Vaasan keskustastrategia Rakennemallivaihtoehtojen selostus Sito Oy Sisko Hovila ja Ilona Mansikka

Transkriptio

1 Vaasan keskustastrategia Rakennemallivaihtoehtojen selostus Sito Oy Sisko Hovila ja Ilona Mansikka Vaasan keskustastrategian prosessi aloitettiin syksyllä Konsulttina työssä toimii Sito Oy. Menetelmiltään moninaisessa ja vuorovaikutteisessa työssä tavoitteena on laatia strategiatasoinen keskustasuunnitelma perusteeksi tulevalle kaavoitukselle ja toteutuksen suunnittelulle. Suunnitelma käsittää Vaasan keskustan historiallisen ruutukaava-alueen reuna-alueineen sekä Klemettilän, joka yleiskaavaehdotus 2030 mukaan on keskustan laajenemisaluetta Yhdystielle saakka. Taustaa Vaasan keskustan suunnittelua ohjaa tällä hetkellä vahvistettu keskustan osayleiskaava vuodelta Vaasan yleiskaavalla 2030 tullaan korvaamaan kaikki vahvistetut osayleiskaavat, joten myös keskustan osalta tarvitaan tarkempaa strategista suunnitelmaa ohjaamaan tarkempaa suunnittelua. Kaupungissa on myös vireillä useita keskustan ulkopuolisia kaupan hankkeita. Vastapainona tälle mahdolliselle kehitykselle tarvitaan keskustan ympäristön laadun kohentamista ja toiminnallisen monipuolisuuden kehittämistä. Lukuisat vireillä olevat keskustahankkeet edellyttävät laajempaa ja strategisempaa tarkastelua yhteisen vision ja sen toteutuspolkujen muodossa. Yleiskaavan mahdollistaman lisä- ja täydennysrakentamisen laadun ja kaupunkikuvan yleisperiaatteiden määrittelyä tarvitaan. Keskustan läpi kulkevan raskaan liikenteen ja maanalaisien tilojen liikenneperiaatteiden osalta tarvitaan toteuttamisvaihtoehtoja, jotka eivät sulje pois tulevaisuuden liikenteen järjestämismahdollisuuksia. Keskustastrategian tarve nousee esiin myös tavoitteesta ohjata kaupunkikehitystä ja liike-elämän hankkeita samaan suuntaan ja tarpeesta saada eri sektoreiden toimijat puhaltamaan yhteiseen hiileen keskustan elinvoimaisuuden ja laadukkuuden puolesta. Keskustan merkitys koko Vaasan seudun menestymisessä on merkittävä. Työn tavoitteet Keskustastrategian tavoitteiksi on asetettu seuraavat: vahvistaa monipuolista ja innovatiivista kaupunkikeskustaa varmistaa keskustan kaupunkikuvallinen jatkuvuus Klemettilään selvittää keskustan liikenteen ja pysäköinnin maanalaiset ratkaisut, sisäänajot, toiminnalliset ja kaupunkikuvalliset vaikutukset sekä alustavat kustannukset varmistaa keskustan turvallinen liikkuminen, saavutettavuus ja esteettömyys lähi- ja etämittakaavassa turvata keskustan asumismahdollisuudet ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaan ja omaleimaisen ympäristön laatu määrittää keskustan lisä- ja täydennysrakentamisen periaatteet ja yleispiirteiset kaupunkikuvalliset tavoitteet turvata tulevaisuuden kehittämismahdollisuudet huomioiden liikenteen kehittämistarpeet sekä maankohoaminen Prosessi Työ jakautuu viiteen toisiinsa perättäin kytkeytyvään työvaiheeseen: 1. Skenaariotyöskentely ja keskustavisio Maanalainen liikennejärjestelmä- ja rakentamisselvitys 3. Rakennemallien tuottaminen ja arviointi 4. Toteutuspolut ja kärkihankkeet 5. Kaupunkikuvan kehittämisperiaatteet

