Löydä oma tarinasi -ryhmämalli. Ammatillisesti ohjatut vertaistukiryhmät nuorille ja nuorille aikuisille. Ryhmänohjaajan opas

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Löydä oma tarinasi -ryhmämalli. Ammatillisesti ohjatut vertaistukiryhmät nuorille ja nuorille aikuisille. Ryhmänohjaajan opas"

Transkriptio

1 Löydä oma tarinasi -ryhmämalli Ammatillisesti ohjatut vertaistukiryhmät nuorille ja nuorille aikuisille Ryhmänohjaajan opas

2 Suomen Mielenterveysseura Suomen Mielenterveysseura on kansanterveys- ja kansalaisjärjestö. Seura edistää Suomessa asuvien mielenterveyttä, tekee ehkäisevää mielenterveystyötä ja rakentaa vapaaehtoisen kansalaistoiminnan edellytyksiä mielenterveyden alueella. Yhteystiedot: Suomen Mielenterveysseura Maistraatinportti 4 A Helsinki puhelin (09) Kirjoittaja: Camilla Djupsund Kustantaja: Suomen Mielenterveysseura Julkaisija: Suomen Mielenterveysseura Lisätietoja: Suomen Mielenterveysseura ISBN: Ulkoasu ja taitto: Jarkko Hyppönen Paino: Painojussit Oy

3 Sisällysluettelo Lukijalle...4 Löydä oma tarinasi -malli nuorten tukena... 5 Mallin tavoitteet... 5 Vertaistuen voima... 6 Ryhmän ohjaamisen periaatteet... 7 Suomen Mielenterveysseuran nuorten parissa tehtävän työn kriteerit... 7 Mielenterveysseuran ryhmätoiminnan linjaukset... 8 Löydä oma tarinasi -ryhmänohjaajan rooli ja tehtävät... 9 Löydä oma tarinasi -ryhmätoiminnan organisointi Kohderyhmä...10 Haku- ja valintaprosessi...10 Ryhmän koko...11 Ryhmän rakenne...11 Löydä oma tarinasi -ryhmämallin sisältö...12 Taulukko: Löydä oma tarinasi -ryhmän sisältö Löydä oma tarinasi -ryhmäkohtainen sisältökuvaus Ryhmäkerta Elämäntarinat Ryhmäkerta Elämäntarinat ja niiden vaikutukset Ryhmäkerta Oma nykytilanne ja vointi Ryhmäkerta Mielen hyvinvointi ja arjessa jaksaminen Ryhmäkerta Minä itse Ryhmäkerta Minä ja muut Ryhmäkerta Tunteet Ryhmäkerta Suorituspaineet ja elämänhallinta Ryhmäkerta Elämäntyytyväisyys ja selviytymiskeinot Ryhmäkerta Tulevaisuus Ryhmäkerta Jatkotapaaminen (kolmen kuukauden tauon jälkeen)...27 Löydä oma tarinasi -ryhmien arviointi ja seuranta Osallistuneiden palautetta myönteisistä vaikutuksista Ohjaajien näkemyksiä ryhmän myönteisistä vaikutuksista Mallin vahvuudet Lisätietoa...30 Liite 1: Vertaistukiryhmään hakeneiden haastattelurunko... 31

4 Lukijalle Löydä oma tarinasi on Suomen Mielenterveysseuran rekisteröimä ryhmämalli nuorten tukemiseksi. Tällä matalan kynnyksen ryhmätoiminnalla pyritään edistämään mielenterveyttä sekä ehkäisemään mielenterveyden ongelmia ja syrjäytymistä. Ammatillisesti ohjatut Löydä oma tarinasi -ryhmät on suunnattu nuorille ja nuorille aikuisille, jotka kokevat ahdistusta, alakuloa, yksinäisyyttä ja tuen tarvetta. Ryhmiä järjestetään eri-ikäisille sisältöä räätälöidysti muokaten ja niiden myötä pyritään tarjoamaan apua laajalle kohderyhmälle. Löydä oma tarinasi -vertaistukiryhmät ovat olleet osa Mielenterveysseuran toimintaa vuodesta Kyseistä ryhmätoimintaa laajennetaan eri puolille Suomea vuosina Yhteisvastuuvaroin yhteistyössä paikallisten kriisikeskusten kanssa. Ryhmämallin levittämistä varten on laadittu tämä ryhmänohjaajan opas joka toimii työvälineenä ryhmiä ohjatessa. Ryhmien toiminta perustuu keskusteluun, vertaisuuteen ja voimavarakeskeisyyteen. Löydä oma tarinasi -ryhmä tarjoaa mahdollisuuden käsitellä omaan elämäntilanteeseen liittyviä asioita ohjatusti samanikäisten kesken. Koska tavoitteena on mielenterveyden tukeminen ja syrjäytymisen ennaltaehkäiseminen, pyritään nuoret ja nuoret aikuiset tavoittamaan silloin, kun ongelmien syvenemistä pystytään ehkäisemään tämän tyyppisellä interventiolla. Ryhmät voivat tarjota nuorille myös keinoja mielen hyvinvoinnin vahvistamiseksi jatkossakin. Tässä oppaassa esitellyt tavoitteet ja ryhmän sisällöllinen rakenne auttavat käytännön työtä. Ryhmän sisältöä ja käsiteltäviä aiheita räätälöidään osallistujien tuen tarpeiden, elämäntilanteiden ja toiveiden pohjalta, jotta keskustelut hyödyttäisivät mahdollisimman hyvin osallistujia. 4

5 Löydä oma tarinasi -malli nuorten tukena Mallin tavoitteet Ryhmien tavoitteena on tarjota nuorille mahdollisuus luottamuksellisessa vertaisryhmässä jakaa ajatuksia, kokemuksia ja näkökulmia itselle ajankohtaisista ja merkityksellisistä asioista, saada tukea ja löytää keinoja oman mielen hyvinvoinnin edistämiseen. Ryhmän rakenne, säännölliset tapaamiset ja prosessin kesto pitävät yllä asioiden käsittelyä, sitomatta liikaa aikaa ja voimia nuorten arjesta. Nuorten on useimmiten helppoa sitoutua tämän tyyppiseen toimintaan. Luottamuksellinen, keskustelua tukeva ilmapiiri, vertaisuuden kokeminen sekä pohdintaa ohjaavat kysymykset ja aiheet tukevat prosessia. Osallistujat pohtivat oman elämäntarinan pohjalta ryhmässä sitä, mitkä kokemukset ovat vaikuttaneet itseen ja elämään. Kun ryhmässä voi käydä läpi sekä koettuja vastoinkäymisiä että kantavia positiivisia kokemuksia, tulee tilaa hahmottaa ja keskittyä myös siihen, miten oman elämäntarinan toivoisi jatkuvan. Ryhmässä käsitellään elämäntarinoiden avulla sekä yksilöllisiä että osallistujille yhteisiä, itseen, elämänvaiheeseen ja jaksamiseen liittyviä kysymyksiä ja tekijöitä. Keskustelu ja aiheiden käsitteleminen etenee sillä tasolla, joka on osallistujille mahdollista ja hyödyllistä. Jokainen määrittelee itse sen, minkä verran ja millä tavalla kokee hyödylliseksi käsitellä omaa tilannetta. Huolet, epävarmuus ja aiemmat vaikeat kokemukset heijastuvat usein nykytilanteeseen. Tulevaisuuden hahmottaminen, suunnitteleminen ja rakentaminen voi tuntua vaikealta. Nuoret voivat tuntea olevansa jumissa, jolloin ei pysty näkemään vaihtoehtoja. Siksi sen hetkisen elämäntilanteen käsittelemisen lisäksi käsitellään myös menneitä kokemuksia, sitä, mikä omassa tarinassa vaikuttaa itseen ja elämään. Näin eteenpäin pääseminen voi mahdollistua. Ryhmässä pohditaan yhdessä millaiset tekijät omassa arjessa ja itsessä kantavat ja tukevat jaksamista, hyvinvointia ja mitkä kuluttavat. Osallistujien mahdollisuus vaikuttaa ryhmän sisältöön ja toteutukseen lisää sitoutumista. Yhtenä tavoitteena on myös lisätä osallistujien tietoa mielenterveyden edistämisestä, löytää keinoja tunnistaa ja käsitellä tunteita ja elämänkokemuksia, suunnitella tulevaa sekä ohjata osallistujia aktiivisesti ehkäisemään yksinäisyyttä ja masennusta. Tavoitteena on, että asioiden käsittelyn myötä nuorten subjektius, toimijuuden tunne, usko selviytymiseen ja tulevaisuuteen vahvistuisi. Kun kokemus hallinnan tunteesta vahvistuu, on helpompi nähdä oma vastuullisuutensa ja vaikuttamismahdollisuutensa omaan elämään ja hyvinvointiin. Osa toimintaa on palveluohjaus. Nuorten tuen tarve liittyy ajoittain käytännön asioihin ja kysymyksiin arjen- ja talouden hallinnasta, eduista, opiskelusta, työllistymisestä tai yksilöllisestä psykososiaalisesta tuesta. Tieto oman alueen palveluista ja palveluiden pariin ohjaaminen voi auttaa nuorta huolehtimaan omista eduistaan ja edistämään asi- 5

