MALLINNUS TEATTERILLINEN TYÖPAJA TYÖHYVINVOINNIN EDISTÄJÄNÄ

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "MALLINNUS TEATTERILLINEN TYÖPAJA TYÖHYVINVOINNIN EDISTÄJÄNÄ"

Transkriptio

1 MALLINNUS TEATTERILLINEN TYÖPAJA TYÖHYVINVOINNIN EDISTÄJÄNÄ Esimerkkitapauksena Ylös-hankkeen Tampereen Työväen Teatterin pilottiprojektissa toteutetut teatterityöpajat yritystiimeille ja työyhteisöille Tampereen yliopisto Tutkivan teatterityön keskus Ylös Ammattiteattereiden yleisötyön kehittäminen Heidi Ruotsalainen

2 1 TAUSTAA Tässä mallinnuksessa käsitellään Ylös-hankkeen Tampereen Työväen Teatterin pilottiprojektissa syksyllä 2010 järjestettyjä kertaluonteisia yritystiimeille ja työyhteisöille toteutettuja työpajoja. Työpajat saivat innoituksensa TTT:n esityksistä Harmonia ja Huolimattomat sekä Ylös-hankkeen Tampereen Työväen Teatterin pilottiprojektin toteuttamasta kummiyritystoiminnasta Tredea Oy:n kanssa. Toteutin työpajat osana työharjoitteluani Tampereen Työväen Teatterissa. Työpajojen suunittelussa tein yhteistyötä yleisötyöntekijä Arttu Haapalaisen kanssa. Suunnittelun apuna käytettiin Michael Rohdin kirjaa Theatre for Community, Conflict & Dialoque. Työpajat olivat kertaluonteisia, kestoltaan 2-4 tuntia ja osallistujilleen ilmaisia. Osallistuvat työyhteisöt olivat markkinointikirjeen innoittamina itse ottaneet yhteyttä yleisötyötekijään. Työpajat räätälöitiin kunkin työyhteisön tarpeita vastaaviksi. Työpajoissa tutkittin yhdessä osallistujien kanssa seuraavia kysymyksiä: Mitä työ merkitsee Sinulle? Mikä työssä innostaa? Miten kohdata työelämän haasteet? Miten voimme edistää toinen toistemme työhyvinvointia? 1

3 Työpajoissa halusin kokeilla forumteatterin soveltamista työhyvinvointi-aiheen käsittelyssä. Materiaalina työpajoissa käytettiin osallistujien omia kokemuksia, ajatuksia ja näkökulmia. Työpajan tavoitteena oli antaa työyhteisölle yhteinen jaettu kokemus siitä, millaisena he näkevät ja tuntevat oman työnsä ja työpaikkansa sekä siitä, miten työhyvinvointia voitaisiin edistää. Yhtenä tavoitteena oli myös herättää kiinnostusta soveltavan teatterin toiminnalliseen työtapaan tutkia ja käsitellä asioita. 2 PROSESSI TTT:n yleisötyöprojektista vastanneella Arttu Haapalaisella oli työpajasta jo valmis perusidea, jonka hän esitteli minulle. Alkuperäinen ajatus oli hyödyntää Haapalaisen ja Riku Laakkosen työpajasuunnitelmia ja kokemuksia Tredea Oy:n kanssa tehdystä pitkäkestoisesta Työhyvinvointia teatterin keinoin - yhteistyöstä. Yhdessä lähdimme suunnittelemaan työpajalle tarkempaa runkoa ja tarkempia tavoitteita. Suunnittelun aikana kertaluonteisille työpajoille löytyi oma mallinsa ja niistä tuli oma, lyhytkestoinen kokonaisuutensa, joka ei ollut vain miniversio Tredeassa toteutetusta pidemmästä toiminnasta. Tavoitteenamme oli luoda työyhteisöille ja yritystiimeille tilaisuus, jossa he yhdessä pääsevät jakamaan tuntemuksiaan ja ajatuksiaan omasta työstä soveltavan teatterin keinoin ns. teatterillisessa työnohjauksessa. Laadittuamme markkinointikirjeen otin yhteyttä puhelimitse tai sähköpostitse aiemmin Ylös-hankkeesta kiinnostuneisiin, sekä TTT:llä järjestettyyn Työhyvinvointia teatterin keinoin seminaariin osallistuneisiin työpaikkoihin ja yrityksiin. Hajonta työpaikoissa, joille työpajaa markkinoitiin, oli suuri: Yrityksiä oli pienistä isoihin ja eri alat olivat hyvin monipuolisesti edustettuina. 2

4 Suurin osa työpaikoista, jotka halusivat lopulta osallistua työpajaan, olivat sosiaali-ja terveysalalta. Tavoitteena oli saada 3-5 työyhteisöä osallistumaan. Työpajoja toteutettiin suuresta kysynnästä johtuen kuitenkin seitsemän. Osallistuneet työyhteisöt olivat UPM, Tampereen kaupungin kehitysvammapalveluiden yksiköt Puuvilla ja Pellava, Tampereen kaupungin kehitysvammapalveluiden yksikkö Tuomikallio, Tampereen kaupungin Kulttuuripaja, Tampereen kaupungin koulukuraattorit, Silta-Valmennusyhdistys ry. ja Tampereen kaupungin perheoikeudelliset palvelut / Lastenvalvojat. Kävin jokaisen työpajaan osallistuvan työyhteisön yhteyshenkilön kanssa henkilökohtaisen puhelin- tai sähköpostikeskustelun, jossa kartoitin heidän tarpeitaan ja toiveitaan, sovimme tapaamiskerran ajankohdan, työpajan keston, osallistujien määrän sekä vastasin heitä askarruttaviin kysymyksiin, kuten Mitä siellä sitten oikeen tehdään? Onko joskus jotkut menneet enemmän rikki tämmöisen jälkeen? Kuvailin heille työtapoja, joita tulisin käyttämään ja korostin, että käsiteltävät aiheet ja teemat ovat niitä, joita osallistujat haluavat itse nostaa esille. Työpajan kertaluonteisuus ja kesto nousivat näissä keskusteluissa myös esille suhteessa sisältöön ja tavoitteisiin. Työpajat toteutettiin välisenä aikana Tutkivan teatterityön keskuksen tiloissa tai työyhteisön omalla työpaikalla. Palaute osallistujilta kerättiin nimettömästi sähköisellä lomakkeella työpajaan osallistumisen jälkeen. 3

5 3 TAVOITTEET osallistujien työhyvinvoinnin tukeminen tiimihengen kehittäminen työpaikan haastaviakin teemojen toiminnallinen käsitteleminen nostaa esille työhyvinvointia tukevat tekijät ja voimavarat ja mahdolliset työpahoinvointia aiheuttavat tekijät ja uhat käsitellä ilmitulleita tekijöitä ratkaisukeskeisesti kannustaa osallistujia moniäänisyyteen ja omien ajatusten sekä kokemusten jakamiseen antaa osallistujille positiivinen kokemus soveltavan teatterin toiminnallisista työtavoista 4 LÄHTÖKOHDISTA Lähtökohtana työpajoissa oli käsitellä työpaikan arkeen, unelmiin ja haasteisiin liittyviä teemoja sekä yksilöllisellä, että yleisellä tasolla ja mahdollistaa samalla mukava yhdessäolon hetki. Käsiteltävät aiheet ja teemat olivat vakavia ja oikeita, mutta niitä käsiteltiin leikillisesti ja fiktiivisesti. 4

6 5 TYÖPAJAN KAAVA Työhyvinvointia ja työn merkitystä käsittelevässä yhden tapaamiskerran työpajassa voidaan käyttää esimerkiksi seuraavanlaista kaavaa: 1. Aloitus ohjaajan, työpajan ja osallistujien esittely sekä draamasopimus 2. Lämmittely helppoja ryhmädynaamisia harjoitteita 3. Virittäytyminen lyhyin toiminnallisin harjoittein lähestytään aihetta 4. Käsittely aihetta käsitellään toiminnallisesti ja se päätyy fiktiossa tapahtuvaan kohtaustyöskentelyyn (esim. forum-teatterin kaavalla ) 5. Kiinnitys lyhyin harjoittein kiinnitetään esille nouseita teemoja oman työyhteisön arkeen 6. Lopetus käydään sekä keskustellen, että toiminnallisesti läpi miltä toiminta tuntui ja mitä ajatuksia heräsi 5

7 6 TYÖPAJOJEN SISÄLTÖ Työpajojen kesto vaihteli 2,5 tunnista 4 tuntiin. Pääpaino oli asian käsittelyssä. Ryhmästä ja työpajan kestosta riippuen muiden osioiden painotus vaihteli ryhmäkohtaisesti. On tärkeää, että toiminta on suunniteltu hyvin etukäteen, mutta suunnitelmista on uskallettava antaa periksi ja yrittää vastata niihin tarpeisiin, joita kulloinkin ryhmästä nousee esille. Tämä vaatii läsnäoloa, herkkyyttä lukea tilannetta ja rohkeutta luottaa omaan työkalupakkiinsa. Tässä työpajakokonaisuudessa yllätyksiä tuli mm. kun yhteen työpajaan saapui paikalle vain 2 osallistujaa sovitun 10 osallistujan sijasta. Tapaamiskerran alussa totesin, että se mitä olin suunnitellut ei sellaisenaan tule toimimaan, mutta päätin, että lähdetään silti rohkeasti yhdessä katsomaan mitä tapahtuu. Kun ryhmässä on vain kaksi osallistujaa, ohjaajasta tulee tavallaan yksi osallistujista. Jokainen työpaja oli erilainen ja tapaamiskerralla esille nousseet teemat olivat aina ryhmäkohtaisia. Esiin nousseisiin haasteisiin oli vastattava mahdollisimman sopivin keinoin. Jokaisessa työpajassa tein ainakin pieniä variointeja ja hienosäätöjä alkuperäisiin suunnitelmiin nähden. Työpajoissa käsiteltyjä aiheita olivat mm. työntekijän ja esimiehen suhde sekä siihen liittyvät molemminpuoliset haasteet, töiden kasaantuminen ja liian tiukat resurssit, jolloin työn luonne asiakaspalvelutyössäkin saa liukuhihnamaisen piirteen. Asiakkaan, omaisten ja oman työyhteisön jäsenten kohtaaminen nousi esille monipuolisesti painopisteen ja näkökulman vaihdellessa työyhteisön mukaan. Eräässä työpajassa osallistujat laativat manifestin työntekijän 6

