TÄÄ KUULUU MYÖS SULLE! Nuorisotakuu Hämeenlinnan seudulla

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "TÄÄ KUULUU MYÖS SULLE! Nuorisotakuu Hämeenlinnan seudulla"

Transkriptio

1 TÄÄ KUULUU MYÖS SULLE! Nuorisotakuu Hämeenlinnan seudulla Maija Säkäjärvi Riitta Kinnunen Sosiaalikehitys Oy

2 Sisällys Saatesanat 3 Johdanto 4 1 Koulutuksen merkitys nuorisotakuun perustana 6 2 Hämeenlinnan seudulla löytyy tahtotilaa ja palveluita 11 3 Nuorisotakuun toteutuksen malli Hämeenlinnan seudulla Sitoutuminen yhteisiin periaatteisiin Koordinaatiota nuorisotakuun toteutukseen Yksilöllisiä polkuja pitkin tavoitteeseen Kivijalkana hyvinvointi, osallisuus ja työelämäyhteistyö 28 4 Kohti toteutusta 30 5 Johtopäätökset ja kehittämisehdotukset 36 Liite 1 Palvelukuvauksia 38 Liite 2 Tilastotietoa 40 Liite 3 Tietoa muista kunnista nuorisotakuuseen liittyen 41 Toukokuu 2013 Kannen kuva: Nica Käkönen, Kiipulan ammattiopisto, Hämeenlinna Kuva sivulla 18: Into Moisio, Kiipulan ammattiopisto, Hämeenlinna Taitto: Minna Janhunen, Starttihautomo OSK, Hämeenlinna

3 Saatesanat Muistatko sen tunteen, kun ensimmäisen kerran sait omalla työllä ansaitun palkan tilillesi? Se kertoi, että minähän osaan ja voin, jos vain tahdon. Tästä lähti liikkeelle Hämeenlinnan seudulla työ nuorisotakuun toteuttamiseksi. Nuorta ei jätetä - tahtotilasta, yhdenvertaisista mahdollisuuksista ja oman elämän herruudesta. Nuorisotakuun täysimääräinen onnistuminen on haaste, joka onnistuu vain laajalla yhteistyöllä. On ollut ilo olla vetämässä Kaikin keinoin nuoret töihin hanketta- vahva yhteinen halu on saada Hämeenlinnan seudun joka ikinen nuori mukaan. Kyse on ennen muuta asenteiden ja toimintatapojen uudistamisesta, ja yhteisvastuusta. Tää kuuluu myös sulle ajatus nousi työpajoissa vahvasti esiin. Työllisyyden ja opiskelun lisäksi nuorten kokonaisvaltainen hyvinvointi on keskeinen tavoite. Hyvä ja onnellinen elämä antaa parhaat lähtökohdat myös uralla menestymiselle. Suomen työelämällä ei ole varaa menettää yhtäkään tekijäänsä. Olemme rakentaneet yhteistyössä kädessäsi olevan, ja juuri meille sopivan mallin Nuorisotakuun toteuttamiseksi. Nuorisotakuu on tulevaisuusinvestointi, välttämätön koko hyvinvointimme säilymisen kannalta. Ja tietysti jokaisen nuoren itsensä kannalta. Mitä Sinä voit tehdä että yhtäkään nuorta ei jätetä? Sari Rautio Kaikin keinoin nuoret töihin -hankkeen ohjausryhmän pj Hämeenlinnan kaupunginvaltuuston pj Hankkeen ohjausryhmätyöskentelyyn osallistuivat Jari Salmela, Sanna Laine, Antti Karrimaa, Ari Räsänen, Heikko Kokko, Martti Hurskainen, Ira Soikkeli, Marita Pääkkönen, Pekka Kiiski, Tuula Koivistoinen, Petteri Ora, Simo Viertonen, Mervi Hiltunen, Pia Tauru, Kaarin Allenius, Kirsi Burke, Niina Lamberg, Jukka Ohtonen, Hanna Nordlund, Sari Rautio, Riitta Kinnunen ja Maija Säkäjärvi. 3

4 Johdanto Nuorisotakuun kohderyhmää ovat nuoret, joilla on ammatillinen tutkinto mutta ei vielä työpaikkaa, nuoret, joilta eri syistä puuttuu ammatillinen tutkinto (esim. oma ala ei ole selkiytynyt, sopiva koulutusmuoto on epäselvä, toiveena olevaan koulutukseen ei yrityksestä huolimatta pääse) ja nuoret, joiden ei tiedetä olevan missään aktiivisessa toiminnassa tai jotka tarvitsevat muuta tukea (esim. päihde-, mielenterveys- ja talousongelmiin) Nuorisotakuu tarjoaa jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle työ-, työkokeilu-, opiskelu-, työpaja- tai kuntoutuspaikan kolmen kuukauden kuluessa työttömäksi ilmoittautumisesta. Nuorisotakuuseen liittyvä koulutustakuu takaa jokaiselle juuri peruskoulunsa päättäneelle koulutuspaikan. Osana nuorisotakuuta toteutettava nuorten aikuisten osaamisohjelma antaa pelkän peruskoulun varassa oleville alle 30-vuotiaille mahdollisuuden suorittaa ammatillinen tutkinto. Nuorisotakuussa on kyse siitä, että nämä nuoret etsitään, löydetään ja ohjataan nuorelle itselle mahdollisimman sopivaan toimenpiteeseen. Vuoden 2013 alusta voimaan tullut nuorisotakuu on pääministeri Jyrki Kataisen hallituksen kärkihankkeita, johon eri ministeriöt ovat yhdessä vahvasti sitoutuneet. Nuorisotakuun tavoitteena on saada nuoret perusopetuksen jälkeen koulutukseen ja työmarkkinoille. Takuun toteutus perustuu ministeriöiden yhdessä laatimiin linjauksiin, osin uusiin säädöksiin sekä erityisesti hallinnonalojen väliseen yhteistyöhön. Kunnille ei ole kuitenkaan ylhäältä valtionhallinnon taholta luvassa erillistä lisäresurssia eikä valmista toimintamallia. Nuorisotakuu toteutetaankin paikallisesti. Hämeenlinnassa, Hattulassa ja Janakkalassa on syntynyt vahva tahtotila etsiä yhteistä ratkaisua nuorisotakuun täysimääräiselle toteutukselle. Nuorisotakuun toimeenpanoa lähdettiin valmistelemaan laajassa yhteistyössä seudun yritysten, nuorten sekä julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin toimijoiden kanssa. Käsillä oleva raportti, joka on ensisijaisesti suunnattu virkamiehille ja muille toimijoille, on syntynyt Kaikin keinoin nuoret töihin -hankkeen tuloksena. 1 Hankkeen järjestämissä työpajoissa priorisoitiin keskeisimpiä haasteita sekä yhteisessä prosessissa valmisteltiin mallia nuorisotakuun toteutukselle. 1 Kaikin keinoin nuoret töihin -hankkeen ( ) tavoitteena oli selvittää mitä nuorisotakuun kannalta tarpeellisia palveluja ja toimintoja seudulla on tarjolla, mitä mahdollisesti puuttuu sekä yhteisessä prosessissa luoda malli nuorisotakuun toteuttamiseksi Hämeenlinnan seudulla. Hankkeen ohjausryhmänä toimi Hämeenlinnan nuorten ohjaus- ja palveluverkosto NOP sekä Hattulan ja Janakkalan edustajat. NOP-verkostossa olivat mukana Hämeenlinnan kaupunki, Kehittämiskeskus Oy Häme, Kanta-Hämeen poliisilaitos, Kiipulasäätiö, Panssariprikaati, Hämeenlinnan yrittäjät ry, Hämeen TE-toimisto ja Sosiaalikehitys Oy. Hankkeen hallinnoi Sosiaalikehitys Oy ja sen rahoitti Euroopan sosiaalirahasto ja Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. Hankkeen aikana tuotetut materiaalit ovat saatavilla Sosiaalikehityksen verkkosivuilla 4

5 Nuorisotakuun palvelu- ja toimijakenttää kartoitettaessa on voitu todeta, että erilaisia palveluita ja toimijoita on runsaasti. Tarvetta ei ole niinkään ollut luoda täysin uusia palveluita, vaan keskittyä siihen miten nykyisillä resursseilla esimerkiksi toimenkuvia muokkaamalla ja yhteistyötä kehittämällä voidaan tuottaa nykyistä asiakaslähtöisempiä ja vaikuttavampia palveluita sekä varmistamaan toimenpiteiden koordinaatiota päällekkäisyyksien välttämiseksi. Varsinaista sanktiota ei takuun toteutumatta jättämisestä olla kunnille antamassa. Tieto siitä, että yhden nuoren syrjäytymisen kustannukset yhteiskunnalle ovat noin miljoona euroa, on kuitenkin osaltaan takaamassa sen, että toimenpiteisiin ollaan yhteistyössä ryhtymässä. Raportin ensimmäisessä luvussa avataan seudun kuntia koskevien kustannuslaskelmien avulla tarkemmin, mitä yhteiskunnallisia kustannuksia koulutuksen ulkopuolelle jäämisestä aiheutuu ja miksi nuorisotakuuseen panostaminen on siis järkevää. Nuorisotakuuta ei käynnistetä tyhjästä, vaan kaikissa seudun kunnissa on jo vuosia tehty määrätietoista työtä nuorten ohjaamiseksi koulutukseen ja työhön sekä yleisemmin nuorten syrjäytymisen ehkäisemiseksi. TE-hallinnossa nuorten yhteiskuntatakuu on ollut voimassa jo vuodesta Raportin toisessa luvussa kuvataan keskeisiä havaintoja asioista, jotka seudulla jo toimivat hyvin, sekä kehittämisen tarpeita. Luvussa kolme kuvataan malli siitä miten nuorisotakuu saadaan toteutumaan Hämeenlinnan seudulla. Luvussa 3.1. kuvataan yhteisesti sovitut periaatteet, joihin seudulla ollaan valmiita sitoutumaan. Nuoret liikkuvat vapaasti kuntarajojen yli, joten nuorisotakuun toteutusta on ollut tärkeää lähteä tarkastelemaan seudullisen koordinaation näkökulmasta. Luvussa 3.2. kuvataan nuorisotakuun etenemisestä vastuun ottavan seudullisen koordinaatioryhmän tehtävät ja keskeiset toimintaperiaatteet. Nuorisotakuun kohderyhmä koostuu hyvinkin heterogeenisesta nuorten joukosta. Luvussa 3.3. esitetään tätä havainnollistamaan pelkistetty jäsennys erilaisista nuorten poluista nuorisotakuun toteutuksessa. Nuorten kokonaisvaltainen hyvinvointi, jokaisen nuoren mahdollisuus itse osallistua itseään koskevien asioiden suunnitteluun sekä vahva työelämä- ja yritysyhteistyö toimivat mallin perustana. Tätä kuvataan luvussa 3.4. Lukuun neljä on koottu erilaisia konkreettisia toimenpiteitä, jotka varmistavat mallin käytäntöön viemistä. Luvussa viisi esitetään keskeiset johtopäätökset sekä kehittämisehdotukset erityisesti seudullisen koordinaatioryhmän työskentelyn käynnistämisen tueksi. Valtakunnallisesti kunnat ovat nuorisotakuun valmistelussa ja toimeenpanossa eri vaiheissa. Liitteeseen kolme on koottu muutamista kunnista tietoa ja nettilinkkejä, joita voidaan jatkossa hyödyntää nuorisotakuun toteutuksessa myös Hämeenlinnan seudulla. Nuorisotakuun tavoitteena on saada nuoret perusopetuksen jälkeen koulutukseen ja työmarkkinoille. 5

