METSÄHA1ÄITUS 1(5) MH 5401/2015. Lapin liitto PL Rovaniemi. Lausuntopyyntö

Koko: px

Aloita esitys sivulta:

Download "METSÄHA1ÄITUS 1(5) MH 5401/2015. Lapin liitto PL Rovaniemi. Lausuntopyyntö"

Raimo Johannes Korhonen
6 vuotta sitten
Katselukertoja:

METSÄHA1ÄITUS 1(5) 16.5.20 16 MH 5401/2015 VIRANOMAISKÄYTTÖÖN JulkL 24.1 10 kohta Lapin liitto PL 8056 96101 Rovaniemi Lausuntopyyntö 30.11.

lausuntoa Rovajärven ampuma- ja harjoitusalueen laajennusta koskevan maakuntakaavan aluevarauksen Natura arvioinnista. Natura-arviointi on päivätty 30.10.2015.

Arvioinnin on laatinut Ramboll Oy Lapin liiton toimeksiannosta.

Ehdotettu aluevaraus on laajudeltaan 104 537 hehtaaria ja se sijoittuu kokonaisuudessaan Natura alueen ulkopuolelle. EAH alueen ja Natura alueen väliin jää 50 70 metriä leveä vyöhyke.

1 METSÄHA1ÄITUS 1(5) MH 5401/2015 VIRANOMAISKÄYTTÖÖN JulkL kohta Lapin liitto PL Rovaniemi Lausuntopyyntö LUONNONSUOJELULAIN 65 :N MUKAINEN LAUSUNTO ROVAJÄRVEN AMPUMA JA HARJOTUSALUEEN LAAJENNUKSEN NATURA-ARVIOINNISTA Lapin liitto on pyytänyt Metsähallitukselta luonnonsuojelulain 65 :n mukaista lausuntoa Rovajärven ampuma- ja harjoitusalueen laajennusta koskevan maakuntakaavan aluevarauksen Natura arvioinnista. Natura-arviointi on päivätty Tämän jälkeen Natura-arviointia on päivitetty ja lopullinen versio, joka korvaa kokonaan aiemman version, on päivätty Arviointi on osa Rovaniemen ja Itä-Lapin maakuntakaavan lisäselvityksiä. Arvioinnin on laatinut Ramboll Oy Lapin liiton toimeksiannosta. Suunnitelman kuvaus Rovaniemen ja Itä-Lapin maakuntakaavaehdotuksessa osoitetaan varsinainen ampurna ja harjoitusalue aluevarauksella EAH. Ehdotettu aluevaraus on laajudeltaan hehtaaria ja se sijoittuu kokonaisuudessaan Natura alueen ulkopuolelle. EAH alueen ja Natura alueen väliin jää metriä leveä vyöhyke. Aluevarausta koskee kaavarnääräys Alueen käyttöä suunniteltaessa on kiinnitettävä erityistä huomiota turvallisuuteen, meluntorjuntaan, pohjavesien suojeluun, luonnon-ja ympäristöarvoihin sekä kulttuuriperintöön. Alueen käyttöä suunniteltaessa tulee ottaa huomioon alueen poronhoidon edellytykset. Ammuntojen varoalueena toimiva tukialue on osoitettu osa aluernerkinnällä eah. Tukialueen päämaankäyttöluokkana säilyy maa- ja metsätalousalue (M). Myös tukialue sijaitsee kokonaan Natura alueen ulkopuolella. Aluevaraus on yleispiirteinen ja mahdollistaa hyvin erilaisia toteutustapoja ja toimintoja alueelle. Tuli- ja taisteluasemien tai maalialueiden sijaintia tai ampumasuuntia ei esitetä maakuntakaavassa. Rovajärven ampuma- ja harjoitusalueen käyttöaste on vuosien aikana ollut noin vuorokautta vuodessa. Ammuntoja toteutetaan suhteessa MLISÄHALLI us EDELLÄK?VIJÄ Metsähallitus PL 94 (Vernissakatu 4) FI Vantaa FINLAND tel (0) fax +358 (0) Business ID

2 (5) eniten toukokuussa ja marraskuussa. Tuolloin ammutaan noin 30 % kaikista alueen ammunnoista. Vähiten ammuntoja on tammikuussa ja heinäkuussa.

