Helsingin ammattikorkeakoulu Stadian tulosanalyysi 2003

Transkriptio

1 Liite 1 Helsingin ammattikorkeakoulu Stadian tulosanalyysi 2003 Ammattikorkeakoulun toiminnan kehittäminen Vuoden 2003 aikana täsmennettiin vuosien uuden vision ja strategian tavoitteet ja toimeenpanon edellytykset sekä valmisteltiin ammattikorkeakoulun strategiasta johdetut 11 osastrategiaa sekä kullekin toimialalle ja yhteiselle yksikölle oma strategiansa. Työskentelytapana oli yhteistoiminnallinen Learning Cafe menetelmä ja työ toteutettiin käyttäen työvälineenä Balanced Scorecardia, BSC. Vuoden aikana toteutettiin 5 strategista kehittämishanketta, jotka kohdistuivat strategisten muutosten toimeenpanon edellytysten selvittämiseen: strategian käytäntöön vienti, päätöksenteko, laadun kehittämisen käytäntöön vienti, tutkimus- ja kehittämistoiminnan prosessi ja elinikäisen oppimisen prosessi. Laadun kehittämistyötä on jatkettu vuonna 1999 aloitetun suunnitelman mukaisesti. Tässä työssä viitekehyksenä ja työkaluna on ollut Euroopan laatupalkintokriteeristö, EFQM. Vuoden aikana täsmennettiin ammattikorkeakoulun prosessikartta vastaamaan ammattikorkeakoululain mukaisia tehtäviä sekä jatkettiin edellisenä vuonna aloitettua prosessien kuvausta. Ammattikorkeakoulun ydinprosesseina ovat koulutusprosessi, elinikäisen oppimisen prosessi sekä tutkimus- ja kehitystoiminnan prosessi. Näiden prosessien toimintaa ohjaavana periaatteena on aluekehitys. Lisäksi kuvattiin ja arvioitiin ammattikorkeakoulun johtajuutta, henkilöstön kehittämiseen liittyviä toimintatapoja sekä kumppanuuksia ja resursseja. Ammattikorkeakoulussa saatiin päätökseen sisäisten laatukonsulttien 4-vuotinen valmennusohjelma, jonka yhteydessä on sekä rakennettu yhteisiä toimintatapoja että valmennettu organisaatiota systemaattisen arviointitoiminnan käynnistämiseen vuonna Ammattikorkeakoulussa on yli 100 koulutettua sisäistä laatukonsulttia. Yhteistyömahdollisuudet ja synergiaedut muiden metropolialueen korkeakoulujen kanssa ovat vahvistuneet. Erityisesti yhteistyö Evtekin kanssa on ollut lupaavaa ja vuoden aikana on käynnistynyt 12 erilaista yhteistyöhanketta. Taideyliopistojen sekä liiketaloudellisen koulutuksen osalta Helian kanssa yhteistyö on vakiintunut. Yhteistyö jatkuu myös Arcadan, Haagan, Laurean ja Hämeen ammattikorkeakoulujen sekä Helsingin yliopiston, Teknillisen korkeakoulun ja niiden erillislaitosten kanssa. Lisäksi ammattikorkeakoulun strateginen kumppanuus Helsingin kaupungin virastojen kanssa on vahvistunut. Rahoitukseen oikeuttavien opiskelijoiden määrän ennakoinnin vaikeutuminen ja metropolialueen kaupunkien tilanteesta johtuneet ylläpitäjän asettamat tiukat säästötavoitteet yhdessä ovat vaikuttaneet siihen, että ammattikorkeakoulun taloudellinen tilanne on ollut sen toimintahistorian haasteellisin. Vuositasolla rahoitukseen oikeuttavien opiskelijoiden määrän varmistumisen vasta syyskuussa aiheuttaa sen, että tasapainotustoimenpiteiden suunnittelu jää loppuvuoteen ja tämä heijastuu myös siihen, että hankinnat tapahtuvat takapainotteisesti. Haasteellisesta tilanteesta huolimatta ammattikorkeakoulussa on osoitettu arkipäivän sankaruutta ja huolehdittu opetuksen ja muun toiminnan laadukkuudesta. Opiskelijoille ei ole voitu tarjota opetusta suunnitellussa laajuudessa ja vapaasti valittavia sekä valinnaisia opintojaksoja on jäänyt kokonaan toteuttamatta. Säästövelvoitteet ovat kapeuttaneet uudistamistyön edellytyksiä ja pakottaneet keskittymään välttämättömimpään, jolloin esimerkiksi opettajien työaikaa ei voi kohdistaa kehittämistehtäviin samassa määrin kuin ennen. Koulutustehtävä Ammattikorkeakoulun koulutusprosessi eri osaprosesseineen sekä koko ammattikorkeakoulun tasolla että koulutusohjelmatasolla on pääsääntöisesti kuvattu ja ammattikorkeakoulutason koulutusprosessin vastuutiimit ovat aloittaneet systemaattisen kehittämistyön. Toimintatapoja on kehitetty ja vakiinnutettu. Koko koulutustoiminnan kattavat opetuksen ja oppimisen laadun arviointitavat luotiin ja ne otetaan käyttöön vuonna Ammattikorkeakoulu seuraa aktiivisesti eurooppalaisen korkeakoulualueen muotoutumista ja toimii kansallisten linjausten mukaisesti. Keväällä 2003 aloitettiin valmiuksien luominen englanninkielisen tutkintotodistuksen liitteen (Diploma Supplement) tuottamiseksi kaikille valmistuville. Tavoitteena on, että ainakin kaikki normiajassa valmistuvat saavat sen keväästä 2004 lähtien automaattisesti. Valmistautuminen opetussuunnitelmien mukauttamiseksi opintosuoritusten siirto- ja kertymisjärjestelmään (ECTS) aloitettiin. Ammattikorkeakoulu pyrkii hakemaan ECTS-järjestelmän ja Diploma Supplement järjestelmän laatuleimat vuoden 2004 aikana. Opiskelijavaihdon osalta (yli 3 kk) tavoitteita ei saavutettu, mutta vaihtojen määrä on selkeästi lisääntynyt. Sokrates/Erasmus ohjelma jatkui normaalisti, intensiiviohjelmiin osallistuminen kasvoi vuonna Vuoden 2003 aikana valmisteltiin kaksi kehittämishanketta, kielihanke Vocational and Professional Education CLIL Benchmarking and Development Appraisal System (CLILCOM) ja pilottihanke Theatre Technical Training in the EU (TTT EU), joille haetaan Leonardo - rahoitusta. Molemmat hankkeet hyväksyttiin kansallisessa arvioinnissa jatkovalmisteluun.

