ENEMMÄN KUIN OSIENSA SUMMA - keskeyttämisen syyt huumekuntoutumisyhteisössä

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "ENEMMÄN KUIN OSIENSA SUMMA - keskeyttämisen syyt huumekuntoutumisyhteisössä"

Transkriptio

1 ENEMMÄN KUIN OSIENSA SUMMA - keskeyttämisen syyt huumekuntoutumisyhteisössä Opinnäytetyö Sosiaalialan koulutusohjelma Hämeenlinna Karita Snellman Laura Eerola

2 OPINNÄYTETYÖ Sosiaalialan Koulutusohjelma Lahdensivuntie Hämeenlinna Työn nimi Enemmän kuin osiensa summa keskeyttämisen syyt huumekuntoutumisyhteisössä Tekijät Karita Snellman Laura Eerola Kaivohaka 3-5 A 27 Naavatie 2 B Hämeenlinna Kouvola Toimeksiantaja Hämeen päihdehuollon kuntayhtymä Mainiemen kuntoutumiskeskus, Pähkinä-yhteisö Mainiementie Lammi Puh: (03) Ohjaava opettaja Juha Santala Hyväksytty..20 arvosanalla Hyväksyjä Arvosana-asteikko 5 = kiitettävä, 4 3 = hyvä, 2 1 = tyydyttävä

3 TIIVISTELMÄ HÄMEENLINNA Sosiaalialan koulutusohjelma Tekijät Laura Eerola ja Karita Snellman Vuosi 2007 Toimeksiantaja Työn nimi Työn säilytyspaikka Mainiemen kuntoutumiskeskus, Pähkinä-yhteisö Enemmän kuin osiensa summa keskeyttämisen syyt huumekuntoutumisyhteisössä HAMK, Lahdensivuntie TIIVISTELMÄ Opinnäytetyön tarkoituksena oli tutkia yhteisöllisessä huumekuntoutuksessa olevien asiakkaiden hoidon keskeyttämistä ja selvittää siihen johtaneita syitä. Erityiskysymyksenä nostettiin esille naisten keskeyttäminen. Yhteistyökumppanina toimi Hämeen päihdehuollon kuntayhtymän Mainiemen kuntoutumiskeskuksen demokraattista yhteisökuntoutuksen mallia toteuttava huumekuntoutumisyhteisö Pähkinä. Tutkimuksen teoreettinen viitekehys koostui päihderiippuvuuden ja yhteisökuntoutuksen käsitteiden määrittelystä sekä huumeiden käyttäjän sosiokulttuurisen todellisuuden käsittelemisestä. Tutkimuksessa perehdyttiin sekä Suomessa että ulkomailla tehtyihin tutkimuksiin päihdekuntoutuksen keskeyttämisen syistä, kuntoutukseen sitoutumisesta ja sen vaikuttavuudesta. Tutkimusaineistona käytettiin Pähkinä-yhteisössä kuntoutuksessa 11/ /2005 välisenä aikana olleiden asiakkaiden asiakastietolomakkeita sekä yhteisön henkilökunnan haastattelua. Tutkimus on luonteeltaan kvalitatiivinen. Tutkimuksen tulokset osoittivat, että suurin riski kuntoutuksen keskeyttämiseen oli nuorilla kuntoutujilla, mielenterveysongelmaisilla sekä varhain päihteiden käytön aloittaneilla. Tutkimuksessa saatujen tulosten mukaan naiset keskeyttivät miehiä useammin. Kuntoutus keskeytettiin keskimäärin kahden ja puolen kuukauden kuluttua sen alkamisesta ja keskeyttämisprosentti oli 36%. Tutkimus tuotti tietoa myös asiakastietojen yhdenmukaisen dokumentoinnin tärkeydestä sekä siitä, mihin asioihin siinä tulee kiinnittää huomiota. Kuntoutuksessa on lisäksi otettava huomioon asiakkaan sosiokulttuurinen todellisuus. Asiakkaan yksilöllinen ja inhimillinen kohtaaminen on tärkeää kuntoutuksen suunnitelmallisen suorittamisen kannalta. Asiasanat yhteisökuntoutus, päihdekuntoutuksen keskeyttäminen, kuntoutukseen sitoutuminen, hoitomotivaatio, nainen päihdekuntoutuksessa Sivut 38 s.

4 ABSTRACT HÄMEENLINNA Degree Programme in Social Services Author Laura Eerola and Karita Snellman Year 2007 Commissioned by Subject of Bachelor s thesis Archives Mainiemi rehabilitation centre, community Pähkinä More Than the Sum of Its Parts Reasons for Dropping out of Treatment in a Drug Rehabilitation Community HAMK University of Applied Sciences, Lahdensivu ABSTRACT The aim of the thesis was to study reasons for clients dropping out of drug rehabilitation. Especially, women s dropping out of community rehabilitation was examined. The thesis was a collaboration project with Pähkinä drug rehabilitation community, which belongs to Mainiemi rehabilitation centre of Häme Joint Municipal Board in substance abuse treatment, and applies democratic community rehabilitation. The theoretical frame of reference includes definition of the concepts of substance addiction and community rehabilitation, and becoming familiar with drug users'socio-cultural reality. The theoretical basis consists of studies made both in Finland and abroad about the reasons for dropping out of rehabilitation for substance misusers, the commitment to rehabilitation and the effectiveness of treatment. The research material comprised client information forms of those clients who had attended community rehabilitation between November 2005 and December 2006, as well as interviews with the personnel. The study was qualitative in nature. The results of the study show that young people and those who had mental problems or had started using substances at an early age ran the highest risk to drop out from the treatment. The results also show that women drop out more often than men. The average time for dropping out of rehabilitation was two and half months after starting and the drop-out rate was 36 %. The study also produced information on the importance of documenting all client information in a uniform way, and the aspects that should be paid attention to. In rehabilitation, the client s sociocultural reality must be considered. When carrying out the planned rehabilitation, it is important that the client is treated in an individual and humane way. Keywords community rehabilitation, dropping out of substance misuse treatment, commitment to rehabilitation, motivation to treatment, woman in rehabilitation for substance misusers Pages 38 p.

5 SISÄLLYS 1 JOHDANTO PÄIHDERIIPPUVUUS JA YHTEISÖKUNTOUTUS Päihderiippuvuus Huumeiden käyttäjän sosiokulttuurinen todellisuus Päihdekuntoutus Yhteisökuntoutus Pähkinä-yhteisö KUNTOUTUKSEN KESKEYTTÄMINEN Kuntoutuksen vaikuttavuus Kuntoutukseen sitoutuminen Kuntoutuksen keskeyttäminen TUTKIMUKSEN TOTEUTUS Tutkimustehtävä Aineiston hankinta Aineiston analyysimenetelmä Tutkimuksen luotettavuus TUTKIMUKSEN TULOKSET Asiakastiedot Yhteenveto Haastattelu Yksilöstä lähtevien syiden merkitys Yhteisön merkitys Rakenteellisten tekijöiden merkitys POHDINTA LÄHTEET... 36

6 1 JOHDANTO Huumeiden käyttäjien kuntoutus on niin rahallisesti kuin inhimillisestikin ajateltuna arvokasta ja kannattavaa työtä. Kuntoutukseen ei ole helppo päästä, minkä takia on mielestämme tärkeää tehdä näkyväksi niitä tekijöitä, jotka vaikuttavat kuntoutukseen sitoutumiseen ja sen keskeyttämiseen. Suomessa on tutkittu hyvin vähän huumekuntoutukseen hakeutuneiden asiakkaiden kuntoutuksen keskeytymisiä. Ulkomailla tutkimuksia on tehty enemmän, ja niistä on löydettävissä hyviä perusteluita sille, miksi hoidon keskeytymiseen johtaneita syitä on hyvä selvittää. Opinnäytetyössämme on tarkoitus löytää niitä merkityksellisiä tekijöitä jotka vaikuttavat kuntoutuksen keskeyttämiseen. Näkökulmana on erityisesti yhteisöllinen huumekuntoutus. Erityiskysymyksenä nostimme esille naisen aseman huumeidenkäyttäjien alakulttuurissa sekä kuntoutuksessa. Päihdekuntoutuksen yleiset raamit luodaan yhteiskunnallisella tasolla. Päihdehuoltolaki määrittää hoidon järjestämisen, politiikka rahoituksen ja sosiaalitoimi arvioi yksilötasolla, kuka pääsee mihinkin kuntoutukseen. Yhteisö taas määrittää ne säännöt ja periaatteet, jotka ohjaavat kuntoutumista juuri siinä yhteisössä. Yksilö tuo kuntoutumiseen mukanaan oman elämänhistoriansa, jonka kautta hän kokee kuntoutumisen joko mielekkäänä tai keskeyttää sen. Työssämme kuntoutumisen keskeytymistä tarkastellaankin asiakkaan, hoitopaikan ja yhteiskunnan näkökulmista sekä pyritään keskeyttämiseen johtavan prosessin kokonaisvaltaiseen pohdintaan. Yhteistyökumppanimme on demokraattista yhteisökuntoutusta toteuttava Pähkinä-yhteisö, joka on suunnattu huumekuntoutujille. Opinnäytetyön aineistona käytämme aikaisempia tutkimuksia aiheesta, Pähkinä-yhteisön asiakastietolomakkeita sekä henkilökunnan haastattelua. Opinnäytetyössämme käytämme rinnakkain hoito- ja kuntoutus- käsitteitä kuvaamaan samaa asiaa. Yhteistyökumppanimme puhuu kuntoutumisesta, joka sopii myös sosionomin ajattelutapaan. Omaan tutkimukseemme liittyvissä teksteissä puhumme kuntoutuksesta. Jos teoriassa käytetään termiä hoito, olemme käyttäneet lähteen mukaista termiä 1

7 2 PÄIHDERIIPPUVUUS JA YHTEISÖKUNTOUTUS Tutkimuksen teoreettisena viitekehyksenä määrittelemme päihderiippuvuutta, päihdekuntoutusta sekä yhteisökuntoutuksen mallia. Ymmärtääkseen kuntoutuksen prosessia yhteisössä pitää ymmärtää, mistä päihderiippuvuudessa on kyse ja miten päihdekuntoutus toimii. Pelkästään tieto päihderiippuvuudesta ei riitä asiakkaan tilanteen kokonaisvaltaiseen ymmärtämiseen, siksi perehdyimme myös kirjoitettuun tietoon siitä, mitä on päihteiden käyttäjien sosiokulttuurinen todellisuus. Naisen asema vieläkin miesten maailmana pidetyssä päihdekuntoutuksessa on tärkeä tiedostaa, siksi nostimme esiin naisten asemaa siinä. 2.1 Päihderiippuvuus Riippuvuuden käsitteellä on hyvin negatiivinen kaiku. Kaikki riippuvuus ei kuitenkaan ole pahasta. Jokainen ihminen on esimerkiksi jollain tavoin riippuvainen muista ihmisistä, mutta kyseessä ei silti ole pakonomainen riippuvuus, addiktio. Tässä työssä nähdään päihderiippuvuudeksi vain sellainen pakonomainen riippuvuus, joka tuottaa ihmiselle välitöntä tyydytystä, mutta josta seuraa enenevästi haittaa ihmiselle itselleen ja josta yrityksistä huolimatta on vaikea päästä eroon. (Koski-Jännes 1998, 24.) Päihderiippuvuuteen liittyy usein avointa ja/tai peiteltyä syyllisyyttä. Tämä johtuu siihen sisältyvästä ristiriidasta: toisaalta se tuottaa tyydytystä, mutta toisaalta taas aiheuttaa haittaa niin ihmiselle itselleen kuin hänen lähipiirilleenkin. Niinpä on luonnollista, että sitä yritetään salata ja peitellä tai sen seurauksia vähätellä. Kun ihminen torjuu ikävät asiat, hän samalla antaa itselleen luvan jatkaa tuhoisaa intohimoaan. (Koski-Jännes 1998, 28.) Sosiokulttuurisesta näkökulmasta katsottuna riippuvuus nähdään liian usein pelkästään yksilön ongelmana huomaamatta, että sen syntyyn ja kehitykseen vaikuttaa olennaisesti myös se sosiaalinen todellisuus, jossa ihminen elää. Traditioiden murtuminen yhteiskunnassa ja tulevaisuuden perspektiivien supistuminen ovat alttiita tuottamaan riippuvuuskäyttäytymisen kaltaisia sijaistoimintoja. Ja toisaalta, perheet joissa ongelmia ratkotaan päihteiden avulla, tuottavat helposti samantapaisia ongelmia jälkikasvulleen. (Koski-Jännes 1998, 26-27, ) Pakonomaisen riippuvuuden syntyminen erilaisiin asioihin (mm. huumeisiin, ruokaan ja uhkapelaamiseen) osoittaa, että psyykkiseltä kannalta katsottuna näillä tyydytyksen lähteillä on lähinnä välineellistä arvoa. Riippuvuuden varsinainen kohde ei siis ole jokin aine tai toiminta, vaan se psyykkinen tila, jota käyttämisellä tavoitellaan. Erilaiset riippuvuudet palvelevat siis monenlaisia ihmisten perustarpeita. Jotkut tavoittelevat niiden avulla turvallisuutta, toiset seikkailua tai/ja jännitystä, jotkut taas etsivät niiden avulla yhteyttä muihin ihmisiin. (Koski-Jännes 1998, 31.) 2