2 Näiden lisäksi vuorovaikutus jatkuu läpikäyvänä strategiaprosessin rinnalla. Vuorovaikutteisessa prosessissa ollaan syksyn ja talven aikana mm. koottu toimijoiden, päättäjien, virkamiesten ja kaupunkilaisten tavoitteita keskustan kehittämiselle ja näkemyksiä keskustan nykytilanteesta erilaisissa työpajoissa sekä internetissä karttapalautejärjestelmän avulla. Vuorovaikutus jatkuu keväällä kansalaisja sidosryhmätyöpajoissa sekä internetissä, joissa kaikissa pyydetään näkemyksiä keskustan maankäytön ja liikenteen kolmesta rakennemallivaihtoehdosta. Vaihtoehtojen ja kommenttien pohjalta kirkastetaan kesän ja syksyn aikana keskustan kehittämissuunnitelma ja keskustastrategia toimenpidesuosituksineen ja kärkihankkeineen. Keskustastrategian rakennemallivaihtoehdot maankäytön ja liikenteen osalta Seuraavassa esiteltävissä kolmessa rakennemallivaihtoehdossa on etsitty: nykyisen keskustan ja Klemettilän optimaalisinta suhdetta nykyisen keskustan ja Klemettilän yhdistämistä eri keinoin erilaisia toiminnallisia ja kaupunkikuvallisia sisältöjä erityisesti Klemettilälle, mutta myös nykyiselle keskustalle erilaisia tulevaisuuden liikenneratkaisuja keskustaan ja Klemettilään Maankäytön vaihtoehdoissa nykyisen keskustan kehittäminen painottuu hiukan eri tavoin, mutta suurimmat erot maankäytössä ovat Etelä - Klemettilässä, jossa on vielä paljon kehitettävää rakennusalaa ja laajan kirjon toimintoja mahdollistavat kaavamerkinnät. Pohjois-Klemettilän ja Sairaskodinkadun itäpuolen alueiden suhteen ollaan pysytelty kaavassa esitetyissä maankäytön ratkaisuissa kaikissa vaihtoehdoissa. Rakennemallivaihtoehdoissa on painotettu tässä vaiheessa erilaisia toimintoja ja kärkihankkeita sekä liikenteen ratkaisuja, keskustaan liittyvät kaupunkikuvalliset linjaukset tarkennetaan vasta seuraavassa työvaiheessa. Liikenteen vaihtoehdoissa on tutkittu lähinnä nykyisen keskustan liikenteen ja pysäköinnin maanalaisia ratkaisuja vaikutuksineen ja alustavine kustannuksineen. Laajempien viheryhteyksien suhteen kaikissa vaihtoehdoissa ehdotetaan keskustan viherkehän vahvistamista ja kävelypainotteisuuden sekä kevyenliikenteen yhteyksien vahvistamista. Maankäytön rakennemallivaihtoehtojen esittely 1. "Elävä vanha keskusta" Pikkukaupunki merikaupunki Yleiset tavoitteet Nykyisen / vanhan keskustan kaupunkitilaa, palveluita ja asumista kehitetään. Tavoitteena on monipuolinen ja elävä keskusta, jota tukee Klemettilän rakentamisen painottuminen asumistoimintoihin ja asukasmäärän kasvu keskustan alueella. Kärkihankkeet Maasillan yhteyteen rakennettava uusi keskustakortteli liiketiloineen ja liikennejärjestelyineen toimii porttina keskustaan ja yhdistää palvelukeskustan ja asumisen Klemettilän jouhevasti toisiinsa. Nykyisessä keskustassa toteutetaan elävyyttä tukevia, mm. torin, korttelipihojen ja palokatujen kehittämishankkeita. Klemettilästä rakennetaan laadukas ja keskustamainen asuinalue lähipalveluineen. Keskustan alittava betonitunneli vähentää tulevaisuudessa autoliikennettä keskustassa ja siihen voitaisiin yhdistää myös lisää maanalaisia pysäköintipaikkoja, mikä lisäisi osaltaan vanhan keskustan vetovoimaa kauppapaikkana.