6 oita omassa arjessaan. Mikäli havaitaan, että nuori hyötyisi ryhmän päättymisen jälkeen jatkotuesta, auttavat ryhmänohjaajat sen etsimisessä. Ryhmätapaamisten rinnalla voidaan tarjota yksilöllisiä keskusteluja; resurssien salliessa 1-3 yksilökeskustelua osallistujaa kohden. Vertaistuen voima Löydä oma tarinasi -ryhmissä vertaisuus liittyy osallistujien samantyyppiseen elämäntilanteeseen, nuoruuteen, kokemuksiin ja tuen tarpeeseen. Monella on samanlaisia elämänkokemuksia, huolia ja mieltä painavia kysymyksiä, joiden jakamista ja käsittelyä pyritään ryhmäkeskusteluissa tukemaan. Yhä useammin Löydä oma tarinasi -ryhmään hakemisen syynä on kokemus yksin jäämisestä omien kokemusten kanssa. Sosiaalisen tuen puute on merkittävä riskitekijä nuorten syrjäytymiselle, pitkäaikaiselle masennukselle ja ongelmien syvenemiselle. Vaikka nuorella olisi turvallisia aikuisia verkostossaan, mutta samanikäisten ja samantyyppisessä tilanteessa olevien nuorten seura ja tuki uupuu, luo vertaisryhmä tilaisuuden keskustella asioista muiden kanssa. Yksinäiselle voi tunne ryhmään kuulumisesta olla vahvistava kokemus, joka voi rohkaista tavoittelemaan aktiivisemmin sosiaalisempaa elämää. Vertaistukiryhmässä tavoitellaan avoimen keskusteluilmapiirin ja luottamuksellisen yhteyden rakentumista osallistujien välille. Hyväksyvä ja kiireetön tunnelma helpottavat puhumista. Vertaistuki voi laajentaa ymmärrystä omista kokemuksista ja mahdollistaa uusia, vaihtoehtoisia ajatuksia ja tapoja käsitellä omaa tilannetta. Vertaisryhmässä saatu tuki antaa parhaimmillaan kokemuksen kohdatuksi, kuulluksi ja ymmärretyksi tulemisesta. 6

7 Ryhmän ohjaamisen periaatteet Löydä oma tarinasi -ryhmiä ohjaa aina työpari. Ryhmät voidaan toteuttaa myös kahden tahon välisenä yhteistyönä siten, että toinen ohjaaja on esimerkiksi paikallisen mielenterveysseuran tai kriisikeskuksen työntekijä ja toinen seurakunnan nuorisotyöntekijä, oppilastai opiskelijahuollon työntekijä, muu sosiaali- ja terveysalan ammattilainen tai koulutettu vapaaehtoistyöntekijä. Ohjaajat huolehtivat työparina ryhmän toimivuudesta, sisällöstä ja toiminnan rakenteista. Työparityöskentely mahdollistaa muun muassa yhteisen reflektoinnin ja toiminnan arvioinnin, joka on haastavissa ryhmissä myös työsuojelullinen asia. Tavoiteltavaa on että ohjaajilla on tukenaan työnohjaus. Menetelmänä ryhmissä käytetään keskustelua, alustuksia/psykoedukaatiota ja toiminnallisia menetelmiä. Ryhmät eivät ole psykoterapiaryhmiä, vaikka ryhmillä on terapeuttisia vaikutuksia ja useat ohjaajista ovat psykoterapeutteja. Ryhmissä ei käytetä psykoterapiamenetelmiä kokonaisvaltaisesti (ryhmä ei esimerkiksi voi perustua psykodraamaan) eikä lainkaan hoito- ja terapiamuotoja. Toiminta on voimavarasuuntautunutta, mikä ei tarkoita vaikeiden asioiden käsittelyn välttämistä, vaan samanaikaisesti tuetaan osallistujien voimavaroja ja tulevaisuuden hahmottelua. Osallistujia ohjataan luottamaan omaan kokemukseensa, pärjäävyyteensä ja tuottamaan uusia, omaa toimijuutta vahvistavia merkitysrakenteita ja selviytymiskeinoja muun muassa umpikujatilanteiden laukaisemiseksi. Menetelmät ja sisällöt räätälöidään osallistujien tarpeiden ja ryhmän tavoitteen mukaisesti. Suomen Mielenterveysseuran nuorten parissa tehtävän työn kriteerit Suomen Mielenterveysseuran ja paikallisten seurojen nuorten parissa tehtävällä työllä on yhteiskunnallisesti ja paikallisesti selkeä tarve. Tunnemme nuorten parissa toimivan kentän ja muiden toimijoiden toimintamuodot ja palvelut ja palvelukentässä olevat puutteet. Suomen Mielenterveysseurassa ja paikallisissa järjestöissä tehtävä työ on suunnitelmallista ja pitkäjänteistä. Suomen Mielenterveysseura ja paikalliset seurat tarjoavat nuorille matalan kynnyksen palveluita ja työssä on mielenterveyttä edistävä ja varhaisen tuen ote: - matalan kynnyksen tuki, nuoren on helppo löytää ja käyttää palveluja - ennaltaehkäisevä ote, työ on mielenterveyttä edistävää - nuoruus nähdään tärkeänä kehitysvaiheena, jolloin voidaan vahvistaa nuoren voimavaroja ja luoda pohjaa hyvinvoinnille ja itsestä huolehtimiselle myös aikuisena. Suomen Mielenterveysseuran ja paikallisten seurojen tavoite on vaikuttaa nuorten hyvinvointiin kunnan ja yhteiskunnan tasolla: - osallistuminen nuoria koskevaan yhteiskunnalliseen keskusteluun - verkostotyö, yhteistyö muiden nuorten parissa toimivien tahojen kanssa - mahdolliset yhteiset toimintamallit nuorten parissa tehtävään työhön. (Lähde: Nuorten parissa tehtävän työn kriteerit ja linjaukset/mielenterveysseuran kehittämispäivä ). 7

8 Mielenterveysseuran ryhmätoiminnan linjaukset Mielenterveysseuran ryhmätoiminnan tavoitteena on edistää mielenterveyttä ja ehkäistä mielenterveyden ongelmia. Mielenterveysseuran hallitus on hyväksynyt vuonna 2011 ryhmätoiminnan linjaukset, joita kaikki paikalliset mielenterveysseurat jäsenyytensä kautta sitoutuvat noudattamaan. Tavoitteet ja suositukset: Tavoite: a) Ohjaajat ovat saaneet tehtävään soveltuvan koulutuksen. b) Ryhmässä on kaksi vastuuohjaajaa. c) Työmenetelmät ja sisällöt räätälöidään osallistujien tarpeiden ja ryhmän tavoitteen mukaisesti. d) Ryhmätoiminta ei ole hoitoa eikä terapiaa. e) Voimavara- ja tulevaisuussuuntautuneisuus ja selviytymisen tukeminen viitekehyksenä. f) Ohjaajat saavat työnohjausta ryhmäprosessin aikana. Suositukset: a) Työparityöskentely mahdollistaa yhteisen reflektoinnin ja vastuun jakamisen käytännön tehtävistä. Työparityöskentely on työsuojelullinen, turvallisuuteen ja riskien ennakointiin liittyvä asia erityisesti haastavissa ryhmissä ohjaajan jaksamisen kannalta merkittävää. Molemmilla ohjaajilla on erityisosaamista, jota he voivat hyödyntää ryhmän ohjaamisessa. b) Ohjaaja ei käytä sellaisia menetelmiä, joihin ohjaamiseen omat valmiudet eivät riitä ja /tai joiden tarkoitus ja valinta peruste ovat ohjaajille epäselvät. c) Mielenterveysseuran tukea antava ryhmätoiminta on mielenterveyttä edistävää ja ongelmia ehkäisevää. d) Toiminnan toteuttamisen lähtökohtana ja viitekehyksenä ovat Suomen Mielenterveysseuran arvot ja yleiset toiminta periaatteet. e) Työnohjaus on oleellinen osa työn kokonaisuutta, ohjaajien tueksi ja turvaksi. Työnohjauksen merkitys työssä jaksamiseen on suuri. Työnohjauksessa käsitellään niin ryhmään, ryhmän ohjaamiseen ja työparityöskentelyyn liittyviä asioita, ohjaajan kokemuksia ja tunteita. Ryhmänohjaajilla on mahdollisuus suorittaa Mielenterveysseuran tukihenkilön peruskoulutuksen ja/tai Ryhmänohjaaja SMS -koulutuksen. (Lähde: Mielenterveysseuran johtoryhmän hyväksymät ryhmätoiminnan linjaukset). 8

