Case: ilmanlaadun standardit, CEN TC 264 ja ISO TC 146 SC1

Transkriptio

1 Case: ilmanlaadun standardit, CEN TC 264 ja ISO TC 146 SC1 Antti Heikkilä Vaisala Industrial Measurements Products and Systems CEN TC 264 WG3 HCl, HF WG8 Hg, raskasmetallit WG16 O 2, CO, CO 2, NO x, SO 2 WG36 FTIR WG40 Formaldehydi ISO TC 146 SC1 WG31 FTIR WG34 CO, CO 2, H 2 O

2 Miksi osallistua standardisointiin? Kaksi pääasiallista syytä Tiedon hankkiminen (passiivinen) Vaikuttaminen standardien sisältöön (aktiivinen)

3 Miksi osallistua standardisointiin? Kaksi pääasiallista syytä Tiedon hankkiminen (passiivinen) Työryhmän jäsenenä saa ennakkoon tietoa uusista standardeista ja voi välittää omalle organisaatiolleen tietoa niistä Työryhmän jäsenenä saa käyttöönsä standardeja ja niiden luonnosversiota. Nämä on rajoitettu kuitenkin standardien laatimistyöhön, ei saa kopioida esim. työpaikan verkkolevylle Vaikuttaminen standardien sisältöön (aktiivinen) Standardien asiasisältöön on verraten helppo vaikuttaa jos osaa perustella kantansa oikein Ennaltaehkäistä ongelmia kun huonosti muotoiltua standardia ei julkaista sellaisenaan Omia hyviä käytäntöjä voi saada sisällytettyä standardiin Varaudu pitkään aikajänteeseen (3 10 vuotta, strateginen näkökulma)

4 Miten osallistutaan ja vaikutetaan? Kaksi pääasiallista tapaa 1. Työryhmäkokouksissa paikan päällä osallistuminen on keskeistä 2. Kokousten välillä sähköpostitse ja puhelimitse on myös tärkeää Ei pidä arastella, useimmilla muillakin työryhmien jäsenillä on vain rajallinen määrä asiantuntemusta Työryhmissä on karkeasti kahdenlaisia ihmisiä Kapean alan asiantuntijoita, joiden osaaminen ja mielenkiinto rajoittuu osaan standardin skoopista (yrityksen edustaja työryhmässä on usein tällainen) Monessa työryhmässä mukana olevia standardisoinnin ammattilaisia, joilla on laaja kokemus ja yleiskuva mutta ei välttämättä sen parempaa erikoisosaamista juuri sinun erikoisalastasi (tutkimuslaitosten ja virastojen edustajat työryhmissä ovat usein tällaisia)

5 Motto Kun pitäydyt siinä minkä oikeasti osaat ja olet valmis perustelemaan kantasi, se yleensä kuullaan ja sillä on hyvät läpimenon mahdollisuudet

6 Työryhmäkokouksissa osallistuminen ja vaikuttaminen Työryhmäkokouksissa paikan päällä osallistuminen on keskeistä Oppii tuntemaan muut työryhmän jäsenet Tietää muiden taustat kuka tukee, kuka vastustaa tiettyjä asioita Omat ehdotukset menevät helpommin läpi sen jälkeen kun on saanut muut työryhmässä vakuutetuksi omasta asiantuntemuksestaan kannattaa olla aktiivinen Jos osallistuu aktiivisesti ja haluaa ehdottaa isompia muutoksia, niillä kannattaa olla vaikutusvaltaisia tukijoita. Työryhmän sisäinen dynamiikka täytyy selvittää olemalla paikan päällä jos jäsenet eivät ole entuudestaan tuttuja.

7 Kokousten välillä osallistuminen ja vaikuttaminen Työryhmät kokoontuvat 6 kk välein tai harvemmin kotiläksyt on tehtävä kokousten välillä Kokoukset ovat lyhyitä ja asiaa on paljon, monesti työryhmät mielellään antavat yhdelle tai useammalle jäsenelle tehtäväksi laatia tekstiluonnoksen jostakin standardin osasta seuraavaan kokoukseen Tällaista ehdottamalla pääsee helpohkosti kirjoittamaan isoja paloja standardista jos on jo profiloitunut asiantuntijaksi työryhmän sisällä Yhteydenpito työryhmän puheenjohtajaan ja/tai samanmielisiin työryhmän jäseniin kokousten välillä on tärkeää Sihteeri lähettää luonnokset kommenttikierrokselle ennen työryhmäkokousta, tutustu ja kommentoi kirjallisesti Epäselvissä tapauksissa soita ja kysy mitä teksti tarkoittaa

8 Case: FTIR, CEN TC264 WG36

9 Case: teknologia on yleisesti käytössä mutta sille ei ole standardia 2005: Päästömittaajat eri Euroopan maissa ovat halunneet käyttää FTIRmittaustekniikkaa jo kauan mutta viranomaiset ovat osassa maita estäneet tämän koska tekniikkaa ei ole kuvattu CEN- tai ISO-standardissa (not SRM method) 2007:Kansallinen standardisointi alkoi Isossa-Britanniassa ympäristöministeriön ja Source Testing Associationin (vrt ilmansuojeluyhdistyksen päästömittaajapäivät) yhteistyönä 2012:Kansallisen standardin valmistuttua ja oltua käytössä joitakin vuosia UK teki aloitteen uuden työryhmän perustamisesta ja ensimmäinen ns. Ad Hoc työryhmäkokous järjestettiin Teddingtonissa 2017:Työryhmä WG36 on saavuttanut konsensuksen standardiluonnoksen sisällöstä ja työkohde on aktivoitu parissa vuodessa julkaistaan CEN TSdokumentti