6 1 Koulutuksen merkitys nuorisotakuun perustana Hämeenlinnan seudulla nuorisotakuun nähdään perustuvan nuorten hyvinvointiin, koulutukseen, työllisyyteen ja kuntoutukseen. Seuraavassa tarkastellaan lähemmin peruskoulun jälkeisen koulutuksen merkitystä nuorisotakuun toteutumisessa. Koulutuksen merkitys nuorelle ja koko hänen tulevalle elämälleen on suurempi kuin osataan ajatella. Koulutuksen jättäminen peruskouluun merkitsee suurta riskiä nuoren elämässä. Noin 30 vuoden iässä yli 40 % näistä nuorista on työn ja opiskelun ulkopuolella, joka kertoo itsenäistymistä ja oman elämän suunnittelua rajoittavasta epävakaudesta suhteessa työmarkkinoille integroitumiseen. Heidän ansionsa ovat muita alhaisemmat, he kohtaavat kaikkein kilpailluimmat työmarkkinat ja lisäksi alhaisen koulutusvaatimuksen työpaikat vähenevät koko ajan. Myös riski ajautua epäsosiaaliseen käyttäytymiseen on moninkertainen kouluja käyneisiin verrattuna. Silti joka seitsemäs nuori ei jatka peruskoulun jälkeen koulutukseen tai tutkintoon johtava koulutus jää kesken. Kaiken lisäksi kyse ei ole pelkästään nuoren heikosta asemasta, vaan riittämättömän koulutuksen seurauksia kantaa koko yhteiskunta. Toisaalta riittävä yleissivistys tarjoaa menestymisen avaimet. Jo pelkän ylioppilastutkinnon suorittaneiden selviytyminen työmarkkinoilla on yhtä hyvä kuin tutkintoja suorittaneilla ja radikaalisti parempi kuin pelkkään peruskouluun koulutuksensa jättäneillä. Koulutuksen vaikutus kuntatalouteen ja tulonsiirtoihin 2 Tämän luvun tavoite on tarjota näkökulma siihen, kuinka taloudellisesti merkittävästä asiasta ammatillisessa koulutuksessa on kyse. Vaikka näkökulma on paikallinen, koulutuksen merkitys ulottuu koko kansantalouteen. Inhimillisesti ja nuoren itsensä kannalta koulutuksen merkitystä ei voida yliarvioida. Etenkin riittävä yleissivistävä koulutus (lukio) tuo nuorelle sosiaalisia valmiuksia, jotka edistävät niin työmarkkinoilla kuin yleensä elämässä selviytymistä. Koulutuksen vaikutus koko tulevaan elämään tulee esiin jo alle 30 vuoden iässä. Pekka Myrskylä 3 on havainnut, että mikäli koulutus on jäänyt peruskouluun ja ikää alkaa olla 30 vuotta, hyvin harva enää hankkiutuu ammattiin johtavaan koulutukseen. Näin ollen vasta noin 13 vuoden kuluttua tiedetään, kuinka moni nyt peruskoulun päättäneistä ei kirjoita ylioppilaaksi eikä saa hankittua itselleen ammattitutkintoa. Myrskylän havainnon perusteella voidaan kuitenkin arvioida nuorten kouluttautumista myös tulevaisuudessa. Tilastokeskuksen tietojen perusteella tiedetään, että vuonna 1990 koko maassa oli pelkän peruskoulun suorittaneita 29-vuotiaita 18 % ikäluokasta, vuonna 2000 osuus oli 17 % ja vuonna %. Näin ollen perusasteen jälkeinen kouluttautuminen on lisääntynyt noin yhden prosenttiyksikön jokaisena 10-vuotisperiodina. Suoraviivaisesti arvioiden voidaan siis olettaa, että tänään peruskoulunsa päättäneistä 15 % on 2020-luvun alussa edelleen peruskoulun varassa. Tämän mukaisesti tänä keväänä peruskoulunsa päättäneistä hämeenlinnalaista 14 %, hattulalaisista 14 % ja janakkalalaista 13 % tulee jättämään koulutuksensa pelkkään peruskouluun. 2 Luvun 1 on kirjoittanut projektipäällikkö Jukka Ohtonen Sosiaalikehitys Oy:n hallinnoimasta Opit käyttöön -hankkeesta. 3 Myrskylä, Pekka: Hukassa keitä ovat syrjäytyneet nuoret? EVA analyysi No 19/

7 Toinen tapa tarkastella samaa ilmiötä on katsoa, kuinka suuri osuus ikäluokasta on 30 ikävuoteen mennessä hankkinut perusasteen jälkeisen koulutuksen. Kuviosta 1 voidaan havaita, että Kanta- Hämeessä ja koko maassa keskimäärin 86 % vuotiaista on hankkinut perusasteen jälkeisen tutkinnon. Kanta-Hämeen nuoret ovat koko maata yleisemmin suorittaneet keskiasteen tutkintoja ja toisaalta ylempiä korkeakoulututkintoja suorittaneita on keskimääräistä vähemmän. Yliopiston puuttuminen aiheuttaa korkeakoulutukseen hakeutuvien muuttoliikettä ulos maakunnasta. Kuvio 1. Tutkintoja suorittaneiden %-osuus vuotiasta koko maassa ja maakunnittain vuonna Kanta-Hämeessä ja koko maassa keskimäärin 86 % vuotiaista on hankkinut perusasteen jälkeisen tutkinnon. 7

8 Vähäisestä koulutuksesta johtuvan työttömyyden vuoksi saamatta jäävät palkkatulot, eläkemaksut ja tuloverot Taulukko 1. Työn ja opiskelun ulkopuolella olevien osuus 29-vuotiaista. Pelkän peruskoulun suorittaneet Peruskoulun jälkeisiä tutkintoja suorittaneet Hattula 15 % 11% Hämeenlinna 49 % 13 % Janakkala 36 % 9 % Kanta-Häme 39 % 12 % Taulukossa 1 esitettyjen lukujen perusteella voidaan arvioida, kuinka suuri osuus tämän hetken vuotiaista on työmarkkinoiden ulkopuolella ja mikä osuus siitä on seurausta alhaisesta koulutuksesta. Kun nuori on koulutuksen ja työelämän ulkopuolella, palkkatulojen ohella kertymättä jäävät myös eläkemaksut ja verot. Koska palkkatulot puuttuvat, toimeentulo perustuu pääosin tulonsiirtoihin, kuten työmarkkinatukeen ja asumistukeen ja mahdollisesti myös toimeentulotukeen. Laskentaperusteena käytetty saamatta jäänyt palkkatulo on euroa vuodessa, joka on työssä olevien, pelkän perusasteen koulutuksen suorittaneiden vuosikeskiansio. Sen perusteella laskettujen, maksamatta jääneiden eläkemaksujen osuus on Tyel:n mukainen 23 % eli euroa vuodessa. Kertymättömät verot on laskettu vuoden kyseisen kunnan tuloveroprosentin mukaan, joka on Hämeenlinnan 19,5, Hattulan 19,25 ja Janakkalan osalta 19,75 %. Koko Kanta-Hämeen maakunnan keskimääräinen tuloveroprosentti oli 19,62. Kaikki luvut perustuvat Tilastokeskuksen kokoamiin tietoihin. (Peruskoulun päättyessä) tuntui oudolta, että pitäisi ajatella tulevaisuuden töihin menoa. Tuntui, ettei ole vielä valmis siihen. 8

9 Kanta-Hämeessä oli vuonna 2012 yhteensä vuotiasta nuorta. Heistä arviolta 15 % eli nuorta tulee jättämään koulutuksensa pelkkään peruskouluun. Kun näiden nuorten työttömyys on keskimäärin 26 prosenttiyksikköä korkeampi kuin tutkintoja suorittaneilla, heille aiheutuu ansiotulojen menetystä noin 26,3 miljoonaa euroa, kertymättömiä eläkemaksuja 6 miljoonaa euroa ja kertymättä jääneitä tuloveroja 5,2 miljoonaa euroa. Seuraavaan taulukkoon on koottu vastaavat arviot Kanta-Hämeen, Hämeenlinnan seudun, Hämeenlinnan, Hattulan ja Janakkalan osalta. Hattulan ja Janakkalan työelämän ulkopuolisuuden perusluku on laskettu havaintojen vähäisyyden vuoksi 29 -vuotiaiden ikäluokan sijaan vuotiaiden osuuksista. Taulukko 2. Vähäisen koulutuksen talous: saamatta jääneet palkkatulot, eläkemaksut ja tuloverot vuotiaat Pelkän peruskoulun suorittaneet osuutena vuotiaiden ikäluokasta Vähäisen koulutuksen lisäys työelämän ulkopuolisuuteen Saamatta jääneet palkkatulot, eläkemaksut ja verot lkm % lkm %-yks. lkm Palkat /v Eläkemaksut /v Vero- % Verot /v , KANTA-HÄME Hämeenlinnan seutu Hattula , Hämeenlinna , Janakkala , Jos olet työtön ja otat työn vastaan, mutta se ei olekaan yhtään sellaista, mitä haluaisit, niin ei siitä heti karenssia pitäisi saada. Nuorten pitäisi saada erehtyä ja oppia virheistään turvallisesti. 9

10 Vähäisen koulutuksen seurauksena aiheutuvat tulonsiirrot Työttömyydestä aiheutuu nuorelle itselleen palkkatulojen menetystä ja yhteiskunnalle maksamatta jääneiden eläkemaksujen sekä verojen menetystä. Yhteiskunta turvaa nuorelle toimeentulon tulonsiirtoina, kuten työmarkkina-, asumis- ja toimeentulotukena. Tulonsiirtojen laskentaperusteet ovat: työmarkkinatuki (vuonna 2011) 28 euroa/vrk, 560 euroa/kk, keskimääräinen asumistuki 268,20 euroa/kk sekä toimeentulotuki, jonka arvioidaan olevan käytössä 30 %:lla nuorista, 69 euroa/kk. Osa pelkkään peruskouluun opintonsa jättäneistä nuorista ei saa esimerkiksi työmarkkinatukea. Taulukko 3. Vähäisen koulutuksen talous: tulonsiirrot vuonna vuotiaat Pelkän peruskoulun suorittaneet osuutena vuotiaiden ikäluokasta Vähäisen koulutuksen lisäys työelämän ulkopuolisuuteen Tulonsiirtoina maksetut KANTA-HÄME lkm % ikäluokasta lkm % lkm Työmarkkinatuki Asumistuki Toimeentulotuki Yhteensä Hämeenlinnan seutu Hattula Hämeenlinna Janakkala Vähäisestä koulutuksesta aiheutuvat tulonsiirrot ovat koko Kanta-Hämeen maakunnassa lähes 11 miljoonaa euroa, Hämeenlinnan seutukunnassa 6,6 miljoonaa euroa, Hämeenlinnan kaupungissa 5,8 miljoonaa euroa, Hattulassa 0,3 miljoonaa euroa ja Janakkalassa 0,7 miljoonaa euroa. Edellä esitetyt luvut ovat laskennallisia ja niiden tarkoituksena on kuvata niiden kustannusten suuruusluokkaa, joiden voidaan arvioida johtuvan vähäisen koulutuksen aiheuttamasta työttömyyden lisäyksestä. Opiskelun ja työelämän ulkopuolella olevien määrään sisältyy työttömien lisäksi he, jotka saavat kansaneläkettä esimerkiksi kehitysvamman, työtapaturman, sairauden tai muun syyn vuoksi (noin 1,6 % vuotiaiden ikäluokasta). Kuntien näkökulmasta on syytä huomata, että suurin osa tulonsiirroista, kuten työmarkkinatuki ja asumistuki, maksetaan Kansaneläkelaitoksen varoista. Edellä esitetyssä laskelmassa vain toimeentulotuki on kuntien maksamaa. 10

