TYÖJÄRJESTYKSEN YLEINEN TARKISTAMINEN. Lyhyt katsaus tärkeimpiin muutoksiin Tammikuu 2017

Transkriptio

1 TYÖJÄRJESTYKSEN YLEINEN TARKISTAMINEN Lyhyt katsaus tärkeimpiin muutoksiin Tammikuu FI

2 Euroopan parlamentti Johdon pääosasto Euroopan parlamentti Sisäasioiden pääosasto

3 TYÖJÄRJESTYKSEN YLEINEN TARKISTAMINEN Lyhyt katsaus tärkeimpiin muutoksiin Tietovihkonen jäsenten työhön vaikuttavista työjärjestyksen muutoksista

4 Esipuhe Arvoisa jäsen Euroopan parlamentin työjärjestystä tarkistettiin kauttaaltaan viimeksi vuonna Toki siihen on sen jälkeen tehty lisäyksiä ja muutoksia, muttei mitään yhtä kattavaa kuin 13. joulukuuta 2016 hyväksytty yleinen tarkistaminen. Työjärjestyksen laajamittainen tarkistaminen keskellä kahdeksatta vaalikautta on erityisen haastavaa paitsi sidosryhmille, kuten parlamentin yksiköille, ja tietoteknisille järjestelmille myös ja ennen kaikkea toimielimen ensisijaisille toimijoille, parlamentin jäsenille. Tarkistettu työjärjestys tulee voimaan 16. tammikuuta Johdon pääosasto ja sisäasioiden pääosasto ovat laatineet tämän tietovihkosen jäsenten työn helpottamiseksi. Se ei ole tyhjentävä vaan siinä keskitytään joihinkin merkittäviin muutoksiin, jotka vaikuttavat jäsenten jokapäiväiseen työhön ja liittyvät etenkin täysistunto- ja valiokuntatyöhön, jäsenten yksilökohtaisiin oikeuksiin ja hallintoon. Markus Winkler Apulaispääsihteeri ja johdon pääosaston pääjohtaja Riccardo Ribera d Alcalá Sisäasioiden pääosaston pääjohtaja 2

5 Sisällys Aikajana... 4 Parlamentin istunnot... 5 Valiokuntatyö Jäsenten toiminta Jäsenten hallinto

6 Aikajana AFCO-valiokunta perusti joulukuussa 2014 työryhmän käsittelemään Euroopan parlamentin työjärjestyksen yleistä tarkistamista. Työryhmään kuului yksi parlamentin jäsen kustakin poliittisesta ryhmästä, ja sen puheenjohtajana toimi Euroopan parlamentin varapuhemies Wieland. Työryhmä esitteli keskustelujensa tulokset AFCO-valiokunnalle heinäkuussa Esittelijäksi nimitettiin Richard Corbett. AFCO hyväksyi mietinnön 8. marraskuuta, ja se jätetiin täysistunnon käsiteltäväksi joulukuun 2016 istuntojaksolla. Muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta tarkistettu työjärjestys tulee voimaan 16. tammikuuta 2017 eli tammikuun istuntojakson ensimmäisenä päivänä. 4

7 Parlamentin istunnot Vähimmäismäärät (uusi 168 a artikla) Työjärjestyksessä oli tähän asti viitisentoista erisuuruista menettelyä koskeviin pyyntöihin sovellettavaa vähimmäismäärää (40 parlamentin jäsentä, poliittinen ryhmä tai 40 parlamentin jäsentä jne.). Useimmat niistä korvataan nyt lähimmällä seuraavista kolmesta uudesta vähimmäismäärästä: alhainen vähimmäismäärä, joka tarkoittaa 5:tä prosenttia parlamentin jäsenistä (eli 38:aa jäsentä) tai yhtä poliittista ryhmää keskitason vähimmäismäärä, joka tarkoittaa yhtä tai useampaa poliittista ryhmää tai yksittäistä jäsentä, jotka yhdessä muodostavat 10 prosenttia parlamentin jäsenistä korkea vähimmäismäärä, joka tarkoittaa yhtä tai useampaa poliittista ryhmää tai yksittäistä jäsentä, jotka yhdessä muodostavat 20 prosenttia parlamentin jäsenistä. Tämä virtaviivaistaminen ei kuitenkaan koske sellaisia nykyisiä vähimmäismääriä, joita sovelletaan erityistilanteissa, jotka liittyvät yksittäisten jäsenten erioikeuksiin tai jotka on vahvistettu perussopimuksissa. 5