9 Löydä oma tarinasi -ryhmänohjaajan rooli ja tehtävät Ohjaajaparin vastuulla on tukea ryhmän luottamuksellisen, yhteisen keskustelun syntymistä ja ylläpitämistä. Onnistuneen prosessin ja avoimen keskustelun mahdollistuminen edellyttää turvallista ilmapiiriä. Ohjaajat sitouttavat osallistujat keskusteluun ja asioiden esiin nostamiseen ryhmän käynnistymisestä lähtien. Käsittelytapa on rakentava ja voimavarakeskeinen. Osallistujia ohjataan pohtimaan omien valintojen, tekojen ja seurausten vaikutusta oman tulevaisuuden rakentumiseen. Näin ryhmässä saatu tuki ja anti kannattelevat tulevaisuudessakin. Keskusteluja ohjaavat erilaiset teemat ja kysymykset. Jokaisen osallistujan huomioiminen ja keskusteluun mukaan saaminen on olennaista. Asioita ei käsitellä pelkästään yleisellä tai tiedollisella tasolla vaan pyritään siihen, että jokainen voisi nostaa itselle sopivalla tasolla olevia ajatuksia, jotta keskustelun anti ja hyöty palvelisivat jokaista osallistujaa. Ohjaajat huomioivat miten ohjata ja tukea osallistujia keskustelemaan yhdessä siten, että se palvelee sekä yksilön että ryhmän prosessia. Osallistujat ja heidän kokemuksensa tuovat ryhmään arvokkaita ja ainutlaatuisia mielipiteitä, kokemuksia ja oivalluksia. Ohjaajat eivät ole ryhmässä ongelmien ja käsiteltävien asioiden asiantuntijoiden roolissa, vaan tukevat osallistujia löytämään ymmärrystä ja vastauksia omaan henkilökohtaiseen tilanteeseen. Kysymyksiin pyritään vastaamaan tai löytämään lisätietoa. Psykoedukaatiota hyödynnetään keskusteluissa tiedon saamiseksi ja ymmärtämisen tukemiseksi. Myös erilaisten kokemusten, tunteiden ja ajatusten normalisointi on olennaista. Ryhmissä tuetaan ja ohjataan tulevaisuuteen suuntautuneeseen tavoitteelliseen ajatteluun ja toimintaan. Tavoitteellisuus tukee osallistujien osallisuutta ja vastuun ottamista omasta voinnista. Ryhmänohjaajien tehtävänä onkin auttaa muutosten tavoitteellistamisessa ja toteutumisen arvioimisessa. Ohjaajien opastuksella osallistujat asettavat ryhmän alussa sekä omat henkilökohtaiset tavoitteet, että ryhmän yhteiset tavoitteet, joita seurataan ja arvioidaan. Ryhmänohjaajat työskentelevät oman persoonansa mukaisesti. Toiminnalle on kuitenkin määritelty periaatteita. Löydä oma tarinasi -ryhmänohjaaja: on vaitiolovelvollinen tukee ryhmäytymistä ja luottamuksellisen, turvallisen, avoimen ilmapiirin muodostumista huomioi ryhmän ohjaamisessa osallistujien elämäntilanteet, tarpeet, tavoitteet tukee jokaista osallistujaa mukaan ryhmäkeskusteluun on oikeudenmukainen, tasapuolinen kaikkia kohtaan on läsnä, turvallinen ja luotettava mahdollistaa ryhmässä erilaisten tunteiden ja ajatusten käsittelyn räätälöi aiheet, kysymykset ja tehtävät ryhmän tarpeita palvelemaan huolehtii omasta jaksamisesta ja hyvinvoinnista (Lähde: Mielenterveysseuran varhaiskuntoutuksen ryhmänohjauksen periaatteita, 2012). 9

10 Löydä oma tarinasi -ryhmätoiminnan organisointi Kohderyhmä Ryhmiä järjestetään vuotiaille ahdistusta, alakuloa, yksinäisyyttä ja/tai elämäntilanteen vuoksi tukea tarvitseville nuorille ja nuorille aikuisille. Löydä oma tarinasi -vertaistukitoiminta tarjoaa ennaltaehkäisevää, matalan kynnyksen varhaista tukea nuorille. Ryhmät muodostetaan ikäryhmittäin, niin että ikäeroa on mahdollisimman vähän ja elämäntilanne on mahdollisimman samantyyppinen. Näin myös osallistujat ovat sosiaalisesti, emotionaalisesti ja kehityksellisesti samankaltaisessa vaiheessa. Ryhmän onnistuminen edellyttää sitoutumista ryhmään. Olennaista on hakijan oma motivaatio. Tuen tarve ja ryhmään hakeutumisen syyt vaihtelevat. Taustalla voi olla käsittelemättömiä kokemuksia, joiden vaikutus jaksamiseen ja elämään on suuri tai nykyiseen elämäntilanteeseen liittyy huolia ja vaikeuksia, jotka kuormittavat. Ryhmään hakevan nuoren tuen tarve voi myös olla suurempi kuin ryhmä tarjoaa. Syynä voi olla vaikeiden tilanteiden pitkittyminen, tuen puuttuminen tai taustalla olevat kokemukset, joiden käsitteleminen vaatii esimerkiksi terapiaa, hoitoa tai toisenlaista apua ja tukea. Tuolloin nuori ohjataan tarpeen mukaisen tuen ja avun piiriin ryhmän sijaan tai ennen ryhmään osallistumista. Nuori voidaan ohjata tilanteesta riippuen, esimerkiksi opiskelijaterveydenhuollon tai työterveyden piiriin. Joskus suurempi tuen tarve tulee ilmi vasta ryhmän aikana, kun turvallisuus on lisääntynyt ja asiasta halutaan kertoa. Haku- ja valintaprosessi Hakijat valitaan hakulomakkeen ja haastattelun perusteella. Ryhmän markkinoinnissa ja tiedottamisessa kohderyhmiä ohjataan joko ryhmän toteuttajatahon tai Mielenterveysseuran nettisivuille, joilta löytyy lisätietoa toiminnasta sekä hakulomake ryhmiin. Ryhmän vastuuhenkilö on hakijaan yhteydessä kahden viikon kuluessa hakemuksen saapumisesta. Loma-aikoina sovitaan, kuka vastaanottaa ja vastaa saapuneisiin hakemuksiin. Hakemuksen lähettäneiden kanssa sovitaan haastatteluaika, haastattelu tehdään joko kasvokkain kriisikeskuksessa/toteuttavan tahon toimipisteessä tai puhelimessa. Ohjaajat voivat haastatteluissa käyttää tukenaan Suomen Mielenterveysseuran haastattelurunkoa (liite 1). Haastattelun tavoitteena on kartoittaa hakijan tilanne, tuen tarve ja mahdollisuus sitoutua ryhmään. Valinnoissa huomioidaan hakijoiden psyykkinen vointi, tuen tarve, elämäntilanne ja kuormittavuus. Haastattelussa kartoitetaan arkea, elämäntilannetta, tuen tarvetta, vaikeuksia, motivaatiota käsitellä asioita ryhmässä. Mikäli hakijan tuen tarve ja ryhmän tarjoama tuki eivät kohtaa, tulee hakija ohjata toisenlaisen tuen pariin. Ryhmän vastuuhenkilö valitsee haastattelujen perusteella osallistujat yhdessä ohjaajaparin kanssa. Kaikkiin hakijoihin ollaan yhteydessä valinnan jälkeen ja ei-valituille etsitään muita tukimuotoja. Valituille lähetetään kutsukirje hyvissä ajoin ennen ryhmän alkamista ja kerro- 10

