MALLINNUS KUINKA TEHDÄ TYÖPAJA TEATTERIESITYKSESTÄ?

Transkriptio

1 MALLINNUS KUINKA TEHDÄ TYÖPAJA TEATTERIESITYKSESTÄ? Esimerkkitapauksena Tampereen Työväen Teatterin Tyynymiesesitykseen toteutettu työpajakokonaisuus Taiteen vapaus ja vastuu Teatterityöpaja nuorille aikuisille Tampereen yliopisto Tutkivan teatterityön keskus Ylös Ammattiteattereiden yleisötyön kehittäminen Arttu Haapalainen

2 1 TAUSTAA Tässä mallinnuksessa käsitellään yhtä yleisintä yleisötyön muodoista; teatterin ohjelmistossa olevaan esitykseen liittyvän teatterityöpajan tekemistä. Työpajan tekemistä puretaan yleisellä tasolla ja tapausesimerkkinä käytetään Tampereen Työväen Teatteriin keväällä 2009 toteutettua työpajakokonaisuutta Tyynymies Taiteen vapaus ja vastuu Teatterityöpaja nuorille aikuisille. Soveltavasta teatterista ja yleisötyöstä on suomen kielellä saatavilla vielä kovin vähän kirjallisuutta. Esitykseen liittyvien työpajojen tekemiseen opastavaa materiaalia etsiville ja ruotsin kieltä taitaville - voin suositella Jeanette Roos Sjöbergin kirjaa I gränslandet mellan scen och publik sekä Kulturösterbottenin Publikarbete-hankkeen verkkosivuilta löytyviä tekstejä. Tyynymiestyöpajakokonaisuudessa halusin käyttää prosessidraaman työtapoja. Työpajojen suunnittelussa käytin apuna Allan Owensin ja Keith Barberin kirjoja Draama toimii ja Draamasuunnistus. Tyynymies (Pillowman) on Martin McDonaghin vuonna 2003 kirjoittama palkittu näytelmä, joka käsittelee erittäin mustalla huumorilla taiteen vapauden ja vastuun kysymyksiä. TTT:lle Tyynymiehen ohjasi Mikko Kanninen keväällä Esityksellä oli K-16-ikäraja ja varoitusteksti: Näytelmän tapahtumat ja tarinat saattavat aiheuttaa ahdistusta. 1

3 Työpajoissa tutkittiin seuraavia taiteen vapauden ja vastuun kysymyksiä: Voiko/saako taiteen sisältöä rajoittaa? Saako taiteessa käsitellä mitä aiheita tahansa, millä keinoin tahansa? Saako väkivaltaa/pahuutta/ihmishirviöitä kuvata taiteessa? Voiko taiteella olla turmeleva vaikutus? Materiaalina työpajoissa käytettiin osallistujien omia kokemuksia sekä ajankohtaisia esimerkkejä rajoja rikkovasta taiteesta. Työpajojen tavoitteena oli käsitellä esityksen teemoja, syventää esityskokemusta, kannustaa omiin tulkintoihin ja herättää kiinnostusta teatteria kohtaan. Työpajakokonaisuus koostui kolmesta osasta: 1) Esityöskentely (kesto n. 1,5 2 h) = Toiminnallisia harjoituksia ja keskustelua teemaan liittyen 2) Tyynymies-esitys Tampereen Työväen Teatterissa 3) Jälkityöskentely (kesto n. 1,5 2 h) = Esityskokemuksen purkamista, toiminnallisia harjoituksia sekä keskustelua teemaan liittyen Työpajaosuudet olivat ryhmille ilmaisia. Työpajoihin osallistuminen edellytti sitä, että ryhmä tulee TTT:lle katsomaan Tyynymies-esityksen. Työpajakokonaisuuteen osallistui neljä koulua: Hatanpään lukio, Tampereen ammattiopiston maahanmuuttajakoulutus, Parkanon lukio ja Tampereen lyseon lukio. Yhteensä työpajoihin osallistui n. 100 nuorta aikuista. 2