8 Äänestäminen täysistunnossa Tarkistusten jättäminen Vanhat määräykset Asiasta vastaava valiokunta, poliittinen ryhmä tai vähintään 40 jäsentä voi jättää tarkistuksia parlamentin käsiteltäväksi. Uudet määräykset (169 artiklan 1 kohta) Asiasta vastaava valiokunta, poliittinen ryhmä tai vähintään alhaista vähimmäismäärää vastaava määrä jäseniä (38 jäsentä) voi jättää tarkistuksia parlamentin käsiteltäväksi. (Valiokunta-aloitteisiin mietintöihin saa yhä esittää tarkistuksia työjärjestyksen 52 artiklan 2 kohdan (nykyisen 52 artiklan 4 kohdan) mukaisesti ainoastaan esittelijä uuden tiedon huomioon ottamiseksi tai vähintään 76 jäsentä.) 6

9 Parlamentin istunnot Kohta kohdalta -äänestystä, erillistä äänestystä ja nimenhuutoäänestystä koskevien pyyntöjen esittäminen Vanhat määräykset Kohta kohdalta -äänestystä, erillistä äänestystä ja nimenhuutoäänestystä voi pyytää poliittinen ryhmä tai vähintään 40 jäsentä. Uudet määräykset (174, 176 ja 180 artikla) Kohta kohdalta -äänestystä, erillistä äänestystä ja nimenhuutoäänestystä voi pyytää poliittinen ryhmä tai vähintään alhaista vähimmäismäärää vastaava määrä jäseniä (38 jäsentä). Valiokunta-aloitteisia mietintöjä koskevia kohta kohdalta -äänestyksiä ja erillisiä äänestyksiä saa esittää työjärjestyksen 52 artiklan 2 kohdan (nykyisen 52 artiklan 4 kohdan) mukaisesti ainoastaan esittelijä uuden tiedon huomioon ottamiseksi tai vähintään 76 jäsentä (eli sama vähimmäismäärä kuin tarkistuksissa). Mikään poliittinen ryhmä ei voi esittää enempää kuin 100 nimenhuutoäänestystä koskevaa pyyntöä istuntojaksoa kohden. 7

10 Lainsäädäntömietintöjä koskeva äänestysmenettely Työjärjestyksen 59 artiklassa ja uudessa 67 a artiklassa esitetään äänestysmenettely parlamentin kannan hyväksymiseksi tavallisen lainsäätämisjärjestyksen ensimmäisessä ja toisessa käsittelyssä. Asiasta vastaava valiokunta, poliittinen ryhmä tai vähintään alhaista vähimmäismäärää vastaava määrä jäseniä (38 jäsentä) voi jättää käsiteltäväksi ehdotuksen hylätä välittömästi komission ehdotus tai neuvoston kanta. Tällaisesta ehdotuksesta äänestetään ensin. Komission ehdotuksen hylkääminen päättää ensimmäisen käsittelyn, ellei parlamentti erityisestä pyynnöstä päätä palauttaa asiaa valiokuntaan Euroopan parlamentin ja neuvoston tavallisessa lainsäätämisjärjestyksessä käymissä neuvotteluissa mahdollisesti aikaansaadusta väliaikaisesta sopimuksesta äänestetään kertaäänestyksessä ennen mahdollisia tarkistuksia, jollei parlamentti päätä toisin. Väliaikaisen sopimuksen hyväksyminen päättää parlamentin käsittelyn. Parlamentti voi kuitenkin toimittaa äänestyksen mahdollisista käsiteltäväksi jätetyistä tarkistuksista (väliaikaiseen sopimukseen sisältyvät tarkistukset mukaan lukien) ja kohta kohdalta -äänestystä, erillistä äänestystä ja nimenhuutoäänestystä koskevista pyynnöistä. Tästedes luonnos lainsäädäntöpäätöslauselmaksi katsotaan hyväksytyksi ilman, että siitä toimitetaan erillinen äänestys; vain mahdollisista tarkistuksista luonnokseen lainsäädäntöpäätöslauselmaksi äänestetään. Sen jälkeen puhemies julistaa käsittelyn päättyneeksi ja luonnos lainsäädäntöpäätöslauselmaksi sovitetaan äänestystuloksen mukaiseksi. 8

