MALLINNUS TEATTERILLINEN TYÖPAJA TYÖHYVINVOINNIN EDISTÄJÄNÄ

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "MALLINNUS TEATTERILLINEN TYÖPAJA TYÖHYVINVOINNIN EDISTÄJÄNÄ"

Transkriptio

1 MALLINNUS TEATTERILLINEN TYÖPAJA TYÖHYVINVOINNIN EDISTÄJÄNÄ Esimerkkitapauksena Ylös-hankkeen Tampereen Työväen Teatterin pilottiprojektissa toteutetut teatterityöpajat yritystiimeille ja työyhteisöille Tampereen yliopisto Tutkivan teatterityön keskus Ylös Ammattiteattereiden yleisötyön kehittäminen Heidi Ruotsalainen

2 1 TAUSTAA Tässä mallinnuksessa käsitellään Ylös-hankkeen Tampereen Työväen Teatterin pilottiprojektissa syksyllä 2010 järjestettyjä kertaluonteisia yritystiimeille ja työyhteisöille toteutettuja työpajoja. Työpajat saivat innoituksensa TTT:n esityksistä Harmonia ja Huolimattomat sekä Ylös-hankkeen Tampereen Työväen Teatterin pilottiprojektin toteuttamasta kummiyritystoiminnasta Tredea Oy:n kanssa. Toteutin työpajat osana työharjoitteluani Tampereen Työväen Teatterissa. Työpajojen suunittelussa tein yhteistyötä yleisötyöntekijä Arttu Haapalaisen kanssa. Suunnittelun apuna käytettiin Michael Rohdin kirjaa Theatre for Community, Conflict & Dialoque. Työpajat olivat kertaluonteisia, kestoltaan 2-4 tuntia ja osallistujilleen ilmaisia. Osallistuvat työyhteisöt olivat markkinointikirjeen innoittamina itse ottaneet yhteyttä yleisötyötekijään. Työpajat räätälöitiin kunkin työyhteisön tarpeita vastaaviksi. Työpajoissa tutkittin yhdessä osallistujien kanssa seuraavia kysymyksiä: Mitä työ merkitsee Sinulle? Mikä työssä innostaa? Miten kohdata työelämän haasteet? Miten voimme edistää toinen toistemme työhyvinvointia? 1

3 Työpajoissa halusin kokeilla forumteatterin soveltamista työhyvinvointi-aiheen käsittelyssä. Materiaalina työpajoissa käytettiin osallistujien omia kokemuksia, ajatuksia ja näkökulmia. Työpajan tavoitteena oli antaa työyhteisölle yhteinen jaettu kokemus siitä, millaisena he näkevät ja tuntevat oman työnsä ja työpaikkansa sekä siitä, miten työhyvinvointia voitaisiin edistää. Yhtenä tavoitteena oli myös herättää kiinnostusta soveltavan teatterin toiminnalliseen työtapaan tutkia ja käsitellä asioita. 2 PROSESSI TTT:n yleisötyöprojektista vastanneella Arttu Haapalaisella oli työpajasta jo valmis perusidea, jonka hän esitteli minulle. Alkuperäinen ajatus oli hyödyntää Haapalaisen ja Riku Laakkosen työpajasuunnitelmia ja kokemuksia Tredea Oy:n kanssa tehdystä pitkäkestoisesta Työhyvinvointia teatterin keinoin - yhteistyöstä. Yhdessä lähdimme suunnittelemaan työpajalle tarkempaa runkoa ja tarkempia tavoitteita. Suunnittelun aikana kertaluonteisille työpajoille löytyi oma mallinsa ja niistä tuli oma, lyhytkestoinen kokonaisuutensa, joka ei ollut vain miniversio Tredeassa toteutetusta pidemmästä toiminnasta. Tavoitteenamme oli luoda työyhteisöille ja yritystiimeille tilaisuus, jossa he yhdessä pääsevät jakamaan tuntemuksiaan ja ajatuksiaan omasta työstä soveltavan teatterin keinoin ns. teatterillisessa työnohjauksessa. Laadittuamme markkinointikirjeen otin yhteyttä puhelimitse tai sähköpostitse aiemmin Ylös-hankkeesta kiinnostuneisiin, sekä TTT:llä järjestettyyn Työhyvinvointia teatterin keinoin seminaariin osallistuneisiin työpaikkoihin ja yrityksiin. Hajonta työpaikoissa, joille työpajaa markkinoitiin, oli suuri: Yrityksiä oli pienistä isoihin ja eri alat olivat hyvin monipuolisesti edustettuina. 2

4 Suurin osa työpaikoista, jotka halusivat lopulta osallistua työpajaan, olivat sosiaali-ja terveysalalta. Tavoitteena oli saada 3-5 työyhteisöä osallistumaan. Työpajoja toteutettiin suuresta kysynnästä johtuen kuitenkin seitsemän. Osallistuneet työyhteisöt olivat UPM, Tampereen kaupungin kehitysvammapalveluiden yksiköt Puuvilla ja Pellava, Tampereen kaupungin kehitysvammapalveluiden yksikkö Tuomikallio, Tampereen kaupungin Kulttuuripaja, Tampereen kaupungin koulukuraattorit, Silta-Valmennusyhdistys ry. ja Tampereen kaupungin perheoikeudelliset palvelut / Lastenvalvojat. Kävin jokaisen työpajaan osallistuvan työyhteisön yhteyshenkilön kanssa henkilökohtaisen puhelin- tai sähköpostikeskustelun, jossa kartoitin heidän tarpeitaan ja toiveitaan, sovimme tapaamiskerran ajankohdan, työpajan keston, osallistujien määrän sekä vastasin heitä askarruttaviin kysymyksiin, kuten Mitä siellä sitten oikeen tehdään? Onko joskus jotkut menneet enemmän rikki tämmöisen jälkeen? Kuvailin heille työtapoja, joita tulisin käyttämään ja korostin, että käsiteltävät aiheet ja teemat ovat niitä, joita osallistujat haluavat itse nostaa esille. Työpajan kertaluonteisuus ja kesto nousivat näissä keskusteluissa myös esille suhteessa sisältöön ja tavoitteisiin. Työpajat toteutettiin välisenä aikana Tutkivan teatterityön keskuksen tiloissa tai työyhteisön omalla työpaikalla. Palaute osallistujilta kerättiin nimettömästi sähköisellä lomakkeella työpajaan osallistumisen jälkeen. 3

5 3 TAVOITTEET osallistujien työhyvinvoinnin tukeminen tiimihengen kehittäminen työpaikan haastaviakin teemojen toiminnallinen käsitteleminen nostaa esille työhyvinvointia tukevat tekijät ja voimavarat ja mahdolliset työpahoinvointia aiheuttavat tekijät ja uhat käsitellä ilmitulleita tekijöitä ratkaisukeskeisesti kannustaa osallistujia moniäänisyyteen ja omien ajatusten sekä kokemusten jakamiseen antaa osallistujille positiivinen kokemus soveltavan teatterin toiminnallisista työtavoista 4 LÄHTÖKOHDISTA Lähtökohtana työpajoissa oli käsitellä työpaikan arkeen, unelmiin ja haasteisiin liittyviä teemoja sekä yksilöllisellä, että yleisellä tasolla ja mahdollistaa samalla mukava yhdessäolon hetki. Käsiteltävät aiheet ja teemat olivat vakavia ja oikeita, mutta niitä käsiteltiin leikillisesti ja fiktiivisesti. 4

6 5 TYÖPAJAN KAAVA Työhyvinvointia ja työn merkitystä käsittelevässä yhden tapaamiskerran työpajassa voidaan käyttää esimerkiksi seuraavanlaista kaavaa: 1. Aloitus ohjaajan, työpajan ja osallistujien esittely sekä draamasopimus 2. Lämmittely helppoja ryhmädynaamisia harjoitteita 3. Virittäytyminen lyhyin toiminnallisin harjoittein lähestytään aihetta 4. Käsittely aihetta käsitellään toiminnallisesti ja se päätyy fiktiossa tapahtuvaan kohtaustyöskentelyyn (esim. forum-teatterin kaavalla ) 5. Kiinnitys lyhyin harjoittein kiinnitetään esille nouseita teemoja oman työyhteisön arkeen 6. Lopetus käydään sekä keskustellen, että toiminnallisesti läpi miltä toiminta tuntui ja mitä ajatuksia heräsi 5

7 6 TYÖPAJOJEN SISÄLTÖ Työpajojen kesto vaihteli 2,5 tunnista 4 tuntiin. Pääpaino oli asian käsittelyssä. Ryhmästä ja työpajan kestosta riippuen muiden osioiden painotus vaihteli ryhmäkohtaisesti. On tärkeää, että toiminta on suunniteltu hyvin etukäteen, mutta suunnitelmista on uskallettava antaa periksi ja yrittää vastata niihin tarpeisiin, joita kulloinkin ryhmästä nousee esille. Tämä vaatii läsnäoloa, herkkyyttä lukea tilannetta ja rohkeutta luottaa omaan työkalupakkiinsa. Tässä työpajakokonaisuudessa yllätyksiä tuli mm. kun yhteen työpajaan saapui paikalle vain 2 osallistujaa sovitun 10 osallistujan sijasta. Tapaamiskerran alussa totesin, että se mitä olin suunnitellut ei sellaisenaan tule toimimaan, mutta päätin, että lähdetään silti rohkeasti yhdessä katsomaan mitä tapahtuu. Kun ryhmässä on vain kaksi osallistujaa, ohjaajasta tulee tavallaan yksi osallistujista. Jokainen työpaja oli erilainen ja tapaamiskerralla esille nousseet teemat olivat aina ryhmäkohtaisia. Esiin nousseisiin haasteisiin oli vastattava mahdollisimman sopivin keinoin. Jokaisessa työpajassa tein ainakin pieniä variointeja ja hienosäätöjä alkuperäisiin suunnitelmiin nähden. Työpajoissa käsiteltyjä aiheita olivat mm. työntekijän ja esimiehen suhde sekä siihen liittyvät molemminpuoliset haasteet, töiden kasaantuminen ja liian tiukat resurssit, jolloin työn luonne asiakaspalvelutyössäkin saa liukuhihnamaisen piirteen. Asiakkaan, omaisten ja oman työyhteisön jäsenten kohtaaminen nousi esille monipuolisesti painopisteen ja näkökulman vaihdellessa työyhteisön mukaan. Eräässä työpajassa osallistujat laativat manifestin työntekijän 6

