VE0+: Vartinojan alueelle toteutetaan 9 tuulivoimalaa (27 MW)

Transkriptio

1 POPELY/18/07.04/2012 TerraWinD Oy Toimitusjohtaja Markku Tarkiainen Iltatie 11 A Espoo Lausunto TerraWinD Oy:n Isonevan tuulivoimapuiston luonnonsuojelulain 65 :n mukaisesta Natura-arvioinnista 1. HANKE TerraWinD Oy suunnittelee kahden erillisen tuulivoimapuiston rakentamista Siikajoelle Vartinojan ja Isonevan alueille. Vartinojan alue sijaitsee noin 5 km Siikajoen kylästä itään Kivivaaran eteläpuoleisella alueella ja Isonevan alue noin 4,5 km Siikajoen kylästä etelään. Lähimmillään Isonevan hankealue on rajattu Siikajoen lintuvedet ja - suot -Natura-alueen (FI ) reunaan. Vartinojan ja Isonevan tuulivoimapuistojen hankealueiden etäisyys on lähimmillään noin 2 km. Kaikissa vaihtoehdoissa tuulivoimaloiden yksikkötehot olisivat noin 3 MW, jolloin tuulipuiston kokonaisteho olisi noin MW. Suunniteltavien tuulivoimaloiden napakorkeus olisi noin 120 m ja roottorin halkaisija noin 120 m. Vaihtoehdot eroavat tuulivoimaloiden lukumäärän osalta. Vaihtoehdot ovat: VE0: Hanketta ei toteuteta VE0+: Vartinojan alueelle toteutetaan 9 tuulivoimalaa (27 MW) VE1: Vartinojan alueelle toteutetaan 15 ja Isonevan alueelle 17 tuulivoimalaa (96 MW) VE2: Vartinojan alueella toteutetaan 20 ja Isonevan alueella 22 tuulivoimalaa (126 MW) VE3: Vartinojan alueelle toteutetaan 17 ja Isonevan alueelle 24 tuulivoimalaa (123 MW) Vartinojan ja Isonevan hankealueiden osayleiskaavaluonnokset on asetettu nähtäville. Kaavaluonnoksien pohjaksi on valittu hankevaihtoehto VE3. ELYkeskus lausuu Natura-arvioinnista pääasiassa jatkosuunnitteluun valitun POHJOIS-POHJANMAAN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS Veteraanikatu 1, PL 86, OULU Kutsunumero

2 2/12 vaihtoehdon VE3 mukaisten voimalapaikkojen, tielinjausten ja muiden rakenteiden sijoittelun osalta. 2. TIEDOT EU:N NATURA VERKOSTOON KUULUVISTA ALU- EISTA JA HANKKEEN VAIKUTUSALUEEN SUHDE NATURA- ALUEISIIN 2.1 Siikajoen lintuvedet ja -suot Siikajoen lintuvedet ja suot (FI ) Natura 2000-alue koostuu Siikajokisuun, Tauvon-Merikylänlahden, Hietaniitynlahden, Säikänlahden ja Hummastinjärvien osa-alueista, jotka edustavat monimuotoista maankohoamisrannikkoa. Hummastinjärvien alue sijaitsee Pohjanlahden rannikon kermikeidasvyöhykkeen ja Pohjanmaan aapasuovyöhykkeen rajamailla. Hummastin alue edustaa suhteellisen ojittamatonta maankohoamisrannikon nuorten rannikkosoiden kehityssarjaa, johon Isoneva sisältyy vanhimpana. Alueelle ovat tyypillisiä korkeuskäyrien suuntaiset loivat rantavallit ja paikoin dyynivallit. Rantavallien katkeamiskohdissa on paikoin moreenia pintamaana. Alueen tasaisuus, hiekkaisuus ja rantavallit aiheuttavat sen, että alueella on hyvin monimutkaiset veden virtaussuhteet. Suot ovat kehittymässä rantavallien patoamiksi aapasoiksi. Sukkessiosarja alkaa ohutturpeisista, luhtaisista avosoista, ja etenee luhtaisten ja rehevien korpien sekä lettojen kautta jo melko kehittyneiksi aapasoiksi. Rantavalleilla eli kaarroilla on kuivaa ja kuivahkoa kangasta. Isonevan hankealue rajautuu Natura-alueeseen. Vaihtoehdoissa VE1 ja VE2 Natura-aluetta lähin voimala on Muurahaistenkankaiden ja Isonevan väliin sijoitettu voimala, vaihtoehdossa VE3 puolestaan Isonevan pohjoisja länsipuolta kiertävät voimalat. Siikajoen lintuvedet ja suot sisältyy Natura-verkostoon sekä lintu- että luontodirektiivin mukaisena alueena (SPA ja SCI). Alueen koko on 2067 hehtaaria. Natura-tietokortin mukaan alueella esiintyy seuraavat luontodirektiivin luontotyypit (tähdellä merkityt ovat priorisoituja luontotyyppejä): Vedenalaiset hiekkasärkät 1 % Jokisuistot 26 % *Rannikon laguunit <1 % Laajat matalat lahdet 10 % Rantavallien yksivuotinen kasvillisuus <1 % *Itämeren boreaaliset rantaniityt 5 % Itämeren boreaaliset hiekkarannat, joilla monivuotista ruohovartista kasvillisuutta <1 % Liikkuvat alkiovaiheen dyynit <1 % *Rannikon kiinteät, ruohokasvillisuuden peittämät dyynit <1 % Vaihettumissuot ja rantasuot 5 % Letot 1 % *Aapasuot 22 % *Boreaaliset luonnonmetsät <1 %