8 Päihderiippuvuuden ydin ei ehkä kuitenkaan ole siinä, minkälaista olotilaa ihminen kulloinkin tavoittelee. Ydin löytynee enemmänkin siitä, että pakonomaisen käyttäytymisen avulla päästään nopeasti toivottuun tilaan. Onkin esitetty teoria, jonka mukaan huumeidenkäyttäjä ei jää koukkuun huumeista saatuun elämykseen sinänsä, vaan siihen välittömään helpotuksen tunteeseen, jonka hän kokee nopeasti huumeen ottamisen jälkeen. (Koski-Jännes 1998, 32.) Pakonomaisilla riippuvuuksilla on suuri todennäköisyys uusiutua. Riskitilanteita voivat olla tietyt mielentilat tai pelkkä halu kokeilla onnistuuko hallinta tällä kertaa. Usein retkahdusta edeltää kuitenkin epätyydyttävä elämäntilanne, johon ihminen haluaa saada nopeaa helpotusta. Sen lisäksi, että riippuvuus saattaa uusiutua, se voi myös korvautua toisella riippuvuudella. Tämän taipumuksen selittää riippuvuuden luonne. Kun ihminen on oppinut helpottamaan pahaa oloansa jollakin nopeasti helpotusta tuovalla aineella tai toiminnalla, samaa tarkoitusta ajamaan löydetään helposti muita aineita tai toimintoja. (Koski-Jännes 1998, ) 2.2 Huumeiden käyttäjän sosiokulttuurinen todellisuus Se oli sellaista hirveetä vääntämistä, kun oli koko ajan niin sekaisin, että ei välttämättä tahtonut saada mitään aikaiseksi, vaikka aikaa siihen kului kauheasti (Joni) (Ahtiala & Ruohonen 1998, 172). Huumeidenkäyttäjän profiili eroaa muista päihdehuollon asiakkaista. He ovat keskimäärin huono-osaisempia ja heidän kohdallaan korostuu monipäihteisyys. (Kaukonen 2001, 128.) Huumeiden käyttöön liittyy usein yhteiskunnallisia tai sosiaalisia ongelmia. Näitä ongelmia ovat muun muassa huumeiden käyttöön liittyvä asosiaalinen alakulttuuri ja rikollisuus sekä huumeiden pitkäaikaiskäyttöön liittyvä syrjäytyneisyys, työttömyys, elämän merkityksen ja tarkoituksen puuttuminen sekä mielenterveysongelmat. (Inkinen, Partanen & Sutinen 2000, 26.) Toisilla matka huumemaailman ytimeen on pitkä, toisilla hyvinkin lyhyt. Asosiaalinen alakulttuuri, huumemaailma, koostuu huumeidenkäyttäjistä ja heidän elämäntavoistaan, mutta sen perusteella ei kuitenkaan voi tehdä johtopäätöksiä yksittäisen huumeita käyttävän ihmisen todellisuudesta. Keskiluokkaisen kokaiininkäyttäjän elämäntapa eroaa suuresti toimeentulonsa työttömyyskorvauksella ja rikollisuudella rahoittavan amfetamiinin käyttäjän elämästä. Kun kuvataan huumemaailmaa yleisenä ilmiönä, on hyvä pitää mielessä, että kuvaus on aina kärjistetty, eikä se koske jokaista huumeidenkäyttäjää samalla tavalla. (Ahtiala ym. 1998, 168.) Hännikäinen-Uutelan (2004, 79 81) mukaan lähes kaikki hänen tutkimukseensa osallistunet huumeidenkäyttäjät olivat aloittaneet käytön miedommilla huumeilla, minkä jälkeen he olivat vasta siirtyneet kovempiin huumeisiin. Saman tutkimuksen mukaan he olivat lopulta käyttäneet melkein mitä ainetta vain saadakseen päänsä sekaisin, vaikka jokaiselta löytyi myös suosikkihuume. Jos sitä ei saanut, mikä tahansa aine sai kelvata. 3

9 Huumemaailmassa luotettujen ihmisten piiri huumeiden käytön jatkuessa alkaa harventua, tunteet syrjäytyä ja toisten hyväksikäyttö yleistyä. Huumemaailmassa ihmissuhteet ovat yleensä kertakäyttösuhteita ja niillä on lähinnä vain välineellistä arvoa. Parisuhteessa elävienkin mielestä tärkeintä on aineiden käyttö ja hankinta. Puolisot eivät välttämättä tunne oikeasti toisiaan, sillä yhteiselämää ei ole kokeiltu selvin päin. (Ahtiala ym.1998, 169.) Avopuolison huumeiden käyttö voi myös aiheuttaa tarpeen kontrolloida puolison käyttöä tai paineita käyttää itse, ja siitä seuraavaa vihan tunnetta yritetään helpottaa aineilla (Jokinen 2005, 38). Ahtialan ja Ruohosen (1998, 169) haastattelema Mikko kuvaa ihmissuhteita huumemaailmassa näin: Monet addiktit asuukin yksin siksi kun kukaan, jolla on vähänkin järkee päässä, ei jaksa olla niiden kanssa, se on kylmä totuus. Varsinkin addiktipariskunnilla on vaikeeta, ei kahdesta kipeestä tyypistä voi tulla yhtä ehjää. Huumemaailmassa kaikki pyörii aineiden ympärillä, joten rahan hankkimisesta niiden ostamiseen tulee elämän keskipiste. Rahan hankkimisessa ovat kaikki keinot sallittuja, kuten rikollisuus, prostituutio ja huumekauppa. Koska Suomessa huumeiden käyttö, hallussapito ja myynti ovat jo sinänsä rikollista toimintaa, luo tämä huumemaailmaan lainsuojattomien yhteisön ilmapiirin. Kenenkään ei ole helppoa pyytää apua poliisilta, kun itse joutuu rikoksen uhriksi. Nuorten ja aloittelijoiden rikokset ovat lähinnä myymälävarkauksia, mutta jos huumeiden käyttö jatkuu, myös rikokset muuttuvat. Huumekaupan lait kovenevat sekä siinä liikkuvat rahasummat kasvavat ja rikokset vievät käyttäjät usein vankilaan asti. (Ahtiala ym. 1998, ) Kaikki tavallisen elämän piirteet, kuten vuokranmaksu tai veroilmoitus, tuntuvat huumemaailmassa kaukaisilta ja vierailta. Koska vuokranmaksu unohtuu, on asunnottomuus yleistä huumeidenkäyttäjien keskuudessa. Työnteko loppuu ja aika menettää merkitystään. Elämää rytmittää vain aineiden hankita ja niiden käyttö. Huumemaailmassa elävän täytyy jossain vaiheessa omaksua myös oman maailmansa moraalikäsitykset. Monet laativat itselleen omanlaisensa moraalikoodit, joilla he pyrkivät yhdistämään kotikasvatuksensa ja huumemaailman vaatimukset. He voivat ajatella, että isosta liikkeestä varastaminen ei ole väärin, mutta kaverilta varastaminen on. Toisaalta, jos oman aineen saanti on vaarassa, saa sen vuoksi tehdä mitä vain. (Emt. 1998, 173.) Elämä huumemaailmassa voi aluksi tuntua kiehtovalta, mutta todellisuudessa se on äärettömän raskasta, niin henkisesti kuin fyysisestikin. Lopettamispäätöstä voi olla vaikea tehdä, eikä joillain käyttäjillä ole koskaan ollutkaan muunlaista elämäntapaa. Muutos on joka tapauksessa kulttuurishokki. Huumeiden käytön lopettamisen ensimmäinen edellytys on usko siihen, että se on mahdollista. Huumemaailmassa kaikki kuitenkin todistaa toisin. (Emt. 1998, 174.) 4

10 Naisen asema huumekulttuurissa Huumemaailmassa vallitsevat omat sääntönsä, se on patriarkaalinen yhteisö, jossa arvot ovat yllättävänkin perinteiset (Ahtiala ym. 1998, 170). Huumeriippuvaisen naisen asema on vielä vaikeampi kuin miehen. Naisia pidetään alakulttuurissa miehiä alempiarvoisina, heillä ei katsota olevan huumekauppaan vaadittavaa kovuutta, eikä heitä myöskään pidetä luotettavina. Alakulttuurissa naisellisuutta pidetään heikkoutena sekä uhkana miehistä järjestystä vastaan. (Granfelt 2004, ) Alistaminen ja hyväksikäyttö ovat huumemaailmassa yleisempää kuin muualla yhteiskunnassa, mutta kaikki siellä elävät naiset eivät joudu sen kohteeksi. Naisten hyväksikäyttö on kuitenkin huumemaailmassa normaalia vallankäyttöä. Esimerkiksi poliisille vasikoineen miehen naisystävän raiskaaminen on yksi vallankäytön muoto. (Ahtiala ym. 1998, 170.) Huumeidenkäyttäjänaiset myös myyvät ruumistaan saadakseen ainetta. Erityisesti amfetamiinin ja opiaattien käyttäjinä naiset ovat vähemmistönä ja heidän asemansa alakulttuurissa altistaa väkivallalle ja hyväksikäytölle (Granfelt 2004, ) Huumeita käyttävällä naisella on usein myös huumeita käyttävä mies, ja naisen aineriippuvuus luo riippuvuuden myös miehestä, joka yleensä hankkii aineet. Ihmissuhteiden välineellistymisen myötä hyväksikäyttö kääntyy kuitenkin myös toisin päin. Nainen valitsee kumppanin sen mukaan, kuka parhaiten pystyy aineita hankkimaan. (Ahtiala ym. 1998, 170.) Kun huumeita käyttävä nainen tulee raskaaksi, hän usein miettii vakavasti huumemaailmasta irtautumista. Moni onkin raskausajan ilman huumeita. Synnytyksen jälkeen lapsi voi kuitenkin olla este hoitoon hakeutumiselle, sillä laitoshoidon pelätään johtavan lapsen huostaanottoon. Lapsia saatetaan myös käyttää hyväksi esimerkiksi asunnon saamisessa. Lapsen elämä ja kasvatus huumemaailmassa on erittäin epäjohdonmukaista. Aikuiset ovat päihtyneinä poissaolevia, jolloin lapset joutuvat näkemään ja kokemaan väkivallan uhkaa ja selviytymään yksin. (Ahtiala ym. 1998, 171.) 2.3 Päihdekuntoutus Huumeidenkäyttäjiä on kuntoutettu 1960-luvulta asti, vaikka vielä luvun puolessa välissä ei voitu puhua itsenäisestä hoitojärjestelmästä luvun lopulla alettiin perustaa hoitoyksiköitä, jotka keskittyivät hoitamaan huumeidenkäyttäjiä. Rahoitus hoidettiin budjettivaroilla sekä rahaautomaattiyhdistyksen tuella. Vasta 1990-luvun lopulla alkoi huumeidenkäyttäjille tulla erityisyksikköjä ja laitospaikat lisääntyivät yli kymmenkertaisesti luvun talouslaman aikana päihdehuollon erityispalveluiden menot kasvoivat, kasvu ei kuitenkaan ollut alueellisesti tai aloittain tasaista. Kunnat siirtyivät myös omista palveluista ostopalveluiden käyttöön. (Kaukonen 2001, , , 127.) Päihdehuoltolaissa (1987) mainitaan, että palveluja tulee järjestää päihteidenkäyttäjän ja heidän läheistensä tarpeen perusteella. Tarvetta tai palveluiden laatua ei kuitenkaan määritellä tarkemmin, minkä takia sosiaali- 5