8 oikeuksista. Myös omaa roolia ja ammatti-identiteettiä pohdittiin samoin kuin sitä mikä omassa työssä antaa iloa ja auttaa jaksamaan. Työpajoissa mietittiin myös sitä, mitkä ovat kunkin omat vahvuudet ja koska viimeksi sanoin itselleni hyvähyvä-hyvä. 1. ALOITUS a) Ohjaajan ja työpajan esittely Aluksi toivotin osallistujat tervetulleiksi Työhyvinvointia teatterin keinoin työpajaan ja esittelin itseni, projektin sekä avasin yleisötyön käsitettä. Kerroin yleisesti työtavoista, joita tulisimme käyttämään. b) Ryhmän esittely Jokainen osallistuja sai vapaasti kertoa itsestään, tavoitteistaan, odotuksistaan, toiveistaan sekä omasta työstään. Kirjasin esittelyt muutamalla sanalla ylös. Ryhmän esittelyssä nousi esille mm. näyttelemisen pelkoa ja traumaattisia koulunäytelmäkokemuksia, sekä jännitystä siitä, että työpajassa tullaan mahdollisesti liikkumaan henkilökohtaisissa asioissa ja intiimeissä työhön liittyvissä kokemuksissa. c) Draamasopimus Draamasopimuksessa painottui ryhmästä riippuen eri asiat. Draamasopimus oli useimmiten seuraavankaltainen ohjaajan kysymys ryhmälle: Työskentely perustuu osallistujien vapaaseen tahtoon osallistua, jakaa ajatuksiaan, mielipiteitään ja tuntemuksiaan. En tule pakottamaan tekemään, käsittelemään, kommentoimaan mitään sellaista, jota ette halua. Teidän ryhmällänne on oikeus ja valta tuoda käsittelyyn ne aiheet, jotka tänään tuntuvat merkityksellisiltä. Se mitä sanotte tai teette on aina lähtökohtaisesti oikein. Keneltäkään ei vaadita mitään osaamista eikä täällä tarvitse edes olla hyvä. Se mitä teette riittää! Yleisötyöntekijän tehtävä on asettua ryhmän 7

9 palvelukseen. Se mitä tänään täällä nousee esille on luottamuksellista. Onko tämä teille ok? Voidaanko kokeilla? 2. LÄMMITTELY Tilanteesta riippuen käytin 1-3 seuraavista harjoitteista. a) Pommi ja kilpi Harjoitteessa saadaan koko ryhmä liikkeelle tilaan ja toisiin orientoitumalla. Harjoite on ryhmädynaaminen, kaikki toimivat samanaikaisesti ja jokainen toimii itsenäisesti, mutta kukaan ei ole erityisesti katseen kohteena. b) Kolme kantapäätä Ryhmädynaaminen harjoite, jossa osallistujat sanattomasti ratkaisevat kuinka muodostaa ohjaajan määreiden mukaisia ryhmiä. c) Ryhmäytykää silmienne perusteella! Ryhmädynaaminen harjoite, jossa osallistujat sanattomasti ratkaisevat kuinka muodostaa ohjaajan määreiden mukaisia ryhmiä. Jokainen tekee oman valintansa ja jokaisen valinta on oikea. Ohjaaja haastattelee muutamilta ryhmäytymisen perusteluita. d) Cocktail-kutsut Harjoitteen tavoitteena on madaltaa kynnystä näyttelemiseen. Jokainen osallistuja ottaa itselleen kevyen roolin (oma 2. etunimi + äidin tyttö nimi + oma lapsuuden haaveammatti). Arvottu pelikortti antaa roolille statuksen. Fiktiiviset henkilöt tapaavat cocktail-kutsuilla ja kertovat toisilleen, miten päivä on sujunut. Ohjaaja toimii kutsujen emännän roolissa. 8

10 e) Oma nimi ja työhön liittyvä liike+ ääni Seistään ringissä, jokainen kertoo vuorollaan oman nimensä ja esittää liikeen ja äänen. Muu ryhmä toistaa nimen ja eleen. Jatkotyöstö: simuloidaan kuvitteelinen työpaikka, jossa kaikki toimivat yhtäaikaisesti toistaen omaa liikettään ja ääntään. f) Viestiketju Osallistujat seisovat ringissä ja lähettävät valitsemalleen henkilölleen viestinä A) Vastauksen kysymykseen Mikä työnteossa on hienoa? ja toiselle valitsemalleen henkilölle viestinä B) Vastauksen kysymykseen Mikä työnteossa ei ole niin kovin hienoa? Koitetaan saada molemmat viestiketjut pyörimään yhtäaikaa. g) Kone Ryhmän esittelyringissä nousseista teemoista tehdään pienryhmissä kone (esim. luottamuskone), jonka yksi osallistuja aloittaa valitsemallaan liikkeellä ja äänellä ja muut liittyvät koneeseen yksitellen. 3. VIRITTÄYTYMINEN Tilanteesta riippuen käytin 1 2 seuraavista harjoitteista: a) Minun työni liikeellä ja äänellä kerrottuna 1. Jokainen miettii oman toiminnon (liikkeen ja äänen/lauseen), joka kuvaa oman työn arkea. 2. Seistään ringissä ja opetellaan yhdessä sanat ja rytmi Mä joka päivä töitä teen, joka ainoa aamu 9

11 3. Laulua toistetaan ja jokainen esittää ringin keskellä oman duuninsa. b) Puhuvat patsaat / Still kuvat Pienryhmissä valmistellaan patsas tai still-kuva työn arjesta. Jokainen saa sanoa yhden lauseen tai sanan. Patsaista keskustellaan ryhmän kanssa. Jatkotyöstö kone -tekniikalla: Keskustelusta poimitaan merkityksellisiä sanoja lapuille ja ne kiinnitetään seinälle. Sanojen pohjalta muodostetaan koneita. Yksi aloittaa toistuvan liikkeen ja ääneen, ja muut yhtyvät koneeseen yksitellen omalla liikkeellään ja äänellään. c) Grid-nelikenttä Osallistujat kiertelevät vapaasti ja kirjaavat fläppipapereihin annettujen otsikkojen alle, mitä heille tulee omasta työstään mieleen. Fläppien otsikot ovat: Työtaivas, Työhelvetti, Työn ilot mikä sujuu hyvin ja Työn haasteet - mikä on vaikeaa. Pienryhmissä suunnitellaan työtaivaasta ja työhelvetistä still-kuvat tai patsaat. Ne katsotaan kuunnellen patsaiden ajatusääniä. Keskustellaan nähdystä. Pienryhmissä suunnitellaan videoklipit aiheista työn ilot ja työn haasteet. Esitykset katsotaan ja niiden herättämistä tuntemuksista keskustellaan. 10

12 4. KÄSITTELY Tilanteesta riippuen käytin, joko vaihtoehtoa A tai B Vaihtoehto A 1) Tajunnanvirtakirjoitus ja äänimaailmat/ kuunnelmat Jokainen kirjoittaa omalle paperilleen. Osallistujille kerrotaan, että kirjoitettujen tekstien pohjalta tullaan jatkotyöskentelemään, mutta näitä kirjoituksia ei tulla sellaisenaan jakamaan toisille. Kirjoitusten aiheet ovat: 1. Jos työni olisi taivas, millainen se olisi? (Aikaa 3 minuuttia.) 2. Jos työni olisi helvetti, millainen se olisi? (Aikaa 3 minuuttia.) 3. Poimi molemmista kirjoituksista 3 merkittävintä asiaa / sanaa ja kirjoita ne erillisille lapuille, jotka ohjaaja kiinnittää seinälle. Tämän jälkeen keskustellaan lyhyesti syntyneistä tuntemuksista ja ajatuksista. Sitten valmistetaan pienryhmissä taivaasta ja helvetistä äänimaailma tai lyhyt kuunnelma. Kuunnellaan äänimaailmat / kuunnelmat ja keskustellaan kokemuksesta. 2) Mielikuvamatka ja kohtaustyöskentely Jokainen valitsee tilasta paikan ja asennon, jossa on miellyttävä olla. Ohjaaja kertoo, että mielikuvamatka on musiikin pituinen (n. 6 min) Ohjaaja johdattelee mielikuvamatkassa osallistujat turvallisesti miettimään työnsä haasteita mikä kivenä kengässä, sapettaa, aiheuttaa työpahoinvointia? 11

13 Mielikuvamatkan jälkeen jokainen kertoo lyhyesti ringissä omasta matkastaan. Pienryhmissä keskustellaan aiheesta ja suunnitellaan fiktiivinen kohtaus, jommallakummalla seuraavista tavoista: a) Forum-teatterin rakenteella (Kohtaukseen valitaan sorrettu ja sortaja. Tilanne viedään äärimmäisen kärjistettyyn umpikujaan sorretun kannalta. Kohtauksen loppua ei ratkaista vaan kohtaus loppuu kriisipisteessä still-kuvaan.) b) omavalintainen, vapaa esitysmuoto Tämän jälkeen katsotaan ryhmien kohtaukset ja käsitellään niitä. Forum-rakenteisia kohtauksia käsiteltiin useimmiten simultaanisesti, jolloin yleisö ehdotti, miten sorrettu voisi tilanteessa toimia toisin ja kohtauksen näyttelijät kokeilivat ehdotusta käytännössä. Muutaman kerran yleisöstä tuli näyttelijä kohtaukseen sorretun asemaan. Vapaamuotoisia kohtauksia käsiteltiin keskustelemalla sekä lisäämällä kohtauksiin roolihenkilöiden ajatusääniä. Joitakin kohtauksia tehtiin uudelleen muokattuina keskustelun innoittamina. Vaihtoehto B 1) Mielikuvamatka + kirjaus omalle paperille Jokainen valitsee tilasta paikan ja asennon, jossa on miellyttävä olla. Ohjaaja kertoo, että mielikuvamatka on musiikin pituinen (n. 10 min) Ohjaaja johdattelee mielikuvamatkassa osallistujat turvallisesti miettimään onnistumisen kokemuksia työelämästään: mikä tekee minusta hyvän työntekijän, mistä pidän itsessäni työntekijänä jne. 12