3 3/12 *Maankohoamisrannikon primäärisukkessiovaiheiden luonnontilaiset metsät <1 % Boreaaliset lehdot <1 % *Fennoskandian metsäluhdat <1 % Puustoiset suot <1 % Luontodirektiivin liitteen II lajeista Natura-tietolomakkeella mainitaan rönsysorsimo, isonuijasammal, upossarpio ja ruijanesikko. Upossarpio on priorisoitu laji. Lintudirektiivin liitteen I linnuista alueella esiintyy ampuhaukka, etelänsuosirri, helmipöllö, hiiripöllö, kaakkuri, kalatiira, kapustarinta, kaulushaikara, kuikka, kurki, lapintiira, laulujoutsen, liro, luhtahuitti, mehiläishaukka, mustakurkku-uikku, niittysuohaukka, palokärki, peltosirkku, pikkujoutsen, pikkulepinkäinen, pikkulokki, pikkutiira, pohjantikka, räyskä, ruskosuohaukka, sinirinta, sinisuohaukka, suokukko, suopöllö, uivelo, varpuspöllö, vesipääsky ja viirupöllö. Lisäksi Natura-tietolomakkeella mainitaan 5 uhanalaista lajia, joiden tiedot ovat salassa pidettäviä. Natura-tietolomakkeen mukaan lintudirektiivin liitteessä I mainitsemattomia alueella säännöllisesti esiintyviä muuttolintuja on 27 lajia. Muuna lajistona on mainittu runsaasti lajeja, mm. tylli, suolayrtti ja verikämmekkä, joka on vaarantunut. Siikajoen lintuvedet ja suot Natura-alueen suojelun toteutuskeinoina ovat luonnonsuojelulaki ja vesilaki. Siikajoen lintuvesien ja -soiden alueella on muutamia rauhoitettuja yksityismaa-alueita. Isonevan osa-alue kuuluu Pappilan yksityiseen luonnonsuojelualueeseen. Hummastin alue on liitetty kansainvälisesti merkittävien kosteikkojen luetteloon eli Ramsar-kohteisiin. 3. NATURA-ARVIOINNIN AINEISTO Arviointia varten Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskukselta on pyydetty Natura-tietolomake ja Metsähallitukselta tiedot uhanalaisten petolintujen pesäpaikoista. Lisäksi mainitaan käytetyn YVA-selostuksen aineistoa (melumallinnus, hankealueiden luontoselvitykset) sekä lintulaskentatuloksia hankealueen lähistöltä. Natura-arvioinnin mukaan Isonevalle on tehty yksi käynti pesimäaikana. Vaikutuksia todetaan tarkastellun asiantuntija-arviona, jossa hankkeen tietoja ja lajistotietoa on tarkasteltu rinnakkain ja subjektiivisesti arvioitu, onko merkittävä vaikutus mahdollinen. 4. ARVIOINNISSA TODETUT VAIKUTUKSET NATURA- LUONNONARVOIHIN Ympäristövaikutusten arviointiselostuksessa todetaan, että mahdolliset vaikutukset kohdistuvat vain osaan koko laajaa Natura-aluetta, jolloin vaikutukset eivät koko aluetta ajatellen olisi merkittäviä, joskin Isonevan alueelle vaikutuksia voi olla. Koska Natura-alueelle ei rakenneta, vaikutusten todetaan ole-

4 4/12 van hankealueelta Natura-alueelle kulkeutuvia vaikutuksia, kuten melu tai vesitalouden muutokset, tai vaikutuksia Natura-alueen eliöstöön niiden liikkuessa Natura-alueen ulkopuolella. Vaikutukset luontodirektiivin liitteen I luontotyyppeihin ja liitteen II lajeihin Natura-tietolomakkeen luontotyyppien sijainti ei ole Natura-arvioinnin mukaan tiedossa, mutta arvioidaan, että lähellä puistoa voisi sijaita lettoa, aapasuota, maankohoamisrannikon primäärisukkessiovaiheiden luonnontilaisia metsiä ja puustoisia soita. Alueelle ei rakenneta, joten suoria biotooppeihin kohdistuvia vaikutuksia ei arvioida olevan, jollei puiston toimintoja laajenneta. Vaikutuksia arvioidaan voivan syntyä lähinnä vesitalouden muutosten kautta. Vaikutuksen arvioidaan olevan pieni ja ettei se todennäköisesti ulotu Natura-alueelle. Vaikutukset lintudirektiivin liitteen I lajeihin Vaikutuksia arvioidaan syntyvän lähinnä rakentamisen ja käytön aikaisesta melusta sekä voimaloiden ja sähkölinjojen estevaikutuksesta. Todetaan, että Isonevalla on monia arvokkaita suolajeja. Isonevalla arvioidaan pesivän ainakin seuraavat huomion arvoiset lajit: sinisuohaukka, nuolihaukka, riekko, teeri, metso, kurki, liro, valkoviklo, jänkäkurppa ja taivaanvuohi. Sinisuohaukan osalta todetaan, että Isonevan ympärille tulisi jättää 400 m suojavyöhyke pesinnän turvaamiseksi. Rakentamisen aikaisista vaikutuksista todetaan, että linnut ovat pesimäaikaan