Sen mukaan toukokuun lopun vuoden 2013-2015 harjoitusten aiheuttama keskimääräinen kokonaismelu (LAeq) taso Natura alueella on vaihdellut välillä 45-50 db.

Sekä keskimääräinen kokonaismelu etä enimmäismelu on nykytilanteissa voirnakkainta Natura alueen eteläosassa Vitsikkoaavalla.

2 2 (5) eniten toukokuussa ja marraskuussa. Tuolloin ammutaan noin 30 % kaikista alueen ammunnoista. Vähiten ammuntoja on tammikuussa ja heinäkuussa. Rovajärven ampuma-alueen nykyisten toimintojen mukaisista melutasoista on laadittu tuore mallinnus. Sen mukaan toukokuun lopun vuoden harjoitusten aiheuttama keskimääräinen kokonaismelu (LAeq) taso Natura alueella on vaihdellut välillä db. Samalla jaksolla enimmäismelutaso (LCE) on vaihdellut Natura alueella välillä db. Sekä keskimääräinen kokonaismelu etä enimmäismelu on nykytilanteissa voirnakkainta Natura alueen eteläosassa Vitsikkoaavalla. Laajennusalueen käyttöönoton ja sinne suunniteltujen uusien tuliasernien sijoittelun myötä keskiäänitasot ja enimmäismelutasot Natura alueella nousevat. Melun inallinnuksessa laaj ennusalueelle sijoitettiin suunnitelmien mukaiset viisi tuliasemaa. Tällaisessa tilanteessa keskimääräinen kokonaismelu (LAeq) taso Natura alueella vaihtelisi välillä db. Mallinnuksen mukaan enimmäismelutaso (LCE) Natura alueella vaihtelisi välillä db. Toiminnan siirtyessä laajennusalueelle sekä keskimääräinen kokonaismelu että enimmäismelu on voirnakkainta Natura alueen länsiosassa, erityisesti Haikara-aavan länsiosassa. Puolustusvoimien arvioin mukaan melurnallinnuksen mukaisia ammuntapäiviä on laajennusalueella tulevaisuudessa noin 10 kpl vuodessa. Tällöin valtaosa ajasta keskimääräinen melutaso ja enimmäismelutaso Natura alueella vastaavat ympäristön taustarnelutasoa. Tiedot Natura alueesta Haikara-aapa - Vitsikkoaapa (FI ) niminen Natura 2000 alue on perustettu erityisten suojelutoimien alueeksi (SAC) ja se on ilmoitettu komissiolle lintudirektiivin mukaisena erityisenä suojelualueena (SPA-alue). Natura alueen pinta-ala on 1867 hehtaaria. Natura -alueen suojelun perusteena ovat neljä luontodirektiivin liitteen 1 liitteen luontotyyppiä ja yksi liitteen II laji. Lintulajeista suojeluperusteena on yhteensä 13 lintudirektiivin liitteessä 1 mainittua lintulajia ja 4 alueella säännöllisesti esiintyvää muuttolintulajia. Alueen suojelu on toteutettu pääosin perustamalla alue soidensuojelualueeksi lailla (851/1988), ja sen rauhoituksesta, hallinnasta ja hoidosta on säädetty asetuksella (852/1988). Natura alueelle aiheutuvat vaikutukset ja vaikutustyypit Ampurna- ja harjoitusalueella sijaitsevista toiminnoista ei aiheudu Natura alueen luontotyyppeihin kohdistuvia suoria vaikutuksia, sillä alue ei sijoitu Natura alueelle. Myöskään pintavesien kautta ei ole todettu aiheutuvan vaikutuksia Natura alueelle. Arvioinnin mukaan suunnitelmalla ei ole vaikutuksia Natura alueen luontotyyppeihin.