3 Asuminen Nykyisen keskustan puolella toteutetaan monipuolisia täydennys- ja korjausrakentamisen hankkeita, sekä julkisten kaupunkitilojen ja kevyenliikenteen reittien kohentamista. Etelä-Klemettilään rakennetaan monipuolisia, laadukkaita ja kaupunkimaisia uusia asuinkortteleita. Arvokkaat olemassa olevat rakennukset täydennys- ja korjausrakennetaan asumis- ja osin myös pienimuotoiseen palvelu- ja työpaikkakäyttöön. Klemettilään rakennetaan korkeatasoinen viheraluejärjestelmä ja laadukasta kävelyympäristöä, joka tukee myös katutason pienyrittäjyyttä. Työpaikat Työpaikat lisääntyvät sekä vanhassa keskustassa että Klemettilässä. Työpaikkojen ja palveluiden painopisteenä on Maasillan yhteyteen rakennettava uusi keskustakortteli, johon sijoittuu saavutettavia liike- ja toimistotiloja. Klemettilässä työpaikat lisääntyvät hiukan riippuen toteutuneen maankäytön ja uudisrakentamisen tehokkuudesta ja alueen houkuttelevuudesta liiketoimintapaikkana. Kauppa ja palvelut Erikoiskauppojen ja kahviloiden määrää ja laatua pyritään lisäämään nykyisen keskustan tiiviiseen keskustarakenteeseen. Olemassa olevaa kävelykeskustaa laajennetaan ja katutilaa ehostetaan. Toria elävöitetään eri vuodenaikoina. Klemettilän puolella suuret myymäläkokonaisuudet sijoitetaan nauhana Kivihaan suunnasta Sepänkyläntien varteen. Viheralueet ja virkistys Keskustan ympäryspuistosta ja radan varteen kehitettävän ratapuiston viheryhteyksistä muodostuu keskustan "Vihreä kehä", joka yhdistää Onkilahden ja Hietalahden virkistysalueet keskustaan. Keskeistä ja arvokasta asemapuistoa kehitetään esimerkiksi uudella kahvilarakennuksella ja pysäköinnin uudelleenjärjestelyllä. Nykyisessä keskustassa torin ympärille toteutetaan nk. "Topin rinki": toria ympäröivien kortteleiden sisäiset palokadut ehostetaan kaupunkilaisten käyttöön ja sisäpihoja avataan kohtaamispaikoiksi. Rantapuiston kehittäminen uusin toiminnoin ja kevyenliikenteen yhteyksien jatkaminen rannan suuntaan korostuvat tässä vaihtoehdossa. Jos keskustatunneli rakennetaan betonitunnelina, Vaasanpuistikko voidaan muuttaa bulevardiksi, mikä tukisi osaltaan sen elävyyttä palveluiden sijoittumispaikkana. Korsholmanpuistikko pysyy entisellään, ja sitä jatketaan esplanadina radan yli Klemettilään Sairaskodinkadulle saakka. Klemettilän asuinalueilla kolmitasoinen puistojärjestelmä kutoutuu osaksi korttelirakennetta: ratapuisto, sisäinen viherreitistö sekä asuinkorttelialueen sisällä kulkeva puistobulevardi, johon liittyy lähipuistoja. Klemettilän viheralueisiin sisältyy myös rouheita ja vähemmän käsiteltyjä luonnonympäristöjä, kuten asukasviljelmiä, niittyjä ja luonnonmukaisia puistoalueita. Täydentävät hankkeet Silmukkatien alue pysyy ja kehittyy yritysalueena. EKA-marketin kortteliin toteutetaan sinne suunnitellut hankkeet. Kondis-hanke on mahdollista toteuttaa asumispainotteisena tai senioritoimintaan keskittyneenä, esimerkiksi hoivaklusterina, johon liittyy myös monipuolisia palveluita. Konserttitalo-hanke voitaisiin toteuttaa suunnitellusti Palosaareen. 2. "Keskustanauha" Kaksi keskustaa, paikallisempi ja seudullisempi, muodostavat kaksinapaisen keskustan Yleiset tavoitteet Nykyistä keskustaa kehitetään paikallisena keskuksena, joka tarjoaa erikois- ja pienpalveluita.

