MALLINNUS TEATTERILLINEN TYÖPAJA TYÖHYVINVOINNIN EDISTÄJÄNÄ

Transkriptio

1 MALLINNUS TEATTERILLINEN TYÖPAJA TYÖHYVINVOINNIN EDISTÄJÄNÄ Esimerkkitapauksena Ylös-hankkeen Tampereen Työväen Teatterin pilottiprojektissa toteutetut teatterityöpajat yritystiimeille ja työyhteisöille Tampereen yliopisto Tutkivan teatterityön keskus Ylös Ammattiteattereiden yleisötyön kehittäminen Heidi Ruotsalainen

2 1 TAUSTAA Tässä mallinnuksessa käsitellään Ylös-hankkeen Tampereen Työväen Teatterin pilottiprojektissa syksyllä 2010 järjestettyjä kertaluonteisia yritystiimeille ja työyhteisöille toteutettuja työpajoja. Työpajat saivat innoituksensa TTT:n esityksistä Harmonia ja Huolimattomat sekä Ylös-hankkeen Tampereen Työväen Teatterin pilottiprojektin toteuttamasta kummiyritystoiminnasta Tredea Oy:n kanssa. Toteutin työpajat osana työharjoitteluani Tampereen Työväen Teatterissa. Työpajojen suunittelussa tein yhteistyötä yleisötyöntekijä Arttu Haapalaisen kanssa. Suunnittelun apuna käytettiin Michael Rohdin kirjaa Theatre for Community, Conflict & Dialoque. Työpajat olivat kertaluonteisia, kestoltaan 2-4 tuntia ja osallistujilleen ilmaisia. Osallistuvat työyhteisöt olivat markkinointikirjeen innoittamina itse ottaneet yhteyttä yleisötyötekijään. Työpajat räätälöitiin kunkin työyhteisön tarpeita vastaaviksi. Työpajoissa tutkittin yhdessä osallistujien kanssa seuraavia kysymyksiä: Mitä työ merkitsee Sinulle? Mikä työssä innostaa? Miten kohdata työelämän haasteet? Miten voimme edistää toinen toistemme työhyvinvointia? 1

3 Työpajoissa halusin kokeilla forumteatterin soveltamista työhyvinvointi-aiheen käsittelyssä. Materiaalina työpajoissa käytettiin osallistujien omia kokemuksia, ajatuksia ja näkökulmia. Työpajan tavoitteena oli antaa työyhteisölle yhteinen jaettu kokemus siitä, millaisena he näkevät ja tuntevat oman työnsä ja työpaikkansa sekä siitä, miten työhyvinvointia voitaisiin edistää. Yhtenä tavoitteena oli myös herättää kiinnostusta soveltavan teatterin toiminnalliseen työtapaan tutkia ja käsitellä asioita. 2 PROSESSI TTT:n yleisötyöprojektista vastanneella Arttu Haapalaisella oli työpajasta jo valmis perusidea, jonka hän esitteli minulle. Alkuperäinen ajatus oli hyödyntää Haapalaisen ja Riku Laakkosen työpajasuunnitelmia ja kokemuksia Tredea Oy:n kanssa tehdystä pitkäkestoisesta Työhyvinvointia teatterin keinoin - yhteistyöstä. Yhdessä lähdimme suunnittelemaan työpajalle tarkempaa runkoa ja tarkempia tavoitteita. Suunnittelun aikana kertaluonteisille työpajoille löytyi oma mallinsa ja niistä tuli oma, lyhytkestoinen kokonaisuutensa, joka ei ollut vain miniversio Tredeassa toteutetusta pidemmästä toiminnasta. Tavoitteenamme oli luoda työyhteisöille ja yritystiimeille tilaisuus, jossa he yhdessä pääsevät jakamaan tuntemuksiaan ja ajatuksiaan omasta työstä soveltavan teatterin keinoin ns. teatterillisessa työnohjauksessa. Laadittuamme markkinointikirjeen otin yhteyttä puhelimitse tai sähköpostitse aiemmin Ylös-hankkeesta kiinnostuneisiin, sekä TTT:llä järjestettyyn Työhyvinvointia teatterin keinoin seminaariin osallistuneisiin työpaikkoihin ja yrityksiin. Hajonta työpaikoissa, joille työpajaa markkinoitiin, oli suuri: Yrityksiä oli pienistä isoihin ja eri alat olivat hyvin monipuolisesti edustettuina. 2