11 ja terveysalan työntekijöistä tulee asiantuntijoita asiakkaan olosuhteista. Laitoshoitoon pääsyssä edellytetään tarkempaa harkintaa kuin avohuollon palveluiden pariin ohjattaessa ja siihen tarvitaan erillinen päätös ja maksusitoumus. Kunnan talous ei kuitenkaan lain mukaan saa olla hoitoon pääsyn esteenä. Palvelut on tarkoitettu periaatteessa kaikille, mutta kunnat voivat oman harkintansa mukaan päättää sen miten palveluja järjestetään. (Kaukonen 2001, ) Päihdeongelmaisten hoidossa korostetaan nykyään asiakkaan psykososiaalisuutta, vapaaehtoisuutta ja sosiaalisia oikeuksia. Palveluita alettiin vaatia uudella tavalla, kun 1990-luvulla laitospalveluihin pääsyä alettiin ehdollistaa taloudellisiin syihin vedoten. Perusoikeuslainsäädäntöä tulkittiin enenevässä määrin palveluoikeuksien kautta, ja tuomioistuimiin tehdyt valitukset vahvistivat palveluoikeuksien olevan oikeita sosiaalisia oikeuksia. Päihdeasiakkaan oikeudet eivät kuitenkaan aina toteudu edes palveluiden sisällä. Vuonna 2001 voimaan tulleen lain Sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista tavoitteena olikin mm. lisätä asiakkaiden oikeusturvaa ja edistää luottamuksellisuutta. (Kaukonen 2001, 110, ) Päihdepalvelujen laatusuosituksissa (2002) päihdepalvelujen lähtökohtana pidetään asiakkaan tuen tarvetta ja oikeutta oikeaan aikaan toteutettuun kuntoutukseen. Kuntoutuksessa tulee huomioida asiakkaan kokonaisvaltainen tilanne, eli psyykkinen ja fyysinen terveydentila sekä sosiaalisen tuen tarve. Päihdekuntoutuksessa tärkeitä periaatteita ovat mm. asiakkaan omatoimisuuden tukeminen ja itsemääräämisoikeuden kunnioittaminen. Asiakastyötä tulee toteuttaa päihdeongelman hoidossa moniammatillisesti ja asiakaslähtöisesti. Vuorovaikutus perustuu empaattiseen kohtaamiseen ja motivoivaan tapaan lähestyä asiakasta. Päihdehuollon erityispalveluissa olevien työntekijöiden riittävä ammattitaito tulee varmistaa ja heidän työnohjauksesta ja työssä jaksamisesta tulee huolehtia. Päihdeongelmaisen auttamiseksi ei riitä pelkästään tieto päihdeongelman olemassaolosta ja sen vaikeusasteesta, vaan sitä on hyvä lähteä tarkastelemaan elämänhallinnan kautta (Kaukonen 2001, 110). Mitä useampia ja vaikeampia ongelmia asiakkaalla elämässään on, sitä moninaisempaa tukea hän tarvitsee. Päihdeongelman hoidon lisäksi tarvitaan monia erilaisia ja samanaikaisia asiakkaan tilanteeseen sopeutettuja elämänhallinnan tukitoimia. (Kaukonen 2002, 133.) Kuntoutuksessa eri asiat ovat merkityksellisiä eri-ikäisenä huumeiden käytön aloittaneille. Vanhemmalla iällä huumeidenkäytön aloittaneilla on usein enemmän kontakteja myös ei-käyttäviin ihmisiin ja enemmän käsitystä normaalista elämästä. (Hännikäinen-Uutela 2004, ) 6

12 Naisen asema kuntoutuksessa Naisille on usein ollut suurempi kynnys hakeutua hoitoon, ja apua on etsitty ensin mm. mielenterveyspalveluiden ja terveydenhoidon parista. Tärkeäksi avunantajaksi ovatkin muodostuneet mielenterveyspalvelut; lähes kaikki alkoholiongelmaisista naisista ovat kertoneet kärsineensä psyykkisistä ongelmista. Erityisesti ahdistusta ja masennusta esiintyi runsaasti ja osalla myös toistuvaa itsetuhokäyttäytymistä. (Hyttinen 1990, 80-81, 85.) Naisten hoito sekaryhmissä voi aiheuttaa ongelmia, sillä aikanaan laitoshoito on kehitetty vastaamaan miesten tarpeita. Sekayhteisöissä naiset saattavat vastata miesten seksuaalisiin peleihin ja objektointiin hakien tätä kautta vahvistusta naiseudelleen tai vaihtoehtoisesti alkavat hoitaa miehiä, sivuuttaen omat tarpeensa ja ongelmansa. Miesten ja naisten jakaminen sukupuolen mukaan erillisiin yksiköihin saattaa taas entisestään lisätä mielikuvaa päihdeongelmaisten naisten poikkeavuudesta. Toisaalta omissa ryhmissään naiset voivat paremmin pureutua omiin ongelmiinsa ja miesten suosiosta kilpailu jää pois. (Hyttinen 1990, ,109.) Myös päihdepalvelujen laatusuosituksissa (2002) otetaan esiin, että naisten erityistarpeet kuntoutukseen liittyen tulee huomioida. Naisten tulo sekayhteisöihin on kuitenkin lisännyt laitosmaiseen ympäristön kodikkuutta, mikä taas tutkimusten mukaan on kasvattanut miesten hoitomyönteisyyttä. Sekayhteisöissä työntekijöillä on suuri rooli luoda naisille sopivat puitteet kuntoutumiselle, jonka tulee lähteä kokonaisvaltaisesta ihmiskäsityksestä. Työntekijän tulee ottaa huomioon, että ulkoisesti samanlaisissa puitteissa elävät naiset ja miehet kuitenkin hahmottavat ja kokevat todellisuuden erilaisena. Työntekijän tehtävä on tasa-arvoisen ryhmätilanteen avulla purkaa perinteisiä roolikäsityksiä, mistä on hyötyä sekä miehille että naisille. (Hyttinen 1997, 93, , 109.) 2.4 Yhteisökuntoutus Yhteisöhoito on koko yhteisön tietoista käyttämistä hoidollisten, kuntoutuksellisten ja kasvatuksellisten tavoitteiden saavuttamiseksi, eli kaiken mitä tapahtuu, pitäisi palvella näitä tavoitteita. Yhteisöhoito edellyttää yhteisökokouksia päivän mittaan tapahtuvan normaalin keskustelun lisäksi. Yhteisökokouksen keskeiset tehtävät ovat perustehtävän esillä pitäminen, päätösten tekeminen kokoukselle annetuista asioista, avoimen kommunikaation turvaaminen, sääntöjen sopiminen ja niiden noudattamisen valvominen. (Murto 1997, 13, 40.) Demokraattisen terapeuttisen yhteisön käsite tarkoittaa pääpiirteissään sitä, että koko yhteisö, henkilökunta sekä asiakkaat, ovat mukana kuntoutuksessa ja hallinnossa. Kuinka pitkälle tämä on käytännössä mahdollista ja toivottavaa, riippuu johtajan ja henkilöstön asenteista, asiakkaiden laadusta sekä ulkopuolisen hallinnon määräyksistä. Kuntoutuksen näkökulmasta terapeuttinen yhteisö edellyttää poikkeavan käyttäytymisen sallimista, analysointia ja sen konfrontointia. Konfrontaatiossa asiakkaat saavat palautetta siitä, kuinka muut ovat kokeneet heidän käyttäytymisensä. (Murto 1997, 17.) 7

13 Demokraattisen terapeuttisen yhteisön kehittäjänä pidetään Maxwell Jonesia, joka toimi 1940-luvulla Englannissa. Jonesin terapeuttisen yhteisön keskeisiä periaatteita olivat demokraattinen päätöksenteko, sallivuus, yhteisöllisyys ja konfrontaatio. Konfrontaatiolla hän tarkoittaa asiakkaan pysäyttämistä kohtaamaan todellisuus sellaisena kuin se sillä hetkellä näyttäytyy. Demokraattiseen päätöksentekoon osallistuvat kaikki, sekä henkilökunta että asiakkaat. Demokratia auttaa hyödyntämään vertaisryhmän sosiaalista painostusta. Sallivuus tarkoittaa yhteisön jäsenten osoittamaa suvaitsevaisuutta toisiaan kohtaan, vaikka nämä käyttäytyisivät yleisistä normeista poikkeavalla tavalla. Salliva yhteisö mahdollistaa uusien käyttäytymistapojen turvallisen kokeilemisen. Yhteisöllisyys viittaa ihmisten väliseen läheisyyteen, epämuodolliseen pukeutumiseen ja etunimien käyttöön. Mitään etuoikeuksia ei sallita, vaan jokaisella on oikeus olla osallisena kaikessa. Asiakkaiden taustoissa saattaa olla hyljätyksi ja ulkopuoliseksi jäämisen kokemuksia, siksi yhteisö toimii päinvastoin, ottaen osaa ja reagoiden. (Murto 1997, ) Hierarkisempaan systeemiin perustuvat terapeuttisen yhteisöhoidon mallit ovat USA:sta peräisin olevan Minnesota-mallin mukaisia, ja niiden tarkoituksena on ollut auttaa irtautumaan huumeriippuvuudesta ja rikollisuuskierteestä. Minnesota-mallin mukaan yksilön on opittava kantamaan vastuunsa ja rehellisyyttä pidetään henkilökohtaisen kasvun vaatimuksena. Vanhan persoonallisuuden tilalle rakennetaan uusi persoonallisuus, joka perustuu rehelliselle itsearvioinnille. Yhteisöt auttavat kasvattamaan sosiaalisuutta ja korjaamaan kehittymätöntä tunne-elämää. Huumeidenkäyttäjien yhteisöjen tarkoituksena on muuttaa käyttäytymistä ja asenteita, mikä tapahtuu sosiaalisen oppimisen kautta. (Hännikäinen-Uutela 2004, 123.) Hierarkisen terapeuttisen yhteisön periaatteena on persoonallisuuden muutos. Se perustuu käsitykseen narkomaanin persoonallisuudesta, joka on vailla itseluottamusta, ei perustu todellisuuteen, ei uskalla läheisiin ihmissuhteisiin ja elää itsekkäästi tyydyttääkseen omat tarpeensa. Yhteisön tarkoituksena on saada esiin narkomaanin persoonallisuuden alta oikea yksilö. Yhteisö ei kuitenkaan pyri muuttamaan peruspersoonallisuutta, vaan pikemminkin kuntoutuksessa pyritään yksilön sosiaaliseen ja persoonalliseen kasvuun (Hännikäinen-Uutela 2004, 126, 127.) 2.5 Pähkinä-yhteisö Pähkinä yhteisö on yksi Mainiemen kuntoutumiskeskuksen yhteisöistä. Mainiemessä kuntoutusta toteutetaan Maxwell Jonesin mallin mukaan, ja kantavana peruslähtökohtana on demokraattinen yhteisökuntoutus. Kuntoutus perustuu yhteiseen vastuuseen, avoimuuteen ja jäsenten tasaveroisuuteen. Yhteisökuntoutuksessa asiat suunnitellaan, toteutetaan sekä arvioidaan yhdessä, huomioiden myös jokaisen yksilölliset tarpeet. Mainiemessä jokainen yhteisö luo omat sääntönsä, joihin ne sitoutuvat ja kaikkien vastuulla on edistää turvallista ja päihteetöntä ilmapiiriä. Yhteisöjen kesken pidetään Mainiemikokouksia kaksi kertaa viikossa, joissa asiakkaat ja henkilökunta yhdessä pohtivat yhteisiä asioita. Henkilökunnan koulutuksessa on keskitytty yhteisökuntoutuksen osaamiseen. (Mainiemi 2006.) 8

14 Huumekuntoutumisyhteisö Pähkinä on tarkoitettu täysi-ikäisille miehille ja naisille. Kuntoutumisjaksot ovat kolmesta kuukaudesta ylöspäin. Pähkinä sijaitsee rauhallisessa maalaisympäristössä. Kuntoutus on lääkkeetöntä, kokonaisvaltaista ja se tapahtuu vuorovaikutuksessa ihmisten kesken. Jokaisella asiakkaalla on oma ohjaaja ja kuntoutus perustuu verkostotyöhön. Tavoitteena kuntoutumisessa on yksilön näkökulmasta lisätä itsetuntemusta sekä kehittää elämänhallintaa ja yhteisönä pyrkiä vastuullisuuteen ja omatoimisuuteen. (Pähkinä 2006.) Yhteisössä ja siihen kuuluvassa itsenäistymisyksikössä asutaan mahdollisimman normaalisti ja kotityöt on jaettu asukkaiden kesken. Arkipäivisin on erilaisia keskusteluun, toiminnallisiin menetelmiin ja tiedon jakamiseen liittyviä ryhmiä, joiden tavoitteena on tukea kuntoutumista ja lisätä elämänhallintaa. Oleellisena osana kuntoutumista ovat myös vertaistukeen perustuvat NA-ryhmät (nimettömät narkomaanit). (Pähkinä 2006.) 9

15 3 KUNTOUTUKSEN KESKEYTTÄMINEN 3.1 Kuntoutuksen vaikuttavuus Asiakasta ymmärtämällä ja hänen tilannetta kokonaisvaltaisesti analysoimalla voidaan löytää tarpeenmukaiset intervention keinot ja säästää aikaa asiakkaan kannalta epäoleellisten asioiden tavoittelusta. Näin voidaan parhaiten auttaa asiakasta löytämään omat voimavaransa. Työntekijän paneutuessa asiakkaan tilanteeseen, ymmärtäen riippuvuuden ja toipumisen vaiheen yhteyden asiakkaan käyttäytymiseen, pystytään paremmin suunnittelemaan ja toteuttamaan toimintaa. Asiakkaan kokiessa kuntoutuksen mielekkäänä ja merkityksellisenä, se on onnistunut. (Ruisniemi 1997, 6, 55.) Kuntoutuksen vaikuttavuudella tarkoitetaan tulosten saavuttamista toiminnan tavoitteiden mukaisesti, mitkä yleensä liittyvät hyvinvoinnin kasvamiseen tai sen laskun hidastamiseen. Arviointi voi kohdistua kuntoutujaan, kuntoutuksen järjestäjään tai kuntoutusjärjestelmään ja tutkimuksia olisi hyvä saada kaikilta näiltä tasoilta. (Aalto & Rissanen 2002, 3.) Tutkimustulokset päihdekuntoutuksen vaikuttavuudesta ovat selvästi sen suuntaisia, että päihdepalveluilla on haittoja ehkäisevä vaikutus ja yhteys terveydenhuollon kustannusten vähenemiseen sekä väestön terveydentilaan. Tutkimuksissa ei ole kuitenkaan vahvistettu päihdeasiakkaiden valikoinnista erilaisiin kuntoutusohjelmiin olevan hyötyä. Sen sijaan merkitystä voi olla sopivaan aikaan tarjotulla avulla. (Kaukonen 2002, ) Moniongelmaisten ja psyykkisesti sairaiden henkilöiden päihdekuntoutuksen on osoitettu olevan kustannusvaikuttavaa. Kuntoutus ei kuitenkaan aina vaikuta psyykkisten oireiden vähenemiseen, ja sen takia tarvitaan monipuolisempia toimia samaan aikaan. Pelkästään pitkäaikainen laitoskuntoutus ei näytä olevan riittävä ratkaisu. Psyykkisesti sairaiden hoitoon tulee liittää muutakin hoitoa ja arjen tukea. (Kaukonen 2002, 133, 136.) WHO:n raportin mukaan pitkäaikaiset hoidot ovatkin tärkeitä, sillä niiden laiminlyönti voi lisätä kustannuksia ja huonontaa yksittäisen asiakkaan terveydentilaa (WHO 2003, XIII). Päihdepuolella hoitoon pääseminen on kuitenkin osoittautunut vaikeaksi. Jonot ovat pitkiä ja vaihtoehdoksi voidaan tarjota vain lyhyitä katkaisuhoitojaksoja (Hännikäinen-Uutela 2004, 108). Huumeidenkäyttäjien hoidoista odotetaan taloudellisia säästöjä sekä hyviä tuloksia alhaisin kustannuksin ja inhimillisen hädän vähentämistä pidetään vähemmän tärkeänä. Tutkimukset ovat kuitenkin osoittaneet, että moralisointi ja kielteinen suhtautuminen päihdeongelmien hoitoon saattaa tulla kalliimmaksi. Päihdehoidossa olleiden sairaalakustannusten on osoitettu laskeneen päihdehoidossa, kun ne olivat puolestaan nousseet hoitamatta jätetyiltä. Norjalaistutkimuksen mukaan opiaattikorvaushoidosta syntyi säästöä euroa per hoidettu asiakas. (Salaspuro 2003, ) 10