herkimpiä äkilliselle kovalle melulle, jolloin emo saattaa lähteä pesältä ja saalistajat tuhota osan munapesistä. Alueen lisääntyneen häirinnän ja melun myös toiminnan aikana arvioidaan vaikuttavat negatiivisesti Isonevan ja sen reuna-alueiden linnustoon. Muuttolintujen ja suurten lajien, kuten kurjen, todetaan olevan tavallista herkempiä häiriölle. Erityisesti suurien hitaasti lentävien lajien, kuten kurjen tai kotkan, todetaan olevan alttiita törmäyksille. Voimaloiden valaistuksella todetaan olevan vaikutusta törmäysriskiin, mikäli valo houkuttaa muuttolintuja, joskin arvioidaan, etteivät suunnitteilla olevat vilkkuvat valot juurikaan lisäisi törmäysriskiä. Kurkien ja suohaukkojen todetaan ruokailevan alueen pelloilla ja siten lähtevän peltojen ja pesimäpaikkojen välillä hankealueen poikki. Vaikutuksia on arvioitu taulukossa lajikohtaisesti. Hankkeen arvioidaan heikentävän jonkin verran lajin elinoloja ampuhaukan, helmipöllön, hiiripöllön, kapustarinnan, kurjen, palokärjen, pohjantikan, laulujoutsenen, liron, mehiläishaukan, niittysuohaukan, sinisuohaukan, suokukon, suopöllön, varpuspöllön ja viirupöllön suhteen. Lisäksi on referoitu jonkin verran arviointiselostuksessa esitettyjä törmäysriskiarvioita eri lajeille ja lajiryhmille. Epävarmuustekijänä todetaan, että Siikajoen lintuvedet ja -suot on laaja Natura-alue, eikä koko lintulajiston tarkka sijainti eri osa-alueilla ole tiedossa. Yhteisvaikutukset muiden hankkeiden kanssa

5 5/12 Natura-arvioinnissa on lueteltu muita lähialueen tuulivoimahankkeita. Arvioidaan, että kaukana olevien hankkeiden haitat eivät ulotu Siikajoen lintuvedet ja -suot Natura-alueelle, mutta niillä voi olla yhteisvaikutuksia muuttolinnustoon. Mainitaan, ettei alueen välittömässä läheisyydessä ole tiedossa muita ympäristövaikutusten arviointia vaativia hankkeita. Natura-arvioinnissa viitataan Raaheen ja Kalajoelle suunnitteilla olevien tuulipuistojen muuttolinnustovaikutuksista laadittuun yhteisvaikutusten arviointiraporttiin. Todetaan, että Vartinojan ja Isonevan tuulipuistot lisäävät osaltaan törmäysriskiä. Yhteenveto vaikutuksista Siikajoen lintuvedet ja suot -Naturaalueeseen Todetaan, että hanke ei todennäköisesti vaikuta Natura-alueiden luontotyyppeihin. Hanke saattaa häiritä ja vahingoittaa jossain määrin Naturatietolomakkeella mainittuja lintulajeja, mutta yhdenkään lajin suotuisan suojelutason ei arvioida vaarantuvan. Erityisesti kurkeen arvioidaan kuitenkin kohdistuvan haitallisia vaikutuksia. 5. VAIKUTUSTEN LIEVENTÄMISMAHDOLLISUUDET NATURA- ARVIOINNIN MUKAAN Natura-arvioinnin mukaan linnustovaikutuksia voidaan lieventää suorittamalla Natura-alueen läheiset kovaa melua aiheuttavat työt pesimäkauden ( ) ulkopuolella. Käytön aikana muuttolinnustovaikutuksia voidaan lieventää pysäyttämällä tuulimyllyt tai säätämällä niitä voimakkaan muuton ajaksi. Natura-alueesta metrin säteellä sijaitsevat voimalat suositellaan siirrettäviksi tai poistettavaksi. 6. LAUSUNNOT Vartinojan laajennuksen ja Isonevan tuulipuistohankkeen Natura-arviointi on osa hankkeen ympäristövaikutusten arviointiselostusta. Pohjois- Pohjanmaan ELY-keskus on pyytänyt lausuntoja hankkeen YVAselostuksesta useilta tahoilta. Metsähallituksen luontopalveluiden ja Pohjois-Pohjanmaan luonnonsuojelupiirin lausunnoissa on otettu kantaa Natura-arviointiin. YVA-selostuksesta annetut lausunnot ja mielipiteet ovat luettavissa kokonaisuudessaan yhteysviranomaisen Vartinojan laajennuksen ja Isonevan tuulipuiston ympäristövaikutusten arviointiselostuslausunnon liitteestä 2. Metsähalllitus, Pohjanmaan luontopalvelut Metsähallituksen luontopalvelut antaa tämän lausunnon ympäristövaikutusten arviointiselostuksesta hankealueiden lähelle sijoittuviin useisiin eri Natura ohjelman alueisiin kuuluvien valtion maiden haltijana. Tuulivoima-alueiden ympäristössä on neljä osittain Metsähallituksen hallinnassa olevaa Natura-aluetta. Näistä Revonnevan-Ruonnevan, Haarasuon ja Huhtanevan-

