PELASTUSTOIMINNAN TILASTOKATSAUS VUOSILTA

Transkriptio

1 Riskianalyysityöryhmä 2/2016 PELASTUSTOIMINNAN TILASTOKATSAUS VUOSILTA Jussi Rahikainen

2 Sisällys 1 Johdanto Aineiston rajaukset Tehtävämäärät kuukausittain, viikonpäivittäin ja tunneittain Tehtävien kuukausimäärät Tehtävät viikonpäivittäin Tehtävien vuorokausijakauma Tehtävien työtunnit ja vahinkojakaumat Tehtäviin käytettyjen työtuntien jakaumat Omaisuusvahinkojen vuorokausijakaumat Henkilövahinkojen vuorokausijakaumat Pelastushenkilöstön loukkaantumiset Pelastetut henkilöt ja pelastustoiminnan muodostelmat Välittömästä vaarasta pelastettujen henkilöiden jakaumat Eri pelastustoiminnan muodostelmien käyttö Jatkotarkasteltavia aiheita Liite A, Esimerkkejä tehtävien määrästä yhden vuoden aikana Liite B, Tehtävien ajallisten jakaumien täydentävät kaaviot ja taulukot Tehtävien kuukausimäärät, täydentävät kaaviot ja taulukot Tehtävien jakautuminen viikonpäiville, täydentävät kaaviot ja taulukot Tehtävien vuorokausijakauma, täydentävät kaaviot ja taulukot Liite C, Työtuntien ja vahinkojen jakaumien täydentävät kaaviot ja taulukot Tehtäviin käytetyt työtunnit, täydentävät kaaviot ja taulukot Omaisuusvahingot, täydentävät kaaviot ja taulukot Henkilövahingot, täydentävät kaaviot ja taulukot Pelastushenkilöstön loukkaantumisten taulukko Liite D, Pelastettujen henkilöiden ja pelastustoiminnan muodostelmien jakaumien täydentävät kaaviot ja taulukot Välittömästä vaarasta pelastetut henkilöt, täydentävät kaaviot ja taulukot Pelastustoiminnan muodostelmien käyttöä täydentävät kaaviot ja taulukot (58)

3 1 Johdanto Osana sisäministeriön ja pelastuslaitosten yhteistä Pelastustoimen uudistamishanketta Riskianalyysityöryhmälle annettiin tehtäväksi tuottaa taustatietoja ja analyysejä muiden työryhmien käyttöön. Tämä raportti on ensimmäinen katsaus pelastustoiminnasta. Raportissa tarkastellaan pelastustoiminnan tehtäviä, jotka on jaettu kiireellisiin ja kiireettömiin tehtäviin. Tässä julkaisussa kiireellisen tehtävän määrittelyssä käytettiin Pelastustoimen toimintavalmiuden suunnitteluohjetta. Kiireellisellä tehtävällä tarkoitetaan riskiluokan määrittäviä tehtäviä, katso luku 2. Kaikki muut tehtävät katsottiin kiireettömiksi. Tarkasteluja tehtiin tehtävien ja niiden seurausten jakautumisesta ajan, lähinnä kellonajan, suhteen. Lisäksi tehtiin jakaumat riskiluokittain. Suomi on jaettu 1 x 1 km kokoisiin ruutuihin, joista kullekin on määritetty riskiluokka 1-4 regressiomallilla arvioidun riskitason sekä tapahtuneiden onnettomuuksien perusteella. Nämä pelastuslaitosten riskianalyysit on tehty Pelastustoimen toimintavalmiuden suunnitteluohjeen sekä Pelastuslaitosten kumppanuusverkoston julkaisun, Riskianalyysityöryhmän raportti , mukaisesti. Raportin tekstiosuudessa esitetään vain keskeisiä jakaumia ja tilastoja, joita voidaan hyödyntää työryhmien työskentelyssä. Täydentäviä kaavioita ja taulukoita löytyy raportin lopun liitteistä. Tilastollisia analysointimenetelmiä ei ole käytetty tässä raportissa, niitä tehdään tarvittaessa Riskianalyysityöryhmän jatkotyöskentelyn yhteydessä. Helsingissä Jussi Rahikainen 3(58)

4 2 Aineiston rajaukset Tämän tilastokatsauksen tiedot kerättiin Prontosta vuosilta Keruuhetkellä, , tietokannassa oli kaksi virhettä, jonka seurauksena Keski-Suomen ja Lapin tiedot vuodelta 2015 puuttuvat aineistosta. Aineisto on siitä huolimatta riittävän laaja, parhaimmillaan pystyttiin käsittelemään tehtävää. Tässä raportissa kiireellisillä tehtävillä tarkoitetaan Pelastustoimen toimintavalmiuden suunnitteluohjeen mukaisesti riskiluokan määrittäviä onnettomuuksia: - rakennuspaloja ja -vaaroja - liikennevälinepaloja - muita tulipaloja - liikenneonnettomuuksia - sortumia/sortumavaaroja - räjähdyksiä/räjähdysvaaroja - vaarallisten aineiden onnettomuuksia - kiireelliseksi luokiteltuja ihmisen pelastamistehtäviä. Pelastustoimen resurssi- ja onnettomuustietokannassa, Prontossa, on vuodesta 2009 lähtien ollut mahdollisuus merkitä lähdön kiireellisyysluokka muuttujaan Resurssiluokitus (Ei kiireellinen, Kiireellinen, Täydennyslähtö, Peruttu matkalla, Ei lähtenyt, Etäjohtaminen ja Kalusto). Tätä tietoa ei käytetty tässä raportissa. Pronton ohjeen mukaisesti Resurssiluokitukseksi merkitään kiireellinen, kun ajoneuvon miehistö siirtyy välittömästi hälytyksen jälkeen ajoneuvon luo ja kohteeseen siirrytään ripeästi, esim. hälytysajona. Kyseessä olevan muuttujan ominaisuuksiin kuuluu se, että mikäli yksikin lähdön yksiköistä merkitään Prontoon kiireelliseksi, se tulee koko tehtävän - ja siis kaikkien yksiköiden - luokaksi. Hälytyshetkellä tehtävä voidaan antaa esim. rakennuspalona, mutta se tarkentuu myöhemmin tarkastustehtäväksi. Edellä mainituista syistä johtuen osa todellisuudessa kiireettömistä tehtävistä on kirjautunut kiireellisiksi. Esimerkiksi luvun 3 kuvaan 1 olisi tullut yhteensä tehtävää, kun tässä raportissa käytetyllä määrittelyllä niitä oli vain kappaletta. Seuraavaan taulukkoon on koottu tiedot onnettomuustyypeittäin niistä vuosien tehtävistä, jotka oli merkitty kiireelliseksi Prontoon. 4(58)

