Tehdään yhdessä hyvää

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Tehdään yhdessä hyvää"

Transkriptio

1 AVUSTUSTOIMINNAN RAPORTTEJA 25 Sari Kuvaja Tehdään yhdessä hyvää Järjestöjen ja yritysten yhteistyö terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistämiseksi

2

3 AVUSTUSTOIMINNAN RAPORTTEJA 25 Sari Kuvaja Tehdään yhdessä hyvää Järjestöjen ja yritysten yhteistyö terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistämiseksi Raha-automaattiyhdistys 2011

4 Ulkoasu: Dynamo Yliopistopaino Helsinki 2011 ISBN

5 Sisällys 1 Johdanto Selvityksen taustaksi Selvityksen tavoitteet Selvityksen toteutus Yhteiskunta murroksessa Globaalit ja kansalliset kestävyyshaasteet Työelämän haasteita ja mahdollisuuksia Hyvinvointivajeita Järjestötoiminnan haasteita Kohti kumppanuuksia? Vastuullinen yritystoiminta eri toimialoilla Yritysvastuun näkökulmia ja määritelmiä Kansalaisjärjestöjen yhteiskuntavastuu Toimialat Johdanto Elintarviketeollisuus Panimoteollisuus Lääketeollisuus Virkistys- ja hyvinvointipalvelut Matkailu Tietotekniikka ja terveydenhoitoteknologia Yhteenvetoa yhteiskuntavastuusta Kansalaisjärjestöjen ja yritysten vuorovaikutus ja yhteistyö Vuoropuhelun ja yhteistyön muotoja Yritysten ja järjestöjen yhteistyön motiiveja Yhteistyön edellytyksiä Kiinnostavan kumppanin tunnusmerkkejä Yritysten odotuksia järjestöille Järjestöjen odotuksia yrityksille Yhteistyön esteet ja riskit Esimerkkejä vuoropuhelusta ja yhteistyöstä Koulutusyhteistyö Tutkimusyhteistyö Asiantuntija-apu puolin ja toisin Yhteinen markkinointikampanja tai tapahtuma Yrityksen henkilökunnan vapaaehtoistoiminta järjestössä Edunvalvonta

6 4.6.7 Yhteinen ohjelma jonkin tavoitteen edistämiseksi tai ongelman poistamiseksi Sponsorointi Muita yhteistyömuotoja Järjestöjen ja yritysten yhteistyön yhteiskunnallinen vaikuttavuus Yhteistyön hyötyjä järjestöjen näkökulmasta Yhteistyön hyötyjä yritysten näkökulmasta Johtopäätöksiä ja ehdotuksia Yleisiä johtopäätöksiä Yhteisövastuu Käyttämättömiä mahdollisuuksia Ehdotuksia kansalaisjärjestöille Ehdotuksia yrityksille Ehdotuksia lisäselvityksiksi LÄHTEET LIITTEET

7 1 Johdanto 1.1 Selvityksen taustaksi Vuonna 2008 julkaistussa, Karoliina Malmelinin kanssa kirjoittamassani kirjassa Vastuullinen yritysviestintä käsitellään viestintää osana yritysvastuun strategiaa, kehittämistä ja toteutusta. Näkemyksemme mukaan aktiivinen ja avoin vuoropuhelu on osa vastuullista yritystoimintaa, johon myös yritysten ylimmän johdon tulisi sitoutua ja osallistua. Kirjassamme määrittelimme sidosryhmäviestinnän vuorovaikutteisiksi muodoiksi muun muassa osallistavat verkkosivustot, internet-foorumit, työpajat, tilannekohtaiset ja pysyvät sidosryhmäpaneelit sekä yhteistyöhankkeet ja kumppanuudet. Kirjaa varten tehtyjen haastattelujen ja muun tutkimustyön perusteella tulimme siihen tulokseen, että vastuullisuuden vaatimukset ovat tehneet kansalaisjärjestöistä kiinnostavia kumppaneita yrityksille, mutta Suomessa yritysten ja järjestöjen välinen syvempi yhteistyö on vasta hakemassa muotoaan. Vastuullinen yritysviestintä -kirjan valmistuttua halusin tutkia lisää yritysten ja järjestöjen välisiä suhteita, vuoropuhelua ja yhteistyötä. Siinä vaiheessa, kun alkukesästä 2009 aloin kehitellä selvityksen tavoitteita ja muotoa, aihetta ei ainakaan Suomessa ollut tutkittu empiirisesti niin, että tutkimusaineiston pääosan muodostaisivat osapuolten haastattelut. Sittemmin Suomessa on julkaistu ainakin kaksi samaa teemaa käsittelevää, keskenään kuitenkin varsin erityyppistä teosta. Lokakuussa 2009 Arno Kourula väitteli Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulussa aiheesta Company Engagement with Nongovernmental Organizations from a Corporate Responsibility Perspective, ja samanniminen julkaisu on tärkeä lähde tälle selvitystyölle. Kourulan väitöskirja koostuu neljästä artikkelista, joista kaksi käsittelee yritysten ja kansalaisjärjestöjen välisiä suhteita. Aineistoina ovat pääosin sekundääriset lähteet. Yksi artikkeleista käsittelee yhden metsäteollisuusyhtiön, Stora Enson, kansalaisjärjestösuhteita ja -vuoropuhelua, ja artikkelin lähteinä on lukuisia yrityksen edustajien haastatteluja. Kehitysyhteistyön palvelukeskus Kepa ry julkaisi keväällä 2010 Tehoa yritysyhteistyöhön -käsikirjan jäsenjärjestöjensä yritysyhteistyön oppaaksi. Käsikirjan lähdeaineistoon sisältyy joidenkin yritysten ja Kepan jäsenjärjestöjen haastatteluja, ja teemaa käsiteltiin myös yritysten ja järjestöjen välisessä aamukahvisessiossa talvella Tässä tilaisuudessa olivat mukana myös Rahaautomaattiyhdistyksen yhteiskuntavastuun koordinaattori ja tämän selvityksen tekijä. Kepan julkaisu on tiivis, käytännönläheinen, erityisesti järjestöille tarkoitettu ohjekirjanen. Siinä annetaan neuvoja yritysten kanssa käytäviin neuvotteluihin ja siihen, miten yritysyhteistyötä kannattaa pohjustaa. Käsikirjassa käsitellään myös yritysten ja järjestöjen välisen yhteistyön mahdollisia esteitä. 5

8 Nämä kaksi teosta tarjoavat hyödyllistä tietoa tämän selvityksen taustaksi. Niiden julkaiseminen kertoo myös aiheen ajankohtaisuudesta. Monissa kansalaisjärjestöissä valmistellaan yritysyhteistyön periaatteita ja pohditaan mahdollisia yhteistyön muotoja. Lähtökohta on usein varainhankinnallinen; tässä selvityksessä pääpaino on sisällöllisessä yhteistyössä varainhankinnan ulottuvuutta unohtamatta. Selvityksen otsikko Tehdään yhdessä hyvää on peräisin eräästä selvitystä varten tekemästäni yrityksen edustajan haastattelusta. Lause kiteyttää mielestäni hyvin sen, mistä järjestön ja yrityksen yhteistyössä on perimmiltään kysymys. Hyvä voi konkretisoitua monella tavalla, mutta lähtökohtana on ajatus siitä, että kaksi toimijaa yhdistää osaamistaan ja voimavarojaan sekä omien tavoitteidensa edistämiseksi että ihmisten ja yhteisöjen hyväksi. Sosiaali- ja terveysalan kansalaisjärjestöjen näkökulmasta yritysyhteistyön näkymiä ja mahdollisuuksia ei tietääkseni ole ennen tätä selvitystä kartoitettu. Näkemykseni mukaan sosiaali- ja terveysalan ja yritysten välisessä vuoropuhelussa ja yhteistyössä on paljon käyttämättömiä mahdollisuuksia sekä valtakunnallisella että paikallistasolla. Erilaisten yhteiskunnallisten toimijoiden vuoropuhelu ja yhteistyö voi olla hyödyllistä molemminpuolisen oppimisen kannalta. Hyvässä yhteistyössä jaetaan tietoa ja osaamista, mikä pitkällä aikavälillä voi koitua yhteiskunnan ja sen jäsenten hyväksi, vaikka yhteistyö ei tuottaisikaan välittömiä hyvinvointi- tai terveystuloksia. 1.2 Selvityksen tavoitteet Raha-automaattiyhdistyksen avustustoiminnan päämääränä on terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistäminen sosiaali- ja terveysalan järjestöjen ja yhteisöjen toimintaa ja hankkeita tukemalla. Avustustoiminta on välillistä: hyvinvointia ja terveyttä edistävää toimintaa ei toteuta RAY vaan sen tukemat yhteisöt ja säätiöt. RAY:n avustusstrategiset linjaukset sekä niihin pohjautuva neuvonta ja avustusten kohdentaminen ohjaavat ja suuntaavat järjestöjen toimintaa. RAY:n toiminnan ytimessä on sosiaali- ja terveysjärjestöjen toimintaresurssien turvaaminen ja vahvistaminen. Yritysyhteistyö voi RAY:n näkemyksen mukaan osaltaan lisätä ja monipuolistaa järjestöjen taloudellisia mutta myös muita, kuten osaamiseen liittyviä, voimavaroja. RAY:ssä sosiaali- ja terveysalan järjestöjen ja yritysten välistä yhteistyötä koskeva selvitys nähtiin tarpeellisiksi myös seuraavista syistä: Yritykset ja järjestöt ovat olennainen osa suomalaista yhteiskuntamallia. Selvitysprosessin myötä voidaan nostaa esiin yritysten ja järjestöjen terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen kannalta merkittäviä näkökulmia. 6

9 RAY:ssä uskotaan, että järjestöjen ja yritysten yhteistyön kehittämisessä terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistämiseksi on potentiaalia. Yritykset tuottavat monenlaisia palveluja ja tuotteita, joilla on suoria ja epäsuoria vaikutuksia ihmisten terveydelle ja hyvinvoinnille. Vaikutukset voivat olla sekä myönteisiä että kielteisiä. Yhteistyötä koskevalla selvityksellä RAY pyrkii kannustamaan yrityksiä ja järjestöjä etsimään yhdessä kaikkia osapuolia hyödyntäviä, terveyden ja hyvinvoinnin kannalta toimivia ratkaisuja sen sijaan, että voimavaroja kuluisi turhaan vastakkainasetteluun ja kielteiseen kampanjointiin. Selvityksellä on kaksi ensisijaista tavoitetta: 1. Kartoittaa yritysten yhteiskuntavastuun sisältöjä ja määritelmiä tietyillä toimialoilla ja näiden toimialojen yrityksissä. 2. Tarjota terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistämisen puolesta toimiville järjestöille ja yrityksille sekä kirjallisiin lähteisiin että erityisesti haastatteluihin nojaavaa kokemusperäistä tietoa ja esimerkkejä niin, että toimijat saisivat välineitä yhteistyön käynnistämiseksi ja käymiseksi. Lisäksi selvityksellä pyritään lisäämään tietoa ja ymmärrystä järjestöjen ja yritysten yhteistyöstä, sen edellytyksistä ja hyödyistä, mahdollisista esteistä ja riskeistä sekä siitä, miten esteitä voisi lieventää ja riskeihin varautua herättämään keskustelua yritysten sosiaalisesta vastuusta ja yhteisövastuusta vaikuttamaan sosiaali- ja terveysalan kansalaisjärjestöihin niin, että niissä nähtäisiin yritysyhteistyö mahdollisuutena vaikuttaa yrityksiin, niiden johtoon ja työntekijöihin tekemään yritykset tietoisiksi järjestöjen asiantuntemuksesta ja potentiaalista yritysten vastuullisen toiminnan kehittäjinä ja sparraajina. Sosiaaliseen vastuuseen liitetään henkilöstövastuun lisäksi yleensä ainakin sidosryhmäsuhteet, kuten suhteet asiakkaisiin, kuluttajiin ja kansalaisjärjestöihin. Monet yritykset sisällyttävät sosiaaliseen vastuuseen alihankintoihin liittyviä periaatteita ja käytäntöjä. Alihankkijoilta vaaditaan esimerkiksi ihmisoikeuksien kunnioittamista, säällisiä työolosuhteita sekä lapsityövoiman ja pakkotyön välttämistä. Sidosryhmäsuhteisiin liittyvät näkökohdat on joillakin yrityksillä määritelty kuuluvaksi vastuullisuuden johtamisen alle. Monet käsittelevät sidosryhmiä viestinnän kategoriassa, jotkut yrityskansalaisuuden tai sponsoroinnin. Yhteisövastuuta ei suomalaisyritysten vastuullisuuslinjauksissa juurikaan mainita. Termin englanninkielinen vastine community engagement on kuitenkin laajalti käytössä, kun angloamerikkalaiset yritykset raportoivat vastuullisesta toiminnastaan. Tämä selittynee ainakin osaksi sillä, että yritysten rooli paikkakuntansa hy- 7