2 2 Virtuaaliopetuksen ja opiskelun lisäämiseksi toteutettiin ope.fi tasojen mukainen osaamiskartoitus kehitystyön pohjaksi ja sen perusteella on jatkettu opetushenkilöstön koulutusta. Hanketasolla tuettiin seitsemää virtuaalioppimateriaalituotantohanketta (ruotsin itsenäisen opiskelun tukeminen verkossa, dialogi, palvelualojen opinnäytetyöprosessi, kulttuurialan yritystieto, virtuaaliopinnot ammatillisen kasvun ja työn kehittämisen mahdollistajana, ohjelmointi (java) 1 ja ohjelmointi 2). Valtakunnallisessa hankeyhteistyössä Stadia osallistui viiteen valtakunnalliseen sisällöntuotantorenkaaseen. Oppimisalustojen kartoitusta ja analysointia toteutettiin sisäisesti sekä osallistumalla Helsingin kaupungin opetusviraston oppimisalustaryhmän työskentelyyn. Osaamisen ja kokemusten jakamiseksi järjestettiin erilaisia virtuaalioppimateriaalitoteutuksia esittelevä virtuaali-iltapäivä. Lisäksi ammattikorkeakoulu on toiminut Tilastokeskuksen Virsta-hankkeen pilottina, jossa Tilastokeskus ja Helsingin kaupungin Tietokeskus yhdessä ESR-rahoituksen turvin valmistaneet virtuaalioppimateriaalia kaikkien ammattikorkeakoulujen käyttöön. Opiskelijapalvelut ja opiskelijayhteistyö Yhteistyötä opiskelijoiden kanssa on jatkettu systemaattisesti. Opiskelijayhdistyksellä on edustus johtoryhmissä ja neuvottelukunnissa ja rehtori käy säännöllisesti yhteistyöneuvottelut opiskelijayhdistyksen kanssa. Toimialojen ja eri toimintojen kehittämistyöhön opiskelijat ovat osallistuneet tarpeen mukaan. Ammattikorkeakoulun opiskelijatuutorointi on menestyksellisesti jo vuosia hoidettu opiskelijayhdistyksen kautta. Alumnitoimintaa varten valmistuneet opiskelijat ovat perustaneet oman yhdistyksen, jonka toimintaa ammattikorkeakoulu tukee. Alumniyhdistys on mm. toteuttanut työelämäpalautekyselyn edellisenä vuonna valmistuneille opiskelijoille. Ammattikorkeakoulu sai yhdessä Diakoniammattikorkeakoulun kanssa "Ura- ja rekrytointipalvelut siltana työelämäyhteistyöhön" hankkeelle ESR-rahoitusta. Hanke on käynnistynyt ja sen tavoitteena on edistää ammattikorkeakoulujen ja työelämän välistä yhteistyötä, lisätä työelämän ja opiskelijoiden välisiä kontakteja ja tarjota apua opiskelijoiden urasuunnittelussa. Hanke on mm. mahdollistanut työelämäyhteyshenkilöverkoston rakentamisen toimialoille. Uudelleen organisoitu ohjaustoiminnan kehittämisryhmä aloitti toimintansa helmikuussa Ohjausjärjestelmää on kehitetty holistisen ajattelun mukaisesti, jolloin se kattaa opiskelijan ohjauksen, ura- ja rekrytointipalvelut, opettaja- ja opiskelijatutoroinnin sekä alumnitoiminnan. Ohjausjärjestelmän kehittämisessä on selkiytetty eri toimijoiden vastuualueita. Ohjaustoiminnan kehittämisryhmän tehtävänä on ollut varmistaa, että opiskelija saa ohjausta koko oppimispolun ajan ja valmistuu normiajassa ilman turhaa opintojen keskeyttämistä. Tähän liittyvät ohjaussuunnitelmat ovat valmistuneet sosiaali- ja terveysalalla ja kulttuuri- ja palvelualalla vuonna 2003, tekniikan ja liikenteen ohjaussuunnitelma valmistuu tammikuussa Kulttuuri- ja palvelualan koulutus Koulutusohjelmat ovat toteuttaneet kansainvälistymistä kahdella tavalla. Toisaalta on parannettu kansainvälisen vaihdon mahdollistavia kumppanuuksia, lisätty partnerikoulujen määrää, luotu uusia suhteita, kannustettu opettajia ja opiskelijoita vaihtoihin sekä panostettu kansainvälisen toiminnan neuvonta-, palvelu- ja organisointiprosessiin. Toisaalta on kunnioitettu omaa alaa parhaiten palvelevia ja alalle tyypillisiä kv-muotoja tekemällä ulkomaisia kiertueita, konsertteja, esiintymismatkoja, ulkomaisia av-tuotantoja tai yhteisproduktioita ja taloudellisten mahdollisuuksien rajoissa on järjestetty edelleenkin ulkomaisia mestarikursseja tai vierailuluentoja. EU-strategiaa on työstetty ennakoimalla uusien EU-maiden mukanaan tuomia mahdollisuuksia sekä vahvistamalla ja luomalla tarkoituksenmukaisia kontaktiverkostoja kyseisten maiden kanssa. Esittävä taide on luonut englanninkielistä opintomoduulia ja verkkomateriaalia osana eurooppalaista teatterialan korkeakoulujen verkostohanketta. Koulutusohjelmat ovat osallistuneet aktiivisesti sekä kansallisella että kansainvälisellä tasolla keskusteluun tulevan yleiseurooppalaisen tutkintojärjestelmän