11 2 Hämeenlinnan seudulla löytyy tahtotilaa ja palveluita Nuorisotakuun kannalta keskeiset palvelut liittyvät koulutukseen, työllistymiseen, näiden välimaastoon kuuluviin palveluihin kuten esimerkiksi työpaja- ja kuntoutuspalveluihin sekä nuorten kokonaisvaltaista hyvinvointia tukeviin ja ohjaaviin palveluihin. Tässä luvussa kuvataan Hämeenlinnan seudun palvelu- ja toimijakentän vahvuuksia ja kehittämisen tarpeita nuorisotakuun näkökulmasta. 4 Suurin osa nuorista etenee ns. normireittiä pitkin peruskoulusta perinteisen oppilaitosmuotoisen koulutuksen kautta työelämään. Tällöin nuorille voi riittää kevyempi tuki, kuten peruskoulun ja oppilaitosten kaikille nuorille kohdentamat palvelut. Osa nuorista tarvitsee kuitenkin enemmän tukea. Seuraavassa taulukossa (taulukko 4) on karkea jäsennys palveluiden jakautumisesta nuorten tarpeiden mukaan. Luvussa kolme palataan tarkemmin siihen, miten moninaiset nämä nuorten polut käytännössä ovat. Taulukko 4. Nuorisotakuun ja hyvinvoinnin palveluita nuorille Hämeenlinnan seudulla. SUURIN OSA NUORISTA KULKEE NORMIREITTIÄ KUN NORMIREITTI EI RIITÄ PERUSKOULU Oppilaanohjaus Oppilashuolto TET-harjoittelu Kouluterveydenhuolto Nuorisotyön palvelut koululla Erityisopetus Koulutus- ja ammattitietopalvelu Lähitutor-toiminta Peruskoulun lisäopetus (10-luokka) Ammattistartti Uravalmennus NUORISOTAKUUN PALVELUITA NUORILLE 2. ASTE: lukio ja perinteinen oppilaitosmuotoinen ammatillinen koulutus TYÖPAIKKA (>> korkeakouluopinnot) Opinto-ohjaus Opiskelijahuolto Opiskeluun kuuluva työharjoittelu Opiskelijaterveydenhuolto Ammatillinen erityisopetus Oppisopimuskoulutus Työkokeilu- ja harjoittelupaikkojen välityspalvelut (sorviin.info ja rekrytori) Opinnollistaminen Oppisopimuskoulutus Työvoimakoulutus Työkokeilu Kuntouttava työtoiminta Työpajat Kelan ammatillisen kuntoutuksen kurssit Työterveyshuolto Nuorten työseteli Palkkatuki Sanssi Yrityshautomopalvelut Osuuskunnat Työnhakuvalmennus Työhönvalmennus KAIKILLE KOHDENNETTUA HYVINVOINNIN TUKEA NUORILLE Perheen ja ystäväpiirin tuki, harrastukset, yhdistystoiminta, nuoriso-, liikunta- ja kulttuuripalvelut, nuorten terveysneuvontapiste Etsivä nuorisotyö, lastensuojelu ja jälkihuolto, henkisen hyvinvoinnin palvelut, nuorisopsykiatria, päihdepalvelut, kuntoutus, aikuissosiaalityö, toimeentulotuki, sosiaalinen luotto, talous- ja velkaneuvonta, puolustusvoimayhteistyö, diakoniatyö, nuorisoasuminen, Ankkuri-toiminta, maahanmuuttajien opastus ja neuvonta, maahanmuuttajapalvelut, Toppari 4 Kaikin keinoin nuoret töihin -hankkeessa kartoitettiin alkuvuodesta 2013 nuorten parissa toimivilta sekä nuorilta itseltään haastatteluin ja kyselyin mikä nuorisotakuun palvelukentän palveluissa toimii, missä on puutteita sekä mitkä ovat erityiset kehittämisen tarpeet Hämeenlinnan seudulla. Luvun kaksi nykytilan kuvaus perustuu tämän selvityksen tuloksiin. Raportissa olevat lainaukset on poimittu seudun nuorten haastatteluista. Liitteessä 1 on kuvattu tarkemmin raportissa mainitut palvelut. 11

12 Näitä nuorisotakuun toteutumisen kannalta keskeisiä palveluita on Hämeenlinnan seudulla tuottamassa lukuisia julkisen, yksityisen sekä kolmannen sektorin toimijoita. Osa palveluista on selkeämmin kuntakohtaisia kun taas esimerkiksi TE-hallinnon palvelut ovat seudullisia palveluita. Palveluita tuotetaan enimmäkseen kuntien pysyvinä peruspalveluina, mutta mukana on myös erilaisia määräaikaisia palvelukokeiluja tai hankerahoituksella toteutettavia kehittämishankkeita. Nuorisotakuun toimijakenttä on siten hyvin moninainen. Nuorisotakuun toimijoita Hämeenlinnan seudulla: 5 Avainsäätiö, 4H, Hämeen Sininauha ry, Dumela-koulutus, Hattulan kunta, Koulutuskuntayhtymä Tavastia, Lindén s Restaurant Oy/McDonald s, Hämeenlinnan seudun Nuorisoasunnot ry, Hattulan työpaja, Hämeenlinnan kaupunki, Janakkalan kunta, Hämeen TE-toimisto, Hämeenlinna-Vanajan seurakunta, NäytönPaikka ry, Kalvolan Nuva-ryhmä, Hämeenlinnan yrittäjät ry, Hämeen ammatti-instituutti, Ars-Häme ry, HAMK, Hämeen yrittäjät ry, Tammer-Tukku, Hämeenlinnan seudun Työvalmennussäätiö Luotsi, Markkinointipalvelu Osmo Makkonen, Hämeen kauppakamari, Kiipulasäätiö, Kanta-Hämeen poliisilaitos, Etelä-Hämeen Martat, Kiertokapula Oy, Kehittämiskeskus Oy Häme, Puolustusvoimat, Vekka Liikenne Oy, Y Raunisto Oy, Lasten Liikunnan Tuki ry, Kanta-Hämeen Nuva-ryhmä, Innopark Programmes Oy, Sosiaalikehitys Oy Kokeilemalla parhaiten selviää, missä haluaisi olla. Nuorille pitäisi antaa mahdollisuus koittaa eri asioita, eikä pakottaa suoraan koulusta seuraavaan. 5 Lista ei ole kattava. Mukana on Kaikin keinoin nuoret töihin -hankkeen työpajoihin ja muihin toimenpiteisiin osallistuneita toimijoita. 12

13 Monet asiat toimivat Hämeenlinnan seudulla jo nykyisin hyvin. Nuorten parissa toimivat tahot näkevät nuorten palvelu- ja toimintakentän monelta osin tukevan hyvin nuorten hyvinvointia, kouluttautumista ja työelämään siirtymistä. Laaja palveluiden ja toimijoiden kirjo edellyttää eri tahojen sujuvaa yhteispeliä ja yhteen hiileen puhaltamista. Useilta tahoilta kuulee sanottavan, että seudun kunnissa on vahvaa yhteistyön tekemisen meininkiä sekä tahtotilaa toimia nuorten hyväksi. Esimerkiksi koulujen oppilashuoltotiimit tekevät hyvää ennaltaehkäisevää monialaista yhteistyötä, ja nuorisotyöntekijät ovat hyviä kumppaneita kouluyhteisöissä. Hämeenlinnan ja etenkin Hattulan ja Janakkalan kokoluokan paikkakunnilla monet nuorten parissa toimivat tahot tuntevat toisensa hyvin, mikä tekee yhteistyöstä välitöntä ja sujuvaa. Tämä näkyy esimerkiksi peruskoulun ja toisen asteen oppilaitosten välillä kiinteänä yhteydenpitona nuorten opiskelemaan pääsyn turvaamiseksi. Hyvää yhteistyötä tehdään myös oppilaitosten ja TE-toimiston välillä, esimerkiksi järjestämällä infotilaisuuksia ilman koulutuspaikkaa jääneille nuorille. Etsivä nuorisotyö on keskeinen toimija ja ohjaava linkki palvelukentällä: tämä lakisääteinen toimijataho poimii haaviinsa opiskelupaikkaa vaille jääneet, toisen asteen koulutuksen keskeyttäneet sekä muita tuen tarpeessa olevia nuoria ja ohjaa heitä tarvitsemiensa palveluiden piiriin saattaen vaihtamalla. Nuorten palveluohjaus on sujuvaa monella muullakin taholla: esimerkiksi nuorten terveysneuvontapiste ja Toppari-hanketoiminta ovat osoittautuneet tärkeiksi varhaisen puuttumisen kanaviksi Hämeenlinnassa. Nuorisotakuun toteuttamisessa on kuitenkin haasteensa: tarvitaan lisää tukea nuorille elämänhallintaan ja kouluttautumiseen sekä mahdollisuuksia edetä työelämässä. Tarvitaan myös tämän kaiken hyvää koordinaatiota. Nuorten 13 toimintamahdollisuudet ja palvelut on huomioitava laajana kokonaisuutena, jossa kaikki vaikuttaa kaikkeen. Esimerkiksi Hattulan kunnassa on jo vuosien ajan toiminut säännöllisesti kokoontuva eri toimialojen yhteistyöverkko Hattula-verkko, joka kartoittaa ja seuraa nuorten tilannetta kunnassa. Tällaista koordinaatiota halutaan vahvistaa koko seudulla. Nuorisotakuun toteutuminen nojautuu nuorten kokonaisvaltaiseen h y v i n v o i n t i i n. Ystävällisestä kysymyksestä onko vielä jotain epäselvää on jäänyt erittäin hyvä mieli. Nuorten varhaiseen tukemiseen tarvitaan monialaista yhteistyötä. Yksi keskeinen osaalue on mielenterveyspalveluiden jalkautuvan avotyön ja matalan kynnyksen palveluiden kehittäminen kehittäminen, sillä mielenterveyspalveluita tarvitsevat nuoret eivät kykene hakeutumaan palveluihin omatoimisesti. Toppari-tiimi antaa moniammatillista, intensiivistä, jalkautuvaa tukea ja ohjausta yläkoululaisille nuorille. Myös toisen asteen koulutuksen sisällä tarvitaan samankaltaista toimintaa. Vaikeimmassa asemassa oleville nuorille tarvitaan elämänmuutoksen mahdollistavaa, nuoria kannattelevaa pienryhmätyöskentelyä. Myös asumispalveluita tulee kehittää päihde- ja mielenterveysongelmaisille nuorille. Nuorten elämänhallinnassa keskeinen asia on talousasioiden hallinta. Nuorille tulee järjestää nykyistä enemmän tukea raha-asioiden hoitoon, sillä monet joutuvat taloudellisiin vaikeuksiin jo aikuisiän kynnyksellä, mikä vaikuttaa nuoren elämään laaja-alaisesti. Tarvitaan edelleen vankempaa ennaltaehkäisevää otetta peruskouluissa. Nuoret tarvitsevat mahdollisimman varhaisessa vaiheessa rinnalla kulkijoita. Peruskouluissa kaivataan nuorten elämänhallintaan enemmän tukea, jota voidaan tarjota esimerkiksi lisäämällä erityisopetusta sekä perustamalla duuniluokkia, JOPO-luokkia ja 10-luokkia. On koettu, että pienryhmien opettajat voivat toimia nuorten rinnalla kulkijoina ja tukea oppilaiden elämänhallintaa paremmin kuin monipäisten luokkien opettajat.

