VALTAKUNNALLINEN SOSIAALITYÖN YLIOPISTOVERKOSTO JOHTORYHMÄN KOKOUS

Transkriptio

1 VALTAKUNNALLINEN SOSIAALITYÖN YLIOPISTOVERKOSTO Aika: Torstai klo 9:00 11:00 JOHTORYHMÄN KOKOUS Paikka: Puhelinkokous: , PIN # Jäsenet ja varajäsenet: Maritta Törrönen HY Varsinainen jäsen Mirja Satka HY Varajäsen Ilse Julkunen HY Varsinainen jäsen Helena Blomberg-Kroll HY Varajäsen Juha Hämäläinen UEF Varsinainen jäsen Riitta Vornanen UEF Varajäsen Marjo Kuronen JY Varsinainen jäsen Aila-Leena Matthies JY Varajäsen Anneli Pohjola LaY Varsinainen jäsen Merja Laitinen LaY Varajäsen Kyösti Raunio TaY Varsinainen jäsen Ilmari Rostila TaY Varajäsen Katja Forssén TY Varsinainen jäsen Leo Nyqvist TY Varajäsen Anu Muuri THL Varsinainen jäsen (tutkijakoulun osalta) Muut osallistujat: Sanna Lähteinen LaY Johtoryhmän esittelijä ja sihteeri ~ 1 ~

2 ASIALISTA: 1 Kokouksen avaus 2 Erikoistumiskoulutuksen edustus johtoryhmässä 3 Tohtorikoulutuksen uudistus 4 SORA-lainsäädäntöön liittyvät käytännöt 5 Lausunto OKM:n työryhmän raportista Asiantuntijuus edellä 6 Ilmoitusasiat 7 Muut asiat 8 Seuraava kokous ~ 2 ~

3 1 Kokouksen avaus ~ 3 ~

4 2 Erikoistumiskoulutuksen edustus johtoryhmässä Erikoistumiskoulutuksen kehittämistä koskeneessa keskustelutilaisuudessa nousi esille mahdollisuus erikoistumiskoulutuksen edustukseen johtoryhmässä. Tilaisuudessa sovittiin, että erikoistumiskoulutuksen työvaliokunta voi tehdä asiasta esityksen johtoryhmälle. Erikoistumiskoulutuksen työvaliokunnan kokouksessa käsiteltiin asiaa ja päätettiin ehdottaa johtoryhmälle, että sen kokoonpanoon lisättäisiin läsnäolo- ja puheoikeudella erikoistumiskoulutuksen edustajana työvaliokunnan puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja pidetyssä kokouksessa työvaliokunnan puheenjohtajaksi valittiin Marketta Rajavaara Helsingin yliopistosta ja varapuheenjohtajaksi Riitta Vornanen Itä-Suomen yliopistosta. Esitys: Tehdään kokouksessa. ~ 4 ~