4 Klemettilä painottuu työpaikkoihin ja suuremman mittakaavan liiketiloihin ja kauppaan. Kärkihankkeet Klemettilässä entisen linja-autoaseman paikalle suunniteltua kauppakeskusta kehitetään kulttuurikauppakeskukseksi laadukkaine ulkotiloineen ja kulttuuritiloineen. Kokonaisuus toimisi porttina keskustaan ja Sepänkyläntien kauppakadun päätteenä keskustaan saavuttaessa. Klemettilää ja nykyistä keskustaa yhdistäviin siltoihin satsataan siten, että ne toimivat maamerkkeinä ja radan yli hyppäyksen symboleina keskustassa. Klemettilän Varastokadun kortteleiden muokkaaminen tutkimus-, opetus- ja Culture Intensive Business Services (CIBS)-toimintojen alueeksi, uusi keskustamainen tilaa vievän kaupan konsepti Klemettilässä sekä Vaasankadun kehittäminen joukkoliikennekatuna lisäävät Vaasan keskustan vetovoimaa. Tähän vaihtoehtoon ei sisälly tunnelia Vaasanpuistikon alla, vaan liikennettä ohjataan keskustan kehille ja koitetaan näin saada vähennettyä autoliikenteen aiheuttamia haittoja ydinkeskustassa. Asuminen Etelä-Klemettilän rakentaminen painottuu liike-, palvelu- ja toimistotiloihin. Pohjois-Klemettilää kehitetään boheemien ja edelläkävijöiden asuin- ja asiointialueena, joka houkuttelee opiskelijoita sekä CIBS:n alueen/luovien alojen keskittymän ja Etelä-Klemettilän modernin yrityspuiston käyttäjiä. Nykyisessä /vanhassa keskustassa asumisen määrä säilyy suunnilleen nykyisellä tasolla. Työpaikat Työpaikkojen määrä pyritään säilyttämään nykyisellä tasolla vanhassa keskustassa. Klemettilässä työpaikat lisääntyvät huomattavasti ja työpaikka- ja palvelutarjonnassa tehdään uusia aluevaltauksia, kuten CIBS / luovien alojen keskus radan varren tuntumassa Etelä-Klemettilässä tai alueelle houkuteltava uudenlainen tilaa vievän kaupan konsepti, esimerkkinä Keskusta-IKEA:n konsepti Essenissä vanhassa kunnostetussa teollisuusrakennuksessa keskustaympäristössä. Kauppa ja palvelut Klemettilän puolelle rataa luodaan uudenlaista tiivistä keskustamaista korttelirakennetta. Sepänkyläntien ympäristö rakentuu tiiviistä liikerakentamisesta, johon pysäköintitilat suunnitellaan rakenteellisina ja katukuvassa pyritään laadukkuuteen. Tilaa vievä kauppa keskitetään keskustatoimintojen alueen kylkeen sitä tukemaan. Etelä-Klemettilään tulee kauppakeskuksia ja uutta kaupunkirakennetta keskustahakuiselle erikoiskaupalle. Päivittäistavarakaupat ohjataan maanalaisiin kerroksiin, jotta katutasoon saadaan liiketilaa pienyrittäjille ja putiikeille ja tätä kautta elävää katukuvaa. Viheralueet ja virkistys Kuten muissakin vaihtoehdoissa, keskustan ympäryspuistosta ja radan varteen ja Klemettilään kehitettävistä viheryhteyksistä muodostuu keskustan "Vihreä kehä", joka yhdistää Onkilahden ja Hietalahden virkistysalueet keskustaan. Keskeistä ja arvokasta asemapuistoa kehitetään tärkeänä keskeisenä viheralueena. Nykyisen keskustan puistikot säilyvät ennallaan, mutta niitä jatketaan hienojen siltojen ja puistokatujen avulla Klemettilään. Kulttuurikauppakeskuksen pohjoispuolisen korttelirakenteen sisäisiä reittejä kehitetään laadukkaaksi kujaverkostoksi putiikkeineen, nykyisen keskustan palokatujen mittakaavassa. Etelä-Klemettilän työpaikka-alue rakennetaan moderniksi ja monipuoliseksi yrityspuistoksi, jossa on paljon lounaspaikkoja ja kahviloita. Siellä urbaani vehreys integroidaan rakennuksiin eli pihoihin ja kattopuutarhoihin ja tuodaan esiin hulevesiaiheina ja toimintoja yhdistävinä reitteinä. Rata-alueen itäreunaa kulkee uusi Itäinen Ratakatu ja alueen keskellä vihreä yritysbulevardi. Kevyt liikenne ja ajoneuvot ohjataan eri väylille.