6 6/12 Luminevan Natura-alueet sijoittuvat sen verran etäälle tuulivoima-alueisia, että mahdolliset vaikutukset niihin jäänevät vähäisiksi. Siikajoen lintuvedet ja suot Natura-alueeseen sisältyvä Hummastinvaaran-Isonevan osa-alue sen sijaan rajoittuu suoraan suunniteltuun Isonevan tuulivoima-alueeseen, joten kyseisen Naturaalueen luontoarvoihin voi tuulivoima-alueella olettaa olevan vaikutuksia. Tässä lausunnossa Metsähallitus pitäytyy Isonevan hankealueessa, koska Vartinojan hankealueen vaikutukset Natura-alueisiin jäävät todennäköisesti vähäisiksi. Ympäristövaikutusten arviointimenettelyä varten on Ympäristötutkimus Yrjölä tehnyt maastotöihin perustuvan hankealueen luontoselvitysraportin. Metsähallituksen luontopalvelujen näkemyksen mukaan raportti on melko perusteellinen ja yksityiskohtainen. Luontotyyppi- ja kasvillisuusselvitys on riittävä ja myös liito-oravaselvitys on tehty riittävällä tehokkuudella. Lepakkoselvitys on tehty vähäisellä työpanoksella, mutta sen voi kuitenkin arvioida olevan riittävä. Viitasammakkoa koskeva raportin osa on myös riittävä ympäristövaikutusten arviointia varten. Myös linnustoa koskeva luontoselvitysraportin osa on perusteellinen ja enimmäkseen huolellisesti tehty. Pesimälinnuston osalta inventointimenetelmänä on käytetty ns. kesäatlasmenetelmää. joka ei kuitenkaan ole yleisesti käytetty standardimenetelmä. Tästä syystä menetelmä olisi ollut tarpeen kuvata raportissa eikä pelkästään viitata Helsingin yliopiston monisteeseen. Itse menetelmää on käytetty asiantuntevasti ja pesimälinnuston inventointiin on käytetty riittävästi maastotyöaikaa. Myös tulokset on esitetty luotettavasti ja tarkasti. Alkuperäisten maastohavaintojen lukumäärät esitetään raportissa yksityiskohtaisesti samoin kuin laskentojen ajankohdan. Tämä tekee johtopäätösten arvioinnista vaivatonta. Pöllöjen inventointiin käytetty aika on kuitenkin vähäinen, mikä todetaan raportissa selvästi. Luontoselvitysraportissa pesimälinnuston tulokset esitetään yksityiskohtaisina karttoina sekä yhteenvetoina neljässä taulukossa, joissa eräästä lajiryhmästä käytetään lyhennettä EVA. Raportissa EVA-lajit nimetään kansainvälisen linnustonsuojelun Suomen erityisvastuulajeiksi. Metsähallituksen luontopalvelut huomauttaa, että käsite on jossain määrin epämääräinen. EVA-lyhenne viittaa Linnut -lehdessä vuonna 1996 julkaistuun Mauri Leivon kirjoittamaan artikkeliin EVA - Suomen kansainvälinen erityisvastuu linnustonsuojelussa. Leivon listaamilla lajeilla ei kuitenkaan ole minkäänlaista virallista asemaa suojelun kannalta tärkeiden lajien listauksissa. Vuoden 2000 uhanalaisten lajien arvioinnin yhteydessä otettiin käyttöön uutena terminä Suomen vastuulajit. Näiden lajien joukkoon sisällytettiin 38 lintulajia muihin eliöryhmiin kuuluvien lajien lisäksi. Nämä 38 lintulajia ovat virallisesti Suomen vastuulajeja. Ympäristövaikutusten arvioinnin pohjaksi laadituissa raporteissa tulee käyttää erilaisista lajiryhmistä virallisia nimityksiä ja välttää epäselviä ja harhaanjohtavia lyhenteitä. Täten ympäristövaikutusten arvioinnin pohjaksi laadittavissa lintuselvityksissä tulee käyttää juuri edellä mainittua termiä Suomen vastuulajit ja sen mukaista lajilistaa, joka poikkeaa jonkin verran Leivon laatimasta listasta. Huomautettakoon vielä, että taulukossa 6-8 ovat leppälintu ja tavi jääneet ilman vastuulaji-merkintää. Luontoselvitysraportin kirjallisuus- ja lähdeluettelossa on joitakin puutteita. Mm. Suomen tärkeisiin lintualueisiin eli FINIBA-alueisiin viittaavaa lähdetä Leivo 2002 ei luettelosta löydy. Kuriositeettina raportin pienistä epätäsmällisyyksistä mainittakoon luontoselvitysraportin sivulla 91 (ja samalla ympäristövaikutusten arviointiselostuksen sivulla 167) tietolähteeksi mainittu Olli Tuomola Metsähallituksessa. Kyseessä lienee ylitarkastaja Tuomo Ollila, joka vastaa isojen petolintujen seurannasta Metsähallituksessa. Lintujen kevät- ja syysmuuttoa on luontoselvitystä varten seurattu vuonna 2012 melko kattavasti, joskin muutonseurantaan käytetty työpanos olisi voinut olla isompikin.