11 taan ryhmän aikataulu, ohjelma ja yhteystiedot. Mikäli joku valituista peruuttaa, voidaan tilalle ottaa varasijalla oleva. Ryhmästä pyritään saamaan mahdollisimman homogeeninen siten, että kaikille löytyisi ainakin yksi pari, esimerkiksi siten että poikia olisi vähintään kaksi. Ryhmän koko Ryhmän koko on sopiva kun osallistujia on Mikäli ryhmään ei ole runsaasti hakijoita, mutta vähintään 6 ryhmään sopivaa ja sitoutuvaa hakijaa on valittu, voidaan ryhmä käynnistää. Näin pieni ryhmä on haavoittuvainen mahdollisten poissaolojen tai keskeytystenvuoksi. Mikäli ryhmään valittujen tuen tarve ja valmius käsitellä asioita on suuri, voi pienempi ryhmä palvella osallistujia paremmin, koska heille jää enemmän aikaa ja tilaa ryhmässä. Liian isossa ryhmässä tapaamisaika jää liian lyhyeksi, jotta kaikille olisi riittävästi tilaa jakaa ja käsitellä asioitaan. Kynnys puhumiseen madaltuu usein pienemmissä ryhmissä. Ryhmän ohjaamisen kannalta korkeintaan kymmenen hengen ryhmä mahdollistaa jokaisen osallistujan huomioimisen ja keskusteluun osallistumisen tukemisen. Poissaolot: Mikäli joku osallistujista ei tule ryhmän kahteen ensimmäiseen ryhmätapaamiseen, ei hän enää voi aloittaa ryhmässä. Uuden osallistujan on vaikeaa päästä mukaan ryhmään kesken jo käynnistynyttä ryhmäprosessia. Ryhmän rakenne Ryhmät kokoontuvat viikoittain yhteensä 10 kertaa. Kolmen kuukauden tauon jälkeen on jatkotapaaminen. Viikoittainen kokoontuminen kestää 2 3 tuntia. Yksittäisen ryhmäkerran tarkka kesto määritellään ryhmäkohtaisesti, jonka jälkeen ryhmäkerran kesto on aina yhtä pitkä. Mikäli mahdollista, nuorille tarjotaan ryhmämuotoisen toiminnan lisäksi mahdollisuus käydä yksilökeskusteluja toisen ohjaajan tai ohjaajien kanssa. Yksilölliset ohjauskeskustelut toimivat lisätukena esimerkiksi sellaisen asian käsittelemiseksi mitä ryhmä ei mahdollista. Yksilölliset ohjauskeskustelut ovat vapaaehtoisia ja niitä järjestetään ryhmäprosessin aikana tarpeen vaatiessa, mahdollisuuksien mukaan 1 3 keskustelua osallistujaa kohti. Mikäli ryhmän päättymisen jälkeen jollakin osallistujalla on selvä tuen tarve, ohjataan hänet sopivan tuen pariin. Jatkotuki voi olla tarpeellista syrjäytymisen ehkäisemiseksi, selviytymisen mahdollistamiseksi, masennuksen hoitamiseksi, työllistymisen tai opintojen pariin tukemiseksi. 11

12 Löydä oma tarinasi -ryhmämallin sisältö Ryhmien sisällöllinen rakenne näkyy oheisesta taulukosta ja seuraavasta kappaleesta. Ryhmän käynnistyttyä sisältöä ja käsiteltäviä aiheita räätälöidään osallistujien tarpeiden pohjalta, jotta keskustelut tukisivat ja hyödyttäisivät osallistujia mahdollisimman hyvin. Sisältöön kuuluvat aiheet kuten: oma elämäntarina minäkuva, itsetunto ja itseluottamus jaksaminen ja mieliala suorituspaineet ihmissuhteet, perhe, kaverit, seurustelu, yksinäisyys masennus ja ahdistus tunteet voimavarat ja selviytymiskeinot keinot mielenterveyden edistämiseen ja itsestä huolehtimiseen elämänhallinta ja tulevaisuus. Näiden lisäksi huomioidaan ryhmän aikana esiin nousevat toiveet muista aiheista. Usein vaikeiden kokemusten ja pettymysten käsitteleminen tuo tilaa toisenlaisille ajatuksille ja tunteille, minkä jälkeen voidaan siirtyä tulevaisuuden suunnitteluun, voimavaroihin ja selviytymiskeinoihin. Vaikeat kokemukset voivat liittyvät esimerkiksi masennukseen, koulukiusaamiseen, perhesuhteisiin, vaikeuksiin perheissä, henkiseen tai fyysiseen väkivaltaan, itsenäistymiseen ja aikuistumiseen, pettymyksiin ihmissuhteissa, elämänhallintaan ja yksinäisyyteen. Keskustelujen tukena voidaan käyttää pienryhmäkeskusteluja, psykoedukaatiota, toiminnallisia menetelmiä, piirtämistä sekä kirjallisia tehtäviä. Ryhmänohjaajat suunnittelevat aiheiden työstämistavat ryhmäkohtaisesti kullekin ryhmälle sopiviksi. 12

13 Taulukko: Löydä oma tarinasi -ryhmän sisältö Ryhmäkerrat 1. ryhmäkerta 2. ryhmäkerta 3. ryhmäkerta 4. ryhmäkerta 5. ryhmäkerta Teema Löydä oma tarinasi ryhmän aloitus, tutustuminen, säännöt, tarpeet ja toiveet, elämäntarinat tervetuloa, tietoa ryhmästä, mallista ohjaajien ja osallistujien esittäytyminen ryhmän pelisäännöistä sopiminen tutustuminen, ryhmäytyminen odotukset ryhmän suhteen, toiveita teemoista ryhmän yhteiset tavoitteet sekä omaan hyvinvointiin liittyvät yksilölliset tavoitteet elämänjanatehtävä elämäntarinoiden jakaminen fiiliskierros muistutus aikataulusta Elämäntarinat ja niiden vaikutukset kuulumiskierros elämäntarinoiden jakaminen kysymyksiä lista toivotuista aiheista fiiliskierros Oma nykytilanne ja vointi elämäntilanne, mikä kuormittaa, mikä auttaa jaksamaan? kuulumiskierros mikä hankaloittaa omaa tämän hetkistä jaksamista ja elämäntilannetta? voiko asioille, murheille, ongelmille tehdä jotakin? kriisit, menetykset, arjen pettymykset ja vastoinkäymiset miten selviytyä vaikeista kokemuksista eteenpäin? mikä kantaa? mitä keinoja ja tapoja itsellä on oman jaksamisen tukemiseksi? tahoja jotka tarjoavat tukea fiiliskierros Mielen hyvinvointi ja arjessa jaksaminen mielenterveys ja psyykkinen jaksaminen kuulumiskierros alustus aiheista psyykkisen pahoinvoinnin oireet miten ehkäistä masennusta? vastuu itsestä ja omasta hyvinvoinnista mielen hyvinvointi ja keinot miten edistää omaa mielenterveyttä minkälaista on itselle hyvä arki ja elämä? mistä tukea? fiiliskierros Minä itse - minäkuva, itsetunto, itseluottamus kuulumiskierros oma identiteetti, minäkuva, itsetuntemus minkälaisia uskomuksia on itsestä? asenne ja itseluottamus itsensä hyväksyminen, pystyykö hyväksymään itsensä sellaisena kuin on? minkälaisia vahvuuksia ja hyviä puolia itsessään arvostaa? fiiliskierros 13

14 6. ryhmäkerta 7. ryhmäkerta Minä ja muut sosiaaliset suhteet, tukiverkosto, yksinäisyys, ihmissuhdepulmat kuulumiskierros oma verkosto sosiaaliset suhteet, haasteet, ongelmat seurustelu sosiaalisten suhteiden rakentaminen suhde vanhempiin, ystäviin, parisuhde luottamus fiiliskierros Tunteet tunteiden tehtävä, vaikutus ja keinot niiden käsittelemiseen kuulumiskierros erilaiset tunteet tunteet, toiminta, ajatukset tunteiden tehtävä tunteiden säätely ja käsittely fiiliskierros 8. ryhmäkerta 9. ryhmäkerta 10. ryhmäkerta 11. Jatkotapaaminen 3 kk jälkeen Suorituspaineet ja elämänhallinta tasapaino arjen paineiden ja hyvän olon välillä kuulumikierros mikä aiheuttaa suorituspaineita? oma vaatimustaso mistä elämäntavoista on tärkeää pitää kiinni hyvinvoinnin toteutumiseksi? minkälaista on itselle hyvä arki ja elämä? vastuun ottaminen elämästä ja tulevaisuudesta merkitsee? fiiliskierros Elämäntyytyväisyys ja selviytymiskeinot omat voimavarat ja vahvuudet kuulumiskierros minkälaiset asiat tuovat omaan elämään iloa? mikä luo merkityksiä omaan elämään? mikä antaa itselle toivoa, uskoa selviytymiseen ja pärjäämiseen? fiiliskierros Tulevaisuus kuulumiskierros minkälaiset arvot ovat itselle tärkeitä elämässä? mitä toivoo itselleen oman elämäntarinan jatkoa ajatellen? oma tarina ja tie, mahdollisuudet, vaihtoehtoiset tulevaisuudet opiskelu ja työ, mille alalle haluaa, pyrkii, sopii tulevaisuuden suunnitelma tavoite seuraaville 3 kk palautelomakkeen täyttäminen ja keskustelu ryhmäkokemuksesta fiiliskierros Jatkotapaaminen miten jaksaa ja voi nyt? mitä kuuluu? muutokset omassa tilanteessa? tavoitteet ja niiden toteutumisen arviointi tulevaisuus palautelomake 14

