myötä yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen tehtäviin lisättiin erikoistumiskoulutuksen järjestäminen. Samalla erikoistumiskoulutus lisättiin erilliseksi koulutusmuodoksi korkeakoulujen koulutusjärjestelmään. Muutokset tarkoittivat, että jo yli 15 vuoden ajan järjestettyä ja alalla tarpeellisena koettua erikoistumiskoulutusta oli välttämätöntä uudistaa. Sosnet valmisteli vuoden 2015 aikana opetus- ja kulttuuriministeriön myöntämän kehittämishankerahoituksen turvin lainsäädännön edellyttämän uusimuotoisen erikoissosiaalityöntekijän koulutuksen (70 op) neljällä sosiaalityön erikoisalalla. Samalla päätettiin lakkauttaa vuodesta 2000 alkaen toteutettu ammatillinen lisensiaatinkoulutus niin, ettei siihen oteta enää uusia opiskelijoita. Sosnetin yliopistojen rehtorit allekirjoittivat uusimuotoisen erikoistumiskoulutuksen järjestämisen mahdollistavat sopimukset lokakuussa Opetus- ja kulttuuriministeriö myönsi hankerahoitusta Sosnetin yliopistoille yhteensä euroa erikoissosiaalityöntekijän koulutuksen toteuttamiseen neljällä sosiaalityön erikoisalalla vuosille Vuoden 2016 aikana verkostossa valmisteltiin uusimuotoisen koulutuksen käynnistymistä kaikilla neljällä erikoisalalla. Lapsi-, nuoriso- ja perhesosiaalityön erikoisalan ja Rakenteellisen sosiaalityön erikoisalan opiskelijavalinnat tehtiin kesäkuussa, jonka jälkeen koulutukset pääsivät käynnistymään syyslukukauden alussa. Lapsi-, nuoriso- ja perhesosiaalityön erikoisalan aloitti 26 opiskelijaa Turun yliopistossa, ja koulutuksen toteutuksessa ovat mukana Helsingin, Itä-Suomen ja Tampereen yliopistot. Rakenteellisen sosiaalityön erikoisalan koulutuksessa aloitti 20 opiskelijaa Jyväskylän yliopistossa. Hyvinvointipalvelujen ja Kuntouttavan sosiaalityön opiskelijahaku toteutettiin loka-marraskuussa. Hyvinvointipalvelun erikoisalalle valittiin 12 opiskelijaa Helsingin yliopistoon ja 12 Itä-Suomen yliopistoon, jotka toteuttavat koulutuksen yhteisenä ohjelmana. Kuntouttavan sosiaalityön erikoisalalle valittiin 20 opiskelijaa Lapin yliopistoon, jonka ohella koulutuksen järjestämisessä ovat mukana Tampereen ja Turun yliopistot. Lisensiaatintutkintoon johtavaa erikoissosiaalityöntekijän koulutusta toteutettiin 2016 kuntouttavan sosiaalityön ja marginalisaatiokysymysten sosiaalityön erikoisaloilla. Muut kolme erikoisalaa olivat päättyneet edellisen vuoden lopussa. Meneillään olevissa nelivuotisissa koulutuksissa opiskeli 36 henkilöä, jotka jakautuivat tasaisesti kuuteen Sosnetin yliopistoon. Ammatillisesta lisensiaatinkoulutuksesta on valmistunut kaikkiaan yhteensä 175 lisensiaattia, joista toimintavuoden aikana valmistui ennätykselliset 27 opiskelijaa. Yksityiskohtainen toimintakertomus erikoistumiskoulutuksen toteuttamisesta vuonna 2016 on tämän toimintakertomuksen liitteenä 1. 6

7 3 TOHTORIKOULUTUSYHTEISTYÖ 3.1 Tavoitteet ja toiminnan organisoituminen Sosiaalityön ja sosiaalipalveluiden valtakunnallinen tohtoriohjelma perustettiin vuonna 1995, ja sen myötä sosiaalityön tutkimus on vahvistunut sekä määrällisesti että laadullisesti. Verkostomuotoisesta tohtorikoulutusyhteistyöstä on sen toiminta-aikana vuona valmistunut 66 väitöskirjaa. Valtakunnalliset tohtoriohjelmat päättyivät virallisesti vuoden 2015 lopussa. Yliopistojen tohtorikoulutusjärjestelmän muutoksissa Sosnetissa on pidetty tärkeänä jatkaa sosiaalityön valtakunnallista tohtorikoulutusyhteistyötä hyviksi osoittautuneiden käytäntöjen ja toimivan verkoston pohjalta. Sosiaalityön tohtorikoulutuksen yhteistyörakennetta koskeva suunnitelma hyväksyttiin Sosnetin johtoryhmässä vuonna Tavoitteeksi asetettiin edelleen tarjota korkeatasoista sosiaalityön tohtorikoulutusta, edistää tohtoriopiskelijoiden kansainvälistymistä sekä vahvistaa tutkijoiden kansallista ja kansainvälistä verkottumista ja toisilta oppimista. Yhteistyöllä edistetään sosiaalityön tutkimuksen laatua ja tasoa ja tehostetaan sosiaalityön tohtorikoulutusta, johon on yhteiskunnallisesti merkittävä tarve sosiaalialan ainoana yliopistollisena oppiaineena. Toimintojen läpileikkaaviksi periaatteiksi määriteltiin sosiaalityön tutkimusperustan vahvistaminen sekä kansainvälisyyden tukeminen sosiaalityön tohtorikoulutuksessa. Tohtorikoulutusyhteistyötä on toteutettu johtoryhmän hyväksymän suunnitelman pohjalta. Toiminta koostuu valtakunnallisista seminaareista ja temaattisista työpajoista. Vuosittain järjestetään 1 2 verkkoseminaaria, jotka ovat avoimia kaikille sosiaalityön tohtorikoulutettaville, sekä 1 2 temaattista työpajaa verkoston tohtorikoulutettaville. Verkoston ohjelmaan sisältyvät Valtakunnalliset sosiaalityön tutkimuksen päivät helmikuussa. Toiminta sisältää temaattisten pienryhmien toiminnan, joka tukee väitöskirjaprosessien etenemistä ja tutkimuksen ohjausta. Tohtorikoulutusyhteistyötä on toteutettu suomen, ruotsin ja englannin kielillä. Tapahtumat on pyritty toteuttamaan niin, että