4 Suurin osa työpaikoista, jotka halusivat lopulta osallistua työpajaan, olivat sosiaali-ja terveysalalta. Tavoitteena oli saada 3-5 työyhteisöä osallistumaan. Työpajoja toteutettiin suuresta kysynnästä johtuen kuitenkin seitsemän. Osallistuneet työyhteisöt olivat UPM, Tampereen kaupungin kehitysvammapalveluiden yksiköt Puuvilla ja Pellava, Tampereen kaupungin kehitysvammapalveluiden yksikkö Tuomikallio, Tampereen kaupungin Kulttuuripaja, Tampereen kaupungin koulukuraattorit, Silta-Valmennusyhdistys ry. ja Tampereen kaupungin perheoikeudelliset palvelut / Lastenvalvojat. Kävin jokaisen työpajaan osallistuvan työyhteisön yhteyshenkilön kanssa henkilökohtaisen puhelin- tai sähköpostikeskustelun, jossa kartoitin heidän tarpeitaan ja toiveitaan, sovimme tapaamiskerran ajankohdan, työpajan keston, osallistujien määrän sekä vastasin heitä askarruttaviin kysymyksiin, kuten Mitä siellä sitten oikeen tehdään? Onko joskus jotkut menneet enemmän rikki tämmöisen jälkeen? Kuvailin heille työtapoja, joita tulisin käyttämään ja korostin, että käsiteltävät aiheet ja teemat ovat niitä, joita osallistujat haluavat itse nostaa esille. Työpajan kertaluonteisuus ja kesto nousivat näissä keskusteluissa myös esille suhteessa sisältöön ja tavoitteisiin. Työpajat toteutettiin välisenä aikana Tutkivan teatterityön keskuksen tiloissa tai työyhteisön omalla työpaikalla. Palaute osallistujilta kerättiin nimettömästi sähköisellä lomakkeella työpajaan osallistumisen jälkeen. 3

5 3 TAVOITTEET osallistujien työhyvinvoinnin tukeminen tiimihengen kehittäminen työpaikan haastaviakin teemojen toiminnallinen käsitteleminen nostaa esille työhyvinvointia tukevat tekijät ja voimavarat ja mahdolliset työpahoinvointia aiheuttavat tekijät ja uhat käsitellä ilmitulleita tekijöitä ratkaisukeskeisesti kannustaa osallistujia moniäänisyyteen ja omien ajatusten sekä kokemusten jakamiseen antaa osallistujille positiivinen kokemus soveltavan teatterin toiminnallisista työtavoista 4 LÄHTÖKOHDISTA Lähtökohtana työpajoissa oli käsitellä työpaikan arkeen, unelmiin ja haasteisiin liittyviä teemoja sekä yksilöllisellä, että yleisellä tasolla ja mahdollistaa samalla mukava yhdessäolon hetki. Käsiteltävät aiheet ja teemat olivat vakavia ja oikeita, mutta niitä käsiteltiin leikillisesti ja fiktiivisesti. 4

6 5 TYÖPAJAN KAAVA Työhyvinvointia ja työn merkitystä käsittelevässä yhden tapaamiskerran työpajassa voidaan käyttää esimerkiksi seuraavanlaista kaavaa: 1. Aloitus ohjaajan, työpajan ja osallistujien esittely sekä draamasopimus 2. Lämmittely helppoja ryhmädynaamisia harjoitteita 3. Virittäytyminen lyhyin toiminnallisin harjoittein lähestytään aihetta 4. Käsittely aihetta käsitellään toiminnallisesti ja se päätyy fiktiossa tapahtuvaan kohtaustyöskentelyyn (esim. forum-teatterin kaavalla ) 5. Kiinnitys lyhyin harjoittein kiinnitetään esille nouseita teemoja oman työyhteisön arkeen 6. Lopetus käydään sekä keskustellen, että toiminnallisesti läpi miltä toiminta tuntui ja mitä ajatuksia heräsi 5