5 Taulukko 1. Vuosien tehtävät, joiden resurssiluokitus oli merkitty kiireelliseksi. Tehtävän resurssiluokitus kiireellinen Autom. paloilmoittimen tarkastus- /varmistustehtävä Tammikuu Helmikuu Maaliskuu Huhtikuu Toukokuu Kesäkuu Heinäkuu Elokuu Syyskuu Lokakuu Marraskuu Joulukuu Kaikki yhteensä Avunantotehtävä Eläimen pelastaminen Ensivastetehtävä Ihmisen pelastaminen Liikenneonnettomuus Liikennevälinepalo Maastopalo Muu tarkastus-/varmistustehtävä Muu tulipalo Palovaroittimen tarkastus- /varmistustehtävä Rakennuspalo Rakennuspalovaara Räjähdys/räjähdysvaara Sortuma/sortumavaara Vaarallisten aineiden onnettomuus Vahingontorjuntatehtävä Virka-aputehtävä Öljyvahinko Kaikki yhteensä Taulukon 1 tehtävistä oli Automaattisen paloilmoittimen-, Palovaroittimen- tai Muu tarkastus/varmistustehtäviä eli näihin tehtäviin ei liittynyt minkäänlaista onnettomuutta. Voidaan siis todeta, että resurssiluokaltaan kiireelliseksi merkityistä tehtävistä suuri osa ei ollut todellisuudessa tehtävä, jossa tarvittiin pelastustoimen kiireellistä apua. Tarkasteltaessa tämän katsauksen jakaumia, on syytä kiinnittää huomiota eri riskiluokkiin kuuluvien ruutujen määrään. Korkeimpaan luokkaan eli luokkaan 1 kuuluvien ruutujen määrä on miltei tuhat kertaa pienempi kuin matalimman eli luokan 4 ruutujen määrä. Vaikka riskiluokan 4 alueilla on lukumäärältään enemmän onnettomuuksia kuin riskiluokan 1 alueilla, onnettomuustiheys yhtä neliökilometrin ruutua kohden on päinvastainen, katso taulukko 2. Taulukko 2. Riskiluokkien ruutujen määrät, kiireellisten tehtävien määrät ja onnettomuustiheys. Riskiluokka / tehtävät Riskiruudut yhteensä Kiireellisiä tehtäviä yhteensä vuosina [kpl] Kiireellisten tehtävien tiheys vuosina [km 2 ] 2015 [kpl/km 2 ] Riskiluokka ,18 Riskiluokka ,11 Riskiluokka ,09 Riskiluokka ,08 Kaikki yhteensä / keskiarvo ,19 5(58)

6 Taulukon 2 riskiruutujen lukumäärä on saatu vuoden 2016 riskikartta-aineistosta (Thomas Nyqvist ), mukana ovat myös merialueiden ruudut. Taulukossa 2, kuten muissakin tämän raportin kaavioissa ja taulukoissa on laskettu yhteen vuosien tiedot, kun on käsitelty riskiluokkia. Prontoon on merkitty riskiluokka vuoden 2013 alusta lähtien. Mikäli ei ole tarkasteltu riskiluokkia, on tässä katsauksessa laskettu yhteen tiedot vuosien tapauksista. Vain liitteessä A on esitetty muutama taulukko, joissa on laskettu muuttujien keskiarvoja yhdelle vuodelle. Pelastustoimen nopean lähdön resurssien keskittäminen on perusteltua niille alueille, joiden onnettomuustiheys on suuri. Riskiluokan 1 alueiden onnettomuustiheys on keskimäärin noin 400 kertaa suurempi kuin riskiluokan 4 alueilla. Tästä syystä on kiinnitettävä erityistä huomiota riskiluokan 1 ja 2 jakaumiin. 6(58)

7 3 Tehtävämäärät kuukausittain, viikonpäivittäin ja tunneittain 3.1 Tehtävien kuukausimäärät Kuva 1. Kuvassa on kiireellisten tehtävien eli riskiluokan määrittävien tehtävin jakautuminen riskiluokittain vuoden eri kuukausille. Vilkkaimpana kalenterikuukautena on kiireellisiä tehtäviä 1,4 kertaa enemmän kuin hiljaisimpana. Tehtävämäärät on laskettu yhteen kolmelta vuodelta eli pystyakselin arvot eivät kerro yhden kuukauden keskimääräistä tehtävämäärää. Mikäli sitä haluaa tarkastella, luvut pitää jakaa kolmella. 7(58)

8 Kuva 2. Kuvassa on kaikkien vuosien yhteenlaskettujen pelastustehtävien jakautuminen kalenterikuukausille. Vilkkaimman kuukauden tehtävämäärä on 1,5 kertaa suurempi kuin hiljaisimman kuukauden. Kuvassa 2 on mukana siis kaikkien onnettomuustyyppien tehtävät. Aineisto on suurempi kuin kuvassa 1, sillä riskialueen luokka on merkitty Prontoon vasta vuoden 2013 alusta lähtien. Kiireettömien tehtävien ja kaikkien pelastustehtävien kuukausijakaumat riskiluokittain on esitetty liitteessä B. Myös edellä esitettyihin kuviin liittyvät taulukot löytyvät liitteestä B. 3.2 Tehtävät viikonpäivittäin Kuva 3. Kuvassa on kiireellisten tehtävien jakautuminen riskiluokittain viikonpäiville. Vilkkaimpana päivänä on kiireellisiä tehtäviä 1,2 kertaa enemmän kuin hiljaisimpana. 8(58)