14 Ohjaaja johdattelee seuraavaksi osallistujat turvallisesti miettimään työnsä haasteita: Mikä saa sappeni töissä kiehumaan? Mikä työssä tuntuu epäoikeudenmukaiselta / väärältä? Mielikuvamatkan jälkeen kukin kirjoittaa nimettömästi paperille vastauksen kysymykseen: Mikä työssä saa sappesi kiehumaan? Ohjaaja kerää paperit ja kiinnittää ne seinälle. Harjoitetta puretaan keskustelemalla. 2) Forum-teatterikohtaus Pienryhmissä jatketaan keskustelua siitä, mikä työssä sapettaa. Seuraavaksi pienryhmät suunnittelevat fiktiivisen forum-teatterikohtauksen, jossa päähenkilön ongelma on suuri. Kohtaus päättyy still-kuvaan, joka on päähenkilön kannalta mahdollisimman helvetillinen. Kohtaukselle ei suunnitella ratkaisua. Harjoitellaan kohtaus niin, että se on toistettavissa. Esitykset katsotaan ja ohjaaja fasilitoi niitä kysyen yleisöltä mm. seuraavia kysymyksiä: Oliko tilanne uskottava? Kuka oli kohtauksen päähenkilö? Mitä kohtauksessa tapahtui? Mistä kohtaus kertoi? Olisiko päähenkilö voinut toimia toisin? Tämän jälkeen kokeillaan päähenkilöille eri toimintamalleja. Yhtä oikeaa ratkaisua ongelmaan ei tarvitse löytyä. Lopuksi voidaan luoda unelmaloppukuva tilanteesta, jossa ongelma on ratkennut ja kuunnella fiktiivisten henkilöiden ajatusääniä. 13

15 Kohtauksia käsiteltiin useimmiten simultaanisesti, jolloin yleisö ehdotti miten sorrettu voisi toimia toisin ja kohtauksen näyttelijät kokeilivat ehdotusta. Muutaman kerran yleisöstä tuli näyttelijä kohtaukseen sorretun asemaan. 5. KIINNITYS Se, mihin suuntaan työpaja oli edennyt määritteli aina sitä työtapaa, jolla pyrin kiinnittämään työpajassa syntyneen fiktiivisen todellisuuden osallistujien arkitodellisuuteen. Tilanteesta riippuen käytin 1-2 seuraavista harjoitteista: a) Mitä työ merkitsee Sinulle? Osallistujat kirjoittavat vapaasti muutaman minuutin ajan aiheesta Mitä työ merkitsee Sinulle? Ohjaaja kerää tekstit. Osallistujat istuvat ringissä selät vastakkain toisiinsa nojaten. Ohjaaja lukee kirjaukset ääneen. b) Mielipidejanoja ja väittämiä työstä ja sen merkityksestä Yhdessä tehtyjen / ohjaajan keskusteluista poimittujen aiheiden pohjalta kirjataan väitteitä. Ohjaaja lukee väitteen ja osallistujat asettuvat janalle samaa mieltä eri mieltä. Valinnoista keskustellaan. c) Työn ilot Keskustellaan pienryhmissä aiheista Mikä työssäni on merkityksellistä? Mikä työssäni tuntuu hyvältä? Mitkä asiat edistävät työhyvinvointiani? Poimitaan vastauksista ryhmässä 5 10 merkityksellisintä ja kirjoitetaan ne paperille. Suunnitellaan ryhmän pohdinnan pohjalta Kalevalan Sammon kaltainen työn iloja tuottava-kone tai puhuva patsas. Sen jälkeen suunnitellaan kohtaus, jossa joitain valittuja työhyvinvointia tukevia asioita konkretisoidaan. 14

16 Katsotaan ryhmien esitykset. Keskustellaan siitä, mitä nousi esille: Mikä oli tunnistettavaa? Miten esille nousseet teemat asettuvat arkeenne? d) Tulevaisuuden työpäivä Pienryhmissä keskustellaan työelämän arjen pienistä asioista, jotka pitävät yllä työhyvinvointia sekä siitä, miten työhyvinvointia voitaisiin lisätä. Suunnitellaan ryhmässä arkinen unelma tulevaisuuden työpäivästä ja laaditaan siitä kohtaus. e) Keskustelu Käsittelyvaihe päättyi intensiiviseen keskusteluun, joka kiinnittyi arkeen. Keskustelun päätteeksi tehtiin yhdessä patsas tai still-kuva. 6. LOPETUS Tilanteesta riippuen käytin 1-2 seuraavista harjoitteista. a) Sana on vapaa Jokainen sai ringissä kertoa kokemuksiaan työpajasta b) Rentoutus c) Hyvä hyvä selkään taputus Ringissä seisten taputetaan edellä olevan selkää sanoen samalla hyvä-hyvähyvä 15

17 d) Vahvuudet ja voimavarat Jokaisen osallistujan selkään kiinnitetään A4-paperi. Jokainen kirjoittaa kaikkien muiden selkään yhden adjektiivin, joka hänestä tuli mieleen. Lopuksi ryhmä istuu toisiinsa nojaten ringissä ja ohjaaja lukee mitä kunkin selkään on kirjoitettu. 7 REFLEKTOINTI Osallistujilta kerätystä palautteesta käy ilmi, että työpajoissa oli onnistuttu käsittelemään oman työyhteisön asioita ja ongelmakohtia, ja että soveltavan teatterin menetelmät sopivat työhyvinvoinnin edistämiseen. Soveltava teatteri soveltuu hyvin työhyvinvoinnin edistämiseen, koska sen kautta (ja muidenkin osallistavien menetelmien kautta) pääsee paremmin asioiden ytimeen. Näin ollen jokainen pääsee käsittelemään teemaa ryhmässä ja itsekseen, eikä jää sivullisia nuokkujia niin kuin kalvosulkeisissa. (osallistujan palaute) Joku muu vaisumpi työtapa olisi ollut paljon heikompi näiden aiheiden käsittelyyn. (osallistujan palaute) Päivä toi ilmeisiksi pinnalla olevaa kuohuntaa. Auttoi tunnistamaan yhteistä harminaihetta. (osallistujan palaute) Yhden tapaamiskerran työpajassa vahvuutena nähtiin sen toteuttamisen helppous. Yksi tapaamiskerta ei vaadi liikaa, eikä sido liikaa. Yhdenkin tapaamiskerran työpajalla nähtiin kuitenkin olevan vaikutusta: Työpaja nostaa 16

18 työyhteisön yleisiä ja päällimmäisenä olevia asioita esiin ja luo mahdollisuuden hedelmälliselle asioiden käsittelylle. Uudenlainen lähestymistapa ja herättää jälkikäteenkin itselle työn tekemisestä uudenlaisia ajatuksia ja ihmettelyn aiheita. (osallistujan palaute) Asiat menevät eteenpäin hyvällä temmolla, kun ei ole liikaa aikaa. On hyvä tulla työryhmänsä kanssa yhteen ja käsitellä aihetta monelta eri kantilta. Työpaja toimii myös ryhmää tukevana, koska sen aikana voi tutustua toiseen paremmin ja voi löytää toisesta, tutusta työkaverista uutta. (osallistujan palaute) On mahdollisuus heittäytyä, löytää uusia, luovia ongelmanratkaisukeinoja. Itsestä ja tiimistä tuli esille uusia puolia. Yhteistyö sujui niidenkin kanssa, jotka eivät arjessa ole itselle ehkä luontevimpia työpareja. Saimme nauraa, purkaa tunteita, jopa ahdistusta työpaineista. Ulkoapäin ei tullut mitään vaatimuksia. Ohjaajan ohjaus ja hyväksyntä antoi luottamusta ja uskallusta intuitioon. (osallistujan palaute) Käsittelimme oman työn kuormittavia asioita ja voimaa antavia asioita (osallistujan palaute) Kertaluonteiselle toiminnalla nähtiin olevan piristysruiskeen kaltaisia vaikutuksia. Moni osallistuja jäi kaipaamaan jatkotyöpajaa, jossa asioita olisi mahdollista käsitellä syvällisemmin. Yhden kerran tapaaminen nosti esille asioita, mutta työyhteisön harteille jäi vastuu keksiä uusia tapoja jatkaa käsittelyä. 17

19 Kaikella kertaluonteisella on yleensä vähemmän vaikutusta kuin pidempiaikaisella. Joissain asioissa aika loppui kesken, joitain juttuja voisi vielä jatkaa ja tehdä syvällisemmin. (osallistujan palaute) Forumteatterin käyttö lyhyissä, yhden tapaamiskerran työpajoissa siirsi koko työpajan luonnetta hyvin ongelmakeskeiseksi. Osallistujien omien foorumkohtauksien sortaja-sorrettu -tilanteet olivat hyvin moninaisia ja laajoja, joten niiden käsittely oli haastavaa ja jäi usein yleiselle tasolle. Foorumkohtauksista tein myös huomion, että kohtaukset, jotka olivat todellisia tilanteita arjesta ja joissa osallistujat esittivät itse itseään olivat ohjaajalle haastavampia jokeroida kuin selkeästi fiktiiviset kohtaukset. Työpajoissa, joissa käytin forumteatterin kaavaa, vei käsittelyosuus aina suunniteltua enemän aikaa ja vaarana oli että tilanteet jäivät junnaamaan paikoilleen. Jokerointi oli haastavaa. Forumtyöskentelyssä aiheet saivat alkunsa yksityisestä, mutta käsiteltäessä ne muuttuivat hyvinkin yleisiksi. Näiden havaintojen pohjalta annoin seuraavissa työpajoissa ryhmälle mahdollisuuden pienen esityksen valmistamiseen vapaalla tyylillä, ilman forumteatterin rakenteita. Nämä esitykset käsittelivät valittuja teemoja yleisellä ja jopa abstraktilla tasolla, mutta niistä virisi työyhteisölle erittäin hedelmällisiä keskustelun aiheita. Eräs tällainen vapaamuotoinen esitys oli rakennettu shakkilaudalle ja siinä nostettiin esille kuraattorin roolia omassa työkentässä kuraattori oppilas koulu. Työpajassa lastenvalvojien kanssa syntynyt sanaton kohtaus työpaikalla oli erittäin vaikuttava ja avasi syvän keskustelun. Eräässä demossa katsojat olivat asiakkaan roolissa silmät suljettuina jonossa. Se oli kaikille hyvin vaikuttava kokemus ja siitä virisi merkityksellinen keskustelu. Eräässä työyhteisössä työn haasteita ei juurikaan noussut esille ja työpajan painopiste siirtyi työn merkityksen yleisempään tarkasteluun. 18