7 6 TYÖPAJOJEN SISÄLTÖ Työpajojen kesto vaihteli 2,5 tunnista 4 tuntiin. Pääpaino oli asian käsittelyssä. Ryhmästä ja työpajan kestosta riippuen muiden osioiden painotus vaihteli ryhmäkohtaisesti. On tärkeää, että toiminta on suunniteltu hyvin etukäteen, mutta suunnitelmista on uskallettava antaa periksi ja yrittää vastata niihin tarpeisiin, joita kulloinkin ryhmästä nousee esille. Tämä vaatii läsnäoloa, herkkyyttä lukea tilannetta ja rohkeutta luottaa omaan työkalupakkiinsa. Tässä työpajakokonaisuudessa yllätyksiä tuli mm. kun yhteen työpajaan saapui paikalle vain 2 osallistujaa sovitun 10 osallistujan sijasta. Tapaamiskerran alussa totesin, että se mitä olin suunnitellut ei sellaisenaan tule toimimaan, mutta päätin, että lähdetään silti rohkeasti yhdessä katsomaan mitä tapahtuu. Kun ryhmässä on vain kaksi osallistujaa, ohjaajasta tulee tavallaan yksi osallistujista. Jokainen työpaja oli erilainen ja tapaamiskerralla esille nousseet teemat olivat aina ryhmäkohtaisia. Esiin nousseisiin haasteisiin oli vastattava mahdollisimman sopivin keinoin. Jokaisessa työpajassa tein ainakin pieniä variointeja ja hienosäätöjä alkuperäisiin suunnitelmiin nähden. Työpajoissa käsiteltyjä aiheita olivat mm. työntekijän ja esimiehen suhde sekä siihen liittyvät molemminpuoliset haasteet, töiden kasaantuminen ja liian tiukat resurssit, jolloin työn luonne asiakaspalvelutyössäkin saa liukuhihnamaisen piirteen. Asiakkaan, omaisten ja oman työyhteisön jäsenten kohtaaminen nousi esille monipuolisesti painopisteen ja näkökulman vaihdellessa työyhteisön mukaan. Eräässä työpajassa osallistujat laativat manifestin työntekijän 6

8 oikeuksista. Myös omaa roolia ja ammatti-identiteettiä pohdittiin samoin kuin sitä mikä omassa työssä antaa iloa ja auttaa jaksamaan. Työpajoissa mietittiin myös sitä, mitkä ovat kunkin omat vahvuudet ja koska viimeksi sanoin itselleni hyvähyvä-hyvä. 1. ALOITUS a) Ohjaajan ja työpajan esittely Aluksi toivotin osallistujat tervetulleiksi Työhyvinvointia teatterin keinoin työpajaan ja esittelin itseni, projektin sekä avasin yleisötyön käsitettä. Kerroin yleisesti työtavoista, joita tulisimme käyttämään. b) Ryhmän esittely Jokainen osallistuja sai vapaasti kertoa itsestään, tavoitteistaan, odotuksistaan, toiveistaan sekä omasta työstään. Kirjasin esittelyt muutamalla sanalla ylös. Ryhmän esittelyssä nousi esille mm. näyttelemisen pelkoa ja traumaattisia koulunäytelmäkokemuksia, sekä jännitystä siitä, että työpajassa tullaan mahdollisesti liikkumaan henkilökohtaisissa asioissa ja intiimeissä työhön liittyvissä kokemuksissa. c) Draamasopimus Draamasopimuksessa painottui ryhmästä riippuen eri asiat. Draamasopimus oli useimmiten seuraavankaltainen ohjaajan kysymys ryhmälle: Työskentely perustuu osallistujien vapaaseen tahtoon osallistua, jakaa ajatuksiaan, mielipiteitään ja tuntemuksiaan. En tule pakottamaan tekemään, käsittelemään, kommentoimaan mitään sellaista, jota ette halua. Teidän ryhmällänne on oikeus ja valta tuoda käsittelyyn ne aiheet, jotka tänään tuntuvat merkityksellisiltä. Se mitä sanotte tai teette on aina lähtökohtaisesti oikein. Keneltäkään ei vaadita mitään osaamista eikä täällä tarvitse edes olla hyvä. Se mitä teette riittää! Yleisötyöntekijän tehtävä on asettua ryhmän 7