merkityksestä ja rakenteellisista muutostarpeista. Erityisesti kulttuurialalla opettajat jatkavat opettamisen rinnalla omaa taiteellista uraansa ja asettavat samalla ammatillisen verkostonsa opiskelijoidensa käyttöön. Tämä näkyy myös sivutoimisten opettajien suurena määränä: taiteellisen uusiutumisen vaade edellyttää, että alan parhaat osaajat voidaan palkata työelämästä opettajiksi. Palvelualoilla projektit ja opinnäytetyöt liittyvät työelämän kehittämiseen: tuotekehitykseen, palvelujohtamiseen, analyyseihin ja kartoituksiin, jotka ovat syntyneet sekä opettajien aktiivisen työelämään osallistumisen että neuvottelukuntien tarjoamien kontaktien välityksellä. Palvelualoilla kaikki opinnäytetyöt olivat työelämälähtöisiä, ja opettajat käyttivät aikaa opinnäytetyön teettämisestä vastaavien henkilöiden perehdyttämiseen ja molemminpuoliseen vuorovaikutukseen. Myös viestinnässä ja teatterikoulutuksessa opinnäytetyöt olivat työelämän ja kolmannen sektorin toimeksiantoja tai myöhemmin esitettäväksi lunastettuja tuotantoja. Sosiaali- ja terveysalan koulutus Sosiaali- ja terveysalan opetussuunnitelmatyössä on ollut tarkentamisen ja syventämisen vaihe. Kaikki koulutusohjelmat kattaneen yhteisen innovaation, Areena-hankkeen tavoitteena oli kehittää opetusta ja

3 harjoittelua. Areena -hankkeen tuloksena ekspansiivisen oppimisen ajatus on viety joissakin koulutusohjelmissa opetussuunnitelman toteuttamiseen mm. sitomalla teoria, näyttöön perustuva opetus, oppimisstudio ja opetusklinikat kiinteäksi jatkumoksi. 3 Koulutusohjelmien kehittämistyön yhtenä lähtökohtana on ollut kerätty opiskelijapalaute. Opinnäytetyön ohjausta on tehostettu ja yhdenmukaistettu. Koulutusohjelmakohtaisten opetussuunnitelmatyön tiimien työskentelyä on kaikissa ohjelmissa jäntevöitetty sekä kehitetty. Useissa tiimeissä ja kehittämisryhmissä on ollut mukana myös työelämän ja opiskelijoiden edustajia. Järjestetty tiimikoulutus on tukenut tätä toimintaa. KuntoStadiaa on kehitetty opiskelijoiden harjoittelupaikkana sekä moniammatillisen harjoittelutoiminnan kehitysympäristönä. Asiakaskäyntien määrä on lisääntynyt ja lähes kaikki kuntoutusalan koulutusohjelmien opiskelijat suorittavat osan harjoittelustaan KuntoStadiassa. Suunhoidon opetusklinikka on jatkanut toimintaansa yhteistyössä Helsingin kaupungin terveyskeskuksen kanssa. Terveyskeskusyhteys on mahdollistanut oikeiden potilastöiden tekemisen opiskelijatyönä. Optometristikoulutuksen optikkomyymälän toimintaa on tehostettu ja suunniteltu palvelujen markkinointia mm. Helsingin sosiaali- ja terveystoimeen lähinnä työnantajan kustantamien työlasien toimittamiseksi. Työelämäsuhteiden kehittäminen on tapahtunut perinteisten neuvottelukuntien, harjoittelupaikkojen ja yhä enemmän myös työelämäprojektien kautta. Useiden koulutusohjelmien yhteisessä OSAAVA -hankkeessa on kehitytetty koulutusta ja työelämää HUS:in ammattiuramalleja hyödyntäen. Sosiaaliala järjesti yhdessä pääkaupunkiseudun sosiaalialan osaamiskeskuksen kanssa Stadiassa avoimen luentosarjan Kriisit ja katastrofit turvallisen kaupungin uhkana. Yhteistyössä Helsingin yliopiston kanssa käynnistettiin ns. Loppukiri-hanke, jossa seurataan Arabianrantaan rakennettavan senioritalon muotoutumista asukaslähtöiseksi yhteisöksi. Hankkeiden myötä on syntynyt myös uudenlaisia työelämäyhteyksiä, esimerkiksi Koulua ja elämää -hankkeen ympärille kansainvälinen Urbact-verkosto, johon kuuluu kahdeksan eurooppalaista kaupunkia. Verkoston suomalainen keskuspaikka on Stadian sosiaaliala. Tarkoituksena on yhdistää eri kaupunkien syrjäytymistä ehkäisevät lapsiin ja nuoriin kohdistuvat hankkeet. Valtakunnallisen Steam-projektin Helsingin ohjausryhmä päätti työnsä ja linjasi sosiaalityöntekijöiden ja sosionomi (AMK) tutkinnon suorittaneiden henkilöiden työnjakoa ja tehtäviä Helsingin sosiaalivirastossa. Valtakunnalliset tulokset ja kehittämisen suuntaviivat julkistetaan keväällä Kansainvälinen toiminta sosiaali- ja terveysalalla on ollut vilkasta ja laajentunut. Nykyisellään yli puolet koko ammattikorkeakoulun pitkistä opiskelijavaihdoista toteutuu sosiaali- ja terveysalalla. Kansainvälisen toiminnan toteutus on ollut opiskelija- ja opettajavaihtoa, kongresseihin