16 Tutkimuksissa on esiintynyt viitteitä tiettyjen hoitojen sopivuudesta tietyille ryhmille. Terapeuttiset yhteisöt ovat tutkimusten mukaan tehokkaita etenkin opiaattiriippuvaisten hoitoon. Hoidon tuloksellisuuden on osoitettu paranevan terapeuttisessa kuntoutuksessa, kun päihdehoidon ohessa asiakas saa yksilöllisesti apua tarvittaessa mielenterveys-, perhe- ja työongelmiin. Sitä parempia tuloksia on saatu, mitä vakaammalla pohjalla yhteisö on, miten hyvin hoito on suunniteltu ja mitä pidempi hoito on kyseessä. Psyykeongelmat, persoonallisuushäiriö ja luonneongelmat, voivat olla selittävänä tekijänä mikseivät kaikki huumeiden käyttäjät toivu terapeuttisessa yhteisössä. (Hännikäinen-Uutela 2004, 17.) Olavi Kaukosen (2002, 136) mukaan naiset hyötyvät kaikista hoito-ohjelmista enemmän kuin miehet. Tarkkaa rajausta ei voida kuitenkaan tehdä siitä, mikä hoitopaikka sopii kenellekin. Aiemmin tehdyissä tutkimuksissa ei ole löytynyt merkittäviä tekijöitä hoitopaikkojen välillä, vaan on korostettu hoitamisen olevan hyödyllisempää kuin hoitamatta jättämisen. Vertailevissa tutkimuksissa ei ole voitu osoittaa myöskään mitään hoitotapaa tai -muotoa toista tehokkaammaksi (Kaukonen 2001, 128.) 3.2 Kuntoutukseen sitoutuminen Ympäristö, jossa henkilöä hoidetaan vaikuttaa suuresti siihen, miten hän hoitoon sitoutuu. Ympäristön lisäksi sitoutumiseen voivat vaikuttaa samanaikaisesti myös taloudelliset ja sosiaaliset tekijät, hoito ja sen ominaispiirteet sekä asiakkaaseen itseensä liittyvät tekijät. Hoitoon sitouttamiseen ei ole olemassa mitään yksittäistä kaikkiin tilanteisiin sopivaa ratkaisua, vaan huomiota täytyy kiinnittää kaikkiin osa-alueisiin ja tarvittavat toiminnat täytyy räätälöidä asiakkaan itsensä kokeman tarpeen mukaan. Asiakkaan persoonallisuuden piirteitä ja ominaisuuksia on myös mitattu, mutta niistä ei ole löytynyt mitään oleellista, mikä ennustaisi hoitoon sitoutumista (WHO 2003, XIV, 5.) Hoitoon sitoutunut asiakas on aktiivinen ja sopii hoidosta yhdessä ammattilaisten kanssa. Työn onnistumisen kannalta sujuva kommunikaatio onkin tärkeää. Hoitoon sitoutumisen edistämisen tulee lähteä myös ylemmiltä tahoilta. Se edellyttää yhteistyötä ammattilaisten, tutkijoiden ja hoidon politiikkaa suunnittelevien osalta. Hoitoon sitoutumista edistämällä saadaan säästöjä, ja tämän takia päättäjienkään ei tulisi pelätä siihen panostamista ja sen esteiden poistamisesta aiheutuvia kuluja. (WHO 2003, XIV, 4, ) Hoitoa ja hoitoon pääsyä ohjaavat erilaiset järjestelmät, jotka voivat osaltaan vaikuttaa hoitoon sitoutumiseen. Järjestelmä jakaa resursseja, määrää maksujen hinnat, vaikuttaa tapaamisaikojen pituuteen ja määrään, sekä siihen kuinka paljon on aikaa paneutua sitoutumiseen liittyviin kysymyksiin. Järjestelmästä on myös kiinni yhteydenpito, tiedon jakaminen sekä hoidon jatkuvuus. Nämä järjestelmän esteet pitäisi myös tehdä näkyviksi, sillä ilman niihin puuttumista ne voivat vaikeuttaa asiakkaiden ja työntekijöiden tavoitteita. (WHO 2003, 23.) 11

17 Arja Ruisniemi (1997, 54) korostaa tutkimuksessaan Asiakkaana päihdekuntoutuksessa toipumisen vaiheiden huomioon ottamista asiakkaan kanssa työskenneltäessä. Esiharkinta- ja harkintavaiheessa työntekijän on keskityttävä asiakkaan muutoshalukkuuden lisäämiseen. Valmistautumisvaiheessa asiakas on oivallusorientoitunut, jolloin hän hyötyy enemmän asioiden pohdiskelusta ja oman tilanteensa analysoinnista. Toimintavaiheessa asiakas on toimintaorientoitunut ja sitoutunut päätökseensä elämänmuutoksen saavuttamisesta. Ylläpitovaiheessa asiakas saattaa tarvita kuntoutusta retkahduksen jälkeen, tällöin hän palaa takaisin joko valmistautumistai toimintavaiheeseen. Asiakas käy kaikkia vaiheita läpi yksilöllisesti eikä henkilökunta voi kuntoutuksessa nopeuttaa tätä prosessia vaan ainoastaan tukea asiakasta siinä vaiheessa missä hän on. Pekka Saarnio on myös tutkinut päihdeongelmaisten muutosvalmiutta ja todennut että esiharkintavaiheessa olevilla on suurempi keskeyttämisriski. Myös sukupuolella on eroja, sillä tulosten mukaan miehet keskeyttivät enemmän hoidon alkuvaiheessa ja naiset taas myöhemmässä vaiheessa. (Saarnio 2002, ) Myllyhoitoyhdistyksen (2006) mukaan hoitoon tulohetken motivoituneisuudesta ei voida ennustaa hoidon tulosta, sillä juuri ongelman kieltäminen on päihderiippuvuussairauden yksi tyypillinen oire. Motivointi voidaan nähdä henkilökunnan ensimmäisenä tehtävänä. Muutosmotivaation luominen asiakkaan ja terapeutin välisessä vuorovaikutuksessa on tärkeää (Saarnio 2001, 231). Henkilökunnan tulee kiinnittää huomiota siihen, miten asiakkaat saataisiin kiinnittymään hoitoon mahdollisimman tehokkaasti. Pitää muistaa, että asiakkaat eivät ole aina samassa muutosvalmiuden vaiheessa. Etenkin motivoivan haastattelun menetelmiä on suositeltavaa käyttää vastahankaisen asiakkaan kanssa. (Knuuttila 2002, 71.) Viimeisen kahdenkymmenen vuoden aikana on saatu tutkimustuloksia, jotka korostavat pikemminkin työntekijöiden kuin asiakkaiden motivaation ja ominaisuuksien merkitystä hoidon tuloksellisuudelle. Asiakasta kuunteleva, kunnioittava ja konkreettinen työtapa edistää hoidossa pysymistä. Kuntoutussuhteen laadulla on siis selvästi suurempi merkitys kuin niillä vaihtelevilla viitekehyksillä, joissa kuntoutusta toteutetaan. (Kaukonen 2002, 136.) Jokisen (2005, 38, 40) tekemän haastattelun mukaan merkitystä on asiakkaan kokemuksilla yhteistyöstä ammattiauttajan kanssa. Ammattiauttajat saivat arvostusta osoittaessaan ymmärtävänsä käyttämisen henkilökohtaisen merkityksen sekä silloin, kun haastateltavat kokivat, että heidän mielipiteensä on otettu tosissaan. Sen sijaan ammattiauttajien ei koettu aina tietävän tarpeeksi huumeista ja välillä asiakkaat kokivat olevansa arvailujen varassa keitä työntekijöitä on mukana juuri heidän kuntoutuksessaan. Hännikäinen-Uutelan (2004, 111) tekemän haastattelun mukaan yhteisöön hakeutumisen perusteena ovat olleet mm. sopiva sijainti ja etäisyys käyttäjätovereista ja kuntoutuksen pitkäaikaisuus. Päivi Jokisen tutkimuksen mukaan pelko lapsien menetyksestä on saattanut ajaa hoitoon. Kyseessä voi olla lastensuojelun avohuollon tukitoimi, mutta tavallaan se on myös pakko. (Jokinen 2005, 34-35, 39.) 12

18 Tutkimukset ovat toistuvasti osoittaneet myös sosiaalisen tuen olevan oleellista hoidon onnistumisessa ja hoitoon sitoutumisessa (WHO 2003, XIV). Jokisen (2005, 33, 37) mukaan sosiaalinen tuki lisää hoidossa pysymistä, vähentää retkahtamista ja lisää koettua hyvinvointia. Hän määrittelee artikkelissaan sosiaalisen tuen olevan saatavilla olevaa tai havaittua tukea, mikä voi tarkoittaa vaikka arvostettuna olemisen tunnetta. Hoitojen keskeyttämistä vähentävät tukihenkilö sekä toiminnallinen tuki, mitkä myös edistävät ohjeiden noudattamista. Sosiaalisen tuen avulla syntyivät tunteet ymmärretyksi tulemisesta, turvallisuudesta sekä hallittavuudesta. Emotionaalisella sekä konkreettisella tuella on myös nähty olevan merkitystä. 3.3 Kuntoutuksen keskeyttäminen Jerry O. Jacobson (2004) on tutkinut huumeongelmaisten hoidon keskeyttämisiä Yhdysvalloissa. Hän on huomannut, että hoidon keskeyttämisen prosentuaalinen vaihteluväli on suuri, keskeyttäneitä on 25%-75%. Huumehoito on kallista hoitoa, joka tuotetaan yhteiskunnan verovaroista. Siksi on järkevää lähteä tutkimaan sitä, miten kalliit hoidot tuottaisivat parhaan mahdollisen lopputuloksen, ja päätyisivät mahdollisimman harvoin keskeytymiseen. George De Leon (1991) on tutkinut hoidossa pysymistä nimenomaan terapeuttisissa yhteisöissä. Hän kiinnittää tutkimuksessaan huomiota siihen, kuinka kolme kuukautta näyttää olevan se rajapyykki, jota ennen suurin osa keskeyttäneistä keskeyttää hoidon. Tämän jälkeen keskeyttämiset vähenevät merkittävästi. Myös Jacobsonin (2004) tutkimuksen mukaan suurin osa hoidon keskeyttävistä (n.70%) keskeyttää hoidon ennen kuin se on kestänyt kolme kuukautta. Toisaalta hän tuo esiin myös sen, että yli vuoden kestävät hoitojaksot eivät ehkä enää vaikuta hoidon tuloksellisuuteen. Kolmen kuukauden rajapyykki tulee esille myös Kari Murron (1997, 68) kirjassa Yhteisöhoidon suuntauksia. Siinä hän kertoo, että jos tulokas pysyy hoidossa yli kolme kuukautta, hän luultavimmin selviytyy. He, jotka lähtevät kesken hoidon, eivät ole tulleet vakuuttuneeksi siitä, että hoidosta olisi heille hyötyä. Jotkut eivät pysty päästämään irti rikollisiin arvoihin ja "kovan jätkän" mielikuvaan perustuvasta käsityksestä itsestään. Toiset taas kokevat yhteisön ulkopuolelta tulevan painostuksen (mm. narkkarikaverit) liian voimakkaana, ja se johtaa ennenaikaiseen lähtemiseen. John McKellar (2005) on omassa tutkimuksessaan etsinyt yhteisiä tekijöitä hoidon keskeyttämiselle. Hän on tutkimuksessaan huomannut, että nuoret ja työttömät keskeyttävät helpommin, samoin henkilöt, joilla on vähemmän päihteiden käyttöön liittyviä oireita. Myös "heikkolahjaiset" sekä mielenterveysongelmista kärsivät keskeyttävät helpommin. McKellar on kiinnittänyt huomiota siihen tärkeään seikkaan, että henkilökunnan ammattitaito ja varsinkin vuorovaikutustaidot vaikuttavat asiakkaiden ominaisuuksien lisäksi hoidossa pysymiseen. 13