Saukkoihin kohdistuvat vaikutukset aiheutuvat melusta ja lisääntyvästä ihmistoiminnasta.

3 3 (5) Aluelaajennuksen myötä melutaso Natura alueella voi kasvaa, millä voi olla suoria heikentäviä vaikutuksia lajistoon. Melun vaikutus voi ilmetä myös epäsuorina vaikutuksia, mikäli se muuttaa esimerkiksi suojelun perusteena olevien lajien saaliseläinten käyttäytymistä tai runsautta alueella. Saukkoihin kohdistuvat vaikutukset aiheutuvat melusta ja lisääntyvästä ihmistoiminnasta. Tämän ei kuitenkaan arvioida heikentävän saukon elinolosuhteita merkittävästi, sillä lajin kannalta merkittävimmät purot ja joet sijaitsevat ampuma- ja harj oitusalueen laaj ennuksen ulkopuolella. Natura alueen suojelun perusteena olevista lintulajeista inelsolla ja ampuhaitkalla on laajimmat reviirit ja elinpiirit ja etenkin niiden osalta voi olla mahdollista, että osa Natura alueella pesivistä yksilöistä liikkuu myös ampuma- ja harjoitusalueella tai tulialueella ja siten vaikutukset lajeihin ilmenevät myös muutoksina elinympäristöissä. Muiden lintulajien osalta melu on keskeisin vaikutustyyppi. Natura arvioinnin mukaan useiden Natura alueen suojelun perusteena olevien lintujen elinoloihin saattaa kohdistua vähäistä heikennystä lisääntyvän melun vuoksi. Millekään yksittäiselle lajille muutoksen ei arvioida kuitenkaan aiheuttavan vähäistä suurempaa haittaa. Arvioinnin epävarmuustekijät Arvioinnin epävarmuustekijät liittyvät aluevarauksen yleispiirteisyyteen ja siihen, ettei se määrittele Puolustusvoimien toimintojen sijoitturnista aluevarauksen sisällä. Myös lajikohtaisiin arviointeihin liittyy epävarmuutta, koska eläinten meluvaikutuksia koskevat tutkimukset saattavat liittyä toisen tyyppiseen meluun tai kohdistua suoj eluperusteina mainittuj en lajien sukulaislaj eihin. Metsähallituksen Lapin luontopalveluiden lausunto Arvioinnin asianmukaisuus Natura arvioinnin tarkoituksena on luoda riittävä tiedollinen pohja hankkeen Natura 2000 alueisiin kohdistuvien vaikutusten arvioimiseksi. Natura arviointia varten ei ole arvioinnin laatijan toimesta tehty maastoinventointeja vaan arviointi perustuu olemassa oleviin tietoihin alueen lajistosta sekä tuoreisiin melumallinnuksiin. Arvioinnin keskeinen puute on, että Haikara-aapa-Vitsikkoaavan lintutiedot ovat 1990-luvulta ja tilanne on voinut muuttua paljonkin sen jälkeen. Erityisesti toiminnan vaikutusalueeseen kuuluvan Korteaavan ja Vitikkoaavan ajantasaiset linnustotiedot pesimälajistosta olisivat tuoneet lisävarmuutta arvioinnin johtopäätöksille. Ajantasaisten linnustotietojen ja Puolustusvoimien toimintaan liittyvistä arvioinnin epävarmuustekij öistä huolimatta Metsähallitus katsoo, että lausuttavana olevaa Natura arviointia voidaan pitää riittävänä sen arvioimiseksi, onko ehdotetun maakuntakaavan

oikea ja asianmukaisesti perusteltu. Vaikutukset Iajeih iii Metsähallituksen näkemyksen mukaan vaikutukset saukolle ovat kokonaisuutena vähäiset.