14 Hämeenlinnassa toimii lähitutor, joka antaa peruskouluikäisille nuorille ohjausta peruskoulun loppuun suorittamiseen silloin, kun nuori kokee opiskelun ja kouluympäristössä olemisen erityisen vaikeaksi. Tämä tukimuoto halutaan ulottaa myös oppivelvollisuusiän ylittäneille nuorille, joilla peruskoulu on jäänyt kesken. Aikuislukio tarjoaa väyliä peruskoulun loppuun suorittamiseen, mutta osa nuorista ei kykene oma-aloitteisesti hakeutumaan kouluun ja suunnittelemaan peruskoulun päättämistä. Nuoret tarvitsevat tukea onnistuneiden koulutusvalintojen tekemiseen. Monet nuoret kokevat joutuvansa suurien päätösten eteen liian varhain ja yllättäenkin tehdessään valintaa tulevaisuuden ammatista ja koulutuksesta peruskoulun päättyessä. Opinto-ohjaajat tekevät tässä kohdassa ansiokasta työtä tukeakseen nuorten valintoja, ja tietoa ammateista on saatavilla esimerkiksi työvoimahallinnon nettisivuilta. Kokemukset ja käsitykset erilaisista ammateista ja siitä, mikä ala itselle sopisi, jää monen nuoren kohdalla kuitenkin huteralle pohjalle. Jonnekin on haettava yhteishaussa, eikä oppilaalle avautuva opiskelupaikka tunnu aina oikeaan osuvalta. Koulutuksen nivelvaiheessa tarvitaan hyvää toimintamallia, miten nuori löytäisi varmemmin ja sujuvammin itselleen sopivan koulutusväylän. Nuoret itse ja nuorten parissa työtä tekevät näkevät tärkeäksi sen, että ennen koulutuspaikan valintaa nuoret saisivat nykyistä enemmän kokemuksia työelämästä ja realistisen käsityksen ammateista, joihin ovat hakeutumassa. TET-jaksot tuovat nuorille kosketusta työelämään. Toimintamallia tulee vielä kehittää ja vahvistaa kontakteja yritysten ja peruskoulun välillä. Ammattikoulun keskeyttäneiden tai keskeyttävien nuorten tilanteeseen tulee tarttua ripeästi. Tieto koulutuksen keskeyttämisestä tulee välittyä eteenpäin ajoissa. Kun nuori keskeyttää opintonsa, tarvitaan selkeitä toimintatapoja ja etenemisen mahdollisuuksia, jotka kirkastavat sopivan koulutusväylän valintaa. Esimerkiksi työkokeilut antavat nuorille todellista ymmärrystä työelämästä. Näin vältytään toistuvilta epäonnistuneilta koulutusvalinnoilta. Tietoa keskeyttäneistä välitetään etsiville nuorisotyöntekijöille, mutta myös vanhempien aktiivisuutta ja muuta verkostoa tarvitaan nuoren tukemiseksi. Ehkä koulutuksen keskeyttäminen olisi vältettävissä, jos nuoren taustoja tuntevat verkostot ulottuisivat peruskoulusta toiselle asteelle ja saattaisivat nuorta nivelvaiheen yli toisen asteen koulutuksen alkuvaiheissa. Esimerkiksi opettajien, oppilashuollon ja nuorisotyöntekijöiden on hyvä tunnistaa nykyistä paremmin nuorten tuentarpeita ja kulkea rinnalla koulutusasteelta toiselle. Kouluttautumisen mahdollisuuksia tulee laajentaa. Normireitti peruskoulun jälkeen toisen asteen oppilaitosmuotoiseen koulutukseen ei istu kaikille nuorille. Tarvitaan toiminnallisia, käytännönläheisiä koulutusvaihtoehtoja nuorille, jotka eivät koe pulpetin äärellä opiskelua omakseen. Työpajalle ja työpaikkoihin voidaan esimerkiksi luoda mahdollisuuksia näyttötutkintojen suorittamiseen. Alemman vaatimustason koulutusmahdollisuudet voisivat tarjota pätevyyden avustaviin työtehtäviin vaikkapa vanhustenhoidossa tai kiinteistönhuollossa. Myös oppisopimuspaikkoja tarvittaisiin enemmän. Tätä kehittämistyötä tehdään valtakunnallisesti ja on mahdollista viedä eteenpäin etsimällä paikallisia ratkaisuja. Yrityksillä on työpaikkojen tarjoajana keskeinen merkitys nuorisotakuun toteutumisessa. Yrityksille tulee tarjota enemmän kannustimia nuorten työllistämiseen ja tietoa tukimahdollisuuksien hyödyntämisestä. Tiedottamista työ- ja harjoittelupaikoista on hyvä tehostaa. Myös kuntaorganisaatioissa tulee tarjota harjoittelupaikkoja koordinoidusti. Eri toimijoiden välille tarvitaan sujuvia toimintamalleja, miten nuoret ohjataan heille sopiviin työpaikkoihin. Kesätyöllä on suuri merkitys työssäkäynnin mallien saamiseksi. Ideaalitilanteessa kesätyötä tarjotaan jokaiselle nuorelle. Nuoret tulee ottaa hyvin huomioon työpaikoilla. Työpaikoilla nuorille tulee olla oma nimetty ohjaaja, joka neuvoo tarvittaessa työhön ja työpaikkaan liittyvissä asioissa. Nuoret kokevat myös tärkeäksi, että he kuuluvat työyhteisöön omana itsenään. Nuorille tulee tarjota eritasoisia työtehtäviä niin, että kaikille nuorille löytyy itselleen sopiva työ. Töiden tarjonnassa on hyvä huomioida myös osatyö- 14

15 kykyisyys ja räätälöidä työkokonaisuus työpaikan tarpeet sekä nuoren lähtökohdat huomioonottaen. Nuorille tarvitaan tukimuotoja työssäkäynnin alkutaipaleilla työelämän pelisääntöihin. Osa nuorista tarvitsee työelämän pelisääntöjen läpikäymistä saadakseen realistisen kuvan työelämästä, esimerkiksi palkan ja työn vaatimusten suhteesta. Nuoret ja nuorten parissa toimivat tarvitsevat yksiin kansiin tietoa nuorten palveluista. Nuoret tarvitsevat konkreettista tietoa siitä, mistä he voivat saada apua erilaisissa elämäntilanteissa. Nykyinen palvelukenttä voi näyttäytyä heille hajanaisena ja etäisenä. Tietoa palveluista tulee välittää selkeällä tavalla, nuorten ymmärtämällä kielellä kirjoitettuna. Myös palveluntuottajien tulee tuntea palvelukenttä, eri toimijoiden toimintatavat, tavoitteet ja toiminnan vaikutukset. Näin nuoret voidaan paremmin ohjata tarvitsemiinsa palveluihin ja vältytään nuorten pompottamiselta luukulta toiselle. Hämeenlinnassa on koottu Mihin voin ottaa yhteyttä jos tietopaketti, joka on hyvä malli tiedon kokoamisesta nuorille. Myös toimijoiden yhteiset verkostoitumistilaisuudet tukisivat palvelukentän tuntemusta. Palveluita tulee selkeästi ketjuttaa erilaisissa tilanteissa oleville nuorille. Kunkin tahon tulee tietää, mihin nuori voidaan ohjata missäkin tilanteessa ja miten palvelut rakentuvat nuorten kokonaisvaltaiseen tilanteeseen vastaaviksi palvelukokonaisuuksiksi. Näin toimijat tuntisivat oman paikkansa ja työsarkansa nuoren ympärille rakentuvassa tukiverkostossa ja palveluketjussa. Näin nuoren asiat järjestyvät pala palalta oikealla tavalla edeten. Mallissa tulee määritellä esimerkiksi siirtymä työpajasta työpaikkaan niin, ettei nuori jää kiertämään palveluissa, vaan palveluita seuraa jatkumo työelämässä. Hattulassa kootaan ja kuvataan nuorten tarpeista lähteviä palvelupolkuja, joilla selvennetään eri tahojen palvelutarjontaa nuorille. Tästä voidaan ottaa mallia muissakin seudun kunnissa palveluiden ja toimijakentän jäsentämiseksi. Paitsi palveluiden kehittämistä, nuorisotakuun toteutuminen edellyttää myös yleistä vastuunottoa ja keskustelun herättämistä. Tarvitaan yleisesti onnistumiseen kannustavaa suhtautumista nuoriin. Myös vanhemmat tarvitsevat kannustusta ja luottamusta siihen, että elämä kantaa ja tukea on mahdollista saada, vaikka vastoinkäymisiä on. Vanhemmilla on vastuu nuoresta, jota ei voida siirtää muiden hoidettavaksi. Keskeisiä kohtia ovat siirtymä alakoulusta yläkouluun sekä yhteistyö kodin ja koulun välillä. On myös tuotava esille yhteisen vastuun periaatetta: jokainen meistä voi ottaa asioita puheeksi nuorten kanssa. 'Maailman paras opo' keskusteli jokaisen nuoren kanssa koulutusvalinnoista, antoi realistista tietoa ja paneutui asiaan. 15

16 3 Nuorisotakuun toteutuksen malli Hämeenlinnan seudulla Nuorisotakuun toteutus Hämeenlinnan seudulla pohjautuu siihen, että yhteisesti sovittuihin periaatteisiin sitoutuen pystytään takaamaan jokaiselle nuorelle tämän tarvitsemat palvelut ja tuki. Mallin perustana on nuorten kokonaisvaltainen hyvinvointi, nuorten kuuleminen ja osallisuus sekä vahva työelämäyhteys. Toteutusta varmistaa seudullinen koordinaatio. Kuvio 2. Nuorisotakuun toteutuksen malli Hämeenlinnan seudulla. 16

17 3.1. Sitoutuminen yhteisiin periaatteisiin Hämeenlinnan seudulla nuorisotakuu tarkoittaa seuraaviin periaatteisiin sitoutumista: TÄÄ KUULUU MYÖS SULLE Nuorisotakuun toteuttaminen kuuluu jokaiselle vanhemmalle, työntekijälle, päätöksentekijälle ja työnantajalle sekä nuorelle itselleen. Nuorella on oikeuksia, mutta myös vastuu omasta tilanteesta. Nuorillekin tulee kertoa, mitä nuorisotakuu tarkoittaa. Tarvitaan aitoa välittämistä jokaisesta nuoresta. Kysytään nuorelta, mitä hänelle kuuluu. Jokainen voi ottaa asioita puheeksi nuoren kanssa ja ohjata häntä eteenpäin. NUORI KESKIÖÖN Kuunnellaan nuorta ja suunnitellaan yhdessä hänen polkuaan eteenpäin. Tunnistetaan nuoren toiveet, vahvuudet ja tarpeet ja pohditaan hänelle sopivia etenemisreittejä. Annetaan nuorille vaikuttamisen mahdollisuuksia. Nuorten osallistumisen lisäämiseksi voidaan muuttaa totuttuja toimintatapoja ja mennä sinne missä nuoret ovat. VARHAINEN TUKI JA PANOSTAMINEN NUOREEN Tuetaan nuoren itsetuntoa kiinnittämällä huomiota hänen vahvuuksiin. Arvostetaan myös harrastusten tuomaa osaamista eikä vain muodollista koulutusta. Kannustetaan nuorta ja vanhempia luottamaan siihen, että asiat järjestyvät, vaikka elämässä on vastoinkäymisiä. Kiinnitetään riittävän varhain huomiota lapsen ja perheen tuen tarpeisiin, esimerkiksi oppimisvaikeuksiin ja oireisiin käyttäytymisessä. Varmistetaan, että nuori saa tarvitseman- sa tuen eikä hän jää yksin ongelmiensa kanssa. Esimerkiksi koulukiusaamiseen puututaan heti alkuvaiheessa. Koulutuksen ja työelämän nivelvaiheissa nuori etenee saattaen vaihtamalla. YHDENVERTAISET MAHDOLLISUUDET JOKAISELLE NUORELLE Taataan jokaiselle nuorelle tasapuoliset mahdollisuudet koulutukseen, työhön tai muuhun häntä motivoivaan toimintaan. On hyvä ottaa huomioon, millainen merkitys nuoren sukupuolella, perhetaustalla ja kulttuurilla on eri palveluissa ja toiminnoissa. Irtaudutaan kielteisistä ennakkoasenteista nuorta kohtaan. NUORTEN TYÖELÄMÄVALMIUDET KUNTOON TÖITÄ TEKEMÄLLÄ Tarjotaan jokaiselle nuorelle mahdollisuuksia saada aitoa kosketusta työelämään ja työkokemusta eri aloilta. Tuetaan nuorta työpaikan löytämisessä ja työn alkuun pääsemisessä. Annetaan nuorille tietoa työssäkäynnin pelisäännöistä: siitä mitä nuorelta odotetaan ja mitä oikeuksia hänellä on. Otetaan nuori hyvin huomioon työpaikalla. Mietitään työpaikalla, miten nuorisoystävällisessä työpaikassa toimitaan. Järjestetään nuorelle tarpeen ja mahdollisuuksien mukaan perinteisestä opiskelusta poikkeava väylä kouluttautua ja päästä työelämään, esimerkiksi oppisopimuksella. Kuunnellaan, millaista annettavaa nuorella on työpaikan käytäntöjen uudistamiseksi. 17