8 oikeuksista. Myös omaa roolia ja ammatti-identiteettiä pohdittiin samoin kuin sitä mikä omassa työssä antaa iloa ja auttaa jaksamaan. Työpajoissa mietittiin myös sitä, mitkä ovat kunkin omat vahvuudet ja koska viimeksi sanoin itselleni hyvähyvä-hyvä. 1. ALOITUS a) Ohjaajan ja työpajan esittely Aluksi toivotin osallistujat tervetulleiksi Työhyvinvointia teatterin keinoin työpajaan ja esittelin itseni, projektin sekä avasin yleisötyön käsitettä. Kerroin yleisesti työtavoista, joita tulisimme käyttämään. b) Ryhmän esittely Jokainen osallistuja sai vapaasti kertoa itsestään, tavoitteistaan, odotuksistaan, toiveistaan sekä omasta työstään. Kirjasin esittelyt muutamalla sanalla ylös. Ryhmän esittelyssä nousi esille mm. näyttelemisen pelkoa ja traumaattisia koulunäytelmäkokemuksia, sekä jännitystä siitä, että työpajassa tullaan mahdollisesti liikkumaan henkilökohtaisissa asioissa ja intiimeissä työhön liittyvissä kokemuksissa. c) Draamasopimus Draamasopimuksessa painottui ryhmästä riippuen eri asiat. Draamasopimus oli useimmiten seuraavankaltainen ohjaajan kysymys ryhmälle: Työskentely perustuu osallistujien vapaaseen tahtoon osallistua, jakaa ajatuksiaan, mielipiteitään ja tuntemuksiaan. En tule pakottamaan tekemään, käsittelemään, kommentoimaan mitään sellaista, jota ette halua. Teidän ryhmällänne on oikeus ja valta tuoda käsittelyyn ne aiheet, jotka tänään tuntuvat merkityksellisiltä. Se mitä sanotte tai teette on aina lähtökohtaisesti oikein. Keneltäkään ei vaadita mitään osaamista eikä täällä tarvitse edes olla hyvä. Se mitä teette riittää! Yleisötyöntekijän tehtävä on asettua ryhmän 7

9 palvelukseen. Se mitä tänään täällä nousee esille on luottamuksellista. Onko tämä teille ok? Voidaanko kokeilla? 2. LÄMMITTELY Tilanteesta riippuen käytin 1-3 seuraavista harjoitteista. a) Pommi ja kilpi Harjoitteessa saadaan koko ryhmä liikkeelle tilaan ja toisiin orientoitumalla. Harjoite on ryhmädynaaminen, kaikki toimivat samanaikaisesti ja jokainen toimii itsenäisesti, mutta kukaan ei ole erityisesti katseen kohteena. b) Kolme kantapäätä Ryhmädynaaminen harjoite, jossa osallistujat sanattomasti ratkaisevat kuinka muodostaa ohjaajan määreiden mukaisia ryhmiä. c) Ryhmäytykää silmienne perusteella! Ryhmädynaaminen harjoite, jossa osallistujat sanattomasti ratkaisevat kuinka muodostaa ohjaajan määreiden mukaisia ryhmiä. Jokainen tekee oman valintansa ja jokaisen valinta on oikea. Ohjaaja haastattelee muutamilta ryhmäytymisen perusteluita. d) Cocktail-kutsut Harjoitteen tavoitteena on madaltaa kynnystä näyttelemiseen. Jokainen osallistuja ottaa itselleen kevyen roolin (oma 2. etunimi + äidin tyttö nimi + oma lapsuuden haaveammatti). Arvottu pelikortti antaa roolille statuksen. Fiktiiviset henkilöt tapaavat cocktail-kutsuilla ja kertovat toisilleen, miten päivä on sujunut. Ohjaaja toimii kutsujen emännän roolissa. 8

10 e) Oma nimi ja työhön liittyvä liike+ ääni Seistään ringissä, jokainen kertoo vuorollaan oman nimensä ja esittää liikeen ja äänen. Muu ryhmä toistaa nimen ja eleen. Jatkotyöstö: simuloidaan kuvitteelinen työpaikka, jossa kaikki toimivat yhtäaikaisesti toistaen omaa liikettään ja ääntään. f) Viestiketju Osallistujat seisovat ringissä ja lähettävät valitsemalleen henkilölleen viestinä A) Vastauksen kysymykseen Mikä työnteossa on hienoa? ja toiselle valitsemalleen henkilölle viestinä B) Vastauksen kysymykseen Mikä työnteossa ei ole niin kovin hienoa? Koitetaan saada molemmat viestiketjut pyörimään yhtäaikaa. g) Kone Ryhmän esittelyringissä nousseista teemoista tehdään pienryhmissä kone (esim. luottamuskone), jonka yksi osallistuja aloittaa valitsemallaan liikkeellä ja äänellä ja muut liittyvät koneeseen yksitellen. 3. VIRITTÄYTYMINEN Tilanteesta riippuen käytin 1 2 seuraavista harjoitteista: a) Minun työni liikeellä ja äänellä kerrottuna 1. Jokainen miettii oman toiminnon (liikkeen ja äänen/lauseen), joka kuvaa oman työn arkea. 2. Seistään ringissä ja opetellaan yhdessä sanat ja rytmi Mä joka päivä töitä teen, joka ainoa aamu 9

11 3. Laulua toistetaan ja jokainen esittää ringin keskellä oman duuninsa. b) Puhuvat patsaat / Still kuvat Pienryhmissä valmistellaan patsas tai still-kuva työn arjesta. Jokainen saa sanoa yhden lauseen tai sanan. Patsaista keskustellaan ryhmän kanssa. Jatkotyöstö kone -tekniikalla: Keskustelusta poimitaan merkityksellisiä sanoja lapuille ja ne kiinnitetään seinälle. Sanojen pohjalta muodostetaan koneita. Yksi aloittaa toistuvan liikkeen ja ääneen, ja muut yhtyvät koneeseen yksitellen omalla liikkeellään ja äänellään. c) Grid-nelikenttä Osallistujat kiertelevät vapaasti ja kirjaavat fläppipapereihin annettujen otsikkojen alle, mitä heille tulee omasta työstään mieleen. Fläppien otsikot ovat: Työtaivas, Työhelvetti, Työn ilot mikä sujuu hyvin ja Työn haasteet - mikä on vaikeaa. Pienryhmissä suunnitellaan työtaivaasta ja työhelvetistä still-kuvat tai patsaat. Ne katsotaan kuunnellen patsaiden ajatusääniä. Keskustellaan nähdystä. Pienryhmissä suunnitellaan videoklipit aiheista työn ilot ja työn haasteet. Esitykset katsotaan ja niiden herättämistä tuntemuksista keskustellaan. 10

12 4. KÄSITTELY Tilanteesta riippuen käytin, joko vaihtoehtoa A tai B Vaihtoehto A 1) Tajunnanvirtakirjoitus ja äänimaailmat/ kuunnelmat Jokainen kirjoittaa omalle paperilleen. Osallistujille kerrotaan, että kirjoitettujen tekstien pohjalta tullaan jatkotyöskentelemään, mutta näitä kirjoituksia ei tulla sellaisenaan jakamaan toisille. Kirjoitusten aiheet ovat: 1. Jos työni olisi taivas, millainen se olisi? (Aikaa 3 minuuttia.) 2. Jos työni olisi helvetti, millainen se olisi? (Aikaa 3 minuuttia.) 3. Poimi molemmista kirjoituksista 3 merkittävintä asiaa / sanaa ja kirjoita ne erillisille lapuille, jotka ohjaaja kiinnittää seinälle. Tämän jälkeen keskustellaan lyhyesti syntyneistä tuntemuksista ja ajatuksista. Sitten valmistetaan pienryhmissä taivaasta ja helvetistä äänimaailma tai lyhyt kuunnelma. Kuunnellaan äänimaailmat / kuunnelmat ja keskustellaan kokemuksesta. 2) Mielikuvamatka ja kohtaustyöskentely Jokainen valitsee tilasta paikan ja asennon, jossa on miellyttävä olla. Ohjaaja kertoo, että mielikuvamatka on musiikin pituinen (n. 6 min) Ohjaaja johdattelee mielikuvamatkassa osallistujat turvallisesti miettimään työnsä haasteita mikä kivenä kengässä, sapettaa, aiheuttaa työpahoinvointia? 11

13 Mielikuvamatkan jälkeen jokainen kertoo lyhyesti ringissä omasta matkastaan. Pienryhmissä keskustellaan aiheesta ja suunnitellaan fiktiivinen kohtaus, jommallakummalla seuraavista tavoista: a) Forum-teatterin rakenteella (Kohtaukseen valitaan sorrettu ja sortaja. Tilanne viedään äärimmäisen kärjistettyyn umpikujaan sorretun kannalta. Kohtauksen loppua ei ratkaista vaan kohtaus loppuu kriisipisteessä still-kuvaan.) b) omavalintainen, vapaa esitysmuoto Tämän jälkeen katsotaan ryhmien kohtaukset ja käsitellään niitä. Forum-rakenteisia kohtauksia käsiteltiin useimmiten simultaanisesti, jolloin yleisö ehdotti, miten sorrettu voisi tilanteessa toimia toisin ja kohtauksen näyttelijät kokeilivat ehdotusta käytännössä. Muutaman kerran yleisöstä tuli näyttelijä kohtaukseen sorretun asemaan. Vapaamuotoisia kohtauksia käsiteltiin keskustelemalla sekä lisäämällä kohtauksiin roolihenkilöiden ajatusääniä. Joitakin kohtauksia tehtiin uudelleen muokattuina keskustelun innoittamina. Vaihtoehto B 1) Mielikuvamatka + kirjaus omalle paperille Jokainen valitsee tilasta paikan ja asennon, jossa on miellyttävä olla. Ohjaaja kertoo, että mielikuvamatka on musiikin pituinen (n. 10 min) Ohjaaja johdattelee mielikuvamatkassa osallistujat turvallisesti miettimään onnistumisen kokemuksia työelämästään: mikä tekee minusta hyvän työntekijän, mistä pidän itsessäni työntekijänä jne. 12