5 3 Tohtorikoulutuksen uudistus Sosnetin koordinoima Sosiaalityön ja sosiaalipalveluiden valtakunnallinen tutkijakoulu on toiminut vuodesta Parhaillaan yliopistot uudistavat tutkijankoulutusjärjestelmäänsä opetusministeriön linjausten perusteella. Tohtorikoulutuksen uudistuksesta on keskusteltu Sosnetin johtoryhmän kokouksissa ja Sosiaalityön ja sosiaalipalveluiden valtakunnallisen tutkijakoulun johtoryhmän kokouksessa , jolloin päätettiin laatia yliopistoille kirje, jossa tiedustellaan niiden halukkuutta osallistua sosiaalityön valtakunnalliseen tohtorikoulutusyhteistyöhön vuodesta 2014 alkaen päivätyssä kirjeessä Sosnetin johtoryhmä esittää jäsenyliopistoilleen, että valtakunnallista tohtorikoulutusyhteistyötä jatketaan tohtoriohjelmien siirtymäkauden jälkeen. Kirje on esityslistan liitteenä. Turun yliopiston pyynnöstä kirje muokattiin myös tiiviimpään Letter of interest -muotoon. Lapin ja Turun yliopistot ovat allekirjoittaneet kirjeen. Jyväskylän yliopisto on perustanut Yhteiskuntatieteiden tiedekuntaan oman tohtorikoulun, jonka perustamisasiakirjassa mainittiin osallistumisesta verkostotutkijakouluihin, joista Sosiaalityön ja sosiaalipalveluiden tutkijakoulu yhtenä verkostotutkijakouluna. Tohtorikoulun johtoryhmä on todennut, että koska asiakirjaa ei ole muutettu näiden verkostokoulujen osalta, tämä johtoryhmän tulkinnan mukaan edelleen sitoo tiedekuntamme tutkijakoulua, vaikka yliopisto ei ole toistaiseksi allekirjoittanut Lapin yliopiston kirjettä. Allekirjoittamalla jäsenyliopiston odotetaan jatkavan Sosnetin valtakunnallista tohtorikoulutusyhteistyötä hyviksi osoittautuneiden käytäntöjen pohjalta. Valtakunnallisena yhteistyönä organisoidaan sosiaalityön tohtorikoulutukseen liittyvää opetusta ja ohjausta tieteenalan sisältöjen ja sen metodisten lähtökohtien osalta. Yliopistot vastaavat itsenäisesti tohtoriopiskelijoiden valinnasta. Sosiaalityön ja sosiaalipalveluiden valtakunnallisen tutkijakoulun tutkijakoulukausi päättyy vuoden lopussa. Vuosille tutkijakoululla on vuosittainen 5950 euron toimintamääräraha Suomen Akatemialta. Koska tutkijakoulukausi on päättymässä vuoden lopussa ja suurin osa opiskelijoista myös päättämässä kautensa tutkijakoulussa, on johtoryhmässä hyvä päivittää yliopistojen tilannetta tohtorikoulutuksen uudistuksen osalta. Lisäksi on tarpeen keskustella ja päättää siitä, miten konkreettisia yhteistyön muotoja ylläpidetään ja tuotetaan yhdessä vuodesta 2014 eteenpäin. Olennaisia kysymyksiä sen osalta ovat mm. miten ja millä periaatteilla toiminnassa mukana olevat tohtoriopiskelijat valitaan ja minkälaista resurssia yksiköiltä odotetaan toiminnan toteutuksessa. Suunnittelutyössä on tarpeen pohtia entistä vahvemmin synergiaetuja erikoistumiskoulutuksen kanssa, jotta koulutukset tukisivat parhaalla mahdollisella tavalla toisiaan. Suunnitelmien konkretisoimiseksi tarvittaneen ainakin yksi tohtoriohjelman suunnittelukokous syksyn aikana. ~ 5 ~

6 Esitys: Päivitetään yliopistojen tilanteet tohtorikoulutusuudistuksen osalta. Keskustellaan tohtorikoulutusyhteistyöstä vuodesta 2014 eteenpäin ja päätetään tarvittavista toimenpiteistä. ~ 6 ~

7 4 SORA-lainsäädäntöön liittyvät käytännöt Alaikäisten turvallisuuden sekä potilas- ja asiakasturvallisuuden edistämiseksi opiskelijaksi ottamiseen on tullut rajoituksia vuoden 2012 alusta tietyille koulutusaloille (ns. SORA-lainsäädäntö). Vuonna 2011 säädettyjen yliopistolain uusien pykälien (Laki 954/2011) tavoitteena on varmistaa opiskelijoille turvallinen opiskeluympäristö sekä parantaa opintojen harjoittelun ja opintojen jälkeisen työelämän asiakas- ja potilasturvallisuutta. Rajoitukset koskevat seuraavia aloja: lääketiede, hammaslääketiede, logopedia, psykologia, farmasia sekä sosiaalityö ja opettajankoulutus. Näillä aloilla edellytetään, että opiskelijaksi otettava on terveydentilaltaan ja toimintakyvyltään kykenevä opintoihin liittyviin käytännön tehtäviin tai harjoitteluun. Terveydentilaan tai toimintakykyyn liittyvä rajoitus ei ole este opiskelijaksi ottamiselle, jos sen vaikutukset voidaan kohtuullisin toimin, esimerkiksi erityisjärjestelyin, poistaa. Rajoituksia sovelletaan vain niissä tilanteissa, joissa on selvää, ettei hakija voi terveydentilaansa tai toimintakykyynsä liittyvästä syystä osallistua koulutukseen. Myös aiempi opiskeluoikeuden peruuttaminen voi olla este opiskelijaksi ottamiselle. Tämän vuoksi opiskelijaksi hakevan tulee ilmoittaa yliopistolle tällaisesta päätöksestä jo hakuvaiheessa. Opiskelija voidaan tietyissä hyvin rajoitetuissa tapauksissa velvoittaa esittämään todistus huumausainetestistä. Tämä tulee lähinnä kyseeseen tilanteissa, joissa testaaminen on välttämätöntä opiskelijan toimintakyvyn selvittämiseksi ja tiettyjen laissa yksityiskohtaisesti määriteltyjen lisäehtojen täyttyessä. Vuonna 2012 tai myöhemmin opiskelijaksi hyväksytyltä opiskelijalta voidaan opiskelukyvyn arviointia varten pyytää myös rikostaustaotetta. Otetta voidaan pyytää vain niiltä opiskelijoilta, joiden opintoihin liittyvä harjoittelu tai muut tehtävät edellyttävät alaikäisten parissa työskentelyä, ja sitä pyydetään ennen harjoittelun tai tehtävien alkamista. Alaikäisten turvallisuuden edistämiseksi on tarpeen tietää, ettei harjoitteluun menevällä opiskelijalla ole rikosrekisterimerkintää tietyistä vakavista rikoksista (siveellisyys- ja seksuaalirikokset, murha, tappo, surma, törkeä pahoinpitely, törkeä ryöstö ja muut huumausainerikokset kuin käyttörikos). Ns. SORA-lainsäädännön eli yliopistolain uusien 37 a-b, 41 a, 43 a-d :ssä tuodaan yliopistoihin uusia tehtäviä ja toimintamuotoja, joita ovat: Hakuvaiheessa 1. Opiskelijaksi ottamisen esteiden määrittely ja tarkistaminen Sekä opintojen aikana 2. Opiskeluoikeuden peruuttaminen 3. Rikosrekisteriotteen tarkastaminen ja 4. Opiskelijoiden huumausainetestaus. ~ 7 ~