9 Kuva 4. Kuvassa on kaikkien tehtävien jakautuminen viikonpäiville. Vilkkaimpana päivänä on kiireellisiä tehtäviä 1,2 kertaa enemmän kuin hiljaisimpana. Kiireettömien tehtävien ja kaikkien pelastustehtävien päiväjakaumat riskiluokittain on esitetty liitteessä B. Myös edellä esitettyihin kuviin liittyvät taulukot löytyvät liitteestä B. 9(58)

10 3.3 Tehtävien vuorokausijakauma Kuva 5. Kuvassa on kiireellisten tehtävien jakautuminen riskiluokittain ja vuorokauden tuntien mukaisesti. Vilkkaimman tunnin aikana on kiireellisiä tehtäviä 3,9 kertaa enemmän kuin hiljaisimpana. 10(58)

11 Kuva 6. Kuvassa on kaikkien tehtävien jakautuminen vuorokauden tuntien mukaisesti. Vilkkaimman tunnin aikana on kiireellisiä tehtäviä 3,4 kertaa enemmän kuin hiljaisimpana. Kun tarkastellaan tehtävämäärien jakautumista vuorokauden osiin, esimerkiksi 8 tunnin jaksoihin, tehtävämäärien painottuminen on taulukon 3 mukainen. Taulukko 3. Taulukossa on kiireellisten, kiireettömien ja kaikkien tehtävien jakautuminen vuorokaudenosiin. Vuorokauden osa Päiväjaksoilla tehtävämäärät ovat noin 2,3 kertaa suurempia kuin yöaikaan. Kiireettömien tehtävien ja kaikkien pelastustehtävien jakautuminen kellonajan mukaan ja riskiluokittain on esitetty liitteessä B. Myös edellä esitettyihin kuviin liittyvät taulukot löytyvät liitteestä B. Kiireelliset tehtävät ( ) Kiireettömät tehtävät ( ) Kaikki tehtävät ( ) kpl %-osuus kpl %-osuus kpl %-osuus Klo ,4 % ,8 % ,7 % Klo ,1 % ,2 % ,6 % Klo ,5 % ,0 % ,6 % Kaikki yhteensä ,0 % ,0 % ,0 % 11(58)

12 4 Tehtävien työtunnit ja vahinkojakaumat 4.1 Tehtäviin käytettyjen työtuntien jakaumat Kuva 7. Kuvassa on kiireellisissä tehtävissä käytettyjen työtuntien jakautuminen riskiluokittain ja vuorokauden tuntien mukaisesti. Vilkkaimman tunnin aikana käytetään työtunteihin 2,9 kertaa enemmän aikaa kuin hiljaisimpana. Työtunnit lasketaan Prontossa tehtävään osallistuneiden yksiköiden vahvuuden ja toiminta-ajan perusteella. 12(58)

13 Kuva 8. Kuvassa on kaikkien tehtävien työtuntien jakautuminen vuorokauden tuntien mukaisesti. Vilkkaimman tunnin aikana käytetään työtunteihin 3,4 kertaa enemmän aikaa kuin hiljaisimpana. Kun tarkastellaan työtuntien jakautumista vuorokauden osiin, esimerkiksi 8 tunnin jaksoihin, tehtävämäärien painottuminen on taulukon 4 mukainen. Taulukko 4. Taulukossa on kiireellisten, kiireettömien ja kaikkien tehtävien työtuntien jakautuminen vuorokaudenosiin. Vuorokauden osa Kiireelliset tehtävät ( ) Kiireettömät tehtävät ( ) Kaikki tehtävät ( ) tuntia %-osuus tuntia %-osuus tuntia %-osuus Klo ,0 % ,7 % ,0 % Klo ,8 % ,5 % ,1 % Klo ,3 % ,8 % ,9 % Kaikki yhteensä ,0 % ,0 % ,0 % Päiväjaksoilla työtuntien määrät ovat noin kaksi kertaa suurempia kuin yöaikaan. Kiireettömien tehtävien ja kaikkien pelastustehtävien työtuntien jakautuminen kellonajan mukaan ja riskiluokittain on esitetty liitteessä C. Myös edellä esitettyihin kuviin liittyvät taulukot löytyvät liitteestä C. 13(58)

14 4.2 Omaisuusvahinkojen vuorokausijakaumat Kuva 9. Kuvassa on kiireellisten tehtävien omaisuusvahinkojen jakautuminen riskiluokittain ja vuorokauden tuntien mukaisesti. 14(58)

15 Kuva 10. Kuvassa on kaikkien tehtävien omaisuusvahinkojen jakautuminen vuorokauden tuntien mukaisesti. Omaisuusvahingoiltaan suurimman ja pienimmän tunnin välinen ero oli 7,1 -kertainen. Taulukko 5. Taulukossa on kiireellisten, kiireettömien ja kaikkien tehtävien omaisuusvahinkojen jakautuminen vuorokaudenosiin. Vuorokauden osa Kiireelliset tehtävät ( ) Kiireettömät tehtävät ( ) Kaikki tehtävät ( ) %-osuus %-osuus %-osuus Klo ,0 % ,7 % ,9 % Klo ,9 % ,4 % ,5 % Klo ,0 % ,0 % ,6 % Kaikki yhteensä ,0 % ,0 % ,0 % "Toimistotyöaikana" sattuneet omaisuusvahingot ovat suuruudeltaan noin kaksinkertaiset yöaikaan verrattuna. Kiireettömien tehtävien ja kaikkien pelastustehtävien omaisuusvahinkojen jakautuminen kellonajan mukaan ja riskiluokittain on esitetty liitteessä C. Myös edellä esitettyihin kuviin liittyvät taulukot löytyvät liitteestä C. 15(58)