14 Ohjaaja johdattelee seuraavaksi osallistujat turvallisesti miettimään työnsä haasteita: Mikä saa sappeni töissä kiehumaan? Mikä työssä tuntuu epäoikeudenmukaiselta / väärältä? Mielikuvamatkan jälkeen kukin kirjoittaa nimettömästi paperille vastauksen kysymykseen: Mikä työssä saa sappesi kiehumaan? Ohjaaja kerää paperit ja kiinnittää ne seinälle. Harjoitetta puretaan keskustelemalla. 2) Forum-teatterikohtaus Pienryhmissä jatketaan keskustelua siitä, mikä työssä sapettaa. Seuraavaksi pienryhmät suunnittelevat fiktiivisen forum-teatterikohtauksen, jossa päähenkilön ongelma on suuri. Kohtaus päättyy still-kuvaan, joka on päähenkilön kannalta mahdollisimman helvetillinen. Kohtaukselle ei suunnitella ratkaisua. Harjoitellaan kohtaus niin, että se on toistettavissa. Esitykset katsotaan ja ohjaaja fasilitoi niitä kysyen yleisöltä mm. seuraavia kysymyksiä: Oliko tilanne uskottava? Kuka oli kohtauksen päähenkilö? Mitä kohtauksessa tapahtui? Mistä kohtaus kertoi? Olisiko päähenkilö voinut toimia toisin? Tämän jälkeen kokeillaan päähenkilöille eri toimintamalleja. Yhtä oikeaa ratkaisua ongelmaan ei tarvitse löytyä. Lopuksi voidaan luoda unelmaloppukuva tilanteesta, jossa ongelma on ratkennut ja kuunnella fiktiivisten henkilöiden ajatusääniä. 13

15 Kohtauksia käsiteltiin useimmiten simultaanisesti, jolloin yleisö ehdotti miten sorrettu voisi toimia toisin ja kohtauksen näyttelijät kokeilivat ehdotusta. Muutaman kerran yleisöstä tuli näyttelijä kohtaukseen sorretun asemaan. 5. KIINNITYS Se, mihin suuntaan työpaja oli edennyt määritteli aina sitä työtapaa, jolla pyrin kiinnittämään työpajassa syntyneen fiktiivisen todellisuuden osallistujien arkitodellisuuteen. Tilanteesta riippuen käytin 1-2 seuraavista harjoitteista: a) Mitä työ merkitsee Sinulle? Osallistujat kirjoittavat vapaasti muutaman minuutin ajan aiheesta Mitä työ merkitsee Sinulle? Ohjaaja kerää tekstit. Osallistujat istuvat ringissä selät vastakkain toisiinsa nojaten. Ohjaaja lukee kirjaukset ääneen. b) Mielipidejanoja ja väittämiä työstä ja sen merkityksestä Yhdessä tehtyjen / ohjaajan keskusteluista poimittujen aiheiden pohjalta kirjataan väitteitä. Ohjaaja lukee väitteen ja osallistujat asettuvat janalle samaa mieltä eri mieltä. Valinnoista keskustellaan. c) Työn ilot Keskustellaan pienryhmissä aiheista Mikä työssäni on merkityksellistä? Mikä työssäni tuntuu hyvältä? Mitkä asiat edistävät työhyvinvointiani? Poimitaan vastauksista ryhmässä 5 10 merkityksellisintä ja kirjoitetaan ne paperille. Suunnitellaan ryhmän pohdinnan pohjalta Kalevalan Sammon kaltainen työn iloja tuottava-kone tai puhuva patsas. Sen jälkeen suunnitellaan kohtaus, jossa joitain valittuja työhyvinvointia tukevia asioita konkretisoidaan. 14

16 Katsotaan ryhmien esitykset. Keskustellaan siitä, mitä nousi esille: Mikä oli tunnistettavaa? Miten esille nousseet teemat asettuvat arkeenne? d) Tulevaisuuden työpäivä Pienryhmissä keskustellaan työelämän arjen pienistä asioista, jotka pitävät yllä työhyvinvointia sekä siitä, miten työhyvinvointia voitaisiin lisätä. Suunnitellaan ryhmässä arkinen unelma tulevaisuuden työpäivästä ja laaditaan siitä kohtaus. e) Keskustelu Käsittelyvaihe päättyi intensiiviseen keskusteluun, joka kiinnittyi arkeen. Keskustelun päätteeksi tehtiin yhdessä patsas tai still-kuva. 6. LOPETUS Tilanteesta riippuen käytin 1-2 seuraavista harjoitteista. a) Sana on vapaa Jokainen sai ringissä kertoa kokemuksiaan työpajasta b) Rentoutus c) Hyvä hyvä selkään taputus Ringissä seisten taputetaan edellä olevan selkää sanoen samalla hyvä-hyvähyvä 15

17 d) Vahvuudet ja voimavarat Jokaisen osallistujan selkään kiinnitetään A4-paperi. Jokainen kirjoittaa kaikkien muiden selkään yhden adjektiivin, joka hänestä tuli mieleen. Lopuksi ryhmä istuu toisiinsa nojaten ringissä ja ohjaaja lukee mitä kunkin selkään on kirjoitettu. 7 REFLEKTOINTI Osallistujilta kerätystä palautteesta käy ilmi, että työpajoissa oli onnistuttu käsittelemään oman työyhteisön asioita ja ongelmakohtia, ja että soveltavan teatterin menetelmät sopivat työhyvinvoinnin edistämiseen. Soveltava teatteri soveltuu hyvin työhyvinvoinnin edistämiseen, koska sen kautta (ja muidenkin osallistavien menetelmien kautta) pääsee paremmin asioiden ytimeen. Näin ollen jokainen pääsee käsittelemään teemaa ryhmässä ja itsekseen, eikä jää sivullisia nuokkujia niin kuin kalvosulkeisissa. (osallistujan palaute) Joku muu vaisumpi työtapa olisi ollut paljon heikompi näiden aiheiden käsittelyyn. (osallistujan palaute) Päivä toi ilmeisiksi pinnalla olevaa kuohuntaa. Auttoi tunnistamaan yhteistä harminaihetta. (osallistujan palaute) Yhden tapaamiskerran työpajassa vahvuutena nähtiin sen toteuttamisen helppous. Yksi tapaamiskerta ei vaadi liikaa, eikä sido liikaa. Yhdenkin tapaamiskerran työpajalla nähtiin kuitenkin olevan vaikutusta: Työpaja nostaa 16

18 työyhteisön yleisiä ja päällimmäisenä olevia asioita esiin ja luo mahdollisuuden hedelmälliselle asioiden käsittelylle. Uudenlainen lähestymistapa ja herättää jälkikäteenkin itselle työn tekemisestä uudenlaisia ajatuksia ja ihmettelyn aiheita. (osallistujan palaute) Asiat menevät eteenpäin hyvällä temmolla, kun ei ole liikaa aikaa. On hyvä tulla työryhmänsä kanssa yhteen ja käsitellä aihetta monelta eri kantilta. Työpaja toimii myös ryhmää tukevana, koska sen aikana voi tutustua toiseen paremmin ja voi löytää toisesta, tutusta työkaverista uutta. (osallistujan palaute) On mahdollisuus heittäytyä, löytää uusia, luovia ongelmanratkaisukeinoja. Itsestä ja tiimistä tuli esille uusia puolia. Yhteistyö sujui niidenkin kanssa, jotka eivät arjessa ole itselle ehkä luontevimpia työpareja. Saimme nauraa, purkaa tunteita, jopa ahdistusta työpaineista. Ulkoapäin ei tullut mitään vaatimuksia. Ohjaajan ohjaus ja hyväksyntä antoi luottamusta ja uskallusta intuitioon. (osallistujan palaute) Käsittelimme oman työn kuormittavia asioita ja voimaa antavia asioita (osallistujan palaute) Kertaluonteiselle toiminnalla nähtiin olevan piristysruiskeen kaltaisia vaikutuksia. Moni osallistuja jäi kaipaamaan jatkotyöpajaa, jossa asioita olisi mahdollista käsitellä syvällisemmin. Yhden kerran tapaaminen nosti esille asioita, mutta työyhteisön harteille jäi vastuu keksiä uusia tapoja jatkaa käsittelyä. 17

19 Kaikella kertaluonteisella on yleensä vähemmän vaikutusta kuin pidempiaikaisella. Joissain asioissa aika loppui kesken, joitain juttuja voisi vielä jatkaa ja tehdä syvällisemmin. (osallistujan palaute) Forumteatterin käyttö lyhyissä, yhden tapaamiskerran työpajoissa siirsi koko työpajan luonnetta hyvin ongelmakeskeiseksi. Osallistujien omien foorumkohtauksien sortaja-sorrettu -tilanteet olivat hyvin moninaisia ja laajoja, joten niiden käsittely oli haastavaa ja jäi usein yleiselle tasolle. Foorumkohtauksista tein myös huomion, että kohtaukset, jotka olivat todellisia tilanteita arjesta ja joissa osallistujat esittivät itse itseään olivat ohjaajalle haastavampia jokeroida kuin selkeästi fiktiiviset kohtaukset. Työpajoissa, joissa käytin forumteatterin kaavaa, vei käsittelyosuus aina suunniteltua enemän aikaa ja vaarana oli että tilanteet jäivät junnaamaan paikoilleen. Jokerointi oli haastavaa. Forumtyöskentelyssä aiheet saivat alkunsa yksityisestä, mutta käsiteltäessä ne muuttuivat hyvinkin yleisiksi. Näiden havaintojen pohjalta annoin seuraavissa työpajoissa ryhmälle mahdollisuuden pienen esityksen valmistamiseen vapaalla tyylillä, ilman forumteatterin rakenteita. Nämä esitykset käsittelivät valittuja teemoja yleisellä ja jopa abstraktilla tasolla, mutta niistä virisi työyhteisölle erittäin hedelmällisiä keskustelun aiheita. Eräs tällainen vapaamuotoinen esitys oli rakennettu shakkilaudalle ja siinä nostettiin esille kuraattorin roolia omassa työkentässä kuraattori oppilas koulu. Työpajassa lastenvalvojien kanssa syntynyt sanaton kohtaus työpaikalla oli erittäin vaikuttava ja avasi syvän keskustelun. Eräässä demossa katsojat olivat asiakkaan roolissa silmät suljettuina jonossa. Se oli kaikille hyvin vaikuttava kokemus ja siitä virisi merkityksellinen keskustelu. Eräässä työyhteisössä työn haasteita ei juurikaan noussut esille ja työpajan painopiste siirtyi työn merkityksen yleisempään tarkasteluun. 18

