VAALAN TUULIVOIMA- YLEISKAAVA NATURA-ARVIOINNIN TARVEHARKINTA

Transkriptio

1 Vastaanottaja Vaalan kunta Päivämäärä 10/2015 VAALAN TUULIVOIMA- YLEISKAAVA NATURA-ARVIOINNIN TARVEHARKINTA

2 VAALAN TUULIVOIMA-YLEISKAAVA NATURA-ARVIOINNIN TARVEHARKINTA Tarkastus 06/11/2015 Päivämäärä 30/10/2015 Laatija Tapani Pirinen, Antje Neumann, Johanna Korkiakoski Tarkastaja Merja Isteri Kuvaus Vaalan tuulivoimayleiskaavan Natura-arvioinnin tarveharkinta Kannen kuva Kaakkuri ja sen poikanen (Vaala 2011, Antje Neumann) Viite Ramboll Kiviharjunlenkki 1 A OULU P F

3 Natura-arvioinnin tarveharkinta SISÄLTÖ 1. JOHDANTO 1 2. AINEISTO JA MENETELMÄT 1 3. LÄHTÖOLETUKSET ARVIOINNIN TARPEESTA 2 4. HANKKEEN KUVAUS Kaavan kuvaus Vaikutusmekanismit ja vaikutuksen laajuus Kasvillisuus ja luontotyypit Luontodirektiivin liitteen II lajit Linnusto Tuulivoimapuistojen läheisyyteen (alle 4 km etäisyyteen) sijoittuvat Natura-alueet Rumala-Kuvaja-Oudonrimmet (FI ) Painuanlahti (FI ) Veneneva-Pelso (FI ) Tolkansuo (FI ) Latvakangas (FI ) sekä Oulujärven saaret ja rantaalueet (FI ) Joutensuo (FI ) Yli 4 km etäisyydellä tuulipuistoista sijaitsevat Natura-alueet (SPA) VAIKUTUKSET LUONTODIREKTIIVIN LUONTOTYYPPEIHIN VAIKUTUKSET LUONTODIREKTIIVIN LIITTEEN II LAJEIHIN VAIKUTUKSET LINTUDIREKTIIVIN LIITTEEN I LAJEIHIN VAIKUTUKSET LINTUDIREKTIIVIN ARTIKLAN 4.2 TARKOITTAMIIN MUUTTOLINTUIHIN YHTEISVAIKUTUKSET MUIDEN HANKKEIDEN KANSSA YHTEENVETO JA JOHTOPÄÄTÖKSET LÄHTEET 15