4 2 PROSESSI Näin Tyynymies-esityksestä syntyi teatterillinen työpaja: 1. Idean synty Idea syntyi helmikuussa 2009 yhdessä projektipäällikkö Niina Torkon kanssa TTT:n tulevaa ohjelmistoa tarkasteltaessa. Tyynymies tuntui kiinnostavalta ja haastavalta esitykseltä, jonka sisältö mahdollistaisi työskentelyn soveltavan teatterin keinoin. 2. Keskustelut TTT:n kanssa Ehdotin Tyynymiehen ottamista TTT:n kevään 2009 yleisötyön lähtökohdaksi myynti- ja markkinointijohtaja Reijo Tallgrénille. Hän innostui ajatuksesta ja hyväksytti sen johtaja Riku Suokkaalla. 3. Läpimenon seuraaminen Kävin katsomassa Tyynymiehen läpimenon ja innostuin entisestään. Esityksessä oli paljon purtavaa, mikä on aina hedelmällinen lähtökohta jatkotyöskentelylle. 4. Keskustelut ohjaajan kanssa Hyväksytin ideani esityksen ohjaajalla, Mikko Kannisella. Pohdimme yhdessä hänen kanssaan erilaisia mahdollisia lähestymistapoja, joita voisin käyttää. 5. Tekstiin perehtyminen Esitykseen pohjaavaa työpajaa suunnitellessa on tärkeää analysoida näytelmää ja perehtyä sen maailmaan huolella. 3

5 6. Teeman kirkastuminen Tärkeimmäksi teemaksi analyysissäni nousi taiteen vapauden ja vastuun kysymys. Onko taiteessa kaikki sallittua? Voiko taidetta rajoittaa? Aihe on ajankohtainen; lähimuistissa ovat mm. Muhammed-pilapiirroskohu ja nettipedofiliaa tutkinut Neitsythuorakirkko-teos. 7. Kohderyhmän valinta Esitystä markkinoitiin nuorille aikuisille suunnattuna ja sillä oli K-16-ikäraja. Nuoret aikuiset tuntuivat myös minusta sopivalta kohderyhmältä työlleni. Nuorille aikuisille on teattereissa kovin vähän tarjontaa ja tuntui tärkeältä saada heitäkin kiinnostumaan teatterista, nyt kun sopiva teos oli käsillä. 8. Tavoitteiden valitseminen ja alustava työpajan rungon luonnostelu Laadin työpajakokonaisuudelle tavoitteet ja alustavan käsikirjoituksen. 9. Idean tarkistuttaminen Esittelin ideani TTT:lle, Mikko Kanniselle ja Ylös-hankkeen projektipäällikkö Niina Torkolle ja sain kaikilta kannustavaa palautetta. 10. Markkinointimateriaalin laatiminen + tarkistuttaminen Laadin työpajasta mainoksen ja tarkistutin sen TTT:llä ja Niina Torkolla. 11. Ryhmien hankkiminen Suuntasin markkinoinnin Tampereen ja lähiseudun lukioille sekä ammattiopistoille. Työpajaosuus oli ryhmille ilmainen. Työpajoihin osallistuminen edellytti sitä, että ryhmä tulee TTT:lle katsomaan esityksen. Työpaja herätti 4

6 paljon kiinnostusta. Kiinnostuneita ryhmiä olisi ollut paljon enemmän kuin mitä aikataulujen puitteissa pystyttiin mukaan toimintaan ottamaan. 12. Työpajan tarkan sisällön laatiminen Työpajan tarkkaa sisältöä laadittaessa oli jo tiedossa, mitkä ryhmät työpajoihin osallistuvat. Mukaan tulisi lukioita sekä maahanmuuttajaryhmä. Päätin laatia maahanmuuttajaryhmälle oman version työpajasta. 13. Työpajojen toteuttaminen Työpajaosuudet toteutettiin huhti-toukokuussa 2009 koulujen omissa tiloissa. 14. Palautteen kerääminen Palautetta kerättiin kaikilta osallistujilta heti jälkityöpajan jälkeen kirjallisesti. 15. Osallistujien haastatteleminen Jälkikäteen haastateltiin yhtä työpajaan osallistunutta oppilasta ja yhtä työpajaan osallistunutta opettajaa. Osallistujilta saatu palaute on ensiarvoisen tärkeää tulevan toiminnan suunnittelun kannalta. 16. Reflektointi Työskentelyn arvioiminen sekä opin ja kokemusten kirjaaminen ylös. 5