ainakin osa ohjelmasta olisi englannin kielellä tai vaihtoehtoisesti useammalla kielellä. Ryhmien toiminta on järjestetty tarpeen mukaan niin, että ainakin yksi ryhmä toimii kokonaan englannin kielellä. Vieraalla kielellä toimiminen on mahdollistanut ulkomaalaisten tohtorikoulutettavien osallistumisen yhteistyöhön, mutta samalla madaltaa muidenkin osalta kynnystä osallistua kansainvälisiin seminaareihin sekä kirjoittaa vieraskielisiä julkaisuja. Mukana on kuuden sosiaalityön koulutusyksikön ohella myös Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL). Tohtorikoulutusyhteistyön hallinnollisena elimenä toimii Sosnetin johtoryhmä, jota on tohtorikoulutusyhteistyön osalta täydennetty THL:n edustajalla. Käytännön yhteistyön suunnittelua tukemaan Sosnetin johtoryhmä on nimennyt työryhmän, johon kuuluvat Aino Kääriäinen Helsingin yliopistosta, Leo Nyqvist Turun yliopistosta, Anu Muuri Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksesta ja Elina Virokannas Jyväskylän yliopistosta sekä Sosnetin suunnittelija Sanna Lähteinen. 3.2 Toiminta vuonna 2016 Tohtorikoulutusyhteistyö on keskittynyt edelleen valtakunnallisiin seminaareihin, pienryhmissä tapahtuvaan tutkimuksen ohjaukseen ja kansainvälistymisen tukemiseen. Verkostossa opiskeli vuoden 2016 aikana noin 25 tohtorikoulutettavaa. Viisi tohtoriohjelmassa mukana ollutta tohtorikoulutettavaa väitteli vuoden aikana: Pia K. Eriksson Helsingin yliopistosta, Hanna Kara Helsingin yliopistosta, Arja Kilpeläinen Lapin yliopistosta, Anna Nikupeteri Lapin yliopistosta ja Heidi Ruohio Turun yliopistosta. Kaikkiaan sosiaalityön väitöskirjoja valmistui 18 vuonna Vuosille teemaryhmiksi on määritelty 1) Viimeistelyryhmä (pitkällä olevien jatkava ryhmä), 2) Social Work Research (jatkava englanninkielinen ryhmä), 3) Lapsi- ja perhesosiaalityö (uusi v

8 aloittanut ryhmä) ja 4) Sosiaalityön menetelmät ja asiantuntijuus (uusi v aloittanut ryhmä). Teemaryhmissä toimii 13 ohjaajaa. Tohtorikoulutusverkoston tapahtumat: Valtakunnalliset sosiaalityön tutkimuksen päivät Jyväskylän yliopistossa Nordic-Baltic Doctoral Network in Social Work -verkoston järjestämä kesäkoulu Practice Research in Social Work Tartossa, Virossa Teemaryhmien kokoontumiset (3 4 tapaamista, 4 teemaryhmää) 3.3 The Nordic-Baltic Doctoral Network in Social Work (NBSW) -verkoston toiminta Sosnet tukee tohtorikoulutettavien kansainvälistymistä osallistumalla The Nordic-Baltic Doctoral Network in Social Work (NBSW) -verkoston toimintaan. NBSW on seitsemän maan ja 28 yliopiston ja tutkimuslaitoksen tutkijakoulutusyhteistyötä tekevä verkosto, jota Nordforsk rahoitti vuosina Verkostoa koordinoi ko. aikana Sosnet. Verkosto on jatkanut toimintaan rahoituksen päättymisen jälkeen ja etsinyt uusia rahoitusmahdollisuuksia, sillä vuosittain toteutettu kesäkoulu on koettu tärkeäksi. Jatkossa tohtorikoulutusverkoston toimintaa on päätetty suunnata myös tutkimusyhteistyöhön. Vuosina verkoston tehtävänä on ollut kesäkoulujen järjestäminen, johon on pyritty hakemaan erillistä rahoitusta sekä hyödynnetty myös yliopistojen välisiä vaihtosopimuksia. Toiminta on ollut merkityksellistä sosiaalityön tohtoriopiskelijoille Pohjoismaissa ja Baltiassa tarjoamalla mahdollisuuden kansainvälistymiseen lähellä kotia sekä myös englanninkielistä opetustarjontaa yliopistojen kansainvälisille opiskelijoille. NBSW-verkoston koordinoinnista vastaa Aalborgin yliopisto. Verkoston kahdeksas kesäkoulu järjestettiin Tartossa, Virossa. Kesäkoulussa oli yhteensä 24 osallistujaa, joista 10 osallistujaa oli suomalaisten yliopistojen tohtorikoulutettavia. Palautteen perusteella osallistuvat olivat tyytyväisiä kesäkoulun ohjelman sisältöihin ja järjestelyihin. Vuoden 2017 kesäkoulu päätettiin pitää Vilnassa Liettuassa. NordForskin rahoittaman kauden jälkeen verkoston koordinaatiosta on vastannut Aalborgin yliopisto Tanskassa. Koordinaation tukena toimii steering group, jossa on osallistuja jokaisesta maasta. Suomea ryhmässä edustaa Sosnetin puheenjohtaja Marjo Kuronen. Ryhmä kokoontui vuoden 2016 aikana neljästi, joista yksi kokous pidettiin kesäkoulun yhteydessä Tartossa. Muut kokoukset pidettiin videokokouksina. 8