19 Päihdehuollossa hoidon keskeyttäminen liittyy osana päihderiippuvuuden dynamiikkaan ja se on yksi keskeisemmistä pulmista. Tehtyjen tutkimusten mukaan voidaan keskeyttämiseen liittyvät tekijät jakaa kahteen isoon ryhmään: asiakkaaseen liittyvät tekijät sekä hoitoyksikköön ja terapeuttiin liittyvät tekijät. Asiakkaaseen liittyviä tekijöitä ovat mm. muutosmotivaatio, hoitohistoria ja sosiaalinen stabiliteetti. Oleellisena tekijänä on etenkin asiakkaan ikä, sillä nuoret henkilöt keskeyttävät useammin kuin vanhemmat. Keskeyttämisten vähentämiseksi pitäisi siis kiinnittää erityistä huomiota nuoriin asiakkaisiin ja päihteidenkäyttäjien alakulttuurisidonnaisuuteen. (Saarnio 2001, 224, 231; Kaukonen 2002, 136.) Terapeuttiin ja hoitoyksikköön liittyviä tekijöitä hoidon keskeyttämisessä ovat mm. odotusajan pituus, terapeutin suhtautuminen asiakkaaseen ja asiakkaan yksilöllinen huomiointi (Saarnio 2001, 241) luvulla tehtiin Kankaanpään A-kodilla seurantatutkimusta, jossa saatiin keskeyttäneiden osalta mielenkiintoisia tuloksia liittyen terapeutin sukupuoleen. Miesterapeuttien asiakkaista joka viides keskeytti ja naisten ainoastaan joka kymmenes. Asiakkaan ja terapeutin sukupuolen yhteisvaikutus ei osoittautunut merkitseväksi. Saarnio päätteli tästä, että naisterapeutit pystyivät välttämään keskeyttämiseen johtaneita tilanteiden kärjistymisiä miespuolisia kollegoitaan paremmin. Miehet sen sijaan mielestään pitivät tarkemmin kiinni rajoista, mikä taas johti hoidon keskeyttämiseen. Päihdetyöntekijät ovatkin huomanneet usein, miten helposti päihteidenkäyttäjän kanssa tulee vastakkainasettelua ja konfrontointia. (Saarnio 2002, ) Hännikäinen-Uutelan (2004, 108) tutkimuksen mukaan Mikkeli-yhteisössä olleiden asiakkaiden aikaisemmat hoidot olivat keskeytyneet, koska tutkittavat olivat moniongelmaisia pitkäaikaisia samanaikaiskäyttäjiä. Lääkkeellisissä hoidoissa lääkkeitä on voitu käyttää väärin ja pitkäaikaisiin terapioihin ei ole pystytty sitoutumaan. Yhteisöhoidossa lopettamisen syyt ovat löytyneet sieltä, että tavoitteena on ollut ainoastaan huumeiden käytön lopettaminen kokonaisvaltaisen kuntoutuksen kustannuksella. Kaikissa hoitopaikoissa ei ole myöskään resursseja kaikkein vaikeimmin riippuvaisten hoitoon. Mikään hoito ei silti yksin riitä huumeiden käytöstä irtautumiseen, vaan alakulttuurin tilalle tulisi luoda uusia sosiaalisia verkostoja. Hoidosta lähtemiseen vaikuttavat tekijät voidaan jakaa yksilöstä, kasvattajasta, yhteisöorganisaatiosta ja yhteiskunnallisista johtuviin syihin. Yksilöstä johtuvia seikkoja ovat toipumisen kokemus ja toisaalta yhteisöön kyllästyminen. Ajatukset voivat johtua joko toipumisen kokemuksesta tai siitä, ettei ole muistettu hoitaa itseään. Pohjakokemusten puuttuessa asiakkaalle ei ollut vielä tullut tarpeeksi motivaatiota pitkän kuntoutuksen läpikäymiseen. Hoitoyritykset ovat voineet olla voimien hakemista, jotta paremmassa kunnossa jaksaisi taas käyttää aineita. Mikkeli-yhteisössä hoitokulttuuriin kuuluu hierarkisuus ja eteneminen portaittain. Liian nopeasta ylenemisestä voi seurata ahdistusta. Toisaalta tiukka kuri yhteisössä ei anna kaikkien mielestä yksilöllisyydelle tarpeeksi tilaa ja jäsenten välille voi syntyä valtataisteluita omasta paikastaan yhteisössä. Päihdekuntoutuksen miehinen kulttuuri voi myös hankaloittaa naisten asemaa olemalla seksisuhteisiin niin painostava kuin altistavakin. (Hännikäinen-Uutela 2004, 109, 175, ) 14

20 Kasvattajan läheisyys tai etäisyys kuntoutettavaan nähden sekä ammatilliset tiedot ja taidot yhteisökasvatuksesta ja narkomaanien hoidosta voivat vaikuttaa hoidossa pysymiseen. Yhteisöorganisaation hierarkisuus, tiukat säännöt ja työtahti koettiin myös osalle sopimattomiksi hoitokeinoiksi. Menettelytapoja pidettiin jopa ihmisarvoa alentavina ja yksilönvapautta rajoittavina. Negatiivisia tekijöitä ovat myös huono ilmapiiri yhteisössä ja keskeisten periaatteiden laiminlyöminen. (Emt. 2004, ) Voimakas sitoutuminen parisuhteeseen tai läheisriippuvuus voivat vaikuttaa hoidon keskeyttämiseen. Etenkin naisilla voivat vaikuttaa yhteisön ulkopuolella olevat lapset. Hoitoon hakeutumisen taustalla voi myös olla pakolla pysäyttäminen ja omaisten toiveet. Oma motivaatio ei ole välttämättä herännyt tai vaihtoehtoja hoitopaikan suhteen ei ole ollut. (Emt. 2004, 110, 191.) Naisten ja miesten hoidon keskeyttämisen syyt ja tavat eroavat tutkimusten mukaan toisistaan. A-kodilla tehdyn tutkimuksen mukaan naiset keskeyttivät hoidon miehiä useammin itse ja hoidon myöhäisemmässä vaiheessa. Miehet sen sijaan keskeyttivät herkemmin heti ja heitä myös uloskirjattiin useammin. Tutkimuksen mukaan hoidon vastaanottovaiheessa keskeyttäneillä ja hoitorikkomuksen vuoksi uloskirjatuilla oli korkeammat esiharkintapistemäärät, mikä tarkoittaa muutosmotivaation olleen alhainen näillä henkilöillä. Tutkimuksessa todettiin myös, että esiharkintapistemäärällä oli merkitystä miesten hoidon jatkuvuuteen, mutta ei naisten. (Knuuttila 2002, 61,65, 67.) Saarnio (2002, 272) pohtii naisten keskeyttämisten olevan ehkä harkitumpia kuin miesten, koska miehet keskeyttävät herkemmin hoidon alussa, jolloin se on enemmän impulsiivista. Saarnio jopa kärjistää päihdehuollon olevan miesten maailma ja tämän takia hoitokulttuuriin voi kätkeytyä naisille epäsuotuisia piirteitä. Miesten ja naisten hoitoon voitaisiinkin suhtautua eri tavalla. Miesten kohdalla painopisteenä voidaan pitää motivointia, ja tätä kautta ehkäistä aloitusvaiheen keskeyttämisiä. Naisten kohdalla voidaan taas nopeammin siirtyä varsinaisiin hoidollisiin ohjelmiin ja näin hyödyntää vahvempi muutosvalmius. Kiinnittyessään hoitoon naiset selviäisivät paremmin myöhemmin vaanivista keskeyttämisen ajatuksista. 15

RIIPPUVUUDEN HOITO JA KUNTOUTUS RIIPPUVUUDESTA TOIPUMINEN JA HOITOON/KUNTOUTUKSEEN SITOUTUMINEN 10.9.2015 ARJA LIISA AHVENKOSKI

RIIPPUVUUDEN HOITO JA KUNTOUTUS RIIPPUVUUDESTA TOIPUMINEN JA HOITOON/KUNTOUTUKSEEN SITOUTUMINEN 10.9.2015 ARJA LIISA AHVENKOSKI RIIPPUVUUDEN HOITO JA KUNTOUTUS RIIPPUVUUDESTA TOIPUMINEN JA HOITOON/KUNTOUTUKSEEN SITOUTUMINEN 10.9.2015 ARJA LIISA AHVENKOSKI RIIPPUVUUDESTA TOIPUMISEN VAIHEET 1. ESIHARKINTA -> ONGELMAN KIELTÄMINEN,

Lisätiedot

Päihteet ja vanhemmuus

Päihteet ja vanhemmuus Miten auttaa päihderiippuvaista äitiä ja lasta 14.3.2016 Pirjo Selin Vastaava sosiaalityöntekijä Avopalveluyksikkö Aino Keski-Suomen ensi- ja turvakoti ry www.ksetu.fi Päihteet ja vanhemmuus Päihdeäiti

Lisätiedot

Tunnistaminen ja kohtaaminen

Tunnistaminen ja kohtaaminen Ari Terävä 23.11.2016 Tunnistaminen ja kohtaaminen Päihdetyön asiantuntijakoulutus Point Collage Addiktio ja riippuvuus Pidetään usein synonyymeinä, mutta... Addiktio on mielle- ja motivaatiojärjestelmän

Lisätiedot

Isän kohtaamisen periaatteita

Isän kohtaamisen periaatteita TOIMIVAT KÄYTÄNNÖT Isän kohtaamisen periaatteita Isä määrittelee itse avun tarpeensa Voimavarakeskeisyys Sukupuolisensitiivisyys Ennaltaehkäisevyys Matala kynnys Dialogisuus Nopeasti yhteys myös isään,

Lisätiedot

Kuntouttava asumispalvelu

Kuntouttava asumispalvelu Kuntouttava asumispalvelu Susanna Hietala, Jukka Hiissa Seinäjoki 30.9.2009 Kuntouttava asumismuoto Palveluasuminen/asumispalvelu vs. kuntouttava asumismuoto Yksikön sijainti Yksikön tilat Kodinomaisuus

Lisätiedot

MIELENTERVEYS- JA PÄIHDETYÖN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ

MIELENTERVEYS- JA PÄIHDETYÖN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ 1 MIELENTERVEYS- JA PÄIHDETYÖN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ opiskelijan nimi: ryhmä: työssäoppimisen vastaava opettaja: 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ MIELENTERVEYS- JA PÄIHDETYÖN OSAAMISALASSA

Lisätiedot

Sijoitetun lapsen ja hänen perheensä tukeminen ja jälleenyhdistäminen - SOS-Lapsikylä ry:n kehittämishanke

Sijoitetun lapsen ja hänen perheensä tukeminen ja jälleenyhdistäminen - SOS-Lapsikylä ry:n kehittämishanke Sijoitetun lapsen ja hänen perheensä tukeminen ja jälleenyhdistäminen - SOS-Lapsikylä ry:n kehittämishanke SOS-LAPSIKYLÄ RY Vuonna 1962 perustettu SOS-Lapsikylä ry on osa maailmanlaajuista SOS Children

Lisätiedot

RAY TUKEE BAROMETRI Tietoa järjestöille

RAY TUKEE BAROMETRI Tietoa järjestöille RAY TUKEE BAROMETRI 2016 Tietoa järjestöille MIKÄ RAY TUKEE -BAROMETRI ON? Raha-automaattiyhdistyksen suunnittelema RAY tukee -barometri on erityyppisten järjestöjen ja avustuskohteiden kohderyhmille suunnattu,

Lisätiedot

Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE

Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE Valma-hanke 2004-2005 Lastensuojelullisen huolen arvioinnin työväline on kokonaisuudessaan tarkoitettu välineeksi silloin

Lisätiedot

Kuntien työskentelyn purku Maarit Kairala esosiaalityön maisterikoulutus -hanke, projektipäällikkö/ yliopisto-opettaja

Kuntien työskentelyn purku Maarit Kairala esosiaalityön maisterikoulutus -hanke, projektipäällikkö/ yliopisto-opettaja Kuntien työskentelyn purku Maarit Kairala esosiaalityön maisterikoulutus -hanke, projektipäällikkö/ yliopisto-opettaja Maarit Kairala marit.kairala@ulapland.fi Miten kunnat varautuvat kansalliseen tietojärjestelmään?

