6aika -hankkeen Avoin data -projektin yrityspaneelin ensimmäinen kysely. tulosten analysointi ja tulevaisuuden suuntaviivoja
|
|
- Pentti Salo
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 6aika -hankkeen Avoin data -projektin yrityspaneelin ensimmäinen kysely tulosten analysointi ja tulevaisuuden suuntaviivoja Turun yliopisto/projektiässät-tiimi Vesa Arki, Laura Pouru, Kathy Inkinen-Galang, Amos Simbaya Tämä teos on lisensoitu Creative Commons Nimeä 4.0 Kansainvälinen -lisenssillä.
2 Sisältö 1 Johdanto 2 Koko aineiston analysointi 3 Yrityskoon mukainen analysointi 4 Kaupunkikohtainen analysointi 5 Avointen kysymysten analysointi 5.1 Odotukset yrityspaneelin toimintaan liittyen 5.2 Avoimen datan hyödyntäminen nyt ja jatkossa 5.3 Kommentteja yrityspaneelin toimintaan liittyen 6 Yrityspaneelin tulevaisuuden suuntaviivoja Liitteet Liite 1. Kuvaajat yrityskoon mukaan luokiteltuina Liite 2. Kuvaajat kunnittain luokiteltuina
3 1 Johdanto Julkinen sektori on viime vuosina julkaissut suuren määrän avointa dataa avoimeen käyttöön. Avoin data avaa useita mahdollisuuksia yrityksille tehostaa olemassa olevaa toimintaansa tai luoda täysin uutta liiketoimintaa. 6aika -hankkeen avoin data-projekti tarttuu avoimen datan hyödyntämisen mahdollisuuksiin tukemalla datan käyttöä liiketoiminnassa Suomen kuuden suurimman kaupungin alueella. Avoin data-projektissa on keväällä 2015 alettu koota kaikille yrityksille avointa yrityspaneelia, jonka tarkoituksena on vahvistaa yritysten tietoutta avoimen datan luomista mahdollisuuksista sekä lisätä yhteistyötä ja verkostoja julkisen sektorin ja yrityskentän välillä. Tässä raportissa analysoidaan yrityspaneelin jäsenille lähetetyn ensimmäisen kyselyn sisältöä sekä kyselyä paneelin työvälineenä. Yrityspaneelin ensimmäiseen kyselyyn tuli 52 vastausta, ja kaiken kaikkiaan 50 eri yritystä/verkostoa vastasi kyselyyn. Näistä 46 oli yritysten edustajia ja 4 verkostojen edustajia. Kaksi 50:stä vastaajasta ei antanut edustamansa yrityksen/verkoston nimeä eli aineistoista pystyi tarkasti yksilöimään 48 vastaajaa. Helmi-maaliskuussa yrityspaneeliin ilmoittautuneiden 97 yrityksen/verkoston osallistumisprosentiksi ensimmäiseen kyselyyn voidaan laskea 52/97 eli 53,6%. Analysoidessa tuloksia otettiin huomioon kaikki 52 vastausta. Tässä raportissa analysoidaan ensin yleisellä tasolla koko kyselyaineistoa (luku 2) sekä sen jälkeen pienempiä osa-aineistoja yrityskoon (luku 3) sekä kaupunkikohtaisen luokittelun mukaisesti (luku 4). Yrityskoon mukaisessa luokittelussa luokittelukategorioina on käytetty mikroyrityksiä (alle 10 työntekijää), pieniä yrityksiä (10-50 työntekijää) ja keskisuuria & suuria yrityksiä (yli 50 työntekijää). Tähän luokitteluun päädyttiin, jotta kuhunkin luokkaan saatiin yli viisi yritystä analyysin luotettavuuden parantamiseksi. Myös kaupunkikohtaisessa luokittelussa haasteeksi muodostui ryhmien pieni koko, minkä takia analyysin tuloksia voidaan pitää enintään suuntaa antavina. Yritys- ja kuntakohtaisista luokitteluista on jätetty ulkopuolelle kysymysten lopussa ollut avoin vastaus (muu, mikä?), koska niitä ei pystynyt aineistosta automaattisesti löytämään. Ongelmaksi kysymyksessä yritysten roolista/toimijuudesta avoimen datan näkökulmasta muodostui se, että useat yritykset olivat valinneet rooliksi useamman kuin yhden vaihtoehdon. Tämän takia luokittelun tekeminen ei ollut mielekästä. Voidaan kuitenkin päätellä, että vain harvat yritykset näkevät roolinsa avoimen datan käytössä yksipuolisena ja useammin mahdollisuuksia nähdään eri rooleissa. Yrityspaneelin ilmoittautumislomakkeessa ja ensimmäisessä kyselyssä annettiin yrityksille mahdollisuus kommentoida avoimen datan hyödyntämistä yrityksessään sekä kommentoida yrityspaneeliin liittyviä odotuksia ja sen toimintaa. Nämä avoimet vastaukset on
4 kysymyskohtaisesti analysoitu luvussa 5. Kyselyn tulosten sekä Turussa tehtyjen avoimen datan yrityskentän toimijoiden haastatteluiden perusteella on luvussa 6 muodostettu suuntaviivoja ja ehdotuksia liittyen yrityspaneelin tulevaisuuden toimintaan sekä kehittämiskohteisiin avoin dataprojektin aikana.
5 2 Koko aineiston analysointi Kyselyaineistosta voi todeta (kuva 1), että yrityksiä kiinnostaa eniten liikenteeseen, tietotekniikkaan ja karttoihin&paikkatietoon liittyvä avoin data (yli 50 % vastaajista kiinnostuneita näistä kolmesta kategoriasta). Seuraavaksi eniten (yli 35 % vastaajista) kiinnostavat kaavoihin ja kiinteistöihin sekä rakentamiseen liittyvä data. Tämän jälkeen tulevat mm. päätöksentekoon, väestöön, terveyteen ja turvallisuuteen liittyvä data (yli 32 % vastaajista). Kuva 1. Kiinnostavimmat data-aineistot ja -rajapinnat Vastanneista yrityksistä suurimmalla osalla (67,3 % vastaajista) on käytössä tai suunnitteilla palveluita, joissa hyödynnetään avointa dataa. Yritykset myös yksimielisesti (100 % vastaajista) uskovat, että avoimen datan hyödyntäminen pystyy tuottamaan lisäarvoa heidän toiminnalleen nyt ja tulevaisuudessa. Kysyttäessä mistä vastaajat uskovat lisäarvon syntyvän, suurin osa vastaajista (92,3 %) uskoi lisäarvoa syntyvän avoimen datan yhdistämisestä muiden aineistojen kanssa. Toiseksi eniten (69,2 %) lisäarvoa uskottiin syntyvän avoimen datan käytöstä sovelluksen pohjana. Jonkin verran lisäarvoa uskottiin syntyvän myös avoimen datan käytöstä T&K-työssä (25 %) ja omien työskentelyprosessien tehostamisessa (15,4 %).
6 Kysyttäessä miten vastaajat näkevät oman roolinsa avoimen datan ekosysteemissä (kuva 2), kaikki vastaajat näkivät itsellään vähintään kaksi eri roolia. Suurin osa näki yrityksensä roolin kehittäjänä (73,1 %), kerääjänä (59,6 %), rikastajana (50 %) tai mahdollistajana (42,3 %). Vastaajat kokivat harvimmin omaksi rooliksi dataa tuottavan toimittajan (23,1%). Kuva 2. Oma rooli avoimen datan hyödyntäjänä Selkeästi tärkeimpinä tietoina, joita kaupunkien tulisi avoimesta datasta ja rajapinnoista tarjota, nähtiin luettelo avoimista aineistoista (76,9 % vastaajista) sekä lista tulevista avauksista (65,4 %) (kuva 3). Seuraavaksi tärkeimpinä nähdään aineiston käyttöön liittyvät rajoitukset/lisenssit (46,2%), aineiston metadata (44,2 %) sekä tieto avausten etenemisestä (42,3 %). Avoimissa vastauksissa mainittiin valmiiden vaihtoehtojen lisäksi mm. avoimet rajapinnat palveluiden integroimiseksi kaupunkien käyttämiin tietojärjestelmiin, rakennus- ja huoneistorekisterin osoitetiedot ja koordinaatit sekä yhtenäiset rajapinnat kaupunkien välillä. Kuva 3. Tärkeimmät tiedot, joita kaupunkien tulisi tarjota avoimesta datasta 6aika avoin data -hankkeen seuraavina toimenpiteinä toivottiin eniten mahdollisuuksia keskustella datan tuottajien kanssa (57,7 %) sekä workshoppeja ja muita vastaavia ideointitilaisuuksia (53,8 %) (kuva 4). Myös paikallisten avoimen datan edistäjien kanssa keskustelu (40,4 %), muiden avoimesta datasta kiinnostuneiden yritysten kanssa keskustelu (36,5 %), tietoiskupaketit (30,8 %) sekä seminaarit (28,8 %) nähtiin sopivina toimintatapoina. Vain
7 yksi vastaaja koki kyselyt hyväksi toimintatavaksi. Avoimissa vastauksissa toivottiin lisäksi esimerkkien esille tuomista avoimen datan käytöstä liiketoiminnassa. Kuva 4. Sopivimmat jatkotoimintatavat yrityspaneelille
8 3 Yrityskoon mukainen analysointi Kuva 5. Ensimmäiseen kyselyyn vastanneiden yritysten jakautuminen yrityksen koon mukaan. Aineisto luokiteltiin koon mukaan kolmeen luokkaan: Keskisuuri tai suuri yritys(50-), Pieni yritys (10-<50) ja Mikroyritys (<10). Viisi yritystä, jotka olivat vastanneet ensimmäiseen kyselyyn, eivät olleet jättäneet tietoa yrityksen koosta ilmoittautumiskyselyssä, joten yhteensä luokittelussa huomioitiin 47 vastaajaa. Kuvasta 5 näkee, että Mikroyritysten luokka on selvästi suurin (28 kappaletta) ja muut luokat jäävät pienemmiksi. Erityisesti pienten yritysten pienen lukumäärän takia, voidaan tulosten luotettavuutta pitää enimmillään suuntaa antavana. Yrityskoon mukaisessa analyysissä tarkasteltiin kyselyn kuutta ensimmäistä kysymystä. Kysymyksiin liittyvät avoimet vastaukset jäivät tarkastelun ulkopuolelle, koska niiden luokittelu automaattisesti oli mahdotonta. Kaikki kysymyksiä tarkasteltaessa on hyvä muistaa, että yritykset saivat valita useampia vastausvaihtoehtoja, joten vastaukset eivät sulje toisiaan pois. Tässä osiossa nostetaan esille keskeisimpiä yrityskoon mukaisesta analyysistä esiin nousseita asioita. Loput taulukot on löydettävissä liitteenä (liite 1). Kaikki taulukot muodostettiin prosentuaalisista vastausmääristä, koska tällöin on mahdollista paremmin vertailla eri luokkia keskenään. Kysymykseen kolme (Arvioitteko avoimen datan hyödyntämisen tuottavan lisäarvoa yrityksenne/verkostonne toimintaan nyt tai tulevaisuudessa?) kaikki yritykset vastasivat myönteisesti. Tämä osoittaa, että avoimen datan mahdollisuuksiin uskotaan erikokoisissa yrityksissä, mutta toisaalta voidaan olettaa, että paneelin osallistujat ovat keskivertoa kiinnostuneempia avoimesta datasta.