9 4 VERKOSTON KANSAINVÄLINEN TOIMINTA Sosnetissa on panostettu kansainvälistymisen edistämiseen kaikilla sen toiminta- ja tehtäväalueilla. Vuonna 2013 Sosnet teki merkittävän yhteistyöavauksen kiinalaisen Graduate School of Chinese Academy of Social Sciencesin (GSCASS) kanssa. Aloite yhteistyölle tuli Kiinasta, jossa laajasta ja korkeatasoisesta yhteiskuntatieteellisestä koulutuksesta huolimatta ei ole toistaiseksi vielä sosiaalityön oppiaineen omaa tohtorikoulutusta. GSCASS pitää suomalaista sosiaalityön tutkimusta ja koulutusta korkeatasoisena, ja on siksi kiinnostunut kehittämään yhteistyötä erityisesti tohtorikoulutuksessa. Sosnetin yliopistojen ja GSCASS:n rehtorit allekirjoittivat yhteistyösopimuksen keväällä Yhteistyösopimus kattaa 1) akateemiset seminaarit ja konferenssit, 2) vierailevat professorit, 3) tohtorikoulutuksen ja siihen liittyvän opiskelijavaihdon, 4) maisterin tutkintoon sisältyvät opiskelijavaihdot ja 5) tutkimusyhteistyön. Verkosto toteutti vuosina Kiina-yhteistyötä vahvistavan hankkeen Finnish-Chinese collaboration for Doctoral Studies in Social Work (FCSW). Tarkoituksena oli sosiaalityön koulutuksen, erityisesti tohtorikoulutuksen vahvistaminen Kiinassa sekä suomalaisen tohtorikoulutuksen kansainvälisten yhteyksien vahvistaminen. Hankkeen päättymisen jälkeen Sosnet valmisteli lupaavasti käynnistyneen yhteistyön syventämiseksi uuden yhteistyöhankkeen Sustainable Societal Development regulatory framework and social work in China and Finland, jonka päämääränä on syventää ymmärrystä sosiaalityötä koskevien lakien ja käytänteiden välisestä suhteesta Suomen yrittäessä ylläpitää kestävää yhteiskunnallista kehitystä ja Kiinan rakentaessa sosiaaliturvajärjestelmää kestävän yhteiskunnallisen kehityksen pilariksi. Hanke on sosiaalityön ja oikeustieteiden yhteishanke. Koordinaattorina toimii Lapin yliopisto, jonka ohella yhteistyökumppaneina ovat Helsingin, Itä-Suomen ja Jyväskylän yliopistot. Kiinalaisina yhteiskumppanina ovat Fudanin yliopisto Shanghaissa ja GSCASS Pekingissä. Hanke sai myönteisen rahoituspäätöksen ( euroa) CIMO:n Aasiaohjelmasta. Vuoden 2016 aikana hankkeessa toteutettiin kaksi yhteistyövierailua ja -seminaaria. Syyskuussa professorit Zhao Yihong ja Pan Yi vierailivat Helsingin, Jyväskylän ja Itä-Suomen yliopistoissa. Sosnetin edustajia eri yliopistoista osallistui vierailun ohjelmaan. Temaattisesti ohjelma keskittyi sosiaalityön roolin ja merkityksen paikantamiseen osana kestävää yhteiskunnallista kehitystä, mikä edellyttää kummassakin maassa jatkuvaa systemaattista tiedonmuodostusta. Vierailun aikana pidettyjen tutkimuksellisten ja koulutuksellisten esitysten ja kenttävierailujen sekä niitä seuranneiden keskusteluiden pohjalta saatiin paikannettua neljä kumpaakin osapuolta yhdistävää teemaa, joihin tulevassa yhteistyössä keskitytään: 1) Toisessa maassa kehitettyjen teorioiden yhdistäminen paikalliseen kontekstiin ja sitä koskevaan tietoon sekä sosiaalisten ongelmien ja niiden ratkaisuihin liittyvien erojen tunnistaminen ja ymmärtäminen eri maissa, 2) Sosiaalityön koulutukseen ja sen sisältöihin liittyvät kulttuuriset erot sekä eri maita yhdistävät sisällöt ja ratkaisut, 3) Sosiaalityön teorian ja käytännön yhdistäminen, 4) Sosiaalityön ja sosiaalipolitiikan välisten yhteyksien ja suhteiden ymmärtäminen ja analysointi erityisesti suhteessa kestävään yhteiskunnalliseen kehitykseen Suomessa ja Kiinassa. Toisen yhteistyövierailun aikana professori Ilse Julkunen Helsingin yliopistosta ja professori Aila-Leena Matthies Jyväskylän yliopistosta vierailivat loka-marraskuun vaihteessa 2016 Pekingissä. Vierailun aikana professorit pitivät esitelmät aiemmin tunnistettujen yhteistyöteemojen ja omien asiantuntijuusalueidensa pohjalta. Professori Julkusen aiheena oli sosiaalityön käytäntötutkimus ja Matthieksen aiheena kestävä kehitys sosiaalityön näkökulmasta. Yksi Kiina-yhteistyön tavoitteista on, että GSCASS:sta valmistuneita maistereita hakeutuu suomalaisiin yliopistoihin suorittamaan tohtorin tutkintoa sosiaalityö pääaineena. Vuonna 2014 Jyväskylän yliopistoon ja vuonna 2015 Helsingin yliopistoon valitut GSCASS:sta valmistuneet tohtorikoulutettavat ovat osallistuneet tiiviisti sekä Sosnetin tohtorikoulutukseen että Kiina-yhteistyöhön, jossa he ovat olleet merkittävänä kielellisenä ja kulttuurisena tukena mukana koko hankkeen toimeenpanon aikana. Sosnetin kansainvälisen toiminnan toinen keskeinen ulottuvuus on painottunut tohtorikoulutukseen. The Nordic Baltic Doctoral Network in Social Work -tohtorikoulutusverkoston hankerahoitus päättyi vuonna 2013, mutta verkosto on järjestänyt edelleen vuosittain kesäkoulun, joka vuonna 2016 pidettiin Tartossa, 9

10 Virossa. Lisää verkoston toiminnasta luvussa 3.3. Sosnetin edustajia osallistuu pohjoismaiseen, eurooppalaiseen ja muuhun kansainväliseen toimintaan sekä yhteisten verkostojen työskentelyyn, joissa Sosnetilla on edustukset. Anna Metteri Tampereen yliopistosta toimi marraskuuhun 2016 saakka pohjoismaisten sosiaalityön koulujen järjestön NASSW:n puheenjohtajana. Hänen varajäsenenään toimi Anu-Riina Svenlin Kokkolan yliopistokeskus Chydeniuksesta. NASSW:n puheenjohtajuuden myötä Anna Metteri oli myös kansainvälisen sosiaalityön koulujen järjestön IASSW:n hallituksen jäsen. Metterin puheenjohtajuuskauden päättymisen jälkeen Suomea NASSW:n työvaliokunnassa on edustanut varsinaisena jäsenenä Anu-Riina Svenlin ja varajäsenenä Camilla Nordberg. Professori Aila-Leena Matthies Jyväskylän yliopiston Kokkolan yliopistokeskus Chydeniuksesta on eurooppalaisen sosiaalityön koulujen järjestön EASSW:n