20 Ohjaajan kannalta antoisimmaksi työpajaksi nousi kestoltaan pisin työpaja, jossa oli yhteensä 4 tuntia työskentelyaikaa ja keskellä tunnin ruokatauko. Tämä tauko antoi ohjaajalle mahdollisuuden rauhassa rakentaa työpajan toinen puolisko ryhmästä nousseiden tarpeiden mukaisiksi. Myös keskustelulle jäi merkittävästi enemmän aikaa kuin 2,5 ja 3 tunnin työpajoissa. Toteutetun kaltaisten työpajojen ohjaamisessa on tärkeää kuunnella ryhmää ja kuljettaa työpajaa osallistujista nousseita tarpeita palveleviksi. Tärkeää on myös mahdollistaa kaikkien työpajaan osallistuvien äänen kuuluminen, sillä ryhmässä on aina verbaalisesti aktiivisempia ja passiivisempia yksilöitä. 8 KÄYTETTÄVYYS / SOVELLETTAVUUS Toteutetun kaltaiselle toiminnalle on paljon tilausta, tarvetta ja mahdollisuuksia. Työpaikoilla on halua ja kiinnostusta panostaa henkilöstön työhyvinvointiin. Soveltavan teatterin menetelmät tuovat mukaan luovutta, hauskuutta ja tasaarvoista, hedelmällistä kohtaamista työyhteisön jäsenten välillä. Haasteena työskentelylle on työpajojen markkinointi. Toiminta on vaikea selittää lyhyesti ihmiselle, jolla ei ole kokemuksia soveltavasta taiteesta. Kun työpaikka on saatu saapumaan työpajaan, osallistujat ovat palautteen valossa kokeneet työskentelyn erittäin antoisaksi. Työpajan toteuttaminen on kokonaistaloudellisesti edullista. Työpajan toteuttamiseen riittää 1-2 soveltavan teatterin osaajaa, jotka suunnittelevat, markkinoivat, kartoittavat osallistuvien työyhteisöjen tarpeita ja toteuttavat työpajan. Toteutukseen tarvitaan riittävän iso tila, jossa osallistujat mahtuvat 19

21 jonkun verran liikkumaan. Hankintoja tämänkaltaisen työpajan toteuttamiseen tarvitaan vähän: valkoista paperia, kyniä, sinitarraa/teippiä ja cd-soitin. Työhyvinvointia tatterin keinoin -työpajoissa on ripaus työnohjauksellista luonnetta, mutta se sopii mm. työyhteisöjen Tyky-päiväksi. Eräs osallistuja totesikin työpajan lopuksi: Tämä päivä on kyllä ollut parempi kuin seinäkiipeily. On ollut hienoa olla oma itsensä omassa työporukassa, eikä ole tarvinut suorittaa mitään. 9 TAUSTATIETOA YLÖS-HANKKEESTA Tampereen yliopiston Tutkivan teatterityön keskuksen YLÖS ammattiteattereiden yleisötyön kehittäminen - hankkeen tavoitteena on kasvattaa tietämystä yleisötyöstä ja soveltavasta teatterista, antaa teattereille uusia tapoja olla vuorovaikutuksessa ihmisten kanssa sekä synnyttää soveltavan teatterin alalle uutta yritystoimintaa. YLÖS-hankkeen pilottiprojekteissa Lahden kaupunginteatterissa, Rauman Kaupunginteatterissa ja Tampereen Työväen Teatterissa luodaan malleja soveltavan teatterin yritystoiminnalle ja testataan yleisötyön menetelmien toimivuutta ammattiteattereissa. Soveltavan teatterin ja yleisötyön palveluiden mallinnus on tärkeä osa pilottiprojekteja. Mallinnuksissa kirjoitetaan toteutetut kokonaisuudet auki yleispäteviksi ja yleistajuisiksi malleiksi, joita on mahdollista enemmän tai vähemmän soveltaen ottaa käyttöön maanlaajuisesti. 20

22 YLÖS-hankkeen päärahoittajat ovat Opetusministeriön valtakunnallinen Euroopan sosiaalirahasto-ohjelma "Luovien alojen yritystoiminnan kasvun ja kansainvälistymisen kehittämisohjelma", sekä luovan talouden kehittämishanke Luova Tampere. 21

TEATTERILLISET MENETELMÄT TYÖNOHJAUKSEN VÄLINEENÄ: Kokemuksia Sopimusvuori Ry:stä ja Tredea Oy:stä

TEATTERILLISET MENETELMÄT TYÖNOHJAUKSEN VÄLINEENÄ: Kokemuksia Sopimusvuori Ry:stä ja Tredea Oy:stä 1 TEATTERILLISET MENETELMÄT TYÖNOHJAUKSEN VÄLINEENÄ: Kokemuksia Sopimusvuori Ry:stä ja Tredea Oy:stä Teatteri-ilmaisun ohjaajat Riku Laakkonen & Arttu Haapalainen 2 SOPIMUSVUORI RY Sosiaalipsykiatrisia

Lisätiedot

MALLINNUS TEATTERI OSANA LASTEN JA NUORTEN KASVUA. Esimerkkitapauksena Lahden kaupunginteatterin ja Luhtikylän alaasteen

MALLINNUS TEATTERI OSANA LASTEN JA NUORTEN KASVUA. Esimerkkitapauksena Lahden kaupunginteatterin ja Luhtikylän alaasteen MALLINNUS TEATTERI OSANA LASTEN JA NUORTEN KASVUA Esimerkkitapauksena Lahden kaupunginteatterin ja Luhtikylän alaasteen yhteistyö Tampereen yliopisto Tutkivan teatterityön keskus Ylös Ammattiteattereiden

Lisätiedot

LAHDEN KAUPUNGINTEATTERIN PILOTTISEMINAARI. 6.9.2010, Muistiinpanot

LAHDEN KAUPUNGINTEATTERIN PILOTTISEMINAARI. 6.9.2010, Muistiinpanot LAHDEN KAUPUNGINTEATTERIN PILOTTISEMINAARI 6.9.2010, Muistiinpanot Tampereen yliopisto Tutkivan teatterityön keskus Ylös Ammattiteattereiden yleisötyön kehittäminen Anna-Mari Tuovinen 24.11.2010 Lahden

Lisätiedot

MALLINNUS TEEMATYÖSKENTELY AMMATTITEATTERIN YLEISÖTYÖSSÄ

MALLINNUS TEEMATYÖSKENTELY AMMATTITEATTERIN YLEISÖTYÖSSÄ MALLINNUS TEEMATYÖSKENTELY AMMATTITEATTERIN YLEISÖTYÖSSÄ Esimerkkitapauksena Tampereen Työväen Teatteriin teemasta tamperelaisuus toteutettu kokonaisuus Tampereen yliopisto Tutkivan teatterityön keskus

Lisätiedot

Unelmien työ (90 min)

Unelmien työ (90 min) Unelmien työ (90 ) Oppitunti on mahdollista toteuttaa myös 45 uutissa. Tällöin toteutetaan kohdat 1, 2 ja 3 (lyhennettyinä) sekä Unelmien työpaikan yksilötyöskentelyosuus (15 ). Voit soveltaa tehtävän

Lisätiedot

Esimiehen opas erityisesti vuorotyötä tekevissä yksiköissä

Esimiehen opas erityisesti vuorotyötä tekevissä yksiköissä Työhyvinvointikyselyn tulosten käsittely ja hyvinvointisuunnitelman laatiminen työyksikön hyvinvointipajassa Esimiehen opas erityisesti vuorotyötä tekevissä yksiköissä Lapin sairaanhoitopiirin työhyvinvointisyke

Lisätiedot

John Steinbeck HIIRIÄ JA IHMISIÄ DRAAMATEHTÄVÄT. Heli Alku, Disa Kamula, Virpi Matala

John Steinbeck HIIRIÄ JA IHMISIÄ DRAAMATEHTÄVÄT. Heli Alku, Disa Kamula, Virpi Matala John Steinbeck HIIRIÄ JA IHMISIÄ DRAAMATEHTÄVÄT Heli Alku, Disa Kamula, Virpi Matala Ennen näiden harjoitusten tekemistä opiskelijoiden olisi hyvä tuntea näytelmän tarina. Voitte esimerkiksi käydä katsomassa

Lisätiedot

Reilun Pelin työkalupakki: Kiireen vähentäminen

Reilun Pelin työkalupakki: Kiireen vähentäminen Reilun Pelin työkalupakki: Kiireen vähentäminen Tavoitteet Tämän toimintamallin avulla opit määrittelemään kiireen. Työyhteisösi oppii tunnistamaan toistuvan, kuormittavan kiireen sekä etsimään sen syitä

Lisätiedot

Kuka on arvokas? Liite: EE2015_kuka on arvokas_tulosteet.pdf tulosta oppilaiden lomakkeet tehtäviin 1 ja 2.

Kuka on arvokas? Liite: EE2015_kuka on arvokas_tulosteet.pdf tulosta oppilaiden lomakkeet tehtäviin 1 ja 2. Kuka on arvokas? Jotta voisimme ymmärtää muiden arvon, on meidän ymmärrettävä myös oma arvomme. Jos ei pidä itseään arvokkaana on vaikea myös oppia arvostamaan muita ihmisiä, lähellä tai kaukana olevia.

Lisätiedot

Reilun Pelin työkalupakki: Muutoksen yhteinen käsittely

Reilun Pelin työkalupakki: Muutoksen yhteinen käsittely Reilun Pelin työkalupakki: Muutoksen yhteinen käsittely Johdanto Tämä diaesitys ohjaa työyhteisöä lisäämään yhteistä ymmärrystä toimintaan liittyvistä muutoksista ja vähentämään muutoksiin liittyviä pelkoja.