10 vinvointi- ja muiden palvelujen rahoittamisessa ja/tai muussa resursoinnissa on esimerkiksi Yhdysvalloissa perinne, kun taas Suomessa tätä ei koeta yritysten vaan yhteiskunnan tehtäväksi. Palvelujen rahoitus hoidetaan pääosin verovaroin. Tilanne on kuitenkin muuttumassa myös Suomessa. Julkinen hyvinvointisektori karsii palveluitaan ja tiukentaa palvelujen piiriin pääsevien kriteereitä. Maksullisten palvelujen osuus lisääntyy tai hinnat nousevat, ja ostopalvelujen rooli kasvaa. Kansalaisjärjestöjen rahoituspohjaan ennakoidaan muutoksia, koska rahapeliyhdistysten varat ovat laskusuunnassa. Yhteisövastuulla voidaan kuitenkin tarkoittaa muutakin kuin infrastruktuurin tai palvelujen rakentamista ja rahoittamista. Yksi tämän selvityksen tavoitteista onkin keskusteluttaa yrityksiä ja kansalaisjärjestöjä siitä, miten ne määrittelevät ja ymmärtävät yhteisövastuun. Yhteisövastuu voidaan tulkita myös yhteiskuntavastuun synonyymiksi, ja tällöin yhteiskuntavastuu on yritysvastuun yksi ulottuvuus: yrityksen vastuuta sitä yhteisöä ja sen jäseniä kohtaan, missä se toimii. Yhteisö voi olla kylä, kaupunki, maa tai koko maapallo, yrityksen koosta ja markkinoista riippuen. Keskeinen kysymys on, millaisena toimijana yritys näkee itsensä kyseisessä yhteisössä. Miten se on mukana rakentamassa yhteisön hyvinvointia? Maksamalla veroja ja tarjoamalla työpaikkoja, kuuluu monien yritysten vastaus. Mutta rooli voi olla tätä monipuolisempi ja syvällisempi. Tässä selvityksessä pyritään avaamaan ainakin joitakin mahdollisuuksia roolin monipuolistamiseen. Selvityksen lopussa on ehdotuksia aiheeseen liittyvistä lisäselvityksistä. 1.3 Selvityksen toteutus Selvityksen tekijä Selvityksen on toteuttanut yhteiskuntavastuun ja viestinnän asiantuntija, MMM Sari Kuvaja. Ohjausryhmä Selvityksen tekijän tukena on ollut ohjausryhmä, johon kuuluivat: Asiantuntija Anna-Kaisa Auvinen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK Toimitusjohtaja Jorma Huttunen, Suomen Diabetesliitto ry Kehitysjohtaja Ari Inkinen, Helsingin NMKY Pääsihteeri Tor Jungman, Suomen Sydänliitto ry Toiminnanjohtaja Vertti Kiukas, Elämäntapaliitto Pääsihteeri Kristiina Kumpula, Suomen Punainen Risti Viestintäjohtaja Liisa Partio, Mannerheimin Lastensuojeluliitto 8

11 Osastopäällikkö Mika Pyykkö, Raha-automaattiyhdistys Kehittämispäällikkö Elina Varjonen, Raha-automaattiyhdistys Ohjausryhmä on kokoontunut neljä kertaa: 8.2., 12.5., ja Lisäksi ryhmän jäsenet ovat kommentoineet selvityksen käsikirjoitusta työprosessin eri vaiheissa. Neuvonantaja Selvityksen tekijän neuvonantajana on toiminut yritysvastuuseen perehtynyt asiantuntija, KTM, projektipäällikkö Piia Nurmi. Hän on antanut asiantuntija-apua tutkimuksen rajauksessa sekä avustanut tutkimusapulaisen rekrytoinnissa. Piia Nurmi on kommentoinut selvityksen käsikirjoitusta sen eri vaiheissa. Toimiala- ja yrityskartoitus Ennen yrityshaastattelujen tekemistä oli määriteltävä ne toimialat, jotka ovat olennaisia selvityksen aihepiirin kannalta: alat, joiden toiminta liittyy hyvinvointiin ja terveyteen. Elinkeinoelämän asiantuntijoiden kanssa käytyjen keskustelujen sekä selvityksen ohjausryhmän antaman palautteen perusteella tarkasteltaviksi valittiin seuraavat toimialat: elintarviketeollisuus panimoteollisuus lääketeollisuus virkistys- ja hyvinvointipalvelut, kuten kuntosaliyritykset ja kylpylät tietotekniikkasektori, hyvinvointia edistävät mobiilipalvelut viihdeteollisuus kauppa kulttuuriala, kuten teatterit, tanssi ja kirjojen kustantaminen matkailu. Alustavan toimiala- ja yrityskartoituksen toteutti tutkimusapulainen, KTM Pekka Grönlund. Kartoituksen sekä ohjausryhmässä käytyjen keskustelujen pohjalta selvityksessä tarkasteltaviksi toimialoiksi päätettiin elintarviketeollisuus, panimoteollisuus, lääketeollisuus, kuntosaliyritykset ja kylpylät, matkailu sekä tietotekniikkasektori. Ohjausryhmä toivoi selvityksen keskittyvän sellaisiin aloihin ja tuovan esiin sellaisia yrityksiä, joille yhteiskuntavastuu on olennainen kysymys ja joilla on jo näyttöjä sen toteuttamisesta. Ohjausryhmän antaman palautteen pohjalta selvitykseen liittyvät taustatiedot, kuten suomalaisten hyvinvointia koskeva tarkastelu sekä sosiaali- ja terveysjärjestöjen toiminnan kuvaus on kirjoitettu tiiviiksi katsaukseksi. Ohjausryhmä toivoi selvityksestä tietopakettia, jonka fokus olisi järjestöjen ja yritysten välisessä vuorovaikutuksessa ja yhteistyössä. 9

12 Haastattelut Selvityksessä on yritysesimerkkejä terveyden ja hyvinvoinnin kanssa suoraan tekemisissä olevilta toimialoilta mutta myös muilta toimialoilta. Muiden toimialojen esimerkit ovat yrityksistä, joissa järjestöyhteistyötä on tehty pitkään tai joiden järjestöyhteistyössä on jotakin uutta ja innovatiivista. Yritysesimerkit eivät edusta kyseisten toimialojen vastuullisuuslinjauksia, vaan kertovat joidenkin yksittäisten yritysten vastuullisuusnäkökulmista ja -painopisteistä. Lista haastatelluista yritysten ja järjestöjen edustajista löytyy selvityksen lähdeluettelosta. Järjestöjen ja yritysten työpaja Yritysten ja järjestöjen edustajia kutsuttiin yhteiseen työpajaan pohtimaan yhteistyön edellytyksiä, mahdollisuuksia, uhkia ja riskejä. Työpaja järjestettiin RAY:n tiloissa ja siihen osallistui runsaat 30 henkilöä. Yritysten edustajia oli neljä. Työpajan ohjelma ja lista työryhmissä pohdituista teemoista ovat selvityksen liitteinä (liitteet 1 ja 2). 10

13 2 Yhteiskunta murroksessa 2.1 Globaalit ja kansalliset kestävyyshaasteet Elämme epävarmuuden aikaa, kuuluu tutkijoiden, toimittajien ja poliitikkojen viesti. Epävarmuutta on koettu usein aiemminkin, mutta 2000-luvulla se on monella tapaa erilaista kuin aiemmin. Globalisaation seurauksena taloudelliset ja muut kriisit heiluttavat käytännössä koko maailmaa. Vuonna 2008 alkaneen finanssikriisin vaikutukset tuntuvat maailmantaloudessa edelleen. Kansainväliset ja kansalliset elvytystoimet ovat lisänneet valtioiden velkaa, ja monet EU-maat ovat joutuneet ja joutuvat tekemään ankaria julkisen talouden leikkauksia niin ankaria, että kansa on protestoinut voimakkaasti eri puolilla Eurooppaa. Syyskuussa 2010 työ- ja elinkeinoministeriö arvioi, että talouskehitys on Suomessa kääntynyt taantuman jälkeen myönteiseksi. Taantuma oli kuitenkin erittäin jyrkkä, ja sen aikana työpaikkoja arvioidaan kadonneen noin satatuhatta. TEMin mukaan nuoriso- ja pitkäaikaistyöttömyys on taantuman aikana lisääntynyt. Toisilla aloilla, kuten sosiaali- ja terveydenhuoltopalveluissa, työvoiman saatavuuden ennakoidaan puolestaan vaikeutuvan. Maailmantalouden vetureiksi ovat nousseet kehittyvät maat, kuten Kiina, Intia ja Brasilia, joita talouden taantuma kouraisi kevyemmin kuin esimerkiksi EU-maita ja Yhdysvaltoja. Monien asiantuntijoiden mielestä Aasia on hyvää vauhtia nousemassa yhdeksi maailman keskuksista muunkin kuin vain talouskehityksen osalta. Kansainvälinen talouskriisi on herättänyt keskustelua siitä, millä keinoin talous saataisiin uuteen kasvuun ja millaista tämän kasvun pitäisi olla. Taloudellisen murroksen rinnalla vaikuttaa useita muita toisiinsa kytkeytyviä tekijöitä: ilmastonmuutos, energian riittävyys, niukkuus luonnonvaroista sekä väestön ikääntyminen erityisesti Euroopassa ja Japanissa. Köyhissä kehitysmaissa väestönkasvu jatkuu, mikä kiihdyttää globaalia muuttoliikettä ja ruokkii siirtolaisuutta teollisuusmaihin. Kehittyvien maiden ostovoimainen keskiluokka kasvaa. Elämäntavat länsimaistuvat, tavaroiden kulutus ja autoistuminen lisääntyvät. Ympäristöpäästöt ja jätteiden määrä kasvavat, mikäli tuotantotapoja ei pystytä muuttamaan merkittävästi nykyistä ekotehokkaammiksi. Talouskriisissä on myös nähty muutoksen mahdollisuus. Voisiko hyvinvointia luoda ja taloutta elvyttää muuten kuin seuraamalla perinteistä talouskasvun mallia? Lukuisissa tutkimuksissa on osoitettu, että tietyn tulotason jälkeen saavutettu lisätulo ei lisää ihmisen kokemaa hyvinvointia. Samankaltaisia tuloksia on saatu tutkittaessa kansakuntien hyvinvointia: tietyn BKT-tason jälkeen väestön keskimääräinen hyvinvointi ei enää lisäänny, vaikka BKT kasvaisikin. Keskiarvot eivät kuitenkaan kerro koko totuutta, sillä hyvinvointi ei ole jakautunut tasa-arvoisesti, 11