hallituksen jäsen. Professori Mirja Satka on toiminut The European Social Work Research Associationin (ESWRA) tutkimuksen arviointiraadin jäsenenä. Vuoden 2016 aikana Sosnetissa jatkettiin poikkeuksellisen aktiivista työskentelyä kansainvälisen toiminnan työvaliokunnassa, joka kokoontui kuusi kertaa. Työvaliokunnan kokouksissa käsiteltiin erityisesti sosaialityön koulutuksen ja tutkimuksen kansainvälisten järjestöjen (NASSW, IASSW, EASSW) asioita sekä maahanmuuttajataustaisten opiskelijoiden rekrytoinnin helpottamista sosiaalityön koulutukseen. Yksiköt ovat tehneet yhteistyötä siinä, että kansainväliset vierailijat ovat muiden yksiköiden tiedossa. Sosnetissa on valmisteltu hanketta, jonka tavoitteena on kehittää sosiaalityön koulutusta niin, että koulutukseen saataisiin nykyistä enemmän maahanmuuttajataustaisia opiskelijoita. Hankkeen taustalla olivat havainnot siitä, että viime vuosien maahanmuuttajien määrän lisääntyminen on tehnyt Suomesta entistä monikulttuurisemman, mutta sosiaalityön opiskelijoiden keskuudessa ei ole juurikaan ensimmäisen tai toisen sukupolven maahanmuuttajia. Sosiaalityöllä on keskeinen rooli maahanmuuttajien kohtaamisessa ja heidän kotouttamisen tukemisessa, jonka vuoksi käytännön kentällä tarvitaan osaajia eri kulttuureista. Sosiaalityön koulutuksen tilanne poikkeaa esim. ammattikorkeakoulujen sosionomikoulutuksesta siinä mielessä, että ammattikorkeakouluissa on kohtuullisen runsaasti maahanmuuttajataustaisia opiskelijoita. Sosnet on ottanut tavoitteeksi edistää verkostoyhteistyönä sellaisen koulutuksen kehittämistä, jossa suomen kielen opetus olisi integroitu osittain sosiaalityön koulutuksen opintosisältöihin. Silloin kielitaidon taso koulutuksen alkaessa ei olisi samalla tavalla kynnyskysymys kuin esimerkiksi pääsykokeen kautta sisään pyrkivillä on. Muista maista on hyviä kokemuksia vastaavanlaisista ratkaisuista. Toimintavuoden aikana työvaliokunta valmisteli hanke-esityksen NASSW:lle ja EASSW:lle sen selvittämiseksi, millaisia ratkaisuja ja hyviä käytäntöjä muissa maissa on kehitetty. Hanke sai rahaa em. tahoilta yhtensä euroa. Selvitys toteutetaan vuoden 2017 aikana. Verkosto on tehnyt yhteistyötä myös UniPidin Simhe-hankkeen kanssa. Sosnetin puheenjohtaja Marjo Kuronen oli kutsuttuna puhujana ja panelistina hankkeen seminaarissa Migrants in Higher Education: Fostering Cooperation at Universities Jyväskylässä

11 5 VERKKO-OPETUS 5.1 Sosnetin verkko-opetuksen tausta ja toteuttaminen Sosnetin verkko-opetuksen yhteistyötä on tehty vuodesta 2001 saakka. Yksiköt tarjoavat vuosittain verkkokursseja valtakunnalliseen opetustarjontaan ja ovat tehneet monipuolisesti yhteistyötä verkkovälitteisen sosiaalityön koulutuksen kehittämiseksi. Valtakunnallista verkko-opetusta on toteutettu pääsääntöisesti sen yliopiston oppimisympäristössä, joka toimii kurssin vastuuyliopistona. Näin ollen kursseja on toteutettu Helsingin, Itä-Suomen, Tampereen ja Turun yliopistojen Moodle-ympäristöissä ja Lapin sekä Jyväskylän yliopiston Optima-ympäristöissä. Erikoissosiaalityöntekijän koulutuksen oppimisympäristöt sijaitsevat Itä-Suomen, Turun ja Tampereen alustoilla ja tohtorikoulutusverkoston ympäristö on Itä-Suomen yliopiston Moodlessa. Näiden lisäksi kursseilla on hyödynnetty monikanavaisuutta, esimerkiksi sosiaalista mediaa. Sosnetin verkkosivuilla on Soppi-sivusto, jossa sijaitsevat valtakunnalliseen verkko-opetukseen liittyvät tiedot ja ilmoittautuminen kursseille. Soppi-sivustolla on tarjolla myös oppimateriaaleja ja pedagogista tukea niin opettajille kuin opiskelijoille. Lisäksi käytössä on Facebook-ryhmä Sosiaalityön koulutuksen pedafoorumi/sosnet, jossa vuoden 2016 lopussa oli 55 opetus- ja tutkimustyössä työskentelevää henkilöä kuudessa eri sosiaalityön yliopistossa (vuoden 2015 lopussa 44). Helsingin yliopiston avoimella yliopistolla on ollut mahdollisuus hyödyntää Asiakastyön dokumentointi sosiaalityössä -oppimateriaalia ja erikseen sovittuna perusopintojen luentomateriaalia on hyödynnetty avoimissa yliopistoissa (Helsinki, Pori, Itä-Suomi). Valtakunnallisista verkkokursseista opintojakso Sosiaali- ja terveysjohtamisen perusteet toteutettiin Itä-Suomen avoimen yliopiston Moodle-alustalla yhteisenä opetuksena avoimen ja eri laitosten välillä. Opintojakso oli mahdollista suorittaa myös kesäopintoina. Esimerkkeinä yhteisesti tuotetuista ja yhteistoiminnallisista oppimista edistävistä materiaaleista ovat Lapin yliopistossa tuotettu Sosiaaliturvan historia -verkkokurssin materiaalit, Helsingin yliopistossa tuotettu materiaali Asiakastyön dokumentointi sosiaalityössä sekä perusopintojen, erityisesti peruskurssin materiaali, joka sijaitsee Itä-Suomen yliopiston Moodlessa. Peruskurssin materiaali sisälsi vuoden 2016 lopussa 11 luentotallennetta, joita on hyödynnetty opetuksessa Itä-Suomen, Lapin, Helsingin ja Tampereen yliopistojen opetuksessa. Yksittäisiä