Lisätiedot

SOSIAALITYÖN MAHDOLLISUUKSIA

SOSIAALITYÖN MAHDOLLISUUKSIA SOSIAALITYÖN MAHDOLLISUUKSIA Päihdealan sosiaalityön päivä 22.11.2012 Aulikki Kananoja ESITYKSEN JÄSENNYS Kulttuurinen muutos ( William Ogburn) Globaali ympäristö Väestörakenteen muutos Suomalaisen hyvinvointipolitiikan

Lisätiedot

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN 1(5) NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN Ammattitaitovaatimukset : tunnistaa sosiaalista vahvistamista tarvitsevan nuoren ja/tai hallitsee varhaisen tukemisen ja kohtaamisen menetelmiä pystyy toimimaan moniammatillisessa

Lisätiedot

Tervetuloa päihdekuntoutukseen

Tervetuloa päihdekuntoutukseen Tervetuloa päihdekuntoutukseen Opaslehtinen lääke/huume katkaisuhoidon tueksi Porin psykososiaaliset laitospalvelut Tervetuloa päihdekuntoutukseen Porin psykososiaalisiin laitospalveluihin. Olet tulossa

Lisätiedot

Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä!

Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä! Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä! Reetta Kekkonen Tiimin prosessit Oppiva työprosessi YHTEISÖLLISET PROSESSIT Taidot + valmiudet Reetta Kekkonen Rakenne Foorumit TIIMI / HENKILÖSTÖ VUOROVAIKUTUS

Lisätiedot

SENSO PROJEKTI. Taustaa

SENSO PROJEKTI. Taustaa SENSO PROJEKTI Taustaa Mistä tarve muutokseen? 1. asukas/asiakas tulee tietoiseksi oikeuksistaan (seksuaalioikeudet) ja kokee, että hänen oikeutensa eivät toteudu ja vaatii muutosta. 2. henkilökunnassa

Lisätiedot

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Julkisessa keskustelussa nostetaan ajoittain esille väitteitä siitä, haluavatko miehet vai naiset seksiä useammin ja joutuvatko jotkut elämään seksuaalisessa

Lisätiedot

Toimiva työyhteisö DEMO

Toimiva työyhteisö DEMO Toimiva työyhteisö DEMO 7.9.6 MLP Modular Learning Processes Oy www.mlp.fi mittaukset@mlp.fi Toimiva työyhteisö DEMO Sivu / 8 TOIMIVA TYÖYHTEISÖ Toimiva työyhteisö raportti muodostuu kahdesta osa alueesta:

Lisätiedot

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012 Se on vähän niin kuin pallo, johon jokaisella on oma kosketuspinta, vaikka se on se sama pallo Sosiaalityön, varhaiskasvatuksen ja perheen kokemuksia päiväkodissa tapahtuvasta moniammatillisesta yhteistyöstä

Lisätiedot

Asiakkaan kohtaaminen, dialogisuus, arvot ja etiikka MISTÄ HYVÄ KESKUSTELUILMAPIIRI TEHDÄÄN?

Asiakkaan kohtaaminen, dialogisuus, arvot ja etiikka MISTÄ HYVÄ KESKUSTELUILMAPIIRI TEHDÄÄN? Asiakkaan kohtaaminen, dialogisuus, arvot ja etiikka 20.1.11 kimmo.karkia@phnet.fi MISTÄ HYVÄ KESKUSTELUILMAPIIRI TEHDÄÄN? Mikäauttaa asiakastyössä Asiakas itse 40% Onnistunut vuorovaikutussuhde 30% Toivon

Lisätiedot

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43 OPINNÄYTETYÖN KUVAILULEHTI Tekijä(t) SUKUNIMI, Etunimi ISOVIITA, Ilari LEHTONEN, Joni PELTOKANGAS, Johanna Työn nimi Julkaisun laji Opinnäytetyö Sivumäärä 43 Luottamuksellisuus ( ) saakka Päivämäärä 12.08.2010

Lisätiedot

LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ

LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ 1 LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ n nimi: Ryhmä: Työssäoppimisen vastaava opettaja: 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN

Lisätiedot

Vapaaehtoisuus, vertaisuus ja kokemusasiantuntijuus järjestöjen voimavara?

Vapaaehtoisuus, vertaisuus ja kokemusasiantuntijuus järjestöjen voimavara? Vapaaehtoisuus, vertaisuus ja kokemusasiantuntijuus järjestöjen voimavara? Järjestötyöpaja I, 18.8.2015 Jouni Puumalainen ja Päivi Rissanen, MTKL Puumalainen, Rissanen 2015 1 Osatutkimuksen tavoitteet

Lisätiedot

KUNTOUTUMISEN TUKEMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ

KUNTOUTUMISEN TUKEMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ 1 KUNTOUTUMISEN TUKEMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ opiskelijan nimi: ryhmä: työssäoppimisen vastaava opettaja: 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ KUNTOUTUMISEN TUKEMISEN TUTKINNON OSASSA / NÄYTÖN

Lisätiedot

SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA 79/ 011/ 2014 AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSAN SUORITTAJA: RYHMÄTUNNUS / RYHMÄN OHJAAJA:

SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA 79/ 011/ 2014 AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSAN SUORITTAJA: RYHMÄTUNNUS / RYHMÄN OHJAAJA: Turun Aikuiskoulutuskeskus Kärsämäentie 11, 20360 Turku 0207 129 200 www.turunakk.fi SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA 79/ 011/ 2014 AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSA: MIELENTERVEYS

Lisätiedot

Väkivaltaan puuttuminen naisten parissa tehtävässä päihdetyössä

Väkivaltaan puuttuminen naisten parissa tehtävässä päihdetyössä Väkivaltaan puuttuminen naisten parissa tehtävässä päihdetyössä 11.9.2013 Lolan Lindroos Kouluttaja Uudenmaan palvelualue Helsingin palveluyksikkö 1 Puuttuminen väkivaltaan on välittämistä! Epäily ja tunnistaminen

Lisätiedot

LAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU

LAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU LAADULLINEN TUTKIMUS Hanna Vilkka 1 LAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU Hermeneuttinen tieteenihanne: intentionaaliset selitykset, subjektiivisuus, sanallinen/käsitteellinen tarkastelutapa, metodien moneus.

Lisätiedot

Mielenterveys voimavarana

Mielenterveys voimavarana Mielenterveys voimavarana Mielenterveydestä on esitetty aikojen kuluessa useita erilaisia näkemyksiä. Moderni määritelmä mielenterveydestä on terveyslähtöinen eli salutogeeninen. Mielenterveys nähdään

Lisätiedot

Politiikka-asiakirjojen retoriikan ja diskurssien analyysi

Politiikka-asiakirjojen retoriikan ja diskurssien analyysi Politiikka-asiakirjojen retoriikan ja diskurssien analyysi Perustuu väitöskirjaan Sukupuoli ja syntyvyyden retoriikka Venäjällä ja Suomessa 1995 2010 Faculty of Social Sciences Näin se kirjoitetaan n Johdanto

Lisätiedot

Terveysasemien asiakasvastaava -toiminta

Terveysasemien asiakasvastaava -toiminta Terveysasemien asiakasvastaava -toiminta Palvelumuotoilulla parempia palveluita riskiryhmille II -hanke Halko-koulutus 12.11.2015 Tarve ja kohderyhmä Tarve kehittää terveysasemien työtä vastaamaan paremmin

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/ TERVEYSLAUTAKUNTA

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/ TERVEYSLAUTAKUNTA HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/2010 1 5 15.12.2009 pöydälle pantu asia LAUSUNTO ALOITTEESTA PÄIHDERIIPPUVAISTEN LÄÄKKEETTÖMÄN YHTEISÖHOIDON MAHDOLLISTAMISESTA Terke 2009-2578 Esityslistan asia TJA/5 TJA

Lisätiedot

1. Sosiaali- ja terveysalan toimijat kunnioittavat asiakkaidensa ja potilaidensa ihmisarvoa ja perusoikeuksia

1. Sosiaali- ja terveysalan toimijat kunnioittavat asiakkaidensa ja potilaidensa ihmisarvoa ja perusoikeuksia 1. Sosiaali- ja terveysalan toimijat kunnioittavat asiakkaidensa ja potilaidensa ihmisarvoa ja perusoikeuksia Ihmisarvon kunnioittaminen ja siihen liittyen yhdenvertaisuus, syrjimättömyys ja yksityisyyden

Lisätiedot

Miestyö on työtä, jonka kohteena ja lähtökohtana on mies itse

Miestyö on työtä, jonka kohteena ja lähtökohtana on mies itse MIESTYÖ Miestyön keskus Miestyö on työtä, jonka kohteena ja lähtökohtana on mies itse Myyteissä mies on... itsenäinen, ei tarvitse muiden apua ei näytä tunteitaan, ei pelkää vahva ja osaava käyttää tarvittaessa

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspalvelut nuorten syrjäytymisen ehkäisyn tukena. Elina Palola, STM

Sosiaali- ja terveyspalvelut nuorten syrjäytymisen ehkäisyn tukena. Elina Palola, STM Sosiaali- ja terveyspalvelut nuorten syrjäytymisen ehkäisyn tukena Elina Palola, STM Syrjäytymisen ehkäisy aloitetaan usein liian myöhään Raskaita lastensuojelutoimia joudutaan tekemään aivan liikaa: ongelmiin

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Työhyvinvointikysely 2014 Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 Yleistä Työhyvinvointikyselyyn 2014 vastasi 629 työntekijää (579 vuonna 2013) Vastausprosentti oli 48,7 % (vuonna

Lisätiedot

Antavatko Kelan standardit mahdollisuuden toteuttaa hyvää kuntoutusta mielenterveysongelmaisille? Anne Lemmetty

Antavatko Kelan standardit mahdollisuuden toteuttaa hyvää kuntoutusta mielenterveysongelmaisille? Anne Lemmetty Antavatko Kelan standardit mahdollisuuden toteuttaa hyvää kuntoutusta mielenterveysongelmaisille? 15.10.2013 Anne Lemmetty Antavatko Kelan standardit mahdollisuuden toteuttaa hyvää kuntoutusta mielenterveysongelmaisille?

Lisätiedot

Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset

Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset Päivystys ja muut 24/7 - palvelut - seminaari Laajavuori 11.5.2016 Hanketyöntekijä Päivi Koikkalainen Keski-Suomen SOTE 2020 hanke & Keski-Suomen shp/campus

Lisätiedot

LUOTTAMUSHENKILÖT: Raili Kerola, Tuula Mäntymäki, Riitta Liinamaa, Riitta Toivonen, Reino Rissanen, Maria Riitta Laukkanen Veteläinen.

LUOTTAMUSHENKILÖT: Raili Kerola, Tuula Mäntymäki, Riitta Liinamaa, Riitta Toivonen, Reino Rissanen, Maria Riitta Laukkanen Veteläinen. PUIMALA: Asiakaslähtöinen palvelu kunnassa LUOTTAMUSHENKILÖT: Raili Kerola, Tuula Mäntymäki, Riitta Liinamaa, Riitta Toivonen, Reino Rissanen, Maria Riitta Laukkanen Veteläinen. Mitä tarkoittaa asiakaslähtöinen

Lisätiedot

Turvallisten perheiden Päijät Häme projekti Lahden ensi- ja turvakoti ry.

Turvallisten perheiden Päijät Häme projekti Lahden ensi- ja turvakoti ry. TERVETULOA SEMINAARIIMME: LAPSI KUTSUU TURVALLISUUTEEN - mikä luo turvaa vauva- ja pikkulapsiperheiden kotielämään? Turvallisten perheiden Päijät Häme projekti Lahden ensi- ja turvakoti ry. Piirun verran

Lisätiedot

Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen työpajatoiminnassa

Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen työpajatoiminnassa Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen työpajatoiminnassa Riitta Kinnunen, asiantuntija Valtakunnallinen työpajayhdistys ry Etelä-Suomen työpajojen ALU-STARTTI 27.1.2016 Sovari tuottaa laadullista vaikutustietoa

Lisätiedot

Mainiemen kuntoutumiskeskuksen yhteistyötahoille suunnatun kyselyn tulokset ( )

Mainiemen kuntoutumiskeskuksen yhteistyötahoille suunnatun kyselyn tulokset ( ) Mainiemen kuntoutumiskeskuksen yhteistyötahoille suunnatun kyselyn tulokset (29.9.2011) Vastaajia yhteensä: 27 1. Mitkä sanat kuvaavat mielestäsi parhaiten Mainiemen kuntoutumiskeskuksen toimintaa? (N=19)

Lisätiedot

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset 1. Ohjaustyylit on hyvä tunnistaa itselleen ominaiset tavat ohjata opiskelijoita. on hyvä osata joustavasti muuttaa ohjaustyyliään erilaisiin tilanteisiin ja erilaisille opiskelijoille sopivaksi. Seuraavaksi

Lisätiedot

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus Outi Ståhlberg outi.stahlberg@mtkl.fi 050 3759 199 Laura Barck laura.barck@mtkl.fi 050 4007 605 Mielenterveyden keskusliitto, kuntoutus ja sopeutumisvalmennus

Lisätiedot

Sosiaalinen isännöinti. Alvari Palmi, asumisohjaaja Sanna Salopaju, asumisohjaaja

Sosiaalinen isännöinti. Alvari Palmi, asumisohjaaja Sanna Salopaju, asumisohjaaja Sosiaalinen isännöinti Alvari Palmi, asumisohjaaja Sanna Salopaju, asumisohjaaja 28.9.2015 Historia Asu Ite pilottihanke toteutettiin 1.3. 31.12.2010 omalla rahoituksella, yksi asukasohjaaja Varsinainen

Lisätiedot

Harjoite 1: Kysymyksiä valmentajalle lasten innostuksesta ja motivaatiosta

Harjoite 1: Kysymyksiä valmentajalle lasten innostuksesta ja motivaatiosta Harjoite 1: Kysymyksiä valmentajalle lasten innostuksesta ja motivaatiosta 30-60 minuuttia valmentajan aikaa, ja Harjoituslomake ja kynä noin 1-2 viikkoa oman työn tarkkailuun. Tavoitteet Harjoite on kokonaisvaltainen

Lisätiedot

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta 15.11.2013 Kristiina Alppivuori Johdanto Valtakunnallinen sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE on julkaisussaan

Lisätiedot

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen 26.10.2015 Pitkänimen sairaala, Psykoterapiapaja. Elina Kinnunen, asiantuntijalääkäri, Kela - vaikeavammaisten lääkinnällinen kuntoutus

Lisätiedot

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun.