osallistumista, yhteisiä hankkeita sekä asiantuntija- ja muita vierailuja puolin ja toisin. Tavoitteena on edelleen saada kansainvälinen toiminta luontevaksi osaksi jokapäiväistä toimintaa. Toimialan edustajat ovat pitäneet esityksiä ja esitelleet tutkimuksia ulko- ja kotimaisissa konferensseissa ja seminaareissa. Ulkomaisia vierailijoita ja delegaatioita on käynyt entiseen tapaan. Kahdessa vieraskielisissä koulutusohjelmassa tehtiin tiivistä yhteistyötä ja opetusryhmät yhdistettiin aina, kun se oli mahdollista. Molempien koulutusohjelmien hakijamäärät kasvoivat. Myös muissa kuin vieraskielisissä koulutusohjelmissa, etenkin kuntoutuksen alueella, on vuoden aikana vieraillut useita kansainvälisiä luennoitsijoita. Työelämäyhteistyö on monipuolista. Hus:n lisäksi toimialalla on noin 600 harjoittelusopimusta ympäri maata. Yhdessä työelämän kanssa tehtävien hankkeiden ja projektien määrät ovat lisääntyneet. Opinnäytetyöt sekä kehittämis- ja tutkimushankkeet on pääsääntöisesti tehty yhteistyössä työelämän kanssa. Toimintaterapian ja sosiaalialan koulutusohjelmat osallistuivat ulkopuolisiin arviointeihin. Toimintaterapian arvioinnin suoritti ENOTHE (European Network of Occupational Therapy in Higher Education), joka on noin 150:n eri puolilla Eurooppaa olevien korkeamman asteen oppilaitosten muodostama verkosto. Stadian toimintaterapiakoulutus pääsi mukaan pilottitutkimukseen, missä käytettiin vertaisarviointia ja mikä perustuu ENOTHEn laatimiin opetussuunnitelman standardeihin. Stadian lisäksi mukana olivat koulutusohjelmat Tanskasta, Itävallasta, Ranskasta ja Tsekistä. Stadian toimintaterapian koulutusohjelma sai kiitettävän palautteen. Sosiaaliala osallistui Korkeakoulujen arviointineuvoston suorittamaan valtakunnalliseen sosiaalialan korkeakoulutuksen arviointiprojektiin. Tulokset tästä arvioinnista tulevat ensi vuonna. Entiseen tapaan Degree Programme in Social Services-koulutusohjelmaan sisältyvä Higher National Diploma in Care Practice arvioitiin kaksi kertaa EdExel Internationalin toimesta. Tekniikan ja liikenteen koulutus Tekniikan opetuksen kehittämistä on jatkettu soveltamalla projektimuotoista työskentelytapaa (Total Project Learning hanke). Pilottina hankkeessa on toiminut edelleen tuotantotalouden koulutusohjelma. On testattu opiskelijoiden itsenäiseen toimintaan ja sisäiseen ohjaukseen pohjautuvien perusajatusten toimivuutta ja luotu työskentelyssä tarvittava perusmateriaali. Uuden toimintatavan ja tehokkaamman oppimisen avulla opiskelijoiden osaaminen on monipuolistunut sekä luovuus ja yhteistyökyky lisääntynyt. Uudenlaisen työskentelytavan ja läheisen yritysyhteistyön ansiosta opiskelijoiden opiskelumotivaatio ja oppiminen on parantunut huomattavasti,

4 4 jolloin merkkejä insinöörikoulutusta vaivaavan opintojen keskeytymisen laskusta on saatu. Samalla opettajien työ on muuttunut antoisammaksi, yhteistyö laajentunut ja erikoistuminen mahdollistunut sekä opettajien työssä jaksaminen parantunut. Seuraavaksi hankkeessa saatuja kokemuksia verrataan ja yhdistetään mm. rakennustekniikan projektityöskentelyn kokemuksiin ja tuloksiin. Vuoden 2003 aikana on valmisteltu pilotille jatkohanketta koko insinöörikoulutuksen kehittämiseksi. Tekniikan ja liikenteen alan koulutuksen toteutuksessa on ollut seuraavia painopisteitä: - Laboratorioalan koulutuksessa on panostettu koulutuksen kansainvälistämiseen kotimaassa, mm. toteutettiin luentosarja "Quality Assurance in Environmental Analysis". - Rakennustekniikan koulutusohjelmassa on valmistauduttu yhteistyössä FHTW-Berlin in kanssa toteutettavan Master -tutkinnon opetuksen käynnistämiseen syksyllä 2005, on toteutettu 33 opiskelijaprojektia (2 3 opiskelijan ryhmissä 24 yhteistyöyrityksen kanssa), järjestettiin kaksi kertaa opiskelijoiden ura- ja työharjoitteluseminaari yhteistyössä yritysten kanssa, toteutettiin koko aloittavan opiskelijaryhmän kanssa ns. Startti-projekti, jossa tavoitteena oli opiskelijoiden sitoutuminen insinööriopintoihin sekä oppimista tehostaviin työskentelytapoihin ohjaaminen (oppimistyylitesti, itseohjautuvuusvalmiustesti, ryhmäpalautteet, opiskelijan aktiivisen roolin demonstraatio) sekä opettajia tuettiin ymmärtämään uudenlaisen opiskelun ja opetuksen