Lisätiedot

ENNAKKOTEHTÄVÄT / JAKSO A VALMISTAUTUMINEN. Otteita vetäjän ohjeista

ENNAKKOTEHTÄVÄT / JAKSO A VALMISTAUTUMINEN. Otteita vetäjän ohjeista 1 Otteita vetäjän ohjeista ENNAKKOTEHTÄVÄT / JAKSO A Tarkista että o aikataulut on sovittu ja koulutustila on varattu o osallistujat ovat saaneet kutsun ajoissa o sinulla on nimilista, jonka avulla sijoitat

Lisätiedot

Kokemuksia Unesco-projektista

Kokemuksia Unesco-projektista Kokemuksia Unesco-projektista Puheviestinnän harjoitusten tavoitteet Kuuden oppitunnin mittaisen jakson aikana asetin tavoitteiksi seuraavia oppimis- ja kasvatustavoitteita: Oppilas oppii esittämään omia

Lisätiedot

Miten tukea lasta vanhempien erossa

Miten tukea lasta vanhempien erossa Miten tukea lasta vanhempien erossa Kokemuksia eroperheiden kanssa työskentelystä erityisesti lapsen näkökulma huomioiden. Työmenetelminä mm. vertaisryhmät ja asiakastapaamiset. Eroperheen kahden kodin

Lisätiedot

Työhyvinvointikorttikoulutuksen vaikuttavuus koulutuksen käyneiden kokemuksia ja kehittämisehdotuksia. Katri Wänninen Veritas Eläkevakuutus 2015

Työhyvinvointikorttikoulutuksen vaikuttavuus koulutuksen käyneiden kokemuksia ja kehittämisehdotuksia. Katri Wänninen Veritas Eläkevakuutus 2015 Työhyvinvointikorttikoulutuksen vaikuttavuus koulutuksen käyneiden kokemuksia ja kehittämisehdotuksia. Katri Wänninen Veritas Eläkevakuutus 2015 Kyselyn toteutus Työhyvinvointikorttikoulutuksia on toteutettu

Lisätiedot

Mummon tyttö Draamatarina Kurvi-hankkeen kohtaamispaja

Mummon tyttö Draamatarina Kurvi-hankkeen kohtaamispaja Mummon tyttö Draamatarina Kurvi-hankkeen kohtaamispaja Käsikirjoitus: Onni Sarvela ja Jouni Piekkari Tavoitteet: Eläytyä yhteen mahdolliseen maahanmuuttajanuoren tarinaan, joka pohjautuu elävän elämän

Lisätiedot

Kaari-työhyvinvointikysely - esimiehen opas

Kaari-työhyvinvointikysely - esimiehen opas Kaari-työhyvinvointikysely - esimiehen opas Valmistaudu kyselyyn vinkkilista esimiehelle vinkkilista työyhteisölle Valmistaudu kyselyyn - vinkkilista esimiehelle Missä tilaisuudessa/palaverissa työyhteisönne

Lisätiedot

Rakenteellinen sosiaalityön kehittäminen. Päijät-Hämeessä

Rakenteellinen sosiaalityön kehittäminen. Päijät-Hämeessä Rakenteellinen sosiaalityön kehittäminen Päijät-Hämeessä SOS II hankkeen tavoitteet Asiakkaan osallisuutta edistävien käytäntöjen kehittäminen Aikuissosiaalityön raportoinnin ja arvioinnin mallien kehittäminen

Lisätiedot

Lapset Hittivideon tekijöinä - menetelmä musiikkivideoiden tekemiseen koululuokassa

Lapset Hittivideon tekijöinä - menetelmä musiikkivideoiden tekemiseen koululuokassa Lapset Hittivideon tekijöinä - menetelmä musiikkivideoiden tekemiseen koululuokassa Antti Haaranen, Valveen elokuvakoulu 18.11.2010 GRAFIIKKA: HENNA TOPPI Hittivideo lyhyesti - Elokuva- ja mediakasvatuksen

Lisätiedot

Lasten luovuuden rohkaisu ja tarinallisuuden merkitys siinä kuvataideopettajan silmin

Lasten luovuuden rohkaisu ja tarinallisuuden merkitys siinä kuvataideopettajan silmin Lasten luovuuden rohkaisu ja tarinallisuuden merkitys siinä kuvataideopettajan silmin Vattumadon talo päiväkotiprojekti eskareille Valoveistos ja Varjoteatteri Merja Isomaa-James, Tuija Mettinen LÄHTÖTILANNE

Lisätiedot

Suunnitelma työpaikkavalmentajana toimimiseen

Suunnitelma työpaikkavalmentajana toimimiseen Suunnitelma työpaikkavalmentajana toimimiseen Sisältö Työn räätälöinti on työn mukauttamista yksilöllisin edellytyksin Työelämän pelisäännöt ja työelämätaidot SWOT-analyysi: Mitä työpaikallani työntekijältä

Lisätiedot

Voimaantuminen 2h. Stressin nujertaja -valmennus. Valmentaja Päivin rentoutusharjoitus sai erityistä kiitosta. 1 / 10

Voimaantuminen 2h. Stressin nujertaja -valmennus. Valmentaja Päivin rentoutusharjoitus sai erityistä kiitosta. 1 / 10 Voimaantuminen 2h Stressin nujertaja -valmennus Valmentaja Päivin rentoutusharjoitus sai erityistä kiitosta. Tuula Kortelainen, ammatinvalintapsykologi 1 / 10 Nykypäivän hektisessä arjessa eläminen sekä

Lisätiedot

Taide, terveys ja hyvinvointi osallisuutta taiteen ja kulttuurin keinoin Verkostoiva yhteistyöseminaari Tampereella

Taide, terveys ja hyvinvointi osallisuutta taiteen ja kulttuurin keinoin Verkostoiva yhteistyöseminaari Tampereella Taide, terveys ja hyvinvointi osallisuutta taiteen ja kulttuurin keinoin Verkostoiva yhteistyöseminaari Tampereella Työpajatyöskentelyä Aika: pe 9.10.2015, klo 10 15, Paikka: Kumppanuustalo Artteli ry.,

Lisätiedot

Tulevaisuusverstas. Toiminnallinen tehtävä

Tulevaisuusverstas. Toiminnallinen tehtävä Toiminnallinen tehtävä Tulevaisuusverstas Tulevaisuusverstaassa pohditaan omaa roolia ja toimintaa kestävän kehityksen edistämisessä. Lisäksi tavoitteena on oppia tulevaisuusajattelua: ymmärtää, että nykyiset

Lisätiedot

OSALLISENA METROPOLISSA DRAAMAN JA SOVELTAVAN TEATTERIN MENETELMIEN MAHDOLLISUUDET

OSALLISENA METROPOLISSA DRAAMAN JA SOVELTAVAN TEATTERIN MENETELMIEN MAHDOLLISUUDET OSALLISENA METROPOLISSA DRAAMAN JA SOVELTAVAN TEATTERIN MENETELMIEN MAHDOLLISUUDET Yli vuoden kansalaisnavigoinnin jälkeen on hyvä koota yhteen tähänastisia kokemuksia draaman ja soveltavan teatterin mahdollisuuksista.

Lisätiedot

SOVELTAVAN TEATTERIN JA YLEISÖTYÖN SEMINAARI 5.10. 6.10.2009

SOVELTAVAN TEATTERIN JA YLEISÖTYÖN SEMINAARI 5.10. 6.10.2009 SOVELTAVAN TEATTERIN JA YLEISÖTYÖN SEMINAARI 5.10. 6.10.2009 Tutkivan teatterityön keskus, Tampereen yliopisto Hämeenpuisto 28 D, Tampere MAANANTAI 5.10. 10.00 10.30 Ilmoittautuminen 10.30 11.00 Seminaarin

Lisätiedot

MALLINNUS AIHEEN METSÄSTYS: Kuinka saada ryhmälle tärkeät aiheet työskentelyn keskiöön?

MALLINNUS AIHEEN METSÄSTYS: Kuinka saada ryhmälle tärkeät aiheet työskentelyn keskiöön? MALLINNUS AIHEEN METSÄSTYS: Kuinka saada ryhmälle tärkeät aiheet työskentelyn keskiöön? Esimerkkitapauksina Satakunnan koululaitoksissa tapahtuneet työpajakokonaisuudet, joissa käsiteltiin nuorten yhteisöä

Lisätiedot

Aasian kieliä ja kulttuureita tutkimassa. Paja

Aasian kieliä ja kulttuureita tutkimassa. Paja Esittäytyminen Helpottaa tulevan päivän kulkua. Oppilaat saavat lyhyesti tietoa päivästä. Ohjaajat ja oppilaat näkevät jatkossa toistensa nimet nimilapuista, ja voivat kutsua toisiaan nimillä. Maalarinteippi,

Lisätiedot

Miten me teemme arjesta antoisampaa?

Miten me teemme arjesta antoisampaa? Miten me teemme arjesta antoisampaa? Varhaiskasvatuksen johtajuusfoorumi Jyväskylä 25.-26.3.2015 Rinnakkaissessio 26.3.2015 Hanna Rousku / varhaiskasvatuksen esimies, Masku kasv.. kandidaatti (KM-opiskelija),

Lisätiedot

naisille, jotka (työ)elämän neuvotteluissa.

naisille, jotka (työ)elämän neuvotteluissa. Pieni neuvottelutaitojen työkirja naisille, jotka (työ)elämän neuvotteluissa. Neuvottelutaidot ovat (työ)elämän ydintaitoja Neuvottelutaidot muodostuvat erilaisten taitojen, tietojen, toimintatapojen ja

Lisätiedot

Hyvän työpaikan kriteerit

Hyvän työpaikan kriteerit Hyvän työpaikan kriteerit Vetovoimaa ja työhyvinvointia terveydenhuoltoon! Hyvän työpaikan kriteerit 2 Hyvä lukija, esitteessä olevat Hyvän työpaikan kriteerit terveydenhuollon organisaatioille on laadittu

Lisätiedot

AMMATTIMAINEN YHTEISTYÖ & ASIANTUNTIJUUS Tiedon ja ideoiden jakaminen 12.8.2009. 10.8.2009 Humap Oy, www.humap.com sivu 1

AMMATTIMAINEN YHTEISTYÖ & ASIANTUNTIJUUS Tiedon ja ideoiden jakaminen 12.8.2009. 10.8.2009 Humap Oy, www.humap.com sivu 1 AMMATTIMAINEN YHTEISTYÖ & ASIANTUNTIJUUS Tiedon ja ideoiden jakaminen 12.8.2009 10.8.2009 Humap Oy, www.humap.com sivu 1 TAVOITTEET 12.8.2009 TYÖSKENTELYLLE TEEMA Ammattimainen yhteistyö moniammatillisessa

Lisätiedot

Lähihoitajan toimenkuva / LearningCafe oppimismenetelmänä. Tuula Mantere, THM, kouluttaja, työnohjaaja Jyväskylän aikuisopisto

Lähihoitajan toimenkuva / LearningCafe oppimismenetelmänä. Tuula Mantere, THM, kouluttaja, työnohjaaja Jyväskylän aikuisopisto Lähihoitajan toimenkuva / LearningCafe oppimismenetelmänä Tuula Mantere, THM, kouluttaja, työnohjaaja Jyväskylän aikuisopisto Learning Cafe (oppimiskahvila) kehittämisen perustana Työskentelymenetelmä,

Lisätiedot

Nuorten elämäntaitojen vahvistaminen 27.11.2013

Nuorten elämäntaitojen vahvistaminen 27.11.2013 Nuorten elämäntaitojen vahvistaminen 27.11.2013 Ulla Sirviö-Hyttinen, Suomen Lions liitto ry./ Lions Quest-ohjelmat Sanna Jattu, Nuorten keskus ry Anna-Maija Lahtinen, Suomen lasten ja nuorten säätiö Elämäntaidot