18 PALVELUT NUORILLE HELPOSTI TAVOITETTAVIKSI NUORTEN YMMÄRTÄMÄLLÄ KIELELLÄ Laaditaan viranomaisten lomakkeet ja ohjeistukset selkeällä kielellä ja huolehditaan siitä, että nuori ymmärtää, miten hänen tulee toimia lomakkeiden kanssa. Nuoret voivat myös itse osallistua ohjeistusten tuottamiseen toisille nuorille. Tiedottamisessa ja yhteydenotoissa voidaan käyttää nuorten suosimia kanavia, kuten facebookia ja muuta sosiaalista mediaa. Kohdataan nuoret ystävällisesti ja ymmärtäväisesti palvelutilanteissa. Tavoitteena on palveluohjaus yhden luukun periaatteella. USKALLETAAN LUOPUA TOTUTUISTA TOIMINTATAVOISTA Tehdään tiimityötä nuoren, vanhempien ja eri toimijoiden kesken ja hoidetaan samanaikaisesti monta asiaa. Esimerkiksi nuorisotyöntekijä voidaan ottaa mukaan tiimiin nuoren tueksi ja asioiden tulkkaajaksi. Tiedonkulkua voidaan edistää kysymällä lupa asiakkaalta tietojen antamiseen. Luodaan palveluihin joustavuutta asiakkaiden tarpeiden mukaan. Jalkaudutaan tarvittaessa sinne missä nuoret ovat, myös nuoren kotiin tai nuorisotalolle. Ns. matalankynnyksen työpaikkoja, työharjoittelupaikkoja jne. kun olisi enemmän, missä pääsisi tekemään oikeasti työtä ja näkemään muidenkin töitä. 18

19 3.2. Koordinaatiota nuorisotakuun toteutukseen Seudullinen yhteistyö on tärkeää, koska nuori voi asua Hattulassa, opiskella Hämeenlinnassa ja kaverit/vapaa-ajanviettopaikat puolestaan voivat löytyä useista eri kunnista, myös seudun ulkopuolelta. Aikuisten ja palvelujen näkökulmasta nuori on tällöin konkreettisesti asetettava keskiöön ja häivytettävä kuntarajat taka-alalle. Nuorisotakuun esillä pysymiseksi ja sen mahdollisimman tehokkaan toteutuksen varmistamiseksi tarvitaan koordinointia, jonka avulla pystytään tarkastelemaan asioita laajemmasta näkökulmasta. Tähän tarpeeseen on huhtikuussa 2013 nimetty viisihenkinen nuorisotakuun seudullinen koordinaatioryhmä. Nuorisotakuun kannalta tärkeä poikkihallinnollinen edustus toteutetaan koko seutukunnan tasolla siten, että Hämeenlinnan kaupungista ryhmään on nimetty tilaajapäällikkö (opetuspalvelut) Antti Karrimaa, tilaajapäällikkö (sosiaalisen tuen palvelut) Sirpa Ylikerälä, Hattulan kunnasta työpajan vastaava ohjaaja Jukka Paju, Janakkalan kunnasta nuorisosihteeri Sanna Laine sekä Hämeen TE-toimistosta palveluesimies Anna-Kaisa Häppölä. Ryhmän keskeisenä tehtävänä on seurata ja arvioida nuorisotakuun toteutumista Hämeenlinnan seudulla: löydetäänkö nuoret, toimiiko tuki ja ohjaus sekä onko riittävästi paikkoja, mihin nuoria ohjata. Ryhmä tarkastelee palvelujen riittävyyttä, mahdollisia aukkopaikkoja, pyrkii estämään päällekkäisyyksiä sekä kokoaa laaja-alaisesti tietoa nuorisotakuuseen liittyen sekä välittää kokemuksia jo toimivista kuntakohtaisista toimintamalleista. Koordinaatioryhmä sopii ensimmäisessä kokouksessaan kokoontumisaikataulustaan ja muista toimintaperiaatteistaan. Ryhmä huolehtii, että sen käytössä on kuhunkin asiaan tarvittava asiantuntemus esimerkiksi kuulemalla tarvittavia tahoja. Koordinaatioryhmä voi perustaa työryhmiä edistämään yksittäisiä asioita. Tällöin ryhmä miettii kulloiseenkin tehtävään ja tarpeeseen sopivimman vastuutahon. Nuorisotakuun toteutus sidotaan kuntien talouden ja toiminnan suunnitteluun. Koordinaatioryhmä raportoi toiminnastaan ja nuorisotakuun toteutumisesta kolmannesvuosittain seudun kuntien kunnan- ja kaupunginhallituksille, keskeisille lautakunnille sekä myös kuntakohtaisille lakisääteisille nuorten ohjausja palveluverkostoille. Ryhmän toiminta sovitetaan kuntien poliittisen päätöksentekojärjestelmän sekä oppilaitosten vuosirytmiin. Tällöin seudullinen ryhmä osaltaan varmistaa, että nuorisotakuu pysyy esillä kuntien talousarvioprosessin mukaisessa talouden ja toiminnan suunnittelun vuosikellossa. Koordinaatioryhmä tarkastelee olemassa olevia palveluita, joilla jo toteutetaan nuorisotakuuta. Palveluiden sisällön ja osaamisen kehittäminen ovat keinoja resurssien tehokkaammalle käytölle. Löydetäänkö nuoret, toimiiko tuki ja ohjaus sekä onko riittävästi paikkoja, mihin nuoria ohjata? 19

20 Taulukko 5. Nuorisotakuun seudullisen koordinaatioryhmän koordinointitehtäviä. KOORDINOINTITEHTÄVÄ Nuorisotakuuta koskeva tieto ja tiedonhallinta Nuorten kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin toteutuminen Nuorten tavoittaminen ja palveluohjaus Koulutukseen pääsyn ja opintojen keskeyttämisten koordinaatio Varhainen puuttuminen/ennaltaehkäisevä työote nuorisotakuussa Vaihtoehtoiset toiminnalliset koulutusvaihtoehdot Työpajatoiminta seudulla Yritysyhteistyö Nuorten osallisuus ja kuuleminen Nuorisotakuun kenttään kuuluva hanketoiminta Säännöllisten yhteistyöfoorumeiden organisointi Onnistuneiden nuorten tarinoiden kokoaminen TARKENNUKSIA TEHTÄVÄÄN Ryhmä varmistaa, että seudulla kootaan päätöksenteon pohjaksi mahdollisimman laaja-alaista tietoa nuoria koskevista asioista. Ilmiötason tietoa nuorten tilanteesta kootaan tilastoista, toimijoiden hiljaisen tiedon avulla sekä hankkimalla eri keinoin tietoa nuorilta itseltään. Osana tiedonhallintaa ryhmä kokoaa päätöksenteon pohjaksi tietoa nuorten hyvinvointiin liittyvistä asioista (mm. vapaa-aika, asunnottomuus, toimeentulotuki, talousongelmat) hyödyntäen kyselyitä (esim. Kouluterveyskyselyt), tilastotietoa (esim. Ankkuri, SotkaNet) sekä kokoamalla ilmiötason tietoa nuorten tarpeista ja tilanteesta. Erityisesti etsivien nuorisotyöntekijöiden tehtävänä on etsiä TE-hallinnon kirjoihin kuulumattomat nuoret ja saattaa heidät tarvittavan tuen piiriin. Ryhmä koordinoi, että seudulla tiedetään jokaisen peruskoulun päättäneen tilanne, 2. asteen oppilaitoksen päättäneen tai keskeyttäneen tilanne, armeijan tai muun toimenpiteen keskeyttäneen nuoren tilanne. Ryhmälle kootaan tieto koulutukseen päässeistä ja kaikista opintojen keskeyttäneistä. Ryhmä koordinoi tarvittavan seurannan toteuttamisen. Ryhmä seuraa myös nuorempien ikäluokkien tilannetta, jotta virta nuorisotakuun piiriin saadaan minimoitua. Ryhmä koordinoi, että jo peruskoulussa pystytään riittävän varhain puuttumaan asioihin, ja tarvittava tuki on saatavilla. Ryhmä varmistaa, että toiminnallisia koulutusvaihtoehtoja kehitetään ja otetaan käyttöön seudulla (esim. opinnollistaminen, oppisopimus). Ryhmä koordinoi, että työpajatoimintaa on koko seutukunnassa riittävästi ja se vastaa laadultaan tarvetta. Ryhmä seuraa, että mm. Kanava työelämään -mallin avulla varmistetaan riittävä työelämäyhteistyö nuorten tarvitsemien työ- ja harjoittelupaikkojen löytämiseksi. Ryhmä varmistaa, että nuoret tulevat kuulluksi ja osallisiksi nuorisotakuun toteutukseen liittyvissä asioissa sekä ryhmän sisäisessä työskentelyssä. Ryhmä koordinoi hanketoimintaa seudullisesti sekä edistää osaltaan kehittämishankkeiden tulosten juurruttamista ja levittämistä. Tiedon ja kokemusten vaihdon, tutustumisen sekä toimijoiden hiljaisen tiedon jakamiseksi ryhmä organisoi viranomaisille, yksityisen ja kolmannen sektorin toimijoille, yrittäjäjärjestöille, yrityksille ja nuorille suunnattujen työpajojen/seminaarien järjestämisen. Osana Kanava työelämään mallia kootaan oppilaitoksien ja nuorten käyttöön onnistuneita nuorten tarinoita. Tarvittaessa ryhmä koordinoi täydentävien tarinoiden kokoamisen, jotta saadaan tietoa niistä tekijöistä, jotka ovat edesauttaneet nuorten onnistuneita polkuja. 20

