Ohjeistuksia ja parhaita käytäntöjä päästömittausten laadunvarmistukseen Suomessa Päästömittaajapäivät, Tuula Pellikka, johtava tutkija

Koko: px

Aloita esitys sivulta:

Download "Ohjeistuksia ja parhaita käytäntöjä päästömittausten laadunvarmistukseen Suomessa Päästömittaajapäivät, Tuula Pellikka, johtava tutkija"

Jorma Mäkinen
7 vuotta sitten
Katselukertoja:

1 TEKNOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS VTT OY Ohjeistuksia ja parhaita käytäntöjä päästömittausten laadunvarmistukseen Suomessa Päästömittaajapäivät, Tuula Pellikka, johtava tutkija

2 Projektin tavoite Hankkeen tavoitteena on hankkeessa laadittavien ohjeistusten sekä hankkeen aikana järjestettävien seminaarien avulla parantaa ja harmonisoida suomalaisten päästömittaustoimintojen tasoa ja näin varmistua siitä, että Suomen raportoimat päästötiedot ovat mahdollisimman luotettavia ja yhteneviä

3 Projektin johtoryhmä Juha Lahtela, YM Fredrik Blomfelt, Metsäteollisuus ry Tenho Pakarinen, Stora Enso Heidi Lettojärvi, Energiateollisuus ry Anna Häyrinen, Helen Kimmo Järvinen, Metallinjalostajat ry Juha Parkkinen, Norilsk Nickel Tuula Pellikka, VTT Jukka Lehtomäki, VTT Miia Perälä, Nab Labs Paula Juuti, Pöyry Finland Eerik Järvinen, Ramboll Finland Mika Rintala, Envimetria Marko Piispa, KyAMK Marko Liikanen, AX-LVI Kimmo Lindholm, Kontram Jarmo Saarenmaa, Outotec

4 Projektin tausta (1) Quality assurance of automated measuring systems, QA of AMS, EN standardi valmistui vuonna 2004 ja VTT laati sen käyttöä varten kansalliset ohjeet vuonna 2008 ( EN standardi on nyt päivitetty ja päivitys julkaistiin vuoden 2014 lopulla. Päivityksen johdosta on tarpeen päivittää myös Suomen kansallista ohjeistusta. EN standardin tulkinta ja sen käyttö on haastavaa koko toimijakentälle (toiminnanharjoittajat, viranomaiset, mittaajat), joten Suomessa tulee olla olemassa suomeksi laaditut, selventävät ohjeet siitä, miten standardia sovelletaan yhtenäisesti

5 EN pääperiaatteet Sopiva mittalaite Mittalaite asennettu oikein ja se toimii oikein Mittalaitteen käytönaikainen laadunvarmistus QAL3 QAL1 QAL2 AST EN

6 Projektin tausta (2) Kesällä 2014 järjestettiin raskasmetallien vertailumittaukset Suomessa ensimmäistä kertaa kansallisella tasolla. Mitatut raskasmetallipitoisuudet olivat kaikilla laboratorioilla alle kyseiselle laitokselle asetettujen päästöraja-arvojen, mutta pitoisuuksissa oli suuria vaihteluita eri laboratorioiden kesken. Raskasmetallien summapitoisuudet erosivat toisistaan siten, että ilmoitettujen pienempien ja suurimpien pitoisuuksien välinen ero oli lähes 20-kertainen. Kadmium-talliumsummapitoisuuksissa sekä elohopeapitoisuuksissa ero oli suurimmillaan noin 40-kertainen. Yhtä yksittäistä syytä näihin raskasmetallitulosten eroihin ei voida antaa. Mittaajat käyttivät kaikki samoihin eurooppalaisiin standardeihin perustuvia menetelmiä, mutta niiden soveltamisessa oli eroja

7 Elohopea (Hg)- pitoisuuksia , jätteenpolttolaitos Hg-CEM-keskiarvo samalta ajalta 0,001 mg/m 3 n Hg-CEM-keskiarvo samalta ajalta 0,002 mg/m 3 n ELV 0,05 mg/m 3 n, 11 % O

8 Kadmium- tallium (Cd+Tl)-pitoisuuksia, , jätteenpolttolaitos ELV 0,05 mg/m 3 n, 11 % O

9 Raskasmetallien summapitoisuuksia, (As, Cr, Co, Cu, Mn, Ni, Pb, Sb ja V), , jätteenpolttolaitos ELV 0,5 mg/m 3 n, 11 % O

10 Projektin tausta (3) Tulevaisuudessa päästöraja-arvot tulevat pienentymään muun muassa uusien BAT-päätelmien myötä ja teollisuudelle tulee lisää eri komponenttien mittausvaatimuksia. Esimerkiksi suurille voimalaitoksille on esitetty, että elohopeapitoisuudet tulisi määrittää neljä kertaa vuodessa ja mitattujen elohopeapitoisuuksien keskiarvon tulisi olla välillä 1-10 µg/m 3 (n) (olemassa oleva laitos, < 300 MW)