20 Ohjaajan kannalta antoisimmaksi työpajaksi nousi kestoltaan pisin työpaja, jossa oli yhteensä 4 tuntia työskentelyaikaa ja keskellä tunnin ruokatauko. Tämä tauko antoi ohjaajalle mahdollisuuden rauhassa rakentaa työpajan toinen puolisko ryhmästä nousseiden tarpeiden mukaisiksi. Myös keskustelulle jäi merkittävästi enemmän aikaa kuin 2,5 ja 3 tunnin työpajoissa. Toteutetun kaltaisten työpajojen ohjaamisessa on tärkeää kuunnella ryhmää ja kuljettaa työpajaa osallistujista nousseita tarpeita palveleviksi. Tärkeää on myös mahdollistaa kaikkien työpajaan osallistuvien äänen kuuluminen, sillä ryhmässä on aina verbaalisesti aktiivisempia ja passiivisempia yksilöitä. 8 KÄYTETTÄVYYS / SOVELLETTAVUUS Toteutetun kaltaiselle toiminnalle on paljon tilausta, tarvetta ja mahdollisuuksia. Työpaikoilla on halua ja kiinnostusta panostaa henkilöstön työhyvinvointiin. Soveltavan teatterin menetelmät tuovat mukaan luovutta, hauskuutta ja tasaarvoista, hedelmällistä kohtaamista työyhteisön jäsenten välillä. Haasteena työskentelylle on työpajojen markkinointi. Toiminta on vaikea selittää lyhyesti ihmiselle, jolla ei ole kokemuksia soveltavasta taiteesta. Kun työpaikka on saatu saapumaan työpajaan, osallistujat ovat palautteen valossa kokeneet työskentelyn erittäin antoisaksi. Työpajan toteuttaminen on kokonaistaloudellisesti edullista. Työpajan toteuttamiseen riittää 1-2 soveltavan teatterin osaajaa, jotka suunnittelevat, markkinoivat, kartoittavat osallistuvien työyhteisöjen tarpeita ja toteuttavat työpajan. Toteutukseen tarvitaan riittävän iso tila, jossa osallistujat mahtuvat 19

21 jonkun verran liikkumaan. Hankintoja tämänkaltaisen työpajan toteuttamiseen tarvitaan vähän: valkoista paperia, kyniä, sinitarraa/teippiä ja cd-soitin. Työhyvinvointia tatterin keinoin -työpajoissa on ripaus työnohjauksellista luonnetta, mutta se sopii mm. työyhteisöjen Tyky-päiväksi. Eräs osallistuja totesikin työpajan lopuksi: Tämä päivä on kyllä ollut parempi kuin seinäkiipeily. On ollut hienoa olla oma itsensä omassa työporukassa, eikä ole tarvinut suorittaa mitään. 9 TAUSTATIETOA YLÖS-HANKKEESTA Tampereen yliopiston Tutkivan teatterityön keskuksen YLÖS ammattiteattereiden yleisötyön kehittäminen - hankkeen tavoitteena on kasvattaa tietämystä yleisötyöstä ja soveltavasta teatterista, antaa teattereille uusia tapoja olla vuorovaikutuksessa ihmisten kanssa sekä synnyttää soveltavan teatterin alalle uutta yritystoimintaa. YLÖS-hankkeen pilottiprojekteissa Lahden kaupunginteatterissa, Rauman Kaupunginteatterissa ja Tampereen Työväen Teatterissa luodaan malleja soveltavan teatterin yritystoiminnalle ja testataan yleisötyön menetelmien toimivuutta ammattiteattereissa. Soveltavan teatterin ja yleisötyön palveluiden mallinnus on tärkeä osa pilottiprojekteja. Mallinnuksissa kirjoitetaan toteutetut kokonaisuudet auki yleispäteviksi ja yleistajuisiksi malleiksi, joita on mahdollista enemmän tai vähemmän soveltaen ottaa käyttöön maanlaajuisesti. 20

22 YLÖS-hankkeen päärahoittajat ovat Opetusministeriön valtakunnallinen Euroopan sosiaalirahasto-ohjelma "Luovien alojen yritystoiminnan kasvun ja kansainvälistymisen kehittämisohjelma", sekä luovan talouden kehittämishanke Luova Tampere. 21

LAHDEN KAUPUNGINTEATTERIN PILOTTISEMINAARI. 6.9.2010, Muistiinpanot

LAHDEN KAUPUNGINTEATTERIN PILOTTISEMINAARI. 6.9.2010, Muistiinpanot LAHDEN KAUPUNGINTEATTERIN PILOTTISEMINAARI 6.9.2010, Muistiinpanot Tampereen yliopisto Tutkivan teatterityön keskus Ylös Ammattiteattereiden yleisötyön kehittäminen Anna-Mari Tuovinen 24.11.2010 Lahden

Lisätiedot

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,

Lisätiedot

KOULUTUKSESTA TYÖELÄMÄÄN YHTÄLÄISET MAHDOLLISUUDET MAAHANMUUTTAJILLE PROJEKTI

KOULUTUKSESTA TYÖELÄMÄÄN YHTÄLÄISET MAHDOLLISUUDET MAAHANMUUTTAJILLE PROJEKTI Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia Arja Haapakorpi 23.6.2009 KOULUTUKSESTA TYÖELÄMÄÄN YHTÄLÄISET MAHDOLLISUUDET MAAHANMUUTTAJILLE PROJEKTI OPPIMISVERKOSTOTAPAAMISTEN ARVIOINTIRAPORTTI - Monikulttuurinen

Lisätiedot

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana Helka Pirinen Esimies muutoksen johtajana Talentum Helsinki 2014 Copyright 2014 Talentum Media Oy ja Helka Pirinen Kansi: Ea Söderberg, Hapate Design Sisuksen ulkoasu: Sami Piskonen, Suunnittelutoimisto

Lisätiedot

Päättötyö. PÄÄTTÖTYÖ sisältää teoksen tai teossarjan, sekä portfolion, joka kuvaa työskentelyä ja sen eri vaiheita.

Päättötyö. PÄÄTTÖTYÖ sisältää teoksen tai teossarjan, sekä portfolion, joka kuvaa työskentelyä ja sen eri vaiheita. Päättötyö PÄÄTTÖTYÖ sisältää teoksen tai teossarjan, sekä portfolion, joka kuvaa työskentelyä ja sen eri vaiheita. Päättötyö tehdään itsenäisesti oman idean pohjalta. Työtä tehdään sekä työpajassa että

Lisätiedot

Tutkija Satu-Mari Jansson, TAIKA II -hanke Liite 4

Tutkija Satu-Mari Jansson, TAIKA II -hanke Liite 4 Tutkija Satu-Mari Jansson, TAIKA II -hanke Liite 4 ESIMIESKYSELY 1. Perustietoja TAIKA II-hankkeen alku- ja loppukartoituskyselyn tarkoituksena oli kerätä tietoa projektiin osallistuneiden työyhteisöjen

Lisätiedot

Aasian kieliä ja kulttuureita tutkimassa. Paja

Aasian kieliä ja kulttuureita tutkimassa. Paja Esittäytyminen Helpottaa tulevan päivän kulkua. Oppilaat saavat lyhyesti tietoa päivästä. Ohjaajat ja oppilaat näkevät jatkossa toistensa nimet nimilapuista, ja voivat kutsua toisiaan nimillä. Maalarinteippi,

Lisätiedot

Innostunut oppilaskunta. Koulutus peruskoulun oppilaskuntatoiminnan ohjaajille

Innostunut oppilaskunta. Koulutus peruskoulun oppilaskuntatoiminnan ohjaajille Innostunut oppilaskunta Koulutus peruskoulun oppilaskuntatoiminnan ohjaajille Tervetuloa! 2,5 tuntia Kaksi osiota Vaikuttavat oppilaat Kannustavat aikuiset Teemaan johdattavat videot sekä keskustelu- ja

Lisätiedot

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja Leikkiä oppia liikkua harjoitella syödä nukkua terapia koulu päiväkoti kerho ryhmä haluta inhota tykätä jaksaa ei jaksa Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa,

Lisätiedot

Minea Ahlroth Risto Havunen PUUN JA KUOREN VÄLISSÄ

Minea Ahlroth Risto Havunen PUUN JA KUOREN VÄLISSÄ Minea Ahlroth Risto Havunen PUUN JA KUOREN VÄLISSÄ Talentum Helsinki 2015 Copyright 2015 Talentum Media Oy ja kirjoittajat Kansi, ulkoasu ja kuvitus: Maria Mitrunen 978-952-14-2411-3 978-952-14-2412-0

Lisätiedot

Minä ohjaajana - kokonaisvaltainen ihmiskäsitys

Minä ohjaajana - kokonaisvaltainen ihmiskäsitys Tavoite Harjoitus on tarkoitettu elämäntapamuutosohjaajalle ohjaajan oman ihmiskäsityksen tiedostamiseen. Jokaisella meistä painottuu ihmiskäsityksessä joku puoli: koulutustausta, omat mielenkiinnon kohteet

Lisätiedot

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin.