14 ei globaalisti eikä kansallisesti. Perustarpeet pitää voida tyydyttää, minkä vuoksi köyhien maiden ja köyhien väestönosien kohdalla lisätulot tuovat lisää hyvinvointia. Elintason nousua tuottavien keinojen pitäisi kuitenkin olla ekologisesti ja sosiaalisesti kestäviä. Suomi on murroksessa siinä missä useimmat läntiset EU-maatkin. Maassamme on käynnissä rakennemuutos teollisesta yhteiskunnasta palveluyhteiskunnaksi. Kokonaisia ammattiryhmiä on poistumassa, mutta samalla uusia tulee tilalle. Tulevaisuuden menestystarinoita odotetaan erityisesti hyvinvointipalveluista. Niiden innovaatiot ovat ennen kaikkea palveluihin ja toimintatapoihin liittyviä, mutta ne voivat saada tukea teknologian kehityksestä. Väestön ikääntyminen on Suomelle taloudellinen, yhteiskunnallinen ja kulttuurinen haaste. Nykyistä suhteellisesti pienemmän väestönosan pitäisi työllään pystyä rahoittamaan julkiset palvelut, eläkkeet ja tulonsiirrot. Haasteeseen etsitään ratkaisuja työurien pidentämisestä ja työperäisen maahanmuuton lisäämisestä. Lisääntyvä maahanmuutto ja sitä kautta tapahtuva yhteiskunnan monikulttuuristuminen nähdään yhtäällä mahdollisuutena ja rikkautena, toisaalla uhkana. Vaikka ulkomaalaisperäisen väestön osuus on Suomessa erittäin pieni verrattuna useimpiin muihin eurooppalaisiin maihin, sen osuus kasvanee lähivuosina. Maahanmuuttoa ja sen seurauksia pitäisi osata ennakoida ja hallita, jotta ne eivät aiheuttaisi turhia vastakkainasetteluja. 2.2 Työelämän haasteita ja mahdollisuuksia Henkilökohtainen hyvinvointi koostuu monista tekijöistä: sitä tuottavat hyvä terveydentila, ihmissuhteet ja niiden laatu sekä työ ja sen tuoma taloudellinen turva. Korkea aineellinen elintaso ei yksin riitä. Raha ei myöskään näyttäisi olevan tärkein työnteon motiivi ainakaan nuorille: Taloudellisen tiedotustoimiston ja T- Median keväällä 2010 tehdyssä Nuoret ja johtaminen -tutkimuksessa vastaajien enemmistö, 79 prosenttia, kertoi arvostavansa hyvää esimiestä kaikkein eniten. Korkeaa palkkatasoa pitää tärkeänä työhön liittyvänä seikkana 55 prosenttia nuorista. Kaikkein tärkeimpiä työpaikkaan liittyviä motivaatiotekijöitä olivat mielekkäät työtehtävät ja mukavat työkaverit. Kyselyyn vastasi yli iältään vuotiasta nuorta ja nuorta aikuista eri puolilta Suomea. Nuorissa on paljon heitä, jotka näkevät työelämän pelottavana kovien arvojen ja kilpailun temmellyskenttänä. Työelämää luonnehtivat pätkätyöt, lomautukset, uupuminen ja kiire. Työelämän olosuhteet eivät rohkaise sitoutumaan työnantajaan. Miksi työntekijä antaisi työnantajalle kaikkensa tai edes parastaan, jos se ei kuitenkaan riitä takaamaan työpaikkaa? Jos työ ei motivoi epätyydyttävän työympäristön tai muiden olosuhteiden vuoksi, siihen saatetaan alkaa suhtautua välttämättömänä pakkona : tapana ansaita rahaa, joka mahdollistaa hyvän elämän 12

15 työelämän ulkopuolella. Sisältöä elämään ei tuo työ vaan harrastukset ja ihmissuhteet. Ihmiset eivät halua pysyä mukana työelämässä nykyistä pidempään, ellei työn tekemisen tapoihin saada aikaan muutoksia. Nuoret, mutta todennäköisesti myös kokeneet työntekijät, odottavat korkealaatuista esimiestyötä. Verkostotaloudessa johtajilta odotetaan toisenlaista otetta kuin auktoriteettijohtamiseen perustuvassa teollisessa yhteiskunnassa. Hyvin suuri osa niin sanotuista uusista työpaikoista on asiantuntijatehtäviä, jotka vaativat tekijöiltään oma-aloitteisuutta, itsenäisyyttä ja itsensä johtamisen taitoja. Asiantuntijoita johdetaan tukemalla, ei käskemällä. Johtajuuden haasteet koskevat yritysten lisäksi kansalaisjärjestöjä ja julkisen sektorin organisaatioita. Väestöliiton syksyllä 2010 julkaiseman tutkimuksen mukaan pienten lasten vanhemmat toivovat joustoa työaikoihin ja mahdollisuutta tehdä lyhyempiä työpäiviä tarpeen mukaan. Työaikojen joustavuus elämäntilanteiden mukaan saattaisi kiinnostaa muitakin työikäisiä ja voisi omalta osaltaan auttaa pidentämään työuria. Osa-aikatyö on Suomessa monia muita Länsi-Euroopan maita vähäisempää johtuen osaksi tarjonnan puutteesta, osaksi siitä, että osa-aikatyötä on tarjolla lähinnä matalapalkka-aloilla, minkä vuoksi palkka ei riitä elämiseen. Osa-aikatyö toisi lisää kaivattuja työntekijöitä ja sitä kautta verotuloja, mikäli sitä olisi tarjolla esimerkiksi eläkeläisille, vajaatyökykyisille ja sairauslomalta työelämään paluuta tekeville. Elintarviketeollisuudessa, kaupan alalla ja hyvinvointipalveluissa podetaan jo nyt työvoimapulaa. Alan yritykset pyrkivät houkuttelemaan nuoria ja opiskelijoita työharjoitteluun ja -valmennukseen jo opiskeluaikana tutustuttaakseen heitä työelämään ja kyseisen toimialan tehtäviin. Myönteistä työnantajamielikuvaa pyritään luomaan kantamalla vastuuta ympäristöstä ja toimimaan muutenkin vastuullisesti. Tutkimusten mukaan ihmisten työmotivaatio kasvaa, mikäli he kokevat voivansa työnsä tai työnantajansa kautta edistää myönteisiä asioita yhteiskunnassa. Kestävään elämäntapaan ja sosiaaliseen hyvinvointiin liittyvät tarpeet luovat tilaa uusille palveluille. Kulutustavaroiden lainauspalvelut lisääntyvät. Kaupungeissa tarvitaan kotitalkkareita ja huoltopalveluja yksin asuville, maaseudulla mökkitalkkarit hoitavat kaupunkilaisten kakkosasuntoja. Vanhuksille tarvitaan yksilöllisesti räätälöityjä palveluja: osa kaipaa lähinnä seuraa, toiset tarvitsevat raskaan sarjan hoitoja ruokapalvelujen lisäksi. Lähes alasta riippumatta työtä tehdään tulevaisuudessa kansainvälisissä verkostoissa. Työntekijöiltä vaaditaan tietoteknologian hallintaa ja jonkinlaista kielitaitoa yhteyksien ylläpitoa ja tiedonvaihtoa varten. Yhteiskunnalliset tarpeet luovat kysyntää niitä tyydyttämään tähtäävälle yritystoiminnalle. Myös Suomessa on alettu keskustella yhteiskunnallisesta yritystoiminnasta. Yhteiskunnallisen yrityksen tarkoituksena on jonkin yhteiskunnallisen teh- 13

16 tävän hoitaminen kannattavalla liiketoiminnalla. Tehtävä voi liittyä esimerkiksi ihmisten hyvinvoinnin edistämiseen tai ympäristön suojeluun. Yhteiskunnallisessa yrittämisessä ajatellaan, että yritystoiminnalla voidaan tehdä hyvää, ei vain rahaa, mutta hyvää tehdään osana liikeideaa, ei esimerkiksi lahjoituksina yleishyödyllisille organisaatioille. 2.3 Hyvinvointivajeita Suomalaiset voivat keskimäärin hyvin, ja kansalaisten terveydentila on kokonaisuudessaan kohentunut 2000-luvulla. Sosiaali- ja terveysturvan keskusliiton julkaiseman Kansalaisbarometri 2009:n mukaan suurin osa, noin 73 prosenttia, suomalaisista täysi-ikäisistä pitää hyvinvointinaan hyvänä tai melko hyvänä. Eniten hyvinvoinnin puutteita on eläkeläisillä ja työttömillä. Eläkeläisten hyvinvointikokemusta alentaa heikentynyt fyysinen terveys, työttömillä kokemus heikentyneistä tulevaisuuden näkymistä. Pohjoismaisen hyvinvointiyhteiskunnan peruslähtökohdat ja -tavoitteet nauttivat edelleen luottamusta Suomessa. Toteutuksen osalta on kuitenkin vajeita: kansalaiset ovat osittain eriarvoisessa asemassa palvelujen saatavuuden ja laadun suhteen. Eriarvoisuutta selittävät esimerkiksi asuinpaikkakunta ja varallisuus. Hyvinvointierojen taustalta löytyy myös muita tekijöitä, kuten sosiaaliryhmä, sukupuoli ja siviilisääty. Terveydentila on yleensä sitä parempi, mitä koulutetumpi henkilö on kyseessä ja mitä korkeammalla ammatillisessa arvoasteikossa hän on. Sosiaali- ja terveysministeriön maaliskuussa 2010 julkaiseman kansanterveyden ja sosiaaliturvan tilaa ja kehitystä kuvaavan sosiaali- ja terveyskertomuksen mukaan suomalaisten hyvinvointia ja terveyttä heikentävät ennen kaikkea epäterveellisten ravintotottumusten ja vähäisen liikunnan aiheuttama ylipaino ja lihavuus, tupakointi, alkoholi ja muut päihteet sekä elintavoista johtuvat sairaudet, kuten sydän- ja verisuonitaudit ja diabetes. Perinteisten elämäntapasairauksien rinnalle ovat nousseet yksinäisyys ja mielen sairaudet, kuten masennus, josta on tullut suurin yksittäinen työkyvyttömyyden syy. Vuoden 2009 Kansalaisbarometrin mukaan yksinäisyyttä on kokenut vähintään satunnaisesti yli puolet suomalaisista. Eniten yksinäisyys tai tunne siitä vaivaa yksin asuvia ja työttömiä aikuisia. Yksin asuvissa on myös paljon vanhuksia. Työttömyys ja työkyvyttömyys aiheuttavat toimeentulo-ongelmien lisäksi muitakin ongelmia, kuten syrjäytymistä, mielialaongelmia ja päihteiden väärinkäyttöä. Syrjäytymiskierre voi alkaa jo hyvin nuorena: yhteiskunnallisen marginalisoitumisen on havaittu siirtyvän sukupolvelta toiselle. Vanhustenhoidon taso ja palvelujen järjestäminen tulevaisuudessa on yksi suurimmista palveluhaasteistamme. Ikääntyneitä ja vanhuksia kannustetaan asu- 14