9 Tarkasteltaessa eri kokoisten yritysten välisä eroja (kuva 6) voidaan huomata, että avoimen datan käyttö sovelluksen pohjana on suositumpaa pienemmissä (mikro ja pienet) yrityksissä. Tämä voi myös johtua siitä, että pienemmät yritykset voivat olla useammin IT-alan yrityksiä, joilla on intressejä valmistaa sovelluksia avoimesta datasta. Toisaalta taas suurissa ja keskisuurissa yrityksissä omien työskentelyprosessien tehostaminen on koettu huomattavasti tärkeämmäksi, kuin muissa ryhmissä. Erikokoisissa yrityksissä avoimen datan hyödyt eivät siis ole täysin samanlaisia vaan syntyvät eri osissa yrityksen toimintaa. Kuva 6. Mistä avoimen datan tuottama lisäarvo yrityksellenne/verkostollenne syntyy Kysymyksen neljä vastauksista on mielenkiintoista huomata, että mikroyrityksissä suuri osuus (32,8%) ovat merkinneet itsensä kehittäjiksi (kuva 7). Tämä tukee ajatusta siitä, että mikroyritykset voivat olla IT- tai vastaavan alan toimijoita. Tiedostamalla erikokoisten yritysten mahdolliset toimialat on mahdollista paremmin tarkentaa eri yritysten kanssa tehtyä yhteistyötä. Erikoisuutena voi huomata, että keskisuurissa ja suurissa yrityksissä on avoimen datan kerääjän rooli paljon yleisempi kuin kahdessa pienemmässä luokassa eli suuremmat yritykset useammin keräävät aineistoa analysointia varten ja tätä kautta tuottavat lisäarvoa. On vaikea arvioida mistä tämä johtuu, mutta jotain syitä voi löytyä esimerkiksi yritysten toimialoista ja tarjoamista palveluissa tai talousmallista.
10 Kuva 7. Yrityksen rooli avoimen datan ekosysteemissä Tarkasteltaessa aineistoja, jotka kaupunkien tulisi yritysten näkökulmasta avata, nousee esille muutama mielenkiintoinen teema (kuva 8). Keskisuuret ja suuret yritykset toivovat huomattavasti pienempiä yrityksiä enemmän, että kunnat tarjoaisivat tietoa data hyödyntämismahdollisuuksista liiketoiminnassa. Toisaalta tieto avausten etenemisestä ja avoimen data palvelutaso määritelmät eivät suurien ja keskisuurien yritysten näkökulmasta ole erityisen tärkeitä. Selvimmin vastauksissa kaikissa ryhmissä korostuvat luettelot avoimista aineistoista ja listat tulevista avauksista. Tämä viittaa siihen, että saatavilla olevat ja tulevat aineistot eivät ole vielä tarpeeksi helposti saatavilla. Tämä on myös teema, johon 6aika kaupunkien on mahdollista tarttua.
11 Kuva 8.Tärkeimmät tiedot, jotka kaupunkien tulisi avata Kuudennessa kysymyksessä tarkasteltiin erilaisia tapoja viestiä ja jakaa informaatiota avoimeen dataan liittyen. Kuvasta 9 on mielenkiintoista huomata, että mikroyritykset ovat huomattavasti kiinnostuneempia tietoiskupaketeista avoimen datan näkökulmasta kuin suuremmat yritykset. Yleisesti voidaan huomata, että mikroyrityksillä vastaukset jakautuvat tasaisemmin eri vastausvaihtoehtojen välillä, kuin keskisuurilla, suurilla tai pienillä yrityksillä. Pienten yritysten kohdalla taas erityisesti workshoppien tai muiden vastaavien tilaisuuksien sekä datan tuottajien kanssa keskustelu korostuivat vastauksissa. Keskisuurissa ja suurissa yrityksissä vielä muita ryhmiä selvästi suuremmaksi muodostuu muiden avoimesta datasta kiinnostuneiden yritysten kanssa keskustelu.
12 Kuva 9. Millaiset jatkotoimintatavat sopivat yrityksellenne parhaiten Eri kysymysten tarkastelu yrityskoko luokittelun mukaan tarkasteltaessa tuo esille sen, että erikokoisilla yrityksillä on erilaisia tarpeita ja toiveita avoimeen dataan liittyen. Suosituimpina vastauksina toisaalta korostuvat samat kuin koko aineistoa tarkasteltaessa. Haastena on yritysten koko liittyen yritysten toimialoihin. On hyvin todennäköistä, että erilaisilla sektoreilla toimivat yritykset ovat kiinnostuneet myös erilaisista asioista. Tarkemman kuvan saamiseksi olisi tarpeellista tarkemmin selvittää millä toimialalla eri yritykset toimivat. Tämä on teema, jota voitaisiin tarkemmin selvittää tulevissa kyselyissä.
13 4 Kaupunkikohtainen analysointi Kyselyaineiston kaupunkikohtainen analyysi antaa kullekin 6aika-kaupungille yksityiskohtaista tietoa nimenomaan oman kaupungin yritysten kiinnostuksen kohteista ja tarpeista. Vaikka kaupunkikohtaiset vastausmäärät jäävät pieniksi, eikä niitä täten voine yleistää, antavat ne kuitenkin arvokasta osviittaa toiminnan suuntaamisesta 6aika-toimijoille. Tässä osiossa nostetaan esille keskeisimpiä kaupunkikohtaisesta analyysistä esiin nousseita asioita. Loput kaupunkikohtaiset kuvaajat on löydettävissä liitteenä (liite 2). Kaupunkikohtaista luokittelua tehtäessä käytettiin ensimmäiseen kyselyyn ilmoitettuja kuntia. Jos kaupunki kohtaan oli laitettu useampi kuin yksi kaupunki kopioitiin vastaus osiin niin, että jokainen kaupunki sai oman rivin. Tämä nosti kokonaisvastausten määrän 56:een vastaukseen (kuva 10). Muut kaupungit -luokkaan lisättiin kaikki kyselyyn ilmoitetut muut kaupungit kuin 6aika-kaupungit. Kaupunkikohtaisessa analyysissä tarkasteltiin kyselyn kuutta ensimmäistä kysymystä, joskin kysymyksiin liittyvät avoimet vastaukset jäivät tarkastelun ulkopuolelle, koska niiden luokittelu automaattisesti oli mahdotonta. Kaikki taulukot muodostettiin prosentuaalisista vastausmääristä, koska tällöin on mahdollista paremmin vertailla eri luokkia keskenään. Kuva 10. Ensimmäiseen kyselyyn vastanneiden yritysten jakautuminen kaupungin mukaan. Kysymykseen kaksi (Onko yrityksellänne/verkostollanne käytössä tai suunnitteilla palveluita tai tuotteita, joissa hyödynnetään avointa dataa tai avoimia rajapintoja?) muissa kaupungeissa
14 enemmistö vastaajista vastasi myöntävästi, paitsi Oulussa, missä yli puolella vastaajista ei ollut suunnitteilla tällaisia palveluita tai tuotteita. Tätä voi pitää hieman erikoisena, koska jos yrityksillä ei ole suunnitelmissa hyödyntää avointa dataa, niin mikä on motivoinut heitä lähtemään mukaan avoimen datan yrityspaneeliin. Tarkentavaan kysymykseen siitä, mistä avoimen datan tuottama lisäarvo yritykselle tai verkostolle syntyy, kaikissa kaupungeissa merkittävimpänä lisäarvona nähtiin avoimen datan yhdistäminen muiden aineistojen kanssa sekä avoimen datan käyttö sovelluksen pohjana. Tämä antaa 6aika-kaupungeille selkeää osviittaa siitä minkälaisesta avoimen datan hyödyntämisestä yritykset ovat kiinnostuneet. Lisäksi avoimen datan nähtiin tuovan lisäarvoa omien työskentelyprosessien tehostamisessa (erityisesti Turussa) sekä tutkimus- ja kehitystyössä (kuva 11). Kuva 11. Mistä avoimen datan tuottama lisäarvo yrityksellenne/verkostollenne syntyy Vastauksissa kysymykseen neljä yrityksen roolista avoimen datan ekosysteemissä on jonkin verran vaihtelua kaupunkien välillä (kuva 12). Helsingissä ja 6aika-kaupunkien ulkopuolisissa kaupungeissa yritykset näkevät merkittävimpänä roolinaan toimia kehittäjinä, kun taas Oulussa rikastajana toimiminen nähdään merkittävimpänä yksittäisenä roolina. Espoossa, Tampereella ja Turussa roolit kerääjänä ja kehittäjänä nähdään yhtä tärkeinä. Mahdollistajan rooli nähtiin vahvimpana Tampereella ja Oulussa, kun taas toimittajan rooli jäi pieneksi kaikissa kaupungeissa. Tässäkin kysymyksessä on hyvä muistaa, että yritykset saivat valita useampia rooleja, joten vastaukset eivät sulje toisiaan pois.