Lisätiedot

Arviointi ja palaute käytännössä

Arviointi ja palaute käytännössä Arviointi ja palaute käytännössä Merja Ellilä Arvioinnista Oppimista ohjaavan arvioinnin merkitys ohjattavan oppimisen tukemista ja suuntaamista tietojen, taitojen ja asenteiden arvioimista ohjattavan

Lisätiedot

TYTTÖ- JA POIKAPROGGIKSET - KOKEMUKSIA ELÄVÄST STÄ. Sainio Pia-Christine

TYTTÖ- JA POIKAPROGGIKSET - KOKEMUKSIA ELÄVÄST STÄ. Sainio Pia-Christine TYTTÖ- JA POIKAPROGGIKSET - KOKEMUKSIA ELÄVÄST STÄ KOULUELÄMÄST STÄ Sainio Pia-Christine Lähtökohdat projektin käytännön kehittymiselle: Uusi työntekijä, odotukset korkealla Tyttöjen raju päihteiden käyttö

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia

Lisätiedot

Työelämätaitoja tukemalla työhyvinvointiin ja tuottavuuteen. Työelämän tutkimuspäivät, Tampere 5.11.2010 Elina Sipponen

Työelämätaitoja tukemalla työhyvinvointiin ja tuottavuuteen. Työelämän tutkimuspäivät, Tampere 5.11.2010 Elina Sipponen Työelämätaitoja tukemalla työhyvinvointiin ja tuottavuuteen Työelämän tutkimuspäivät, Tampere 5.11.2010 Elina Sipponen Moniosaaja -valmennus Pientyöpaikoilla uudistuminen (Punk) hankkeen työelämäosaamista

Lisätiedot

MALLINNUS TYÖHYVINVOINTIA TEATTERIN KEINOIN -TOIMINNASTA

MALLINNUS TYÖHYVINVOINTIA TEATTERIN KEINOIN -TOIMINNASTA MALLINNUS TYÖHYVINVOINTIA TEATTERIN KEINOIN -TOIMINNASTA Esimerkkitapauksena Ylös hankkeen Tampereen Työväen Teatterin pilottiprojektissa toteutettu kummiyritysyhteistyö Tredea Oy:n kanssa Tampereen yliopisto

Lisätiedot

KAIKKI MUKAAN! Lasten osallisuus päiväkodissa

KAIKKI MUKAAN! Lasten osallisuus päiväkodissa KAIKKI MUKAAN! Lasten osallisuus päiväkodissa Aiheita Osallistumisen alkuun Onnistumisen avaimia Osallistumisen hyötyjä ja haasteita Osallisuuden käsitteitä Lasten osallisuus päiväkodissa Keskiössä yhteisössä

Lisätiedot

D R A A M A T Y Ö P A J O I S S A O N T I L A A I D E O I L L E J A P E R S O O N I L L E

D R A A M A T Y Ö P A J O I S S A O N T I L A A I D E O I L L E J A P E R S O O N I L L E D R A A M A T Y Ö P A J O I S S A O N T I L A A I D E O I L L E J A P E R S O O N I L L E Draamatyöpajassa ryhmä ideoi ja tuottaa synopsiksen pohjalta musiikkiteatteriesityksen käsikirjoituksen. Käsikirjoitus

Lisätiedot

Ammatillisuus opintokeskustyössä -työpaja. Mikä meitä työssämme haastaa

Ammatillisuus opintokeskustyössä -työpaja. Mikä meitä työssämme haastaa Muistio koulutuksesta 1 / 5 Aika: 18.11.2015, klo 12.30-15 Paikka: Kulttuuritalo, Helsinki Koulutus: Opintokeskuspäivä Läsnä: Opintokeskustyöntekijöitä 15 osallistujaa Vetäjä: Inka Ukkola, TJS Opintokeskus

Lisätiedot

lehtipajaan! Opettajan aineisto

lehtipajaan! Opettajan aineisto Tervetuloa lehtipajaan! Opettajan aineisto Opettajalle Ennen kuin ryhdyt lehtipajaan lue myös oppilaan aineisto Lehtipaja on tarkoitettu tt 3.-6.-luokkalaisille l ill Voit käyttää aineistoa myös 1.-2.-luokkalaisille,

Lisätiedot

Erilaisia osallisuusmenetelmiä

Erilaisia osallisuusmenetelmiä Erilaisia osallisuusmenetelmiä Rauna Nerelli, Suomen Lasten Parlamentti Tässä on muutamia menetelmiä, joita voi käyttää lasten kanssa ryhmässä toimittaessa, kun halutaan vahvistaa lasten osallisuutta ja

Lisätiedot

Työpajat. Doodlaus - tarinallistaminen - dialogi. Torstai 27.8.2013 3x50min, (8.30, 9.30 ja 11.00)

Työpajat. Doodlaus - tarinallistaminen - dialogi. Torstai 27.8.2013 3x50min, (8.30, 9.30 ja 11.00) Työpajat Torstai 27.8.2013 3x50min, (8.30, 9.30 ja 11.00) Doodlaus tarinallistaminen dialogi Ag C234 Mitä piirteitä haluaisin vahvistaa itsessäni ja tuoda näkyväksi työssäni? Valokuvan käyttö verme- tapaamisissa

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. 23.11.2012 Eija Lehto, Työhyvinvointipalvelut. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. 23.11.2012 Eija Lehto, Työhyvinvointipalvelut. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Eija Lehto, erityisasiantuntija IKÄTIETOISELLA JOHTAMISELLA KOHTI TYÖHYVINVOINTIA 23.11.2012 Eija Lehto, Työhyvinvointipalvelut Työhyvinvointi työntekijän omakohtainen kokemus, joka

Lisätiedot

SEISKALUOKKA. Itsetuntemus ja sukupuoli

SEISKALUOKKA. Itsetuntemus ja sukupuoli SEISKALUOKKA Itsetuntemus ja sukupuoli Tavoite ja toteutus Tunnin tavoitteena on, että oppilaat pohtivat sukupuolen vaikutusta kykyjensä ja mielenkiinnon kohteidensa muotoutumisessa. Tarkastelun kohteena

Lisätiedot

TOIMIVA TYÖYHTEISÖ -MITTAUS 1

TOIMIVA TYÖYHTEISÖ -MITTAUS 1 TOIMIVA TYÖYHTEISÖ -MITTAUS 1 Kuinka selviä työyhteisöllenne ovat sen tarkoitus, arvot, visio, prosessit ja roolit? Tämä mittaus soveltuu käytettäväksi esimerkiksi pidemmän valmennuskokonaisuuden alku-

Lisätiedot

ESIINTYMINEN. Laura Elo Cambiare p. 040 748 7884 laura@johtajuustaito.fi

ESIINTYMINEN. Laura Elo Cambiare p. 040 748 7884 laura@johtajuustaito.fi ESIINTYMINEN Laura Elo Cambiare p. 040 748 7884 laura@johtajuustaito.fi Jännitys hyvä renki huono isäntä Kumpi kuvaa sinua? Jännitys auttaa minua. Jännitys lamaannuttaa ja vaikeuttaa esillä oloani. Jännitys

Lisätiedot

Turun lapsi- ja nuorisotutkimuskeskus Nuoret luupin alla Leena Haanpää ja Sanna Roos 2014

Turun lapsi- ja nuorisotutkimuskeskus Nuoret luupin alla Leena Haanpää ja Sanna Roos 2014 Turun lapsi- ja nuorisotutkimuskeskus Nuoret luupin alla Leena Haanpää ja Sanna Roos 2014 LASTEN JA NUORTEN KUULEMISJÄRJESTELMÄ Syyslukukausi Arviointi ja kehittäminen Teemojen valinta Kuntayhteistyö Etenemissuunnitelma

Lisätiedot

Keskusteluja kehittämällä tuloksellisuutta ja työniloa

Keskusteluja kehittämällä tuloksellisuutta ja työniloa Keskusteluja kehittämällä tuloksellisuutta ja työniloa Sykettätyöhön.fi-palvelu 15.12.2014 Työyhteisökehittäjä, FT Heini Wink JHL Kehittämispalvelu Kuinka saada kehityskeskusteluista uusia ajatuksia, energiaa

Lisätiedot

Työpajojen esittely ja kokemukset: Tampere 25.9.2014, Vaasa 2.12.2014

Työpajojen esittely ja kokemukset: Tampere 25.9.2014, Vaasa 2.12.2014 Työpajojen esittely ja kokemukset: Tampere 25.9.2014, Vaasa 2.12.2014 MOSAIC-ohjausryhmä, 15.1.2015 Janne Laine, Johanna Leväsluoto, Jouko Heikkilä, Joona Tuovinen ja kumpp. Teknologian tutkimuskeskus

Lisätiedot

Sopulihyppyjä ja tonttuhäntien tähtitaivas Päiväkotilapsien luovaa mediankäyttöä Molla-hankkeessa

Sopulihyppyjä ja tonttuhäntien tähtitaivas Päiväkotilapsien luovaa mediankäyttöä Molla-hankkeessa Sopulihyppyjä ja tonttuhäntien tähtitaivas Päiväkotilapsien luovaa mediankäyttöä Molla-hankkeessa Esitys löytyy Mollan sivuilta: Molla.ejuttu.fi Molla- media, osallisuus, lapsi. Kurkistus pienten lasten

Lisätiedot

MALLINNUS KUINKA TEHDÄ TYÖPAJA TEATTERIESITYKSESTÄ?