5 Täydentävät hankkeet Silmukkatien yritysalue säilyy ja sinne suunnitellut kehittämishankkeet toteutetaan. EKA-marketin kortteliin suunnitellut hankkeet toteutetaan, ja korttelin pohjoisnurkkaan, Sepänkyläntien varteen rakennettava maamerkki jatkaa kulttuurikauppakeskuksen aloittamaa maamerkkien sarjaa uudistuvan kauppakadun varressa. Tilaa vievän kaupan hankkeet, kuten kauppakeskus Kaarle, toteutuvat laadukkaina Sepänkyläntien eteläpuolelle. 3. "Yhdistäjä" Ratavyöhyke yhdistäjänä ja monipuolinen Klemettilä Yleiset tavoitteet Rata-aluetta kehitetään kaupunkilaisten aktiivisena kohtauspaikkana ja ratapuistona, jotta siitä tulee luonteva ja yhdistävä osa tiivistä keskustaydintä. Klemettilää kehitetään monipuolisesti asumisen, koulutuksen ja työpaikkojen alueena. Kärkihankkeet Hankkeista eniten panostetaan keskeisen ratavyöhykkeen kehittämiseen nykyistä keskustaa ja Klemettilää yhdistävänä alueena: ratapuiston uusiin toimintoihin sekä Maasillan yhteyteen rakennettavaan hotelli-kongressikeskukseen ja kauppagalleriaan. Keskustan alittava kalliotunneli vähentää tulevaisuudessa autoliikennettä keskustassa ja siihen voitaisiin yhdistää myös lisää maanalaisia pysäköintipaikkoja, mikä lisäisi osaltaan vanhan keskustan vetovoimaa kauppapaikkana. Asuminen Ratapuistovyöhykkeelle rakennetaan yksittäisiä, puistomaiseen ympäristöön sopivia kortteleita / rakennuksia, joissa toiminnot ovat sekoittuneita. Uusi rakentaminen voi olla rohkeaa: ekologista, monipuolista ja tasokasta kaupunkirakentamista. Etelä-Klemettilän kaakkoisosaa kehitetään asumiseen siten, että katutasoon sijoittuu pienimuotoista liiketilaa pienpalveluille. Maasillan tuntumaan vanhoihin teollisuuskortteleihin sijoittuu uudentyyppinen, asumista ja työpaikkoja yhdistävä alue (Live + Work). Työpaikat Uudet hotelli-kongressikeskus sekä kauppagalleria Maasillan yhteydessä luovat uusia työpaikkoja. Live+Work-klusterin, Knowledge Intensive Business Services (KIBS)-alueen, sekä rata-alueen toimistoja liiketilojen myötä työpaikka- ja koulutustarjonta keskustassa monipuolistuu. Live+Work-klusterissa sekä KIBS-alueella luodaan uudenlaisia palvelukonsepteja ja yritystoimintaa. Kauppa ja palvelut Kävelykeskustaa laajennetaan ja katutilaa ehostetaan. Erikoiskaupat ja kahvilat lisääntyvät vanhan keskustan tiiviissä keskustarakenteessa kehittämishankkeiden myötä. Keskusta jatkuu Kivihaan suuntaan tilaa vaativan kaupan ja palveluiden alueena. Keskustan jatkumiseen radan yli yhtenäisenä palveluympäristönä ja laadukkaana katutilana panostetaan voimakkaasti. Viheralueet ja virkistys Kuten muissakin vaihtoehdoissa, keskustan ympäryspuistosta ja radan varteen kehitettävän ratapuiston viheryhteyksistä muodostuu keskustan "Vihreä kehä", joka yhdistää Onkilahden ja Hietalahden virkistysalueet keskustaan. Keskeistä ja arvokasta asemapuistoa kehitetään osana vehreää Ratapuistoa uusin toiminnoin ja pysäköinnin järjestelyin.