21 3.3. Yksilöllisiä polkuja pitkin tavoitteeseen Nuorisotakuun perimmäisenä tavoitteena on tukea nuoria kaikin keinoin itsenäisen elämän alkuun. Nuorisotakuun piiriin tullessa jokaisella nuorella on oma lähtötilanteensa, josta nuori etenee yksilöllistä polkua kohti omaa päämäärää. Nuoren iällä, sukupuolella, asuinpaikalla, etnisellä taustalla tai perheen tilanteella voi olla merkitystä nuoren kokemiin tarpeisiin ja toiveisiin. Esimerkiksi jos perheessä on ylisukupolvista työttömyyttä nuori ei saa kotoa työnteon mallia, mikä voi heijastua motivaatioon käydä koulua ja jatkossa puutteellisiin työelämävalmiuksiin. Hiljaisilla ja aroilla nuorilla voi puolestaan olla omat haasteensa tulla kuulluksi. Osalla nuorista tavoitteena on selkeästi työllistyminen avoimille työmarkkinoille. Osa nuorista hakee omaa reittiään useampien vaiheiden kautta. Tällöin on tärkeää varmistaa nuoren tarpeista lähtevä palvelujen ketjutus ja sovittava missä kohdin ja kuka seuraa nuoren tilanteen etenemistä esimerkiksi työkokeilu- tai työpajajakson jälkeen. Keskeistä eri poluilla on nuoren oikeaan aikaan ajoittuva ja oikeaan paikkaan suuntautuva ohjaus. Erilaisista nuorten poluista voidaan pelkistää kolme nuorisotakuun reittiä. Osa pärjää kaikille nuorille suunnatuilla kevyemmillä palveluilla kun taas osa nuorista tarvitsee yksilöllisempiä palveluita. Suurin osa nuorisotakuun kohderyhmän nuorista kulkee niin sanottua NORMIREITTIÄ pitkin työelämään. Saatuaan peruskoulun päättötodistuksen nuori siirtyy toisen asteen opintoihin ja hankkii ammatillisen pätevyyden joko ammatillisessa koulutuksessa tai lukion jälkeisessä koulutuksessa. Sen jälkeen useimmat siirtyvät työelämään. Haasteellisia kohtia normireitillä voivat olla tulevan koulutusalan valinnan vaikeus, vaikeus päästä haluamaansa opiskelupaikkaan tai valmistumisen jälkeen työpaikan löytäminen oman alan huonosta työllisyystilanteesta johtuen. Keskeisiä nuorta tukevia palveluita ovat peruskoulun oppilaanohjaus mahdollisimman sopivan koulutusvaihtoehdon löytämiseksi, toisen asteen opinto-ohjaus ja kuraattoripalvelut opintojen etenemisen varmistamiseksi sekä TE-hallinnon työnhakupalvelut työllistymisen tukemiseksi. Asunnon hankkimiseksi nuori voi tarvita apua. Perheellä, muulla lähipiirillä sekä harrastuksilla on merkitystä nuoren kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin kannalta. REITTI HAKUSESSA polkua kulkevat nuoret tarvitsevat enemmän yksilöllistä ohjausta ja tukea erityisesti koulutuksen ja työelämään siirtymisen nivelvaiheissa. Oman koulutusalan valinnan lisäksi itselle sopivan koulutusvaihtoehdon löytäminen on usein haasteellista. Perinteinen oppilaitosmuotoinen koulutus ei välttämättä tunnu oikealta vaihtoehdolta. 21

22 Epävarmuus valinnoissa voi näkyä koulutuksen keskeyttämisenä. Valmistumisen jälkeen työllistyminen voi olla eri syistä tavallista haastavampaa. Ratkaiseva merkitys nuoren näkökulmasta voi olla oikealla kohtaamisella yhdenkin nuoren asiaan paneutuvan aikuisen kanssa tai toimivalla monialaisella yhteistyöllä. Näitä nuoria voidaan tukea ja auttaa eteenpäin erityisesti vaihtoehtoisilla tavoilla saattaa peruskoulu päätökseen (esim. aikuislukio), toiminnallisilla koulutusmuodoilla (esim. 10-luokka, ammattistartti, opinnollistaminen, oppisopimus) ja TE-hallinnon toimenpiteistä erityisesti työkokeilulla ja uravalmennuksella. Vaikka tämän ryhmän nuorilla oma polku voi olla ajoittain hieman hakusessa, niin näihin nuoriin oikeaan aikaan panostamalla voidaan saavuttaa nopeitakin tuloksia ja saattaa nuoria eteenpäin. REITTI HUKASSA polku kuvaa niitä nuoria, jotka tarvitsevat erityistä tukea elämänhallinnan haasteisiin. Nämä nuorisotakuun piiriin kuuluvat nuoret eivät välttämättä näy missään tilastoissa, ja etsivien nuorisotyöntekijöiden on ensin etsittävä ja saatettava heidät nuorisotakuun piiriin työhallinnon palveluiden kautta. Nuori voi tarvita tukea esimerkiksi päihteiden käytön hallitsemiseksi, oman talouden kuntoon saattamiseksi, mielenterveyden tasapainottamiseksi ja elämänhallinnan parantamiseksi. Kouluttautumista ja siirtymää työelämään tarkastellaan nuoren tilanteesta käsin, jolloin tarvitaan nuoren taustaa ja tilannetta huomioivia kuntouttavia ja eteenpäin saattavia palveluita, kouluttautumisen väyliä ja työpaikkoja. Keskeisimpiä palveluita tässä kohdin ovat erilaiset sosiaali- ja terveyspalvelut, kuten päihde- ja mielenterveyspalvelut tai talousja velkaneuvonta. Valmiudet opiskeluun ja työelämään saattavat rakentua vasta ajan myötä. Seuraavien nuorten tarinoiden avulla kuvataan tarkemmin näitä nuorten moninaisia polkuja ja reittejä. 6 On harmittavaa, että kunnan tarjoamia kesätyöpaikkoja ei riitä kaikille. Kesätyöpaikka on järjestynyt tavallisesti vanhempien suhteiden kautta. 6 Hämeenlinnan, Hattulan ja Janakkalan etsivien nuorisotyöntekijöiden tekemien haastattelujen pohjalta on koottu nuorten tarinoita kuvaamaan erilaisia nuorten polkuja/palveluprosesseja. Tarinoiden avulla tulee esille millaiset tekijät voivat osoittautua ratkaiseviksi kohtaamisiksi tai missä kohdin puolestaan tapahtuu putoamisia järjestelmän ulkopuolelle. Nuorten nimet on muutettu ja tarinoita on osin muokattu tunnistettavuuden estämiseksi. 22

23 Emmi, 20 vuotta Työ hoitoalalla oli Emmin toiveammattina jo varhain. Peruskoulun päättyessä hän pyrki opiskelemaan lähihoitajaksi ja meijerialalle. Lähihoitajan koulutukseen hän ei kuitenkaan päässyt ja meijeriala ei oikeasti houkutellut, joten tyttö yritti vielä päästä lukioon. Emmi otti yhteyttä lukion opoon ja rehtoriin, ja heidän avulla tie lukioon avautui täydennyshaussa. Lukion aikana tähtäimessä pysyi sosiaali- tai hoitoalan koulutus, joka tuntui netin ammatinvalintatestien ja tutun lähihoitajan kanssa keskustelun jälkeen yhä varmemmin omalta suunnalta. Hyvä koulumenestys kantoi tytön lukion läpi, mutta toivottua opiskelupaikkaa ei löytynyt heti lukion perään. Emmi kävi hoiva-alan valmentavan koulutuksen TEtoimiston järjestämässä työvoimakoulutuksessa. TEtoimiston nuorten neuvojan kautta hän pääsi työharjoitteluun kolmeksi kuukaudeksi. Työkokemusta kertyi myös kahdelta muulta harjoittelujaksolta, jotka järjestyivät työvoimahallinnon kautta ja etsivän nuorisotyöntekijän auttamana. Työharjoittelujaksot päiväkodissa ja vammaisten hoidossa antoivat sinnikkyyttä opiskelupaikan hakuun sosiaalialalta. Työnteko oli mukavaa ja sisälsi monipuolisesti mahdollisuuksia kokeilla erilaisia työtehtäviä. Myös työilmapiiri työpaikoilla oli kohdallaan: työkaverit ottivat harjoittelijan hyvin huomioon ja ohjasivat työntekoa. Tytön haaveissa on päästä opiskelemaan sosionomiksi. Aikaisemmista pääsykokeista Emmi on ottanut opikseen ja arvelee vielä läpäisevänsä testit. Viiden vuoden päästä hän toivoo olevansa vakituisessa työssä sosiaalialalla. Työharjoittelu selkeyttää nuoren ammatinvalintaa. 23

24 Ville, 18 vuotta Peruskoulun viimeisenä vuotena Villen koulutusvalinta ei ollut vielä selkeä. Hänestä tuntui oudolta ajatella tulevaisuuden töihin menoa. Poika ei tiennyt ollenkaan, mikä kiinnostaisi tai kiinnostaisiko mikään. TET-jaksot olivat antaneet kosketusta työelämään, ja nämä kokemukset kaupassa ja pikaruokaravintolassa auttoivatkin opiskelupaikan valinnassa. Työt olivat sujuneet hyvin ja Ville sai hyvää palautetta huolellisuudesta. Hän päätti hakea yhteishaussa ravintola- ja hotellialalle, mutta ei päässyt sinne. Muutaman muunkin opiskelupaikan portti sulkeutui edessä, ja vasta neljäs hakutoive toteutui. Opo oli neuvonut hakemaan puutarha-alalle, jota poika itse ei ollut tullut ajatelleeksi, mutta ala tuntuikin opintojen alkumetreillä hyvältä valinnalta. Ammattikoulun käynnistyttyä Villen perheessä oli kriisivaihe ja opiskelu vaikeutui. Alakin alkoi tuntua väärältä. Ville arveli, ettei hän jaksaisi pidemmän päälle tehdä fyysisesti raskasta puutarhurin työtä. Hän oli lintsannut paljon jo peruskoulun viimeisinä vuosina, ja ammattikoulussa sama tyyli alkoi toistua. Ville ei jaksanut keskittyä koulussa, menetti toisinaan hermonsa ja lähti kotiin. Itsekään hän ei osannut sanoa, mikä hänellä oli. Koulusta hänet ohjattiin psykiatrille, mutta ensimmäisen ajan saaminen kesti lähes kolme kuukautta. Koulun kuraattorille hän ei halunnut avautua asioistaan. Kuvio 3. Villen polku. 24

25 Ville oli vailla asuntoa yli puolen vuoden ajan ja majaili kavereiden luona. Asunnottomuus oli hänelle haastavaa aikaa. Toisaalta se oli myös opettavainen jakso elämässä: poika huolehti itse asioistaan ja maksoi menonsa ilman vanhempien apua. Etsivältä nuorisotyöntekijältä Ville sai apua asunnon sekä toimeentulotuen hakemiseen ja päätöksen tulkkaamiseen. Myös osoitemuutoksen tekeminen oli ensin epäselvää. Asioiminen toimistoissa ei ollut aivan yksinkertaista ilman aikaisempaa kokemusta ja opastusta siitä, miten hakemukset täytetään oikealla tavalla. Ville pääsi psykiatrin vastaanotolle ja alkoi käydä siellä lähes viikoittain. Hän koki helpottavaksi saamansa keskusteluavun. Näin hän löysi sinnikkyyttä ja hakeutui ammattikoulutukseen valmentavalle opintolinjalle. Asunnon saaminen oli huippu juttu. Tulevaisuudessa Villen toiveena on saada elämään tasapainoa, käydä säännöllisesti töissä ja hoitaa asiat ajallaan, niin kuin nytkin. Elämän tärkeitä rakennuspalikoita hänelle ovat musiikki, ammattikoulu ja työpaikka. Jos joku kokee saman kuin minä, sanoisin että pitää pitää pää ylhäällä eikä päästää irti siitä mitä haluaa. Sillä pääsee pitkälle. Tai ainakin johonkin. Ensimmäisen ajan saaminen psykiatrille kesti 3 kuukautta. 25

26 Lauri, 20 vuotta Peruskoulu oli Laurilla levotonta aikaa. Hyökkäävästi käyttäytyvästä pojasta ei kukaan tuntunut saavan otetta, joten hän siirtyi koulukotiin suorittamaan peruskoulun päätökseen. Lauri kävi siellä 10-luokankin opettajien ja ohjaajien suosituksesta. Hän koki koulukodin itselleen sopivaksi paikaksi, jossa opettajilla oli ammattitaitoa työskennellä erilaisten, juuri hänen kaltaisten nuorten kanssa. Elämään löytyi ryhtiä. Peruskoulun jälkeen Lauri ei päässyt yhteenkään hakemaansa ammattikoulupaikkaan. Parin kuukauden jälkeen hänelle järjestyi TE-toimiston kautta työharjoittelupaikka varastonhoitajana, jossa työt sujuivat hyvin riittävällä opastuksella. Etsivän nuorisotyöntekijän ehdotuksesta poika jatkoi harjoittelupaikassa oppisopimuksella. Lauri on kokenut oppisopimuksen hyväksi tavaksi opiskella ammattiin, kun vaihtoehtojakaan ei löytynyt. Hän pääsi heti oikeisiin töihin ja sai siitä palkkaa. Laurin mielestä olisi hyvä, että töihin voisi mennä vain työkokemuksella esimerkiksi harjoittelun jälkeen ja osoittaa pätevyyden näyttökokeilla. Tämä olisi toimivaa, kun koulu ei tunnu omalta paikalta. Systeemi on hänen mielestään suunniteltu vain massalle. Tulevaisuuden haaveissaan Lauri suuntaa ulkomaille töihin. Hän arvelee, että ulkomaille on vaikea päästä, kun täytyisi osata kieliä. Eri maailmankolkat kuitenkin houkuttelevat kulkemaan. Kuvio 4. Laurin polku. 26