luentotallenteita on luennoitsijoiden luvalla ollut käytössä avoimessa yliopistossa. Vuonna 2016 ensimmäisen kerran tarjonnassa olivat seuraavat opintojaksot: Lähisuhdeväkivalta ja sen ammatillinen kohtaaminen (Turun yliopisto), Yhteisöt ja yhteisösosiaalityön lähtökohdat (Tampereen yliopisto) ja Monikulttuurisen sosiaalityön erityiskysymykset (Turun yliopisto). Rikosseuraamukset asiakkaan, asiakastyön ja tutkimuksen näkökulmia -opintojaksolla jatkettiin opetusyhteistyötä KRIS-Tampere ry:n kanssa. Romanit etnisenä vähemmistönä Euroopassa -opintojaksolla yhteistyötä tehtiin Lounais- Suomen alueellisen romaniasiain neuvottelukunnan kanssa. Verkko-opetuksen koordinaattorina toimi Itä-Suomen yliopistosta yliopisto-opettaja YTM Mari Suonio, joka työskenteli 50 % työpanoksella osallistuen koordinoinnin ja kehittämisen ohella myös valtakunnalliseen opetukseen. Koordinaattorin tehtävinä ovat mm.: Valtakunnallisesti toteutettavien verkkokurssien järjestämisen koordinointi Pedagoginen ja tekninen tuki opettajille valtakunnallisilla kursseilla Opetuksen kehittäminen Verkko-opetuksen työvaliokunnan kokousten valmistelu, esittelijänä ja sihteerinä toimiminen Verkkovälitteiseen ja sulautuvaan opetukseen liittyvien tapahtumien (Pedashop) koordinointi ja järjestelyt Sosnetin koordinoimien Verkko-ympäristöjen ylläpito eri yliopistojen verkko-oppimisalustoilla Viestintätehtävät ja Soppi-sivuston ylläpito. 11

12 Vuonna 2016 verkko-opetuksen työvaliokunta piti kuusi verkkovälitteistä kokousta. Työvaliokunnan työskentelyssä puheenjohtajuus siirtyi loppuvuodesta 2016 Turun yliopistosta Jyväskylän yliopistoon. Vuoden 2016 työskentelyssä keskeisinä olivat opetustarjontaan liittyvä valmistelu, verkko-opetuksen kehittäminen, opetusyhteistyön tiivistäminen, tiedonvälitys eri yliopistojen oppimisympäristöjen kehittämisestä, verkkovälitteisten pedashop-tilaisuuksien järjestäminen ja uusien kurssien valmistelu. Vuonna 2016 on jatkettu verkkovälitteisyyden kehittämistä erityisesti siinä, että tiivistetään opetusyhteistyötä erityisesti pakollisten opintosisältöjen osalta. Tätä työtä on lähdetty valmistelemaan huomioiden peruskoulutusyhteistyön työvaliokunnassa tehty osaamistavoitteiden kartoitus. Työvaliokunnan esittelijänä ja sihteerinä toimii verkkoopetuksen koordinaattori. 5.2 Verkko-opetustarjonta ja suoritetut opintopisteet lukuvuonna Yksiköt ovat sitoutuneet opettamaan vähintään yhden kurssin Sosnetin valtakunnallisessa verkkoopetuksessa lukuvuosittain. Lisäksi yksiköt ovat sitoutuneet osoittamaan opettajien työpanosta kursseihin. Lukuvuoden aikana toteutettiin 13 kurssia, joista yksi oli englanninkielinen ja kolme kurssia oli osa Sosnetin tuottamaan Sosiaalityön johtaminen, hallinto ja yhteiskunnallinen vaikuttaminen - opintokokonaisuuden tarjontaa. Kurssi-ilmoittautumisten määrä on vakiintunut vuosittain suunnilleen samalle tasolle. Tarjonnassa olevat kurssit ovat järjestävissä yliopistoissa pääosin osa tutkintorakennetta, jonka lisäksi kursseja on kehitetty niin, että kursseille on voitu valita enemmän opiskelijoita. Lukuvuonna Sosnetin tarjoaman verkkokurssin suoritti noin 650 opiskelijaa ja opintopisteitä kertyi yhteensä 3260 (lukuvuonna kokonaispistemäärä oli 2730). Oheisessa taulukossa on eritelty kursseittain ja yliopistoittain opiskelijoiden suorittamat opintopisteet, jotka vaihtelevat useasta tekijästä johtuen. Yliopistojen opiskelijamäärät ylipäänsä vaihtelevat, jonka ohella verkko-opetuksen kysyntään ja suoritettuihin opintopisteisiin vaikuttaa, kuinka monta kurssia ko. yliopisto tarjoaa yhteiseen opetukseen ja onko tarjolla olevat kurssit pakollinen osa opiskelijoiden tutkintoa. Pääpiirteittäin opiskelijamäärät ovat kuitenkin suhteessa yliopistojen yhteisen opetuksen panostukseen. Kurssin nimi, opintopisteet ja tuottajayliopistot ( ) HY UEF JY LaY TaY TY YHT. 1 Social Work in Health Settings (5 op, UEF) Yhteisöt ja yhteisösosiaalityön lähtökohdat (5 op, Tay) Muutosjohtaminen sosiaalityössä (5 op, LaY) Lasten oikeudet ja osallistuminen (5 op, JY) Lapsi-, perhe- ja holhousoikeus (5 op, UEF) Romanit etnisenä vähemmistönä Euroopassa (3-5 op, TY) Sosiaalityön vuorovaikutuksen tutkimus (5 op, TaY) Osaamisen johtaminen ja asiantuntijuuden kehittäminen (5 op, HY) Sosiaali- ja terveysjohtamisen perusteet (5 op, UEF) Terveydenhuollon ja kuntoutuksen sosiaalityö (5 op, ISY) Rikosseuraamukset - asiakkaan, asiakastyön ja tutkimuksen näkökulmia (5/3 op, TaY) Monikulttuurisen sosiaalityön erityiskysymykset (5 op, TY, JY) Lähisuhdeväkivalta ja sen ammatillinen kohtaaminen (5 op, TY, UEF) YHTEENSÄ Verkossa olevana oppimateriaalina tarjolla on ollut Helsingin yliopiston tuottama Asiakastyön dokumentointi -verkkokurssi, jota on käyttänyt noin 40 opiskelijaa. Opintomateriaali on ollut käytössä Itä-Suomen yliopistossa aineopintojen käytännön opetuksessa. Perusopintojen, erityisesti peruskurssin materiaali on ollut käytössä Itä-Suomen, Helsingin, Lapin ja Tampereen yliopistoissa, joissa materiaaleja on hyödyntänyt 12