15 Löydä oma tarinasi -ryhmäkohtainen sisältökuvaus Löydä oma tarinasi -ryhmän kulku ja sisältö Löydä oma tarinasi -ryhmäprosessin tavoitteena on, pohtia keskustellen eri näkökulmia, löytää keinoja, tunnistaa arvoja, tavoitteita ja merkityksiä, joista rakentuu oma tarina ja mahdollisuus itsenäisen elämän, tulevaisuuden ja hyvinvoinnin rakentamiseen. Ryhmien keskustelut, aiheet, kysymykset ja tarpeet vaihtelevat ryhmäkohtaisesti iästä, elämäntilanteista ja osallistujista riippuen. Aiheiden, lähestymistapojen, pohdittavien kysymysten sekä tehtävien valintaa voidaan räätälöidä ryhmäkohtaisesti oheisten tehtävien ja kysymysvalikkojen avulla. Ohjaajien tehtävänä on auttaa osallistujia pohtimaan omakohtaisesti aiheita sekä keskustelemaan niistä ryhmässä. 1. Ryhmäkerta Elämäntarinat Aloitus, tutustuminen, säännöt, tarpeet ja toiveet, elämänjanat Ensimmäisellä ryhmäkerralla osallistujat toivotetaan tervetulleiksi ja annetaan lyhyesti tietoa Löydä oma tarinasi ryhmästä ja sen tavoitteista. Ryhmänohjaajat esittelevät itsensä lyhyesti. Ryhmän kanssa sovitaan pelisäännöistä. Keskustellaan minkälaisista pelisäännöistä osallistujat haluavat sopia ja pitää kiinni, jotta ryhmässä keskusteleminen ja oleminen tuntuisi mahdollisimman luontevalta ja turvalliselta. Säännöt kirjataan muistiin tai taululle nähtäväksi ja niitä voidaan pitää esillä ensimmäisten ryhmäkertojen aikana, jotta ne jäävät mieleen. Sääntöjen, kuten luottamus, vaitiolovelvollisuus, erilaisuuden ja erilaisten näkemysten hyväksyminen, toisten kunnioittaminen, tilan antaminen, aktiivinen osallistuminen, aitous ja avoimuus, lisäksi voidaan määritellä osallistujien ehdotuksista sopivia sääntöjä, mikäli kaikki ovat niistä yksimielisiä. Osallistujia pyydetään lyhyesti esittelemään itsensä ja kertomaan millä mielellä tuli ryhmään. Tavoitteita ja odotuksia kysellään ja kirjataan. Myös toivomuksia käsiteltävistä aiheista ja kysymyksistä tiedustellaan ja kootaan. Jo kutsukirjeessä mainittuun elämänjanatehtävään siirrytään noin 30 minuuttia ryhmän alkamisen jälkeen. Osallistujille on ennen ryhmän käynnistymistä kerrottu tehtävästä, jotta he voivat valmistautua tehtävään etukäteen. Osallistujille annetaan alla oleva ohjeistus tehtävään ja aikaa sen tekemiseen noin 30 minuuttia. Tehtävää varten on hankittu isot kartongit ja joko liituja, värikyniä, vesivärejä, lehtiä tai kuvia, joita tehtävässä voi hyödyntää. Kun yksilölliset elämänjanat ovat valmiit ja elämäntarinoiden jakaminen aloitetaan, kerrotaan osallistujille paljonko heillä on aikaa oman tarinan kertomiseen, ryhmän koosta ja kestosta riippuen noin 5 10 minuuttia. 15

16 Oman elämäntarinan näkyväksi tekeminen ja jakaminen ryhmässä elämänjanan avulla Kirjoita, kuvaile tai piirrä paperille oman näköisesi elämänjana, syntymästä nykyhetkeen. Poimi sellaisia vaiheita ja kokemuksia jotka ovat olleet sinulle merkityksellisiä. Ne voivat olla sellaisia, jotka ovat vaikuttaneet, joko kielteisesti tai myönteisesti sinuun, persoonaasi, elämänkatsomukseesi, siihen kuka olet tänään. Valitse itse mitä ja minkä verran haluat tuoda omaa tarinaa näkyväksi ryhmässä, minkälaisten asioiden jakaminen ja käsitteleminen voisi tukea ja hyödyttää sinua juuri nyt. Aikaa elämänjanan tekemiseen on noin 30 minuuttia. Tämän jälkeen palaamme ryhmään ja jokainen saa vuorollaan kertoa oman tarinansa. Pyritään siihen että kaikki ehtivät lyhyesti esittelemään oman tarinansa ensimmäisellä kerralla ja niistä jatketaan sitten toisella ryhmäkerralla. Ryhmäläisille annetaan aika ja rauha kertoa oma tarinansa, ilman ohjaajien tai osallistujien keskeytyksiä. Tämän jälkeen voidaan esittää kysymyksiä oman elämäntarinansa kertoneelle. Tarinoiden ääressä viivytään kunnes ryhmätapaamisesta on jäljellä noin 10 minuuttia. Sen jälkeen jaetaan lyhyesti kokemuksia, miltä tuntui kertoa oma tarina tai kuulla toisten kertovan omaa elämäntarinaansa. Osallistujille jaetaan vielä aikataulu ryhmän tapaamiskerroista ja toisen ohjaajan yhteystiedot, jotta tarvittaessa on mahdollista tavoittaa toinen ohjaajista. Ryhmä päätetään rauhallisesti ja toivotetaan kaikki tervetulleeksi jälleen viikon kuluttua. Elämänjanat voidaan säästää ryhmän kokoontumispaikassa valmiiksi seuraavaa ryhmätapaamista varten. Ryhmäkerran teemat ja kysymykset: Ryhmään hakeutumisen syy? Odotukset ryhmään osallistumisesta? Ryhmän sopimukset ja säännöt, minkälaisista säännöistä sopiminen helpottaisi keskustelemista ja olemista ryhmässä? Minkälaisista aiheista, kysymyksistä ryhmässä kannattaisi yhdessä keskustella? Mikä tuntuisi hyödylliseltä, auttavalta? Miltä keskustelu, oman tarinan jakaminen, muiden tarinoiden kuuleminen tuntui? Muistettavaa: Elämänjanatehtäviä varten hankittavat materiaalit. Elämänjanatehtävän sekä tarinoiden aikataulutus ja ohjaus. Mahdollisia tehtäviä: Ryhmäytymistä ja tutustumista tukemaan voi valita jonkun toiminnallisista menetelmistä, joka ei kuitenkaan vie liikaa aikaa ryhmätapaamisesta. Valokuvakortit voi ottaa odotusten, tavoitteiden, aiheiden tunnistamisen ja nimeämisen tueksi. 16

17 2. Ryhmäkerta Elämäntarinat ja niiden vaikutukset Elämäntarinoiden jakaminen Toinen ryhmäkerta aloitetaan viikon kuulumisilla ja palautetaan mieleen ryhmän säännöt. Kuulumisten jälkeen palataan elämäntarinoihin ja annetaan jokaisen kertoa lisää tarinastaan, elämänjanastaan. Tämän jälkeen keskustellaan siitä, miten elämänkokemukset ovat vaikuttaneet itseen ja elämään. Miten erilaiset elämänvaiheet, kokemukset ja tekijät ovat muokanneet omaa näkemystä elämästä ja itsestä. Pohditaan yhdessä mikä vaikutus voi omalla lapsuudella, perheellä ja erilaisilla elämänkokemuksilla olla siihen, miten tänään voi ja mitä ajattelee itsestään. Entä voiko omalle elämäntarinalle antaa jonkun teeman, nimen, minkälainen nimi voisi kuvata omaa elämäntarinaa parhaiten? Nyt kun katsoo omaa elämäntarinaansa taaksepäin, mitä nyt ajattelee tähänastisesta elämäntarinastaan? Ryhmäkerran teemat ja kysymykset: Miltä keskustelu, oman tarinan jakaminen ja muiden tarinoiden kuuleminen tuntui? Yhtäläisyyksiä samantyyppisiä kokemuksia elämässä, minkälaisia ajatuksia, tunteita herätti? Mitkä elämänkokemukset ovat vahvistaneet ja opettaneet selviytymään? Millä tavoin itse on edesauttanut sitä, miten elämä on edennyt? Vaikeat elämänkokemukset ja kriisit osana elämää, minkä avulla on pärjännyt, onko hakenut ja saanut apua, tukea? Minkälaisia selviytymiskeinoja itsellä on käytössä? Mahdollisia tehtäviä: Mielikuva- tai rentoutusharjoitus, esim. turvapaikka tai muu vastaava. 17