11 Parlamentin istunnot Suulliset äänestysselitykset Vanhat määräykset Ei enimmäismäärää Uudet määräykset (183 artiklan 1 kohta) Kukin jäsen voi antaa enintään kolme suullista äänestysselitystä istuntojaksoa kohden. 9

12 Parlamentin istunnot Ajankohtaiset keskustelut (uusi 153 a artikla) Kullakin istuntojaksolla käydään tästedes yksi tai kaksi tunnin pituista ajankohtaista keskustelua EU:n politiikkaan liittyvästä tärkeästä aiheesta. Kullakin poliittisella ryhmällä on oikeus pyytää vähintään yhtä keskustelua vuodessa. Puheenjohtajakokous huolehtii oikeuden tasapuolisesta toteutumisesta. Ajankohtaista keskustelua ei käydä, jos neljä viidesosaa puheenjohtajakokouksen jäsenistä on eri mieltä sen aiheesta. Jäsenten käyttäytyminen (uusi 11 artiklan 3 kohta, 165 ja 166 artikla) Työjärjestyksessä selvennetään, että jäsenille voidaan määrätä (puhemiehen toimesta) seuraamuksia loukkaavasta, rasistisesta tai muukalaisvihamielisestä kielenkäytöstä taikka parlamentin toimintaa häiritsevistä toimista. Jäsenelle käyttäytymissääntöjen rikkomisen johdosta mahdollisesti määrättävien välittömien toimenpiteiden ja seuraamusten valikoimaa on laajennettu (jäsentä voidaan esimerkiksi kieltää edustamasta parlamenttia sen ulkopuolella valtuuskunnissa, toimielinten välisissä kokouksissa tms. tai hänen oikeuttaan tutustua luottamuksellisiin tietoihin voidaan rajoittaa), ja niitä on tiukennettu. 10

13 Valiokuntatyö Toimielinten väliset neuvottelut lainsäädäntömenettelyn aikana Uuden 69 c artiklan mukaisesti valiokunnat eivät saa aloittaa neuvotteluja ennen kuin on hyväksytty valiokunnan mietintö ja tehty päätös neuvottelujen aloittamisesta sen pohjalta; päätös tehdään valiokunnan jäsenten enemmistöllä. Entinen 74 artikla on poistettu. Päätöksistä aloittaa neuvottelut on ilmoitettava täysistunnossa, ja poliittisilla ryhmillä ja/ tai yksittäisillä jäsenillä, jotka yhdessä muodostavat keskitason vähimmäismäärän (kymmenesosa parlamentin jäsenistä), on mahdollisuus pyytää, että saman istuntojakson aikana äänestetään siitä, annetaanko valiokunnalle lupa aloittaa neuvottelut mietintönsä pohjalta. Jos parlamentti hylkää valiokunnan päätöksen neuvottelujen aloittamisesta, valiokunnan mietintö otetaan seuraavan istuntojakson esityslistalle ja tarkistusten jättämiselle asetetaan määräaika. Lausunnon antavat valiokunnat Muutetun 53 artiklan mukaisesti lausunnon antava valiokunta voi päättää esittää kantansa tarkistuksina, jotka jätetään tarkistusten jättämiselle asetetussa määräajassa suoraan asiasta vastaavan valiokunnan käsiteltäväksi. Kun tarkistukset on hyväksytty valiokunnassa, puheenjohtaja tai esittelijä jättää ne käsiteltäväksi valiokunnan puolesta. 11