16 4.3 Henkilövahinkojen vuorokausijakaumat Kuva 11. Kuvassa on kiireellisten tehtävien vakavien henkilövahinkojen jakautuminen riskiluokittain ja vuorokauden tuntien mukaisesti. Vilkkaimman tunnin aikana vakavia henkilövahinkoja oli 4,5 kertaa enemmän aikaa kuin hiljaisimpana. Pronton lomakeohjeen mukaisesti kuolleeksi merkitään ne henkilöt jotka ovat kuolleet onnettomuuden seurauksena. Tähän ei merkitä sairaskohtauksen vuoksi kuolleita, vaikka pelastuslaitos olisi tehnyt pelastustoimenpiteitä. Tulipaloissa kuolleiksi kirjataan henkilöt, jotka ovat kuolleet välittömästi tai 30 päivän kuluessa onnettomuudesta. Muissa kuin tulipaloissa kirjataan vain onnettomuudessa välittömästi tai kuljetuksen aikana kuolleet. Onnettomuudessa vakavasti loukkaantuneeksi merkitään ne henkilöt jotka ovat loukkaantuneet onnettomuuden seurauksena. Tähän ei merkitä sairaskohtauksen vuoksi loukkaantuneita, vaikka pelastuslaitos olisi tehnyt pelastustoimenpiteitä. Vakavasti loukkaantunut on henkilö, jolla on - vamma, joka vaatii yli 48 tunnin mittaista sairaalahoitoa ja joka on aloitettu enintään seitsemän päivän kuluessa vamman saamisesta - luunmurtuma (lukuun ottamatta yksinkertaisia murtumia sormissa, varpaissa taikka nenämurtumaa) 16(58)

17 - vakavaa verenvuotoa tai vakavia hermo-, lihas- tai jännevammoja - sisäelinvammoja - toisen ja kolmannen asteen palovammoja tai palovammoja, joissa ihosta yli 5 % on palanut - tartuntaa aiheuttaville aineille altistumisesta aiheutunut tulehdus - säteilyvamma - syövyttäville tai myrkyllisille aineille altistumisesta aiheutunut vamma. Kuva 12. Kuvassa on kaikkien tehtävien vakavien henkilövahinkojen jakautuminen vuorokauden tuntien mukaisesti. Vakavien henkilövahinkojen osalta suurimman ja pienimmän tunnin välinen ero oli 4,4 -kertainen. 17(58)

18 Kuva 13. Kuvassa on kaikissa tehtävissä kuolleiden jakautuminen vuorokauden tuntien mukaisesti. Kuolleiden osalta suurimman ja pienimmän tunnin välinen ero oli 3,8 -kertainen. Taulukko 6. Taulukossa on kiireellisten, kiireettömien ja kaikkien tehtävien vakavien henkilövahinkojen jakautuminen vuorokaudenosiin. Kiireelliset tehtävät Kiireettömät tehtävät Kaikki tehtävät ( Vuorokauden ( ) ( ) 2015) osa lkm %-osuus lkm %-osuus lkm %-osuus Klo ,5 % ,5 % ,6 % Klo ,7 % ,3 % ,1 % Klo ,9 % ,2 % ,3 % Kaikki yhteensä ,0 % ,0 % ,0 % "Toimistotyöaikana" sattui vakavia henkilövahinkoja noin 2,5 kertaa enemmän yöaikaan verrattuna. Kiireettömien tehtävien ja kaikkien pelastustehtävien onnettomuuksissa sattuneiden vakavien henkilövahinkojen jakautuminen kellonajan mukaan ja riskiluokittain on esitetty liitteessä C. Myös edellä esitettyihin kuviin liittyvät taulukot löytyvät liitteestä C. 18(58)

19 Taulukko 7. Taulukossa on yhden tehtävän omaisuusvahinkojen ja vakavien henkilövahinkojen keskiarvo eri vuorokaudenaikoina. Suhteutuksessa on jakajana myös ne tehtävät, joissa ei sattunut vahinkoja. Vuorokauden osa Kiireelliset tehtävät ( ) Kiireettömät tehtävät ( ) Kaikki tehtävät ( ) Vakava Vakava Vakava / tehtävä henkilövahinko / tehtävä / tehtävä henkilövahinko / tehtävä / tehtävä henkilövahinko / tehtävä Klo , , ,018 Klo , , ,021 Klo , , ,019 Keskimäärin , , ,019 Oletus, että vaikka yöaikaan tehtäviä on vähän, niiden seuraukset ovat vakavampia kuin päiväaikaan, ei näyttäisi pitävän paikkaansa. Yöajan tehtävien seuraukset eivät ole keskimäärin sen vakavampia kuin "toimistotyöaikaan" sattuneet onnettomuudet. Lisäksi on huomioitava että tehtävien ja vahinkojen kokonaismäärä on selvästi suurempi päiväaikaan, katso taulukot 3, 5 ja Pelastushenkilöstön loukkaantumiset Kuva 14. Kuvassa on kaikissa tehtävissä tapahtuneiden loukkaantuneiden pelastushenkilöstön lukumäärän jakauma vuorokauden tuntien mukaisesti. Kuvan muodostamiseen käytetty taulukko löytyy liitteestä C. 19(58)

20 Taulukko 7. Taulukossa on kaikissa tehtävissä tapahtuneiden pelastushenkilöstön loukkaantumisten jakautuminen vuorokaudenosiin. Vuorokauden Kaikki tehtävät ( ) osa loukkaantuneet %-osuus Klo ,8 % Klo ,0 % Klo ,2 % Kaikki yhteensä ,0 % Päiväaikaan sattui pelastushenkilöstön loukkaantumisia 2,4-2,8 kertaa useammin kuin yöaikaan. Jakauma on hyvin samankaltainen kuin taulukon 3 kiireellisten tehtävien lukumäärän jakautuminen vuorokauden osiin. 20(58)