15 Kuva 12. Yrityksen rooli avoimen datan ekosysteemissä Kysymykseen viisi (Mitkä ovat yrityksenne kannalta tärkeimmät tiedot, joita kaupungin tulisi avoimista rajapinnoista ja datoista tarjota?) kaupunkien välillä oli hienoista vaihtelua vaihtoehtojen priorisoinnissa (kuva 13). Tässäkin kysymyksessä yritykset pystyivät valitsemaan useamman vaihtoehdon, joten vastaukset eivät ole toisiaan poissulkevia. Espoossa ja Oulussa tärkeimpänä nähtiin tulevien data-avausten listaaminen, kun taas muissa kaupungeissa tärkeimpänä nähtiin nykyisen avoimen aineiston luetteloiminen. Käytännössähän nämä vaihtoehdot ovat lähellä toisiaan, sillä molemmissa on kyse avoimen datan helposta löydettävyydestä. Turussa ja Tampereella ollaan muita kaupunkeja kiinnostuneempia aineiston metadatasta, kun taas Helsingissä kiinnostaa muita kaupunkeja enemmän avoimen datan palvelutasomääritelmät. Tiedon tarve avoimen datan hyödyntämismahdollisuuksista liiketoiminnassa jäi kaikissa kaupungeissa yllättävän pieneksi, joskin Tampereella tarve on suurempi kuin muissa kaupungeissa.
16 Kuva 13. Tärkeimmät tiedot, jotka kaupunkien tulisi avata Kysymykseen numero kuusi (6Aika-kaupungit ovat suunnitelleet vauhdittavansa avoimen tiedon hyödyntämistä viestimällä avoimen datan liiketoimintamahdollisuuksista mm. seuraavien toimenpiteiden avulla. Mitkä niistä olisivat teidän yrityksellenne sopivimmat tavat?) saaduissa vastauksissa on kaupunkien välillä myös hienoisia eroja. Espoossa yritykset toivovat ensisijaisesti keskustelua avoimen datan edistäjien kanssa sekä workshoppeja ja muita ideointitilaisuuksia. Helsingissä puolestaan yritykset toivovat ensisijaisesti keskustelua datan tuottajien ja avoimen datan edistäjien kanssa. Oulussa yrityksiä kiinnostavat eniten workshopit, mutt ideointitilaisuudet sekä seminaarit. Tampereella eniten kiinnostaa datan tuottajien kanssa keskustelu sekä seuraavaksi eniten workshopit. Turussa selkeästi eniten kiinnostaa datan tuottajien kanssa keskustelu, kun taas 6aika-kaupunkien ulkopuolisissa kaupungeissa eniten on kiinnostusta workshoppeihin ja datan tuottajien kanssa keskusteluun. Jatkokyselyiden suhteen haasteellisena voi nähdä sen, että ainoastaan Tampereella, ja sielläkin hyvin pienissä määrin, nähtiin kyselyt hyvänä jatkotoiminnan muotona yrityspaneelille.
17 Kuva 14. Millaiset jatkotoimintatavat sopivat yrityksellenne parhaiten
18 5 Avointen kysymysten analysointi Avoimia vastauksia paneelin ilmoittautumislomakkeessa ja ensimmäisen kyselyssä kerättiin seuraavista aiheista: Odotukset paneelin toimintaan liittyen? (ilmoittautumislomake) Hyödynnättekö avointa dataa yrityksessänne tällä hetkellä? Jos kyllä, niin millainen palvelu tai tuote ja mitä dataa tai rajapintaa se hyödyntää tai on ajateltu hyödyntävän? (1. kysely) Onko jotain muuta kysyttävää tai kommentoitavaa yrityspaneelin toimintaan liittyen? (1. kysely) Käymme nämä avoimet vastaukset läpi seuraavaksi yllä mainitussa järjestyksessä. Nostamme esille keskeisimpiä avointen vastausten analysoinnista esiin nousseita teemoja. 5.1 Odotukset yrityspaneelin toimintaan liittyen Kysymykseen paneelin toimintaan liittyvistä odotuksista vastasi yhteensä 50 yritystä (50/97 = 51,5%). Odotuksissa yrityspaneelin toimintaa kohtaan korostuu viisi keskeistä teemaa: kumppaneiden löytäminen, liiketoiminnan lisääminen omassa yrityksessä ja yleisellä tasolla, innovointiin ja ideointiin osallistuminen, oppiminen ja tietoisuuden lisääminen, kommentit datalähteistä, sekä lisäksi kommenteissa kerrottiin oman yrityksen toimista tai yleisesti fiilispohjaisesti kannustettiin paneelin toimintaa. Kumppaneiden löytämisen suhteen toivottiin mahdollisuuksia verkostoitua muiden alan toimijoiden kanssa sekä eri toimijoiden välistä avointa keskustelua. Tähän liittyen yritykset toivovat myös pääsyä mukaan ideointiin ja innovointiin miten avointa dataa voitaisiin hyödyntää yritystoiminnassa. Paneelin jäsenet toivovat myös löytävänsä yrityspaneelista apua liiketoimintamallien kehittämiseen sekä uusiin liiketoimintamahdollisuuksiin. Lisäksi kommenttien perusteella datalähteiden suhteen toivotaan keskustelua rajapinnoista, uusista tietolähteistä, datan jakelupisteistä sekä avoimen kaupunkimallin kehittämistä. Oppimisen ja tietoisuuden lisäämisen näkökulmasta yritykset haluavat oppia ymmärtämään avointa dataa, sen luomia mahdollisuuksia sekä tiettyjä alakohtaisia toiveita. 5.2 Avoimen datan hyödyntäminen nyt ja jatkossa Kysymykseen avoimen datan hyödyntämisestä yrityksessä vastasi yhteensä 29 yritystä (29/48 = 60,4%). Kysymyksessä käsiteltiin kahta erillistä teemaa, jotka olivat millainen palvelu tai tuote on kyseessä ja mitä dataa tai rajapintaa siihen on käytetty tai aiotaan käyttää. Kaikissa vastauksissa ei kuitenkaan käsitelty näitä kahta teema, jonka teki tarkastelusta haasteellisempaa. Luokittelimme vastaukset näiden kahden teeman perusteella.
19 Palvelun tai tuotteen näkökulmasta tarkasteltuna esille nousi yksityishenkilöille suunnatut palvelut, datan jalostamis- ja analysointipalvelut, oman ja asiakkaan liiketoiminnan ja palvelujen tehostaminen avoimen datan avulla, kartta-, lataus- ja rajapintapalvelut tai -sovellukset sekä avoimen datan hyödyntämisen tukeminen. Vain harvoissa tapauksissa avointa dataa käytettiin suoraan uuden sovelluksen pohjana ja useimmissa tapauksissa tavoitteena oli joko käyttää dataa suoraan liiketoiminnan tai asiakkaiden toiminnan tehostamiseen tai luoda sovellus, joka palvelee vastaavaa tarkoitusta. Kartoihin- ja paikkatietoihin liittyvät palvelut muodostivat oman luokkansa joskin luokan sisälle oli erilaisia palveluja ja sovelluksia (osallistumista ohjaavasta karttapalvelusta lataus- ja rajapinta palveluihin). Oman liiketoiminnan tehostamisessa avointa dataa hyödynnettiin muun muassa tapahtumatuotannossa ja valaistuksen suunnittelussa. Asiakkaiden kanssa toimiessa vastausten perusteella vastanneet yritykset olivat joko kokonaan vastuussa avoimen datan kanssa toimimisesta asiakkaan puolesta tai sitten yritykset avustivat tai toimivat yhteistyössä asiakkaiden kanssa avoimen datan hyödyntämisessä. Vastausten sisällä oli myös suuria vaihteluja siinä missä vaiheessa avoimen datan hyödyntäminen yrityksessä on. Joissain yrityksissä avoimen datan analysointi ja siitä palvelujen tuottaminen esiintyy keskeisenä osana liiketoimintaa, kun taas toisissa avoimen datan mahdollisuuksia on vasta alettu tarkastelemaan ja ensimmäisiä käytännön prosesseja aloittamaan. Erityisesti paikkatietoon ja -karttoihin sekä datan analysoimiseen ja jalostamiseen liittyvissä liiketoimintamalleissa vaikuttaa käyttö hyödyntäminen hyvin organisoidulta. Datan tai rajapinnan tarkastelu taas toi esille terveyteen ja hyvinvointiin, paikkatietoon ja karttoihin, liikenteeseen, säähän, yritysten toimintaa yleisesti liittyvät sekä rakentamiseen ja julkishallintoon liittyvät aineistot. Eri luokkien sisällä oli usein erilaisia tapoja hyödyntään samaan teemaan liittyvää dataa, mutta toisaalta taas esimerkiksi sää- ja liikenne aineistoissa olivat hyödyntämisen tavata samankaltaisia. Paikkatieto ja kartat luokka taas sisältää hyvin laajasti eri temaattisia aineistoja, joita yhdistää vaan niiden spatiaalinen ulottuvuus. Datan mittakaava taas vaihteli hyvin yksilön tasosta (erityisesti terveys ja hyvinvointipalveluissa) yhteiskuntaa kokonaisuudessa kattaviin aineistoihin (esimerkiksi liikennevirrat ja säätiedot). Vastaukset myös harvoin sisälsivät vain yhden aineiston ja yleisimmin palvelut tai suunnitelmat yhdistivät erilaisia aineistoista eri lähteistä. Kuudessa vastauksessa nousi esille myös rajapinnat. Näistä neljä sijoittui paikkatietoaineistoa pääsääntöisesti hyödyntävään luokkaan. 5.3 Kommentteja yrityspaneelin toimintaan liittyen Kysymyksiä ja kommentteja yrityspaneelin toimintaan liittyen kirjasi yhteensä 10 yritystä (10/48 = 20,8%). Avoimissa vastauksissa nousi keskeisinä teemoina esiin datan avaamiseen liittyvät
20 toiveet, yrityspaneelin toimintamuotoihin liittyvät toiveet sekä muutamia ehdotuksia liittyen avoimen datan hyödyntämismahdollisuuksiin. Datan avaamisen suhteen toivottiin yksityiskohtaisempaa tietoa avattavan datan laadusta, muodosta, päivitystiheydestä, sekä suurempaa priorisointia ja avoimen datan osaajia julkiselle sektorille. Nämä seikat nähtiin keskeisinä elementteinä, jotta yritykset uskaltavat alkaa rakentaa yritystoimintaa avoimen datan päälle. Lisäksi toivottiin teknologia- ja rajapintakeskustelun lisäksi keskustelua organisaatioiden kokonaisarkkitehtuurista avoimen datan näkökulmasta sekä tasapuolisuutta datan avaamisessa (toimii sekä uudella että vanhalla teknologialla). Yrityspaneelin toiminnan suhteen toivottiin avointa dialogia, tasapainoa konkreettisten face-toface-tilaisuuksien ja digitaalisten toimintamuotojen kesken. Tilaisuuksille toivottiin myös näkyvää markkinointia, jotta niihin saadaan monipuolisesti osallistujia yrityskentästä. Yhtenä kommenttina toivottiin myös tietoa yrityspaneelin kyselyiden tuloksista paneelin jäsenille. Lisäksi kiinnostuksen aiheina mainittiin oman yrityksen tuottaman datan ja avoimen datan yhdistämisen luomat liiketoimintamahdollisuudet sekä ehdotettiin 6aika-kaupunkeihin pystytettäviä kokeiluympäristöjä, joissa dataa avattaisiin ja yritykset voisivat pyrkiä kehittämään datan päälle viranomaisprosesseja tehostavia ja kokonaan uusia sovelluksia.