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin. Yhdessä enemmän Ei jätetä ketään yksin. Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Vapaaehtoistoiminta ja auttaminen tuottavat iloa ja tekevät onnelliseksi Onnelliseksi voit tehdä monella tavalla. Yksi tapa on tulla

Lisätiedot

Aloitusseminaari Monikulttuurinen johtaminen käytäntöön. Kaarina Salonen

Aloitusseminaari Monikulttuurinen johtaminen käytäntöön. Kaarina Salonen Aloitusseminaari 10.5.2011 Monikulttuurinen johtaminen käytäntöön Kaarina Salonen Periaatteet toimintasuunnitelma ja perustehtävä ovat kaikilla lähtökohtana jokin sellainen asia, joka tulisi kehittää toiminnassa

Lisätiedot

YHTEISÖLLISTÄ TYÖHYVINVOINTIA RAKENTAMASSA

YHTEISÖLLISTÄ TYÖHYVINVOINTIA RAKENTAMASSA YHTEISÖLLISTÄ TYÖHYVINVOINTIA RAKENTAMASSA Case: Hyvinkään-Riihimäen Seudun Ammattikoulutussäätiö 1.2.2016 Hyvinkään-Riihimäen Seudun Ammattikoulutussäätiö 3 TOIMEKSIANTAJASTA Hyvinkään-Riihimäen Seudun

Lisätiedot

KOULUTUKSESTA TYÖELÄMÄÄN YHTÄLÄISET MAHDOLLISUUDET MAAHANMUUTTAJILLE PROJEKTI

KOULUTUKSESTA TYÖELÄMÄÄN YHTÄLÄISET MAHDOLLISUUDET MAAHANMUUTTAJILLE PROJEKTI Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia Arja Haapakorpi 30.3.2009 KOULUTUKSESTA TYÖELÄMÄÄN YHTÄLÄISET MAHDOLLISUUDET MAAHANMUUTTAJILLE PROJEKTI OPPIMISVERKOSTOTAPAAMISTEN ARVIOINTIRAPORTTI - Monikulttuurinen

Lisätiedot

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO Alla oleva kaavio kuvastaa tehdyn testin tuloksia eri osa-alueilla. Kaavion alla on arviot tilanteestasi koskien henkilökohtaisia ominaisuuksiasi, kokemusta ja osaamista, markkinoita

Lisätiedot

Esimerkkikysymyksiä: Tulitko pyörällä kouluun? Syötkö lähes päivittäin koulussa välipalan? Käytkö päivittäin välitunnilla ulkona?

Esimerkkikysymyksiä: Tulitko pyörällä kouluun? Syötkö lähes päivittäin koulussa välipalan? Käytkö päivittäin välitunnilla ulkona? 1 Idealaboratorio on työpaja, jossa nuoret pääsevät itse ideoimaan koulun toimintakulttuuria. Työpaja on suunniteltu 15-60 hengelle ja ideointi tapahtuu 4-5 oppilaan ryhmissä. 60-90 minuuttia kestävän

Lisätiedot

7 keinoa lisätä kirjasi myyntiä

7 keinoa lisätä kirjasi myyntiä 7 keinoa lisätä kirjasi myyntiä montako tietokirjaa pitää myydä, että olisit suomessa bestseller? Bestseller-listalle Suomessa tietokirjalla on päässyt vuonna 2014 jos on myynyt yli 13500 kappaletta tai

Lisätiedot

Varhainen tukihyvinvoinnin. lapselle

Varhainen tukihyvinvoinnin. lapselle Tiedosta hyvinvointia Varhaisen tuen tutkimus ja kehittäminen 1 Varhainen tukihyvinvoinnin edellytys lapselle KT, erikoistutkija Liisa Heinämäki Stakes Liisa Heinämäki Tiedosta hyvinvointia Varhaisen tuen

Lisätiedot

PARTIOJOHTAJAPERUSKURSSIN JOHTAMISHARJOITUS

PARTIOJOHTAJAPERUSKURSSIN JOHTAMISHARJOITUS PARTIOJOHTAJAPERUSKURSSIN JOHTAMISHARJOITUS Johtamisharjoituksen tavoitteet Johtamisharjoituksen eli ns. välitehtävän tarkoitus on antaa sinulle onnistunut kokemus johtamisesta partiossa. Harjoituksen

Lisätiedot

Kysely Välkky-projektissa syksyllä 2011 toteutetuista MUUTOS! -koulutuksista

Kysely Välkky-projektissa syksyllä 2011 toteutetuista MUUTOS! -koulutuksista Kysely Välkky-projektissa syksyllä 2011 toteutetuista MUUTOS! -koulutuksista 1. Osallistuin MUUTOS 16! - Viesti ymmärrettävästi! Selkokieli oman työn apuvälineenä - koulutukseen: Vastaajien määrä: 24 Kyllä

Lisätiedot

Lapsiperheiden ryhmämuotoiset palvelut

Lapsiperheiden ryhmämuotoiset palvelut Lapsiperheiden ryhmämuotoiset palvelut Perhepalvelukeskus, Korkalonkatu 4, 96100 Rovaniemi Kuva: Pekka Ojaniemi Palveluja perheille Avoin päiväkoti Avoimen päiväkodin toiminta on tarkoitettu alle kouluikäisille

Lisätiedot

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA 5.2.2016 Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö 2 10.2.2016 Keskeinen lähtökohta työhyvinvoinnille yksilö yhteisöllisyyden rakentajana ja yhteisöllisyys yksilön tukena arvostava

Lisätiedot

Palaute kuvapuhelinpalveluiden toteuttamisesta ammattilaisen näkökulmasta

Palaute kuvapuhelinpalveluiden toteuttamisesta ammattilaisen näkökulmasta Palaute kuvapuhelinpalveluiden toteuttamisesta ammattilaisen näkökulmasta virtu.fi sähköiset palvelut lappilaisille Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Käyttäjien osallistuminen suunnitteluprosessiin

Lisätiedot

K3 WORKSHOP/5 4.11.2014 Odotukset

K3 WORKSHOP/5 4.11.2014 Odotukset K3 WORKSHOP/5 4.11.2014 Odotukset Kohdistuivat lähinnä K3- konseptin kulttuuri osioon - eli miten saadaan konsepti palvelemaan kulttuurielämän raikastamista ja rakennetaan hyvä alusta kulttuurityölle ja

Lisätiedot

POM2STN+TS jaksosuunnitelma, teemana joulu. Elina Lappalainen & Pia Perälä

POM2STN+TS jaksosuunnitelma, teemana joulu. Elina Lappalainen & Pia Perälä POM2STN+TS jaksosuunnitelma, teemana joulu Elina Lappalainen & Pia Perälä Suunnittelemamme käsityön kokonaisuuden teemana on joulu. Projekti on suunniteltu kuudesluokkalaisille. Projektin esittelyvaiheessa

Lisätiedot

NEro-hankkeen arviointi

NEro-hankkeen arviointi NEro-hankkeen arviointi Marja Kiijärvi-Pihkala MKP Aikamatka www.mkp-aikamatka.fi marja@mkp-aikamatka.fi NEro-hankkeen arviointi Tilli Toukka -vertaisryhmämallin arviointi Vastauksia kysymyksiin 1. Minkälainen

Lisätiedot

Pelkistetty ilmaus Alakategoria Yläkategoria Potilaille suunnattuja taidekokemuksia. potilaiden hyvinvointia lisääviä kokemuksia

Pelkistetty ilmaus Alakategoria Yläkategoria Potilaille suunnattuja taidekokemuksia. potilaiden hyvinvointia lisääviä kokemuksia LIITE 3 1(5) Odotuksia taidehankkeesta Potilaille suunnattuja taide potilaiden lisääviä odotuksia Potilaille sopivaa kattogalleriaa Uutta sisältöä potilaiden elämään Virkistystä potilaille Taide-elämyksiä

Lisätiedot

Suunnittele ja toteuta lukuhetki!

Suunnittele ja toteuta lukuhetki! Minä luen sinulle -kampanja (2017) Suunnittele ja toteuta lukuhetki! Tietoa ja vinkkejä oppilaitoksille ja vammais- ja vanhustyön yksiköille Hyvä lukija, Selkokieli - yhteinen kieli tämä pieni opas tarjoaa

Lisätiedot

PUHUMISEN HARJOITUSTESTI. Tehtävä 1 KERTOMINEN

PUHUMISEN HARJOITUSTESTI. Tehtävä 1 KERTOMINEN PUHUMISEN HARJOITUSTESTI Tehtävä 1 KERTOMINEN Kerro, mitä teet, kun sinua jännittää. Sinulla on kaksi minuuttia aikaa miettiä, mitä sanot ja 1,5 minuuttia aikaa puhua. Aloita puhuminen, kun kuulet kehotuksen

Lisätiedot

Opiskelijapalaute 2014 (terveys-ja sosiaaliala)

Opiskelijapalaute 2014 (terveys-ja sosiaaliala) Opiskelijapalaute 2014 (terveys-ja sosiaaliala) Opiskelijoiden vastauksia PKSSK:n toimintaan liittyen: 14. Tukiko PKSSK:ssa järjestetty alkuperehdytys ja vastaanotto harjoitteluun tuloasi? 15. Oliko harjoitteluyksikössä

Lisätiedot

Mitä tunteet ovat? Kukaan ei tiedä tarkasti, mitä tunteet oikein ovat. Kuitenkin jokainen ihminen kokee tunteita koko ajan.

Mitä tunteet ovat? Kukaan ei tiedä tarkasti, mitä tunteet oikein ovat. Kuitenkin jokainen ihminen kokee tunteita koko ajan. Mitä tunteet ovat? Kukaan ei tiedä tarkasti, mitä tunteet oikein ovat. Kuitenkin jokainen ihminen kokee tunteita koko ajan. Tunteet voivat olla miellyttäviä tai epämiellyttäviä ja ne muuttuvat ja vaihtuvat.

Lisätiedot

Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa. Kaisa Pietilä 28.1.2016

Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa. Kaisa Pietilä 28.1.2016 K Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa Kaisa Pietilä 28.1.2016 Työpajan lähtökohdat Jokaisella on mahdollisuus lisätä työhönsä terapeuttisia elementtejä kysyä ja kyseenalaistaa

Lisätiedot

Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto

Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto NUORTEN KOULUTUKSEN VALMISTUVIEN OPISKELIJOIDEN PALAUTE 2015 Vastausprosentti: 80,1 % Työ, työnhaku ja työllistyminen 1. Mikä seuraavista vaihtoehdoista kuvaa parhaiten

Lisätiedot

Antavatko Kelan standardit mahdollisuuden toteuttaa hyvää kuntoutusta mielenterveysongelmaisille? Anne Lemmetty

Antavatko Kelan standardit mahdollisuuden toteuttaa hyvää kuntoutusta mielenterveysongelmaisille? Anne Lemmetty Antavatko Kelan standardit mahdollisuuden toteuttaa hyvää kuntoutusta mielenterveysongelmaisille? 15.10.2013 Anne Lemmetty Antavatko Kelan standardit mahdollisuuden toteuttaa hyvää kuntoutusta mielenterveysongelmaisille?