17 maan omassa kodissaan mahdollisimman pitkään. Kotona asumisen mahdollistaisi hyvät, asiakkaiden tarpeisiin perustuvat palvelut, mutta toistaiseksi ainakaan pääkaupunkiseudulla avohoidon palvelujen tarjonta ei vastaa kysyntää. Toisaalta vanhusten laitospalveluja pitää kehittää vastaamaan entistä ikääntyneempien asiakkaiden tarpeisiin. Julkinen sektori, erityisesti kunnat, kamppailevat kustannuspaineissa, ja tilanteelle haetaan ratkaisuja tuottavuuden parantamisesta. Tehostamistoimenpiteistä huolimatta julkiset palvelut eivät tulevaisuudessa riitä kattamaan kaikkien kansalaisten kaikkia tarpeita. Yksityisille ja kolmannen sektorin palveluille syntyy yhä enemmän tarvetta ja mahdollisuuksia. Ratkaisuja haetaan myös julkisen sektorin, yritysten ja järjestöjen välisestä yhteistyöstä. Tähän voisi lisätä vielä yksilöt: palvelujen kehittämiseen olisi syytä ottaa mukaan tulevat käyttäjät, jotta palveluja osattaisiin kehittää ja räätälöidä heidän tarpeitaan vastaaviksi. Samalla kun valinnanmahdollisuudet lisääntyvät kasvaa myös henkilökohtainen hyvinvointivastuu. Meidän pitäisi osata valita tarjolla olevista palveluista itselle ja läheisille sopivimmat. Henkilökohtaisen vastuun kantaminen tarkoittaa todennäköisesti myös lisämenoja ja sitä, että yhä useampi hoitaa apua tarvitsevia läheisiään itse. Viimeisen kahden vuoden aikana koettu taloudellinen taantuma pysäytti tuloerojen kasvun. Sitä ennen tuloerot olivat maassamme kasvaneet usean vuoden ajan, ja niiden ennakoidaan lähtevän uudelleen kasvuun taantuman jälkeen. Köyhyys koettelee erityisesti työttömiä, yksinhuoltajia ja pienituloisia perheitä. Toimeentulo-ongelmia on myös pienpalkka-aloilla työskentelevillä yksin asuvilla sekä vanhuksilla. Terveysongelmia ja sosiaalista pahoinvointia ehkäistään tehokkaimmin pitämällä ihmiset kiinni työelämässä tavalla tai toisella ja takaamalla perusturva heille, joille työnteko ei iän tai sairauden vuoksi ole mahdollista. 2.4 Järjestötoiminnan haasteita Kansainvälisissä elintaso- ja kilpailukykyvertailuissa Suomi on menestynyt viime vuosina erinomaisesti. Tulevaisuus on kuitenkin täynnä epävarmuustekijöitä. Millä elinkeinoilla tuotamme vaurautta tulevaisuudessa? Miten rahoitamme julkiset palvelut? Pystyykö kansainvälinen yhteisö sopeuttamaan elämäntapansa luonnon asettamiin rajoihin? Miten tulemme toimeen ikääntyvän väestörakenteen kanssa? Maailma on pysyvästi moniarvoistunut, mikä aiheuttaa hämmennystä ja turvattomuutta. Mistä löytyisi oma paikka, oma heimo, oma arvoyhteisö? Yhdessä tekeminen, tietynlainen talkoohenki, on aina ollut yhteisöjä lujittava voima. Auttamiseen ja vertaistukeen perustuva yhteisöllisyys tarjoaa turvaverkoston muutosten ja ongelmien keskellä. Suurin osa suomalaisista kansalaisjärjestöistä toimii pääosin vapaaehtoisvoimin: paikallistasolla yhdistyksiä ja seuroja johtavat 15

18 vapaaehtoiset luottamusmiehet ja -naiset, ja harrastustoimintaa ohjaavat vapaaehtoiset valmentajat ja ohjaajat. Palkattuja työntekijöitä löytyy yleensä vasta piirija liittotasolta. Yhteisöllisyys tunne siitä, että kuuluu johonkin ryhmään, joka jakaa samoja arvoja ja tavoitteita lisää sosiaalista pääomaa, turvallisuudentunnetta ja hyvinvointia. Yhteisöllisyyden on sanottu olevan katoamassa. Niin ei välttämättä käy, vaikka yksilöllistyminen onkin eräs aikamme trendeistä. Yhteisöllisyys, sen perusta ja rakenteet kuitenkin muuttuvat ja elävät ajassa. Yhteisöllisyyttä rakennetaan edelleen yhteisten arvojen varaan mutta nykyisin myös yli maantieteellisten ja kulttuurirajojen, kanavina internet ja sosiaaliset mediat. Verkkoyhteisöt ovat tulleet paikallisten yhteisöjen rinnalle mutta eivät korvaa niitä. Perinteisten järjestöjen rinnalle syntyy jatkuvasti uusia verkostomaisia liikkeitä, joista osa hiipuu, kun yhteinen tavoite on saavutettu tai kun innostuneimmat toimijat siirtyvät muille kentille. Osa liikkeistä järjestäytyy yhdistyksiksi, osa jatkaa toimintaansa löyhinä verkostoina. Kansalaisjärjestöt ovat yhteisen toiminnan areenoita. Merkittävä osa järjestöistä on syntynyt jonkin harrastustoiminnan ympärille: sadattuhannet suomalaiset harrastavat liikuntaa, käsitöitä, taiteita, ruuanlaittoa ja muita arkeen iloa ja ihmissuhteita tuovia asioita säännöllisesti. Harrastamiseen liittyvien yhdistysten rinnalla toimii järjestöjä, jotka ovat syntyneet auttamaan ihmisiä heidän ongelmissaan ja tarpeissaan. Tällaisia ovat muun muassa potilasjärjestöt, ystävätoimintaa tarjoavat järjestöt sekä monet valtakunnalliset järjestöt, joiden toiminnasta osa liittyy ihmisten arjen helpottamiseen. Vertaistoiminta on merkittävä osa useimpien sosiaali- ja terveysalan järjestöjen toimintaa. Kansalaisjärjestöt ovat tiedonvälittäjiä. Ne välittävät tietoa kansalaisten tarpeista, ongelmista ja odotuksista poliittisille ja muille yhteiskunnan päättäjille sekä tulkitsevat viranomaisten ja tutkijoiden tuottamaa ja tarjoamaa tietoa kansankielelle auttaen ihmisiä tiedostamaan päätösten merkityksen heidän näkökulmastaan. Tiedonvälitystehtävään liittyy läheisesti osallistuminen ja vaikuttaminen yhteiskunnalliseen päätöksentekoon. Tässä työssä näkyy järjestön asiantuntijarooli, mutta asiantuntijuus konkretisoituu lisäksi esimerkiksi järjestöjen tilaamina, tuottamina ja julkaisemina tutkimuksina ja raportteina. Kansalaisjärjestöjä ja kansalaisyhteiskuntaa eriyttävät osallistumistapojen muutokset. Perinteiset järjestötehtävät, kuten hallitustyöskentely, eivät houkuttele entiseen tapaan. Kiireinen työ vaikeuttaa ihmisten sitoutumista pitkäjänteisiin tehtäviin. Sen sijaan toivotaan mahdollisuutta osallistua kertaluontoisiin tapahtumiin, kuten keräyksiin. Vapaaehtoisuuden yksi tärkeimmistä motiiveista on halu auttaa. Auttaminen voi olla säännöllistä taloudellista tukea järjestölle, tavaralahjoituksia tai vapaaehtoistoimintaa, jota järjestöissä on tarjolla monenlaista. Suomalaiset ovat auttajakan- 16

19 saa: Raha-automaattiyhdistyksen vuonna 2008 teettämän selvityksen mukaan lähes 70 prosenttia suomalaisista on valmiita auttamaan apua tarvitsevia omalla työllään, kuten toimimalla vapaaehtoisena. Enemmistö tutkimukseen vastanneista kertoi auttavansa muita, koska siitä saa iloa. Auttamiseen aktivoivat myös myötätunto ja velvollisuudentunto. Vapaaehtoistoiminnan toivotaan myös tarjoavan elämyksiä: vapaaehtoisena toimiminen antaa tunteen siitä, että ihminen on mukana jossakin itseään suuremmassa, tekemässä hyvää, ehkä luomassa parempaa maailmaa. Selvityksen mukaan noin kolmannes suomalaisista osallistuu johonkin järjestön organisoimaan vapaaehtoistoimintaan. Todennäköisesti halukkaita olisi enemmänkin, jos tehtävät ja tekijät löytäisivät toisensa. Vuoden 2009 Järjestöbarometrin mukaan valtakunnallisissa järjestöissä kansalaistoiminnan elinvoimaisuuden tiellä olevia esteitä pidetään ennen kaikkea sisäsyntyisinä, jolloin toimenpiteitä pitäisi kohdistaa järjestöihin itseensä. Raskaita kokousperinteitä pitää uudistaa sekä sisäistä johtamista ja tulosohjausta kehittää. Valtakunnan tasolla tiedostetaan paikallistoiminnan tuen tarve sekä se, että vapaaehtoistoiminta ja vapaaehtoiset tarvitsevat entistä enemmän tukea. Järjestöjohtajat kokevat, että ammattilaisten asenteissa suhteessa vapaaehtoisiin olisi kehittämisen tarvetta. Paikallisyhdistyksissä yhdistystoiminnan tehostaminen, jäsenistön aktivointi, toiminnan tunnetuksi tekeminen sekä vapaaehtoistoiminnan vahvistaminen nostettiin lähiaikojen tärkeimmiksi kehittämiskohteiksi. Järjestöbarometrin mukaan ulkopuolisista tekijöistä järjestöjä huolestuttaa eniten yleinen taloudellisen tilanteen heikkeneminen ja taloudellinen epävarmuus. Järjestöissä tämä merkitsee useimmiten talouden kiristymistä tai sitä, ettei tulorahoitus lähivuosina ainakaan kasva. Raha-automaattiyhdistyksen avustukset supistuvat tai säilyvät korkeintaan nykytasolla hiukan järjestöstä riippuen. Yleisesti muutostilanne koetaan kuitenkin ennakoitavaksi ja hallituksi, ja monissa järjestöissä on jo käynnistetty toiminnallisia ja organisatorisia uudistuksia. Haasteisiin voidaan vastata kehittämällä johtamiskäytäntöjä sekä keskittymällä järjestön perustehtäviin ja kohderyhmien kannalta olennaisiin asioihin. Hankkeiden rahoituspohjaa pitää myös laajentaa niin, että rahoituksessa ei tukeuduta vain Rahaautomaattiyhdistyksen avustuksiin. Kansalaistoimintaa tapahtuu myös järjestöjen ulkopuolella. Ihmiset ovat lähteneet liikkeelle puolustaakseen lähipalveluja, kuten kirjastoja ja kouluja. Yhdessä rakennetaan jopa kerrostaloja: Helsingin Arabianrantaan valmistui vuonna 2006 seniori-ikäisten oma-aloitteisesti rakennuttama Loppukiri. Vastaavantyyppistä hanketta vie Helsingin Jätkäsaaressa eteenpäin Koti kaupungissa ry - Hem i stan rf. Kansalaisten aktiivinen, oma-aloitteinen toiminta on hyvinvointiyhteiskunnan voimavara. Sitä tarvitaan, koska tulevaisuudessa ihmiset joutuvat todennäköisesti ottamaan nykyistä suuremman vastuun esimerkiksi kulttuuri-, liikunta- ja nuorisotoiminnasta. Kansalaisaktiivisuus tukee järjestöjen toimintaa, sillä aktiiviset kansalaiset ovat aktiivisia yleensä monilla yhteiskunnan sektoreilla. 17