21 6 Yrityspaneelin tulevaisuuden suuntaviivoja Yksi Projektiässä -tiimillemme annettu tehtävä oli ensimmäisen kyselyn perusteella laatia suuntaviivoja yrityspaneelin jatkotoiminnalle seuraavien 2,5 vuoden ajaksi. Tässä luvussa esitellään ajatuksiamme jatkotoimista perustuen paneelin ensimmäiseen kyselyyn, ilmoittautumislomakkeessa listattuihin toiveisiin sekä Turussa tehtyihin avoimen datan asiantuntijoiden haastatteluihin. Yrityspaneelin toiminnassa kannattaa ennen kaikkea muistaa, että yrityksillä on selkeä halua olla mukana kehittämässä avoimen datan hyödyntämistä. He eivät halua olla vain passiivisia kyselyiden kohteita, vaan haluavat olla aktiivisesti mukana seminaareissa, workshopeissa ja muissa verkostoitumistilaisuuksissa, joissa voi tavata muita avoimen datan äärellä puuhastelevia toimijoita. Yritykset toivovat ensisijaisesti siis konkreettista face-to-face-toimintaa ja verkostoitumista muiden avoimesta datasta kiinnostuneiden yritysten, asian edistäjien sekä muiden mahdollisten tahojen kanssa. Yhteistyön ja verkostoitumisen tärkeys nousi esiin myös Turussa tekemissämme avoimen datan toimijoiden haastatteluissa. He korostivat, että ihmisten välinen kanssakäynti on se, missä uusia ideoita syntyy muun keskustelun lomassa. Tämä kannattaa priorisoida yrityspaneelin jatkotoimintaa suunniteltaessa, ja pyrkiä järjestämään paneelin jäsenille tapaamismahdollisuuksia kaupunkikohtaisesti ja kansallisesti. Kyselyt jatkotoiminnan välineenä eivät saaneet suurta suosiota, joten on olemassa riski, etteivät paneelin jäsenet jaksa vastata kovin moneen kyselyyn ellei heidän mielenkiintoaan aihetta kohtaan pidetä yllä muulla toiminnalla, kuten yllä mainitulla face-to-face-toiminnalla. On siis tärkeä, että kyselystä saadut tulokset viestitään yrityspaneelin osallistujille ja samalla kerrotaan minkälaisiin muihin järjestelyihin (face-to-face tapaamiset ja seminaarit) kyselyiden tulosten perusteella on päädytty. Tämä todennäköisesti nostaa yritysten vastaamismotivaatiota myös tulevissa kyselyissä. Työstettäessä ensimmäistä kyselyä syntyi useita kysymyksiä, joita ei vielä hyödynnetty. Jatkotoiminnassa kannattaa myös huomioida, että yritykset kaipaavat ensisijaisesti selkeää listausta avoinna olevasta datasta ja tulevaisuudessa avautuvasta datasta, mikä viittaa siihen ettei kyseinen tieto ole vielä tarpeeksi selkeästi saatavilla. Keskeinen kysymys yritysten näkökulmasta onkin nimenomaan datan luotettavuus ja jatkuvuus ennen kuin sen päälle uskaltaa rakentaa omaa liiketoimintaa. Kuntien ja muiden avoimen datan tarjoajien täytyy pystyä tarjoamaan uskottavaa avoimen datan priorisointia ja osaamista, jotta yritykset pystyvät luottamaan tarjottuun avoimeen dataan. Tekemissämme asiantuntijahaastatteluissa kävi ilmi, että julkisen sektorin datan tarjoajat ja boostaajat lähestyvät yrityksiä helposti väärällä datalähtöisellä näkökulmalla suosituiksi tulleilla hackaton-tyyppisillä kilpailuilla, joissa osallistujille annetaan dataa, ja pyydetään laatimaan siitä
22 liiketoimintaideaa. Tällainen toimintamalli ei kuitenkaan toimi ainakaan IT-alan yrityksille, koska IT-yrityksillä ei ole aikaa miettiä miten aloittaa liiketoimintaa tyhjästä, vaan ensin tarvitaan kolmas osapuoli, jolla on tarve, johon avointa dataa tarvitaan. Tällöin IT-alan yritykset voivat astua mukaan peliin, ja kehittää tähän tarpeen ja avoimen datan väliin sovelluksia ja muita välineitä. Avoimen datan markkinoinnissa yrityksille tulisikin lähteä liikkeelle tarvelähtöisesti datalähtöisyyden sijaan. 6aika-kaupunkien kannattaa lähestyä myös näitä kolmansia osapuolia, jotka voisivat hyötyä avoimesta datasta ja synnyttää tarvetta avoimelle datalle, esim. yrityspaneeliin osallistuneiden hyvinvointi- ja terveysalalla toimivien yritysten tarpeet avoimeen dataan liittyen voitaisiin täyttää IT-yritysten työpanoksella. Toisena avoimen datan hyödyntämiseen liittyvänä haasteena haastattelemamme asiantuntija totesi Suomen avoimen datan markkinoiden pienuuden, ja että pelkästään suomalaisen avoimen datan päälle ei ole taloudellisesti kannattavaa rakentaa liiketoimintaa. Hänen mukaansa haastetta on myös siinä, että koska avoin data on perusluonteeltaan ilmaista, yleisö ja yritykset olettavat että myös datan käsittelytyö ja avoimeen dataan perustuvat palvelutkin ovat ilmaisia, eivätkä siis ole valmiita maksamaan niistä. Nämä ovat mielestämme oleellisia haasteita, jotka 6aikahankkeen on hyvä tiedostaa. Tuloksien yleistäminen muihin kuin yrityspaneeliin osallistuneisiin yrityksiin täytyy tehdä varoen. Saadut tulokset voivat ohjata 6aika kaupunkien toimijoiden avoimen datan vauhdittamiseen käytettäviä menetelmiä niin, että ne vastaavat yritysten toiveita. Samalla on hyvä huomioida, että kaikki yritykset eivät välttämättä ole yhtä tietoisia avoimesta datasta kuin yrityspaneeliin osallistuneet yritykset. Yritykset näyttävät muodostavan samalla myös hyvin uniikkeja avoimen datan käyttäjäprofiileja, jolloin jopa yhden liiketoimintasektorin sisällä täytyy liiallista yleistämistä pyrkiä välttämään. Tällöin juuri face-to-face tyyliset yhteistyön ja avoimen datan käytön vauhdittamisen menetelmät voivat hyvin tarttua yritysten yksilöllisiin haasteisiin.
23 LIITE 1. Taulukot yrityksen koon mukaan luokiteltuina Kaikki taulukot, paitsi ensimmäinen (yritykset koon mukaan) ovat prosentteja. Kaikista kuvaajista, puuttuu muu luokka. Tämä on sen takia, että näitä vastauksia ei pysty automaattisesti tunnistamaan aineistosta, koska niillä ei ole yksilöivää nimeä.
24 1. Mihin aihepiiriin liittyvät datat tai ohjelmointirajapinnat ovat yrityksenne/verkostonne liiketoimintamahdollisuuksien näkökulmasta kaikkein kiinnostavimpia?
25 2. Onko yrityksellänne/verkostollanne käytössä tai suunnitteilla palveluita tai tuotteita, joissa hyödynnetään avointa dataa tai avoimia rajapintoja?
26 3. Arvioitteko avoimen datan hyödyntämisen tuottavan lisäarvoa yrityksenne/verkostonne toimintaan nyt tai tulevaisuudessa? Jos kyllä, niin mistä lisäarvo syntyy? Kaikkien vastaus oli kyllä.
27
28 4. Mitkä ovat yrityksenne/verkostonne rooli avoimen datan hyödyntäjänä?
29
30 5. Mitkä ovat yrityksenne/verkostonne kannalta tärkeimmät tiedot, joita kaupungin tulisi avoimista rajapinnoista ja datoista tarjota?