7 7/12 Johtopäätökset tuntuvat kuitenkin luotettavilta ja aineistoon sisältyviä epävarmuustekijöitä otetaan asiantuntevasti huomioon. Myös muuttoaineisto esitetään riittävän yksityiskohtaisesti, joten raportissa tehtyjen päätelmien luotettavuutta on mahdollista arvioida. Ympäristövaikutusten arviointiselostuksen liitteenä on tuulivoima-alueiden Naturaarvio, joka on tehty hankealueen ympäristössä oleville neljälle Natura-alueelle. Metsähallituksen luontopalvelujen käsityksen mukaan hankkeen merkittävimmät vaikutukset kohdistuvat todennäköisesti Siikajoen lintuvedet ja suot Natura-alueeseen kuuluvan Hummastinvaaran Isonevan osa-alueen linnustoon. Luotettavien päätelmien tekeminen edellyttäisi ajantasaisen ja tarkan linnustotiedon hankkimista edellä mainitulta alueelta. Näin ei Natura-arvioinnissa ole kuitenkaan tehty, vaan vaikutuksia on pyritty arvioimaan lähinnä Natura-tietokantaan tallennettujen lajitietojen perusteella. Useasta osa-alueesta koostuvan Natura-alueen lajistotietoja ei Natura tietokannassa ole eritelty osa-alueittain, joten yksittäisten lajien sijoittumista suhteessa tuulivoima-alueeseen ei pelkän tietokannan perusteella ole mahdollisia arvioida. Epävarmuutta arviointiin aiheuttaa lisäksi Natura-tietokannan tietojen ikä, sillä tietokannasta ei ole mahdollista saada tietoa alueen lajiston nykyisestä tilasta. Tämän vuoksi pesimälinnuston maastoinventointi olisi pitänyt tehdä myös Hummastinjärven-.lsonevan osa-alueella. Natura-arvion yhteenvedossa todetaan, että Isonevan läheisyydessä alle 400 metrin etäsyydellä Natura-alueesta sijaitsevat voimalat suositellaan sijoitettavaksi kauemmas tai poistamaan kokonaan hankevaihtoehdoista. Metsähallituksen luontopalvelut katsoo, että tämän suosituksen tulee koskea koko Siikajoen lintuvedet ja suot Natura-aluetta, ei pelkästään Isonevan osaa Natura-alueesta. Tällöin hankevaihtoehdoissa VE1 ja VE2 esitettyyn, Natura-alueen Muuraiskankaiden ja Isonevan osien väliin jäävään Naturan ulkopuoliseen kielekkeeseen ei tule rakentaa tuulivoimaloita lainkaan. Tämän lausunnon ovat valmistelleet vastaava suojelubiologi Ari Rajasärkkä ja erikoissuunnittelija Heidi Kontiokari. Pohjois-Pohjanmaan luonnonsuojelupiiri ry Natura-arviointi on ylimalkainen ja suppea. Se on tehty varsinaisesti vain Siikajoen lintuvedet ja suot -Natura-alueesta, johon vaikutuksia arvioitiin olevan Isonevan läheisen sijainnin takia. Se tarkoittaa rakentamisesta (liikenne) ja toiminnassa olevista voimaloista (melu, törmäysriski) aiheutuvia vaikutuksia Natura-alueen Isonevan lähialueen linnustolle. Arvion mukaan ''lievää muutosta'' saattaa aiheutua itse Isonevan Natura-alueelle, jos suon vesitalous häiriintyy. Se on hyvä, että vaara on saatu selville, sillä sellaisessa tapauksessa hanke on yksiselitteisesti toteuttamiskelvoton. Vaaraa suon vesitalouden häiriintymisestä hankkeen seurauksena ei saa syntyä. Liian likeisen sijainnin (muutama sata metriä) haittoihin kuuluvat myös negatiiviset vaikutukset suon maisemaan. Lisäksi olisi ollut asiallista selvittää Haarasuon ja Isonevan sekä Siikajoen lintuvedet ja suot välistä lajistollista yhteyttä, kuten lintujen ruokailulentoja alueiden välillä ja arvioida sen merkitystä. Kurkien liikkeistä Pahanevalle keskelle suunniteltua voimalapuistoa mainitaan. Haarasuolle ei siitä ole pitkä matka linnuntietä. Pesimälinnustolle voimalat muodostavat selostuksenkin mukaan omanlaisensa törmäysriskin. Haarasuo on myös kansallisesti tärkeä lintualue eli FINIBA. Jos Isonevan osa-alueen kehittämistä tuulivoimala-alueena jatketaan, myllyjen määrää pitää sekä vähentää että suunnitella niiden sijoittaminen huolellisesti. Sitä varten

8 8/12 luontotyyppejä ja vesitaloutta koskevaa tietoa on täsmennettävä. Kaavoituksessa pitää viimeistään voida arvioida yksittäisten voimaloiden ja niiden välisten teiden vaikutuksia ja tiedon avulla ehkäistä soisten luontotyyppien vesitalouden muutokset. 7. ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUKSEN ARVIO NA- TURA-ARVIOINNIN ASIANMUKAISUUDESTA Arviointityöhön on jäänyt epävarmuutta, koska Hummastinjärvien Isonevan pesimälinnustosta ja esim. törmäyksille herkän lajiston ruokailulentojen suuntautumisesta tai lentokorkeudesta ei ole tarkempia tietoja. Myös Metsähallitus huomauttaa lausunnossaan, että yksittäisten lajien sijoittumista suhteessa tuulivoima-alueeseen ei pelkän tietokannan perusteella ole mahdollisia arvioida. ELY-keskus katsoo, että Natura-arviointi on kohdistettu oikeisiin osaalueisiin ja todennäköisimmin vaikutuksia aiheutuu juuri Siikajoen lintuvedet ja -suot Natura-alueen Hummastin osa-alueeseen ja lajistoon. Myös muut lähialueen Natura-alueet tuodaan esiin, mutta ennalta arvioiden vaikutukset muihin Natura-alueet ovat vähäisiä. Hankkeen jatkosuunnitteluun on valittu hankevaihtoehto VE3. Tuulipuistohankkeen vaihtoehdoissa VE1 ja VE2 yhtä tuulivoimalaa on esitetty Natura-alueen osa-alueiden, Muurahaistenkankaiden ja Isonevan, väliin jäävään kielekkeeseen. ELY-keskus pitää oikeana ratkaisuna, että tämä voimala on jätetty pois jatkosuunnittelusta erityisesti Natura-alueen pesimälinnustoon kohdistuvien vaikutusten lieventämiseksi. Haitallisten vaikutusten ehkäisykeinoja tuodaan esiin useita, mutta niiden toteuttamisen mahdollisuuksista ei esitetä tietoja. Esitetään, että tuulivoimaloiden rakentaminen pitäisi sijoittaa paikallisten lajien pesimäaikojen ulkopuolelle, mutta toisaalla todetaan, että näin voidaan tehdä jos se työohjelman puitteissa on mahdollista ja niin halutaan tehdä. Tuulivoimaloiden pysäyttäminen tai säätäminen erityisen vilkkaina muuttoaikoina mainitaan mahdolliseksi, mutta samalla huomautetaan, että kumpikin toimenpide vaatii tietoa lähestyvästä muutosta. Numeerista törmäysmallinnusarviointia ei ole tehty Natura-alueen suojeluperusteena olevalle lajistolle. Natura-alueen kuvauksessa on joitakin puutteita. Vaikka Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksesta on pyydetty Naturaalueen tietolomake, Natura-arvioinnin pohjana esitetään www-sivuilta löytyvä osittain vanhentunut tieto. Arvioinnista on jäänyt näin ollen puuttumaan lintulajeista pikkulokki, peltosirkku ja etelänsuosirri ja luontotyypeistä Fennoskandian metsäluhdat. Arviointiselostuksessa todetaan, että mahdolliset vaikutukset kohdistuvat vain osaan koko laajaa Natura-aluetta, jolloin vaikutukset eivät koko aluetta ajatellen olisi merkittäviä, joskin Isonevan alueelle vaikutuksia voi olla. Vaasan hallinto-oikeus on todennut Viinivaaran pohjavedenottohankkeesta antamastaan päätöksessä, että harkinta [Natura-alueen] riittävästä suojelun laajuudesta on tehty Natura-verkoston perustamisvaiheessa. Kun alue on tiettyjen luontoarvojensa takia sisällytetty Natura

9 9/12 verkostoon, rajatun alueen sisällä olevat luontotyypin tai lajin esiintymät ovat suojeltuja ja niiden merkittävä heikentäminen on kielletty. Direktiivin tavoitteiden ja Unionin tuomioistuimen oikeuskäytännön perusteella on katsottava, että myös Natura-alueella esiintyvän luontotyypin esiintymisalueen osittainen merkittävä heikentäminen on suojelun tavoitteiden vastaista. Näin ollen mikäli Isonevan alueelle kohdistuvat vaikutukset ovat merkittävästi heikentäviä, vaikutuksia on pidettävä merkittävästi heikentävinä Siikajoen lintuvedet ja - suot Natura-alueeseen. 8. ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUKSEN ARVIO VAI- KUTUKSISTA JA NIIDEN MERKITTÄVYYDESTÄ 8.1 Vaikutukset luontodirektiivin luontotyyppeihin ja luontodirektiivin liitteen II lajeihin Todetaan, ettei hankkeella ole todennäköisesti vaikutuksia Naturaalueiden luontotyyppeihin. Kuitenkin todetaan, että tiet muuttavat pintavesien valuntoja. Tarkempia perusteluja tai analyysia esim. vesien valumasuunnista tai Natura-alueen valuma-alueesta ei esitetä, mitä ELYkeskus pitää puutteena. Rannikon suot ovat usein ohutturpeisia, kuten Isonevan luonnonsuojelualuekin on. GTK:n happamien maiden esiselvityksessä Isonevalla olevassa näytepisteessä turpeen paksuus on 0,3 m, jonka alla on hiekkaa kahteen metriin asti, johon näytteitä on otettu. Isonevan kaltainen ohutturpeinen suo hiekkamaalla on herkkä vesitalouden muutoksille. Pienetkin kuivattavat vaikutukset saattavat vaikuttaa kielteisesti ainakin suon reuna-alueisiin. Myös kauempana tehtyjen ojitusten tai muun maankäytön (esim. tien rakentaminen) seurauksena tapahtunut vesitalouden muutos voi heikentää suoluontotyyppejä. Voimalapaikat 24 ja 25 sekä niille johtavat tiet näyttäisivät olevan Isonevan todennäköisellä valuma-alueella varsin lähellä Natura-aluetta. YVAselostuksessa todetaan perustuksesta, että tuulivoimalat perustetaan paaluperustuksin, koska