18 3. Ryhmäkerta Oma nykytilanne ja vointi Elämäntilanne mikä kuormittaa, mikä auttaa jaksamaan? Kolmas ryhmäkerta aloitetaan jälleen viikon kuulumisilla; miten viikko on mennyt ja miten jaksaa. Näin aloitetaan myös jatkossa ryhmäkerrat. Tämän jälkeen fokusoidaan nykyiseen elämäntilanteeseen. Keskustellaan yhdessä siitä, miltä nykyinen elämäntilanne näyttää, mikä siinä aiheuttaa huolta ja mikä kantaa. Minkälaiset asiat raskauttavat, tuntuvat hankalilta. Kartoitetaan jokaisen ajankohtaisia kuormittavia ongelmia ja huolia tämän hetkisessä elämäntilanteessa? Voiko murheille ja asioille tehdä jotakin? Entä mikä auttaa jaksamaan, mikä elämässä ja arjessa on hyvin? Pohdimme myös voimavaraisesta ja ratkaisukeskeisestä näkökulmasta mikä kaikki tukee omaa hyvinvointia ja minkälaisista asioista saa voimia? On hyvä käydä läpi mitkä tahot tarjoavat tukea ja minkälaista apua voi hyödyntää joko internetissä tai omalla paikkakunnallaan. Ryhmäkerran teemat ja kysymykset: Mikä kuormittaa, hankaloittaa nyt jaksamista ja elämäntilannetta? Minkälaiset asiat aiheuttavat stressiä? Voiko asioille, murheille, ongelmille tehdä jotakin ja jos, niin mitä olisi hyvä tehdä, miten toimia? Erilaiset kriisit, menetykset, arjen pettymykset ja vastoinkäymiset. Miten selviytyä vaikeista kokemuksista eteenpäin? Mitä on jo yrittänyt tehdä helpottaakseen tilannetta? Mitä tarvitsisi jaksaakseen, pärjätäkseen eteenpäin? Ongelmanratkaisukyvyt, keinot jotka ehkäisevät ongelmien syntymistä tai syvenemistä. Millä tavalla asennoituminen tai ajatteleminen auttaisi jaksamaan omassa tilanteessa? Mikä elämässä, arjessa on hyvin? Mitä keinoja ja tapoja itsellä on oman jaksamisen tukemiseksi? Onko läheisiä, joilta voi saada tukea, joiden kanssa ottaa jaksaminen, oma tilanne puheeksi? Tukea ja ammattiapua kannattaa hakea ajoissa. Tahoja jotka tarjoavat tukea. Mahdollisia tehtäviä: Lähtötilanteen kartoitus: Oman tilanteen ja kuormitustekijöiden kartoittaminen/listaaminen, minkälaisia ovat tämän hetkiset stressitekijät, mitkä ovat keinot kuormituksen vähentämiseksi? Pohdiskelutehtävä; mistä hyvinvointi koostuu, mitä siihen liittyy? Pienryhmäkeskustelu: Itsestä huolehtimisen merkitys, miksi olisi tärkeää, että huolehtisi ja välittäisi itsestä paremmin ja enemmän? Mitä keinoja olisi tärkeää opetella tai ottaa käyttöön oman jaksamisen tukemiseksi? 18

19 4. Ryhmäkerta Mielen hyvinvointi ja arjessa jaksaminen Mielenterveys ja psyykkinen jaksaminen Neljännen kerran aiheina ovat mielenterveys, mielen hyvinvointi ja psyykkinen jaksaminen. Ryhmässä voidaan käyttää psykoedukaatiota selventämään erilaisia oireita kuten stressiä, ahdistusta, masennusta, sosiaalista jännittämistä sekä sitä, mistä mielenterveys, psyykkinen jaksaminen rakentuvat. On hyvä keskustella siitä, miksi on tärkeää huolehtia omasta jaksamisestaan ja mielialastaan. Tavoitteena on luoda ymmärrystä, tarjota tietoa ja keskustella keinoista, miten itse voi ehkäistä stressiä, masennusta, tukea elämäntyytyväisyyttä ja mielen hyvinvointia. Voi myös olla tarpeellista keskustella siitä, mikä on normaalia ja elämään kuuluvaa ja milloin on syytä huolestua omasta jaksamisestaan tai oireistaan. Keinot masennuksen ehkäisemiseen ja mielenterveyden edistämiseen ovat olennaisia jatkoa ajatellen. Myös konkreettisia keinoja ja neuvoja voidaan jakaa. Itsestä huolehtimisen keinojen kartuttaminen, pärjäävyyden tunteen ja selviytymiskeinojen vahvistaminen ovat tärkeitä oppeja tulevaisuutta varten. Ryhmäkerran teemat ja kysymykset: Vastuu itsestä ja omasta hyvinvoinnista Keinot edistää omaa mielenterveyttä, miten itse kukin tukee omaa mielenterveyttään ja mielensä hyvinvointia? Mielen hyvinvointi ja arjessa jaksaminen minkälaista on itselle hyvä arki ja elämä, mitkä seikat ovat tärkeitä? Miten huolehtia mielen hyvinvoinnista, rutiinit ja keinot? Henkisten voimavarojen tukeminen mitkä asiat tuovat voimavaroja, miten niitä voi vahvistaa? Mitä tarkoittaa esim. masennus, stressi, ahdistus, sosiaalinen jännittäminen. Psyykkisen pahoinvoinnin oireet: masennus, ahdistus, pelko, riskinotto, uupumus, itsetuhoiset ajatukset. Stressi ja masennus altistavia tekijöitä ja suojaavia tekijöitä Mitä voi tehdä masennuksen ehkäisemiseksi? Mistä kaikesta tulee hyvä olo, mikä on tärkeää oman hyvinvoinnin toteutumiseksi? Mahdollisia tehtäviä: Yksilöllisiä tehtäviä: Listaa omia tarpeitasi voidaksesi hyvin. Mitä pitäisi toteutua arjessa jotta voisit hyvin? Listaa positiivisia, hyödyllisiä ajatuksia jotka auttavat sinua jaksamaan paremmin arjen haasteissa. Mieleen vaikuttavat ajatukset, teot ja tunteet. Tunteisiin ja ajatuksiin voi vaikuttaa teoilla. Mieti millä tavoin voisit omilla asenteillasi ja ajatuksillasi vaikuttaa myönteisemmin ja rakentavammin omaan mielialaasi. Minkä oman toiminta-/reagointitavan muokkaaminen toisi lisää jaksamista arkeen ja vapaa-aikaan? 19