31
32 6. 6Aika-kaupungit ovat suunnitelleet vauhdittavansa avoimen tiedon hyödyntämistä viestimällä avoimen datan liiketoimintamahdollisuuksista mm. seuraavien toimenpiteiden avulla. Mitkä niistä olisivat yrityksellenne/verkostollenne sopivimmat tavat?
33
34 LIITE 2. Kuvaajat kunnittain luokiteltuina Kaikki taulukot, paitsi ensimmäinen (yritykset koon mukaan) ovat prosentteja. Kaikista kuvaajista, puuttuu muu luokka (ei siis muut kaupungit vaan vastauskohta Muu, mikä? ). Tämä on sen takia, että näitä vastauksia ei pysty automaattisesti tunnistamaan aineistosta, koska niillä ei ole yksilöivää nimeä.
35 1. Mihin aihepiiriin liittyvät datat tai ohjelmointirajapinnat ovat yrityksenne/verkostonne liiketoimintamahdollisuuksien näkökulmasta kaikkein kiinnostavimpia?
36 2. Onko yrityksellänne/verkostollanne käytössä tai suunnitteilla palveluita tai tuotteita, joissa hyödynnetään avointa dataa tai avoimia rajapintoja?
37 3. Arvioitteko avoimen datan hyödyntämisen tuottavan lisäarvoa yrityksenne/verkostonne toimintaan nyt tai tulevaisuudessa? Jos kyllä, niin mistä lisäarvo syntyy? Kaikkien vastaus oli kyllä.
38
39 4. Mitkä ovat yrityksenne/verkostonne rooli avoimen datan hyödyntäjänä?
40
41 5. Mitkä ovat yrityksenne/verkostonne kannalta tärkeimmät tiedot, joita kaupungin tulisi avoimista rajapinnoista ja datoista tarjota?
42
43 6. 6Aika-kaupungit ovat suunnitelleet vauhdittavansa avoimen tiedon hyödyntämistä viestimällä avoimen datan liiketoimintamahdollisuuksista mm. seuraavien toimenpiteiden avulla. Mitkä niistä olisivat yrityksellenne/verkostollenne sopivimmat tavat?
44
Avoimen datan ja APIen tuoreet kuulumiset. 10.6.2015 Avointa kaupunkia rakentamassa Projektipäällikkö Tanja Lahti Helsingin kaupungin tietokeskus
Avoimen datan ja APIen tuoreet kuulumiset 10.6.2015 Avointa kaupunkia rakentamassa Projektipäällikkö Tanja Lahti Helsingin kaupungin tietokeskus Datan avaaminen Helsingissä arkipäivää HRI jatkaa työtään
LisätiedotEAKR: DigiLeap Hallittu digiloikka:
EAKR: DigiLeap Hallittu digiloikka: Digitalisaatiokyselyn tulokset (2018) Teknologian tutkimuskeskus VTT: Jukka Kääriäinen, Maarit Tihinen Oulun Yliopisto: Marko Juntunen, Sari Perätalo DigiLeap -hanke
LisätiedotKysely yritysten valmiudesta palkata pitkäaikaistyötön
Kysely yritysten valmiudesta palkata pitkäaikaistyötön 18.2.2005 1 KYSELY YRITYSTEN VALMIUDESTA PALKATA PITKÄAIKAISTYÖTÖN 1 1 Yhteenveto Yrityksiltä kysyttiin eri toimenpiteiden vaikuttavuudesta pitkäaikaistyöttömien
LisätiedotAvoin Data Kehittäjäyhteisön käynnistäminen
Avoin Data kyselyn yhteenveto 11.09.2017 Avoin Data Kehittäjäyhteisön käynnistäminen Mikko Katajamäki Vesa Ilola Oletko käyttänyt toiminnassasi hyväksi avointa dataa 100,0 % 80,0 % 60,0 % 40,0 % 20,0 %
LisätiedotPaikkatietopoliittinen selonteko, yrityssektori
Paikkatietopoliittinen selonteko, yrityssektori Väliraportti Sito Parhaan ympäristön tekijät Sisältö Tilanne ja aikataulu Sähköiset kyselyt ja haastattelut Työpajojen kuvaus Nostoja haastattelusta Huom!
LisätiedotAseta kaupunginosanne identiteetin kannalta annetut vaihtoehdot tärkeysjärjestykseen 26 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 %
Kaupunginosakyselyn vastaukset: Kyselyjä lähetettiin 74 kpl ja vastauksia saatiin 44 kpl. Kyselyn vastausprosentiksi muodostui 59%. Kyselyt lähetettiin Tampereen asukas- ja omakotiyhdistysten puheenjohtajille.
LisätiedotKehittämiskysely 2012. Tulokset
Kehittämiskysely 2012 Tulokset Tausta Kehittämiskysely toteutettiin eteläpohjalaisissa kaluste- ja asumisteollisuuden yrityksissä loka-marraskuussa 2012 Kyselyn tavoitteena oli kartoittaa kohderyhmään
LisätiedotSosiaalisen median käyttö autokaupassa. Autoalan Keskusliitto ry 3/2012 Yhdessä Aalto Yliopisto, Helsingin kauppakorkeakoulu opiskelijatiimi
Sosiaalisen median käyttö autokaupassa Autoalan Keskusliitto ry 3/1 Yhdessä Aalto Yliopisto, Helsingin kauppakorkeakoulu opiskelijatiimi Sosiaalinen media suomessa Kaikista suomalaisista yli % on rekisteröitynyt
LisätiedotAineistojen avoimuus alueellisesta näkökulmasta. Faris Alsuhail 15.10.2013
Aineistojen avoimuus alueellisesta näkökulmasta Faris Alsuhail 15.10.2013 Lounaispaikka? (paikkatietokeskus.lounaispaikka.fi) Lounais-Suomen alueellinen paikkatietokeskus Kokoaa yhteen lounaisen Suomen
LisätiedotAVOIMEN DATAN VAIKUTTAVUUS: SEURANTA- JA ARVIOINTIMALLIN KEHITTÄMINEN. Heli Koski, ETLA 15.1.2015
1 AVOIMEN DATAN VAIKUTTAVUUS: SEURANTA- JA ARVIOINTIMALLIN KEHITTÄMINEN Heli Koski, ETLA 15.1.2015 2 Taustaa esitutkimuksesta Julkisen datan avaamisen potentiaaliset hyödyt on arvioitu ennakollisissa arvioinneissa
LisätiedotTekesin mahdollisuudet tukea kehittämistä. 17.4.2012 Nuppu Rouhiainen
Tekesin mahdollisuudet tukea kehittämistä 17.4.2012 Nuppu Rouhiainen Rahoitusperiaatteet yritysten projekteissa Rahoitus voi kohdistua tuotteiden, prosessien, palvelu- tai liiketoimintakonseptien ja työorganisaatioiden
LisätiedotBtoB-markkinoinnin tutkimus
BtoB-markkinoinnin tutkimus Tiivistelmä tutkimustuloksista Anna-Mari West 19.6.2008 Tutkimuksen tavoitteet ja toteutus Tutkimuksen tavoitteet Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää markkinointipäättäjien
LisätiedotVASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO
YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia
LisätiedotUusi Seelanti. katju.holkeri@vm.fi
Uusi Seelanti katju.holkeri@vm.fi Tavoite 1 Haluttu työnantaja Varmistaa, että valtionhallinto on työnantajana houkutteleva hyville, sitoutuneille työntekijöille. Tavoite 2 Erinomaiset virkamiehet Luoda
LisätiedotSustainability in Tourism -osahanke
25.3.2013 Päivi Lappalainen Matkailun ja elämystuotannon osaamiskeskus Osaprojektin tavoitteet Osaprojektin tavoitteena oli työpajojen ja tilaisuuksien kautta koota yritysten näkemyksiä ja tarvetta vastuullisen
LisätiedotYHTEISKUNNALLINEN YRITTÄJYYS MAASEUDULLA UUSIA TUULIA PALVELUTUOTANTOON?
YHTEISKUNNALLINEN YRITTÄJYYS MAASEUDULLA UUSIA TUULIA PALVELUTUOTANTOON? Kysely Etelä-Pohjanmaan vapaa-ajan asukkaille Ruralia-instituutti 2018 1 OSA 5: JOHTOPÄÄTÖKSET Ruralia-instituutti 2018 2 JOHTOPÄÄTÖKSET
LisätiedotData-analytiikan osaamiskeskittymä. Tulevaisuuden kuljetus ja varastointi data-analytiikalla Porin yliopistokeskus
Data-analytiikan osaamiskeskittymä Tulevaisuuden kuljetus ja varastointi data-analytiikalla Porin yliopistokeskus Janne Harjamäki, Projektitutkija, DI Tampereen teknillinen yliopisto (TTY), Pori 31.1.2018
LisätiedotAVARAS. (Avoimista tietovarannoista liiketoimintaa Satakuntaan) , 156 k, TTY Porin laitos
AVARAS (Avoimista tietovarannoista liiketoimintaa Satakuntaan) 1.8.2013.- 31.12.2014, 156 k, TTY Porin laitos Avointen tietovarantojen hyödyntämistä tukevan tiedon tuottaminen Satakuntalaisen elinkeinoelämän
LisätiedotKestävän matkailun kyselytutkimus 2013. Miia Aaltonen / Projektiassistentti / GreenCity-ohjelma // 044 416 3277 // miia.aaltonen@lahti.