maaperä on pehmeää. Mikäli tämä edellyttää syvien kaivantojen tekemistä ja niiden kuivana pitämistä rakennusaikana, vaikutuksia Natura-alueeseen olisi tullut arvioida. Natura-alueelle valuviin vesiin on osaltaan varmaankin jo vaikuttanut olemassa oleva tie, joka kulkee Natura-alueen ja voimalapaikkojen välistä Natura-alueen sivun suuntaisesti, sekä läheiset ojitukset. Tarkempaa tietoa nykyisen tien tai ojitusten vaikutuksesta Natura-alueelle valuviin vesiin ei kuitenkaan ole. Arvioinnissa ei tuoda esiin, tarvitseeko kyseistä tietä vahvistaa ja voiko sillä olla vaikutuksia Natura-alueeseen. Voimalapaikkojen välistä kulkevan Iso-ojan valumaalueen vesien laskemista pintavaluntana Isonevalla on suunniteltu Siikajoen 2-uusjakohankkeen yhteydessä. Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus (nyk. ELY-keskus) edellytti tuolloin mm. ojiin tehtäviä rakenteita, jotka estäisivät kiintoaine- ja ravinnekuormitusta Natura-alueelle. Suunnitelma on suurelta osin toteutettu, minkä lisäksi Metsähallitus on tehnyt Isonevan lähialueella kunnostustöitä. Ympäristövaikutusten arviointiselostuksen mukaan pintavesiin saattaa aiheutua kiintoainekuormitusta rakentamisen aikana. Isonevalla on aiemmin ollut ongelmia hiekottumisen kanssa ja kiin-

10 10/12 toainekuormitus suoraan Natura-alueelle laskevaan ojaan aiheuttaisi haitallisia vaikutuksia. Voimalat sijaitsevat yli 400 m etäisyydellä Natura-alueen rajasta, joten vaikutukset jäävät todennäköisesti vähäisiksi. Mikäli voimaloille 24 ja 25 johtavaa tietä on tarpeen kunnostaa siten, että tien viereisiä matalia ojia joudutaan syventämään tai muutoin tietä kunnostamaan siten, että sillä on nykyistä enemmän vaikutusta valuntaan, tulee Natura-arviointia täydentää tältä osin. Uusien tiepätkien ja voimaloiden perustusten osalta on myös huomioitava, ettei kuivattavaa vaikutusta saa aiheuttaa Natura-alueen suuntaan. Iso-ojan lähellä tehtävissä toimenpiteissä on huomioitava, ettei ojaan saa aiheutua kiintoainekuormitusta. 8.2 Vaikutukset lintudirektiivin liitteen I lajeihin Natura-arvioinnissa katsotaan, että hankkeella on vain vähäisiä vaikutuksia joihinkin lintudirektiivin liitteen I lajeihin. Etupäässä vaikutuksia arvioidaan olevan Isonevan arvokkaaseen suolajistoon. Natura-arvioinnin mukaan linnustovaikutuksia voidaan lieventää suorittamalla Natura-alueen läheiset kovaa melua aiheuttavat työt pesimäkauden ulkopuolella. ELY-keskus katsoo, että näin on Hummastin osa-alueen linnustollinen arvo huomioiden tarpeen tehdä. Hankevaihtoehdossa VE3 voimaloita on sijoitettu kiertämään Natura-aluetta pohjoiselta ja itäiseltä puolelta. Noin 500 metrin etäisyydelle sijoittuu tämän hetkisissä suunnitelmissa kolme voimalaa ja noin 1000 metrin etäisyydelle kolme lisää. Ainakin Natura-alueesta maksimissaan 500 metrin etäisyydelle sijoittuvien voimaloiden meluavat rakennustyöt on syytä suorittaa pesimäkauden ulkopuolella, harkinnan mukaan myös 1000 metrin etäisyydelle sijoittuvien voimaloiden. Arviointia heikentää se, ettei Natura-alueen kautta muuttavasta, lepäilevästä tai pesivästä kannasta ole esitetty arviota. Yleisesti käytetty arvio tuulivoiman aiheuttamasta linnuston törmäysriskistä on noin 1 lintu/vuosi/voimala. Arvio törmäysriskistä kuitenkin vaihtelee, mm. raportissa Ruotsin tuulivoimasta (Rydel, Engström, Hedenström, Larsen, Pettersson & Green 2011) keskiarvoksi Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa on arvioitu 2,3 lintua/vuosi/voimala. Kokonaisarvio törmäävistä linnuista voimalaa kohden tässä hankkeessa on poikkeuksellisen matala. Arviointiselostuksen mukaan keväällä suurimmat riskit muodostuvat kurjelle (3 5 törmäystä) ja harmaahanhille (5 7 törmäystä). Syksyllä törmäyksiä arvioidaan tulevan huomattavasti vähemmän, ja suurimmat riskit kohdistuisivat rastaisiin ja pikkulintuihin. Yhteensä törmäyksiä arvioidaan tapahtuvan kevätmuuton aikaan 22 ja syysmuutolla 5 kappaletta. Natura-alueen muuttolinnustoon tai pesimälinnustoon kohdistuvia törmäysriskiarvioita ei ole esitetty. ELY-keskus totesi YVA-selostuksesta antamassaan lausunnossa, että esitetyt törmäysmäärät ovat monien lajien suhteen todennäköisesti aliarvioita ja todelliset vaikutukset ovat samaa tasoa kuin muissakin Oulun eteläpuolen rannikon läheisyyteen suunnitelluissa maatuulivoimapuistoissa.