6 Vaasanpuistikko säilyy ennallaan, jos keskustatunneli rakennetaan kalliolouhintana. Rata-alue rakennetaan keskustaa yhdistäväksi tilaksi, urbaaniksi toimintapuistoksi, johon tulee eri-ikäisille sopivia vapaa-ajan toimintoja kuten luistinrata, skeittipuisto ja talvipuutarha. Ratapuistosta tulee uusi, vihreä kaupunkiakseli, joka on moni-ilmeinen ja urbaani. Klemettilän arvokkaisiin vanhoihin rakennuksiin sijoittuu uusiokäyttöjä, kuten sirkuskoulu ja tanssi- ja jumppasali. Täydentävät hankkeet Nykyistä keskustaa tukemaan voidaan kehittää vähitellen nk. Topin rinkiä avaamalla kaupunkilaisten käyttöön torin ympäristön palokatuja ja korttelipihoja. Torin liikekeskustaa ja Maasiltaa yhdistävä Kondishanke voisi jatkua matkakeskuksen päälle rakennettavana lasisena kauppagalleriana. Wärtsilän edustan vanhaa, hyödyntämätöntä tiilirakennusta voisi kehittää kahvila- ym. julkiseen toimintaan, joka aktivoisi myös ratapuiston pohjoisosan. Liikennevaihtoehtojen selostus Lähtökohtia: Kaikkiin vaihtoehtoihin kuuluu toriparkin laajennus. Ennusteen 2030 mukaan yleiskaavan mukaisella liikenneverkolla Vaasanpuistikon liikennemäärä on noin ajon/vrk. Yleiskaavan liikenneverkko sisältää mm. uuden Satamatien. VE1 "Elävä vanha keskusta"- Betonitunneli Keskustan läpi ajava liikenne myös sataman raskas liikenne ohjataan Vaasanpuistikon alle toteutettavaan betonitunneliin, josta on liittymä Toriparkkiin. Tunnelia käyttää noin puolet Vaasanpuistikon liikenteestä eli noin autoa vuorokaudessa. Katutasoon jäävä liikenne ohjataan keskustakehän kautta keskustan muihin pysäköintilaitoksiin. Tämä rauhoittaa liikenneympäristöä selvästi ja mahdollistaa kävelykeskustan laajentamisen. Vaasanpuistikkoon saadaan lisää tilaa jalankululle ja pyöräilylle. Vaasanpuistikon ja Kauppapuistikon liittymäalue torin kohdalla voidaan muuttaa jalankululle sujuvammaksi ja turvallisemmaksi shared space alueeksi. Myös joukkoliikenteen sujuvuus paranee. Tunneli alkaa Rantakadun kohdalta ja nousee ylös Klemettilässä Olympiakadun ja Myllykadun välillä. Tunnelin pituus on noin 1,5 km. Tunnelista saadaan ajoyhteydet laajennettuun toriparkkiin. Tunneli mitoitetaan 1+1 kaistaiseksi raskaan liikenteen vaatimusten mukaisesti. Erikoiskuljetukset jäävät katuverkolle. Tunnelin rakentamisen aikaiset vaikutukset ovat suuret, sillä tunneli tehdään avokaivantona. Tämä tarkoittaa, että Vaasanpuistikon nykyiset puut joudutaan kaatamaan. Uudet puut voidaan istuttaa joko samaan tapaan kadun keskelle, tai bulevardityyppisesti