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. RISKIARVIOINTILOMAKE 1. Henkilön nimi Pekka P. 2. Asia, jonka henkilö haluaa tehdä. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. 3. Ketä kutsutaan mukaan

Lisätiedot

Päihdetilannekysely Espoossa 3.3.-15.4.2014

Päihdetilannekysely Espoossa 3.3.-15.4.2014 Päihdetilannekysely Espoossa 3.3.-15.4.2014 Ota kantaa Espoon päihdetilanteeseen Kyselyllä kartoitettiin Espoon asukkaiden päihteisiin, tupakkaan ja rahapeleihin liittyviä näkemyksiä ja mielipiteitä päihdehaittojen

Lisätiedot

TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI

TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI Ennaltaehkäisevän lapsikeskeisen työmenetelmän kehittäminen ja työskentelyn keskeiset periaatteet vanhemman sairastaessa 1.Riski- eli

Lisätiedot

Etiikka. Hämeen päihdehuollon kuntayhtymä Kehittämispäivä 30.11.2007

Etiikka. Hämeen päihdehuollon kuntayhtymä Kehittämispäivä 30.11.2007 Etiikka Hämeen päihdehuollon kuntayhtymä Kehittämispäivä 30.11.2007 Wittgensteinin määritelmät etiikalle Etiikka on tutkimusta siitä, mikä on hyvää. Etiikka on tutkimusta siitä, mikä on arvokasta. Etiikka

Lisätiedot

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja Leikkiä oppia liikkua harjoitella syödä nukkua terapia koulu päiväkoti kerho ryhmä haluta inhota tykätä jaksaa ei jaksa Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa,

Lisätiedot

15 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN

15 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN Hyväksymismerkinnät 1 (5).5.2015 Tämä asiakirjan osio kuvaa ammattiosaamisen näyttöä. Näyttötutkinnossa tutkintotilaisuuden järjestelyt ja osaamisen arviointi toteutuvat sosiaali- ja terveysalan tutkintotoimikunnan

Lisätiedot

Mies Asiakkaana Mieslähtöisen työn kehittämisprosessi. Miessakit ry & Miestyön Osaamiskeskus 2011

Mies Asiakkaana Mieslähtöisen työn kehittämisprosessi. Miessakit ry & Miestyön Osaamiskeskus 2011 Mies Asiakkaana Mieslähtöisen työn kehittämisprosessi Miessakit ry:n raportteja 1/2011 Peter Peitsalo Annankatu 16 B 28 00120 Helsinki SISÄLLYS JOHDANTO... 5 MIESLÄHTÖISEN TYÖN KEHITTÄMISPROSESSI... 6

Lisätiedot

Työyhteisökonfliktin tasot ja niiden korjaaminen

Työyhteisökonfliktin tasot ja niiden korjaaminen Hilppa Kajaste 1 Työyhteisökonfliktin tasot ja niiden korjaaminen Mitä eri vaiheissa voisi tehdä? Työyhteisön hyvä tilanne Välittämisen kulttuurin ylläpitäminen Varhaista puuttumista kaivataan Työyhteisön

Lisätiedot

KUUSAMON KAUPUNGIN PÄIVÄKOTIEN LASTENTAR- HANOPETTAJIEN AMMATILLISEN KASVUN KOKE- MUKSIA KASVATUSKUMPPANUUSKOULUTUKSESTA

KUUSAMON KAUPUNGIN PÄIVÄKOTIEN LASTENTAR- HANOPETTAJIEN AMMATILLISEN KASVUN KOKE- MUKSIA KASVATUSKUMPPANUUSKOULUTUKSESTA KUUSAMON KAUPUNGIN PÄIVÄKOTIEN LASTENTAR- HANOPETTAJIEN AMMATILLISEN KASVUN KOKE- MUKSIA KASVATUSKUMPPANUUSKOULUTUKSESTA Jonna Kylli Terhi Manninen Oulun seudun ammattikorkeakoulu Tutkimuksen taustoja

Lisätiedot

Laaja 4-vuotistarkastus - Vanhempien kokemuksia laajasta 4- vuotistarkastuksesta. Tekijät: Lehto Marjo ja Lehto Sari

Laaja 4-vuotistarkastus - Vanhempien kokemuksia laajasta 4- vuotistarkastuksesta. Tekijät: Lehto Marjo ja Lehto Sari Laaja 4-vuotistarkastus - Vanhempien kokemuksia laajasta 4- vuotistarkastuksesta Tekijät: Lehto Marjo ja Lehto Sari Laaja 4-vuotistarkastus Opinnäytetyömme teoria pohjautuu laajaan 4- vuotistarkastukseen

Lisätiedot

Fenomenografia. Hypermedian jatko-opintoseminaari Päivi Mikkonen

Fenomenografia. Hypermedian jatko-opintoseminaari Päivi Mikkonen Fenomenografia Hypermedian jatko-opintoseminaari 12.12.2008 Päivi Mikkonen Mitä on fenomenografia? Historiaa Saksalainen filosofi Ulrich Sonnemann oli ensimmäinen joka käytti sanaa fenomenografia vuonna

Lisätiedot

Tutkimuspäiväkirja ja tutkimussuunnitelma Eeva Jokinen

Tutkimuspäiväkirja ja tutkimussuunnitelma Eeva Jokinen Tutkimuspäiväkirja ja tutkimussuunnitelma Eeva Jokinen Kääk!??? Idea! TUTKIMUSPÄIVÄKIRJA Empiirisessä tutkimuksessa tutkimustulokset saadaan tekemällä konkreettisia havaintoja tutkimuskohteesta ja analysoimalla

Lisätiedot

Osalliseksi omaan lähiyhteisöön Susanna Tero, Malike-toiminta

Osalliseksi omaan lähiyhteisöön Susanna Tero, Malike-toiminta Osalliseksi omaan lähiyhteisöön 1.12.2015 Susanna Tero, Malike-toiminta Kun YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskeva sopimus saatetaan Suomessa voimaan. Sopimus laajentaa esteettömyyden ja saavutettavuuden

Lisätiedot

Ihminen tarvitsee toista ihmistä voiko riippuvuuksista tulla rasite hyvinvoinnille?

Ihminen tarvitsee toista ihmistä voiko riippuvuuksista tulla rasite hyvinvoinnille? Ihminen tarvitsee toista ihmistä voiko riippuvuuksista tulla rasite hyvinvoinnille? Ylilääkäri Pekka Salmela A- klinikkasäätiö/pirkanmaa MTK:n työhyvinvointipäivät Tre 8/2013 Riippuvuus - addiktio Terve

Lisätiedot

Osaamisen kehittäminen avainasiakkaiden tarpeisiin Sote-johdon neuvottelupäivät 2.2.2016

Osaamisen kehittäminen avainasiakkaiden tarpeisiin Sote-johdon neuvottelupäivät 2.2.2016 Osaamisen kehittäminen avainasiakkaiden tarpeisiin Sote-johdon neuvottelupäivät 2.2.2016 Juha Luomala, Verson johtaja Risto Raivio, Päijät-Hämeen perusterveydenhuollon yksikön johtaja Työpajan tavoite,

Lisätiedot

Vainoaminen. Oikeudellisia ja psykologisia näkökulmia

Vainoaminen. Oikeudellisia ja psykologisia näkökulmia Vainoaminen Oikeudellisia ja psykologisia näkökulmia Vainoaminen Määritelmään kuuluu ajatus tarkoituksenmukaisesta, toiseen kohdistuvasta ei-toivotusta ja toistuvasta käyttäytymisestä, joka koetaan häiritsevänä,

Lisätiedot

FinFami Uusimaa ry Omaiset mielenterveyden tukena

FinFami Uusimaa ry Omaiset mielenterveyden tukena FinFami Uusimaa ry Omaiset mielenterveyden tukena Perustettu 1988 Toiminta alkanut vertaisryhmäperiaatteella Tällä hetkellä 13 työntekijää RAY:n tuella Omaisten tuki ja neuvonta: Neljä työntekijää Lapsiperhetyö

Lisätiedot

raportti Helena Inkinen, Pesäpuu ry

raportti Helena Inkinen, Pesäpuu ry NUORTEN KÄRKIFOORUMI 2016 Kuvat: Lapset ja nuoret kuvasivat elämänsä hyviä ja pahoja asioita, Iisalmi, 2006 M U K A N A : Oulun Vaikuttajat Veturointi-hanke Stadin Vahvat Vaikuttajat Osallisuuden Aika

Lisätiedot

Teoreettisen viitekehyksen rakentaminen

Teoreettisen viitekehyksen rakentaminen Teoreettisen viitekehyksen rakentaminen Eeva Willberg Pro seminaari ja kandidaatin opinnäytetyö 26.1.09 Tutkimuksen teoreettinen viitekehys Tarkoittaa tutkimusilmiöön keskeisesti liittyvän tutkimuksen

Lisätiedot

Yhdessä parempi. miksi yksinäisyydestä on niin vaikea päästä irti?

Yhdessä parempi. miksi yksinäisyydestä on niin vaikea päästä irti? Yhdessä parempi miksi yksinäisyydestä on niin vaikea päästä irti? PhD. Niina Junttila, Dosentti (kasvatuspsykologia, tilastomenetelmät) Oppimistutkimuksen keskus (OTUK), Opettajankoulutuslaitos & Lapsi-

Lisätiedot

Päihde- ja mielenterveystyön ammatillinen ja vertaiskokemus yhdessä - Kokemus yhdistävänä tekijänä ammattilaisen ja asiakkaan välillä

Päihde- ja mielenterveystyön ammatillinen ja vertaiskokemus yhdessä - Kokemus yhdistävänä tekijänä ammattilaisen ja asiakkaan välillä Päihde- ja mielenterveystyön ammatillinen ja vertaiskokemus yhdessä - Kokemus yhdistävänä tekijänä ammattilaisen ja asiakkaan välillä Valtakunnalliset päihde- ja mielenterveyspäivät 10.10.2013 Tiina Saarinen

Lisätiedot

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten Kasvun tukeminen ja ohjaus Sivu 1(13) Arvioinnin kohde Arviointikriteerit 1. Työprosessin hallinta Suunnitelmallinen työskentely Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot Tutkinnon suorittaja:

Lisätiedot

KIINNOSTUS, KUNNIOITUS, MYÖTÄTUNTO - - LAPSEN JA VANHEMMUUDEN

KIINNOSTUS, KUNNIOITUS, MYÖTÄTUNTO - - LAPSEN JA VANHEMMUUDEN KIINNOSTUS, KUNNIOITUS, MYÖTÄTUNTO - - LAPSEN JA VANHEMMUUDEN TUKEMISEN ASENNE LASTEN SUOJELUN KESÄPÄIVÄT 10.6.2015 1 Jukka Mäkelä Lastenpsykiatri, lasten ja vanhempi-lapsisuhteiden psykoterapeutti Erityisasiantuntija,

Lisätiedot

Sosiaaliasiamiehen selvitys. Sipoon vammaisneuvosto 28.4.2016

Sosiaaliasiamiehen selvitys. Sipoon vammaisneuvosto 28.4.2016 Sosiaaliasiamiehen selvitys Sipoon vammaisneuvosto 28.4.2016 Sosiaalialan osaamiskeskus Verson Sosiaaliasiamiehet sosiaaliasiamiestoiminta VTM Ritva Liukonen ja YTM Anne Korpelainen Toimipisteet Lahti:

Lisätiedot

HENKINEN VALMENNUS MITÄ, MIKSI JA MITEN? Satu Kaski PsL, urheilupsykologi Huippu-urheiluseminaari 17.11.2012 Kotka

HENKINEN VALMENNUS MITÄ, MIKSI JA MITEN? Satu Kaski PsL, urheilupsykologi Huippu-urheiluseminaari 17.11.2012 Kotka HENKINEN VALMENNUS MITÄ, MIKSI JA MITEN? Satu Kaski PsL, urheilupsykologi Huippu-urheiluseminaari 17.11.2012 Kotka SISÄLTÖ Henkinen valmennus mitä? (tavoitteista, keinot ym) Mitä henkinen valmennus edellyttää

Lisätiedot

0 6v. 7 12v. 13 15v. 16 19v. 20 24v. 25 29v. Yhteensä 2007 4469 3987 2394 3377 4684 4040 22951 2012 4800 3908 1989 3155 4780 4218 22850