11 11/12 Natura-arvioinnissa on arvioitu vaikutuksia suojeluperusteena oleville linnuille taulukossa lajikohtaisesti. ELY-keskus pitää todennäköisenä, että vaikutuksia kohdistuu ainakin osaan mainitusta suolajistosta. ELY-keskuksen tietojen mukaan Hummastin alueella on mm. vahva kurkipopulaatio. Kurkeen törmäysherkkänä lajina saattaa vaikutuksia kohdistua. Isonevan suoalueen ja sen läheisten Natura-alueen osa-alueiden suojeluperusteina olevaan linnustoon saattaa kohdistua muutoinkin vaikutuksia varsinkin otettaessa huomioon Siikajoen lintuvedet ja -suot Natura-alueen lounaispuolella sijaitseva Raahen itäisten tuulipuistohanke, jossa on arvioitu, että usean tuulipuistohankkeen toteutuessa hankkeen vaikutukset suojeluperusteina oleviin lintulajeihin ovat vähintään kohtalaiset. Nyt puheena olevassa Natura-arvioinnissa yhteisvaikutusten arviointia muiden toteutumassa olevien tuulivoimahankkeiden kanssa ei ole käytännössä tehty. ELY-keskus pitää ongelmallisena, että nyt kun Isonevan hankealuetta on laajennettu myös Isonevan suon itä- ja kaakkoispuolelle, Hummastinvaaran, Pöllänperän ja Isonevan tuulipuistojen toteutuessa tuulivoimaloita sijoittuu Isonevan lähelle kolmelta ilmansuunnalta. 9. JOHTOPÄÄTÖKSET JA HANKKEEN TOTEUTTAMISKELPOISUUS Natura-arvioinnin perusteella tulee voida varmistua hankkeen vaikutusten haitattomuudesta. Voidakseen toteutua hankkeen on oltava kiistatta haitaton niille luonnonarvoille, joiden vuoksi kohteet sisältyvät Naturaverkostoon. Esitetyt yleisluonteiset toteamukset, että teiden rakentamisella saattaa olla vaikutusta pintavaluntaan, mutta että vaikutuksia Naturaalueen luontotyyppeihin ei ole, kaipaavat analyyttisia perusteluja ja valuma-aluetarkastelua. ELY-keskus katsoo kuitenkin, etteivät merkittävästi heikentävät vaikutukset ole todennäköisiä, mikäli voimaloille 24 ja 25 johtavaa tietä ei ole tarpeen kunnostaa siten, että tien viereisiä matalia ojia joudutaan syventämään tai muutoin tietä kunnostamaan siten, että sillä on nykyistä enemmän vaikutusta valuntaan. Uusien tiepätkien ja voimaloiden perustusten osalta on myös huomioitava, ettei kuivattavaa vaikutusta saa aiheuttua Natura-alueen suuntaan. ELY-keskus pitää todennäköisenä, että törmäys-, este- tai häirintävaikutuksia kohdistuu ainakin osaan suojeluperusteena olevasta linnustosta. Vaikutukset voivat olla joidenkin lajien populaatioille heikentäviä, erityisesti kun otetaan huomioon yhteisvaikutukset muiden lähialueille suunnitteilla olevien tuulipuistojen kanssa. ELY-keskus pitää ongelmallisena, että nyt kun Isonevan hankealuetta on laajennettu myös Isonevan suon itä- ja kaakkoispuolelle, Hummastinvaaran, Pöllänperän ja Isonevan tuulipuistojen toteutuessa tuulivoimaloita sijoittuu Isonevan lähelle kolmelta ilmansuunnalta. Ennalta arvioiden puheena olevan hankkeen vaikutuksia suojeluperusteena olevaan linnustoon tai Natura-alueen luontotyyppeihin ei voida kuitenkaan pitää merkittävästi heikentävinä.

12 12/12 Luonnonsuojeluyksikön päällikkö Metsänhoitaja Eero Melantie Ympäristöasiantuntija Riikka Arffman TIEDOKSI Suomen ympäristökeskus Ympäristöministeriö Pohjois-Pohjanmaan liitto Siikajoen kunta Raahen kaupunki Pohjois-Pohjanmaan luonnonsuojelupiiri ry Metsähallitus, Pohjanmaan luontopalvelut AIRIX Ympäristö