MALLINNUS KUINKA TEHDÄ TYÖPAJA TEATTERIESITYKSESTÄ? MALLINNUS KUINKA TEHDÄ TYÖPAJA TEATTERIESITYKSESTÄ? Esimerkkitapauksena Tampereen Työväen Teatterin Tyynymiesesitykseen toteutettu työpajakokonaisuus Taiteen vapaus ja vastuu Teatterityöpaja nuorille aikuisille

Lisätiedot

Vastausprosentti % Kuntaliitto 2004, n=202 Kuntaliitto 2008, n=198 Kuntaliitto 2011, n=220. Parempi Työyhteisö -kysely Työterveyslaitos 1

Vastausprosentti % Kuntaliitto 2004, n=202 Kuntaliitto 2008, n=198 Kuntaliitto 2011, n=220. Parempi Työyhteisö -kysely Työterveyslaitos 1 Vastausprosentti % 9 8 75 74 67 Kuntaliitto 4, n=2 Kuntaliitto 8, n=198 Kuntaliitto 11, n=2 Työterveyslaitos 1 Parempi Työyhteisö -Avainluvut 19 Työyhteisön kehittämisedellytykset 18 Työryhmän kehittämisaktiivisuus

Lisätiedot

Elämän kartat -3. koulutustapaaminen-

Elämän kartat -3. koulutustapaaminen- Elämän kartat -3. koulutustapaaminen- Käydään läpi kotitehtävä Mieti lomakkeen avulla asioita jotka toimivat hyvin elämässäsi joihin toivoisit muutosta. Asioita, joita haluaisit muuttaa elämässäsi voidaan

Lisätiedot

Verkossa opiskelu vaatii opiskelijalta paljon aktiivisuutta ja kykyä työskennellä itsenäisesti

Verkossa opiskelu vaatii opiskelijalta paljon aktiivisuutta ja kykyä työskennellä itsenäisesti Verkossa opiskelu vaatii opiskelijalta paljon aktiivisuutta ja kykyä työskennellä itsenäisesti Opiskelijoiden kokemuksia oppimisesta ITK 2010 seminaari; Hämeenlinna Soile Bergström Opintojakson esittely

Lisätiedot

Keskusteluja kehittämällä tuloksellisuutta ja työniloa

Keskusteluja kehittämällä tuloksellisuutta ja työniloa Keskusteluja kehittämällä tuloksellisuutta ja työniloa Ateria 13 5.11.2013 Wanha Satama, Helsinki Työyhteisökehittäjä, FT Heini Wink JHL Kehittämispalvelu Kuinka saada kehityskeskusteluista uusia ajatuksia,

Lisätiedot

MUSIIKIN PIENOISMUODOT Muoto 4 ANALYYSIHARJOITUKSIA

MUSIIKIN PIENOISMUODOT Muoto 4 ANALYYSIHARJOITUKSIA MUSIIKIN PIENOISMUODOT Muoto 4 ANALYYSIHARJOITUKSIA Seuraavissa harjoituksissa analysoidaan teemojen muotoja. Yleisimmät musiikin pienoismuodot erityisesti klassismin musiikissa ovat periodi ja satsimuoto.

Lisätiedot

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaamisen arviointi Osaamisen arvioinnin tavoitteena oli LEVEL5:n avulla tunnistaa osaamisen taso, oppiminen

Lisätiedot

Korkeakoulututkinnon jälkeinen osaamisen kehittäminen - Quo vadis? 6.9.2012 Helsinki. Annika Ranta ja Terhikki Rimmanen

Korkeakoulututkinnon jälkeinen osaamisen kehittäminen - Quo vadis? 6.9.2012 Helsinki. Annika Ranta ja Terhikki Rimmanen Korkeakoulututkinnon jälkeinen osaamisen kehittäminen - Quo vadis? 6.9.2012 Helsinki Annika Ranta ja Terhikki Rimmanen OSALLISUUS UTELIAISUUS INNOSTUS KORKEAKOULUELÄMÄN JÄLKEINEN OSAAMINEN QUO VADIS :

Lisätiedot

28.4.2015 Pia Hägglund, Pohjanmaan tulkkikeskus. Monikulttuurisuus ja perehdyttäminen

28.4.2015 Pia Hägglund, Pohjanmaan tulkkikeskus. Monikulttuurisuus ja perehdyttäminen 28.4.2015 Pia Hägglund, Pohjanmaan tulkkikeskus Monikulttuurisuus ja perehdyttäminen Monikulttuurinen työpaikka? Mitä se merkitsee? Onko työyhteisömme valmis siihen? Olenko minä esimiehenä valmis siihen?

Lisätiedot

uudenvuoden kirjoittamishaaste

uudenvuoden kirjoittamishaaste uudenvuoden kirjoittamishaaste Unelmointi on yksi suosikkiasioistani. Toki tässä hetkessäkin on ihana ja hyvä olla. Elämä on nyt. Mutta tämä hetki pohjustaa seuraavaa. Se mitä ajattelet nyt, se mihin uskot

Lisätiedot

Pikatreffit. Pikatreffien kuvaus

Pikatreffit. Pikatreffien kuvaus 1 (9) Pikatreffit Materiaalipaketti sisältää: - mainoskirjepohjat opiskelijoille ja työnantajille - ohjeet opiskelijoille ja työnantajille - matchmaking-viestipohjat treffien jälkeen lähetettäväksi - treffikorttipohjat

Lisätiedot

YOYO-hankkeen väliarviointiseminaari 30.11.2011 Opinto-ohjaajat Laura Juuti ja Kaija Kumpukallio Itäkeskuksen lukio

YOYO-hankkeen väliarviointiseminaari 30.11.2011 Opinto-ohjaajat Laura Juuti ja Kaija Kumpukallio Itäkeskuksen lukio Pienryhmäohjauksen mahdollisuuksia lukiossa - kokemuksia Itäkeskuksen lukiosta YOYO-hankkeen väliarviointiseminaari 30.11.2011 Opinto-ohjaajat Laura Juuti ja Kaija Kumpukallio Itäkeskuksen lukio Lukion

Lisätiedot

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Petri Kallio Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Asiantuntijaryhmän jäsen Petra Tiihonen Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Henkilökohtainen avustajatoiminta Syyskuu 2014

Lisätiedot

Työhaastattelu näin onnistut haastattelussa Tervetuloa! Työnhakuveturi 11.3.2015 Satu Myller ja Nina Juhava

Työhaastattelu näin onnistut haastattelussa Tervetuloa! Työnhakuveturi 11.3.2015 Satu Myller ja Nina Juhava Työhaastattelu näin onnistut haastattelussa Tervetuloa! Työnhakuveturi 11.3.2015 Satu Myller ja Nina Juhava 10-12 asiantuntijaluentoa vuosittain 1 000 osallistujaa Teemoina mm. työnhaun uudet tuulet, työnantajien

Lisätiedot

Mistä ja miten pienryhmät syntyvät etsivään työhön? Anne Ovaska Völjy- hanke A-klinikkasäätiö

Mistä ja miten pienryhmät syntyvät etsivään työhön? Anne Ovaska Völjy- hanke A-klinikkasäätiö Mistä ja miten pienryhmät syntyvät etsivään työhön? Anne Ovaska Völjy- hanke A-klinikkasäätiö Keskeisiä teemoja Völjy- hankkeen puheenvuorossa Haittoja vähentävä, asiakkaan yksilöllisiä kykyjä ja tavoitteita

Lisätiedot

YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN?

YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN? Kehittämistehtävä (AMK) Hoitotyö Terveydenhoitotyö 3.12.2012 Elina Kapilo ja Raija Savolainen YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN? -Artikkeli julkaistavaksi Sytyn Sanomissa keväällä

Lisätiedot

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Hyvää Ikää Kaikille seminaari Seinäjoella 18.9.2014 Marjut Mäki-Torkko Vammaispalvelujen johtaja, KM Mitä ajattelet ja sanot minusta Sitä luulet minusta Sinä olet

Lisätiedot

KOTIRUKKANEN työryhmä yhteistyön lisäämiseksi asumisyksiköissä

KOTIRUKKANEN työryhmä yhteistyön lisäämiseksi asumisyksiköissä KOTIRUKKANEN työryhmä yhteistyön lisäämiseksi asumisyksiköissä Mitä Kotirukkasella tavoitellaan? Kotirukkasen avulla tiivistetään yhteistyötä asumisyksikön työntekijöiden, asukkaiden ja läheisten välillä.

Lisätiedot

Liikkuva työyhteisö kuinka voimme lisätä liikettä varhaiskasvattajan työhyvinvoinnin tueksi. Matleena Livson, asiantuntija, työyhteisöliikunta

Liikkuva työyhteisö kuinka voimme lisätä liikettä varhaiskasvattajan työhyvinvoinnin tueksi. Matleena Livson, asiantuntija, työyhteisöliikunta Liikkuva työyhteisö kuinka voimme lisätä liikettä varhaiskasvattajan työhyvinvoinnin tueksi Matleena Livson, asiantuntija, työyhteisöliikunta AKTIIVISEMPI ARKI työpajan työpohjat Nämä työpohjat on laadittu

Lisätiedot

Strategian tekeminen yhdessä 14.5.2014

Strategian tekeminen yhdessä 14.5.2014 Strategian tekeminen yhdessä 14.5.2014 Suvi von Becker Miksi yhdessä tekeminen? Johtoporras: Ymmärrys valuu kuin vesi hanhen selästä Ovat niin hankalia, asennevamma. Eikö sana kuulu vai eikö se mene perille?

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

AINA KANNATTAA YRITTÄÄ

AINA KANNATTAA YRITTÄÄ AINA KANNATTAA YRITTÄÄ www.yrittajat.fi futureimagebank.com futureimagebank.com futureimagebank.com AINA KANNATTAA YRITTÄÄ ohjeita esityksen pitäjälle futureimagebank.com futureimagebank.com futureimagebank.com

Lisätiedot

OSALLISUUSPROSESSIN ARVIOINTI MENETELMÄN KULKU: Citisense Kouluttajatiimi Hakakatu 1 L 106 89600 Suomussalmi citisense@citisense.

OSALLISUUSPROSESSIN ARVIOINTI MENETELMÄN KULKU: Citisense Kouluttajatiimi Hakakatu 1 L 106 89600 Suomussalmi citisense@citisense. METHOD Citisense Kouluttajatiimi Hakakatu 1 L 106 89600 Suomussalmi citisense@citisense.fi 050 3645 070 OSALLISUUSPROSESSIN ARVIOINTI TAVOITE: Arvioida osallisuuden tasoa palvelutuotantoprosessin eri osissa

Lisätiedot

MALLINNUS KUINKA LUODA DIALOGI TEATTERIN JA SEN ULKOPUOLISEN YHTEISÖN VÄLILLE?

MALLINNUS KUINKA LUODA DIALOGI TEATTERIN JA SEN ULKOPUOLISEN YHTEISÖN VÄLILLE? MALLINNUS KUINKA LUODA DIALOGI TEATTERIN JA SEN ULKOPUOLISEN YHTEISÖN VÄLILLE? Esimerkkitapauksena Lahden kaupunginteatterin ja Liipolan asuinalueen yhteisöteatterillinen yhteistyö Tampereen yliopisto

Lisätiedot

Työkaarityökalulla tuloksia

Työkaarityökalulla tuloksia Työkaarityökalulla tuloksia Asiantuntija Tarja Räty, TTK Työkaariajattelu työpaikan arjessa miten onnistumme yhdessä? Kehittämisen edellytyksiä Työkaarimallin käytäntöön saattamista Työura- ja kehityskeskustelut

Lisätiedot

Toiminnallisen määrittelyn tarina. Esimerkki Reaktorin tavasta tehdä toiminnallista määrittelyä.