Lisätiedot

HARJOITTELUN ENNAKKOTEHTÄVÄ

HARJOITTELUN ENNAKKOTEHTÄVÄ HARJOITTELUN ENNAKKOTEHTÄVÄ --Raporttisi perehtymisestä harjoittelupaikkaasi-- Voit myös kerätä muuta tietoa harjoittelupaikastasi! ENNAKKOTETEHTÄVÄ: 1. Perehtyminen harjoittelupaikkaan 2. Organisaatio,

Lisätiedot

MUSIIKIN PIENOISMUODOT Muoto 4 ANALYYSIHARJOITUKSIA

MUSIIKIN PIENOISMUODOT Muoto 4 ANALYYSIHARJOITUKSIA MUSIIKIN PIENOISMUODOT Muoto 4 ANALYYSIHARJOITUKSIA Seuraavissa harjoituksissa analysoidaan teemojen muotoja. Yleisimmät musiikin pienoismuodot erityisesti klassismin musiikissa ovat periodi ja satsimuoto.

Lisätiedot

Hakeminen. Päivähoitoyksikössä toteutetaan yhteisesti suunniteltua/laadittua toimintakäytäntöä uusien asiakkaiden vastaanottamisessa.

Hakeminen. Päivähoitoyksikössä toteutetaan yhteisesti suunniteltua/laadittua toimintakäytäntöä uusien asiakkaiden vastaanottamisessa. Päivähoidon laatukriteerit Hakeminen Päivähoitoyksikössä toteutetaan yhteisesti suunniteltua/laadittua toimintakäytäntöä uusien asiakkaiden vastaanottamisessa. Henkilökunta tuntee päivähoitoyksikkönsä

Lisätiedot

KOULUTUKSESTA TYÖELÄMÄÄN YHTÄLÄISET MAHDOLLISUUDET MAAHANMUUTTAJILLE PROJEKTI

KOULUTUKSESTA TYÖELÄMÄÄN YHTÄLÄISET MAHDOLLISUUDET MAAHANMUUTTAJILLE PROJEKTI Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia Arja Haapakorpi.5.009 KOULUTUKSESTA TYÖELÄMÄÄN YHTÄLÄISET MAHDOLLISUUDET MAAHANMUUTTAJILLE PROJEKTI OPPIMISVERKOSTOTAPAAMISTEN ARVIOINTIRAPORTTI - Monikulttuurinen

Lisätiedot

MATERIAALIPAKETTI NUORTENILTAAN OLE HYVÄ!

MATERIAALIPAKETTI NUORTENILTAAN OLE HYVÄ! MATERIAALIPAKETTI NUORTENILTAAN OLE HYVÄ! Nuortenillan toiminta-ajatus ja tavoite Kahden eri seurakunnan nuoret kohtaavat toisiaan ja tutustuvat seurakuntien nuorisotoimintaan, jakavat kokemuksia, ideoita,

Lisätiedot

Taidelaitokset opettajan työn näkökulmasta

Taidelaitokset opettajan työn näkökulmasta Taidelaitokset opettajan työn näkökulmasta TAIKA-hanke Anu-Liisa Rönkä Palmenian tutkijaseminaari 27.8.2010 Taustaa Kulttuurimessut lahtelaisille peruskoulunopettajille 21. 25.9.2009. Lahden kaupungin

Lisätiedot

Tämä osallistumista ja vahvuuksia edistävä toimintamalli on toteutettu opinnäytetyö projektina Pirilän toimintakeskukseen.

Tämä osallistumista ja vahvuuksia edistävä toimintamalli on toteutettu opinnäytetyö projektina Pirilän toimintakeskukseen. JOHDANTO Tämä osallistumista ja vahvuuksia edistävä toimintamalli on toteutettu opinnäytetyö projektina Pirilän toimintakeskukseen. Mallin tarkoituksena on antaa seuraaville toimintapäivän tekijöille ideoita

Lisätiedot

Eväitä yhteistoimintaan. Kari Valtanen Lastenpsykiatri, VE-perheterapeutti Lapin Perheklinikka Oy

Eväitä yhteistoimintaan. Kari Valtanen Lastenpsykiatri, VE-perheterapeutti Lapin Perheklinikka Oy Eväitä yhteistoimintaan Kari Valtanen Lastenpsykiatri, VE-perheterapeutti Lapin Perheklinikka Oy 3.10.2008 Modernistinen haave Arvovapaa, objektiivinen tieto - luonnonlaki Tarkkailla,tutkia ja löytää syy-seuraussuhteet

Lisätiedot

Harjoite 2: Psyykkinen lajianalyysi urheilijan tekemänä

Harjoite 2: Psyykkinen lajianalyysi urheilijan tekemänä Harjoite 2: Psyykkinen lajianalyysi urheilijan tekemänä 30-60 minuuttia ryhmätöinä tai yksin, Harjoituslomakkeet ja kynät voi suorittaa osissa Tavoitteet Pohtia, minkälaisia ominaisuuksia ja taitoja omassa

Lisätiedot

TYÖHAASTATTELU- OPAS

TYÖHAASTATTELU- OPAS TYÖHAASTATTELU- OPAS Työhaastattelu Työhaastattelu on työnhakijan ja rekrytoivan tahon vuorovaikutteinen kohtaaminen. Haastattelussa käydään yleensä läpi sekä työnhakijan persoonaan että ammattitaitoon

Lisätiedot

VERSTASTUUTTI. Tule mukaan tekemään yhdessä viestintää! O SALLISTAVAN SOSIAALITURVAN PILOTTI VIESTINTÄVERSTAS 8.9.201 4

VERSTASTUUTTI. Tule mukaan tekemään yhdessä viestintää! O SALLISTAVAN SOSIAALITURVAN PILOTTI VIESTINTÄVERSTAS 8.9.201 4 O SALLISTAVAN SOSIAALITURVAN PILOTTI VIESTINTÄVERSTAS 8.9.201 4 VERSTASTUUTTI Tule mukaan tekemään yhdessä viestintää! E I TARVITSE OSATA VIESTINTÄ- TAI TIETOTEKNIIKKAA ETUKÄTEEN S YYS-JOULUKUUN 201 4

Lisätiedot

Elämä turvalliseksi. seksuaaliterveyden edistämisen teemapäivä Myllypuron 8-luokan oppilaille

Elämä turvalliseksi. seksuaaliterveyden edistämisen teemapäivä Myllypuron 8-luokan oppilaille Elämä turvalliseksi seksuaaliterveyden edistämisen teemapäivä Myllypuron 8-luokan oppilaille Innovaatioprojektin toteuttajina toimivat jouluna 2014 valmistuvat Metropolia Ammattikorkeakoulun terveydenhoitajaopiskelijat.

Lisätiedot

Kilpailemaan valmentaminen - Huipputaidot Osa 2: Taitava kilpailija. Harjoite 12: Kilpailuanalyysi. Harjoitteiden tavoitteet.

Kilpailemaan valmentaminen - Huipputaidot Osa 2: Taitava kilpailija. Harjoite 12: Kilpailuanalyysi. Harjoitteiden tavoitteet. Kilpailemaan valmentaminen - Huipputaidot Osa 2: Taitava kilpailija Harjoite 12: Kilpailuanalyysi Harjoite 12 A: Kilpailun tavoiteanalyysi Harjoite 12 B: Kilpailussa koettujen tunteiden tarkastelu Harjoite

Lisätiedot

Lapsen vahvuuksien ja terveen kehoitsetunnon tukeminen

Lapsen vahvuuksien ja terveen kehoitsetunnon tukeminen Lapsen vahvuuksien ja terveen kehoitsetunnon tukeminen Erityisopettaja Anne Kuusisto Neuvokas perhe Syömisen ja liikkumisen tavat lapsiperheen arjessa Tämän hetken lapset kuulevat paljon ruoka- ja liikkumiskeskustelua

Lisätiedot

Esimiehen opas kehityskeskusteluihin. Irma Meretniemi

Esimiehen opas kehityskeskusteluihin. Irma Meretniemi Esimiehen opas kehityskeskusteluihin Irma Meretniemi Talentum Helsinki 2012 Copyright 2012 Talentum Media Oy ja Irma Meretniemi Kustantaja: Talentum Media Oy Kansi: Lapine Oy Taitto: Anni Palotie ISBN

Lisätiedot

Ajatuksen murusia Tuija Mäkinen

Ajatuksen murusia Tuija Mäkinen Ajatuksen murusia Tuija Mäkinen 2 AJATUKSEN MURUSIA Tämä vihkonen on sinulle, joka haluat toimia vapaaehtoisena ja olla ihminen ihmiselle. Vihkosta voi käyttää myös työnohjausistunnoissa keskustelujen

Lisätiedot

SOSIAALINEN SIRKUS. Ikäsirkus!,Kulttuurikeskus Pii Poo,sosiaalisen sirkuksen ohjaaja Kaisa Hietaniemi

SOSIAALINEN SIRKUS. Ikäsirkus!,Kulttuurikeskus Pii Poo,sosiaalisen sirkuksen ohjaaja Kaisa Hietaniemi SOSIAALINEN SIRKUS Hyvinvointia kulttuurista Taidelähtöiset menetelmät ovat uusi tapa tavoittaa ihmisiä ja löytää piileviä voimavaroja. Kontaktin saaminen kulttuuritoiminnan välityksellä ja samalla tukeminen

Lisätiedot

Osallisuuskysely 2015 Alle 25-vuotiaat vastaajat. Elina Antikainen (Esitetty: Nuorten ohjaus- ja palveluverkosto )

Osallisuuskysely 2015 Alle 25-vuotiaat vastaajat. Elina Antikainen (Esitetty: Nuorten ohjaus- ja palveluverkosto ) Osallisuuskysely 2015 Alle 25-vuotiaat vastaajat Elina Antikainen (Esitetty: Nuorten ohjaus- ja palveluverkosto 27.10.2015) 1. Ikäsi Yhteensä 31 vastaajaa, koko kyselyssä 332 2. Sukupuoli 3. Asuinalue

Lisätiedot

* sanaton viestintä kehon kautta. perheessä * koulutus ja ammattiidentiteetti. * opitut mallit ajatella, tuntea ja toimia

* sanaton viestintä kehon kautta. perheessä * koulutus ja ammattiidentiteetti. * opitut mallit ajatella, tuntea ja toimia KOULUTTAJAN VUOROVAIKUTUSTAIDOT/ PALOTARUS 2010- suurleiri /T.Laurén Persoonallisuus (Tony Dunderfelt, 2009): FYYSINEN MINÄ SOSIAALINEN MINÄ * suhde omaan kehoon * sanaton viestintä kehon kautta * asema

Lisätiedot

Otetta opintoihin ryhmä korkeakouluopiskelijan tukena

Otetta opintoihin ryhmä korkeakouluopiskelijan tukena Otetta opintoihin ryhmä korkeakouluopiskelijan tukena Valtin seminaari 10.11.2011 Ryhmän synty Opintopsykologipalvelujen ylisuuri kysyntä. Mahdollisuus päästä käsittelemään asioitaan nopeammin ryhmässä.