4 4(5) aluevarausten mahdollistamalla toirninnalla merkittävästi heikentäviä vaikutuksia Natura alueen suojeluperusteisiin. Metsähallituksen käsitys arvioinnin j ohtopäätöksistä Vaikutukset liioiitotyyppeih iii Metsähallituksen näkemyksen mukaan arvioinnin johtopäätös siitä, ettei luontotyypeille aiheudu vaikutuksia on oikea ja asianmukaisesti perusteltu. Vaikutukset Iajeih iii Metsähallituksen näkemyksen mukaan vaikutukset saukolle ovat kokonaisuutena vähäiset. Vaikutuksen määrä riippuu siitä minkä verran ihmisten liikkumista ja muuta toimintaa tulee Natura- alueen välittörnään tuntumaan. Vaikutukset llntuihin Natura alueen merkityksestä tärkeänä linnustoalueena kertoo se, että alue kuuluu valtakunnallisesti arvokkaisiin lintualueisiin (FINIBA). Arviointiin liittyy epävarmuuksia, joista yksi oleellisimpia on ajantasaisen tiedon puute koko Natura alueen linnustosta. Erityisesti vaikutusalueella mahdollisesti pesivä metsähanhi arkana lajina voi kärsiä lisääntyneestä melusta. Pesintä alkaa toukokuussa samaan aikaan kuin lähistöllä ammutaan ja se voi karkottaa linnut alueelta. Metsähanhen reaktioista ammuntameluun ei arvioinnissa käytetyissä tutkimuksissa eikä esimerkiksi Kevitsan kaivoksen räjäytysmeluun liittyvissä seurannoissa ole havaintoja. Myös monien muiden lajien pesintä alkaa toukokuussa ammuntojen aikaan. Tiedetään, että linnut ovat herkimpiä hylkäämään pesinnän juuri pesinnän alkuvaiheessa. Metsähallitus esittää näkemyksenään, että arvioinnin loppupäätelmä siitä, ettei Haikara aapa Vitsikkoaavan Natura -alueelle aiheudu suunnitelmasta sellaisia alueen suojeluperusteisiin kohdistuvia vaikutuksia, jotka olisivat merkittäviä, on kuitenkin oikea. Seuranta Maakuntakaavalla ei voida velvoittaa toiminnanharj oittaj aa toteuttamaan seurantaa, mutta arvioinnissa esitettyj en johtopäätösten varmistamiseksi ampuma-alueen välittömässä läheisyydessä olevien Vitikkoaavan ja Korteaavan osalta olisi hyvä toteuttaa seurantaa liittyen toiminnan linnustovaikutuksiin sekä nykyisen toiminnan että maakuntakaavaehdotuksen mukaisen toiminnan aikana.

5 5 (5) Lausunnon laatirniseen on osallistunut ylitarkastaja Tuomo Ollila. TIEDOKSI Ympäristöministeriö / Aulikki Alanen (sähköisesti) Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus / Liisa Viitala (sähköisesti)

Samankaltaiset tiedostot

METSÄHAILITUS 1(9) MH 5399/2015 15.2.20 16. Lapin liitto PL 8056 96101 Rovaniemi. Lausuntopyyntö 30.11.2015

METSÄHAILITUS 1(9) MH 5399/2015 15.2.20 16. Lapin liitto PL 8056 96101 Rovaniemi. Lausuntopyyntö 30.11.2015 METSÄHAILITUS 1(9) 15.2.20 16 MH 5399/2015 Lapin liitto PL 8056 96101 Rovaniemi Lausuntopyyntö 30.11.2015 LUONNONSUOJELULAIN 65 :N MUKAINEN LAUSUNTO SALLATUNTURIN MATKAILUPALVELUALUEEN LAAJENNUKSEN NATURA-ARVIOINNISTA