4 Natura-arvioinnin tarveharkinta JOHDANTO Vaalan kuntaan on meneillään strateginen tuulivoimayleiskaava 2030 laadinta, jonka tavoitteena on ohjata tuulivoimapuistojen sijoittumista Vaalan kunnassa. Kainuun ELY-keskus on edellyttänyt Kainuun tuulivoimakaavaluonnoksesta antamassaan lausunnossa ( ), että seuraavien ko. yleiskaavassaluonnoksessa mainittujen kohteiden osalta tulee laatia luonnonsuojelulain 65 :n mukainen Natura-arviointi: Romanonarot Ojalankangas Naulakangas, Kaunistonkangas, Rumala Kuvaja Oudonrimmet, Painuanlahti, Rimpineva Matilanneva ja Syrjäsuo. Naturaarviointia edellytettiin myös Veneneva Pelson ja Tolkansuon osalta, joiden osalta toimivaltainen viranomainen on Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus. ELY-keskus edellyttää samaa myös Vaalan tuulivoimayleiskaavan osalta. ELYn mukaan arviointi tulee tehdä, jotta saadaan selville, onko hankevarauksen kaavaan esittämiselle luonnonsuojelulain tarkoittamia esteitä. Luonnonsuojelulaki edellyttää, että hankkeiden ja suunnitelmien vaikutukset Natura suojelualueverkostoon on arvioitava. Mikäli suunnitelma toteutuessaan ei todennäköisesti merkittävästi heikennä Natura-alueen luonnonarvoja, voidaan esimerkiksi kaava hyväksyä ja vahvistaa ilman luonnonsuojelulain 65 :n tarkoittamaa yksityiskohtaista luontotyyppi- ja lajikohtaista selvitystä. Natura-tarveharkinnan johtopäätökset voivat olla alueittain seuraavia: 1) Ei heikennä Natura-arvoja, Natura-arviointia ei tarvita 2a) Heikentää, Natura-arviointi tehtävä 2b) Vaikutusten ilmeneminen epävarma, Natura-arviointi tehtävä Natura-alueen suojelun perusteena voi olla joko luontodirektiivin luontotyypit tai lajit (SCI-alue, Sites of Community Importance) tai lintudirektiivin lintulajit (SPA-alue, Special Areas of Conservation) tai molemmat (SCI/SPA). Natura-luontoarvot, joita SCI- ja SPA-perustein Naturaverkostoon valitulta alueelta on tarkasteltava, ovat: luontodirektiivin liitteen I luontotyypit (SCI-alueella) luontodirektiivin liitteen II lajit (SCI) lintudirektiivin liitteen I lajit (SPA-alueella) sekä lintudirektiivin 4.2 artiklan tarkoittamat muuttolinnut (SPA) 2. AINEISTO JA MENETELMÄT Natura-arvioinnin tarveharkinta perustuu olemassa oleviin aineistoihin. Keskeisiä tietolähteitä ovat seuraavat selvitykset ja lähdemateriaalit: Metsähallituksen tietokanta pesivistä maakotkista ja muuttohaukoista (päivitetty tieto v. 2014) Luonnontieteellisen keskusmuseon tietokanta pesivistä kalasääksistä (päivitetty tieto v. 2014) Hertta-eliölajitietokanta (Ympäristöhallinto 2015) Vaalan tuulivoimayleiskaava 2030 (Ramboll Finland Oy 2013) Vaalan tuulivoimayleiskaava, tuulivoimaselvitys (Airix Ympäristö 2013) OIVA Ympäristö- ja paikkatietopalvelu (Ympäristöhallinto 2015) Natura-tietolomakkeet sekä paikkatieto (Ympäristöhallinto 2013) Kartta- ja ilmakuva-aineistot (Maanmittauslaitos 2015)