13 reilut 200 peruskurssin opiskelijaa. Opiskelijoiden opintosuoritukset kyseisistä materiaaleista eivät ole mukana tässä Sosnetin verkko-opetuksen tilastoinnissa, mutta kaikki peruskurssia tai johdantokurssia suorittaneilla opiskelijoilla materiaali on ollut osana opintoja. Sosnetin verkkokurssien toimintaperiaatteena on alusta lähtien ollut sosiaalityön oppiaineiden yhteistoiminta. Verkkokursseille on haettu opettajia eri yliopistojen opettajista, tutkijoista ja jatko-opiskelijoista. Yliopistoissa meneillään olevissa muutoksissa henkilöstön työmäärä ja käytettävissä olevat resurssit ovat niukentuneet, mistä johtuen opettajien saaminen kursseille on haastavaa. Verkko-opetuksen laadun ja kehittämisen kannalta on painotettu sitä, että opettajana työskentelyn tulee sisältyä työaikasuunnitelmiin myös yhteisen valtakunnallisen opetuksen osalta. Lisäksi on selkeytetty valtakunnallisten verkkokurssien paikkaa tutkintorakenteessa. Lukuvuoden aikana opettajien määrä johtuu esimerkiksi siitä, että Rikosseuraamukset-kurssilla yliopistokohtainen opettaja huolehtii kurssin arvioinnin oman yliopiston opiskelijoiden osalta. Lisäksi määrää nostaa Muutosjohtaminen sosiaalityössä -kurssin opettajien määrä ja työn jakaminen Lapin yliopistossa. Opettajatarpeita on kuitenkin saatu laskettua kursseilla kurssien toteutustapoja ja oppimismuotoja kehittämällä. Muiden kuin vastuuopettajien määrät jakautuivat yliopistoittain seuraavasti: 1 opettaja Helsingin yliopistosta 2 opettajaa Itä-Suomen yliopistosta 2 opettajaa Jyväskylän yliopistosta 4 opettajaa Lapin yliopistosta 2 opettajaa Tampereen yliopistosta 3 opettaja Turun yliopistosta Lisäksi verkko-opetuksen koordinaattori on toiminut osassa kursseista opettajan apuna esimerkiksi ryhmätehtävien seuraamisessa, arvioinnissa sekä kurssin etenemisen varmistamisessa. 5.3 Sosnetin verkko-opetuksen kehittäminen Kehittämistyössä on kiinnitetty huomiota siihen, että kurssitarjonta olisi mahdollisimman tarkoituksenmukainen ja saadut synergiaedut mahdollisimman suuret. Vuonna 2016 verkko-opetuksen kehittämistyö keskittyi erityisesti olemassa olevien kurssien päivittämiseen. Vuoden aikana lähdettiin suunnittelemaan käytännön taitoihin liittyvää verkkosivustoa. Asiassa järjestettiin kesäkuussa 2016 kaksipäiväinen työpajan ja työpajan tuotoksena päätettiin käytännön taitojen sivuston sisältö ja jaettiin yliopistojen välillä tehtäviä sivuston sisältöjen tuottamiseen. Ensimmäinen versio sivustosta julkaistaan keväällä Sosiaalityön pedashop -tilaisuuksia järjestettiin kaksi ja niiden paikka on vakiintunut valtakunnallisessa toiminnassa. Tilaisuuksissa oli verkkovälitteisesti osallistujia jokaisesta yliopistosta ja osallistujamäärä vaihteli välillä. Ne striimattiin myös verkkoon ja kussakin oli muutamia etäseuraajia. Palaute tilaisuuksista on ollut positiivista ja ne ovat rohkaisseet kokeilemaan oman opetuksen monimuotoistamista. Tilaisuuksissa oli aiheina esimerkiksi MOOC eli suurryhmäopetus ja ohjaus. 13

14 6 VERKOSTON TUTKIMUSYHTEISTYÖ Yliopistoverkoston tehtäväalueisiin kuuluu myös tutkimusyhteistyön tekeminen ja tutkimuksen kansainvälistymisen parantaminen. Tutkimuksen laadun ja erityisesti sen kansainvälistymisen edistämistä tehdään erityisesti osana tohtorikoulutusyhteistyötä sekä kansainvälistä yhteistyötä. Vuonna 2010 valtakunnallisessa yhteistyössä laadittua sosiaalityön tutkimusohjelmaa (Forssén ym. 2010) on pidetty tärkeänä sosiaalityön tutkimuksen profiloimiseksi, tutkimuksen katvealueiden paikantamiseksi sekä alan tutkimusrahoitusmahdollisuuksien parantamiseksi. Tutkimusohjelmassa paikannettiin sosiaalityön tutkimuksen tarpeita ja teema-alueita sekä otetaan kantaa siihen, mitä sosiaalityössä tulisi tutkia ja mihin tutkimusta suunnata. Vuonna 2016 päätettiin, että verkostoyhteistyönä tuotettu tutkimusohjelma päivitetään erityisesti huomioiden tulossa oleva sote-uudistus. Samalla tarkoituksena on huomioida maakunnalliset tutkimustarpeet sosiaali- ja terveydenhuollon yhteisiin tutkimusrakenteisiin valmistautumisessa. Viime vuosien aikana verkoston tutkimusyhteistyö on kiinnittynyt sosiaalihuollon tutkimuksen sekä EVOtutkimus- ja -koulutusrahoituksen uudistamiseen osana palvelujärjestelmän uudistamista. Tämän edistämiseksi sosiaali- ja terveysministeriö teetti vuonna 2013 selvityksen sosiaalihuollon koulutuksen ja tutkimuksen erityisvaltionosuuden toteuttamisesta (Kananoja 2013). Sosnet on pyrkinyt vaikuttamaan alan tutkimusedellytysten parantamiseen monin eri tavoin, muun muassa vaikuttamalla lainsäädännön kehitykseen ja tapaamalla alan toimijoita. Verkoston tutkimusyhteistyön edistämisestä vastaavat johtoryhmä ja tutkimusyhteistyön työvaliokunta, joka ei ole viime vuosien aikana kokoontunut. Työvaliokunnan tehtäviä ovat yhteisten tutkimushankkeiden suunnittelu ja rakentaminen, sosiaalityön tutkimustoiminnan kokoaminen ja valtakunnallisen tutkimuskokonaisuuden jäsentäminen ja sosiaalityön valtakunnallisen tutkimusohjelman valmistelu. Lisäksi toimitaan muiden tahojen (mm. osaamiskeskusjohtajat) kanssa yhteistyössä sosiaali- ja terveysministeriön suuntaan sosiaalityön tutkimuksen edistämiseksi mm. EVO-rahoituksen kautta. Yhteistyö sosiaalityön tutkimuksen seuran kanssa on ollut luontevaa ja tarpeellista erityisesti tieteellisten julkaisujen luokitukseen liittyvässä työssä. 14