14 Valiokuntavaiheen tarkistukset Muutetun 208 artiklan 1 kohdan mukaisesti tarkistuksissa tai luonnoksissa esityksiksi komission ehdotuksen hylkäämiseksi on aina oltava asianomaisen valiokunnan varsinaisen jäsenen tai varajäsenen allekirjoitus. Nimenhuutoäänestykset valiokunnassa Muutetun 208 artiklan 3 kohdan mukaisesti mietintöä tai lausuntoa koskevat kertaäänestykset ja/tai lopulliset äänestykset on toimitettava valiokunnassa nimenhuutoäänestyksenä. Valiokunnassa vähintään korkeaa vähimmäismäärää vastaava määrä jäseniä tai poliittisia ryhmiä voi pyytää muunkin äänestyksen toimittamista nimenhuudon mukaan. 12

15 Valiokuntatyö Ei kohta kohdalta -äänestyksiä kompromissitarkistuksista Työjärjestyksen 174 artiklan 5 kohdan ja 209 artiklan mukaisesti valiokunnassa ei voida toimittaa kohta kohdalta -äänestystä kompromissitarkistuksesta. Täysistuntotarkistusten esikäsittely valiokunnassa Muutetun 175 artiklan mukaisesti puhemies voi pyytää asiasta vastaavaa valiokuntaa äänestämään jokaisesta tarkistuksesta tai kohta kohdalta -äänestystä tai erillistä äänestystä koskevasta pyynnöstä, kun valiokunnan täysistunnon käsiteltäväksi jättämään tekstiin on esitetty enemmän kuin 50 tarkistusta tai mainitun kaltaista pyyntöä. Sen jälkeen täysistunnossa äänestetään vain niistä tarkistuksista/pyynnöistä, joita kannattaa vähintään yksi kolmasosa valiokunnan jäsenistä. 13

16 Jäsenten toiminta Työjärjestyksen 133 artiklan mukaiset päätöslauselmaesitykset Vanhat määräykset Ei enimmäismäärää Uudet määräykset Kukin jäsen voi jättää käsiteltäväksi yhden päätöslauselmaesityksen kuukaudessa. Lisätietoja saa sähköpostitse osoitteesta 14

17 Työjärjestyksen 46 artiklan mukaiset ehdotusten tekemistä koskevat pyynnöt komissiolle ( ehdotukset unionin säädökseksi ) Vanhat määräykset Puhemiehen todettua, että ehdotus voidaan ottaa käsiteltäväksi, asiasta vastaavan valiokunnan laati mietinnön. Tämä oli kuitenkin mahdollista vasta parlamentin jäsenten enemmistön allekirjoitettua ehdotuksen asiasta vastaavan valiokunnan suosituksesta. Uudet määräykset Menettelyä on yksinkertaistettu siten, että todettuaan, että ehdotus voidaan ottaa käsiteltäväksi, puhemies lähettää sen asiasta vastaavaan valiokuntaan, jonka on päätettävä jatkotoimista kolmen kuukauden kuluessa tästä lähettämisestä. Tämä tarkoittaa, että tästedes ei ole tarpeen kerätä parlamentin jäsenten enemmistön allekirjoituksia ennen valiokuntakäsittelyä. Lisätietoja saa sähköpostitse osoitteesta unionact@europarl.europa.eu 15

18 Työjärjestyksen 128 artiklan mukaiset suullisesti vastattavat kysymykset, joista keskustellaan ( suulliset kysymykset ) Vanhat määräykset Kysymyksiä voi esittää vain neuvostolle ja komissiolle. Uudet määräykset Merkittävin uutuus: Kysymyksiä voi tästedes esittää myös komission varapuheenjohtajalle / unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkealle edustajalle. Lisätietoja saa sähköpostitse osoitteesta QuestOral@europarl.europa.eu 16