7 3 TYYNYMIES-TYÖPAJAN TAVOITTEET herättää nuorissa aikuisissa kiinnostusta teatteria kohtaan käsitellä haastavaa teemaa taiteen vapauden ja vastuun kysymystä syventää esityskokemusta kannustaa katsojaa omiin tulkintoihin näytelmästä ja sen teemasta 4 LÄHTÖKOHDISTA Lähtökohta yleisötyössä ja soveltavassa teatterissa on: Avata ja laajentaa osallitujien kokemusta esityksestä, kannustaa heitä omiin tulkintoihin, ei selittää, opettaa tai antaa valmiita vastauksia. Esityksestä työpajaa tehtäessä on vaarana se, että ohjaaja kertoo työpajassa osallistujille totuuden esityksestä. Työpajaan valikoitunut teema, taiteen vapaus ja vastuu, on monimutkainen filosofinen kysymys, johon ei ole olemassa yhtä oikeaa vastausta. Tavoitteenani oli säilyttää työpajoissa tämä moniäänisyys. 6

8 5 TYÖPAJAN KAAVA Teatteriesitystä ja sen teemaa käsittelevässä työpajassa voidaan käyttää esimerkiksi seuraavanlaista, Tyynymies-työpajaa varten kehittäämäni mallia: ESITYÖPAJAN KAAVA Esityöpajan tavoite oli herättää kiinnostus valittua esitystä kohtaan sekä käsitellä valittua teemaa. 1. Ohjaajan ja aiheen lyhyt esittely 2. Draamasopimus Sovitaan osallistujien kanssa pelisäännöistä 3. Icebreaker - Lämmittelyharjoitus, jossa jokainen osallistuja kertoo nimensä ja tekee jotain helppoa 4. Aiheen toiminnallinen käsittely aloitetaan mahdollisimman helpoilla ja keskustelevilla harjoituksilla 5. Aiheen toiminnallinen käsittely prosessidraaman keinoin Luodaan yhdessä ryhmän kanssa kuvitteellinen tilanne, jossa kaikki toimivat roolissa yhtä aikaa 6. Loppukeskustelu Käydään läpi miltä tuntui ja mitä ajatuksia heräsi 7. Kotitehtävien jako 7

9 JÄLKITYÖPAJAN KAAVA Jälkityöpajan tavoite oli purkaa esityksen katsomiskokemusta niin, että yhtä tulkintaa ei valita oikeaksi, vaan jokaisen tulkinta teoksesta on yhtä arvokas. Valittua teemaa käsitellään nähdyn teoksen valossa. 1. Ohjaajan ja aiheen lyhyt esittely 2. Draamasopimus Sovitaan osallistujien kanssa pelisäännöistä 3. Icebreaker - Lämmittelyharjoitus, jossa jokainen osallistuja kertoo nimensä ja tekee jotain helppoa 4. Katsomiskokemuksen purkaminen toiminnallisesti 5. Katsomiskokemuksen purkaminen keskustelemalla 6. Koko ryhmän yhteinen lopetusharjoitus 7. Palautteen kerääminen + Tervetuloa Teatteriin! 6 TYYNYMIES-TYÖPAJOJEN SISÄLTÖ Jokainen työpajakerta on aina erilainen. Teatteri-ilmaisun ohjaajan tärkein ammattitaito on mielestäni kyky reagoida tilanteisiin ja aina vastaan tuleviin yllätyksiin/ongelmiin. On tärkeää suunnitella toiminta hyvin etukäteen, mutta vielä tärkeämpää on kyetä olemaan tilanteessa läsnä ja tarvittaessa heittää suunnitelmat menemään. Tässä työpajakokonaisuudessa yllätyksiä tuli mm. maahanmuuttajaryhmän kielitaidon kanssa (en tiennyt etukäteen, että ryhmässä on monia, jotka eivät osaa suomea juuri lainkaan) ja eräässä lukiossa ryhmän koon kanssa (paikalle saapuikin vain 4 lukiolaista). Tärkein ohjenuora on näissä tilanteissa se, että ei jäädä surkuttelemaan tai pusketa väkisin etukäteissuunnitelmaa, vaan hyväksytään tilanne ja tehdään työtä niiden 8