21 5 Pelastetut henkilöt ja pelastustoiminnan muodostelmat 5.1 Välittömästä vaarasta pelastettujen henkilöiden jakaumat Kuva 15. Kuvassa on kiireellisissä tehtävissä välittömästä vaarasta pelastettujen henkilöiden määrät riskiluokittain ja vuorokauden tuntien mukaisesti. Vilkkaimman tunnin aikana pelastettiin 3,6 kertaa enemmän ihmisiä kuin hiljaisimpana. Pronton lomakeohjeen mukaisesti pelastuslaitoksen välittömästä vaarasta pelastamiksi henkilöiksi merkitään niiden henkilöiden lukumäärä, jotka ilman pelastuslaitoksen toimenpiteitä olisivat todennäköisesti loukkaantuneet tai kuolleet. Tieto sisältää myös loukkaantuneet, jotka olisivat loukkaantuneet vakavammin ilman pelastuslaitoksen toimia. Kuolleita ei lasketa pelastettuihin. 21(58)

22 Kuva 16. Kuvassa on kaikissa tehtävissä välittömästä vaarasta pelastettujen henkilöiden määrät vuorokauden tuntien mukaisesti. Pelastettujen henkilöiden osalta suurimman ja pienimmän tunnin välinen ero oli 3,2 -kertainen. Taulukko 8. Taulukossa on kiireellisissä, kiireettömissä ja kaikissa tehtävissä välittömästä vaarasta pelastettujen henkilöiden määrien jakautuminen vuorokaudenosiin. Vuorokauden Kiireelliset tehtävät ( ) Kiireettömät tehtävät Kaikki tehtävät ( osa pelastetut [lkm] %-osuus pelastetut [lkm] %-osuus pelastetut [lkm] %-osuus Klo ,1 % 69 37,9 % ,4 % Klo ,6 % 87 47,8 % ,5 % Klo ,3 % 26 14,3 % ,0 % Kaikki yhteensä ,0 % ,0 % ,0 % Päiväaikana pelastettiin välittömästä vaarasta noin 1,9 kertaa enemmän ihmisiä yöaikaan verrattuna. Kiireettömissä tehtävissä ja kaikissa pelastustehtävissä välittömästä vaarasta pelastettujen jakautuminen kellonajan mukaan ja riskiluokittain on esitetty liitteessä D. Myös edellä esitettyihin kuviin liittyvät taulukot löytyvät liitteestä D. 22(58)

23 5.2 Eri pelastustoiminnan muodostelmien käyttö Kuva 17. Kuvassa on kiireellisissä tehtävissä ( ) käytetyt pelastustoiminnan muodostelmat riskiluokittain. 79 prosentissa tapauksista käytettiin pelastusyksikköä tai -ryhmää. Pelastustoimen toimintavalmiuden suunnitteluohjeessa ovat seuraavat määritelmät: - Yksikkö on henkilön tai henkilöstön, kulkuneuvon ja kaluston muodostama toimintakokonaisuus, joka kykenee itsenäiseen toimintaan. Yksiköitä ovat esim. pelastusyksikkö, sammutusyksikkö, raivausyksikkö, säiliöyksikkö, tikasyksikkö. - Pelastusryhmä koostuu johtajasta, vähintään kolmesta ja enintään seitsemästä henkilöstä sekä tehtävän mukaisista ajoneuvoista ja kalustosta. - Pelastusjoukkue koostuu johtajasta, vähintään kahdesta ja enintään viidestä pelastusryhmästä. - Pelastuskomppania koostuu johtajasta, pelastustoiminnan johtajaa avustavasta esikunnasta, vähintään kahdesta ja enintään viidestä pelastusjoukkueesta. - Pelastusyhtymä koostuu johtajasta, johtokeskuksesta ja vähintään kahdesta pelastuskomppaniasta tukimuodostelmineen. 23(58)

24 Kuva 18. Kuvassa on kaikissa tehtävissä ( ) käytetyt pelastustoiminnan muodostelmat riskiluokittain. 91 prosentissa tapauksista käytettiin pelastusyksikköä tai -ryhmää. Kiireettömien tehtävien jakaumat on esitetty liitteessä D. Myös edellä esitettyihin kuviin liittyvät taulukot löytyvät liitteestä D. 24(58)

25 5 Jatkotarkasteltavia aiheita Tässä osiossa on esitetty lyhyesti kysymyksen muodossa esitettyihin tilastoihin liittyviä jatkotarkastelun aiheita. Aiheita voidaan hyödyntää esimerkiksi opinnäytetöissä tms. Jatkotyöskentelyn yhteydessä voitaisiin tarkastella muun muassa seuraavia asioita: - Riskiluokkakohtaisia tarkasteluja voisi täydentää kuvaajilla, joissa huomioidaan riskiruutujen lukumäärä kussakin riskiluokassa. Tällöin esitettäisiin riskiluokan ruudun keskimääräiset kuvaajat. - Kiireellisten ensivastetehtävien analysointi - Mikä on metsä- ja maastopalojen vaikutus tehtävämäärien kuukausijakaumaan, erityisesti riskialueilla 4? - Riskiluokan 1 ja 2 alueiden tehtävämäärien jakaumien tarkempi analysointi. Voidaanko havaita eroja esim. asuinalueiden ja työssäkäyntialueiden välillä? - Onko sopimuspalokuntien / vakinaisen henkilöstön tehtäväjakaumissa eroja? Esim. henkilötyötuntien jakautuminen riskiluokittain ja ajan suhteen? - Onko tehtävämäärien tai seurauksien jakautumisessa ajan suhteen alueellisesti suurempia eroja kuin valtakunnan keskiarvossa? - Riskiluokan 4 alueilla tehtävämäärät kasvavat viikonloppuna enemmän kuin muilla riskialueilla. Mitä tehtäviä ne ovat? - Tehtävien jakautuminen vuorokauden osiin myös muilla kuin 3 x 8 h jaolla. - Omaisuusvahinkojen jakaumat ajan suhteen, onko yksittäisillä suurvahingoilla vaikutusta piikkeihin? Noudattaako suurvahinkojen tai isojen omaisuusvahinkojen jakauma tehtävämäärien jakaumaa? - Onko riittävästi havaintoja tarkastella esim. omaisuusvahinkojen mediaaneja tai keskiarvoja (+ keskivirhettä tai luottamusväliä) eri vuorokauden tunteina (onnettomuusvahinkoja vaatineissa onnettomuuksissa)? - Onko riskiluokan 4 alueiden onnettomuuksissa suhteellisesti enemmän vakavia henkilövahinkoja kuin esim. riskiluokassa 1? - Vaikka esim. yöllä on keskimäärin varsin vähän tehtäviä, tulee silloinkin toisinaan kokemusperäisen tiedon mukaan ruuhkahuippuja. Millaisia ruuhkahuippuja on vuorokauden eri aikoina, onko niitä päiväaikaan enemmän kuin yöllä? 25(58)