20 2.5 Kohti kumppanuuksia? Ajatus siitä, että kansalaisjärjestöt ja yritykset voisivat yhdessä kehittää ratkaisuja kestävän kehityksen ongelmiin, näkyy muun muassa Yhdistyneiden Kansakuntien vuonna 2000 julkaistussa vuosituhatjulistuksessa ja siihen liittyvissä vuosituhattavoitteissa. Kahdeksas tavoite kutsuu erityisesti kansainvälisen kaupan ja talouden toimijoita mukaan muuttamaan kaupan ja talouden pelisääntöjä ja rakenteita köyhien maiden kannalta nykyistä oikeudenmukaisemmiksi. Yrityskumppaneita lähestytään myös YK:n Global Compact -aloitteessa, jonka pääsihteeri Kofi Annan lanseerasi vuonna Global Compactin tavoitteena on edistää vastuullista yrityskulttuuria ja kannustaa liike-elämää mukaan ratkaisemaan globalisaation ja kestävän kehityksen haasteita. Kumppanuuden taustalla on ajatus siitä, että maapalloa ja sen asukkaita vaivaavien ongelmien ratkaisemiseksi tarvitaan kaikki käytettävissä olevat voimavarat. Järjestöt, yritykset ja julkinen sektori tuovat työhön erilaista osaamista ja asiantuntemusta. Kansalaisjärjestöillä on lisäksi kosketuspinta ruohonjuuritasolle, kansalaisiin, joita ilman kestävää kehitystä ei voida rakentaa. Kansallisella tasolla kumppanuusajattelua on alettu toteuttaa julkisen sektorin ja järjestöjen sekä julkisen sektorin ja yritysten yhteistyöhankkeissa. Yritysten ja järjestöjen välillä esimerkkejä strategisesta, pitkäjänteisestä yhteistyöstä on toistaiseksi vähemmän. Hyvän yhteistyösuhteen rakentaminen edellyttää osapuolilta aitoa halua kumppanuuteen sekä kykyä ylittää erilaisista toimintakulttuureista mahdollisesti johtuvat ristiriidat. Yhteistyön eteen kannattaa nähdä vaivaa, sillä parhaimmillaan se tuottaa myönteisiä tuloksia yrityksille, järjestöille ja yhteiskunnalle sekä kansalaisille. Myönteisiä tuloksia ovat esimerkiksi uudet palveluinnovaatiot hyvinvointisektorilla, energian säästöön liittyvät ratkaisut sekä kansalaisille suunnatut neuvontapalvelut, kansalaisjärjestöjen osaamisen kehittäminen ja se, että järjestön toiminta tavoittaa uusia kohderyhmiä. Yhteistyö ja kumppanuus voivat parhaimmillaan edistää kansalaisten hyvinvointia. Julkisen sektorin pitää edelleen kantaa vastuu kansalaisten terveydenhuollosta ja sosiaalisesta hyvinvoinnista, mutta hyvinvointivastuun toteuttamiseen voidaan hakea monipuolisia tapoja, yhdessä ja erikseen, lähtökohtina kansalaisten tarpeet ja käyttäjälähtöisyys. 18

VASTUULLISUUS JA RUOKA ATERIA 13 -tapahtuma 5.11.2013

VASTUULLISUUS JA RUOKA ATERIA 13 -tapahtuma 5.11.2013 VASTUULLISUUS JA RUOKA ATERIA 13 -tapahtuma 5.11. Meri Vehkaperä, KTL, lehtori, konsultti S-posti: meri.vehkapera@haaga-helia.fi Puh. 040 514 0646 2 Tänään aiheena Vastuullisuuden käsitteitä ja tasoja

Lisätiedot

SISÄLTÖ TOMI ORAVASAARI 2011

SISÄLTÖ TOMI ORAVASAARI 2011 SISÄLTÖ Vapaaehtoistoiminnan määritelmä Vapaaehtoistoiminta Suomessa Vapaaehtoistoiminnan merkitys RAY:n rahoittamissa järjestöissä Vapaaehtoistoiminnan trendit Vapaaehtoistoiminnan vahvuudet ja heikkoudet,

Lisätiedot

RAY:n avustustoiminnan tulevaisuuden näkymistä

RAY:n avustustoiminnan tulevaisuuden näkymistä RAY:n avustustoiminnan tulevaisuuden näkymistä osastopäällikkö Mika Pyykkö Lihastautien kehittyvä tutkimus ja hoito -konferenssi 16. 17.11.2011 Tampere Mika Pyykkö, 17.11.2011 1 Mika Pyykkö, 17.11.2011

Lisätiedot

Yhteiskunnallisen yrittäjyyden taustaa Suomessa ja Euroopassa

Yhteiskunnallisen yrittäjyyden taustaa Suomessa ja Euroopassa Yhteiskunnallisen yrittäjyyden taustaa Suomessa ja Euroopassa Yhteiskunnallinen yritys yritysneuvonnassa koulutus 24.4.2012 Helsinki Kehittämispäällikkö Ville Grönberg, THL 25.4.2012 Esityksen nimi / Tekijä

Lisätiedot

1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä?

1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä? Kestävä kehitys Kelassa 2012 Sisältö 1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä? 3 Painopisteenä kestävyys 3 Ohjelman perusta ja tavoite 3 Yhteinen globaali haaste 3 Kestävyys on monien asioiden summa 4 2

Lisätiedot

It s As u l Ik t Im n An e El y S. E - - - - - - - Aa u a V Ri N Ka U I n 4.9. 0 4

It s As u l Ik t Im n An e El y S. E - - - - - - - Aa u a V Ri N Ka U I n 4.9. 0 4 It s As u l Ik t Im n An e El y S E - - - - - - - Aa u a V Ri N Ka U I n 4.9. 0 4 FIBS! Perustettu vuonna 2000 Suomen ainoa riippumaton ja voittoa tavoittelematon yritysvastuuverkosto Autamme jäseniämme

Lisätiedot

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Helsingin Yrittäjien seminaari 1.3.2011 Kumppanuus Yritysmyönteistä yhteistyötä mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen

Lisätiedot

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 1. Johdanto Seuran ensimmäinen strategia on laadittu viisivuotiskaudelle 2013-2017. Sen laatimiseen ovat osallistuneet seuran hallitus sekä

Lisätiedot

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto 2016-2020 Iholiiton Kevätpäivät 19.3.2016 Tampere Ajattelulle annettava aikaa - strategia ei synny sattumalta, vaan riittävän vuorovaikutuksen tuloksena Miten

Lisätiedot

Täyttä elämää eläkkeellä -valmennuksella hyvinvointia ikääntyville ja eläkeikää lähestyville työntekijöille

Täyttä elämää eläkkeellä -valmennuksella hyvinvointia ikääntyville ja eläkeikää lähestyville työntekijöille Täyttä elämää eläkkeellä -valmennuksella hyvinvointia ikääntyville ja eläkeikää lähestyville työntekijöille TÄYTTÄ ELÄMÄÄ ELÄKKEELLÄ / copyright Suomen Punainen Risti 1 Täyttä elämää eläkkeellä -hanke

Lisätiedot

Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015

Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015 Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015 Tukiliiton toimintaan vaikuttavia muutoksia 1. Valtion ja kuntien talous kiristyy. Taloudellisuus

Lisätiedot

Yritysvastuu sosiaalialalla 30.10.2013 AN 1

Yritysvastuu sosiaalialalla 30.10.2013 AN 1 Yritysvastuu sosiaalialalla 30.10.2013 AN 1 Sosiaalialan yritysvastuu tarkoittaa yrityksen vastuuta omista yhteiskunnallisista vaikutuksistaan toimia, jotka hyödyttävät työntekijöitä ja muita yrityksen

Lisätiedot

Sosten arviointifoorumi 4.6.2015. Elina Varjonen Erityisasiantuntija, RAY

Sosten arviointifoorumi 4.6.2015. Elina Varjonen Erityisasiantuntija, RAY Sosten arviointifoorumi 4.6.2015 Elina Varjonen Erityisasiantuntija, RAY 1 Mistä on kysymys? Arviointi = tiedon tuottamista toiminnasta, siihen liittyvistä kehittämistarpeista sekä toiminnan vaikuttavuudesta

Lisätiedot

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään 8.5.2014 MARJUKKA LAINE, TYÖTERVEYSLAITOS 0 Verkoston lähtökohta ja tehtävät Hallitusohjelma 2011: Perustetaan Työterveyslaitoksen

Lisätiedot

Kari Vuorinen Ajankohtaista ehkäisevästä päihdetyöstä: Uusi EHYT-järjestö

Kari Vuorinen Ajankohtaista ehkäisevästä päihdetyöstä: Uusi EHYT-järjestö Kari Vuorinen Ajankohtaista ehkäisevästä päihdetyöstä: Uusi EHYT-järjestö Ehkäisevän päihdetyön järjestöjen yhdistymishanke Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry PTS Göteborg 3.9.2011 tekee terveyttä edistävää ehkäisevää

Lisätiedot

Kansalaisyhteiskunta järjestöt mukaan. Pääsihteeri Kristiina Kumpula Suomen Punainen Risti

Kansalaisyhteiskunta järjestöt mukaan. Pääsihteeri Kristiina Kumpula Suomen Punainen Risti Kansalaisyhteiskunta järjestöt mukaan Pääsihteeri Kristiina Kumpula Suomen Punainen Risti Sisäisen turvallisuuden kehittäminen 06.09.2013 Järjestöillä erilaisia rooleja Kansalaisyhteiskunta on laajempi

Lisätiedot

Miten SOSTE palvelee liittoa ja yhdistyksiä

Miten SOSTE palvelee liittoa ja yhdistyksiä Miten SOSTE palvelee liittoa ja yhdistyksiä Omaishoitajat ja läheiset liitto ry:n neuvottelupäivät Vantaa 29.8.2013 Janne Juvakka Janne Juvakka 1 SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry Valtakunnallinen sosiaali-

Lisätiedot

RAY:n avustustoiminnan tulevaisuuden näkymistä

RAY:n avustustoiminnan tulevaisuuden näkymistä RAY:n avustustoiminnan tulevaisuuden näkymistä osastopäällikkö Mika Pyykkö Ensi- ja turvakotien liitto ry 10.12.2009 Mika Pyykkö, 9.12.2009 1 Alustuksen rakenne Lähtökohdista Haasteista ja mahdollisuuksista

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Julkiset hankinnat uudistamisen välineeksi Haluamme edistää uutta toimintakulttuuria, jossa palveluhankinnoissa

Lisätiedot

Suomen työelämästä Euroopan paras. Suomi ja työtulevaisuus II 10.4.2014 Margita Klemetti Hankejohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö

Suomen työelämästä Euroopan paras. Suomi ja työtulevaisuus II 10.4.2014 Margita Klemetti Hankejohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Suomen työelämästä Euroopan paras Suomi ja työtulevaisuus II 10.4.2014 Margita Klemetti Hankejohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Suomen työelämä eurooppalaisessa vertailussa Vahvuudet Eniten kehitettävää

Lisätiedot

Kansalaistoiminta arjen pienistä teoista maailman muuttamiseen! Erityisasiantuntija Riitta Kittilä, SOSTE Suomen Setlementtiliitto 29.9.