0 6v. 7 12v. 13 15v. 16 19v. 20 24v. 25 29v. Yhteensä 2007 4469 3987 2394 3377 4684 4040 22951 2012 4800 3908 1989 3155 4780 4218 22850 TURVALLISUUSSUUNNITELMA NUORTEN SYRJÄYTYMISEN EHKÄISY 1. SYRJÄYTYMISEN TILANNEKUVA Tässä analyysivaiheen yhteenvedossa kuvataan lyhyesti syrjäytymiseen liittyvien tekijöiden nykytilaa. Aluksi määritellään

Lisätiedot

* sanaton viestintä kehon kautta. perheessä * koulutus ja ammattiidentiteetti. * opitut mallit ajatella, tuntea ja toimia

* sanaton viestintä kehon kautta. perheessä * koulutus ja ammattiidentiteetti. * opitut mallit ajatella, tuntea ja toimia KOULUTTAJAN VUOROVAIKUTUSTAIDOT/ PALOTARUS 2010- suurleiri /T.Laurén Persoonallisuus (Tony Dunderfelt, 2009): FYYSINEN MINÄ SOSIAALINEN MINÄ * suhde omaan kehoon * sanaton viestintä kehon kautta * asema

Lisätiedot

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Vanhustyö 2015 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Lähde: Laatusuositus 2013 2 Tavoitteena ikäystävällinen Suomi Seitsemän teema-aluetta ikäystävällisen Suomen rakentamiseksi

Lisätiedot

RAY TUKEE BAROMETRIN KYSELYLOMAKE Rauman MTY Friski Tuult ry

RAY TUKEE BAROMETRIN KYSELYLOMAKE Rauman MTY Friski Tuult ry Tässä kyselyssä järjestötoiminta = Rauman Friski Tuult ry:n toiminta Kyselyitä lähetettiin marraskuussa yhdistyksen jäsenkirjeen mukana kappaletta. Kyselyn vastausprosentti oli, % JÄRJESTÖTOIMINTAAN OSALLISTUMINEN

Lisätiedot

ETIIKKA OHJAUS- JA NEUVONTATYÖSSÄ

ETIIKKA OHJAUS- JA NEUVONTATYÖSSÄ ETIIKKA OHJAUS- JA NEUVONTATYÖSSÄ Opin Ovi-hanke Kotka Mervi Friman 11.12.2012 Mervi Friman 2012 1 AMMATTIETIIKKA Ammattikunnan reflektiota yhteiskuntamoraalin raameissa, oman ammattikunnan lähtökohdista

Lisätiedot

AUTA LASTA AJOISSA MONIAMMATILLISESSA YHTEISTYÖSSÄ EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN TAVOITTEET JA PERIAATTEET

AUTA LASTA AJOISSA MONIAMMATILLISESSA YHTEISTYÖSSÄ EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN TAVOITTEET JA PERIAATTEET AUTA LASTA AJOISSA MONIAMMATILLISESSA YHTEISTYÖSSÄ EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN TAVOITTEET JA PERIAATTEET Etelä-Suomen aluehallintovirasto Marja-Leena Stenroos 29.4.2014 EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN KÄSITE Käsite

Lisätiedot

Kotikuntoutuksen rooli liikkuvissa palveluissa

Kotikuntoutuksen rooli liikkuvissa palveluissa Kotikuntoutuksen rooli liikkuvissa palveluissa Koulutuspäivä Liikkuvat työryhmät mielenterveystyössä 27.3.2007 Vaasa, Jarkko Pirttiperä (Pohjanmaa hanke) KUNTOUTUKSEN KÄSITE Kuntoutus = jonkun selkeästi

Lisätiedot

SYNNYTYSKESKUSTELU. Kätilöopiston Sairaala synnytysosasto 14. 1/2015. N. Harjunen. M-L. Arasmo. M. Tainio.

SYNNYTYSKESKUSTELU. Kätilöopiston Sairaala synnytysosasto 14. 1/2015. N. Harjunen. M-L. Arasmo. M. Tainio. SYNNYTYSKESKUSTELU Kätilöopiston Sairaala synnytysosasto 14. 1/2015. N. Harjunen. M-L. Arasmo. M. Tainio. Synnytyskeskustelu käydään lapsivuodeosastoilla ennen perheen kotiutumista ja tähän hetkeen on

Lisätiedot

Dokumenttia hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/

Dokumenttia hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/ FSD2387 GERONTOLOGINEN SOSIAALITYÖ: HAASTATTELUAINEISTO 2000 FSD2387 GERONTOLOGICAL SOCIAL WORK: INTERVIEWS 2000 Tämä dokumentti on osa yllä mainittua Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua

Lisätiedot

Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen työpajatoiminnassa

Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen työpajatoiminnassa Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen työpajatoiminnassa Riitta Kinnunen, asiantuntija Valtakunnallinen työpajayhdistys ry Valtakunnalliset työpajapäivät 27.4.2016 Sovari sosiaalisen vahvistumisen

Lisätiedot

LUOVA JA TOIMINNALLINEN LÄHIHOITAJA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ

LUOVA JA TOIMINNALLINEN LÄHIHOITAJA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ 1 LUOVA JA TOIMINNALLINEN LÄHIHOITAJA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ opiskelijan nimi: ryhmä: työssäoppimisen vastaava opettaja: 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ LUOVA JA TOIMINNALLINEN LÄHIHOITAJA

Lisätiedot

Tukiohjelman vaikutukset irtisanottujen työllistymiseen ja hyvinvointiin

Tukiohjelman vaikutukset irtisanottujen työllistymiseen ja hyvinvointiin Tukiohjelman vaikutukset irtisanottujen työllistymiseen ja hyvinvointiin Anu Hakonen, Riitta Rönnqvist & Matti Vartiainen, Aalto-yliopisto Työsuojelurahaston Tutkimus tutuksi aamukahvitilaisuus 29.1.2016

Lisätiedot

Työllistymisen voimavarat -mittarin kokeilun alustavia tuloksia

Työllistymisen voimavarat -mittarin kokeilun alustavia tuloksia Työllistymisen voimavarat -mittarin kokeilun alustavia tuloksia Arja Kurvinen & Arja Jolkkonen Karjalan tutkimuslaitos NÄKÖKULMIA OSALLISTAVAAN TYÖLLISYYSPOLITIIKKAAN JA SOSIAALITURVAAN - Pohjois-Karjalan

Lisätiedot

Käsitteistä. Reliabiliteetti, validiteetti ja yleistäminen. Reliabiliteetti. Reliabiliteetti ja validiteetti

Käsitteistä. Reliabiliteetti, validiteetti ja yleistäminen. Reliabiliteetti. Reliabiliteetti ja validiteetti Käsitteistä Reliabiliteetti, validiteetti ja yleistäminen KE 62 Ilpo Koskinen 28.11.05 empiirisessä tutkimuksessa puhutaan peruskurssien jälkeen harvoin "todesta" ja "väärästä" tiedosta (tai näiden modernimmista

Lisätiedot

Varhainen tukihyvinvoinnin. lapselle

Varhainen tukihyvinvoinnin. lapselle Tiedosta hyvinvointia Varhaisen tuen tutkimus ja kehittäminen 1 Varhainen tukihyvinvoinnin edellytys lapselle KT, erikoistutkija Liisa Heinämäki Stakes Liisa Heinämäki Tiedosta hyvinvointia Varhaisen tuen

Lisätiedot

Ikäihmisten asuminen ja yhteisöllisyys miten yhteisöllisyys voi tukea ikäihmisten toimintakykyisyyttä?

Ikäihmisten asuminen ja yhteisöllisyys miten yhteisöllisyys voi tukea ikäihmisten toimintakykyisyyttä? Ikäihmisten asuminen ja yhteisöllisyys miten yhteisöllisyys voi tukea ikäihmisten toimintakykyisyyttä? TALOYHTIÖN VARAUTUMINEN ASUKKAIDEN IKÄÄNTYMISEEN -seminaari vanhustyön johtaja Oulun kaupunki Oulun

Lisätiedot

Tutkimus- ja kehittämistoiminnan strategia Hallitus hyväksynyt

Tutkimus- ja kehittämistoiminnan strategia Hallitus hyväksynyt Tutkimus- ja kehittämistoiminnan strategia 2016 2020 Hallitus hyväksynyt 1.2.2016 Tutkimus-kehittämistoiminnan strategia kertoo 1) Toiminta-ajatuksemme (Miksi olemme olemassa?) 2) Arvomme (Mikä meille

Lisätiedot

Suomalaisen jääkiekon strategia 2014-2018

Suomalaisen jääkiekon strategia 2014-2018 Suomalaisen jääkiekon strategia 2014-2018 SUOMALAISEN JÄÄKIEKON STRATEGIA 2014 2018 Strategian päämäärä: Jääkiekkoperheen monipuolinen kasvattaminen Toimintaa ohjaavat arvot: Kunnioitus Yhteisöllisyys

Lisätiedot

Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet. Johdanto

Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet. Johdanto Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet 1 (5) Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet Johdanto n ja Imatran kaupungin kotihoidon toiminta perustuu lakiin sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista,

Lisätiedot

Psykologinen tutkimus päihteiden vaikutuksesta opiskeluun

Psykologinen tutkimus päihteiden vaikutuksesta opiskeluun Psykologinen tutkimus päihteiden vaikutuksesta opiskeluun Tekijät: Kristian Lehtiniittu, Linda Törnström, Julia Meritähti Esityspäivä: 5.2.2016 Psykologia kurssi 7 1 Sisällysluettelo 1. Johdanto 1 1.1

Lisätiedot

Etelä- ja Pohjois-Nokian perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma 1

Etelä- ja Pohjois-Nokian perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma 1 Etelä- ja Pohjois-Nokian perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma 1 SISÄLLYSLUETTELO 2. Sisällysluettelo 3. Prosessi 4. Toiminta-ajatus 5. Arvot 6. Lapsilähtöisyys 7. Oppimisympäristö 8. Leikkiminen

Lisätiedot

TIIMITYÖSKENTELY ( 1 + 1 + 1 pv )

TIIMITYÖSKENTELY ( 1 + 1 + 1 pv ) Karl-Magnus Spiik Ky Tiimityöskentely / sivu 1 TIIMITYÖSKENTELY ( 1 + 1 + 1 pv ) Asiakas: Ryhmä: Uusi päiväkoti Koko henkilöstö Tämän kolmiosaisen valmennuksen päätavoitteena on tiimityöskentelyn kehittäminen.

Lisätiedot

IHANTEET JA ARKI PÄIHTEIDEN KÄYTÖN PUHEEKSIOTTOTILANTEISSA PÄIVYSTYSVASTAANOTOILLA

IHANTEET JA ARKI PÄIHTEIDEN KÄYTÖN PUHEEKSIOTTOTILANTEISSA PÄIVYSTYSVASTAANOTOILLA IHANTEET JA ARKI PÄIHTEIDEN KÄYTÖN PUHEEKSIOTTOTILANTEISSA PÄIVYSTYSVASTAANOTOILLA Minna-Maria Behm, TtT, henkilöstöasiantuntija Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Pykälistä käytäntöön: ehkäisevän

Lisätiedot

EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA

EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA Yhteinen ote alkoholi-, huume- ja rahapelihaittojen sekä tupakoinnin vähentämiseen EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA Alkoholin aiheuttamia kuolemia on yli 40 %

Lisätiedot

Yhteenveto saattohoidon arvioinneista

Yhteenveto saattohoidon arvioinneista Yhteenveto saattohoidon arvioinneista Yhteenvedossa käytetyt Saattohoidon arviointilomakkeet on jaettu yksiköissä Kouvolassa ja Eksoten alueella. Lomakkeita on jaettu omaisille vuosina 2009 2010 ja yhdistykselle

Lisätiedot

Työntekijöiden ja vanhempien näkemyksiä Toimiva lapsi & perhe työmenetelmistä Lapin sairaanhoitopiirin alueella

Työntekijöiden ja vanhempien näkemyksiä Toimiva lapsi & perhe työmenetelmistä Lapin sairaanhoitopiirin alueella Työntekijöiden ja vanhempien näkemyksiä Toimiva lapsi & perhe työmenetelmistä Lapin sairaanhoitopiirin alueella Tutkija Heli Niemi Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalveluiden seudullinen kehittäminen

Lisätiedot

Paja 3, Tampere

Paja 3, Tampere Paja 3, Tampere 3.12.2015 Aikataulu 9.15-9.30 Aamukahvit 9.30-9.45 Tervetuloa 9.45-11.30 Kotitehtävän purku 11.30-12.15 Lounas 12.15-13.30 Työskentelyä 13.30-14.00 Pajojen arviointi 14.00 14.15 Kahvi 14.15-14.30

Lisätiedot

Kuinka kohtaat seksuaalisuutta loukkaavan väkivallan ja kaltoinkohtelun uhrin

Kuinka kohtaat seksuaalisuutta loukkaavan väkivallan ja kaltoinkohtelun uhrin Kuinka kohtaat seksuaalisuutta loukkaavan väkivallan ja kaltoinkohtelun uhrin Uhrin auttamisen lähtökohtana on aina empaattinen ja asiallinen kohtaaminen. Kuuntele ja usko siihen, mitä uhri kertoo. On

Lisätiedot

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto Oppilashuolto on oppilaiden fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtimista. Oppilashuolto kuuluu kaikille kouluyhteisössä

Lisätiedot