5 Natura-arvioinnin tarveharkinta 2-2 Tässä Natura-tarveharkinnassa arvioidaan esiintyykö maakunnassa sellaisia Natura-alueita, joille tuulivoimayleiskaavasta voisi aiheutua merkityksellisiä vaikutuksia Natura-alueiden perusteina oleviin luontotyyppeihin tai lajeihin. Erityisesti tarkasteltiin tuulivoimayleiskaavan tuulipuistojen läheisyydessä (etäisyys alle 4 km) sijaitsevia Natura-alueita (6 kpl). Lisäksi tarkasteltiin kauempana, osittain myös Vaalan kunnan ulkopuolella sijaitsevia SPA-alueita (5 kpl). 3. LÄHTÖOLETUKSET ARVIOINNIN TARPEESTA Luontoarvojen heikentyminen voi olla merkittävää, jos: Suojeltavan lajin tai luontotyypin suojelutaso ei hankkeen toteutuksen jälkeen ole suotuisa. Olosuhteet alueella muuttuvat hankkeen tai suunnitelman johdosta niin, ettei suojeltavien lajien tai elinympäristöjen esiintyminen ja lisääntyminen alueella ole pitkällä aikavälillä mahdollista. Hanke heikentää olennaisesti suojeltavan lajiston runsautta. Luontotyypin ominaispiirteet turmeltuvat tai osittain häviävät hankkeen johdosta. Ominaispiirteet turmeltuvat tai suojeltavat lajit häviävät alueelta kokonaan. Vaikutusten esiintymistä arvioitaessa on tärkeää hahmottaa myös niiden merkittävyys tarkasteltavilla Natura-alueille (Taulukko 1). Taulukko 1. Merkittävyyden luokitus ja käytetty kriteeristö. Vaikutuksen merkittävyys Suuri merkittävyys Kohtalainen merkittävyys Vähäinen merkittävyys Merkityksetön Kriteerit Hanke heikentää suojeltavan lajin tai luontotyypin suojelutasoa tai johtaa luontotyypin /lajin katoamiseen lyhyellä aikavälillä. Hanke heikentää kohtalaisesti suojeltavan lajin tai luontotyypin suojelutasoa tai johtaa luontotyypin/lajin katoamiseen pitkällä aikavälillä. Hankkeella on vähäisiä vaikutuksia suojeltavaan lajiin tai luontotyyppiin eikä hanke uhkaa luontotyypin/lajin säilymistä alueella. Hankkeesta ei aiheudu vaikutuksia suojeltavaan lajiin tai luontotyyppiin. 4. HANKKEEN KUVAUS 4.1 Kaavan kuvaus Vaalan tuulivoimayleiskaavan tarkoituksena on osoittaa paikallisesti tuulivoimarakentamiseen soveltuvat alueet. Kyseessä on strategisen tason kaava, jolla ei pyritä suoraan ohjaamaan tuulivoimaloiden rakentamista, vaan ohjausvaikutus koskee tuulivoimapuistojen alueellista sijoittumista. Strategisen tason kaavalla ei myönnetä suoraan rakennuslupia, vaan hankealueiden toteutuminen edellyttää yksityiskohtaisempien osayleiskaavojen laadintaa tai rakennusluvan oikeuttavaa suunnittelutarveharkintaa. Vaalan tuulivoimayleiskaavaluonnoksen tuulipuistoalueita valittaessa on otettu huomioon Vaalan tuulivoimaselvitys (Airix Ympäristö 2013), jossa on selvitetty eri alueiden soveltuvuutta tuulivoimarakentamiseen luontoarvojen perusteella. Tämän lisäksi eri alueiden soveltuvuuden arvioinnissa on otettu huomioon maisema- ja kulttuuriarvoja sekä etäisyys asutukseen. Vaalan tuulivoimayleiskaavaluonnos oli nähtävillä marras-joulukuussa 2014, ja saadun viranomais- ja asukaspalautteen perusteella kaavaa on muokattu alustavaksi ehdotukseksi supistamalla pääosaa luonnosvaiheen tuulivoimapuistojen alueita. Tämä Natura-arvioinnin tarveharkinta tarkastelu on tehty alustavan kaavaehdotuksen tuulivoimapuistojen aluevarausten perusteella.

6 Natura-arvioinnin tarveharkinta 3-3 Tarkastelussa mukana olevat 11 tuulivoima-aluetta on esitetty seuraavassa kuvassa (Kuva 4-1). Kuva 4-1. Vaalan tuulivoimayleiskaavan alustavan ehdotuksen (kevät 2015) tuulivoimaloiden-alueet. Voimaloiden lisäksi kullekin alueelle tullaan rakentamaan tarvittavat rakennus- ja huoltotiet, sähköasemat, kokoontumispaikat sekä tuulivoimapuistojen sisäiset sähkönsiirtoverkostot. Tuulivoimapuistojen ulkopuolella sähkönsiirto tapahtuu pääasiassa jo olemassa olevia reittejä (110 kv, 220 kv, 400 kv) hyödyntäen. Lisäksi alustavassa kaavaehdotuksessa on uusi sähkölinjavaraus nykyisen 220 kv linjan viereen Nuojuan voimalaitokselta Paltamon suuntaan. 4.2 Vaikutusmekanismit ja vaikutuksen laajuus Tuulivoimapuistojen vaikutukset Natura-alueisiin jakautuvat suoriin ja välillisiin vaikutuksiin. Tuulivoimayleiskaavan alustavassa ehdotuksessa ei ole suunniteltu tuulivoimala-alueita eikä sähkölinjoja Natura-alueille, joten mahdolliset vaikutukset Natura-alueisiin ovat pääosin välillisiä Kasvillisuus ja luontotyypit Tuulivoimarakentamisella voi olla suoria vaikutuksia luontodirektiivin luontotyyppeihin sekä luontodirektiivin liitteen II kasvilajeihin, mikäli niiden esiintymispaikoille osoitetaan rakentamistoimenpiteitä. Mikäli voimalarakenteet tai tiet sijaitsevat suojellun kosteikon läheisyydessä ja/tai valuma-alueella, voi hankkeella olla vesitasapainoon kohdistuvien muutosten kautta vaikutuksia luontotyypin kasvillisuuteen ja muuhun lajistoon. Vaikutusalueen laajuus jäänee yleensä enimmillään alle kilometrin. Mahdollisia välillisiä vaikutuksia voi ilmentyä myös rakentamistoimenpiteiden (esim. huoltoteiden reunaojat) aiheuttamasta vesitasapainon muutoksista lähialueille (esim. huoltotien viereinen suo).