Kansalaistoiminta arjen pienistä teoista maailman muuttamiseen! Erityisasiantuntija Riitta Kittilä, SOSTE Suomen Setlementtiliitto 29.9. Kansalaistoiminta arjen pienistä teoista maailman muuttamiseen! Erityisasiantuntija Riitta Kittilä, SOSTE Suomen Setlementtiliitto 29.9.2014 Maailmalle olet vain joku, mutta jollekin voit olla koko maailma.

Lisätiedot

Tavoitteena on luoda mahdollisimman hyvät yhteiskunnalliset edellytykset ja olosuhteet vapaaehtoistoiminnalle.

Tavoitteena on luoda mahdollisimman hyvät yhteiskunnalliset edellytykset ja olosuhteet vapaaehtoistoiminnalle. ntästrategia Vuosikokous 25.11.2014 Kansalaisareenan viestintästrategia tukee järjestöstrategiaa. Toiminnan osa-alueet on käsitelty viestintästrategiassa erikseen. Osa-alueisiin panostetaan toimintasuunnitelman

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2011

TOIMINTASUUNNITELMA 2011 TOIMINTASUUNNITELMA 2011 Kepan voimassaolevan strategian ja ohjelman mukainen Tavoitteena poliittinen muutos, köyhdyttävien rakenteiden purkaminen ja köyhdyttämisen lopettaminen 29,3 % rahoituksesta käytetään

Lisätiedot

Avustustoiminta. Vapaaehtoistoiminnan. tarkentavia ohjeita hakijoille

Avustustoiminta. Vapaaehtoistoiminnan. tarkentavia ohjeita hakijoille Avustustoiminta Vapaaehtoistoiminnan avustamisen periaatteet tarkentavia ohjeita hakijoille sisällysluettelo Taustaa...3 Vapaaehtoistoiminnan avustamisesta...3 Esimerkkejä linjausten mukaisista vapaaehtoistoiminnan

Lisätiedot

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Lääketeollisuus ry:n toimeksiannosta tutkimuksen suomalaisten

Lisätiedot

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JA TYÖELÄMÄN KEHITTYVÄ YHTEISTYÖ

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JA TYÖELÄMÄN KEHITTYVÄ YHTEISTYÖ AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JA TYÖELÄMÄN KEHITTYVÄ YHTEISTYÖ Myötätuulessa toimintaa ja tuloksia ammatilliseen koulutukseen 19.-21.3.2012 Helsinki-Tukholma-Helsinki, M/S Silja Serenade Hallitusneuvos Merja

Lisätiedot

kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki

kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki Johda kehitystä, kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki TAVOITTEENA SOSIAALISESTI KESTÄVÄ SUOMI 2020 Sosiaalisesti kestävä yhteiskunta kohtelee kaikkia yhteiskunnan jäseniä

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminnan linjaus

Vapaaehtoistoiminnan linjaus YHDESSÄ MUUTAMME MAAILMAA Vapaaehtoistoiminnan linjaus Suomen Punainen Risti 2008 Hyväksytty yleiskokouksessa Oulussa 7.-8.6.2008 SISÄLTÖ JOHDANTO...3 VAPAAEHTOISTOIMINNAN LINJAUKSEN TAUSTA JA TAVOITTEET

Lisätiedot

Yhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen

Yhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen Yhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen Hämeen ELY-keskus Paikallinen kehittäminen ja ESR Euroopan sosiaalirahasto (ESR) tukee yhteisölähtöistä eli kansalaistoimijalähtöistä paikallista kehittämistä

Lisätiedot

Järjestöjen ja kuntien yhteistyö rahoittajan näkökulmasta

Järjestöjen ja kuntien yhteistyö rahoittajan näkökulmasta Yhdessä enemmän käytäntöjä ja kokemuksia kumppanuuden rakentamisesta kuntien ja järjestöjen välillä Varsinais-Suomen lastensuojelujärjestöt Järjestöjen ja kuntien yhteistyö rahoittajan näkökulmasta Elina

Lisätiedot

Koukkuniemi 2020- hanke. Palvelujärjestelmän uudistaminen osana Koukkuniemen vanhainkotialueen ja palveluiden kehittämistä

Koukkuniemi 2020- hanke. Palvelujärjestelmän uudistaminen osana Koukkuniemen vanhainkotialueen ja palveluiden kehittämistä Koukkuniemi 2020- hanke Palvelujärjestelmän uudistaminen osana Koukkuniemen vanhainkotialueen ja palveluiden kehittämistä Hankkeen tavoitteet 1. Yhteiskunnallisen yrityksen perustaminen vanhustenhuollon

Lisätiedot

50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari

50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari 50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari 22.4.2015 Vantaa Kirsi Rasinaho koulutus- ja työvoimapoliittinen asiantuntija SAK ry 22.4.2015 SAK 1 IKÄÄNTYNEIDEN JAKSAMINEN SAK:LAISILLA TYÖPAIKOILLA 22.4.2015

Lisätiedot

Kestävät liiketoimintaratkaisut! Bisneksen tulostekijät! #FIBS_RP15!!

Kestävät liiketoimintaratkaisut! Bisneksen tulostekijät! #FIBS_RP15!! Kestävät liiketoimintaratkaisut! Bisneksen tulostekijät! #FIBS_RP15!! !!! Suomen johtava yritysvastuuverkosto! FIBS on Suomen johtava yritysvastuuverkosto. Autamme yrityksiä tekemään parempaa liiketoimintaa

Lisätiedot

Johtamisen haasteet ympäristöpolitiikan toteuttamisessa

Johtamisen haasteet ympäristöpolitiikan toteuttamisessa Johtamisen haasteet ympäristöpolitiikan toteuttamisessa Ulla Koivusaari 29.11.2007 Studia Generalia - luentotilaisuus Työelämäosaamisen edistäminen Pirkanmaalla 1 Sisältö Kestävä kehitys ja sen uhkatekijät

Lisätiedot

Kuntaesimerkkinä Oulu

Kuntaesimerkkinä Oulu Kuntaesimerkkinä Oulu 20.3.2012 Yritysyhteistyön koordinaattori, Tekijäpuu palvelu / Tuvilta Työelämään hanke / Konsernipalvelut Satu Kaattari-Manninen Sosiaaliset näkökulmat julkisissa hankinnoissa Vaikka

Lisätiedot

Työpaikan huoneentaulun rakentaminen pilottihanke

Työpaikan huoneentaulun rakentaminen pilottihanke Työpaikan huoneentaulun rakentaminen pilottihanke Työelämä 2020 hanke yhteistyössä Työpaikkojen työhyvinvointiverkoston kanssa www.tyoelama2020.fi Jaana Lerssi-Uskelin Työterveyslaitos Visio Työelämästrategia

Lisätiedot

LARK 9.5.2012 Tekijä Aika Arkisto

LARK 9.5.2012 Tekijä Aika Arkisto LARK 9.5.2012 Tekijä Aika Arkisto Kirjoita Master sivulle 18.3.2013 Kirjoita Master-sivulle Visio 2016 Perho on Euroopan johtavia hotelli- ja ravintola-alan oppilaitoksia Ravintolakoulu Perho on johtava

Lisätiedot

KUMPPANUUSYHTEISTYÖ JA YRITYSVASTUU. Arto Heinonen, 17.6.2015

KUMPPANUUSYHTEISTYÖ JA YRITYSVASTUU. Arto Heinonen, 17.6.2015 KUMPPANUUSYHTEISTYÖ JA YRITYSVASTUU Arto Heinonen, 17.6.2015 Henkilöstöä n. 3400. Lähes JUURET ULOTTUVAT 1700- LUVULLE. TOIMINTA ON AINA PERUSTUNUT KESKINÄISYYTEEN. 1,6milj. asiakkaansa omistama. Voitot

Lisätiedot

Mitä on yritysvastuu media-alalla?

Mitä on yritysvastuu media-alalla? Mitä on yritysvastuu media-alalla? VKL:n seminaari 24.8.2010 Riikka Poukka, yritysvastuusuunnittelija, Alma Media Sisältö Mitä yritysvastuu on? Miksi yritysvastuu on noussut agendalle myös media-alalla?

Lisätiedot

Terveydenhoitajan tulevaisuuden osaaminen - uudet osaamisvaatimukset. Terveydenhoitajapäivät 31.1.2014, Jyväskylä Päivi Haarala

Terveydenhoitajan tulevaisuuden osaaminen - uudet osaamisvaatimukset. Terveydenhoitajapäivät 31.1.2014, Jyväskylä Päivi Haarala Terveydenhoitajan tulevaisuuden osaaminen - uudet osaamisvaatimukset Terveydenhoitajapäivät 31.1.2014, Jyväskylä Päivi Haarala Terveydenhoitajan osaaminen 31.1.2019 terveydenhoitajia koulutetaan tulevaisuuden

Lisätiedot

REKRYTOINTI- JA VUOKRAPALVELUT MUUTOKSEN JA KASVUN YTIMESSÄ. Tero Lausala, 24.9.2015

REKRYTOINTI- JA VUOKRAPALVELUT MUUTOKSEN JA KASVUN YTIMESSÄ. Tero Lausala, 24.9.2015 REKRYTOINTI- JA VUOKRAPALVELUT MUUTOKSEN JA KASVUN YTIMESSÄ Tero Lausala, 24.9.2015 TYÖN MUUTOS JA MURROS TYÖPAIKOISTA TYÖTEHTÄVIIN: MONIMUOTOISET TAVAT TEHDÄ TYÖTÄ TYÖN TARJONNAN JA KYSYNNÄN KOHTAANTO-ONGELMA

Lisätiedot

Ajankohtaista RAY:n avustustoiminnassa

Ajankohtaista RAY:n avustustoiminnassa Ajankohtaista RAY:n avustustoiminnassa Omaistoiminnan neuvottelukuntien kehittämispäivät Vantaa, 30.10.2014 Sini Toikka 24.10.2014 1 MEIDÄN KAIKKIEN RAY Avustustoiminnan linjaukset vuosille 2016-2019 2

Lisätiedot

Urheiluseurat 2020. @SipiKoo

Urheiluseurat 2020. @SipiKoo Urheiluseurat 2020 @SipiKoo Ennen oli paremmin? Ennen oli helpompaa? Ennen oli ennen. Nyt on nyt. Menestyvä? Hyvän seuran ulottuvuudet Resurssien hankintakyky Jatkuvuus, toimintaympäristön lukutaito Yleinen

Lisätiedot

Järjestötoimintaan sitoutumisen haasteet ja mahdollisuudet

Järjestötoimintaan sitoutumisen haasteet ja mahdollisuudet Järjestötoimintaan sitoutumisen haasteet ja mahdollisuudet Sanoista tekoihin tavoitteena turvalliset, elinvoimaiset ja hyvinvoivat alueet seminaari 16.-17.2.2011 Tutkimuksen puheenvuoro Arjen turvaa kylissä

Lisätiedot

Suomen työelämän kehittäminen Miten voidaan hyödyntää liikunnan mahdollisuuksia?