10 ihmisten kanssa, jotka paikalle ovat saapuneet. Toimintaa on joka tapauksessa hyvä muokata tilanteen ja ryhmän mukaan. Kun ohjaajalla on hyvät suunnitelmat on niiden ympärillä myös turvallisempi improvisoida. Tyynymies-esityksen ympärille suunnittelemani työpajat etenivät seuraavasti: ESITYÖPAJA Kahden tunnin työskentely muutama päivä ennen esityksen katsomista. 1. Ohjaajan ja aiheen lyhyt esittely Aluksi esittelin lyhyesti itseni, projektin ja työpajan, sekä kerroin sen, että tulemme sekä keskustelemaan, että tekemään toiminnallisia harjoituksia. Sitten kerroin lyhyesti kirjailija Martin McDonaghista sekä kerroin Tyynymies-näytelmän lähtötilanteen (kirjailija on vangittu, koska on kirjoittanut tarinoita, joissa lapsia tapetaan ja nyt joku on ryhtynyt tappamaan lapsia tarinoiden innoittamana, kirjailija on epäilty nro 1) 2. Draamasopimus Sovitaan ryhmän kanssa, että toimitaan seuraavassa hengessä: Työskentely ei vaadi keneltäkään mitään osaamista, ei tarvitse olla hyvä. Tehtävät ovat helppoja ja yksinkertaisia. Ketään ei pakoteta olemaan mukana. Mitä sanotte, voisimmeko yrittää yhdessä ja katsoa mitä tapahtuu? 3. Icebreaker Seistään ringissä, jokainen kertoo vuorollaan oman nimensä ja esittää eleen/reaktion, kun kuulee sanan TAIDE. Muu ryhmä toistaa nimen ja eleen. 9

11 4. Aiheen toiminnallinen käsittely a) Mielipideympyrä Käsitellään aiheeseen liittyviä väittämiä seuraavasti: Jos olet samaa mieltä väitteen kanssa, mene huoneen keskelle. Jos olet eri mieltä väitteen kanssa, mene huoneen seinän lähelle. Kun osallistujat ovat löytäneet oman paikkansa, käydään haastattelemassa jotakuta aiheesta ja keskustellaan ryhmän kanssa. Esimerkkiväittämiä: Taiteella ei saa loukata toisia ihmisiä. Taiteen sisältöä ja aiheita ei saa rajoittaa Taide on hyvä keino nostaa vaikeita asioita yleiseen keskusteluun. Taiteilija on vastuussa teostensa aiheuttamista seurauksista. Taiteen vastaanottaja on vastuussa omista reaktioistaan. b) Hyvä taide/huono taide Jaetaan osallistujat pienryhmiin. Ryhmät saavat tehtäväkseen tehdä kaksi erilaista patsasta. Toinen patsas on hyvä taideteos ja toinen huono taideteos. Patsaassa kaikki ryhmäläiset ovat mukana, liikkumattomina patsaan osina. Katsotaan ryhmien patsaat vuorotellen. Keskustellaan hyvästä ja huonosta taiteesta. 5. Aiheen toiminnallinen käsittely prosessidraaman keinoin Prosessidraamassa luodaan yhdessä ryhmän kanssa kuvitteellinen tilanne, jossa kaikki osallistujat toimivat roolissa yhtä aikaa. Olin valmistellut etukäteen kaksi vaihtoehtoista draamatarinaa, jotka molemmat perustuivat tositapahtumiin. 10

12 Tarina toteutettiin ja elettiin yhdessä oppilaiden kanssa, minä toimin itse roolissa ja annoin ryhmälle matkan varrella erilaisia rooleja ja helppoja tehtäviä. Ryhmästä riippuen minulla oli 2 eri vaihtoehtoista tarinaa, joista esittelen nyt toisen, draamatarinan Inhimilliset korvarenkaat. Draamatarinat eivät suoraan liity Tyynymies-teokseen, mutta kuten Tyynymies-näytelmä, ne käsittelevät taiteen vapauden ja vastuun rajankäyntiä. INHIMILLISET KORVARENKAAT -PROSESSIDRAAMA a) Avajaiset Tarinassa luotiin ensin yhdessä lontoolaisen taidegallerian avajaistilaisuus. Paikalla oli taiteilijoita, kriitikoita, poliitikkoja jne. Kukin osallistuja sai itse päättää onko paikalle saapuva avajaisvieras vai näytteillä oleva patsas eli taideteos. Hetken aikaa vietettiin avajaisia, harrastettiin small talkia, tutustuttiin ihmisiin ja katseltiin ja arvoitiin näyttelyn taideteoksia. Sitten paikalle tulin minä, esittäen kuuluisaa taiteilijaa, Richard Gibsonia, joka esitteli uusimman teoksensa Inhimilliset korvarenkaat. Teoksessani olen pyrkinyt käsittelemään ihmisen ja eläimen eriarvoisuutta nykymaailmassa. Tässä se nyt on, uusin veistokseni, Inhimilliset korvarenkaat! Tämän jälkeen paljastin suurieleisesti teoksen, jota esitti työpajassa tyhjä tuoli. 11