9 palvelukseen. Se mitä tänään täällä nousee esille on luottamuksellista. Onko tämä teille ok? Voidaanko kokeilla? 2. LÄMMITTELY Tilanteesta riippuen käytin 1-3 seuraavista harjoitteista. a) Pommi ja kilpi Harjoitteessa saadaan koko ryhmä liikkeelle tilaan ja toisiin orientoitumalla. Harjoite on ryhmädynaaminen, kaikki toimivat samanaikaisesti ja jokainen toimii itsenäisesti, mutta kukaan ei ole erityisesti katseen kohteena. b) Kolme kantapäätä Ryhmädynaaminen harjoite, jossa osallistujat sanattomasti ratkaisevat kuinka muodostaa ohjaajan määreiden mukaisia ryhmiä. c) Ryhmäytykää silmienne perusteella! Ryhmädynaaminen harjoite, jossa osallistujat sanattomasti ratkaisevat kuinka muodostaa ohjaajan määreiden mukaisia ryhmiä. Jokainen tekee oman valintansa ja jokaisen valinta on oikea. Ohjaaja haastattelee muutamilta ryhmäytymisen perusteluita. d) Cocktail-kutsut Harjoitteen tavoitteena on madaltaa kynnystä näyttelemiseen. Jokainen osallistuja ottaa itselleen kevyen roolin (oma 2. etunimi + äidin tyttö nimi + oma lapsuuden haaveammatti). Arvottu pelikortti antaa roolille statuksen. Fiktiiviset henkilöt tapaavat cocktail-kutsuilla ja kertovat toisilleen, miten päivä on sujunut. Ohjaaja toimii kutsujen emännän roolissa. 8

10 e) Oma nimi ja työhön liittyvä liike+ ääni Seistään ringissä, jokainen kertoo vuorollaan oman nimensä ja esittää liikeen ja äänen. Muu ryhmä toistaa nimen ja eleen. Jatkotyöstö: simuloidaan kuvitteelinen työpaikka, jossa kaikki toimivat yhtäaikaisesti toistaen omaa liikettään ja ääntään. f) Viestiketju Osallistujat seisovat ringissä ja lähettävät valitsemalleen henkilölleen viestinä A) Vastauksen kysymykseen Mikä työnteossa on hienoa? ja toiselle valitsemalleen henkilölle viestinä B) Vastauksen kysymykseen Mikä työnteossa ei ole niin kovin hienoa? Koitetaan saada molemmat viestiketjut pyörimään yhtäaikaa. g) Kone Ryhmän esittelyringissä nousseista teemoista tehdään pienryhmissä kone (esim. luottamuskone), jonka yksi osallistuja aloittaa valitsemallaan liikkeellä ja äänellä ja muut liittyvät koneeseen yksitellen. 3. VIRITTÄYTYMINEN Tilanteesta riippuen käytin 1 2 seuraavista harjoitteista: a) Minun työni liikeellä ja äänellä kerrottuna 1. Jokainen miettii oman toiminnon (liikkeen ja äänen/lauseen), joka kuvaa oman työn arkea. 2. Seistään ringissä ja opetellaan yhdessä sanat ja rytmi Mä joka päivä töitä teen, joka ainoa aamu 9

11 3. Laulua toistetaan ja jokainen esittää ringin keskellä oman duuninsa. b) Puhuvat patsaat / Still kuvat Pienryhmissä valmistellaan patsas tai still-kuva työn arjesta. Jokainen saa sanoa yhden lauseen tai sanan. Patsaista keskustellaan ryhmän kanssa. Jatkotyöstö kone -tekniikalla: Keskustelusta poimitaan merkityksellisiä sanoja lapuille ja ne kiinnitetään seinälle. Sanojen pohjalta muodostetaan koneita. Yksi aloittaa toistuvan liikkeen ja ääneen, ja muut yhtyvät koneeseen yksitellen omalla liikkeellään ja äänellään. c) Grid-nelikenttä Osallistujat kiertelevät vapaasti ja kirjaavat fläppipapereihin annettujen otsikkojen alle, mitä heille tulee omasta työstään mieleen. Fläppien otsikot ovat: Työtaivas, Työhelvetti, Työn ilot mikä sujuu hyvin ja Työn haasteet - mikä on vaikeaa. Pienryhmissä suunnitellaan työtaivaasta ja työhelvetistä still-kuvat tai patsaat. Ne katsotaan kuunnellen patsaiden ajatusääniä. Keskustellaan nähdystä. Pienryhmissä suunnitellaan videoklipit aiheista työn ilot ja työn haasteet. Esitykset katsotaan ja niiden herättämistä tuntemuksista keskustellaan. 10