Suomen työelämän kehittäminen Miten voidaan hyödyntää liikunnan mahdollisuuksia? Suomen työelämän kehittäminen Miten voidaan hyödyntää liikunnan mahdollisuuksia? Työministeri Lauri Ihalainen Arvokas työelämä -seminaari 10.6.2013 Vierumäki Työelämän ja työhyvinvoinnin kehittäminen Suomen

Lisätiedot

Työpaja: Vapaaehtoistoiminnan johtaminen Kirkollisen johtamisen forum 2014

Työpaja: Vapaaehtoistoiminnan johtaminen Kirkollisen johtamisen forum 2014 Työpaja: Vapaaehtoistoiminnan johtaminen Kirkollisen johtamisen forum 2014 Henrietta Grönlund Helsingin yliopisto / HelsinkiMissio ry Henrietta Grönlund / henrietta.gronlund@helsinki.fi www.helsinki.fi/yliopisto

Lisätiedot

SEURAN SINETTIKRITEERIEN ARVIOINTI TYÖSTÖPOHJA SEURAN KÄYTTÖÖN

SEURAN SINETTIKRITEERIEN ARVIOINTI TYÖSTÖPOHJA SEURAN KÄYTTÖÖN SEURAN SINETTIKRITEERIEN ARVIOINTI TYÖSTÖPOHJA SEURAN KÄYTTÖÖN Ohessa osa-alueittain alueittain taulukot, joihin on jo täytetty riittävän tason kuvaus kaikista osa-alueista. Taulukon perässä ovat kysymykset,

Lisätiedot

Talous ja työllisyys

Talous ja työllisyys Talous ja työllisyys 1. Suomen ja euroalueen talouspolitiikka 2. Designilla kilpailukykyä 3. Valmistavan vientiteollisuuden tuotteiden ja palveluiden pelillistäminen 4. Globaalit yritykset pienillä työssäkäyntialueilla:

Lisätiedot

Näin luet toimintasuunnitelmaa

Näin luet toimintasuunnitelmaa Näin luet toimintasuunnitelmaa HELVARYn toimintasuunnitelman tavoitteet on merkitty tähän esitykseen tummennetulla ja merkattu nuolella vuosikokouksessa käsittelyn helpottamiseksi. Toimenpiteitä kuvataan

Lisätiedot

Työtä - Sosiaalisuutta - Terveyttä. Jäsenistön suurennuslasin alla Turun Seudun TST ry Harri Laaksonen

Työtä - Sosiaalisuutta - Terveyttä. Jäsenistön suurennuslasin alla Turun Seudun TST ry Harri Laaksonen Työtä - Sosiaalisuutta - Terveyttä Jäsenistön suurennuslasin alla Turun Seudun TST ry Harri Laaksonen Tietoja TST ry:stä: Yhdistyksen nimi on Turun Seudun TST ry. Kotipaikka on Turku sekä toiminta-alueena

Lisätiedot

Ankeat opetusmenetelmät, karut oppimisympäristöt, luutuneet käsitykset Oppiminen kuntoon!

Ankeat opetusmenetelmät, karut oppimisympäristöt, luutuneet käsitykset Oppiminen kuntoon! Ankeat opetusmenetelmät, karut oppimisympäristöt, luutuneet käsitykset Oppiminen kuntoon! Pirkanmaan ympäristökasvatuspäivä 2.6.2015 Päivi Ikola Aluejohtaja Uutta vai vanhaa? 2.6.2015 Päivi Ikola Perusopetuksen

Lisätiedot

ASIA: Valtiontalouden kehykset vuosille 2013-2016

ASIA: Valtiontalouden kehykset vuosille 2013-2016 Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnalle VIITE: Kuulemistilaisuus ASIA: Valtiontalouden kehykset vuosille 2013-2016 SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry on valtakunnallisten sosiaali- ja terveysjärjestöjen

Lisätiedot

Kestävän kehityksen strategia

Kestävän kehityksen strategia Kestävän kehityksen strategia Yhtymähallitus xx.xx.2012 Sisällysluettelo 1. Kestävä kehitys... 1 2. Oppilaitosten ympäristösertifiointi... 1 3. Kestävä kehitys Lounais-Suomen koulutuskuntayhtymässä...

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriö

Sosiaali- ja terveysministeriö Sosiaali- ja terveysministeriö Sosiaali- ja terveydenhuoltoalan ergonomia-asiantuntijoiden työseminaari 6.-7.6.2013 Liisa Hakala Mielekäs työ sosiaali- ja terveydenhuoltoalalla - Miksi työn mielekkyys

Lisätiedot

Palvelualojen ammattiliiton strategia vuoteen 2015

Palvelualojen ammattiliiton strategia vuoteen 2015 Palvelualojen ammattiliiton strategia vuoteen 2015 Strategiatyön eteneminen Strategiaperusta 2015 Toimintaympäristön (työelämän) muutosvoimat Globalisaatio (Globaali) taloustaantuma /lama Ikääntyminen

Lisätiedot

Järjestöjen toiminnan arviointi ja JÄRVI-hankkeen kehittämät välineet

Järjestöjen toiminnan arviointi ja JÄRVI-hankkeen kehittämät välineet Järjestöjen toiminnan arviointi ja JÄRVI-hankkeen kehittämät välineet Järjestöjohdon sosiaali- ja terveyspolitiikan kehittämisfoorumi 30.1.2009 Lahti www.jarvi-hanke.fi Sisältö ja toteutus 30.1. Klo 8.30

Lisätiedot

Järjestöjen rooli hyvinvoinnin toimijoina

Järjestöjen rooli hyvinvoinnin toimijoina Järjestöjen rooli hyvinvoinnin toimijoina Lauri Korkeaoja Hallituksen puheenjohtaja Teemat 1) Järjestöt Suomessa 2) Sosiaali ja terveyssektorin erityispiirteitä suomalaisessa yhteiskunnassa 3) Sote järjestöt

Lisätiedot

Taide, kulttuuri ja RAY:n avustusstrategia

Taide, kulttuuri ja RAY:n avustusstrategia Taide, kulttuuri ja RAY:n avustusstrategia osastopäällikkö Mika Pyykkö Taiteesta ja kulttuurista hyvinvointia toimintaohjelma 2010 2014 tutuksi järjestöille 28.1.2011 Helsinki Mika Pyykkö, 27.1.2011 1

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminnan haasteet tämän päivän Suomessa Sosiaali- ja terveysjärjestöjen järjestöfoorumi 5.12.2006 Joensuu

Vapaaehtoistoiminnan haasteet tämän päivän Suomessa Sosiaali- ja terveysjärjestöjen järjestöfoorumi 5.12.2006 Joensuu Vapaaehtoistoiminnan haasteet tämän päivän Suomessa Sosiaali- ja terveysjärjestöjen järjestöfoorumi 5.12.2006 Joensuu Henrietta Grönlund, TM, tutkija Helsingin yliopisto henrietta.gronlund@helsinki.fi

Lisätiedot

Yhteiskunnallinen yritys: yksi työkalu. Marja-Leena Pellikka Case Manna ry 14.10.2015

Yhteiskunnallinen yritys: yksi työkalu. Marja-Leena Pellikka Case Manna ry 14.10.2015 Yhteiskunnallinen yritys: yksi työkalu Minkälainen olisi suomalainen yhteiskunnallisen yrittäjyyden toimintamalli? Marja-Leena Pellikka Case Manna ry 14.10.2015 Manna ry 1995-2015 => 2016 MannaPalvelut

Lisätiedot

Työhyvinvointia yhteisesti kehittämällä - TEDI

Työhyvinvointia yhteisesti kehittämällä - TEDI Työhyvinvointia yhteisesti kehittämällä - TEDI Pirjo Sirola-Karvinen, projektipäällikkö p. 0500 444575 Merja Turpeinen, tutkija p. 030 4742669 Maria Rautio, kehittämispäällikkö Päivi Husman, hankkeen vastuullinen

Lisätiedot

Yritysvastuutoimet ja niistä viestiminen FK:n jäsenyhteisöissä

Yritysvastuutoimet ja niistä viestiminen FK:n jäsenyhteisöissä Yritysvastuutoimet ja niistä viestiminen FK:n jäsenyhteisöissä Marjo Rakuuna LIIKETALOUDEN 1 Pääkysymys: Tutkimuskysymykset Millainen rooli yritysvastuulla on Finanssialan Keskusliiton jäsenjärjestöissä?

Lisätiedot

RAY:n avustusstrategia ja rahoitusmahdollisuudet

RAY:n avustusstrategia ja rahoitusmahdollisuudet RAY:n avustusstrategia ja rahoitusmahdollisuudet Museoista hyvinvointia ja terveyttä -ajankohtaisseminaari 28.3.2011 Sari Miettunen, tiimivastaava, RAY Lainsäädäntö Avustusten myöntämisestä on säädetty

Lisätiedot

Turvallisempi huominen

Turvallisempi huominen lähiturvallisuus 3STO Pääsihteeri Kristiina Kumpula Suomen Punainen Risti 23.01.2013 Tulevaisuuden usko Minkälaisena näet tulevaisuuden? Uskotko, että saat tukea ja apua, jos sitä tarvitset? Sosiaalinen

Lisätiedot

Työelämän kehittäminen sopimuksissa ja hallitusohjelmassa. Työmarkkinajohtaja Markku Jalonen HR-verkoston ideatyöpaja 1.

Työelämän kehittäminen sopimuksissa ja hallitusohjelmassa. Työmarkkinajohtaja Markku Jalonen HR-verkoston ideatyöpaja 1. Työelämän kehittäminen sopimuksissa ja hallitusohjelmassa Työmarkkinajohtaja Markku Jalonen HR-verkoston ideatyöpaja 1. KT:n HR-verkoston tausta Henkilöstöjohtamisen (HR-verkosto) verkosto työnantajien

Lisätiedot

AIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI

AIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI AIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI 1. LÄHTÖKOHDAT Sosiaalityöntekijät kokivat osan asiakastilanteista

Lisätiedot

9.12.2011. www.kepa.fi

9.12.2011. www.kepa.fi 9.12.2011 www.kepa.fi Mikä Kepa? Vuonna 1985 perustettu Kepa on kehitysyhteistyön kattojärjestö. Kepaan kuuluu lähes 300 kehitysmaa- ja globaalikysymysten kanssa työskentelevää tai niitä seuraavaa järjestöä.