27 Jaakko, 17 vuotta Jaakko hakeutui peruskoulusta sosiaali- ja terveysalan koulutukseen, mutta ei kokenut alaa omakseen. Ammattikoulu keskeytyi parin kuukauden jälkeen ja poika siirtyi ammattistartille nuoriso-ohjaajan ohjauksella. Paikan vaihdoksen ja varttumisen myötä opinnot alkoivat sujumaan paremmin. Jaakko koki, että ammattistartilla opettajat puhuvat kuin aikuisille, niin kuin kuuluukin. Myös valinnaisten aineiden vaihtoehdot lisäsivät opiskelumotivaatiota. Jaakko on ollut jo monena kesänä isänsä firmassa ja muiden tuttujen raksalla. Häntä kiinnostaa rakennustyö. Poika onkin jo suunnitellut laittavansa oman toiminimen pystyyn kun alaan liittyvä koulutus on käyty. Hän arvelee, että ilmastointi- ja putkiasennuksissa tulee tienaamaan hyvin. Jaakon mielestä nuoret keskeyttäisivät harvemmin opintonsa, jos he saisivat enemmän realistista tietoa ammateista. Elämä on hyvällä mallilla. Jaakko suunnittelee muuttoa yhteen tyttöystävänsä kanssa. Asunnon hän arvelee löytyvän tutun asunnonvälittäjän kautta. Ammattistartti on selkeyttänyt koulutusvalintaa. Nuorisotakuun toteutuksessa on keskeistä, että nuori itse tietää mistä saa tarvitsemansa avun ja jokainen nuorten parissa toimiva tietää mihin hän voi nuoren ohjata. Nuorten ohjaamiseksi oikeaan paikkaan hyvänä työvälineenä toimivat palvelu- ja prosessikuvaukset. 27

28 3.4. Kivijalkana hyvinvointi, osallisuus ja työelämäyhteistyö HYVINVOINTI Nuorisotakuun toteutumisen perustana on jokaisen nuoren kokonaisvaltainen hyvinvointi. Elämänhallintaan yleisemmin vaikuttavista asioista on huolehdittava ensin, jotta nuoren motivaatio ja kyky siirtyä koulutukseen ja työhön perustuu realistiselle pohjalle. Hyvinvointia takaamaan tarvitaan toimivaa moniammatillista ja monialaista yhteistyötä. OSALLISUUS Jokaisen nuoren omat resurssit on saatava parhaalla mahdollisella tavalla käyttöön tukemaan hänen omia voimavarojaan. Nuorten osallistamiseen ja nuorten äänen kuulemiseen on erilaisia menetelmiä. 7 Tärkeintä on kuitenkin se, että jokainen aikuinen keskittyy nuoren kohtaamiseen kaikissa arkisissa tilanteissa. TYÖELÄMÄYHTEISTYÖ Nuorisotakuun toteutumisen edellytys on toimiva yritys-/työelämäyhteistyö. Nuorten työelämävalmiudet saadaan kuntoon vain oikeita töitä tekemällä. Aitoa kosketusta työelämään tarvitaan riittävän varhain ja suunnitelmallisesti viimeistään peruskoulun yläluokilta alkaen. Jokaisella nuorella tulee olla mahdollisuus työelämävalmiuksia lisäävään TET-harjoitteluun peruskoulussa ja työharjoitteluun opintojen yhteydessä, tarvittaessa työkokeiluun tulevan koulutusalan valitsemiseksi, kesätyöpaikkaan työkokemuksen hankkimiseksi sekä tarvittava tuki työpaikan löytämiseksi ja työssä alkuun pääsemiseksi. Yritysyhteistyötä kehitetään nuorisotakuun toteutuksessa Kanava työelämään mallin pohjalta. Malli perustuu yrittäjäjärjestöjen, kauppakamarin, oppilaitosten, TE-toimiston sekä muiden keskeisten toimijoiden yhteistyöhön, vastuunjakoon, koordinaatioon ja aikatauluun vuosikellon mukaisesti. Mallin osa-alueita ovat tapahtumat ja markkinointitoimenpiteet, nuorisotakuun toteutusta tukeva työkalupakki sekä nuorten tarinoiden avulla kuvattavat esimerkit onnistuneista työhön tutustumisen jaksoista ja yritysyhteistyöstä. Jokaisen nuoren omat resurssit on saatava parhaalla mahdollisella tavalla käyttöön tukemaan hänen omia voimavarojaan. 7 Luvussa 4 kuvataan joitain esimerkkejä nuorisotakuun kohderyhmään kuuluvien nuorten äänen kuulemisesta. Muita hyviä käytäntöjä eri ikäisten nuorten osallistamiseen ja osallistumisesta löytyy esimerkiksi Hämeenlinnan osallisuushankkeen tuottamasta osallisuusoppaasta. 28

29 Kullakin osa-alueella on vastuullinen kokoonkutsuja, jonka johdolla osa-alueita täsmennetään ja kehitetään (kuvio 5). Eri osioista tehdään tarkempi ohjeistus ja mallinnus. KANAVA TYÖELÄMÄÄN TYÖKALUPAKKI Keskeisin sisältö: TET-jaksot, oppisopimus, etsivä nuorisotyö, toimialakohtaiset työpajat, uravalmennus yhden luukun periaatteella Työryhmä: Opo, 2. asteen edustaja, kauppakamari, yrittäjärjestöt, TEtoimisto, etsivä nuorisotyö, NUVA-nuori (7-8 hlöä) Vuosikello: Ryhmä kokoontuu 2 kertaa vuodessa Koollekutsuja: Kehittämiskeskus Oy Häme Tiedon sijainti: Facebook TARINAT Oppilaitoksille ja nuorille tarinoita onnistuneista kokemuksista Tarinoiden aihiot: TET-jaksot, yhteishaku, kesätyöt, työpajat, oppilaitoksesta valmistuminen, nuoren ja yrittäjän yhteinen tarina Tarinat: Iskeviä, lyhyitä, kuvitettuja. Yhtenäinen layout. Hyödynnetään yrittäjäviestinnän erilaisia kanavia, nuorten blogeja ja YouTubea. Työryhmä: Opo, 2. asteen edustaja, kauppakamari, yrittäjäjärjestöt, Te-toimisto, etsivä nuorisotyö, NUVA-nuori, alueellisen median edustajat Vuosikello: Ryhmä kokoontuu 4-5 kertaa vuodessa Toteutus: Oppilaitosten tarinatiimit TAPAHTUMAT JA MARKKINOINTI Keskeiset tapahtumat: Nuorten kesäkampanja, Rekrytori, Futuuri, yritysvierailut, TET-tori, Koulutustorstai, toimialatapahtumat, senioriyrittäjät, Nuorta ei jätetä kampanja, tapahtumajärjestämisen kurssi, rehtoritetti Työryhmä: Opo, 2. asteen edustaja, kauppakamari, yrittäjäjärjestöt, TEtoimisto, etsivä nuorisotyö, NUVAnuori (7-8 hlöä). Ryhmän tukena toimii tarvittavia aputoimijoita. Vuosikello: Ryhmä kokoontuu kerran vuodessa syksyllä laatimaan seuraavan vuoden toimintasuunnitelman. Koollekutsuja: Hämeen kauppakamari Tiedottaminen: Seudun Viestijät Koollekutsuja: Hämeenlinnan Yrittäjät ry Kuvio 5. Nuorisotakuun yritysyhteistyön malli Hämeenlinnan seudulla. 29

Nuorisotakuu - uusi tapa toimia. Kunnille suunnatun kyselyn tuloksia

Nuorisotakuu - uusi tapa toimia. Kunnille suunnatun kyselyn tuloksia Nuorisotakuu - uusi tapa toimia Kunnille suunnatun kyselyn tuloksia Helsinki 2013 TEKIJÄT Maarit Kallio-Savela Kari Sjöholm Johanna Selkee ISBN 978-952-293-046-0 (pdf) Suomen Kuntaliitto Helsinki 2013

Lisätiedot

Mitä se oikeesti on? Raportti. - Ajatuksia nuorista, työelämästä ja nuorisotakuun edistämisestä Porvoon seudulla

Mitä se oikeesti on? Raportti. - Ajatuksia nuorista, työelämästä ja nuorisotakuun edistämisestä Porvoon seudulla Raportti Mitä se oikeesti on? - Ajatuksia nuorista, työelämästä ja nuorisotakuun edistämisestä Porvoon seudulla Anu Sipilä Bestis Nuorisotakaajat Porvoossa Sisällys Mistä aloittaa?... 1 Peruskoulu... 2

Lisätiedot

kirsti mäensivu ulla rasimus opas nuorten ohjaus- ja palveluverkostoille

kirsti mäensivu ulla rasimus opas nuorten ohjaus- ja palveluverkostoille kirsti mäensivu ulla rasimus opas nuorten ohjaus- ja palveluverkostoille Opit käyttöön-hanke Sisällys Kenelle opas on kirjoitettu, Mihin opasta tarvitaan?... 4 1. Laki ja kunta luovat kivijalan nuorten

Lisätiedot

Hyvällä mallilla II. -tukitoimien työkalupakki opettajille ja ohjaajille

Hyvällä mallilla II. -tukitoimien työkalupakki opettajille ja ohjaajille Hyvällä mallilla II -tukitoimien työkalupakki opettajille ja ohjaajille Hyvällä mallilla -tukitoimien työkalupakki opettajille ja ohjaajille II Sisältö... Johdanto 7 I Nuoren elämänhallinnan tukeminen

Lisätiedot

Joka itseensä uskoo, hän taitonsa tuplaa

Joka itseensä uskoo, hän taitonsa tuplaa JULKAISUJA I Joka itseensä uskoo, hän taitonsa tuplaa - ohjauksen ja tuen merkitys koulutuspolun avaamisessa Marianne Hyttinen-Lilja (toim.) Maarit Heinikainen (toim.) Etelä-Savon Avoin ammattiopisto-

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi nuorisolain sekä opiskelijavalintarekisteristä ja ylioppilastutkintorekisteristä annetun lain 5 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan

Lisätiedot

Onhan siitä hyötyy, et mä nousen ylös sängystä, lähen ulos ja teen jotain. Nuorten kokemuksia Voimalinja hankkeen ryhmätoiminnasta

Onhan siitä hyötyy, et mä nousen ylös sängystä, lähen ulos ja teen jotain. Nuorten kokemuksia Voimalinja hankkeen ryhmätoiminnasta Onhan siitä hyötyy, et mä nousen ylös sängystä, lähen ulos ja teen jotain Nuorten kokemuksia Voimalinja hankkeen ryhmätoiminnasta Lassila, Laura 2012 Tikkurila Laurea-ammattikorkeakoulu Tikkurila Onhan

Lisätiedot

Tajua Mut! -toimintamallin opit Mikkelistä

Tajua Mut! -toimintamallin opit Mikkelistä Sitran selvityksiä 88 Tajua Mut! -toimintamallin opit Mikkelistä Systeemi avaruudesta? Maaliskuu 2015 Sitra 2015 Sitran selvityksiä 88 ISBN 978-951-563-907-3 (nid.) ISBN 978-951-563-908-0 (PDF) www.sitra.fi

Lisätiedot

Sinulla on oikeus - vaadi sen toteuttamista! eli mihin valtioneuvoston lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelma 2012-2015 velvoittaa

Sinulla on oikeus - vaadi sen toteuttamista! eli mihin valtioneuvoston lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelma 2012-2015 velvoittaa Sinulla on oikeus - vaadi sen toteuttamista! eli mihin valtioneuvoston lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelma 2012-2015 velvoittaa Sisältö Sinulla on oikeus - vaadi sen toteuttamista! - eli mihin

Lisätiedot

Oli syy tulla kouluun. Oppimisen ja kuntoutuksen yhteispeliä oppilaitoksen arjessa

Oli syy tulla kouluun. Oppimisen ja kuntoutuksen yhteispeliä oppilaitoksen arjessa Oli syy tulla kouluun Oppimisen ja kuntoutuksen yhteispeliä oppilaitoksen arjessa Oli syy tulla kouluun Oppimisen ja kuntoutuksen yhteispeliä oppilaitoksen arjessa Ulla Kauranen & Salla Sipilä (toim.)