12 4. KÄSITTELY Tilanteesta riippuen käytin, joko vaihtoehtoa A tai B Vaihtoehto A 1) Tajunnanvirtakirjoitus ja äänimaailmat/ kuunnelmat Jokainen kirjoittaa omalle paperilleen. Osallistujille kerrotaan, että kirjoitettujen tekstien pohjalta tullaan jatkotyöskentelemään, mutta näitä kirjoituksia ei tulla sellaisenaan jakamaan toisille. Kirjoitusten aiheet ovat: 1. Jos työni olisi taivas, millainen se olisi? (Aikaa 3 minuuttia.) 2. Jos työni olisi helvetti, millainen se olisi? (Aikaa 3 minuuttia.) 3. Poimi molemmista kirjoituksista 3 merkittävintä asiaa / sanaa ja kirjoita ne erillisille lapuille, jotka ohjaaja kiinnittää seinälle. Tämän jälkeen keskustellaan lyhyesti syntyneistä tuntemuksista ja ajatuksista. Sitten valmistetaan pienryhmissä taivaasta ja helvetistä äänimaailma tai lyhyt kuunnelma. Kuunnellaan äänimaailmat / kuunnelmat ja keskustellaan kokemuksesta. 2) Mielikuvamatka ja kohtaustyöskentely Jokainen valitsee tilasta paikan ja asennon, jossa on miellyttävä olla. Ohjaaja kertoo, että mielikuvamatka on musiikin pituinen (n. 6 min) Ohjaaja johdattelee mielikuvamatkassa osallistujat turvallisesti miettimään työnsä haasteita mikä kivenä kengässä, sapettaa, aiheuttaa työpahoinvointia? 11

13 Mielikuvamatkan jälkeen jokainen kertoo lyhyesti ringissä omasta matkastaan. Pienryhmissä keskustellaan aiheesta ja suunnitellaan fiktiivinen kohtaus, jommallakummalla seuraavista tavoista: a) Forum-teatterin rakenteella (Kohtaukseen valitaan sorrettu ja sortaja. Tilanne viedään äärimmäisen kärjistettyyn umpikujaan sorretun kannalta. Kohtauksen loppua ei ratkaista vaan kohtaus loppuu kriisipisteessä still-kuvaan.) b) omavalintainen, vapaa esitysmuoto Tämän jälkeen katsotaan ryhmien kohtaukset ja käsitellään niitä. Forum-rakenteisia kohtauksia käsiteltiin useimmiten simultaanisesti, jolloin yleisö ehdotti, miten sorrettu voisi tilanteessa toimia toisin ja kohtauksen näyttelijät kokeilivat ehdotusta käytännössä. Muutaman kerran yleisöstä tuli näyttelijä kohtaukseen sorretun asemaan. Vapaamuotoisia kohtauksia käsiteltiin keskustelemalla sekä lisäämällä kohtauksiin roolihenkilöiden ajatusääniä. Joitakin kohtauksia tehtiin uudelleen muokattuina keskustelun innoittamina. Vaihtoehto B 1) Mielikuvamatka + kirjaus omalle paperille Jokainen valitsee tilasta paikan ja asennon, jossa on miellyttävä olla. Ohjaaja kertoo, että mielikuvamatka on musiikin pituinen (n. 10 min) Ohjaaja johdattelee mielikuvamatkassa osallistujat turvallisesti miettimään onnistumisen kokemuksia työelämästään: mikä tekee minusta hyvän työntekijän, mistä pidän itsessäni työntekijänä jne. 12

14 Ohjaaja johdattelee seuraavaksi osallistujat turvallisesti miettimään työnsä haasteita: Mikä saa sappeni töissä kiehumaan? Mikä työssä tuntuu epäoikeudenmukaiselta / väärältä? Mielikuvamatkan jälkeen kukin kirjoittaa nimettömästi paperille vastauksen kysymykseen: Mikä työssä saa sappesi kiehumaan? Ohjaaja kerää paperit ja kiinnittää ne seinälle. Harjoitetta puretaan keskustelemalla. 2) Forum-teatterikohtaus Pienryhmissä jatketaan keskustelua siitä, mikä työssä sapettaa. Seuraavaksi pienryhmät suunnittelevat fiktiivisen forum-teatterikohtauksen, jossa päähenkilön ongelma on suuri. Kohtaus päättyy still-kuvaan, joka on päähenkilön kannalta mahdollisimman helvetillinen. Kohtaukselle ei suunnitella ratkaisua. Harjoitellaan kohtaus niin, että se on toistettavissa. Esitykset katsotaan ja ohjaaja fasilitoi niitä kysyen yleisöltä mm. seuraavia kysymyksiä: Oliko tilanne uskottava? Kuka oli kohtauksen päähenkilö? Mitä kohtauksessa tapahtui? Mistä kohtaus kertoi? Olisiko päähenkilö voinut toimia toisin? Tämän jälkeen kokeillaan päähenkilöille eri toimintamalleja. Yhtä oikeaa ratkaisua ongelmaan ei tarvitse löytyä. Lopuksi voidaan luoda unelmaloppukuva tilanteesta, jossa ongelma on ratkennut ja kuunnella fiktiivisten henkilöiden ajatusääniä. 13