Toiminnallisen määrittelyn tarina. Esimerkki Reaktorin tavasta tehdä toiminnallista määrittelyä. Toiminnallisen määrittelyn tarina Esimerkki Reaktorin tavasta tehdä toiminnallista määrittelyä. Toimitusjohtajan pulma Tässä on toimitusjohtaja Roope, jonka tavoitteena on pyörittää Rengasmaster Oy:tä

Lisätiedot

Matkailutuotteet ostettaviksi Sessions-työpaja

Matkailutuotteet ostettaviksi Sessions-työpaja Sami Köykkä Matkailutuotteet ostettaviksi Sessions-työpaja 26.2.2014 Agenda 10:00 Aloitus 10:20 Kertaus 10:45 Vieraileva puhuja 11:30 Lounas 12:15 Ratkaisun suunnittelu 13:20 Toteutussuunnitelma 13:50

Lisätiedot

K3 WORKSHOP/5 4.11.2014 Odotukset

K3 WORKSHOP/5 4.11.2014 Odotukset K3 WORKSHOP/5 4.11.2014 Odotukset Kohdistuivat lähinnä K3- konseptin kulttuuri osioon - eli miten saadaan konsepti palvelemaan kulttuurielämän raikastamista ja rakennetaan hyvä alusta kulttuurityölle ja

Lisätiedot

Osallisuuden kehittämistä VKK-Metron tutkimuspäiväkodeissa

Osallisuuden kehittämistä VKK-Metron tutkimuspäiväkodeissa Osallisuuden kehittämistä VKK-Metron tutkimuspäiväkodeissa Lapsen kuuleminen Minun ihannepäiväkodissani lasten ajatuksia kuullaan seuraavalla tavalla: Lapsi saisi kertoa omat toiveet, ne otettaisiin huomioon.

Lisätiedot

Työn kehittäminen, työhyvinvointi ja työurien pidentäminen Kehitysvoimana arjen näkyväksi tekeminen

Työn kehittäminen, työhyvinvointi ja työurien pidentäminen Kehitysvoimana arjen näkyväksi tekeminen Työn kehittäminen, työhyvinvointi ja työurien pidentäminen Kehitysvoimana arjen näkyväksi tekeminen Kirsi Koistinen Konsultointitoiminnan johtaja, FT Verve Consulting Näkyykö työ työhyvinvoinnin ongelmien

Lisätiedot

Uusi työ on täällä. Tulevaisuuden tekijät uusi työelämä. Kirsi Piha

Uusi työ on täällä. Tulevaisuuden tekijät uusi työelämä. Kirsi Piha Uusi työ on täällä Tulevaisuuden tekijät uusi työelämä Kirsi Piha Dialogin missiona on parempi työelämä Dialogi mahdollistaa vuoropuhelun työnantajien ja nykyisten ja tulevien työntekijöiden välillä luo

Lisätiedot

Lasten mielipiteiden kuuleminen

Lasten mielipiteiden kuuleminen Lasten mielipiteiden kuuleminen Tämän materiaalin tarkoituksena on antaa ohjaajille menetelmiä lasten mielipiteiden kuulemiseen. Harjoitusten avulla kerho ja harrastustoimintaa pystytään kehittämään entisestään

Lisätiedot

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus.

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. Ympäristö a. Tässä jaksossa ympäristö rakennetaan pedagogiikkaa tukevien periaatteiden mukaisesti ja

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

Paperista bittiin oivalluksia hankepolun varrelta

Paperista bittiin oivalluksia hankepolun varrelta Paperista bittiin oivalluksia hankepolun varrelta Innopark Programmes Oy, Visamäentie 33, 13100 Hämeenlinna, info@innopark.fi Taitto: Mainostoimisto Precis Oy Paino: Kopijyvä Oy Tähän vihkoseen on koottu

Lisätiedot

VARSINAIS-SUOMEN LOGISTIIKKA 2030

VARSINAIS-SUOMEN LOGISTIIKKA 2030 VARSINAIS-SUOMEN LOGISTIIKKA 2030 Ello -verstas 4.5.2011 Turku TY kauppakorkeakoulu Alueelliset tulevaisuuspajat sekä prosessi Ellohankkeessa Webropol-kysely 1: Kuljetuskäytävän hahmottelu, muutostekijät

Lisätiedot

Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011

Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011 Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011 17.2.2011 Hannele Waltari Mitä työhyvinvointi on? Työhyvinvointi tarkoittaa turvallista, terveellistä ja tuottavaa työtä, jota ammattitaitoiset

Lisätiedot

Tiimityö- ja esiintymistaitojen kehittäminen

Tiimityö- ja esiintymistaitojen kehittäminen Tiimityö- ja esiintymistaitojen kehittäminen Insinöörikoulutuksen foorumi 2012 Sata vuotta suomalaista insinöörikoulutusta -seminaari 4. 5.10.2012 Forma Eeva-Leena Tiimityö ja esiintymistaidot Asiantuntijaviestinnässä

Lisätiedot

Tulevaisuuden suunnittelu ja innovatiivinen oppiminen tulevaisuudessa 24. -25.4.2012 Pepe Nummi

Tulevaisuuden suunnittelu ja innovatiivinen oppiminen tulevaisuudessa 24. -25.4.2012 Pepe Nummi Tulevaisuuden suunnittelu ja innovatiivinen oppiminen tulevaisuudessa 24. -25.4.2012 Pepe Nummi Työpaja Palaa omaan mukavaan aamupäivän ryhmään! 2 Tulevaisuutta esiin - trendinanalyysejä fasilitoiden Fasilitaattori

Lisätiedot

Tuetun päätöksenteon hyviä käytäntöjä ja tuloksia. Maarit Mykkänen ja Virpi Puikkonen Sujuvat palvelut täysivaltainen elämä seminaari 29.10.

Tuetun päätöksenteon hyviä käytäntöjä ja tuloksia. Maarit Mykkänen ja Virpi Puikkonen Sujuvat palvelut täysivaltainen elämä seminaari 29.10. Tuetun päätöksenteon hyviä käytäntöjä ja tuloksia Maarit Mykkänen ja Virpi Puikkonen Sujuvat palvelut täysivaltainen elämä seminaari 29.10.2014 Tuetusti päätöksentekoon- projekti Projektin toiminta-aika:

Lisätiedot

Kestävä kehitys Tampereen yliopiston opetuksessa työpajojen yhteenveto ja tuloksia

Kestävä kehitys Tampereen yliopiston opetuksessa työpajojen yhteenveto ja tuloksia ESDAN-hanke,yhteenvetoKestäväkehitysTampereenyliopistonopetuksessatyöpajoista. AiraksinenHannajaRaatikainenSaana1.8.2012 Kestävä kehitys Tampereen yliopiston opetuksessa työpajojen yhteenveto ja tuloksia

Lisätiedot

- 10 askelta paremaan vapaaehtoistoimintaan (Karreinen, Halonen, Tennilä) Visio, 2. painos 2013

- 10 askelta paremaan vapaaehtoistoimintaan (Karreinen, Halonen, Tennilä) Visio, 2. painos 2013 Kouluttajapankki 1. Kouluttajan nimi - Lari Karreinen 2. Oppiarvo, ammatti, asiantuntemus - VTM, aikuiskouluttaja, järjestöjohtamisen erikoisammattitutkinto 3. Mahdolliset suosittelijat tai muut referenssit

Lisätiedot

SOVELTAVAN TEATTERIN JA YLEISÖTYÖN TULEVAISUUDEN MAHDOLLISUUDET SEMINAARI. 15.11.2010, Muistiinpanot

SOVELTAVAN TEATTERIN JA YLEISÖTYÖN TULEVAISUUDEN MAHDOLLISUUDET SEMINAARI. 15.11.2010, Muistiinpanot SOVELTAVAN TEATTERIN JA YLEISÖTYÖN TULEVAISUUDEN MAHDOLLISUUDET SEMINAARI 15.11.2010, Muistiinpanot Tampereen yliopisto Tutkivan teatterityön keskus Ylös Ammattiteattereiden yleisötyön kehittäminen Marjukka

Lisätiedot

1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään

1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään Satakieli-teesit 1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään Lapsuus on arvokas ja merkityksellinen aika ihmisen elämässä se on arvojen ja persoonallisuuden muotoutumisen aikaa. Jokaisella lapsella on oikeus

Lisätiedot

KEHITTÄVÄT KESÄPÄIVÄT: Nakitus

KEHITTÄVÄT KESÄPÄIVÄT: Nakitus 24. 25.8.2010 Koska ruoka on tärkeä osa inhimillistä elämää, aloitettiin KEKE-tapahtuma perinteiseen tapaan ruokailemalla kunnolla. Ruokailun jälkeen olikin vuorossa tiukka työskentelyrupeama, joka kesti

Lisätiedot

Kysymykset ja vastausvaihtoehdot

Kysymykset ja vastausvaihtoehdot KAARI-TYÖHYVINVOINTIKYSELY 1 (8) Kysymykset ja vastausvaihtoehdot JOHTAMINEN TYÖYKSIKÖSSÄ Tässä osiossa arvioit lähiesimiehesi työskentelyä. Myös esimiehet arvioivat omaa lähiesimiestään. en enkä Minun

Lisätiedot

Viestiseinä ideoita vuorovaikutuksen lisäämiseen ja opetuksen monipuolistamiseen luennoilla

Viestiseinä ideoita vuorovaikutuksen lisäämiseen ja opetuksen monipuolistamiseen luennoilla Viestiseinä ideoita vuorovaikutuksen lisäämiseen ja opetuksen monipuolistamiseen luennoilla Anette Lundström & Emma Kostiainen, Agora Center, Jyväskylän yliopisto 1 Viestiseinä on virtuaalinen viestintäväline,

Lisätiedot

Helsingin kaupunki, Sosiaali- ja terveysvirasto Henkilöstöresurssipalvelut Eeva Monto, Susanna Laakkonen 5.11.2015

Helsingin kaupunki, Sosiaali- ja terveysvirasto Henkilöstöresurssipalvelut Eeva Monto, Susanna Laakkonen 5.11.2015 Helsingin kaupunki, Sosiaali- ja terveysvirasto Henkilöstöresurssipalvelut Eeva Monto, Susanna Laakkonen 5.11.2015 Miksi? Miten? Mitä? Tilanne 2014 Työnhakijoiden määrän vaihtelu Osa viihtyy ja pysyy kotihoidossa

Lisätiedot