ajokaistojen reunoille, jolloin jalankululle ja pyöräilylle saadaan reilusti enemmän tilaa. Betonitunneli on mahdollista toteuttaa vaiheittain ja hyödyntää välivaiheessa pysäköintitilana. Toriparkin laajennuksen yhteydessä kahden pysäköintitason alle rakennetaan tunnelin edellyttämät tilat, jotka voidaan alkuvaiheessa jakaa välipohjalla kahteen tasoon, joita käytetään pysäköintiin kunnes tunnelin muut osat rakennetaan ja tunneli otetaan liikennekäyttöön. Tunnelista on myös mahdollisuus rakentaa haara etelän suuntaan Kauppapuistikon alla. Kauppapuistikon tunnelin avulla sataman ja moottoritien välinen liikenne saataisiin pois keskustan katuverkolta. Myös moottoritien suunnasta Toriparkkiin ajava liikenne käyttäisi Kauppapuistikon tunnelia. Kauppapuistikon tunnelin pituus on noin 0,8 km. Vaasanpuistikon betonitunnelin alustava kustannusarvio on noin 80 M ja Kauppapuistikon betonitunnelin noin 45 M. Kustannusarvio ei sisällä johtosiirtojen ja istutusten uusimisien yms. kustannuksia.

7 VE2 "Keskustanauha" - Ei tunnelia Keskustassa autoliikennettä rajoitetaan voimakkaasti ohjaamalla liikenne keskustakehälle. Kauppapuistikon katuympäristön laatua voidaan parantaa, jalkakäytäviä leventää ja rakentaa erilliset pyörätiet. Liikenteen ohjaaminen keskustakehälle voidaan toteuttaa vaiheittain, esimerkiksi rajoittamalla ensin vasemmalle kääntyvää liikennettä. Keskustakehältä autot ohjataan pysäköintilaitoksiin. Vaasanpuistikko muutetaan osittain joukkoliikennekaduksi. Autoliikenteen rajoittaminen ydinkeskustassa siirtää autoliikennettä muille kaduille. Esimerkiksi Rauhankatu kuormittuu hyvin voimakkaasti ja liikenteen aiheuttamat häiriöt lisääntyvät merkittävästi. VE3 "Yhdistäjä"- Kalliotunneli Liikenneverkko ja vaikutukset ovat samat kuin vaihtoehdossa 1, mutta tunneli toteutetaan kalliotunnelina. Kalliotunnelista on mahdollista toteuttaa yhteys toriparkkiin. Kalliotunnelin rakentamisen aikaiset vaikutukset ovat verrattain pienet eikä esim. Vaasanpuistikon puita tarvitse kaataa. Kalliotunnelia ei voida toteuttaa vaiheittain siten, että se olisi välivaiheessa jossakin muussa hyötykäytössä. Matkakeskuksen päälle toteutettava uusi korttelirakenne ja aseman kattaminen lisäävät osaltaan joukkoliikenteen vetovoimaa. Vaasanpuistikon kalliotunnelin alustava kustannusarvio on noin 73 M (sis. rampin toriparkkiin) ja Kauppapuistikon kalliotunnelin noin 36 M. Kalliotunneli ei periaatteessa aiheuta johtosiirtoja, joten näiden kustannuksia ei tarvitse sisällyttää kustannusarvioon.