15 Kohtauksia käsiteltiin useimmiten simultaanisesti, jolloin yleisö ehdotti miten sorrettu voisi toimia toisin ja kohtauksen näyttelijät kokeilivat ehdotusta. Muutaman kerran yleisöstä tuli näyttelijä kohtaukseen sorretun asemaan. 5. KIINNITYS Se, mihin suuntaan työpaja oli edennyt määritteli aina sitä työtapaa, jolla pyrin kiinnittämään työpajassa syntyneen fiktiivisen todellisuuden osallistujien arkitodellisuuteen. Tilanteesta riippuen käytin 1-2 seuraavista harjoitteista: a) Mitä työ merkitsee Sinulle? Osallistujat kirjoittavat vapaasti muutaman minuutin ajan aiheesta Mitä työ merkitsee Sinulle? Ohjaaja kerää tekstit. Osallistujat istuvat ringissä selät vastakkain toisiinsa nojaten. Ohjaaja lukee kirjaukset ääneen. b) Mielipidejanoja ja väittämiä työstä ja sen merkityksestä Yhdessä tehtyjen / ohjaajan keskusteluista poimittujen aiheiden pohjalta kirjataan väitteitä. Ohjaaja lukee väitteen ja osallistujat asettuvat janalle samaa mieltä eri mieltä. Valinnoista keskustellaan. c) Työn ilot Keskustellaan pienryhmissä aiheista Mikä työssäni on merkityksellistä? Mikä työssäni tuntuu hyvältä? Mitkä asiat edistävät työhyvinvointiani? Poimitaan vastauksista ryhmässä 5 10 merkityksellisintä ja kirjoitetaan ne paperille. Suunnitellaan ryhmän pohdinnan pohjalta Kalevalan Sammon kaltainen työn iloja tuottava-kone tai puhuva patsas. Sen jälkeen suunnitellaan kohtaus, jossa joitain valittuja työhyvinvointia tukevia asioita konkretisoidaan. 14

16 Katsotaan ryhmien esitykset. Keskustellaan siitä, mitä nousi esille: Mikä oli tunnistettavaa? Miten esille nousseet teemat asettuvat arkeenne? d) Tulevaisuuden työpäivä Pienryhmissä keskustellaan työelämän arjen pienistä asioista, jotka pitävät yllä työhyvinvointia sekä siitä, miten työhyvinvointia voitaisiin lisätä. Suunnitellaan ryhmässä arkinen unelma tulevaisuuden työpäivästä ja laaditaan siitä kohtaus. e) Keskustelu Käsittelyvaihe päättyi intensiiviseen keskusteluun, joka kiinnittyi arkeen. Keskustelun päätteeksi tehtiin yhdessä patsas tai still-kuva. 6. LOPETUS Tilanteesta riippuen käytin 1-2 seuraavista harjoitteista. a) Sana on vapaa Jokainen sai ringissä kertoa kokemuksiaan työpajasta b) Rentoutus c) Hyvä hyvä selkään taputus Ringissä seisten taputetaan edellä olevan selkää sanoen samalla hyvä-hyvähyvä 15

17 d) Vahvuudet ja voimavarat Jokaisen osallistujan selkään kiinnitetään A4-paperi. Jokainen kirjoittaa kaikkien muiden selkään yhden adjektiivin, joka hänestä tuli mieleen. Lopuksi ryhmä istuu toisiinsa nojaten ringissä ja ohjaaja lukee mitä kunkin selkään on kirjoitettu. 7 REFLEKTOINTI Osallistujilta kerätystä palautteesta käy ilmi, että työpajoissa oli onnistuttu käsittelemään oman työyhteisön asioita ja ongelmakohtia, ja että soveltavan teatterin menetelmät sopivat työhyvinvoinnin edistämiseen. Soveltava teatteri soveltuu hyvin työhyvinvoinnin edistämiseen, koska sen kautta (ja muidenkin osallistavien menetelmien kautta) pääsee paremmin asioiden ytimeen. Näin ollen jokainen pääsee käsittelemään teemaa ryhmässä ja itsekseen, eikä jää sivullisia nuokkujia niin kuin kalvosulkeisissa. (osallistujan palaute) Joku muu vaisumpi työtapa olisi ollut paljon heikompi näiden aiheiden käsittelyyn. (osallistujan palaute) Päivä toi ilmeisiksi pinnalla olevaa kuohuntaa. Auttoi tunnistamaan yhteistä harminaihetta. (osallistujan palaute) Yhden tapaamiskerran työpajassa vahvuutena nähtiin sen toteuttamisen helppous. Yksi tapaamiskerta ei vaadi liikaa, eikä sido liikaa. Yhdenkin tapaamiskerran työpajalla nähtiin kuitenkin olevan vaikutusta: Työpaja nostaa 16