19 Jäsenten toiminta Työjärjestyksen 130 artiklan ja liitteen III (nykyisen liitteen II) mukaiset kirjallisesti vastattavat kysymykset ( kirjalliset kysymykset ) Vanhat määräykset Kysymysten määrä: Enintään viisi kysymystä kuukaudessa ja poikkeuksellisesti neljä lisäkysymystä kuukaudessa, jos kiireellisyys perustellaan riittävästi. Yksi näistä kysymyksestä voitiin jättää käsiteltäväksi ensisijaisena. Uudet määräykset Kysymysten määrä: Kaksikymmentä kysymystä kullakin kolmen kuukauden jaksolla. Jäsenillä on edelleen oikeus jättää käsiteltäväksi yksi ensisijainen kysymys kuukaudessa. Kysymyksen tukeminen: Toinen uutuus on, että uuden 130 artiklan 4 kohdan mukaisesti muut jäsenet kuin kysymyksen laatija voivat tukea kysymystä. Tällainen kysymys vähennetään vain sen esittäjän kuukausittaisesta kysymyskiintiöstä. Kysymyksen tukeminen on mahdollista vain sen käsiteltäväksi jättämisen yhteydessä. Lisätietoja näistä muutoksista saa sähköpostitse osoitteesta QuestEcrit@europarl. europa.eu 17

20 Kirjallisesti vastattavat toissijaiset tiedustelut ja kirjallisesti vastattavat ensisijaiset tiedustelut, joista keskustellaan (uusi 130 a ja 130 b artikla) Vanhat määräykset Täysin uusia välineitä! Uudet määräykset Nämä ovat täysin uusia välineitä, joita ei aiemmin ollut parlamentin työjärjestyksessä. Uudessa 130 a ja 130 b artiklassa täsmennetään, kuka voi esittää toissijaisia ja ensisijaisia tiedusteluja ja kenelle. Toissijaisiin ja ensisijaisiin tiedusteluihin sovelletaan samoja käsiteltäväksi ottamisen kriteerejä kuin kirjallisesti vastattaviin kysymyksiin (katso työjärjestyksen liite III (nykyinen liite II)). Toisin kuin toissijaiset tiedustelut ensisijaiset tiedustelut otetaan 130 b artiklassa esitetyin ehdoin parlamentin esityslistaluonnokseen ja joissain tapauksissa asiasta on järjestettävä keskustelu. Lisätietoja saa sähköpostitse osoitteesta Interpellations@europarl.europa.eu 18

21 Jäsenten toiminta Työjärjestyksen 136 artiklan mukaiset kirjalliset kannanotot Vanhat määräykset Uudet määräykset Artikla on poistettu. Kirjalliset kannanotot poistuvat käytöstä. Kirjalliset kannanotot, jotka on jo kirjattu luetteloon allekirjoitusten keräämistä varten, ovat allekirjoitettavissa entisessä 136 artiklassa määrätyn kolmen kuukauden määräajan päättymiseen saakka. Lisätietoja saa sähköpostitse osoitteesta 19

22 Jäsenten hallinto Muutokset ilmoitukseen taloudellisista sidonnaisuuksista Euroopan parlamentin jäsenten on avoimuuden vuoksi tehtävä puhemiehelle ilmoitus taloudellisista sidonnaisuuksistaan. Tähän asti heidän oli myös ilmoitettava puhemiehelle kaikista ilmoitukseensa vaikuttavista muutoksista 30 päivän kuluessa. Tätä määräaikaa on uudessa työjärjestyksessä muutettu. Nyt jäsenten on ilmoitettava puhemiehelle ilmoitukseensa vaikuttavista muutoksista kyseistä muutosta seuraavan kuukauden loppuun mennessä. Ilmoituksen a, c, d, e ja f alakohdassa ilmoitettavia toiminnan tuloluokkia on myös muutettu. Tähänastisten tuloluokkien ( euroa, euroa, euroa ja yli euroa bruttona kuukaudessa) lisäksi uudessa taloudellisia sidonnaisuuksia koskevassa ilmoituksessa on tuloluokka jäsenten toiminnalle, josta saatavat kuukausitulot ovat euron välillä. Kuukausitulojen ollessa yli euroa bruttona jäsenen on ilmoitettava summa pyöristettynä lähimpään euroon. Puhemiehistö hyväksyy uuden ilmoituslomakkeen ja tiedottaa jäsenille uuden lomakkeen käyttöönoton yksityiskohdista. 20

23

24 Moninaisuudessaan yhtenäinen 4 L FI Conception & Design : IDEA Unit Print : Printing Unit DG ITEC, EDIT Directorate Photos European Union, EP