26 - Riskiluokan 4 alueilla käytetään pelastusjoukkuetta muita alueita useammin. Onko syynä tehtäväjakauma (metsä- ja maastopalot)? - Onko etäisyydellä ja tavoiteajalla merkitystä vahinkojen syntymiseen? - Millaista pelastustoiminnan muodostelmien käyttö on eri vuorokauden aikoina? Millaiset ovat olleet toteutuneet henkilövahvuudet? - Voiko Pronton Pelastustoimintaa johtanut viranomainen -tiedosta tehdä jakaumia? - Onko tehtävätyypeillä keskenään erilaisia jakaumia ajan suhteen tutkittaessa esim. onnettomuusvahinkoja, työtunteja, tehtävämääriä, loukkaantumisia tai käytettyjä muodostelmia? 26(58)

27 Liite A, Esimerkkejä tehtävien määrästä yhden vuoden aikana Taulukko A1. Riskiluokkien ruutujen määrät, kiireellisten tehtävien määrät keskimäärin yhden vuoden aikana ja onnettomuustiheys riskiluokittain yhden vuoden aikana. Riskiluokka / tehtävät Riskiruudut yhteensä Kiireellisiä tehtäviä ( ) keskimäärin vuoden aikana [kpl/a] Kiireellisten tehtävien ( ) keskimääräinen tiheys [km 2 ] vuodessa [kpl/(km 2 *a)] Riskiluokka ,73 Riskiluokka ,70 Riskiluokka ,70 Riskiluokka ,03 Kaikki yhteensä / keskiarvo ,06 Taulukko A2. Kiireellisten tehtävien ( ) lukumäärä keskimäärin yhden vuoden aikana luokiteltuna kellonajan ja riskiluokan mukaan. Kiireelliset tehtävät riskiluokittain keskimäärin yhdessä vuodessa Kaikki yhteensä Kellonaika Klo Klo Klo Klo Klo Klo Klo Klo Klo Klo Klo Klo Klo Klo Klo Klo Klo Klo Klo Klo Klo Klo Klo Klo Kaikki yhteensä (58)

28 Taulukko A3. Kaikkien tehtävien ( ) lukumäärä keskimäärin yhden vuoden aikana luokiteltuna kellonajan mukaan. Kellonaika Kaikki tehtävät ( ) keskimäärin yhden vuoden aikana Klo Klo Klo Klo Klo Klo Klo Klo Klo Klo Klo Klo Klo Klo Klo Klo Klo Klo Klo Klo Klo Klo Klo Klo Kaikki yhteensä (58)

29 Liite B, Tehtävien ajallisten jakaumien täydentävät kaaviot ja taulukot Tehtävien kuukausimäärät, täydentävät kaaviot ja taulukot Tässä liitteessä on luvun 2 kaavioihin liittyvät taulukot sekä täydentäviä kaavioita. Taulukko B1. Taulukossa on kiireellisten tehtävien ( ) jakautuminen kuukausille ja riskiluokkiin. Tekstin kuva 1 on muodostettu tästä taulukosta. Riskialueet Kuukausi Kaikki yhteensä Tammi Helmi Maalis Huhti Touko Kesä Heinä Elo Syys Loka Marras Joulu Kaikki yhteensä Taulukko B2. Taulukossa on kiireellisten tehtävien ( ) jakautuminen kuukausille. Tekstin kuva 2 on muodostettu tästä taulukosta. Kuukausi Kaikki pelastustehtävät yhteensä Tammi Helmi Maalis Huhti Touko Kesä Heinä Elo Syys Loka Marras Joulu Kaikki yhteensä (58)

30 Kuva B1. Kuvassa on kiireettömien tehtävien jakautuminen riskiluokittain vuoden eri kuukausille. Vilkkaimpana kalenterikuukautena on kiireettömiä tehtäviä 1,8 kertaa enemmän kuin hiljaisimpana. Tässä raportissa kiireettömillä tehtävillä tarkoitetaan Pelastustoimen toimintavalmiuden suunnitteluohjeen mukaisesti niitä tehtäviä, jotka eivät ole riskiluokan määrittäviä onnettomuuksia: - Autom. paloilmoittimen tarkastus-/varmistustehtävä - Avunantotehtävä - Eläimen pelastaminen - Ensivastetehtävä - Ihmisen pelastaminen (kiireetön) - Maastopalo - Muu tarkastus-/varmistustehtävä - Palovaroittimen tarkastus-/varmistustehtävä - Vahingontorjuntatehtävä - Virka-aputehtävä - Öljyvahinko 30(58)

31 Taulukko B3. Kuvan B1 taulukko, kiireettömät tehtävät Riskialueet Kuukausi Kaikki yhteensä Tammi Helmi Maalis Huhti Touko Kesä Heinä Elo Syys Loka Marras Joulu Kaikki yhteensä Kuva B2. Kuvassa on kaikkien tehtävien jakautuminen riskiluokittain vuoden eri kuukausille. Aineisto on vuosilta Vilkkaimpana kalenterikuukautena on tehtäviä 1,6 kertaa enemmän kuin hiljaisimpana. 31(58)