18 työyhteisön yleisiä ja päällimmäisenä olevia asioita esiin ja luo mahdollisuuden hedelmälliselle asioiden käsittelylle. Uudenlainen lähestymistapa ja herättää jälkikäteenkin itselle työn tekemisestä uudenlaisia ajatuksia ja ihmettelyn aiheita. (osallistujan palaute) Asiat menevät eteenpäin hyvällä temmolla, kun ei ole liikaa aikaa. On hyvä tulla työryhmänsä kanssa yhteen ja käsitellä aihetta monelta eri kantilta. Työpaja toimii myös ryhmää tukevana, koska sen aikana voi tutustua toiseen paremmin ja voi löytää toisesta, tutusta työkaverista uutta. (osallistujan palaute) On mahdollisuus heittäytyä, löytää uusia, luovia ongelmanratkaisukeinoja. Itsestä ja tiimistä tuli esille uusia puolia. Yhteistyö sujui niidenkin kanssa, jotka eivät arjessa ole itselle ehkä luontevimpia työpareja. Saimme nauraa, purkaa tunteita, jopa ahdistusta työpaineista. Ulkoapäin ei tullut mitään vaatimuksia. Ohjaajan ohjaus ja hyväksyntä antoi luottamusta ja uskallusta intuitioon. (osallistujan palaute) Käsittelimme oman työn kuormittavia asioita ja voimaa antavia asioita (osallistujan palaute) Kertaluonteiselle toiminnalla nähtiin olevan piristysruiskeen kaltaisia vaikutuksia. Moni osallistuja jäi kaipaamaan jatkotyöpajaa, jossa asioita olisi mahdollista käsitellä syvällisemmin. Yhden kerran tapaaminen nosti esille asioita, mutta työyhteisön harteille jäi vastuu keksiä uusia tapoja jatkaa käsittelyä. 17

19 Kaikella kertaluonteisella on yleensä vähemmän vaikutusta kuin pidempiaikaisella. Joissain asioissa aika loppui kesken, joitain juttuja voisi vielä jatkaa ja tehdä syvällisemmin. (osallistujan palaute) Forumteatterin käyttö lyhyissä, yhden tapaamiskerran työpajoissa siirsi koko työpajan luonnetta hyvin ongelmakeskeiseksi. Osallistujien omien foorumkohtauksien sortaja-sorrettu -tilanteet olivat hyvin moninaisia ja laajoja, joten niiden käsittely oli haastavaa ja jäi usein yleiselle tasolle. Foorumkohtauksista tein myös huomion, että kohtaukset, jotka olivat todellisia tilanteita arjesta ja joissa osallistujat esittivät itse itseään olivat ohjaajalle haastavampia jokeroida kuin selkeästi fiktiiviset kohtaukset. Työpajoissa, joissa käytin forumteatterin kaavaa, vei käsittelyosuus aina suunniteltua enemän aikaa ja vaarana oli että tilanteet jäivät junnaamaan paikoilleen. Jokerointi oli haastavaa. Forumtyöskentelyssä aiheet saivat alkunsa yksityisestä, mutta käsiteltäessä ne muuttuivat hyvinkin yleisiksi. Näiden havaintojen pohjalta annoin seuraavissa työpajoissa ryhmälle mahdollisuuden pienen esityksen valmistamiseen vapaalla tyylillä, ilman forumteatterin rakenteita. Nämä esitykset käsittelivät valittuja teemoja yleisellä ja jopa abstraktilla tasolla, mutta niistä virisi työyhteisölle erittäin hedelmällisiä keskustelun aiheita. Eräs tällainen vapaamuotoinen esitys oli rakennettu shakkilaudalle ja siinä nostettiin esille kuraattorin roolia omassa työkentässä kuraattori oppilas koulu. Työpajassa lastenvalvojien kanssa syntynyt sanaton kohtaus työpaikalla oli erittäin vaikuttava ja avasi syvän keskustelun. Eräässä demossa katsojat olivat asiakkaan roolissa silmät suljettuina jonossa. Se oli kaikille hyvin vaikuttava kokemus ja siitä virisi merkityksellinen keskustelu. Eräässä työyhteisössä työn haasteita ei juurikaan noussut esille ja työpajan painopiste siirtyi työn merkityksen yleisempään tarkasteluun. 18