Lisätiedot

NIMENI ON: Kerro, millaisista asioista pidät? Minusta on mukavaa, kun: Jos olisin väri, olisin: Tulen iloiseksi siitä, kun:

NIMENI ON: Kerro, millaisista asioista pidät? Minusta on mukavaa, kun: Jos olisin väri, olisin: Tulen iloiseksi siitä, kun: Lapsen oma KIRJA Lapsen oma kirja Työkirja on tarkoitettu lapsen ja työntekijän yhteiseksi työvälineeksi. Lapselle kerrotaan, että hän saa piirtää ja kirjoittaa kirjaan asioita, joita hän haluaa jakaa

Lisätiedot

A! PEDA INTRO (5 op)

A! PEDA INTRO (5 op) A! PEDA INTRO (5 op) LP 1: Minä yliopisto-opettajana Oppimispalvelut Yliopistopedagoginen koulutus Miia Leppänen (SCI) ja Päivi Kinnunen (BIZ) 3.2.2016 Ohjaajat ja yhteystiedot Miia Leppänen Asiantuntija

Lisätiedot

Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen

Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Digitaalisen nuorisotyön strategisessa kehittämisessä tavoitteena on, että organisaatioissa digitaalisen median ja teknologian tarjoamia

Lisätiedot

LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO

LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO SEURAKUNTAOPISTO LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Ilmaisutaitojen ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden työpaikat ja ajankohdat suunnitellaan

Lisätiedot

Onnistut yrittämässäsi, mutta jokin täysin epäolennainen. vikaan.

Onnistut yrittämässäsi, mutta jokin täysin epäolennainen. vikaan. KYLLÄ, JA Onnistut yrittämässäsi ja saavutat enemmän kuin odotit, enemmän kuin kukaan osasi odottaa. KYLLÄ, MUTTA Onnistut yrittämässäsi, mutta jokin täysin epäolennainen asia menee vikaan. EI, MUTTA Et

Lisätiedot

Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen

Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen ELÄMÄN HALLINTA & HYVÄ ARKI ITSEVARMA URHEILIJA MYÖNTEINEN ASENNE MOTIVAATIO & TAVOITTEEN ASETTAMINEN Myönteinen asenne Pidä hyvää huolta sisäisestä lapsestasi,

Lisätiedot

Venninen, Leinonen 2013

Venninen, Leinonen 2013 Varhaiskasvatuksen seudullinen tutkimus- ja kehittämisverkosto Tampereen yliopisto/kasvatustieteiden yksikkö Tampereen kaupunkiseutu/varhaiskasvatuspalvelut Kangasala, Lempäälä, Nokia, Orivesi, Pirkkala,

Lisätiedot

KUVATAITEEN PAINOTUSOPETUS LUOKAT. Oppiaineen tehtävä

KUVATAITEEN PAINOTUSOPETUS LUOKAT. Oppiaineen tehtävä KUVATAITEEN PAINOTUSOPETUS 7. -9. LUOKAT Oppiaineen tehtävä Kuvataiteen opetuksen tehtävä on ohjata oppilaita tutkimaan ja ilmaisemaan kulttuurisesti moninaista todellisuutta taiteen keinoin. Oppilaiden

Lisätiedot

Korkeakouluyhteistyö muutakin kuin gradu

Korkeakouluyhteistyö muutakin kuin gradu Korkeakouluyhteistyö muutakin kuin gradu Tero Keva TY/Brahea keskus 31.3.2016 NOPEAA IDEOINTIA TOIMINNAN KEHITTÄMISEEN Kaipaako yrityksesi nopeita ja ehkä villejäkin ideoita liiketoiminnan uudistamiseen,

Lisätiedot

HUOLTA HERÄTTÄVIIN POISSAOLOIHIN LIITTYVÄ TOIMINTASUUNNITELMA PE- RUSKOULUN VUOSILUOKILLE 7 9

HUOLTA HERÄTTÄVIIN POISSAOLOIHIN LIITTYVÄ TOIMINTASUUNNITELMA PE- RUSKOULUN VUOSILUOKILLE 7 9 HUOLTA HERÄTTÄVIIN POISSAOLOIHIN LIITTYVÄ TOIMINTASUUNNITELMA PE- RUSKOULUN VUOSILUOKILLE 7 9 Suomenkielinen koulutusjaosto 17.9.2013 HUOLTA HERÄTTÄVIIN POISSAOLOIHIN LIITTYVÄ TOIMINTASUUNNITELMA PERUS-

Lisätiedot

Yhteenveto Rovaniemen perheneuvolan lasten eroryhmän palautteista keväällä ja syksyllä 2011

Yhteenveto Rovaniemen perheneuvolan lasten eroryhmän palautteista keväällä ja syksyllä 2011 Yhteenveto Rovaniemen perheneuvolan lasten eroryhmän palautteista keväällä ja llä 11 Vanhempien palautteet Marja Leena Nurmela Tukeva/Rovaseutu Tietoa lasten eroryhmästä Lasten eroryhmät kokoontuivat 7

Lisätiedot

KUNTO Muutoskysely Alkukysely

KUNTO Muutoskysely Alkukysely KUNTO Muutoskysely Alkukysely Muutoskyselyn tavoitteena on auttaa organisaation johtoa suunnittelemaan ja seuraamaan muutosprosessia sekä arvioimaan sen vaikutuksia. Muutoskysely tarjoaa henkilöstölle

Lisätiedot

TYÖELÄMÄÄN OHJAUS -Opintopiirin työkirja. Minä työsuhteen päättyessä. ESR/Väylä -hanke Rita Koivisto 30.5.2013 Rovaniemi

TYÖELÄMÄÄN OHJAUS -Opintopiirin työkirja. Minä työsuhteen päättyessä. ESR/Väylä -hanke Rita Koivisto 30.5.2013 Rovaniemi TYÖELÄMÄÄN OHJAUS -Opintopiirin työkirja Minä työsuhteen päättyessä ESR/Väylä -hanke Rita Koivisto 30.5.2013 Rovaniemi TYÖELÄMÄÄN OHJAUS - Opintopiirin työkirja Työelämään ohjauksen opintopiirin työkirja

Lisätiedot

Ammatinvalinnan vahvistaminen ja työ päiväkodissa. Minnan ja Liisan opetuskokonaisuus Sote-ryhmälle, tammikuu 2017

Ammatinvalinnan vahvistaminen ja työ päiväkodissa. Minnan ja Liisan opetuskokonaisuus Sote-ryhmälle, tammikuu 2017 Ammatinvalinnan vahvistaminen ja työ päiväkodissa Minnan ja Liisan opetuskokonaisuus Sote-ryhmälle, tammikuu 2017 Opetuskokonaisuudet, 3 kertaa Teema 1: Omat ja lasten parissa työskennellessä tarvittavat

Lisätiedot

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson 1 Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson Arvoisa ohjausryhmän puheenjohtaja rehtori Lauri Lantto, hyvä työseminaarin puheenjohtaja suomen

Lisätiedot

Neuvontapalvelut pilottityöpaja 4 / muistio

Neuvontapalvelut pilottityöpaja 4 / muistio Neuvontapalvelut pilottityöpaja 4 / 24.4. muistio Parasta ja hyödyllistä hankkeessa on ollut Tapaamiset. On tutustuttu toisiimme ja eri kaupunkien matkailutiloihin. Muiden tekemisen peilaaminen omaan toimintaan

Lisätiedot

LAPSET PUHEEKSI KÄYTÄNNÖN KOKEMUKSIA LASTENSUOJELUSSA

LAPSET PUHEEKSI KÄYTÄNNÖN KOKEMUKSIA LASTENSUOJELUSSA LAPSET PUHEEKSI KÄYTÄNNÖN KOKEMUKSIA LASTENSUOJELUSSA 24.2.2015 Salo Katri Inkinen, erityisperhetyöntekijä, Tl&p-menetelmäkouluttaja Lausteen perhekuntoutuskeskus, Vaalan Perheyksikkö, Turku MITEN KOULUTUSTA

Lisätiedot

Maailman Suurin Vanhempainilta

Maailman Suurin Vanhempainilta Maailman Suurin Vanhempainilta Maailma muuttuu nopeasti, samoin suomalainen koulu. Maailman Suurimman Vanhempainillan tavoitteena on kertoa innostavalla tavalla kaikesta siitä hienosta, mitä suomalaisissa

Lisätiedot

Pääset kyselyyn alla olevan linkin kautta ja kyselyn vastausaika päättyy

Pääset kyselyyn alla olevan linkin kautta ja kyselyn vastausaika päättyy Liite 4. Kysely työnantajan edustajalle Kelan työhönkuntoutuksen (TK2) kehittämishankkeesta Hyvä vastaanottaja, Yrityksenne on mukana Kelan työikäisten kuntoutuksen kehittämishankkeessa (TK2-hanke). Hankkeen

Lisätiedot

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita!

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Vuoden 2013 aikana 359 Turun yliopiston opiskelijaa suoritti yliopiston rahallisesti tukeman harjoittelun. Sekä harjoittelun suorittaneilta opiskelijoilta

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen 1 FYSIIKKA Fysiikan päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta fysiikan opiskeluun T2 ohjata

Lisätiedot

Millainen maailmani pitäisi olla?