20 5. Ryhmäkerta Minä itse Minäkuva, identiteetti, itsetunto, itseluottamus Tällä kertaa teemana on keskittyä omaan minäkuvaan, uskomuksiin itsestä ja itsetuntoon. Pohdimme yhdessä sitä, minkälaisena nuori näkee ja kokee itsensä, tunnistaako hän vahvuutensa ja miten itseluottamusta voisi vahvistaa? Miten saavuttaa, ylläpitää myönteinen, hyväksyvä suhtautuminen itseä kohtaan? Keskustellaan myös siitä millaista oma sisäinen puhe on, minkälainen vaikutus sillä on ja kuinka sitä voisi muokata jos se on kielteistä, itseä aliarvioivaa? Miten käsitys itsestä muuttuu, kun kasvaa ja kehittyy kohti aikuisempaa minää? Miten itse kukin on kokenut muutokset, kehityksen, kasvamisen naiseksi / mieheksi? Ryhmäkerran teemat ja kysymykset: Oma identiteetti ja minäkäsitys Millainen olen, mikä on minulle arvokasta ja tärkeää, millainen olen ihmisenä ja persoonana, oma luonne. Oma minäkuva minkälaisena näkee itsensä? Itsetuntemus, minkälaisia uskomuksia on itsestä? Ovatko ne myönteisiä vai kielteisiä? Vaikeuttavatko vai tukevatko omat uskomukset omien haaveiden tai suunnitelmien toteutumista? Mistä kielteiset uskomukset, kielteinen suhtautuminen itseen johtuu? Vastaako oma minäkuva siihen käsitykseen, miten muut näkevät minut? Asenne ja itseluottamus: osaan, uskon, yritän, onnistun! Mistä kaikesta itsessäni voin olla ylpeä ja kiitollinen Itsensä hyväksyminen, pystyykö hyväksymään itsensä sellaisena kuin on? Mikäli minäkuva on kielteinen, mikä estää ajattelemasta itsestään myönteisemmin? Mitä myönteisempi itseluottamus ja minäkuva mahdollistaisi? Mitä arvostaa itsessään? Minkälaisia vahvuuksia ja hyviä puolia itsessään arvostaa? Minkälaista on oma sisäinen puhe ja miten se vaikuttaa minäkuvaan ja itsetuntoon Minkälaista olisi luottavaisempi, positiivisempi sisäinen puhe? Pohdi minkä - laista sellainen sisäinen puhe olisi? Miten itse voi tukea omaa itsetuntoa? Miten kannattaisi ajatella itsestä jotta itsetunto säilyisi hyvänä? Mahdollisia tehtäviä: Kirjoita minkälaista on oma sisäinen puheesi. Mieti miten voisit muuttaa sitä positiivisemmaksi? Miten voisit puhua itsellesi niin että puhe vahvistaisi itseluottamustasi? Kirjaa omia hyviä puolia, piirteitä, vahvuuksia ja voimavaroja. Käydään jokaisen vahvuuksia läpi yhdessä. 20

ŝƚŝ ŽŶŬƐ ƚžŝ ŶLJƚ ƐĞ ŵăɛğŷŷƶɛ D/ d ͲŬƵŶƚŽƵƚƵƐ ƉĞƌŚĞĞů Ğ Ɛŝů ŽŝŶ ŬƵŶ ǀĂŶŚĞŵƉŝ ƐĂŝƌĂƐƚĂĂ Päivi ĂůƚŽŶĞŶ ƚžŝŵ

ŝƚŝ ŽŶŬƐ ƚžŝ ŶLJƚ ƐĞ ŵăɛğŷŷƶɛ D/ d ͲŬƵŶƚŽƵƚƵƐ ƉĞƌŚĞĞů Ğ Ɛŝů ŽŝŶ ŬƵŶ ǀĂŶŚĞŵƉŝ ƐĂŝƌĂƐƚĂĂ Päivi ĂůƚŽŶĞŶ ƚžŝŵ Päivi MANNERHEIMIN LASTENSUOJELULIITON LASTEN JA NUORTEN KUNTOUTUSSÄÄTIÖ Äiti, onks toi nyt se masennus? MIETE-kuntoutus perheelle, silloin kun vanhempi sairastaa Päivi Aaltonen (toim.) Mannerheimin Lastensuojeluliiton

Lisätiedot

Vertaistoiminta KANNATTAA

Vertaistoiminta KANNATTAA Vertaistoiminta KANNATTAA Vertaistoiminta KANNATTAA Kustantaja: Asumispalvelusäätiö ASPA www.aspa.fi Toimitus: Tanja Laatikainen Graafinen suunnittelu ja taitto: Marja Muhonen Paino: SOLVER palvelut Oy

Lisätiedot

Toimitaan yhdessä! NUORTEN OSALLISTAVA KOULUTUS

Toimitaan yhdessä! NUORTEN OSALLISTAVA KOULUTUS Toimitaan yhdessä! NUORTEN OSALLISTAVA KOULUTUS SISÄLLYS I Alkusanat 1 II Nuorten osallistavan koulutuksen taustaa 3 Mitä nuorten osallistaminen tarkoittaa? 3 Mikä on ohjaajan rooli osallistavassa koulutuksessa?

Lisätiedot

Miten tukea lasta, kun läheinen on kuollut?

Miten tukea lasta, kun läheinen on kuollut? Miten tukea lasta, kun läheinen on kuollut? Opas läheisille sekä lasten ja nuorten parissa työskenteleville Uittomäki Susanna, Mynttinen Sirpa ja Laimio Anne 1 Uittomäki Susanna, Mynttinen Sirpa, Laimio

Lisätiedot

Ennakointidialogit perhekuntoutuksessa I osa. Asiakkaiden kokemuksia Tulevaisuuden muistelu- ja seurantapalavereista. Niina Remsu (toim.

Ennakointidialogit perhekuntoutuksessa I osa. Asiakkaiden kokemuksia Tulevaisuuden muistelu- ja seurantapalavereista. Niina Remsu (toim. Ennakointidialogit perhekuntoutuksessa I osa Asiakkaiden kokemuksia Tulevaisuuden muistelu- ja seurantapalavereista Niina Remsu (toim.) MANNERHEIMIN LASTENSUOJELULIITON LASTEN JA NUORTEN KUNTOUTUSSÄÄTIÖ

Lisätiedot

Laatua kodin ja koulun yhteistyöhön. Opetushallitus

Laatua kodin ja koulun yhteistyöhön. Opetushallitus Laatua kodin ja koulun yhteistyöhön Opetushallitus Laatua kodin ja koulun yhteistyöhön 2007 Yhteistyöryhmässä ovat olleet mukana: Krisse Hannén (Utbildningsstyrelsen), Martti Hellström (Auroran koulu,

Lisätiedot

Oli syy tulla kouluun. Oppimisen ja kuntoutuksen yhteispeliä oppilaitoksen arjessa

Oli syy tulla kouluun. Oppimisen ja kuntoutuksen yhteispeliä oppilaitoksen arjessa Oli syy tulla kouluun Oppimisen ja kuntoutuksen yhteispeliä oppilaitoksen arjessa Oli syy tulla kouluun Oppimisen ja kuntoutuksen yhteispeliä oppilaitoksen arjessa Ulla Kauranen & Salla Sipilä (toim.)

Lisätiedot

opiskelijan ohjaajana

opiskelijan ohjaajana Työpaikkaohjaaja opiskelijan ohjaajana Frisk, T. (toim.) www.ohjaan.fi Tämänteoksenkopioiminenontekijänoikeuslain (404/61, muutt. 712/96) ja valokuvalain (495/61, muutt. 446/96) mukaisesti kielletty lukuun

Lisätiedot

KUN ELÄMÄ EI ETENE Tsempin työ nuorten kokemana

KUN ELÄMÄ EI ETENE Tsempin työ nuorten kokemana KUN ELÄMÄ EI ETENE Tsempin työ nuorten kokemana Johanna Sämpi Opinnäytetyö, kevät 2014 Diakonia-ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma Hoitotyön suuntautumisvaihtoehto Sairaanhoitaja (AMK) TIIVISTELMÄ

Lisätiedot

Diakonia-ammattikorkeakoulu C KATSAUKSIA JA AINEISTOJA 23. Sanni Mäkelä & Elina Peltonen. Nuorten vapaaehtoistoiminnan käsikirja

Diakonia-ammattikorkeakoulu C KATSAUKSIA JA AINEISTOJA 23. Sanni Mäkelä & Elina Peltonen. Nuorten vapaaehtoistoiminnan käsikirja Diakonia-ammattikorkeakoulu C KATSAUKSIA JA AINEISTOJA 23 Sanni Mäkelä & Elina Peltonen Nuorten vapaaehtoistoiminnan käsikirja Sanni Mäkelä & Elina Peltonen Nuorten vapaaehtoistoiminnan käsikirja Diakonia-ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

Työelämätaidot Tarja Surakka & Tomi Rantamäki

Työelämätaidot Tarja Surakka & Tomi Rantamäki o s a a Miten toimit työmarkkinoilla tiedä Millaisessa maailmassa työyhteisöt toimivat Miten toimit osana työyhteisöä Miten työyhteisöt toimivat Miten toimit töissä Mikä sinulle on tärkeää Työelämätaidot

Lisätiedot

Kaveritaidot kaikille. Opas luokanopettajalle

Kaveritaidot kaikille. Opas luokanopettajalle Kaveritaidot kaikille Opas luokanopettajalle Mannerheimin Lastensuojeluliitto on avoin valtakunnallinen kansalaisjärjestö, joka edistää lapsen oikeutta hyvään ja turvalliseen lapsuuteen. MLL:n keskusjärjestön

Lisätiedot

opiskelijan arvioijana

opiskelijan arvioijana Työpaikkaohjaaja opiskelijan arvioijana Heljä Hätönen www.ohjaan.fi Tämän teoksen kopioiminen on tekijänoikeuslain (404/61, muut. 712/96) ja valokuvalain (495/6, muut. 446/95) mukaisesti kielletty lukuun