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työhyvinvoinnin tilannekuva - Työnantajan nykyiset tiedot ja taidot toimintaan Rauno Pääkkönen Elina Ravantti Selvityksen tarkoitus ja toteutus Muodostaa käsitys mitä työhyvinvoinnilla

Lisätiedot

Hoitaminen. Yhdessä kohti terveyttä ja hyvinvointia. Potilas. Potilas. Liite 1, LTK 6/2010. Palvelut - valikoima - vaikuttavuus ja laatu

Hoitaminen. Yhdessä kohti terveyttä ja hyvinvointia. Potilas. Potilas. Liite 1, LTK 6/2010. Palvelut - valikoima - vaikuttavuus ja laatu Yhdessä kohti terveyttä ja hyvinvointia Liite 1, LTK 6/2010 Potilas Vetovoimaisuus - julkinen kuva -ympäristö Palvelut - valikoima - vaikuttavuus ja laatu Hoitaminen Asiointi ja viestintä - sähköinen asiointi

Lisätiedot

Järjestöhautomo. Sosiaalipedagoginen näkökulma

Järjestöhautomo. Sosiaalipedagoginen näkökulma Järjestöhautomo Sosiaalipedagoginen näkökulma Marjo Raivio, 1100247 Metropolia Ammattikorkeakoulu Hyvinvointi ja toimintakyky Sosiaaliala Suullinen, kirjallinen ja verkkoviestintä XXXAC03-2284 Laaja kirjallinen

Lisätiedot

Kestävästi kasvava, älykkäästi uudistuva

Kestävästi kasvava, älykkäästi uudistuva Kestävästi kasvava, älykkäästi uudistuva Joensuun seudun kestävä ja älykkäästi uudistuva kasvu edellyttää, että kaikki käytettävissä olevat voimavarat suunnataan entistäkin määrätietoisemmin kaikkein lupaavimmille

Lisätiedot

Kolmas sektori ja maaseutukuntien palvelut

Kolmas sektori ja maaseutukuntien palvelut Kolmas sektori ja maaseutukuntien palvelut Mikkelin Tiedepäivä 7.4.2011 Ritva Pihlaja projektipäällikkö Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä, kansalaisjärjestöteemaryhmä tutkija Helsingin yliopisto Ruralia-instituutti

Lisätiedot

Jyväskylän kaupunki ja 3. sektori - näkökulmia kunta-järjestöyhteistyöhön

Jyväskylän kaupunki ja 3. sektori - näkökulmia kunta-järjestöyhteistyöhön Jyväskylän kaupunki ja 3. sektori - näkökulmia kunta-järjestöyhteistyöhön Jukka Laukkanen Jyväskylän kaupunki/ konsernihallinto/ kilpailukyky ja kaupunkikehitys, Kansalaistoiminnankeskus Matara 22.1.2014

Lisätiedot

SKOL, toimintasuunnitelma 2016. Esitys hallitukselle 19.10.2015

SKOL, toimintasuunnitelma 2016. Esitys hallitukselle 19.10.2015 SKOL, toimintasuunnitelma 2016 Esitys hallitukselle 19.10.2015 Yhteenveto Visio 2020 Suunnittelu ja konsultointi on suomalaisen yhteiskunnan ja elinkeinoelämän arvostettu kilpailuetu ja osaamisen kehittämisen

Lisätiedot

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta 15.11.2013 Kristiina Alppivuori Johdanto Valtakunnallinen sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE on julkaisussaan

Lisätiedot

JOULUNAJAN MATINEA. Vastuunsa tunteva työorganisaatio

JOULUNAJAN MATINEA. Vastuunsa tunteva työorganisaatio JOULUNAJAN MATINEA Vastuunsa tunteva työorganisaatio Joulunajan henkeen liittyen tämänvuotisen matinean tarkoituksena on innostaa yhteistyökumppaneitamme kiteyttämään omaan toimintaansa liittyvät yhteiskuntavastuun

Lisätiedot

Kansalaisjärjestöjen nykytila- analyysi 2014. Vastuullinen lahjoittaminen ry

Kansalaisjärjestöjen nykytila- analyysi 2014. Vastuullinen lahjoittaminen ry Kansalaisjärjestöjen nykytila- analyysi 2014 Vastuullinen lahjoittaminen ry KESKEISET TULOKSET 1(2) 2 23.4.2014 T- 12240 Kansalaisjärjestöjen nykytila- analyysi» Varainhankinta kuuluu useimmin (73 %) osana

Lisätiedot

Järjestö palveluiden tarjoajana

Järjestö palveluiden tarjoajana Järjestö palveluiden tarjoajana Hotelli Arthur 3.11. 2011 - Järjestöhautomo 11.11.2011 Maahanmuuttajien järjestäytyminen Suomessa arviolta 700-900 maahanmuuttajayhdistystä Yhdistykset ovat melko nuoria

Lisätiedot

LUOVUUDESTA KASVUA JA UUDISTUMISTA

LUOVUUDESTA KASVUA JA UUDISTUMISTA LUOVUUDESTA KASVUA JA UUDISTUMISTA - Luovaa taloutta edistävät julkiset toimet ja kehittämislinjaukset Rysä goes Luova Suomi, Mikkeli, 16.-17.10.2012 Tn Sakari Immonen TEM/Elinkeino- ja innovaatio-osasto

Lisätiedot

Vaikuttava terveydenhuolto

Vaikuttava terveydenhuolto Yhteistyöllä näyttöä ja vaikuttavuutta terveydenhuoltoon 14.4.2011 Arja Holopainen, TtT, johtaja Suomen JBI yhteistyökeskus Hoitotyön Tutkimussäätiö Vaikuttava terveydenhuolto Potilaan hoidon päätösten

Lisätiedot

Vastuullinen sijoittaja & viestintä. Päivi Sihvola / Procom 18.11.2013

Vastuullinen sijoittaja & viestintä. Päivi Sihvola / Procom 18.11.2013 Vastuullinen sijoittaja & viestintä Päivi Sihvola / Procom 18.11.2013 sisältö 2 Ilmarinen superlyhyesti Vastuullinen omistaja Vastuullinen sijoittaja Näin viestimme Kuumat teemat Asiakkaiden odotukset

Lisätiedot

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma (2008) 2012 2015 Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Ohjelman tavoitteena on uudistaa sosiaali- ja terveyspalveluita innovaatiotoiminnan

Lisätiedot

Parempaan ja tuottavampaan työelämään Satakunnassa

Parempaan ja tuottavampaan työelämään Satakunnassa Parempaan ja tuottavampaan työelämään Satakunnassa Pori 2.9.2015 Anne Jortikka Visio Työelämästrategia Suomen työelämä Euroopan paras vuoteen 2020 Työelämän laadun ja tuottavuuden samanaikainen kehittäminen

Lisätiedot

Tekesin innovaatiorahoitus tutkimusorganisaatioille 2013. visioita, osaamista ja mahdollisuuksia tutkimuksen keinoin

Tekesin innovaatiorahoitus tutkimusorganisaatioille 2013. visioita, osaamista ja mahdollisuuksia tutkimuksen keinoin Tekesin innovaatiorahoitus tutkimusorganisaatioille 2013 visioita, osaamista ja mahdollisuuksia tutkimuksen keinoin Kaupallisesti tai yhteiskunnallisesti uudella tavalla hyödynnettävä tieto ja osaaminen

Lisätiedot

3. Arvot luovat perustan

3. Arvot luovat perustan 3. Arvot luovat perustan Filosofia, uskonto, psykologia Integraatio: opintojen ohjaus Tässä jaksossa n Omat arvot, yrityksen arvot n Visio vie tulevaisuuteen Osio 3/1 Filosofia Uskonto 3. Arvot luovat

Lisätiedot

Tekes, kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta. Johtaja Riikka Heikinheimo

Tekes, kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta. Johtaja Riikka Heikinheimo Tekes, kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta Johtaja Riikka Heikinheimo Kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta Rahoittamme edelläkävijöiden tutkimus-, kehitys- ja innovaatioprojekteja Kestävä talouskasvu

Lisätiedot

Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015. Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö

Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015. Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015 Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö Mie tahtoisin ihan tavallisen työpaikan semmosen missä pomo on paikalla kun sitä tarvii työkaveri ei

Lisätiedot

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi VAHVAT VANHUSNEUVOSTO ääni kuuluviin ja osaaminen näkyväksi Tampere projektijohtaja Mari Patronen Tampereen hankkeet 1. Asiakas- ja palveluohjaus 2. Henkilökohtainen

Lisätiedot

Teema: Työyhteisöjen vapaaehtoisohjelmat

Teema: Työyhteisöjen vapaaehtoisohjelmat Teema: Työyhteisöjen vapaaehtoisohjelmat Työnantajan tukemaa työntekijöiden vapaaehtoistoimintaa yhteisöissä ja yhdistyksissä Kolmikantayhteistyötä: 1) työnantaja 2) työntekijä 3) vapaaehtoisorganisaatiot/lähiyhteisö

Lisätiedot

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka on kuuden lapsi- ja perhejärjestön (Ensi- ja turvakotien liitto, Lastensuojelun Keskusliitto, Mannerheimin Lastensuojeluliitto,

Lisätiedot

Uusi liikuntalaki ja sen merkitys vantaalaiseen liikuntaan

Uusi liikuntalaki ja sen merkitys vantaalaiseen liikuntaan Uusi liikuntalaki ja sen merkitys vantaalaiseen liikuntaan Vantaan Liikuntayhdistys ry juhlaseminaari 21.10.2014 ylitarkastaja Sari Virta Lähtökohdat Yhteiskunnan muutos: kansalaisten vähentynyt päivittäinen

Lisätiedot

ETÄTYÖN EDISTÄMINEN. Agronomiliitto ry:n jäsenten kokemuksia etätyöstä. Mari Raininko

ETÄTYÖN EDISTÄMINEN. Agronomiliitto ry:n jäsenten kokemuksia etätyöstä. Mari Raininko ETÄTYÖN EDISTÄMINEN Agronomiliitto ry:n jäsenten kokemuksia etätyöstä Mari Raininko Tutkimuksen taustaa Etätyöstä ja sen hyödyistä puhuttu paljon, mutta hyödyntäminen ei ole toteutunut odotetulla tavalla

Lisätiedot

Jokainen meistä. Mielenterveyden keskusliiton strategia 18.5.2014

Jokainen meistä. Mielenterveyden keskusliiton strategia 18.5.2014 Jokainen meistä Mielenterveyden keskusliiton strategia 18.5.2014 Suomen hyvinvoinnin tila murroksessa Tarve julkisten palveluiden tuottavuuden parantamiseen Kunta- ja SoTe -palvelurakenteet keskellä murrosta

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työhyvinvoinnin turvaamisen roolit Työhyvinvointi kaikkien asia Teemajohtaja Rauno Pääkkönen rauno.paakkonen@ttl.fi 2.2.2013 Esittäjän nimi 2 Sisältö työhyvinvointi on kaikkien asia

Lisätiedot

Ikääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia

Ikääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia Ikääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia Krista Pahkin Organisatoriset innovaatiot ja johtaminen -tiimi ELDERS -projektin aineisto 1. Kirjallisuuskatsaus 2. HYVIS -aineiston

Lisätiedot

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry:n strategia ja pitkän tähtäimen suunnitelma 2011-2015 (PTS päivitetty 4.6.2013)

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry:n strategia ja pitkän tähtäimen suunnitelma 2011-2015 (PTS päivitetty 4.6.2013) :n strategia ja pitkän tähtäimen suunnitelma 2011-2015 (PTS päivitetty 4.6.2013) Sisällysluettelo Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry 2 Strategiatyö Omaishoitajat ja Läheiset liitossa Toiminta-ajatus Toimintaa

Lisätiedot

uusia päämääriä Rio+20 Lisää tähän ja otsikko kestävä kehitys tuloksia ja Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK

uusia päämääriä Rio+20 Lisää tähän ja otsikko kestävä kehitys tuloksia ja Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Rio+20 Lisää tähän ja otsikko kestävä kehitys tuloksia ja uusia päämääriä Johtaja, EK Säteilevät Naiset seminaari Rion ympäristö- ja kehityskonferenssi 1992 Suurten lukujen tapahtuma 180 valtiota, 120

Lisätiedot

Peruskoulutus 5.-7.3.2015 Espoo Koordinaattori Maija Mielonen

Peruskoulutus 5.-7.3.2015 Espoo Koordinaattori Maija Mielonen Peruskoulutus 5.-7.3.2015 Espoo Koordinaattori Maija Mielonen Maaseudun Tukihenkilöverkko Maaseudun Tukihenkilöverkko on vapaaehtoistyöhön perustuva auttamisverkosto, joka tarjoaa apua kaikille maaseudun

Lisätiedot

mitä, miksi ja miten?

mitä, miksi ja miten? Piia Nurmi 14.10.2010 Vastuullinen yritys mitä, miksi ja miten? esityksen tavoite Tähän kenttään voi sijoittaa kuvan tai kaavion Luoda yhdessä teidän kanssanne kartta siitä, mitä yritysvastuu on, missä

Lisätiedot