Lisätiedot

Miten lastensuojelun kustannukset kertyvät? Hanna Heinonen, Antti Väisänen ja Tiia Hipp. Armfeltintie 1, 00150 Helsinki puh.

Miten lastensuojelun kustannukset kertyvät? Hanna Heinonen, Antti Väisänen ja Tiia Hipp. Armfeltintie 1, 00150 Helsinki puh. Miten lastensuojelun kustannukset kertyvät? Hanna Heinonen, Antti Väisänen ja Tiia Hipp l a s t e n s u o j e l u n keskusliitto Armfeltintie 1, 00150 Helsinki puh. (09) 329 6011 Julkaisija: Lastensuojelun

Lisätiedot

TIETO-, NEUVONTA- JA OHJAUSPALVELUJEN ALUEELLINEN YHTEISTYÖ JA KOORDINOINTI

TIETO-, NEUVONTA- JA OHJAUSPALVELUJEN ALUEELLINEN YHTEISTYÖ JA KOORDINOINTI TIETO-, NEUVONTA- JA OHJAUSPALVELUJEN ALUEELLINEN YHTEISTYÖ JA KOORDINOINTI Tilannekuva elinikäisen ohjauksen kehittämisestä ELY-alueilla Syksy 2012 Koulutus- ja kehittämiskeskus Salmia LAITURI-projekti

Lisätiedot

Tampereen NMKY:n ja seurakuntayhtymän Messinpaja nuorten tukijana. Paja

Tampereen NMKY:n ja seurakuntayhtymän Messinpaja nuorten tukijana. Paja Tampereen NMKY:n ja seurakuntayhtymän Messinpaja nuorten tukijana Paja 1 Miksi kukaan ei ole koskaan puhunut mulle asioita, joita te puhutte?, kysyin. Parikymmentä vuotta elämää elettynä vail la aikuisen

Lisätiedot

Löydä oma tarinasi -ryhmämalli. Ammatillisesti ohjatut vertaistukiryhmät nuorille ja nuorille aikuisille. Ryhmänohjaajan opas

Löydä oma tarinasi -ryhmämalli. Ammatillisesti ohjatut vertaistukiryhmät nuorille ja nuorille aikuisille. Ryhmänohjaajan opas Löydä oma tarinasi -ryhmämalli Ammatillisesti ohjatut vertaistukiryhmät nuorille ja nuorille aikuisille Ryhmänohjaajan opas Suomen Mielenterveysseura Suomen Mielenterveysseura on kansanterveys- ja kansalaisjärjestö.

Lisätiedot

OHJEITA LASTEN HYVINVOINTITIEDON HANKINTAAN KUNNASSA

OHJEITA LASTEN HYVINVOINTITIEDON HANKINTAAN KUNNASSA MULLA ON ASIAA OHJEITA LASTEN HYVINVOINTITIEDON HANKINTAAN KUNNASSA 1 OHJEITA LASTEN HYVINVOINTITIEDON HANKINTAAN KUNNASSA Sisältö Aluksi...5 Miksi hyvinvointitietoa kerätään?...6 Lasten hyvinvoinnin tietolähteitä...8

Lisätiedot

DIALOGINEN YHTEISTYÖ JA OSALLISTAMINEN VERKOSTOSSA

DIALOGINEN YHTEISTYÖ JA OSALLISTAMINEN VERKOSTOSSA DIALOGINEN YHTEISTYÖ JA OSALLISTAMINEN VERKOSTOSSA Pro gradu- tutkielma Terhi Törmänen 0233123 Kasvatustieteiden tiedekunta / Kasvatustiede Lapin yliopisto Syksy 2013 Sisältö 1. Johdanto... 1 2. Nuorisotyö,

Lisätiedot

MIKKELIN SEUDUN LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTISUUNNITELMA VUOSILLE 2010-2012

MIKKELIN SEUDUN LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTISUUNNITELMA VUOSILLE 2010-2012 MIKKELIN SEUDUN LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTISUUNNITELMA VUOSILLE 2010-2012 Hirvensalmi Kangasniemi Mikkeli Mäntyharju Pertunmaa Puumala Ristiina Suomenniemi Laatija Johanna Will-Orava Lapsiperhepalveluiden

Lisätiedot

Se on se avain! Tutkimuksia ja selvityksiä 46. Tampereen yliopiston opintotoimisto

Se on se avain! Tutkimuksia ja selvityksiä 46. Tampereen yliopiston opintotoimisto Tampereen yliopiston opintotoimisto Tutkimuksia ja selvityksiä 46 2004 Se on se avain! Kasvatustieteiden tieteenalaohjelmasta valmistuneiden tarinoita opiskelusta ja työhön sijoittumisesta Kirsti Jokihaara

Lisätiedot

MITÄ ON NUORISOALAN EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ? Laadukkaan päihdekasvatuksen tukimateriaali

MITÄ ON NUORISOALAN EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ? Laadukkaan päihdekasvatuksen tukimateriaali MITÄ ON NUORISOALAN EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ? Laadukkaan päihdekasvatuksen tukimateriaali Mitä on nuorisoalan ehkäisevä päihdetyö? Laadukkaan päihdekasvatuksen tukimateriaali 2. uudistettu painos Toimittajat:

Lisätiedot

Työelämätaidot Tarja Surakka & Tomi Rantamäki

Työelämätaidot Tarja Surakka & Tomi Rantamäki o s a a Miten toimit työmarkkinoilla tiedä Millaisessa maailmassa työyhteisöt toimivat Miten toimit osana työyhteisöä Miten työyhteisöt toimivat Miten toimit töissä Mikä sinulle on tärkeää Työelämätaidot

Lisätiedot

KUNTOUTTAVAN PÄIVÄKESKUKSEN TOI- MINTAMALLI JA TÄRKEIMMÄT ASIAKAS- TYÖHÖN LIITTYVÄT PALVELUT OPAS TYÖNTEKIJÖILLE

KUNTOUTTAVAN PÄIVÄKESKUKSEN TOI- MINTAMALLI JA TÄRKEIMMÄT ASIAKAS- TYÖHÖN LIITTYVÄT PALVELUT OPAS TYÖNTEKIJÖILLE 33 KUNTOUTTAVAN PÄIVÄKESKUKSEN TOI- MINTAMALLI JA TÄRKEIMMÄT ASIAKAS- TYÖHÖN LIITTYVÄT PALVELUT OPAS TYÖNTEKIJÖILLE TEIJA NUUTINEN ViaDia Joensuu ry 1 Sisällys 1 Saatteeksi... 4 2 ViaDia = diakonian kautta...

Lisätiedot

oppimisympäristön rakentajana Selvitys ammatillisen koulutuksen tutortoiminnasta ja tutortoiminnan suositukset

oppimisympäristön rakentajana Selvitys ammatillisen koulutuksen tutortoiminnasta ja tutortoiminnan suositukset Tutortoiminta hyvinvoivan oppimisympäristön rakentajana Selvitys ammatillisen koulutuksen tutortoiminnasta ja tutortoiminnan suositukset Kirjoittaja Susanna Ågren menetelmäkehittäjä Suomen ammatillisen

Lisätiedot

KUN ELÄMÄ EI ETENE Tsempin työ nuorten kokemana

KUN ELÄMÄ EI ETENE Tsempin työ nuorten kokemana KUN ELÄMÄ EI ETENE Tsempin työ nuorten kokemana Johanna Sämpi Opinnäytetyö, kevät 2014 Diakonia-ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma Hoitotyön suuntautumisvaihtoehto Sairaanhoitaja (AMK) TIIVISTELMÄ

Lisätiedot

Moninainen ohjaus. Ohjaajien näkemyksiä ja kokemuksia ohjauksesta ja tasa-arvosta sosiaalisen työllistämisen toimialalla.

Moninainen ohjaus. Ohjaajien näkemyksiä ja kokemuksia ohjauksesta ja tasa-arvosta sosiaalisen työllistämisen toimialalla. Moninainen ohjaus Ohjaajien näkemyksiä ja kokemuksia ohjauksesta ja tasa-arvosta sosiaalisen työllistämisen toimialalla Pauliina Lampinen VATES KIRJAT MONINAINEN OHJAUS MONINAINEN OHJAUS Ohjaajien näkemyksiä

Lisätiedot

Kun uralle tarvitaan uutta suuntaa. Ketkä vastaavat kuntaväen työhyvinvoinnista? Merikoski jää historiaan. Verven työurapalvelut laajenevat Turkuun

Kun uralle tarvitaan uutta suuntaa. Ketkä vastaavat kuntaväen työhyvinvoinnista? Merikoski jää historiaan. Verven työurapalvelut laajenevat Turkuun 1/2012 Ketkä vastaavat kuntaväen työhyvinvoinnista? Verven työurapalvelut laajenevat Turkuun Merikoski jää historiaan Kun uralle tarvitaan uutta suuntaa Matti Anttonen johtaja Työkyky Kuntoutuspoliittinen

Lisätiedot

Hyvä esimiestyö. Maijaliisa Kaistila TYÖTURVALLISUUSKESKUS KUNTIEN ELÄKEVAKUUTUS

Hyvä esimiestyö. Maijaliisa Kaistila TYÖTURVALLISUUSKESKUS KUNTIEN ELÄKEVAKUUTUS 2 Hyvä esimiestyö Maijaliisa Kaistila TYÖTURVALLISUUSKESKUS KUNTIEN ELÄKEVAKUUTUS 3 Tätä opasta voit vapaasti hyödyntää koulutuksessa ja esimiestyössä. Voit tulostaa sen käyttöösi maksutta internet-osoitteista:

Lisätiedot

Toimitaan yhdessä! NUORTEN OSALLISTAVA KOULUTUS

Toimitaan yhdessä! NUORTEN OSALLISTAVA KOULUTUS Toimitaan yhdessä! NUORTEN OSALLISTAVA KOULUTUS SISÄLLYS I Alkusanat 1 II Nuorten osallistavan koulutuksen taustaa 3 Mitä nuorten osallistaminen tarkoittaa? 3 Mikä on ohjaajan rooli osallistavassa koulutuksessa?

Lisätiedot

Laatua kodin ja koulun yhteistyöhön. Opetushallitus

Laatua kodin ja koulun yhteistyöhön. Opetushallitus Laatua kodin ja koulun yhteistyöhön Opetushallitus Laatua kodin ja koulun yhteistyöhön 2007 Yhteistyöryhmässä ovat olleet mukana: Krisse Hannén (Utbildningsstyrelsen), Martti Hellström (Auroran koulu,

Lisätiedot

opiskelijan arvioijana

opiskelijan arvioijana Työpaikkaohjaaja opiskelijan arvioijana Heljä Hätönen www.ohjaan.fi Tämän teoksen kopioiminen on tekijänoikeuslain (404/61, muut. 712/96) ja valokuvalain (495/6, muut. 446/95) mukaisesti kielletty lukuun

Lisätiedot