Kestävän matkailun kyselytutkimus 2013 Miia Aaltonen / Projektiassistentti / GreenCity-ohjelma // 044 416 3277 // miia.aaltonen@lahti.fi Kestävän matkailun kyselytutkimuksen taustaa Kestävä matkailu on
Lisätiedot6Aika luo pohjaa kestävälle datapohjaiselle liiketoiminnalle
6Aika luo pohjaa kestävälle datapohjaiselle liiketoiminnalle Hanna Niemi-Hugaerts @CitySDK_Hanna Kehityspäällikkö Forum Virium Helsinki & 6Aika Avoin data -kärkihankkeen Helsingin osatoteutuksen koordinoija
LisätiedotOhjelma. 0 Alustus LiVo hankkeesta sosiaaliohjauksen
Foorumin tavoitteet, osallistujat ja kohderyhmä 0 Foorumiin kutsuttiin sosiaaliohjaajia ja kaikkia sosiaaliohjauksen kehittämisestä kiinnostuneita, myös kouluttajia. 0 Kutsun mukaan tavoitteena oli kokoontua
LisätiedotTampereen kaupungin paikkatietostrategia 2013 2015. Tampereen kaupunki
Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 2013 2015 Tampereen kaupunki 28.3.2013 TAMPERE Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 1 PAIKKATIETO JA PAIKKATIETOINFRASTRUKTUURI KÄSITTEENÄ Paikkatiedolla tarkoitetaan
LisätiedotEAKR: DigiLeap Hallittu digiloikka:
EAKR: DigiLeap Hallittu digiloikka: Digitalisaatiokyselyn tulokset (2019) Teknologian tutkimuskeskus VTT: Jukka Kääriäinen, Leila Saari Oulun Yliopisto: Marko Juntunen, Sari Perätalo DigiLeap -hanke Kysely
LisätiedotJanette Leppänen Turun ammattikorkeakoulu
Janette Leppänen Turun ammattikorkeakoulu Tavoitteet Taustalla tarve saada kattava arvio haasteen onnistumisesta Tukee alkanutta strategiatyötä Arviointia lähestytään prosessiarvioinnin kautta pyritään
LisätiedotKokemuksia datan avaamisesta ja esimerkkejä avoimesta ympäristödatasta pääkaupunkiseudulta
Kokemuksia datan avaamisesta ja esimerkkejä avoimesta ympäristödatasta pääkaupunkiseudulta Ville Meloni Forum Virium Helsinki Green Net Finland - Ympäristömonitoroinnin 8. kansallinen seminaari 10.4.2013
LisätiedotElisa Oyj Prior Konsultointi Oy
5G suomalaisten yritysten näkökulmasta Elisa Oyj Prior Konsultointi Oy 12.9.2019 Aineisto ja tiedonkeruu Yritystutkimuksen suunnittelusta, tiedonkeruusta, analyysista ja raportoinnista on vastannut Prior
LisätiedotPalveleva Helsinki hanke Uusia mahdollisuuksia pk-yrityksille
Palveleva Helsinki hanke Uusia mahdollisuuksia pk-yrityksille Katajanokka 14.11.2007 Projektipäällikkö Hanna Hietala 16.11.2007 1 Kysely julkisista hankinnoista Helsingin Yrittäjien nettikysely jäsenyrityksille
Lisätiedotwww.tulosakatemia.fi Toivo Koski Liiketoiminnan käynnistäminen, liiketoiminnan suunnittelu ja taloudelliset laskelmat
Liiketoiminnan käynnistäminen, liiketoiminnan suunnittelu ja taloudelliset laskelmat Jäljempänä esitetty vaiheistettu konsultoinnin sisältökuvaus sopii mm. uuden liiketoiminnan käynnistämiseen (kaupallistamiseen),
LisätiedotOSALLISENA METROPOLISSA DRAAMAN JA SOVELTAVAN TEATTERIN MENETELMIEN MAHDOLLISUUDET
OSALLISENA METROPOLISSA DRAAMAN JA SOVELTAVAN TEATTERIN MENETELMIEN MAHDOLLISUUDET Yli vuoden kansalaisnavigoinnin jälkeen on hyvä koota yhteen tähänastisia kokemuksia draaman ja soveltavan teatterin mahdollisuuksista.
LisätiedotMitä hyötyä avoimesta datasta työhön. Henna-Kaisa Stjernberg, paikkatietoasiantuntija
Mitä hyötyä avoimesta datasta työhön Henna-Kaisa Stjernberg, paikkatietoasiantuntija 15.11.2018 Perustehtävä Asiakkaat Jäsenkunnat Tuotamme ja järjestämme vesihuoltopalveluja, jätehuoltopalveluja ja seudullista
LisätiedotData uuden mahdollistajana. Hanna Niemi-Hugaerts Forum Virium Helsinki
Data uuden mahdollistajana Hanna Niemi-Hugaerts Forum Virium Helsinki Data Data on digitaalista raaka- aine0a: 2lastoja, julkaisuja, videotallenteita, kuvia, kar0oja, 3D- malleja. Avoin data: Julkista
LisätiedotTyövoiman hankintakanavat palveluyrityksissä Kesäkuu 2000 Mikko Martikainen 1 Taustaa kyselylle Tämän selvityksen tulokset ovat osa Palvelutyönantajien jäsenyrityksille marraskuussa 1999 lähetettyä kyselyä,
Lisätiedotilmastofiksulle liiketoiminnalle ja uudenlaisille kumppanuuksille
Avoin tieto pohjana ilmastofiksulle liiketoiminnalle ja uudenlaisille kumppanuuksille Hanna Niemi-Hugaerts Forum Virium Helsinki Uusia palveluinnovaatioita yritysten, julkisten toimijoiden ja kaupunkilaisten
LisätiedotKokemuksia julkisen datan avaamisesta
Kokemuksia julkisen datan avaamisesta Ville Meloni Forum Virium Helsinki Tietojohtamisen verkoston seminaari 23.11.2012 Helsinki Region Infoshare Avataan Helsingin seutua koskevaa julkista tietoa kaikkien
LisätiedotKYSELY ANTAA KATTAVAN KUVAN.
JÄSENKYSELY Mistä vastaajat ovat? Minkä kokoinen on edustamasi yritys? (liikevaihto) KYSELY ANTAA KATTAVAN KUVAN. Saimme yhteensä 250 vastaajaa, ja jokaisesta piiriyhdistyksestä vastattiin. Vastaukset
LisätiedotSavonian opiskelijaintra Reppu. Viestintäpäällikkö Petteri Alanko 25.3.2014
Savonian opiskelijaintra Reppu Viestintäpäällikkö Petteri Alanko 25.3.2014 Sisältö: - mistä lähdettiin - Reppu nyt - Ajatuksia tulevaisuudesta Savonia pähkinänkuoressa Yksi Suomen suurimmista ja monialaisimmista
LisätiedotKyselytutkimus sosiaalialan työntekijöiden parissa Yhteenveto selvityksen tuloksista
Kyselytutkimus sosiaalialan työntekijöiden parissa Yhteenveto selvityksen tuloksista Aula Research Oy toteutti Pelastakaa Lapset ry:n toimeksiannosta kyselytutkimuksen lasten ja nuorten kanssa työskenteleville
LisätiedotSOTE-AKATEMIA TEKNOLOGISEN MURROKSEN JOHTAMINEN SOTE-ALALLA
SOTE-AKATEMIA TEKNOLOGISEN MURROKSEN JOHTAMINEN SOTE-ALALLA Tule oppimaan parhaat käytännöt teknologisen murroksen johtamiseen sekä digitalisaation ja uusimman teknologian hyödyntämiseen sosiaali- ja terveydenhuollossa!
LisätiedotSoteuttamo on sosiaali- ja terveysalan uudistamisen ja verkostojen kehittämisen työkalupakki.
Mikä? Soteuttamo on sosiaali- ja terveysalan uudistamisen ja verkostojen kehittämisen työkalupakki. Soteuttamot ovat avoimia tapahtumia, joissa yksityisen, julkisen ja kolmannen sektorin palveluntuottajat
LisätiedotMistä on kyse ja mitä hyötyä ne tuovat?
Pilvipalvelut Mistä on kyse ja mitä hyötyä ne tuovat? Pilvipalvelut - Mistä on kyse ja mitä hyötyä ne tuovat? Suurin osa kaikista uusista it-sovelluksista ja -ohjelmistoista toteutetaan pilvipalveluna.
LisätiedotYhdistyslaturin kysely 2019
Yhdistyslaturin kysely 2019 Kyselyn tavoitteena oli selvittää yhdistystoiminnan kipupisteitä. Kyselyssä kartoitimme kiinnostusta yhdistystoiminnan eri alueiden kehittämiseen. Kyselyn tuloksia käytämme
LisätiedotSosiaalisen median mahdollisuudet & hyödyt
Sosiaalisen median mahdollisuudet & hyödyt 2018 WWW.PITKOSPUU.FI Sosiaalisen median mahdollisuudet Sosiaalinen media eli some, on tuonut tulleessaan muutoksen markkinointiin niin suunnittelussa kuin toteutuksessa.
LisätiedotTYÖLLISYYSFOORUMI
TYÖLLISYYSFOORUMI 16.9.216 PALAUTERAPORTTI Kirjoittajat: Anu Järvinen, Laura Kallio ja Jemina Niemi, Osuuskunta Motive Työllisyysfoorumi järjestettiin Tampereella Scandic Rosendahlissa 16.9.216. Järjestelyistä
LisätiedotACTION SPACE FOR CURIOUS MINDS
ACTION SPACE FOR CURIOUS MINDS Mitä Helsingin seudun Public-Private innovaatiokentän toimijat tarjoavat? 4P Partcipa tion Network facilitation Piloting projects/ programs Market creation Start-up programs
LisätiedotKÄLY Ideointi-iltapäivä 17.6.2015
KÄLY Ideointi-iltapäivä 17.6.2015 Tapahtuman yhteenveto Hankkeen teemojen määrittely Tapahtuman tavoitteena oli saada laajempaa näkemystä siihen, mihin teemoihin hankkeen aihepiirin sisällä kannattaisi
LisätiedotAikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön
Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön Aikuisopiskelijan viikko tarjoaa mainion tilaisuuden toteuttaa tapahtumia yhteistyössä oman alueen eri organisaatioiden kanssa.
LisätiedotAvoimen datan löytäminen, käyttöönotto ja jakaminen. Havainnolliset analyysit avoimella paikkatiedolla ProGIS ry ja Poligon, 11.4.