tavoitteita ja perusteluja sekä annettiin tehtyjen testien ja palautekeskustelujen perusteella vinkkejä oman opetuksen kehittämiseen. - Sähkötekniikan koulutusohjelmassa laajat resursseja tuoneet automaatiotekniikan yhteydet yrityksiin ja muihin rahoittajiin ovat mahdollistaneet terveydenhuoltotekniikassa useiden uusien mobiilien sovellushankkeiden käynnistämisen. - Tietotekniikan koulutusohjelma on jatkanut toimintaansa tietoliikennetekniikan ja ohjelmistotekniikan vahvana kouluttajana, kansainvälinen opiskelijavaihto on kasvanut tarjottujen päättötyöpaikkojen ja projektien avulla. - Tuotantotalouden koulutusohjelman kolmannen lukuvuoden aikana puolet omista opiskelijoista opiskelee ulkomailla syksyn ja toinen puoli kevään 2004 samaanaikaisesti otetaan vastaan ulkomaisia vaihtoopiskelijoita yhteistyökorkeakouluista eri puolilta maailmaa. Suurimpana hankkeena toteutettiin Nuorten Jukola -suunnistuskilpailun tulospalvelu. Tietohallinnon kustannus- ja hyötyanalyysi julkaisu toteuttiiin toisen vuosikurssin opiskelijoiden, yritysten ja opettajien yhteistyönä. Elinikäisen oppimisen tehtävä Ammattikorkeakoulun aikuisten elinikäistä oppimista tukevan toiminnan tehostamiseksi tehtiin vuoden 2003 aikana toiminnan nykytilasta ja kehitystarpeista selvitystyö, jonka tulokset otetaan huomioon suunniteltaessa ja päätettäessä ammattikorkeakoulun vuoden 2005 alussa aloittavaa uutta organisaatiota. Kuluneen vuoden aikana toteutettiin uudistetun strategian mukaiset ensimmäiset monialaisesti suuntautuneet erikoistumisopinnot osaamisen johtamisen, työhyvinvoinnin ja yrittäjyyden alueilla. Tutkintoon johtava aikuiskoulutus Tutkintoon johtavaa aikuiskoulutusta on järjestetty entiseen tapaan. Erikoistumisopinnot Sosiaali- ja terveysalan erikoistumisopinnoista suuri osa on monialaisia ja niitä on suunniteltu ja toteutettu yhteistyössä usean koulutusohjelman kanssa. Työelämän erikoistumisopintojen tarve kartoitettiin kuluneena vuonna ja tarjontaa tullaan jatkossa kehittämään entistä työelämälähtöisemmäksi. Edellisinä vuosina aloitetut erikoistumisopinnot ovat jatkuneet suunnitelmien mukaan. Tarjontaa ja sisältöjä on tarkistettu palautteiden pohjalta. Valmiina on yhteensä 20 erikoistumisopinto-ohjelmaa, joista vuoden aikana tarjotaan noin Erikoistumisopintojen kehittämisessä on panostettu pedagogiaan. Tietotekniikan koulutusohjelman Dataverkot - erikoistumisopinnot ovat vakiinnuttaneet asemaansa ja aloittaneiden opiskelijoiden määrä oli lähes kaksinkertainen suunniteltuun nähden. Jatkotutkinnot Kaksi jatkotutkinto-ohjelmaa aloitti kokeilun (sosiaalialan Lapsi-, nuoriso ja perhetyö ja terveysalan Ikääntyvien ja pitkäaikaissairaiden hoito). Kokeilu lähti liikkeelle suunnitelmien mukaan, mutta opiskelijarekrytointiin jäi liian vähän aikaa, minkä vuoksi kokeilu on jouduttu aloittamaan hieman liian pienillä opiskelijamäärillä. Täydennyskoulutus ja palvelutoiminta Ammattikorkeakoulu tuotti yhdessä kahden muun eurooppalaisen korkeakoulun kanssa täydennyskoulutusta

5 vietnamilaisille terveydenhuollon opettajille osana EU:n rahoittamaa Vietnamin perusterveydenhuollon kehittämishanketta. 5 Sosiaali- ja terveysalalla toteutettiin eri pituisia työelämän ostamia täydennys- ja lisäkoulutuksia, annettiin työnohjausta sekä järjestettiin työyhteisöille mm. kehittämispäiviä. Lääninhallituksen ostaman koulutuksen loppuminen vaikeutti toiminnan toteuttamista. Yhteistyö-, koulutus ja kehittämissopimuksia on solmittu, mm. perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon ja kolmannen sektorin kanssa. Edelleen on organisoitu Kuopion ja Turun avointa yliopisto-opetusta. Tukholmankadulla sijaitseva hoitotyön museon toimintaa on kehitetty. Rakennusalan erikoisammattitutkintoon tähtäävän koulutuksen organisointisopimuksen valmistelu tehtiin vuonna Sen pohjalta käynnistyy ensimmäinen toteutus Tietotekniikan koulutusohjelmassa liiketoiminnan ja avoimen ammattikorkeakoulun puolella tarjottiin koulutusta yli 150:lle aikuiselle, jotka edustavat lähialueen suuria tietoliikennealan yrityksiä. Merkittävää rekrytointiyhteistyötä on käynnistetty esim. Teliasoneran kanssa. Avoin ammattikorkeakouluopetus Avoimen ammattikorkeakouluopetuksen järjestäminen toteutui