13 Kuten näette, teoksen muodostaa jalustalle asetettu mallinuken pää, jonka kumpaankin korvaan on kiinnitetty korvarenkaaksi aito, kuivattu, kaksikymmenviikkoinen ihmissikiö. Älkää huolestuko, sikiöt on hankittu laillisesti lähellä sijaitsevasta lääketieteellisestä laboratoriosta, jossa ne ovat vuosikymmenten ajan palvelleet opetusnäytteinä. Haluan kiinnittää huomiota ihmisen ja eläimen eriarvoisuuteen; hirven päitä, karhun taljoja ja norsun hampaita käytetään yleisesti muistoesineinä, mutta entä syntymättömän ihmisruumin asettaminen näytteille. Sen jälkeen kukin osallistuja keskusteli hetken avajaisroolissaan parin kanssa teoksesta ja sen synnyttämistä tuntemuksista/ajatuksista. Annoin ohjeen, että toinen on teoksen puolesta, toinen vastaan b) Mielenosoitus Teoksesta Inhimilliset korvarenkaat nousi valtava kohu. Osallistujat saivat tehtäväkseen ryhmissä suunnitella mielenosoitus joko teoksen puolesta tai vastaan. Ryhmä sai päättää ovatko he uskovaisia, taideopiskelijoita, huolestuneita perheenäitejä, radikaaleja tai jotain muita. Katsottiin ryhmien mielenosoitukset yksitellen sekä annettiin kaikkien mielenosoitusten olla hetken aikaa käynnissä yhtä aikaa. 12

14 c) Oikeudenkäynti Järjestetään oikeudenkäynti teoksesta. Luodaan yhdessä oikeudenkäyntitilanne. Minä toimin sen tuomarina. Valitaan syytetty (taiteilija), puolustusasianajaja, syyttäjä ja todistaja. Loput osallistujat ovat lautamiehiä. Syyttäjä lukee syytteet: 1) julkisen häiriön aiheuttaminen 2) vallitsevien moraalikäsitysten loukkaaminen, siveellisen närkästyksen herättäminen ja yleisten eettisten tuntojen vastaisuus. Tuomari käy aiempiin oikeudenkäynteihin viitaten läpi eräitä tärkeitä taiteen tuomittavuuden perusteita sekä toisaalta taidetta moraalisesti ylentäviä seikkoja. Esitetään syytteet, kuulustellaan syytettyä sekä kuunnellaan puolustuksen puheenvuoro. Syyttäjä esittää rangaistusvaatimuksensa. Tämän jälkeen jury keskustelee hetken tapauksesta. Jury äänestää onko taiteilija syyllinen vai syytön. Tuomari julistaa tuomion. Osassa työpajoista taiteilija vapautettiin, osassa hänet tuomittiin sakkoihin. Tämän jälkeen lopetettiin prosessidraama ja riisuttiin symbolisesti siinä käytetyt roolit. 6. Loppukeskustelu Keskusteltiin siitä mitä on koettu tällä kerralla. Keskusteltiin taiteen rajoista ja työpajatyöskentelyssä syntyneistä ajatuksista ja tuntemuksista. Annoin 13