Avoimen datan löytäminen, käyttöönotto ja jakaminen Havainnolliset analyysit avoimella paikkatiedolla ProGIS ry ja Poligon, 11.4.2013 Tanja Lahti Mikä on avoin data ja HRI? Julkista Lupa käyttää http://opendefinition.org/okd/suomi/
LisätiedotAiesopimus - Future Learning Finland
Aiesopimus 1 (5) Aiesopimus - Future Learning Finland Future Learning Finland kansalliseen koulutusvientiklusteriin haetaan jäseniksi alan johtavia toimijoita, yrityksiä ja oppilaitoksia, joilla on tuotteita,
LisätiedotHelsinki Region Infoshare Pääkaupunkiseudun tiedon avaaminen
Helsinki Region Infoshare Pääkaupunkiseudun tiedon avaaminen Projektipäällikkö Ville Meloni Forum Virium Helsinki 2.11.2011 - MML Paikkatietomarkkinat 2011 Helsinki Region Infoshare Kehitetään tiedontuottajien
LisätiedotLaatua ja kypsyyttä paikkatietojen hyödyntämiseen
Laatua ja kypsyyttä paikkatietojen hyödyntämiseen Jaana Mäkelä Paikkatietoinfrastruktuurin hyödyntäminen-koulutus 7.5.2015 Tutkimus 2010: Organisaatioiden välinen yhteistyö liittyen paikkatietoaineistoihin
LisätiedotTiedon avaamisen työpaja 6.5.
Tiedon avaamisen työpaja 6.5. Kouluttajina Jari Salo ja Jyrki Kasvi TIEKEstä (Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus). Päivän aiheet: Tiedon avaaminen Standardit ja tietomuodot Rajapinnat ja tiedonsiirto Juridiikka
Lisätiedot6AIKA - KESTÄVÄN KAUPUNKIKEHITTÄMISEN ESR- HANKEHAKU 1.3. 15.4.2016. Info=laisuus 7.3.2016 Turku
6AIKA - KESTÄVÄN KAUPUNKIKEHITTÄMISEN ESR- HANKEHAKU 1.3. 15.4.2016 Info=laisuus 7.3.2016 Turku Ohjelma 6Aika- strategian esiiely ja kuutoskaupunkien odotukset ESR- pilonhankkeille Anna- Mari Sopenlehto,
LisätiedotAuditointiajot, Vaasa 28.-29.10.2014
Auditointiajot, Vaasa 28.-29.10.2014 Auditointiverkoston haastattelut Haluttiin selvittää mallin nykyistä käyttöä ja kehittämistarpeita panostaminen oikeisiin kehittämiskohteisiin Haastattelut touko-elokuussa
LisätiedotSeinäjoen opetustoimi. Henkilöstön kehittäminen 28.4 9.5.2008 Vastausprosentti 66,3% (222 vastaajaa)
Seinäjoen opetustoimi Henkilöstön kehittäminen 28.4 9.5.2008 Vastausprosentti 66,3% (222 vastaajaa) Yhteistulos, henkilöstön kehittäminen Henkilöstön kehittäminen 5 4 3 2 1 Ka 1 Miten suunnitelmallista
LisätiedotKyselytuloksia: Oikeuksien toteutuminen vammaisten henkilöiden arjessa Tea Hoffrén
Kyselytuloksia: Oikeuksien toteutuminen vammaisten henkilöiden arjessa 1 15.12.2017 Tea Hoffrén Mitä ja miksi? Kohderyhmä: vammaiset henkilöt, omaiset ja läheiset sekä vammaisneuvosto- ja vammaisjärjestötoimijat
LisätiedotYhteenveto Teknologiateollisuus ry:n ja Metallityöväen Liitto ry:n työssäoppimiskyselystä 2008
Yhteenveto Teknologiateollisuus ry:n ja Metallityöväen Liitto ry:n työssäoppimiskyselystä 2008 1 Johdanto Teknologiateollisuus ry:n Tampereen alueyksikkö ja Metallityöväen Liitto ry tekivät yhteistyössä
LisätiedotDATAN AVAAJAN PIKAOPAS
LOUNAIS-SUOMEN DATAN AVAAJAN PIKAOPAS Miksi avata? Toiminnalle läpinäkyvyyttä Datan arvo kasvaa, kun sitä voidaan hyödyntää Tietoon perustuvaa päätöksentekoa Hyötyä yksilöille, yhteisöille, yrityksille
LisätiedotKunta-alan tutkijoiden läsnäolo sosiaalisessa mediassa
Riikka Laaninen 8.1.015 Kunta-alan tutkijoiden läsnäolo sosiaalisessa mediassa Sisällys 1. Tutkimuksen esittely.... Tutkimukseen vastanneet.... Somen nykyinen käyttö.... Miten tutkijat käyttävät somea
LisätiedotSATAKUNNAN LUONTOMATKAILUOHJELMA
SATAKUNNALLE OMA SATAKUNNAN LUONTOMATKAILUOHJELMA LUONTOMATKAILUOHJELMA Luontomatkailun mahdollisuudet Satakunnassa -tilaisuus Sanna-Mari Renfors, 31.3.2016 Hanna-Maria Marttila Ohjelman laadinnasta Laadinta
LisätiedotAsukaskysely Tulokset
Yleiskaava 2029 Kehityskuvat Ympäristötoimiala Kaupunkisuunnittelu Kaavoitusyksikkö 1.9.2014 Asukaskysely Tulokset Sisällys VASTAAJIEN TIEDOT... 2 ASUMINEN... 5 Yhteenveto... 14 LIIKKUMINEN... 19 Yhteenveto...
Lisätiedoterisk-työpaja 5. "Yhteistoiminta" 14.9.2005
erisk-työpaja 5. "Yhteistoiminta" 14.9.2005 Oheisen arviointilomakkeen tarkoituksena on tuottaa päätöksentekoa tukevaa tietoa siitä, minkälaiset sisältöominaisuudet tulisi ensisijaisesti sisällyttää syksyn
LisätiedotMahdollisten Green Care - toimijoiden lähtökohdat ja kiinnostus toimialan kehittämiseen Etelä- Pohjanmaalla
Mahdollisten Green Care - toimijoiden lähtökohdat ja kiinnostus toimialan kehittämiseen Etelä- Pohjanmaalla MMM Maria Suomela, Seinäjoen ammattikorkeakoulu Green Care-toiminnasta terveyttä, hyvinvointia
LisätiedotFirst things first Mikä sai sinut osallistumaan tilaisuuteen?
First things first Mikä sai sinut osallistumaan tilaisuuteen? 1. Afterwork-mainittu tilaisuuden yhteydessä 2. A Grid! 3. Pomo/kollega kehotti tai joku muu ohjeisti 4. Kiinnostava sisältö/oma innostus verkostoitumiseen
LisätiedotMielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita!
Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Vuoden 2013 aikana 359 Turun yliopiston opiskelijaa suoritti yliopiston rahallisesti tukeman harjoittelun. Sekä harjoittelun suorittaneilta opiskelijoilta
LisätiedotSosiaalisen median käyttö viestinnän tukena suomalaisissa yliopistokirjastoissa
Sosiaalisen median käyttö viestinnän tukena suomalaisissa yliopistokirjastoissa 1.7.2011 Suomen yliopistokirjastojen neuvosto lähetti huhti-toukokuussa 2011 yliopistokirjastoille kyselyn Sosiaalisen median
LisätiedotKyselyt ja haastattelut Kaakkois-Suomi
Kyselyt ja haastattelut Kaakkois-Suomi Green Care vihreä hoiva maaseudulla, VIVA Joutseno 1.11.2011 Anne Korhonen, TTS Esityksen sisältö Kyselyt Maaseutuyrittäjät Hoivayrittäjät Kunnat Kolmas sektori Haastattelut
LisätiedotSosiaalinen media yrityskäytössä Yhteenvetoraportti, N=115, Julkaistu: 14.2.2011. Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat
Sosiaalinen media yrityskäytössä Yhteenvetoraportti, N=115, Julkaistu: 14.2.2011 Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat Sosiaalista mediaa hyödynnetään yrityksessäni tällä hetkellä Vastaus Lukumäärä Prosentti
LisätiedotYhteenveto ryhmätyöskentelystä
Yhteenveto ryhmätyöskentelystä Kaupungin johdon strategiaseminaari 15.8.2017 1 Seminaarin tavoitteet & tehtävänannot Seminaarin päätavoite oli ennen kaikkea strategian punaisen langan kirkastaminen. Lisäksi
LisätiedotAvoimien yliopistoopintojen
www.helsinki.fi/avoin Avoimien yliopistoopintojen kysyntä Koulutustarveselvitys pääkaupunkiseudulla 2011 Koulutustarveselvitys pääkaupunkiseudulla hankkeen lähtökohta ja tausta avointen yliopisto-opintojen
LisätiedotDigitaalinen Helsinki -ohjelman loppuyhteenveto tiivistelmä
Digitaalinen Helsinki -ohjelman loppuyhteenveto tiivistelmä Ohjelmapäällikkö Ville Meloni Helsingin kaupunki 23.3.2018 Sisältö Digitaalinen Helsinki -ohjelma 1. Yhteenveto 2. Esimerkkejä tehdystä työstä
LisätiedotYrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta
Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta 1 : Yksityiset toimijat yrittäjien tärkein voimavara Kysely toteutettiin yhteistyössä Suomen Yrittäjien
LisätiedotYhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille
Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Sidosryhmätyöpaja 4.9.2013 Koulutuspäällikkö Matti Tuusa 10.9.2013 1 Kyselyn tuloksia 10.9.2013 2 Taustatiedot Kysely lähetettiin 18 henkilölle, joista
LisätiedotA B C. Avoimen hallinnon ja LOGO
Kokei le!?! A B C Avoimen hallinnon ja vuoropuhelun edistäjä LOGO Otakantaa.fi on oikeusministeriön kehittämä avoimen valmistelun vuorovaikutuskanava. Ota käyttöön päätöksenteon valmistelun ja johtamisen
LisätiedotRAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET
1 RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET Asiakastyytyväisyyden keskeiset osatekijät ovat palvelun laatua koskevat odotukset, mielikuvat organisaatiosta ja henkilökohtaiset palvelukokemukset.