32 Taulukko B4. Kuvan B2 taulukko, kaikki tehtävät Riskialueet Kuukausi Kaikki yhteensä Tammi Helmi Maalis Huhti Touko Kesä Heinä Elo Syys Loka Marras Joulu Kaikki yhteensä Tehtävien jakautuminen viikonpäiville, täydentävät kaaviot ja taulukot Taulukko B5. Taulukossa on kiireellisten tehtävien ( ) jakautuminen viikonpäiville ja riskiluokkiin. Tekstin kuva 3 on muodostettu tästä taulukosta. Riskialueet Viikonpäivä Kaikki yhteensä Maanantai Tiistai Keskiviikko Torstain Perjantai Lauantai Sunnuntai Kaikki yhteensä (58)

33 Taulukko B6. Taulukossa on kaikkien tehtävien ( ) jakautuminen viikonpäiville. Tekstin kuva 4 on muodostettu tästä taulukosta. Viikonpäivä Kaikki pelastustehtävät yhteensä Maanantai Tiistai Keskiviikko Torstain Perjantai Lauantai Sunnuntai Kaikki yhteensä Kuva B3. Kuvassa on kiireettömien tehtävien jakautuminen riskiluokittain viikonpäiville. Vilkkaimpana viikonpäivänä on kiireettömiä tehtäviä 1,1 kertaa enemmän kuin hiljaisimpana. 33(58)

34 Taulukko B7. Kuvan B3 taulukko, kiireettömät tehtävät Riskialueet Viikonpäivä Kaikki yhteensä Maanantai Tiistai Keskiviikko Torstain Perjantai Lauantai Sunnuntai Kaikki yhteensä Kuva B4. Kuvassa on kaikkien tehtävien ( ) jakautuminen riskiluokittain viikonpäiville. Vilkkaimpana viikonpäivänä on tehtäviä 1,2 kertaa enemmän kuin hiljaisimpana. 34(58)

35 Taulukko B8. Kuvan B4 taulukko, kaikki tehtävät Riskialueet Kellonaika Maanantai Tiistai Keskiviikko Torstain Perjantai Lauantai Sunnuntai Kaikki yhteensä Tehtävien vuorokausijakauma, täydentävät kaaviot ja taulukot Taulukko B9. Taulukossa on kiireellisten tehtävien ( ) jakautuminen kellonajan mukaan riskiluokkiin. Tekstin kuva 5 on muodostettu tästä taulukosta. Riskialueet Kaikki Kellonaika yhteensä Klo Klo Klo Klo Klo Klo Klo Klo Klo Klo Klo Klo Klo Klo Klo Klo Klo Klo Klo Klo Klo Klo Klo Klo Kaikki yhteensä (58)

36 Taulukko B10. Taulukossa on kaikkien tehtävien ( ) jakautuminen kellonajan mukaan. Tekstin kuva 6 on muodostettu tästä taulukosta. Kellonaika Kaikki tehtävät ( ) Klo Klo Klo Klo Klo Klo Klo Klo Klo Klo Klo Klo Klo Klo Klo Klo Klo Klo Klo Klo Klo Klo Klo Klo Kaikki yhteensä (58)

37 Kuva B5. Kuvassa on kiireettömien tehtävien jakautuminen riskiluokittain vuorokauden eri tunneille. Vilkkaimman tunnin aikana on kiireettömiä tehtäviä 3,5 kertaa enemmän kuin hiljaisimpana. Taulukko B11. Kuvan B5 taulukko, kiireettömät tehtävät Riskialueet Kaikki Kellonaika yhteensä Klo Klo Klo Klo Klo Klo Klo Klo Klo Klo Klo Klo Klo Klo Klo Klo Klo Klo Klo Klo Klo Klo Klo Klo Kaikki yhteensä (58)

38 Kuva B6. Kuvassa on kaikkien tehtävien ( ) jakautuminen kellonajoittain riskiluokkiin. Vilkkaimman tunnin aikana on tehtäviä 3,5 kertaa enemmän kuin hiljaisimpana. Taulukko B11. Kuvan B6 taulukko, kaikki tehtävät Riskialueet Kaikki yhteensä Kellonaika Klo Klo Klo Klo Klo Klo Klo Klo Klo Klo Klo Klo Klo Klo Klo Klo Klo Klo Klo Klo Klo Klo Klo Klo Kaikki yhteensä (58)

39 Liite C, Työtuntien ja vahinkojen jakaumien täydentävät kaaviot ja taulukot Tehtäviin käytetyt työtunnit, täydentävät kaaviot ja taulukot Tässä liitteessä on luvun 3 kaavioihin liittyvät taulukot sekä täydentäviä kaavioita. Taulukko C1. Taulukossa on kiireellisiin tehtäviin ( ) käytettyjen työtuntien jakautuminen kellonajan mukaan riskiluokkiin. Tekstin kuva 7 on muodostettu tästä taulukosta. Kellonaika / Riskialueet Työtunnit Kaikki yhteensä Klo Klo Klo Klo Klo Klo Klo Klo Klo Klo Klo Klo Klo Klo Klo Klo Klo Klo Klo Klo Klo Klo Klo Klo Kaikki yhteensä (58)

40 Taulukko C2. Taulukossa on kaikkien tehtävien ( ) työtuntien jakautuminen kellonajan mukaan. Tekstin kuva 8 on muodostettu tästä taulukosta. Kellonaika / Työtunnit Kaikki tehtävät ( ) Klo Klo Klo Klo Klo Klo Klo Klo Klo Klo Klo Klo Klo Klo Klo Klo Klo Klo Klo Klo Klo Klo Klo Klo Kaikki yhteensä (58)

41 Kuva C1. Kuvassa on kiireettömien tehtävien työtuntien jakautuminen riskiluokittain vuorokauden eri tunneille. Vilkkaimman tunnin aikana kiireettömiin tehtäviin käytettiin työtunteja 5,1 kertaa enemmän kuin hiljaisimpana. Taulukko C3. Kuvan C1 taulukko, kiireettömät tehtävät Kellonaika / Riskialueet Kaikki Työtunnit yhteensä Klo Klo Klo Klo Klo Klo Klo Klo Klo Klo Klo Klo Klo Klo Klo Klo Klo Klo Klo Klo Klo Klo Klo Klo Kaikki yhteensä (58)