15 osallistujille kotitehtäväksi lukea Helsingin Sanomien artikkelin Missä kulkee taiteen raja sekä tutustua Tyynymiehen käsiohjelmaan. Olin myös kopioinut ryhmälle lyhyen katkelman Tyynymiehen käsikirjoituksesta ja annoin ryhmälle siihen liittyvän tehtävän. JÄLKITYÖPAJA Kahden tunnin työskentely, muutama päivä esityksen jälkeen 1. Ohjaajan ja aiheen lyhyt esittely 2. Draamasopimus Sovitaan osallistujien kanssa pelisäännöistä 3. Icebreaker Lämmittelyharjoitus, jossa jokainen osallistuja kertoo nimensä ja näyttää patsaana Tyynymiehestä mieleen tulevan asian / kohtauksen / hahmon. 4. Katsomiskokemuksen purkaminen toiminnallisesti a) Oma tuntemus patsaana Jaetaan ryhmä pareiksi. Vuoronperään kukin muovaa paristaan patsaan, joka kuvaa omaa tuntemusta Tyynymies esityksestä. Katsotaan patsaat yhdessä. b) TV-mainos Tehdään pienryhmissä lyhyet TV-mainokset Tyynymies-esityksestä. Katsotaan mainokset. 14

16 c) Taiteen rajoitukset Pienryhmät saavat tehtäväkseen laatia kolmen kohdan julistuksen siitä, miten taiteen vapauden ja rajoittamisen ongelma tulisi ratkaista. Ryhmä saa päättää millä tavalla esittää julistuksensa. Katsotaan julistukset ja keskustellaan niistä. 5. Katsomiskokemuksen purkaminen keskustelemalla Keskustellaan Tyynymies-esityksestä ja sen herättämistä tuntemuksista. Korostin sitä, että ei ole olemassa oikeata tai väärää tapaa tulkita teosta ja jokaisella on oikeus omaan tulkintaansa. Tässä joitain kysymyksiä, joita käsittelimme: Mitä ajatuksia ja tunteita esitys herätti? Mitä ajatuksia heräsi kysymyksestä Missä kulkee taiteen raja? Mitä muita asioita teos mielestäsi käsitteli? Mitä kysymyksiä heräsi? Mikä jäi ihmetyttämään? Mikä oli teoksen sanoma? Oliko kyseessä hyvä taideteos? 6. Haluan nähdä! - Koko ryhmän yhteinen lopetusharjoitus Yksi kerrallaan jokainen saa olla taiteilija. Muut seisovat rivissä taiteilijan edessä. Taiteilija saa päättää, mitä haluaa nähdä. Hän sanoo esim. Haluan nähdä pyöräileviä lapsia!. Muut ryhtyvät välittömästi esittämään pyöräileviä lapsia hetkeksi aikaa. 7. Palautteen kerääminen + Tervetuloa Teatteriin! Ryhmä antaa kirjallisen palautteen työpajakokonaisuudesta nimettömänä. Kiitän ryhmää ja toivotan heidät tervetulleeksi teatteriin ja työpajoihin jatkossakin. 15

17 7 REFLEKTOINTI Vaikean ja haastavan teeman ja esityksen käsittely oli hedelmällistä sekä hankkeen, että koulujen näkökulmasta. Moni opettaja oli sitä mieltä, että ei olisi vienyt oppilaitaan katsomaan Tyynymies-esitystä, jos työpajakokonaisuus ei olisi tullut kaupan päälle, koska esitys on niin rankka ja ahdistavakin. Opettajat olivat hyvin tyytyväisiä siihen, että työpajassa käsiteltiin vaikeita asioita ja oppilaat innostuivat pohtimaan hyvinkin filosofisesti taiteeseen liittyviä kysymyksiä. Osallistujilta kerättiin kirjallinen palaute, jonka yleissävy oli hyvin kiittävä. Palautelomakkeessa pyydettiin antamaan arvosana asteikolla 1-5 sekä työpajakokonaisuudelle, että Tyynymies-esitykselle. Molemmat saivat arvosanakeskiarvokseen 4,1. Jokaisessa osallistuneessa koulussa yhteyshenkilöinä toimineet opettajat toivoivat yhteistyön jatkumista Ylöshankkeen kanssa. Yhtenä tavoittena oli saada nuoria aikuisia kiinnostumaan teatterista. Moni toimintaan osallistunut nuori kertoo palautteessaan, ettei ole aikaisemmin käynyt teatterissa, eikä ole aikaisemmin ollut kiinnostunut teatterista, mutta tämän työpajakokonaisuuden jälkeen uskoo menevänsä teatteriin uudestaan lähitulevaisuudessa. Erityisen selvästi tämä näkyi toimintaan osallistuneen maahanmuuttajaryhmän palautteessa. Heidän palautteissaan toistuvat seuraavankaltaiset kommentit: Nyt on helpompi mennä teatteriin., En enää pelkää teatteriin menemistä., En enää pelkää, etten ymmärrä teatteria tai suomen kieltä. 16