8 Lisäksi oppilaitosten edellytetään huolehtivan opiskeluympäristön turvallisuudesta, mm. laatimalla järjestyssäännöt sekä tarkennettiin jonkin verran yliopistolain kurinpitopykälää opetuksen häiritsemisen sekä väkivaltaisen tai uhkaavan käytöksen käyttämisestä kurinpidon perusteena. Uusi lainsäädäntö tuli voimaan Rikosrekisteriotteen tarkistaminen koskee kuitenkin vain niitä opiskelijoita, joiden opiskeluoikeus on alkanut lain voimaantulon jälkeen. Kun opinnot tai opintoihin kuuluva harjoittelu edellyttävät olennaisesti alaikäisten lasten kanssa työskentelyä, yliopisto voi tietyin ehdoin peruuttaa opiskeluoikeuden. Lasten kanssa työskentelyyn liittyvän rikostaustan selvittämiseksi opiskelijan tulee hankkia ja toimittaa yliopistolle nähtäväksi rikosrekisteriote. Opiskelija saa oikeusrekisterikeskuksesta tätä tarkoitusta varten räätälöidyn maksuttoman rikosrekisteriotteen. Opiskeluoikeus voidaan peruuttaa, mikäli opiskelija on tuomittu rangaistukseen laissa erikseen mainituista rikoksista, joita ovat siveellisyys- ja seksuaalirikokset, murha, tappo, surma, törkeä pahoinpitely, törkeä ryöstö- ja huumausainerikokset (ei kuitenkaan huumausaineiden käyttörikos). Yliopistot ovat valmistelleet käytäntöjään rikostaustan selvittämiseksi osana sosiaalityön koulutukseen kuuluvaa käytännönopetusta. Esityslistan liitteeseen on koottu yliopistoista saadut tiedot tämänhetkisistä SORA-lainsäädäntöön liittyvistä käytännöistä ja sitä koskevista näkökohdista. Johtoryhmän kokouksessa on tarkoitus keskustella rikosrekisteriotteiden tarkastamiseen liittyvistä käytännöistä sekä sopia mahdollisista yhtenevistä menettelytavoista koulutusyksiköiden välillä. Esitys: Keskustellaan ns. SORA-lainsäädäntöön liittyvistä käytännöistä ja menettelytavoista esityslistan liitteen perusteella sekä sovitaan tarvittaessa yhteisten menettelytapojen luomisesta. ~ 8 ~