10 Case: Formaldehydi, CEN TC264 WG40

11 Case: standardin valmistelu lähtee liikkeelle organisaation kannalta väärällä skoopilla Formaldehydiä mitataan yleisesti manuaalisin menetelmin Saksassa on kehitetty kansallinen standardi VDI FTIR-tekniikalle Formaldehydin työryhmää WG40 perustettaessa sen skoopiksi oltiin määrittelemässä vain manuaaliset mittausmenetelmät SFS:n kautta vaikuttamalla skooppia saatiin väljennettyä koskemaan formaldehydin mittausmenetelmiä (ei mainintaa manuaalisesta tai instrumentaalisesta) Osallistumalla työryhmän ensimmäisiin kokouksiin saatiin työryhmä päättämään että ensi vaihessa tehdään manuaalinen menetelmä ja myöhemmin 2. osana instrumentaalinen menetelmä perustuen VDI-standardin 8. osaan Haluttu lopputulos on edelleen pitkässä juoksussa mutta vaikuttamalla riittävän ajoissa saatiin se kirjattua ylös ja valmistelu voi aikanaan alkaa

12 Case: Kannettavien kaasuanalysaattorien laadunvarmistus, CEN TC264 WG16

13 Case: standardin luonnokseen on ehtinyt sujahtaa syrjivä ja vahingollinen muotoilu Kaasuanalysaattorien laadunvarmistuksen standardiin EN15267 aloitettiin osan 4 laatiminen, joka koskee kannettavia laitteita Gasmet ei ollut alusta pitäen mukana tätä käsittelevässä työryhmässä WG16 Työskentelyn pohjana toimivaan 1. luonnokseen oli lisätty FTIR-tekniikkaa koskeva kappale, joka oli päällepäin viattoman näköinen mutta viisinkertaisti testaamisen työmäärän kaikkiin muihin tekniikoihin verrattuna ilman perusteluja Muotoilun takana oli saksalainen asiantuntija, jolla oli erittäin jyrkkä henkilökohtainen mielipide Käytännössä haluttiin rajata yksi mittaustekniikka kokonaan EN hyväksyntää vaativien mittausten ulkopuolelle Vaikuttamiseen havahduttiin vasta standardiluonnoksen tullessa lausuntokierrokselle jäsenmaihin Liityin WG16 jäseneksi Esitin vastakkaista muotoilua perusteluineen SFS:lle ja BSI:lle (British Standards Institute) Pyysin FTIR-käyttäjiä eri maissa esittämään vastaavaa perustelua omille kansallisille tahoilleen Jäsenmaiden palaute työryhmälle oli erittäin selvä ja työryhmän enemmistö kääntyi aiempaa muotoilua vastaan Standardi on julkaistu muodossa, joka ei syrji mitään mittaustekniikkaa Vaikuttaminen myöhäisessäkin vaiheessa on mahdollista mutta sama lopputulos olisi saatu pienemmällä vaivalla ja matalammalla profiililla jos työryhmässä olisi oltu alusta alkaen mukana

14 Case: Kasvihuonepäästöjen mittaus eri teollisuudenaloilla, ISO TC146 SC1

15 Case: standardisoinnista tulee kauppapoliittista taistelua EU USA välillä CEN on valmistellut kasvihuonekaasujen päästöjen laskennalle standardisarjan EN ISO:n teknisen komitean TC 146 alakomitea SC1 (stationary source emissions) esitti CEN-standardien hyväksymistä ISO-standardeiksi nopeutetulla menettelyllä, jossa sisältöön ei tehdä muutoksia ISO:n teknisessä komiteassa TC 146 äänestettiin asiasta, ääntenlaskukaavan takia CENin eurooppalaisilla jäsenmailla on kokoaan isompi äänivalta ja etenkin amerikkalaiset olivat hyvin tuohtuneita tilanteesta. Äänestys venyi koska äänestettäviä vaihtoehtoja oli monta ja niistä äänestettiin järjestyksessä, joka oli valittu ohjaamaan lopputulosta. ANSI (USA) pyysi ISO:n teknistä valiokuntaa (Technical management board) siirtämään näiden standardien valmistelun toiseen komiteaan (ISO/TC 207) jonka seurauksena TC 146 SC1:n puheenjohtaja ja sihteeri (eurooppalaisia) vetosivat myös ISO/TMB:hen...

16 Case: standardisoinnista tulee kauppapoliittista taistelua EU USA välillä ISOn teknisen valiokunnan päätöksellä (helmikuu 2017) riita pantiin poikki ja päädyttiin kompromissiratkaisuun: Standardisarjan osa 1 "General aspects" valmistellaan ISO/TC 207/SC 7:n ja ISO/TC 146/SC 1:n yhteistyöryhmässä (JWG), vetovastuu on alakomitealla ISO/TC 207/SC 7. Standardisarjan sektorikohtaiset osat 2-6 valmistellaan ISO/TC 146/SC 1:n työryhmässä WG 30 "GHG energy-intensive industries - Specific sectors". Nähtäväksi jää miten tyytyväisiä eri osapuolet ovat tulokseen ja missä hengessä työryhmätyöskentely jatkuu syyskuun kokouksessa Firenzessä Kaikkiaan hyvin poikkeuksellinen ja dramaattinen tilanne, osoittaa että standardisoinnilla todella on väliä