18 Koulut ovat erittäin kiinnostuneita osallistumaan tämänkaltaiseen toimintaan. Haasteena on aikataulujen tiukkuus kouluissa, sekä taloudelliset resurssit. Toimintaan osallistujilta opettajilta saamani palautteen mukaan osallistuminen vaatii asiasta innostuneen opettajan. Jos sellainen opettaja on, niin kyllä yhteistyö saadaan järjestettyä. Innostunut opettaja on myös hyvä apu itse työpajatyöskentelyssä. Oppilaat kokevat työskentelyn mielekkääksi, mukavaksi vaihteluksi normaaliin koulutyöhön ja arvostavat sitä, että heidän mielipiteitänsä aidosti kuunnellaan. 8 KÄYTETTÄVYYS / SOVELLETTAVUUS Esityöskentely, esityksen katsominen ja jälkityöskentely muodostavat hyvän kokonaisuuden, jolle on kysyntää kouluissa. Toimintaan osallistuneiden koulujen mukaan työpajatoiminta voisi olla myös maksullista. Esityöpajan ja jälkityöpajan kaavaa soveltaen on mahdollista toteuttaa vastaavanlainen työpajakokonaisuus mistä tahansa teatteriesityksestä. Tämänkaltainen työpajakokonaisuus on suhteellisen edullinen ja helppo tapa saada teatterille uusia katsojia valitusta kohderyhmästä. Tämänkaltaisen työpajan tekemiseen riittää yksi soveltavan teatterin osaaja, joka perehtyy esitykseen ja suunnittelee, markkinoi ja toteuttaa työpajan. Teatterin kanssa on hyvä neuvotella ja tarkastaa kaikki toiminnan suuret linjaukset. Teatteri voi halutessaan toki resurssoida työpajatoimintaan myös enemmän rahaa ja työpanosta. 17

19 Tärkeää on, että työskentelyn pohjaksi valittua esitystä ja teemaa käsitellään työpajoissa hedelmällisesti, luovasti ja osallistujia kuuntelevasti. Tarkoitus ei ole itse julistaa totuutta teemasta vaan kuunnella osallistujien mielipiteitä. Esityksiin liittyvälle työpajatoiminnalle on kysyntää, se on edullista tuottaa ja Suomesta löytyy paljon soveltavan teatterin osaajia. 9 TAUSTATIETOA YLÖS-HANKKEESTA Tampereen yliopiston Tutkivan teatterityön keskuksen YLÖS ammattiteattereiden yleisötyön kehittäminen - hankkeen tavoitteena on kasvattaa tietämystä yleisötyöstä ja soveltavasta teatterista, antaa teattereille uusia tapoja olla vuorovaikutuksessa ihmisten kanssa sekä synnyttää soveltavan teatterin alalle uutta yritystoimintaa. YLÖS-hankkeen pilottiprojekteissa Lahden kaupunginteatterissa, Rauman Kaupunginteatterissa ja Tampereen Työväen Teatterissa luodaan malleja soveltavan teatterin yritystoiminnalle ja testataan yleisötyön menetelmien toimivuutta ammattiteattereissa. Soveltavan teatterin ja yleisötyön palveluiden mallinnus on tärkeä osa pilottiprojekteja. Mallinnuksissa kirjoitetaan toteutetut kokonaisuudet auki yleispäteviksi ja yleistajuisiksi malleiksi, joita on mahdollista enemmän tai vähemmän soveltaen ottaa käyttöön maanlaajuisesti. YLÖS-hankkeen päärahoittajat ovat Opetusministeriön valtakunnallinen Euroopan sosiaalirahasto-ohjelma "Luovien alojen yritystoiminnan kasvun ja kansainvälistymisen kehittämisohjelma", sekä luovan talouden kehittämishanke Luova Tampere. 18