lähes suunnitelmien mukaisesti. Tutkimus- ja kehitystehtävä Ammattikorkeakoulun tutkimus- ja kehitystoimintaa tukevan toiminnan tehostamiseksi tehtiin vuoden 2003 aikana toiminnan nykytilasta ja kehitystarpeista selvitystyö loppuvuodesta 2002 ja siihen perustuva strateginen kehittämishanke kuluneena vuonna. Sen tulokset otetaan huomioon suunniteltaessa ja päätettäessä ammattikorkeakoulun vuoden 2005 alussa aloittavaa uutta organisaatiota. Kuluneen vuoden aikana jatkettiin valitun strategian mukaisesti yksittäisten hankkeiden kautta ammattikorkeakoulun toiminnan kärkialueiden vahvistamista. Hankkeet ovat laajentuneet ja monialaistuneet. Niille on saatu ulkopuolisia kumppaneita ja rahoitusta. T&K-hankkeiden käynnistymistä ja kärkialueiden kehittämistä on tuettu seuraavasti: Vuosi OPM:n tukirahoituksella Jatkotutkinnon Käynnistyneet tuetut T&K-hankkeet tuet ESR-hankkeet lkm hankekoko ka. lkm lkm OPM:n tukirahaa on kohdennettu innovatiivisiin kehittämishankkeisiin, joissa monialaisuus on tarkoittanut epätavallistenkin toimintaympäristöjen testaamista ja yllättäviä ratkaisuja tai elämyksellisyyttä ja tutkimuksellisuutta yhdistäviä produktiotyyppisiä hankkeita. Ennakkoluulottomuuden tuloksena esimerkiksi esittävän taiteen hanke toiminnallisesta dramaturgiasta käyttäjäkeskeisen tietotekniikan tuotesuunnittelussa sai jatkorahoitusta Suomen Akatemian monialaisessa hankkeessa yhteistyökumppaneinaan TKK, TAIK ja HIIT. Hankeen pohjalta syntyi myös ensimmäinen kulttuuri- ja palvelualan toimialan julkaisu Käyttöliittymä elämään Stadian sarjassa. Vaatetusalan Baltian-maiden alihankkijaketjun kartoitus oli tärkeä päänavaus yhteistoiminnan kehittämiseksi uusien EU-maiden ja alan yritysten kanssa. Metropolialueen osaamisen kehitys Ammattikorkeakoulu on käynnistänyt systemaattisen tutkimustoiminnan, jonka tavoitteena on luoda tulevaisuuden tutkimuksen ja ennakoinnin menetelmiä kehittämällä alueellisen osaamisen ennakoinnin malli sekä sitä soveltaen ennakoida koulutusalojen osaamistarpeet metropolialueella. Hankkeen ensimmäisessä pilotissa, Metropoliluotain hankkeessa, kehitetään mallin ensimmäinen versio ja selvitetään alueen hyvinvointiklusterin osaamistarpeet. Tarkoituksena on vuoden 2004 aikana aloittaa pilotoinnin toinen vaihe ja kohdistaa se kulttuurialan osaamistarpeiden selvittämiseen. Ammattikorkeakoulun osaamista metropolialueen toiminnan kehittäjänä on vahvistettu monimuotoisen kulttuuri- ja hanketoiminnan avulla sekä osallistumalla aktiivisesti verkostoyhteistyöhön. Esittävän taiteen innovatiivinen koulutusote ja soveltavan draaman käyttö on näkynyt uutta luovana voimana kaupunkikulttuurissa. Opiskelijaryhmät ovat synnyttäneet omia yrityksiä, joiden toimintakonseptit uudistavat teatterialaa. Opiskelijoiden osaaminen on näkynyt niin taiteen kentässä kuin sen ulkopuolisissa tehtävissä: teattereissa, festivaaleilla, kiertueilla, kesäteattereissa, kaupunginosaprojekteissa, kouluissa, työyhteisöissä ja ammattikorkeakoulun sisäisissä tapahtumissa tai yhteistyöprojekteissa. Viestinnän koulutusohjelman opiskelijatuotannot ovat

6 6 menestyneet koti- ja ulkomaisilla elokuvafestivaaleilla; pop/jazzmusiikin ja musiikin koulutusohjelmat ovat soineet kilpailuissa, konserttilavoilla ja klubeilla. Vaatetuksen sekä palvelujen tuottamisen ja johtamisen koulutusohjelmat ovat luoneet julkisia foorumeita alan yritysten ja korkeakoulujen kohtaamiselle pääkaupunkiseudulla. Sosiaali- ja terveysalalla seudullinen yhteistyö on vahvistunut hanke-, opetussuunnitelma-, taidekasvatus, henkilöstökoulutusja kulttuuriyrittäjyysteemojen parissa. Metropolialueiden keskeisiä ilmiöitä, syrjäytymisen ehkäiseminen, monikulttuurisuus tai lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistäminen, on huomioitu sekä hanketoiminnassa että opintojen suunnittelussa. Hyvinvointiteknologian kehitys Ammattikorkeakoulu on käynnistänyt monialaisen tutkimus- ja kehitystoiminnan hyvinvointiteknologian ja palveluiden alueella. Toiminta perustuu ammattikorkeakoulun vahvuusalueisiin terveydenhoidon, informaatioteknologian ja telekommunikaation aloilla sekä business- ja projektiosaamiseen. Hanke toteutetaan yhteistyössä sairaaloiden, työyhteisöjen ja yritysten yhteistyönä (24 yhteistyöpartneria). Pääpaino on ollut langattomissa ja mobiileissa järjestelmäratkaisuissa, sosiaalisissa innovaatioissa ja järjestelmissä, joiden toteutus on mahdollista olemassa olevalla tai juuri käyttöön tulevalla tekniikalla. Painopisteenä on ensimmäisen vuoden aikana ollut erilaisten langattomien ja puhelinverkkojen kautta tietoa välittävien terveydenhuollon mittalaitteiden kehittely. Hankkeessa on ollut mukana 20 henkilöä, jotka edustavat 9 eri kansallisuutta. Tutkijoista kolmannes on ollut kokopäiväisiä. Toiminnasta puolet on toteutettu yritysten ja Tekesin rahoituksella. Työyhteisöjen kehitys Ammattikorkeakoulu on vahvistanut osaamistaan työyhteisöjen kehittämis- ja konsultointiosaamisessa. Erityisesti sosiaali- ja terveysalalla sekä kulttuurialalla on meneillään useita työyhteisöjen kehittämiseen liittyviä yhteistyöhankkeita, joissa joko luodaan kehittämismalleja, kokeillaan toimintatapoja, annetaan työnohjausta tai kehitetään työkäytäntöjä. Lisäksi erikoistumisopintoja sekä täydennys- ja lisäkoulutusta tarjoamalla vahvistetaan ammattikorkeakoulun roolia työyhteisöjen kehittäjänä metropolialueella. Tutkimus- ja kehitystoiminta eri koulutusaloilla Kulttuuri- ja palvelualan liiketoiminta on hallinnoinut koordinaattorina useita laajoja ja merkittäviä ESR-hankkeita, joissa yhdistyvät koulutusohjelman ja työelämän kehittymistarpeet taloudellisesti toimivaksi hankekokonaisuudeksi. Erityisesti teatteriteknisen henkilökunnan koulutukseen panostaminen on tuonut mukanaan suuria mahdollisuuksia EU-tasolla ja mittavia EU-projekteja (Ramppi, TTT-Leonardo). Rakennerahaston rahoittamia ovat olleet myös kulttuurialan sähköisen tiedottamisen ja elintarvikealan verkostohankkeet. Musiikin koulutusohjelma on mukana kahdessa EU-rahoitteisessa intensiiviprojektissa. Sosiaali- ja terveysalan merkittävin yksittäinen hanke, HUUTA-hanke, suunniteltiin vuonna 2003 ja sai :n rahoituksen (EAKR). Hanke toteutetaan yhteistyössä Helsingin sosiaali- ja terveystoimen sekä Tallinnan vastaavien virastojen kanssa. Hanke käynnistyy vuoden 2004 alussa. Toinen merkittävä EU-rahoituksen saanut kolmevuotinen Koulua ja elämää varten hanke (Urban II hanke) käynnistyi Hankkeessa on yhteistyökumppanina Helsingin kaupungin opetusvirasto. Kehittämishankkeiden tulokset ovat saaneet julkisuutta, monivuotisesta AREENA-hankkeesta ilmestyi artikkeli Ammattikasvatuksen aikakauskirjassa 3/2003. Sosiaali- ja terveysalalla on panostettu tutkimus- ja kehittämistoiminnan jäsentämiseen ja ohjeistuksiin. Keskeisinä kehittämiskohteina nähtiin seuraavat asiat: konkreettinen hankekieli, moniammatillinen ja monialainen yhteistyö, tulosvastuun sisäistäminen ja toteuttaminen, yhteinen näkemys tutkimustoiminnasta ja tutkimusvastuun jakaminen. Hankkeissa suoritettujen opintoviikkojen määrä on lisääntynyt: Koulua ja elämää- hankkeessa on suoritettu 48 ov harjoittelua, 40 ov teoriaopintoja ja hankkeeseen sisältyy kahdeksan opinnäytetyötä. Seniorikeskuksessa on suoritettu 396 ov, on tehty tai tekeillä 21 opinnäytetyötä ja kaksi pro gradu-työtä. Tekniikan ja liikenteen alalla autotekniikan keskeisiä tutkimuskohteita olivat pienten 2-tahtimoottoreiden päästöt, raskaan kaluston energiankulutus, bioajoneuvon kehittäminen, yhteistyöprojekti "Nuuskija-auto" fysiikan laboratorion kanssa ja Formula Student auto. Se osallistui ensimmäisen kerran varsinaisiin kilpailuihin USA:ssa (sijoitus 36/144) ja toisen kerran Englannissa (paras eurooppalainen tiimi, kokonaiskilpailun 3.). Kone- ja tuotantotekniikassa t&k-toiminta kohdistui Älykäs koneenohjaus projektissa työkoneiden ohjattavuuden parantamisen ja kunnonvalvonnan tutkimiseen, testaukseen ja laajemman hyödyntämisen selvittämiseen. Lisäksi on tutkittu nuohoimien akustista mittausta sekä lämmönsiirtimien virtaustekniikkaa. Tietotekniikan alueella on teknologiastrategian mukaisesti tutkittu ja kehitetty mobiileja ja langattomia verkkoja ja valmisteltu yhteistyössä Verkkoviestinnän koulutusohjelman kanssa kansainväliseen mobiiliin sisältötuotantoon tähtääviä hankkeita sekä Nokian kanssa on käynnistetty kuvakännyköihin liittyvää ohjelmistokehitystä. Tätä ovat tukeneet Sulautettujen järjestelmien laboratorio ja Digivideolaboratorio.