15 7 VERKOSTON ORGANISAATIO JA TAPAHTUMAT VUONNA Johtoryhmä Verkoston toimintaa ohjaa johtoryhmä, jossa on edustus jokaisesta sosiaalityön koulutusyksiköstä. Johtoryhmän rooli ja tehtävät yliopistoverkostossa ovat: yliopistoverkoston toiminnan kehittämisestä vastaaminen (yleiset periaatteet ja käytännöt) sekä budjettivastuu toimintakertomuksen ja toimintasuunnitelman hyväksyminen esitysten valmistelu yliopistojen hallintoon yhteydenpito eri sidosryhmiin asiantuntijalausuntojen antaminen peruskoulutuksen yhteisten osa-alueiden kehittäminen erikoissosiaalityöntekijän koulutuksen valtakunnallinen koordinointi, strateginen kehittäminen, seuranta ja arviointi tohtorikoulutusyhteistyön suunnittelu, seuranta ja arviointi. Johtoryhmän puheenjohtajana toimi professori Marjo Kuronen Jyväskylän yliopistosta. Varapuheenjohtajana toimi professori Arja Jokinen Tampereen yliopistosta saakka, jonka jälkeen varanpuheenjohtajaksi nimitettiin professori Timo Harrikari Tampereen yliopistosta. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen edustaja osallistui päättävänä jäsenenä johtoryhmään tohtorikoulutusta käsittelevien asioiden osalta. Johtoryhmään kuuluvat läsnäolo- ja puheoikeudella erikoistumiskoulutuksen edustajana varsinainen jäsen ja varajäsen. Johtoryhmän esittelijänä ja sihteerinä toimii koordinaatioyliopiston suunnittelija YTM Sanna Lähteinen. Sosnetin johtoryhmässä toimivat vuonna 2016 seuraavat henkilöt: Yliopisto Jäsen Varajäsen HY Ruotsinkielinen koulutus Marjaana Seppänen Helena Blomberg-Kroll Mirja Satka saakka Aino Kääriäinen alkaen Ilse Julkunen UEF Juha Hämäläinen Riitta Vornanen JY Marjo Kuronen, puheenjohtaja Aila-Leena Matthies LaY Anneli Pohjola, koordinaatiovastaava, saakka Merja Laitinen saakka Merja Laitinen, koordinaatiovastaava, Heli Valokivi alkaen alkaen TaY Arja Jokinen saakka Timo Harrikari saakka Timo Harrikari alkaen Arja Jokinen alkaen TY Katja Forssén Leo Nyqvist Tohtorikouluasioissa Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, laajennettu Anu Muuri kokoonpano: Erikoistumiskoulutuksen edustajina Kati Närhi varajäsen Marketta Rajavaara 2. varajäsen Riitta Vornanen Sosnetin johtoryhmä kokoontui 8 kertaa, joista seitsemän pidettiin kasvokkaisina kokouksina ja yksi videokokouksena. Kasvokkaiset kokoukset pidettiin kevätseminaarin ja usein muiden kokouksien yhteydessä Helsingissä. Vuoden aikana johtoryhmän kokouksissa käsiteltiin muun muassa seuraavia asioita: Tohtorikoulutusyhteistyön suunnittelu ja tilannekatsaus ja kansainvälinen yhteistyö Erikoistumiskoulutuksen uudistuksen valmistelu sekä opetussuunnitelmien ja valintakriteerien hyväksyminen

16 Verkostoyhteistyön strategisen suunnittelun valmistelu sekä neuvottelut yliopistojen kanssa Sosnetin toimintarahoituksesta tulossopimuskaudelle Valtakunnallisen verkko-opetuksen toteutus lukuvuonna Sosiaalityön koulutuksen valtakunnallinen profilointi ja kehittäminen Sosiaalityön pääsykoekirjan valinta Sosnetin lausuntojen valmistelu Sosnetin edustajien nimeäminen kansallisiin ja kansainvälisiin tehtäviin. Johtoryhmän ja työvaliokuntien jäsenten nimeäminen Toimintakertomuksen ja toimintasuunnitelman hyväksyminen Verkoston toteutuneiden kustannusten hyväksyminen vuodelta 2015 Tohtoriohjelman toteutuneiden kustannusten hyväksyminen vuodelta Työvaliokunnat Johtoryhmän ohella verkoston asioita valmistellaan työvaliokunnissa, jotka raportoivat toiminnastaan Sosnetin johtoryhmälle. Työvaliokuntien puheenjohtajat osallistuvat tarvittaessa vierailevina asiantuntijoina johtoryhmän kokouksiin. Työvaliokunnat työskentelevät pääsääntöisesti videokokouksissa. Ne voivat myös tarvittaessa työskennellä yhdessä siltä osin kuin työstettävät asiat ovat yhteisiä. Työvaliokuntien esittelijänä ja sihteerinä toimi Sosnetin suunnittelija YTM Sanna Lähteinen lukuun ottamatta verkko-opetuksen työvaliokuntaa, jossa tehtäviä hoitaa Sosnetin verkko-opetuksen koordinaattorina toimiva yliopisto-opettaja YTM Mari Suonio Itä-Suomen yliopistosta. Peruskoulutusyhteistyön työvaliokunta Peruskoulutuksen työvaliokunnan jäseniä olivat Kaija Hänninen Helsingin yliopistosta, Taru Kekoni Itä- Suomen yliopistosta, Suvi Krok Jyväskylän yliopistosta, Pia Skaffari Lapin yliopistosta, Suvi Raitakari Tampereen yliopistosta sekä Riti Esberg (31.7. saakka) ja Anniina Kaittila