11 Projektin sisältö Workshop eri toimijoiden kesken, ma klo 13, Otaniemi - kartoitus, mihin Suomessa erityisesti kaivataan ohjeita EN standardiin sekä raskasmetallimittauksiin liittyen Kansallisen EN ohjeistuksen päivitys vastaamaan vuonna 2014 päivitettyä EN standardia. Ko. dokumentti julkaistaan VTT Technology-julkaisusarjassa, jotta taataan sekä sen kansallinen että kansainvälinen näkyvyys. Päivityksessä on useita merkittäviä muutoksia, jotka tulee kirjoittaa auki suomeksi. Muun muassa kalibrointifunktion laskentatapoihin on lisätty Suomessakin tyypillinen tapaus alhaisille, klusteripitoisuuksille (low level cluster). Tämä laskuesimerkki esitetään myös päivityksessä. Tähän ohjeistukseen kirjataan myös tietoa eurooppalaisista/kansainvälisistä standardeista komponenteille, joille tultaneen esittämään mittausvaatimuksia BREF-dokumenteissa (kuten HCl, HF, N 2 O)

12 Projektin sisältö VTT järjestää projektiin osallistuville päästömittaajille päivän seminaarin, jossa käydään läpi standardeja, ohjeita jne Ohjeistuksen laatiminen raskasmetallimittausten mittaus- ja tulosten laskentakäytännöille Loppuseminaari, jossa projektin aikana laaditut ohjeistukset esitellään sidosryhmille (viranomaiset, toiminnanharjoittajat, päästömittaajat) Projektin aikataulu:1/2016-2/

13 Projektin kansainvälinen yhteistyö (1) Hankkeessa ollaan yhteydessä muihin eurooppalaisiin toimijoihin (CEN-verkoston kautta) ja selvitetään eri maiden käytäntöjä muun muassa raskasmetallimittaustulosten laskentaan liittyen (kuinka käsitellään alle määritysrajan olevia tuloksia, miten niitä lasketaan yhteen, montako raskasmetallinäytettä eri maissa ohjeistetaan ottamaan ) Vuoden 2014 raskasmetallimittausten havainnoista pidetään esitys CEM2016-konferenssissa toukokuussa 2016 Lissabonissa, Tämän lisäksi VTT selvittää nykyiset käytännöt vertailumittausten suhteen niissä jäsenmaissa, joissa on kansalliset vertailumittauspaikat (UK, Ranska, Saksa ja Italia). Selvityksessä käydään läpi muun muassa, kenen kuuluu osallistua vertailumittauksiin, kuinka usein, kuka asettaa niille hyväksymiskriteerit ja mitkä ne ovat. Näitä havaintoja käydään läpi projektin aikana järjestettävissä seminaareissa

14 Projektin kansainvälinen yhteistyö (2) Raskasmetallimittausten ohjeistuksen laatimisen yhteydessä tehdyistä havainnoista (eli mahdollisista standardien epäkohdista, tai epäselvistä kohdista) laaditaan yhteenveto, joka lähetetään SFS:n Ilmanlaadun seurantaryhmän kautta eurooppalaisen standardisointijärjestön CEN:in tekniselle komitealle TC264 Air quality. Näin ollen voimme tämän projektin aikana tehdyillä havainnoilla tuottaa tähän taustatietoa mahdollisen revisioinnin ollessa tarpeen

15 Projektin julkaisu- ja viestintäsuunnitelma Projektissa valmistuvat dokumentit (EN ohjeistus sekä raskasmetallimittausten mittaus- ja tulosten laskentakäytännöt) julkaistaan molemmat VTT Technology-sarjan julkaisuna Ohjeistuksista tiedotetaan eri tahoille mahdollisimman tehokkaasti (laitetaan YM:n ja etujärjestöjen sivuille, tehdään artikkeli Ilmansuojelulehteen), jotta niiden olemassaolo kävisi mahdollisimman monelle selväksi Esitys Päästömittaajapäivillä toukokuussa 2016 Esitys Ilmansuojelupäivillä

16 TEKNOLOGIASTA TULOSTA

Samankaltaiset tiedostot

Uusia ohjeistuksia päästömittausten laadunvarmistukseen (BeQu-hanke)

TEKNOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS VTT OY Uusia ohjeistuksia päästömittausten laadunvarmistukseen (BeQu-hanke) Ilmansuojelupäivät 23.8.2017, Lappeenranta Tuula Pellikka, johtava tutkija Esityksen sisältö BeQu-hankkeen