LisätiedotYrityksen tiimin täydentäminen kokeneella neuvonantajalla. Innovation Scout -seminaari Tapani Nevanpää,
Yrityksen tiimin täydentäminen kokeneella neuvonantajalla Innovation Scout -seminaari Tapani Nevanpää, 8.6.2016 Neuvonantaja osaksi yrityksen tiimiä Yrityksen tiimi = operatiivinen tiimi + hallitus + neuvonantajat
LisätiedotNuva ry:n kysely nuorten vaikuttamismahdollisuuksista kunnassaan
Nuva ry:n kysely nuorten vaikuttamismahdollisuuksista kunnassaan Kyselyn tuloksia käytetään lasten ja nuorten valtuutetun huoneentaulun koostamiseen. Kyselyn tuloksissa on yhdistetty alkuperäiset viisiluokkaiset
LisätiedotTOIVEET, ODOTUKSET JA KOKEMUKSET ELÄKEPÄIVISTÄ
TOIVEET, ODOTUKSET JA KOKEMUKSET ELÄKEPÄIVISTÄ Hopeakirstu-projekti hyvinvoinnin edistäjänä Marja-Leena Heikkilä Opinnäytetyö Hyvinvointipalvelut Geronomikoulutus 2018 Opinnäytetyön tarkoitus ja tavoite
LisätiedotTyöpohja 1: Ideointi tulevaisuuden mahdollisuuksista ja potentiaalista
Työpohja 1: Ideointi tulevaisuuden mahdollisuuksista ja potentiaalista Tuote palveluna Nyt Tulevaisuuden mahdollisuudet Taloudellinen potentiaali Elinkaaren pidentäminen Verkoston optimointi Digitaaliset
LisätiedotLähipalvelut seminaari 6.9.2013
Lähipalvelut seminaari 6.9.2013 mikko.martikainen@tem.fi laura.janis@tem.fi Mikko Martikainen 1 Mihin TEM ajatus perustuu? Yksityisen ja julkisen sektorin kumppanuus Toimittajayhteistyö missä toimittajilla/palveluiden
LisätiedotKumppanuus ja asiakkaan valinnanoikeus SOTE verkottumistilaisuus Turku
Kumppanuus ja asiakkaan valinnanoikeus SOTE verkottumistilaisuus Turku 12.4.2014 mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen 1 Kiinnostavia teemoja Tuottaja kysymys Asiakkaan valinnanoikeus Mikko Martikainen
LisätiedotEspoon Avoimen osallisuuden malli
Espoon Avoimen osallisuuden malli Avoimen osallisuuden malli - mistä on kysymys? Kaupunkien kilpailukyky perustuu yhä tiiviimpään kumppanuuteen sekä alueen toimijoiden että muiden kaupunkien välillä.
LisätiedotTUKIPAJA. vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen
TUKIPAJA Räätälöityä apua erityistarpeisiin Tukea vaativaan vanhemmuuteen vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen Tukipaja on toiminut vuodesta 2008,
LisätiedotMATALAPALKKATUKI 54 VUOTTA TÄYTTÄNEILLÄ TUEN KÄYTTÖ VUONNA 2006
MATALAPALKKATUKI 54 VUOTTA TÄYTTÄNEILLÄ TUEN KÄYTTÖ VUONNA 2006 Verohallinnon ennakkotietojen mukaan ensimmäisenä tuen soveltamisvuonna 2006 matalapalkkatukea käytettiin 90 miljoonaa euroa. Vuoden viimeisinä
LisätiedotAlkukartoituksen yhteenvetoa Tämän tiedämme teistä Ulla & Heli. Osallisuutta, elämänhallintaa ja hyvää arkea järjestöjen yhteistyöllä
Alkukartoituksen yhteenvetoa Tämän tiedämme teistä Ulla & Heli Osallisuutta, elämänhallintaa ja hyvää arkea järjestöjen yhteistyöllä Alkukartoitus Alkukartoituksen avulla kartoitettiin hankkeiden työskentely-
LisätiedotETELÄ-SAVON JÄRJESTÖKYSELYN 2018 KESKEISIMPIÄ TULOKSIA
ETELÄ-SAVON JÄRJESTÖKYSELYN 2018 KESKEISIMPIÄ TULOKSIA Etelä-Savon yhdistykset tukevat asukkaiden hyvinvointia ja terveyttä monipuolisesti Järjestöt Etelä-Savo -hankkeen järjestökyselyssä kohderyhmänä
LisätiedotVammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2. OSA A (koskee koko hankeaikaa 1.9.2012 alkaen) Seurantakysely 1.9.2012 31.12.
Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2 OSA A (koskee koko hankeaikaa 1.9.2012 alkaen) Seurantakysely 1.9.2012 31.12.2012 Osahankkeen nimi: TAVOITTEET JA NIIDEN SAAVUTTAMINEN Vammaispalveluhankkeen
LisätiedotAvoin data palvelukehittämisen raaka-aineena Service Day,
Avoin data palvelukehittämisen raaka-aineena Service Day, 15.9.2016 Joonas Dukpa Avoimen datan projektipäällikkö Tampereen kaupunki, @opendatatre #avoindata #6aika #databusinessfi Mitä on avoin data? #avoindata
Lisätiedotyritysvastuu 2018 TIIVISTELMÄ
yritysvastuu 2018 TIIVISTELMÄ Yhteenveto FIBSin Yritysvastuu 2018 -tutkimus on Suomen laajin suurten ja keskisuurten yritysten vastuullisuutta kartoittava kyselytutkimus. Tutkimus on tehty vuodesta 2013
Lisätiedotykskantaan Laita yrityksesi kantakuntoon ja hyödynnä sote-uudistuksen mahdollisuudet!
ykskantaan Laita yrityksesi kantakuntoon ja hyödynnä sote-uudistuksen mahdollisuudet! 18.5.2016 Kanta-liittymisen ja -hyödyntämisen tukiprojekti yksityisessä sosiaali- ja terveydenhuollossa Kanta-palveluiden
LisätiedotEspoon kaupunki Pöytäkirja 136
14.05.2013 Sivu 1 / 1 2320/12.01.00/2013 136 Koulukohtaisen budjetin vaikutus oppimisen ja koulunkäynnin tuen muotojen antamisen mahdollisuuksiin sekä kieli- ja kulttuuriryhmien kohdennetun resursoinnin
LisätiedotVERKOSTOANALYYSI raportti
Verkostosta Voimaa -projekti VERKOSTOANALYYSI raportti Net Effect Oy 1 Sisällys Yleisiä havaintoja Kysymyksenasettelu Koko verkosto, kaikki yksittäiset toimijat, kaikki suhteet (myös yksisuuntaiset) Aineiston
LisätiedotSuoritusraportointi: Loppuraportti
1 (5) Suoritusraportointi: Loppuraportti Tiimitehtävä, 20 % kurssin arvosanasta Ryhmän vetäjä toimittaa raportit keskitetysti projektiyrityksille Raportti sisältää kaksi osiota: Johdon tiivistelmän (Executive
LisätiedotKokonaisarkkitehtuuri ja päätöksenteko
Kokonaisarkkitehtuuri ja päätöksenteko ICT Expo 2012 Anna Aaltonen Senior Consultant Coala Oy www.coala.fi, anna.aaltonen@coala.fi Jos kokonaisarkkitehtuuria ei hyödynnetä, on se hukkainvestointi. Hyödyntämistapoja
LisätiedotSosiaali- ja terveydenhuollon ITratkaisujen
26.1.2014 Joulukuussa 2013 toteutetun kyselyn tulokset Sosiaali- ja terveydenhuollon ITratkaisujen hyödyntämistä ja tietohallintoa koskeva kysely Tomi Dahlberg Karri Vainio Sisältö 1. Kysely, sen toteutus,
LisätiedotValmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 8.11.2012 Lahti
Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 8.11.2012 Lahti 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! Lahden alueen kyselyn kohderyhmänä olivat Lahdessa opiskelevat nuoret. Vastaajat opiskelevat ammattikorkeakoulussa
LisätiedotKansainvälinen luonnonvarapolitiikka ja digitalisaatio yhteenveto 7.6.työpajan tuloksista
Kansainvälinen luonnonvarapolitiikka ja digitalisaatio yhteenveto 7.6.työpajan tuloksista Gaia Consulting 12.6.2018 Loppuraportin runko 1) Työkysymykset teema-alueittain (vesi, ruoka, metsät) 2) Työpajan
LisätiedotAllan Kardecin opin ystävät ry - Yhdistyksen päämäärät ja toimintatavat
Allan Kardecin opin ystävät ry - Yhdistyksen päämäärät ja toimintatavat Lisätietoja Yhdistys kunnioittaa kaikkia uskontoja ja oppeja sekä arvostaa kaikkia hyvän harjoittamisen yrityksiä. Yhdistyksen toiminta
LisätiedotKuinka monta vuotta vastaajat ovat jo olleet mukana harrastuksessa?
Kysely-yhteenveto Virtuaalihevosharrastajien ikä- ja osaamiskyselyn tulokset Kysely julkaistiin 4.10.2012, ja se suljettiin kuukauden kuluttua 4.11.2012 jolloin siihen oli vastannut 420 harrastajaa. Vertailulukuna
LisätiedotSote Integraatio ja yhteistyö hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi ja ylläpitämiseksi ryhmä II
Sote Integraatio ja yhteistyö hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi ja ylläpitämiseksi ryhmä II pj Tanja Matikainen, Janakkalan kunta siht. Reetta Sorjonen, Hämeen liitto Tehtävä 1. Valitkaa taulukosta
Lisätiedot