7 7 Henkilöstö ammattikorkeakoulun voimavarana Henkilöstön kehittymisen tukemisella on varmistettu ammattikorkeakoulun vahva korkeakouluosaaminen, yksilöllinen ammattiosaaminen sekä organisaatio- ja yhteistyöosaaminen. Yksilöllisen ammattiosaamisen kehittämiseen ja korkeakouluosaamisen vahvistamiseen eri koulutusaloilla käytettiin yhteensä noin 80 % henkilöstön kehittämisen budjetista. Korkeakouluosaaminen Moni opettajista on saanut valmiiksi ylemmän korkeakoulututkinnon, lisensiaatin- tai tohtorin tutkinnon. Erityisesti kulttuuri- ja palvelualalla ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaminen on lähtenyt vauhtiin vuonna Samoin kulttuuri- ja palvelualalla opettajien pedagogisia opintoja on hakeutunut suorittamaan aiempaa useammat. Ammattikorkeakoulun ja Hämeenlinnan opettajakorkeakoulun tekemän sopimuksen mukaisesti kaikki ilman opettajakoulutusta olevat sosiaali- ja terveysalalla opettajana toimivat pääsivät suorittamaan pedagogisia opintoja. Lisäksi erityisenä pedagogisen osaamisen kehittämiskohteena oli tutoropettajien ohjausosaaminen. Englannin kielellä opettavien opettajien pedagogisia valmiuksia on tuettu järjestämällä lisäkoulutusta (CLIL) ja lisäksi kielikoulutusta on järjestetty erikseen vieraskielisessä koulutuksessa opettaville ja suomenkielisen koulutuksen opettajille. Tutkimusosaamista on vahvistettu mm. hoitotyön koulutusohjelmassa järjestämällä koulutusta tiedonhankinnasta ja tutkimustyön opettamisesta sekä pitämällä säännöllisesti tutkimusmeeting-tapaamisia. Sosiaali- ja terveysalan opinnäytetyöstä vastaava tiimi on järjestänyt kaksi opinnäytetyöristeilyä, joissa on pohdittu mm. opinnäytetyön ohjaukseen liittyviä kysymyksiä. Lisäksi sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämistyöstä vastaava yliopettaja on kouluttanut opettajia kehittämisprojektien hallinnoimisessa, johtamisessa ja tutkimushankkeiden laatimisessa. Yksilöllinen ammattiosaaminen Henkilöstön yksilöllistä ammattiosaamista on tuettu kehityskeskusteluissa sovittujen linjausten ja ammattikorkeakoulun ja kunkin yksikön strategian mukaisesti. Koska tulevaisuuden osaamistarpeita ei voi täysin ennustaa on tuettu monipuolista, erikoistuvaa ja uusia osaamisyhdistelmiä haltuunottavaa koulutusta. Kulttuuri- ja palvelualan henkilöstön kehittämisstrategia on perustunut koulutusohjelmakohtaisen substanssiosaamisen kehittämiseen, toimialan strategisten päämäärien selkeyttämiseen sekä niihin innostamiseen ja sitouttamiseen sekä yhteisen pohjan rakentamiseen koko ammattikorkeakoulun opettajien väliselle kehittymiselle, yhteistyölle ja vuorovaikutukselle. Sosiaali- ja terveysalalla on painotettu erityisesti opettajien substanssiosaamisen lisäämiseen liittyvää koulutusta. Lisäksi joitakin opettajia on jo ollut mukana työkierrossa, josta on saatu hyviä kokemuksia. Toiminnan laajentumista estää kuitenkin edelleen sopivien vastinparien löytäminen ja kustannusten jakaminen. Työelämään tutustumisen mahdollistavia joustavia menettelytapoja tullaan jatkossa kehittämään. Joidenkin opettajien on työtilanteen vuoksi ollut mahdotonta irrottautua koulutuksiin. Tekniikan ja liikenteen alalla substanssi osaaminen on syventynyt mm. hankkeiden yhteydessä. Esimerkiksi Älykäs työkoneen ohjaus -projektin yhteydessä on konetekniikan tietämys mm. ohjelmoinnista ja ohjelmointimenetelmistä, mekaanisten ja hydraulisten laitteiden simuloinnista sekä värähtelyn hallintaan liittyvistä asioista merkittävästi syventynyt. Organisaatio- ja yhteistyöosaaminen Stadian strategiatyö, toiminnan ja talouden ohjaus sekä laadun kehittämistyö on toteutettu jo usean vuoden ajan käyttäen yhteistoiminnallisia menetelmiä ja yhteistä koulutusta. Ne ovat edistäneet ammattikorkeakoulun kokonaistoiminnan ymmärtämistä ja luoneet edellytyksiä monialaiselle yhteistyölle. Lisäksi kuluneen vuoden aikana aloitettiin koko ylemmän ja keskijohdon kattava johtamisvalmennus oman johtamistoiminnan arvioinnilla sekä sisäisen viestinnän koulutuksella. Tavoitteena ollutta ammattikorkeakoulun osaamiskarttaa ei vielä luotu, mutta kuntoutusalan koulutusohjelmissa toteutettiin osaamisen kartoituksen pilottihanke. Lisäksi on rakennettu osaamisen kehittämissuunnitelmia ja valittu keskeisiä kehittämisalueita strategian suunnassa. Laatukonsulttien valmennukseen on osallistunut säännöllisesti yli 100 laatukonsulttia. Tämän lisäksi esimerkiksi sosiaali- ja terveysalalla on järjestetty toiminnan laadun kehittämispäiviä ja yhteistyötapaamisia jokaisessa

8 koulutusohjelmassa sekä luento-opettajille on järjestetty perehdytysiltapäivä. Tiimikoulutusta on hyödynnetty mm. organisaation kehittämisessä sekä johtoryhmän työskentelyssä. 8 Kehityskeskustelut on käyty koko ammattikorkeakoulussa ja saadun palautteen perusteella vuoden 2004 kehityskeskustelut käydään parannetun mallin mukaisesti. Kehityskeskustelut ovat tukeneet yhteisen organisaatiokulttuurin rakentamista sekä strategiatyön viemistä yksilötasolle. Kehityskeskusteluissa on pyritty tehtävien ja roolin selkiyttämiseen ja sen avulla yhteistyön edistämiseen. Henkilökunnan vähentäminen ja siirtäminen uusiin tehtäviin on jonkin verran heikentänyt työilmapiiriä ja työmotivaatiota. Lisäksi henkilöstön ikääntyminen edellyttää tulevaisuudessa erityisiä tukitoimia. Ammattikorkeakoulussa toteutettiin Helsingin kaupungin virastojen yhteinen työhyvinvointikysely. Tehdyn kyselyn perusteella on kohdennettu erityisiä tukitoimia työssä jaksamisen kannalta keskeisiin yksikköihin, esimerkiksi työnohjausta sekä yksittäisille henkilöille että henkilöstöryhmille. Henkilöstöhallinnossa on jatkettu opettajien työsuunnitelmien kehittämistä vastaamaan ammattikorkeakoulun virkaehtosopimusta ja toiminnan resurssisuunnittelun ja -seurannan tarvetta saada koottua tietoa opetusresurssien tarkoituksenmukaiseksi kohdentamiseksi.