Turun yliopistosta. Työvaliokunnan puheenjohtajana toimi Suvi Raitakari. Verkko-opetuksen työvaliokunta Työvaliokunnan jäseniä olivat Aino Kääriäinen saakka ja Maija Jäppinen 1.8. alkaen Helsingin yliopistosta, Leena Leinonen Itä-Suomen yliopistosta, Johanna Kiili Jyväskylän yliopistosta, Mari Kivistö Lapin yliopistosta, Jenni-Mari-Räsänen Tampereen yliopistosta sekä Jarkko Rasinkangas Turun yliopistosta. Yliopistokeskusten edustajina toimivat Chydeniuksen yliopistokeskuksesta Anu-Riina Svenlin ja Porin yliopistokeskuksesta Tuija Eronen saakka ja Erna Törmälehto 1.8. alkaen. Verkko-opetuksen työvaliokunnan puheenjohtajana toimi Jarkko Rasinkangas Turun yliopistosta. Kansainvälisen yhteistyön työvaliokunta Työvaliokuntaan kuuluivat Eveliina Heino Helsingin yliopistosta, Kaarina Mönkkönen Itä-Suomen yliopistosta, Kati Turtiainen Jyväskylän yliopistosta, Anna Nikupeteri Lapin yliopistosta, Anna Metteri Tampereen yliopistosta sekä Viivi Lanne saakka ja Merja Anis 1.8. alkaen Turun yliopistosta. Puheenjohtajana toimi Anna Metteri. Tutkimusyhteistyön työvaliokunta Tutkimusyhteistyön työvaliokuntaan kuuluivat Pirkko-Liisa Rauhala Helsingin yliopistosta, Aini Pehkonen Itä-Suomen yliopistosta, Elina Virokannas Jyväskylän yliopistosta, Merja Laitinen Lapin yliopistosta, Hannele Forsberg Tampereen yliopistosta sekä Leo Nyqvist ( saakka) ja Jarkko Rasinkangas ( alkaen) Turun yliopistosta. Ulkomaisten tutkintojen työvaliokunta Sosnetin kelpoisuuskoetyöryhmän nimi vaihdettiin Ulkomaisten tutkintojen työvaliokunnaksi. Siihen kuuluivat Riitta-Liisa Kokko Helsingin yliopistosta, Helky Häkli Jyväskylän yliopistosta, Marja Väänänen- Fomin Itä-Suomen yliopistosta, Marjo Romakkaniemi saakka ja Tarja Orjasniemi 1.6. alkaen Lapin 16

17 yliopistosta, Katja Kuusisto Tampereen yliopistosta (varajäsenenä Laura Kalliomaa-Puha) ja Anne-Mari Jaakola Turun yliopistosta. 7.3 Erikoistumiskoulutuksen vastuuyliopistot ja opettajat Uusimuotoisen Lapsi-, nuoriso- ja perhesosiaalityön erikoistumiskoulutuksen koulutuksesta vastasivat yhteistyössä professori Merja Anis (TY), yliopistonlehtori Tuija Eronen (TaY), yliopistonlehtori Tarja Tolonen (HY) ja professori Riitta Vornanen (UEF). Uutena erikoisalana aloittaneen Rakenteellisen sosiaalityön erikoisalasta vastasivat Kati Närhi ja Tuija Kotiranta Jyväskylän yliopistosta. Hyvinvointipalveluiden erikoisalan koulutuksen suunnittelusta vastasivat professorit Sari Rissanen (UEF) ja Marketta Rajavaara (HY). Ammatillisen lisensiaatinkoulutuksen Kuntouttavan sosiaalityön ja Marginalisaatiokysymysten sosiaalityön erikoisaloista vastasivat professori/yliopistonlehtori Irene Roivainen (TaY), apulaisprofessori Jari Lindh (LaY) ja yliopistonlehtori Riitta Granfelt (TY). Uusimuotoisen Kuntouttavan sosiaalityön erikoistumiskoulutuksen suunnittelussa oli mukana myös Kirsi Juhila Tampereen yliopistosta. 7.4 Koordinaatioyliopisto Verkoston koordinaatiosta vastaa Lapin yliopisto, jossa vuonna 2016 koordinaatiovastaavana toimi professori Anneli Pohjola saakka ja sen jälkeen professori Merja Laitinen. Koordinaattorina toimi suunnittelija YTM Sanna Lähteinen ja koulutussihteerinä yo-merkonomi Outi Tuomikoski. 7.5 Verkoston tapahtumat Sosiaalityön peda-shopit ja verkkoseminaareina Verkostossa toteutetaan pedashop-webinaareja, joihin on mahdollisuus osallistua kussakin yliopistossa erikseen määritellystä tilasta sekä myös seurata seminaareja omalta koneelta. Vuonna 2016 järjestetyissä kandessa pedashop -verkkoseminaarissa teemoina olivat massakurssit (MOOCit) ja opiskelijoiden ohjaus. Sosiaalityön yksiköiden kevätseminaari Kuopiossa Koulutusyksiköiden perinteisen kevätseminaarin järjestelyvastuu oli Itä-Suomen yliopistolla. Kevätseminaarin teemana oli Sosiaalityön koulutus ja kehittäminen. Ohjelmassa käsiteltiin peruskoulutuksen kehittämistä ja sosiaalityön koulutuksen profilointia, sosiaali- ja terveydenhuollon uudistusta ja kehittämisrakennetta sekä sosiaalityön väitöskirjojen kriteereitä. Kevätseminaarin yhteydessä pidettiin Sosnetin johtoryhmän kokous ja Sosnetin yleiskokous, jonka asialistalla oli katsaus Sosnetin ajankohtaisiin kysymyksiin. Työpaja Sosiaalityön koulutus Suomessa Helsingissä Työpajan tavoitteena oli työstää yhteistyössä sosiaalityön koulutuksen ydinsisältöjä ja koulutuksen tuottamaa ydinosaamista. Tavoitteena oli muodostaa aiemman yksiköissä tapahtuneen valmistelutyön pohjalta sosiaalityön koulutusyksiköiden yhteinen näkemys sosiaalityön koulutuskokonaisuuden tuottamasta ydinosaamisesta. Työpajaan osallistui yhteensä 22 sosiaalityön opetushenkilöstöön kuuluvaa edustajaa kuudesta eri yliopistosta. Valmistelutyötä jatkettiin työpajan työskentelyn pohjalta syksyn aikana peruskoulutuksen työvaliokunnassa. Loppuvuodesta saatiin valmisteltua valtakunnalliset osaamistavoitteet, jotka tuodaan Sosnetin johtoryhmän käsiteltäväksi ja hyväksyttäväksi tammikuussa