42 Kuva C2. Kuvassa on kaikkien tehtävien ( ) työtuntien jakautuminen kellonajoittain riskiluokkiin. Vilkkaimman tunnin aikana kiireettömiin tehtäviin käytettiin työtunteja 3,7 kertaa enemmän kuin hiljaisimpana. Taulukko C4. Kuvan C2 taulukko, kaikki tehtävät Kellonaika / Riskialueet Työtunnit Kaikki yhteensä Klo Klo Klo Klo Klo Klo Klo Klo Klo Klo Klo Klo Klo Klo Klo Klo Klo Klo Klo Klo Klo Klo Klo Klo Kaikki yhteensä (58)

43 Omaisuusvahingot, täydentävät kaaviot ja taulukot Taulukko C5. Taulukossa on kiireellisten tehtävien ( ) omaisuusvahinkojen jakautuminen kellonajan mukaan riskiluokkiin. Tekstin kuva 9 on muodostettu tästä taulukosta. Kellonaika / Riskialueet Omaisauusvahingot Kaikki yhteensä Klo Klo Klo Klo Klo Klo Klo Klo Klo Klo Klo Klo Klo Klo Klo Klo Klo Klo Klo Klo Klo Klo Klo Klo Kaikki yhteensä (58)

44 Taulukko C6. Taulukossa on kaikkien tehtävien ( ) omaisuusvahinkojen jakautuminen kellonajan mukaan. Tekstin kuva 10 on muodostettu tästä taulukosta. Kellonaika Pelastustehtävien omaisuusvahingot Klo Klo Klo Klo Klo Klo Klo Klo Klo Klo Klo Klo Klo Klo Klo Klo Klo Klo Klo Klo Klo Klo Klo Klo Kaikki yhteensä (58)

45 Kuva C3. Kuvassa on kiireettömien tehtävien omaisuusvahinkojen jakautuminen riskiluokittain vuorokauden eri tunneille. Taulukko C7. Kuvan C3 taulukko, kiireettömät tehtävät Kellonaika / Riskialueet Omaisauusvahingot Kaikki yhteensä Klo Klo Klo Klo Klo Klo Klo Klo Klo Klo Klo Klo Klo Klo Klo Klo Klo Klo Klo Klo Klo Klo Klo Klo Kaikki yhteensä (58)

46 Kuva C4. Kuvassa on kaikkien tehtävien ( ) omaisuusvahinkojen jakautuminen kellonajoittain riskiluokkiin. Taulukko C8. Kuvan C4 taulukko, kaikki tehtävät Kellonaika / Riskialueet Omaisauusvahingot Kaikki yhteensä Klo Klo Klo Klo Klo Klo Klo Klo Klo Klo Klo Klo Klo Klo Klo Klo Klo Klo Klo Klo Klo Klo Klo Klo Kaikki yhteensä (58)

47 Henkilövahingot, täydentävät kaaviot ja taulukot Taulukko C9. Taulukossa on kiireellisten tehtävien ( ) vakavien henkilövahinkojen jakautuminen kellonajan mukaan riskiluokkiin. Tekstin kuva 11 on muodostettu tästä taulukosta. Kellonaika / Vakavat Riskialueet henkilövahingot Kaikki yhteensä Klo Klo Klo Klo Klo Klo Klo Klo Klo Klo Klo Klo Klo Klo Klo Klo Klo Klo Klo Klo Klo Klo Klo Klo Kaikki yhteensä (58)

48 Taulukko C10. Taulukossa on kaikkien tehtävien ( ) vakavien henkilövahinkojen jakautuminen kellonajan mukaan. Tekstin kuva 12 on muodostettu tästä taulukosta. Kellonaika Kaikki pelastustehtävät / Kuolleet tai vakavasti loukkaantuneet Klo Klo Klo Klo Klo Klo Klo Klo Klo Klo Klo Klo Klo Klo Klo Klo Klo Klo Klo Klo Klo Klo Klo Klo Kaikki yhteensä (58)

49 Taulukko C11 Taulukossa on kaikkien tehtävien ( ) onnettomuuksissa kuolleiden jakautuminen kellonajan mukaan. Tekstin kuva 13 on muodostettu tästä taulukosta. Kellonaika Kaikki pelastustehtävät / Kuolleet Klo Klo Klo Klo Klo Klo Klo Klo Klo Klo Klo Klo Klo Klo Klo Klo Klo Klo Klo Klo Klo Klo Klo Klo Kaikki yhteensä (58)

50 Kuva C5. Kuvassa on kiireettömien tehtävien vakavien henkilövahinkojen jakautuminen riskiluokittain vuorokauden eri tunneille. Taulukko C12. Kuvan C5 taulukko, kiireettömät tehtävät Kellonaika / Vakavat henkilövahingot Riskialueet Kaikki yhteensä Klo Klo Klo Klo Klo Klo Klo Klo Klo Klo Klo Klo Klo Klo Klo Klo Klo Klo Klo Klo Klo Klo Klo Klo Kaikki yhteensä (58)

51 Kuva C6. Kuvassa on kaikkien tehtävien ( ) vakavien henkilövahinkojen jakautuminen kellonajoittain riskiluokkiin. Vilkkaimman tunnin aikana vakavia henkilövahinkoja sattuu 4,4 kertaa enemmän kuin hiljaisimpana. Taulukko C13. Kuvan C6 taulukko, kaikki tehtävät Kellonaika / Vakavat henkilövahingot Riskialueet Kaikki yhteensä Klo Klo Klo Klo Klo Klo Klo Klo Klo Klo Klo Klo Klo Klo Klo Klo Klo Klo Klo Klo Klo Klo Klo Klo Kaikki yhteensä (58)