9 5 Lausunto OKM:n työryhmän raportista Asiantuntijuus edellä Opetus- ja kulttuuriministeriö asetti työryhmän selvittämään yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen erikoistumiskoulutusten kokonaisuutta. Ns. Erkko-työryhmä luovutti loppuraporttinsa (Asiantuntijuus edellä. Korkeakoulujen uusi erikoistumiskoulutus. Opetus- ja kulttuuriministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2013:7) kesäkuussa esittäen uuden korkeakoulujen erikoistumiskoulutuksen luomista. Uusi erikoistumiskoulutus korvaa ammattikorkeakoulujen ammatilliset erikoistumisopinnot ja yliopistojen järjestämän erikoistumiskoulutuksen ja erikoistumisopinnot. Koulutuksille luodaan selvät säädökselliset puitteet, jolloin se muodostaa uuden koulutustyypin tutkintokoulutuksen ja täydennyskoulutuksen rinnalle. Uudistuksen ehdotetaan tulevan voimaan Opetus- ja kulttuuriministeriö on pyytänyt päivätyllä kirjeellään mm. yliopistoilta ja Sosnetilta lausuntoa työryhmän raportista mennessä. Sosnetin kantaa työryhmän esityksiin muodostettiin erikoistumiskoulutuksen keskustelutilaisuudessa sekä sen jälkeen pidetyssä erikoistumiskoulutuksen työvaliokunnan kokouksessa. Edellä mainittujen tilaisuuksien pohjalta on laadittu luonnos Sosnetin lausunnoksi. Luonnos on esityslistan liitteenä. Esitys: Keskustellaan lausuntoluonnoksesta. Koordinaatioyliopisto viimeistelee lausunnon keskustelun perusteella ja toimittaa sen opetus- ja kulttuuriministeriöön. ~ 9 ~

10 6 Ilmoitusasiat 1) Kiina-yhteistyötä koskeva hankehakemus Sosnet on valmistellut Sosnetin ja Graduate School of Chinese Academy of Social Sciences (GSCASS) kanssa tehtävää yhteistyötä vahvistamaan hankehakemuksen, joka jätettiin CIMO:n Kiina-ohjelman haussa Hankehakemuksessa hakijana toimii Lapin yliopisto ja hankekumppaneina ovat kaikki Sosnetin yliopistot ja Kiinasta GSCASS. Hankkeen tavoitteena on sosiaalityön koulutuksen, erityisesti tohtorikoulutuksen vahvistaminen Kiinassa sekä suomalaisen tohtorikoulutuksen kansainvälisten yhteyksien vahvistaminen. Hankkeen tarkoituksena on luoda yhteinen vertailevaa tutkimusta painottava opintokokonaisuus Sosnetin ja GSCASS:n yhteistyönä. Hankkeessa järjestetään kaksi intensiiviseminaaria: toukokuussa 2014 Suomessa ja maaliskuussa 2015 Kiinassa. Hankehakemus on esityslistan liitteenä. 2) Erikoistumiskoulutuksia koskeva seminaari Helsingissä FITUREX-hankkeen päättöseminaari Erikoistumiskoulutuksen lähtökohtia etsimässä järjestetään klo 9-16 Helsingissä. Seminaarin ohjelma on esityslistan liitteenä. 3) AHOT-hankkeen julkaisu Yhteisellä tiellä ilmestynyt Sosnet on ollut mukana ESR-rahoitteisessa AHOT korkeakouluissa -hankkeen sosiaalialan osahankkeessa yhdessä sosiaalialan ammattikorkeakoulujen kanssa. Hankkeen lopputuotoksena on ilmestynyt julkaisu Yhteisellä tiellä Sosiaalialan ja sosiaalityön korkeakoulut aiemmin hankitun osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen (AHOT) kehittäjinä. Julkaisu on saatavilla painettuna ja verkkoversiona osoitteessa Painettua versiota on toimitettu Sosnetin yksiköihin. Tarvittaessa lisäkappaleita voi tiedustella koordinaatioyliopistosta. 4) Sosnetin Facebook-sivu Sosnetille on luotu oma Facebook-sivu osoitteeseen Sivun tarkoituksena on esitellä yliopistoverkoston toimintaa sekä tiedottaa sosiaalityön ajankohtaisista asioista tutkimuksessa, opetuksessa ja käytännöissä. Sivun kohderyhmänä ovat erityisesti sosiaalityön opiskelijat, opettajat ja tutkijat, sosiaalityöntekijät ja sosiaalityön opetuksesta ja tutkimuksesta kiinnostuneet. Esitys: Todetaan ja merkitään tiedoksi. ~ 10 ~

11 7 Muut asiat ~ 11 ~

12 8 Seuraava kokous Seuraava kokous on sovittu pidettäväksi keskiviikkona klo Helsingissä. Johtoryhmän kokousta ennen pidetään yhteistyötapaaminen sosiaalialan osaamiskeskusjohtajien kanssa klo Esitys: Pidetään seuraava kokous keskiviikkona klo ~ 12 ~