20 Ohjaajan kannalta antoisimmaksi työpajaksi nousi kestoltaan pisin työpaja, jossa oli yhteensä 4 tuntia työskentelyaikaa ja keskellä tunnin ruokatauko. Tämä tauko antoi ohjaajalle mahdollisuuden rauhassa rakentaa työpajan toinen puolisko ryhmästä nousseiden tarpeiden mukaisiksi. Myös keskustelulle jäi merkittävästi enemmän aikaa kuin 2,5 ja 3 tunnin työpajoissa. Toteutetun kaltaisten työpajojen ohjaamisessa on tärkeää kuunnella ryhmää ja kuljettaa työpajaa osallistujista nousseita tarpeita palveleviksi. Tärkeää on myös mahdollistaa kaikkien työpajaan osallistuvien äänen kuuluminen, sillä ryhmässä on aina verbaalisesti aktiivisempia ja passiivisempia yksilöitä. 8 KÄYTETTÄVYYS / SOVELLETTAVUUS Toteutetun kaltaiselle toiminnalle on paljon tilausta, tarvetta ja mahdollisuuksia. Työpaikoilla on halua ja kiinnostusta panostaa henkilöstön työhyvinvointiin. Soveltavan teatterin menetelmät tuovat mukaan luovutta, hauskuutta ja tasaarvoista, hedelmällistä kohtaamista työyhteisön jäsenten välillä. Haasteena työskentelylle on työpajojen markkinointi. Toiminta on vaikea selittää lyhyesti ihmiselle, jolla ei ole kokemuksia soveltavasta taiteesta. Kun työpaikka on saatu saapumaan työpajaan, osallistujat ovat palautteen valossa kokeneet työskentelyn erittäin antoisaksi. Työpajan toteuttaminen on kokonaistaloudellisesti edullista. Työpajan toteuttamiseen riittää 1-2 soveltavan teatterin osaajaa, jotka suunnittelevat, markkinoivat, kartoittavat osallistuvien työyhteisöjen tarpeita ja toteuttavat työpajan. Toteutukseen tarvitaan riittävän iso tila, jossa osallistujat mahtuvat 19

21 jonkun verran liikkumaan. Hankintoja tämänkaltaisen työpajan toteuttamiseen tarvitaan vähän: valkoista paperia, kyniä, sinitarraa/teippiä ja cd-soitin. Työhyvinvointia tatterin keinoin -työpajoissa on ripaus työnohjauksellista luonnetta, mutta se sopii mm. työyhteisöjen Tyky-päiväksi. Eräs osallistuja totesikin työpajan lopuksi: Tämä päivä on kyllä ollut parempi kuin seinäkiipeily. On ollut hienoa olla oma itsensä omassa työporukassa, eikä ole tarvinut suorittaa mitään. 9 TAUSTATIETOA YLÖS-HANKKEESTA Tampereen yliopiston Tutkivan teatterityön keskuksen YLÖS ammattiteattereiden yleisötyön kehittäminen - hankkeen tavoitteena on kasvattaa tietämystä yleisötyöstä ja soveltavasta teatterista, antaa teattereille uusia tapoja olla vuorovaikutuksessa ihmisten kanssa sekä synnyttää soveltavan teatterin alalle uutta yritystoimintaa. YLÖS-hankkeen pilottiprojekteissa Lahden kaupunginteatterissa, Rauman Kaupunginteatterissa ja Tampereen Työväen Teatterissa luodaan malleja soveltavan teatterin yritystoiminnalle ja testataan yleisötyön menetelmien toimivuutta ammattiteattereissa. Soveltavan teatterin ja yleisötyön palveluiden mallinnus on tärkeä osa pilottiprojekteja. Mallinnuksissa kirjoitetaan toteutetut kokonaisuudet auki yleispäteviksi ja yleistajuisiksi malleiksi, joita on mahdollista enemmän tai vähemmän soveltaen ottaa käyttöön maanlaajuisesti. 20

22 YLÖS-hankkeen päärahoittajat ovat Opetusministeriön valtakunnallinen Euroopan sosiaalirahasto-ohjelma "Luovien alojen yritystoiminnan kasvun ja kansainvälistymisen kehittämisohjelma", sekä luovan talouden kehittämishanke Luova Tampere. 21