Millainen maailmani pitäisi olla? Millainen maailmani pitäisi olla? Luomme itsellemme huomaamattamme paineita keräämällä mieleen asioita joiden pitäisi olla toisin kuin ne ovat. Tällä aiheutamme itsellemme paitsi tyytymättömyyttä mutta

Lisätiedot

Torstai Mikkeli

Torstai Mikkeli Torstai 14.2.2013 Mikkeli OSUVA (2012 2014) - Osallistuva innovaatiotoiminta ja sen johtamista edistävät tekijät sosiaali- ja terveydenhuollossa. hanke tutkii minkälaisilla innovaatiojohtamisen toimintatavoilla

Lisätiedot

Pohdittavaa harjoituksenvetäjälle: Jotta harjoituksen tekeminen olisi mahdollista, vetäjän on oltava avoin ja osoitettava nuorille, että kaikkien

Pohdittavaa harjoituksenvetäjälle: Jotta harjoituksen tekeminen olisi mahdollista, vetäjän on oltava avoin ja osoitettava nuorille, että kaikkien Mitä seksi on? Tavoite: Harjoituksen tavoitteena on laajentaa näkemystä siitä, mitä seksi on. Monille seksi on yhtä kuin vaginaalinen yhdyntä/emätinseksi. Reilu seksi projektissa seksillä tarkoitetaan

Lisätiedot

Osalliseksi omaan lähiyhteisöön Susanna Tero, Malike-toiminta

Osalliseksi omaan lähiyhteisöön Susanna Tero, Malike-toiminta Osalliseksi omaan lähiyhteisöön 1.12.2015 Susanna Tero, Malike-toiminta Kun YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskeva sopimus saatetaan Suomessa voimaan. Sopimus laajentaa esteettömyyden ja saavutettavuuden

Lisätiedot

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten Kasvun tukeminen ja ohjaus Sivu 1(13) Arvioinnin kohde Arviointikriteerit 1. Työprosessin hallinta Suunnitelmallinen työskentely Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot Tutkinnon suorittaja:

Lisätiedot

GeroMetro Vanhustyön kehittämisverkosto pääkaupunkiseudulla. Socca

GeroMetro Vanhustyön kehittämisverkosto pääkaupunkiseudulla. Socca GeroMetro Vanhustyön kehittämisverkosto pääkaupunkiseudulla 1 GeroMetron seminaari 19.1.2015 Katse kehittämiseen 12.30 Tervetuloa! Arja Peiponen, Helsingin kaupunki 12.45 Mistä tässä kaikessa on kyse?

Lisätiedot

NUORTEN OSALLISUUS. Seija Saalismaa projektikoordinaattori. Lasten Kaste- Lappi ja Kuusamo

NUORTEN OSALLISUUS. Seija Saalismaa projektikoordinaattori. Lasten Kaste- Lappi ja Kuusamo NUORTEN OSALLISUUS LASTENSUOJELUN KEHITTÄJÄNÄ Seija Saalismaa projektikoordinaattori 1 Lainsäädäntö velvoittaa lasten ja nuorten osallisuuteen 2 Perustuslain 6 3 mom. määrää, että lapsia on kohdeltava

Lisätiedot

Yksintulleiden alaikäisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 32 alaikäisyksikössä vuoden 2016 aikana. Vastaajia oli noin 610.

Yksintulleiden alaikäisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 32 alaikäisyksikössä vuoden 2016 aikana. Vastaajia oli noin 610. YHTEENVETO 10.10.2016 Maahanmuuttovirasto/ Vastaanottoyksikkö ALAIKÄISYKSIKÖIDEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016 Taustaa Yksintulleiden alaikäisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin

Lisätiedot

Oppimispäiväkirja Nimi:

Oppimispäiväkirja Nimi: Oppimispäiväkirja Nimi: Tässä projektissa tavoitteena on Lisätään ymmärrystä siitä, millaista on asettua vieraaseen kulttuuriin. Viron kielen, kulttuurin ja tarinoiden tarkastelu luo lähtökohdan tavoitteen

Lisätiedot

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus SEURAKUNTAOPISTO LAPSI-JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden

Lisätiedot

Webropol -kysely kotihoidon henkilöstölle kuntoutumissuunnitelmien laadinnasta ja toteutuksesta

Webropol -kysely kotihoidon henkilöstölle kuntoutumissuunnitelmien laadinnasta ja toteutuksesta Ikäihmisten arjen ja palvelujen parantamiseksi 2014-2016 Webropol -kysely kotihoidon henkilöstölle kuntoutumissuunnitelmien laadinnasta ja toteutuksesta WEBROPOL -KYSELY Kuntoutumissuunnitelmien laadinnasta

Lisätiedot

arvioinnin kohde

arvioinnin kohde KEMIA 9-lk Merkitys, arvot ja asenteet T2 Oppilas tunnistaa omaa kemian osaamistaan, asettaa tavoitteita omalle työskentelylleen sekä työskentelee pitkäjänteisesti T3 Oppilas ymmärtää kemian osaamisen

Lisätiedot

Kansainvälisyys kotona ja kaukana - kansainvälistymisen mahdollisuuksia nuorisotyössä. Elisa Männistö

Kansainvälisyys kotona ja kaukana - kansainvälistymisen mahdollisuuksia nuorisotyössä. Elisa Männistö Kansainvälisyys kotona ja kaukana - kansainvälistymisen mahdollisuuksia nuorisotyössä Elisa Männistö 14.2.2016 Taustaa Nuorisolaki: 1 Tämän lain tarkoituksena on tukea nuorten kasvua ja itsenäistymistä,

Lisätiedot

POM2STN/TS, Savelainen Sannimaari & Sällinen Suvi Käsityön jaksosuunnitelma

POM2STN/TS, Savelainen Sannimaari & Sällinen Suvi Käsityön jaksosuunnitelma POM2STN/TS, Savelainen Sannimaari & Sällinen Suvi Käsityön jaksosuunnitelma Jakson päämääränä on kranssin suunnitteleminen ja valmistaminen pehmeitä ja kovia materiaaleja yhdistäen. Jakso on suunnattu

Lisätiedot

Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit

Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset 2014-2015: Kokemusasiantuntijoiden viestit Kohtaamisessa tärkeää: Katse, ääni, kehon kieli Älä pelkää ottaa vaikeita asioita puheeksi: puhu suoraan,

Lisätiedot

JS PARTNERS OY:N VALMENNUKSET

JS PARTNERS OY:N VALMENNUKSET JS PARTNERS OY:N VALMENNUKSET Palaute Ajankäyttö Työhyvinvointi Myynti Yhteistyö Työyhteisötaidot Kehityskeskustelu Esimiestaidot Asiakaspalvelu Vuorovaikutus Rekrytointi Tutkimukset ja kartoitukset Vaativat

Lisätiedot

HYP on lyhenne sanoista Huomioivaa Yhdessäoloa Päivittäin HYP on asenne ja yhdessäolotapa:

HYP on lyhenne sanoista Huomioivaa Yhdessäoloa Päivittäin HYP on asenne ja yhdessäolotapa: Huomioivaa Yhdessäoloa Päivittäin ihmisille, jotka ovat vaarassa jäädä yksin HYP jakson käynnistyskokous Tutustu myös opasvihkoon Sheridan Forster: Huomioivan yhdessäolon malli HYP Mikä HYP on HYP on lyhenne

Lisätiedot

LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA HYVÄ OPETTAMINEN

LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA HYVÄ OPETTAMINEN LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA HYVÄ OPETTAMINEN Mitä laaja-alainen osaaminen tarkoittaa? Mitä on hyvä opettaminen? Miten OPS 2016 muuttaa opettajuutta? Perusopetuksen tavoitteet ja laaja-alainen osaaminen

Lisätiedot

Sporttimerkonomi - koulutus -

Sporttimerkonomi - koulutus - Tuntuuko sinusta, että tarvitset lisää osaamista tulevaisuuden haasteisiin infotilaisuus 20.5.2013 klo 17-19 Sporttimerkonomi - koulutus - Koulutusohjelma tähtää liiketalouden perustutkinnon, merkonomi,

Lisätiedot

KASVATUSTIETEELLISET PERUSOPINNOT

KASVATUSTIETEELLISET PERUSOPINNOT KASVATUSTIETEELLISET PERUSOPINNOT Opiskelijan nimi Maija-Kerttu Sarvas Sähköpostiosoite maikku@iki.f Opiskelumuoto 1 vuosi Helsinki Tehtävä (merkitse myös suoritusvaihtoehto A tai B) KAS 3A osa II Tehtävän

Lisätiedot

Tiimitaitojen kehittäminen millainen tiimipelaaja olen? Merita Petäjä, psykologi, Aalto-yliopisto

Tiimitaitojen kehittäminen millainen tiimipelaaja olen? Merita Petäjä, psykologi, Aalto-yliopisto Tiimitaitojen kehittäminen millainen tiimipelaaja olen? Merita Petäjä, psykologi, Aalto-yliopisto Näkökulmia ryhmän vaiheittaiseen kehitykseen Yksilön haaste: kelpaanko minä ryhmälle ja ryhmä minulle?

Lisätiedot

Työyhteisötaidot tulevaisuuden johtamisesssa. Merja Turunen

Työyhteisötaidot tulevaisuuden johtamisesssa. Merja Turunen Työyhteisötaidot tulevaisuuden johtamisesssa Merja Turunen Työyhteisötaidot tulevaisuuden johtamisessa Työntekijän oma vastuu Rooli työyhteisössä Työyhteisön voima Tulevaisuuden haasteet Minäminäminäminäminäminäminäminä

Lisätiedot

JUMALAN OLEMASSAOLOA. En voinut enää kieltää

JUMALAN OLEMASSAOLOA. En voinut enää kieltää Aikamedia 2 En voinut enää kieltää JUMALAN OLEMASSAOLOA n Vuosia sitten ajattelin, että elämässä ei ole mitään järkeä. Identiteettiongelmien keskellä minulla ei ollut hajuakaan siitä, kuka minä olen, mistä

Lisätiedot

Perhe on paljon enemmän kuin siitä kerrotut tarinat

Perhe on paljon enemmän kuin siitä kerrotut tarinat Perhe on paljon enemmän kuin siitä kerrotut tarinat 3 arviointi- ja vastaanotto-osastoa: Keltapirtti, Sinipirtti, Punapirtti, perhekuntoutusosasto Perhepirtti, Perheasema sekä Koiviston perhekoti Osastoilla

Lisätiedot