Lisätiedot

Tuki- ja virikeaineisto

Tuki- ja virikeaineisto Osallistavat menetelmät Tuki- ja virikeaineisto Kansan Sivistystyön Liitto KSL ry 1 OSALLISTAVAT MENETELMÄT 2 1.1 Osallistavien menetelmien määritelmä 2 1.2 Ohjaajan rooli 3 1.3 Osallistavat menetelmät

Lisätiedot

Hyvä esimiestyö. Maijaliisa Kaistila TYÖTURVALLISUUSKESKUS KUNTIEN ELÄKEVAKUUTUS

Hyvä esimiestyö. Maijaliisa Kaistila TYÖTURVALLISUUSKESKUS KUNTIEN ELÄKEVAKUUTUS 2 Hyvä esimiestyö Maijaliisa Kaistila TYÖTURVALLISUUSKESKUS KUNTIEN ELÄKEVAKUUTUS 3 Tätä opasta voit vapaasti hyödyntää koulutuksessa ja esimiestyössä. Voit tulostaa sen käyttöösi maksutta internet-osoitteista:

Lisätiedot

Esimies työhyvinvointia rakentamassa

Esimies työhyvinvointia rakentamassa Esimies työhyvinvointia rakentamassa Kimmo Terävä & Pirkko Mäkelä-Pusa Esimies työhyvinvointia rakentamassa 1 Esimies työhyvinvointia rakentamassa Kimmo Terävä & Pirkko Mäkelä-Pusa Kuntoutussäätiö Pakarituvantie

Lisätiedot

LAPSET PUHEEKSI. - kun vanhemmalla on mielenterveyden ongelmia. Manuaali ja lokikirja. Tytti Solantaus

LAPSET PUHEEKSI. - kun vanhemmalla on mielenterveyden ongelmia. Manuaali ja lokikirja. Tytti Solantaus LAPSET PUHEEKSI - kun vanhemmalla on mielenterveyden ongelmia Manuaali ja lokikirja Tytti Solantaus 1 SISÄLLYS LAPSET PUHEEKSI -TYÖMENETELMÄN TAUSTA JA PERIAATTEET... 3 JOHDANTO... 3 TOIMIVA LAPSI&PERHE

Lisätiedot

Kirjan voi ladata maksutta osoitteesta www.nektaria.fi

Kirjan voi ladata maksutta osoitteesta www.nektaria.fi Mitä ihmettä? Opas ammattilaisille. Seksuaalikasvatusta 3-9 -vuotiaille. Katriina Bildjuschkin, Susanna Ruuhilahti Nektaria ry Kansi: Nina Cord Piirros, sivu 4, Mervi Lahkela Graafinen suunnittelu ja taitto:

Lisätiedot

PERHEASIOIDEN SOVITTELU JA SEN TÄRKEYS UUSPERHEILLE

PERHEASIOIDEN SOVITTELU JA SEN TÄRKEYS UUSPERHEILLE PERHEASIOIDEN SOVITTELU JA SEN TÄRKEYS UUSPERHEILLE Kaisa Meriö-Mielonen Uusperheneuvojakoulutus 2012 Sisällysluettelo 1. JOHDANTO... 1 2. LAPSET JA VANHEMPIEN ERO... 2 3. LAPSET JA UUSPERHE... 4 4. PERHEASIOIDEN

Lisätiedot

Porvoon suomenkielisen koulutustoimen opetussuunnitelma yleinen osa 1.8.2012

Porvoon suomenkielisen koulutustoimen opetussuunnitelma yleinen osa 1.8.2012 Porvoon suomenkielisen koulutustoimen opetussuunnitelma yleinen osa 1.8.2012 Sisältö 1. Johdanto... 5 1.1 Visio: Porvoolaisen lapsen oppiminen etenee turvallista ja yhtenäistä oppimispolkua... 5 1.2. Lapsen

Lisätiedot

POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU Sosiaali- ja terveysalan keskus

POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU Sosiaali- ja terveysalan keskus POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU Sosiaali- ja terveysalan keskus Eveliina Hannonen Leila Ryynänen MIEKKII OLIN VUOROTELLEN TEKEMÄSSÄ, SE OLI HYVÄ KOKEMUS. Erityistä tukea tarvitsevien nuorten osallisuus

Lisätiedot

TIIVISTELMÄ. Asiasanat: parisuhdetyö; parisuhde; kvalitatiivinen tutkimus; koulutus

TIIVISTELMÄ. Asiasanat: parisuhdetyö; parisuhde; kvalitatiivinen tutkimus; koulutus SOLMUJA PARISUHTEESSA Ohjaajien kokemuksia Solmuja parisuhteessa ohjaajakoulutuksen antamista lisävalmiuksista kriisissä olevien pariskuntien auttamiseen Noora Silvennoinen - Taina Viherkari Opinnäytetyö,

Lisätiedot

MITÄ ON NUORISOALAN EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ? Laadukkaan päihdekasvatuksen tukimateriaali

MITÄ ON NUORISOALAN EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ? Laadukkaan päihdekasvatuksen tukimateriaali MITÄ ON NUORISOALAN EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ? Laadukkaan päihdekasvatuksen tukimateriaali Mitä on nuorisoalan ehkäisevä päihdetyö? Laadukkaan päihdekasvatuksen tukimateriaali 2. uudistettu painos Toimittajat:

Lisätiedot

LAPSI JA VANHEMMAN SYÖPÄ

LAPSI JA VANHEMMAN SYÖPÄ LAPSI JA VANHEMMAN SYÖPÄ 1 Oppaan suunnittelussa on ollut apuna työryhmä Kaisu Johansson Mika Niemelä Arja Mainio Kaisa-Mari Paananen Sami Räsänen Kuvat Tarja Paananen OPAS VANHEMMILLE LASTEN TUKEMISEEN,

Lisätiedot

OPASTAVA YHTEISTYÖ PERHEIDEN KANSSA MIELENTERVEYS- JA PÄIHDETYÖSSÄ 2011-2013

OPASTAVA YHTEISTYÖ PERHEIDEN KANSSA MIELENTERVEYS- JA PÄIHDETYÖSSÄ 2011-2013 OPASTAVA YHTEISTYÖ PERHEIDEN KANSSA MIELENTERVEYS- JA PÄIHDETYÖSSÄ 2011-2013 LOPPURAPORTTI Sauli Suominen Merja Tuominen Karri Blommila 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO... 3 2. LÄHTÖKOHDAT... 4 2.1. Tavoitteet...

Lisätiedot

Mitä haluaisit tehdä kerhossa? Lapsen kuulemisen menetelmiä

Mitä haluaisit tehdä kerhossa? Lapsen kuulemisen menetelmiä Mitä haluaisit tehdä kerhossa? Lapsen kuulemisen menetelmiä Mannerheimin Lastensuojeluliitto on avoin valtakunnallinen kansalaisjärjestö, joka edistää lapsen oikeutta hyvään ja turvalliseen lapsuuteen.

Lisätiedot

YLIOPPILAIDEN TERVEYDENHOITOSÄÄTIÖ OPPAITA 7. Jännittäminen osana elämää opiskelijaopas

YLIOPPILAIDEN TERVEYDENHOITOSÄÄTIÖ OPPAITA 7. Jännittäminen osana elämää opiskelijaopas YLIOPPILAIDEN TERVEYDENHOITOSÄÄTIÖ OPPAITA 7 2013 Jännittäminen osana elämää opiskelijaopas 1 Terveyden edistämisen keskus ry:n arvioima Julkaisija: Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö Tilaukset: Ylioppilaiden

Lisätiedot

ENO - Ennakoiva ohjaus työelämässä TYÖELÄMÄN SOSIAALISET JA VUOROVAIKUTUSTAIDOT

ENO - Ennakoiva ohjaus työelämässä TYÖELÄMÄN SOSIAALISET JA VUOROVAIKUTUSTAIDOT ENO - Ennakoiva ohjaus työelämässä OHDANTO ENO - Ennakoiva ohjaus työelämässä on Työelämän kehittämis- ja palvelutehtävään kuuluva valtakunnallinen verkostohanke, jonka kumppaneina toimivat 15 aikuiskoulutuskeskusta

Lisätiedot

Pohjolan lapset Nuorilla on väliä!

Pohjolan lapset Nuorilla on väliä! Pohjolan lapset Nuorilla on väliä! Pohjoismainen hyvinvointikeskus Ideavihko Varhainen tuki perheille -projektin tulokset 1 Pohjolan lapset Nuorilla on väliä! Julkaisija: Pohjoismainen hyvinvointikeskus

Lisätiedot