7 Natura-arvioinnin tarveharkinta Luontodirektiivin liitteen II lajit Natura-alueen läheisyyteen rakennettava tuulivoimapuisto voi aiheuttaa häiriö-, este- ja törmäysvaikutuksia joihinkin Natura-alueella esiintyviin luontodirektiivin liitteen II lajeihin. Melu ja välke sekä lisääntyvä ihmistoiminta tuulipuistoalueella voivat aiheuttaa häiriö- ja estevaikutuksia etenkin ihmisaroille lajeille, kuten metsäpeuralle, ilvekselle, sudelle, ahmalle ja karhulle. Toiminnassa olevat tuulivoimalat voivat aiheuttaa törmäysriskejä sekä paikallisille että alueen läpi muuttuville lepakkolajeille. Tuulivoimapuistolla voi olla heikentäviä vaikutuksia Natura-alueella esiintyville liito-oraville, mikäli osia niiden elinympäristöistä sijoittuu Natura-alueen ulkopuolelle rakennettavalle tuulivoimaalueelle. Siinä tapauksessa vaikutukset voivat kohdistua elinympäristön supistumiseen tai ekologisten käytävien katkeamiseen. Tuulivoimapuisto voi aiheuttaa mahdollisia vaikutuksia luontodirektiivin liitteen II pienille nisäkkäille, rupiliskolle, nilviäisille, kovakuoriaisille, perhosille, sudenkorennoille sekä muille selkärangattomille eläimille. Vaikutukset aiheutuvat lähinnä suorista rakennustoimenpiteistä, jotka johtaisivat em.lajien elinympäristön muuttumiseen tai katoamiseen. Tuulivoimapuistolla voi olla vaikutuksia Natura-alueella esiintyviin luontodirektiivin liitteen II kaloihin sekä vedestä riippuvaisiin nisäkkäisiin, mikäli tuulivoimarakentamiseen liittyvät toimenpiteet vaikuttavat Natura-alueen vesistöihin Linnusto Tuulivoiman linnustovaikutuksista keskeisimmät ovat törmäys-, este- ja meluvaikutukset sekä rakentamisen aiheuttama elinympäristön pirstoutuminen. Tuulivoimapuistojen törmäysvaikutuksille altistuvat erityisesti päiväpetolinnut, pöllöt, kurjet ja joutsenet. Törmäysriski on suurimmillaan yöaikaan tai huonoissa sääolosuhteissa muuttavilla linnuilla, mutta myös paikallinen pesivä linnusto voi altistua sopeutumisesta huolimatta törmäysvaaraan. Estevaikutuksia voi ilmetä sekä muutto- että pesimälinnustolle. Tuulivoimalat voivat vaikeuttaa tai estää muuttolintuja käyttämästä vakiintuneita muuttoreittejä ja muutonaikaisia kerääntymis- ja levähtämisalueita. Lintujen pesimäaikaiset soidin- ja ruokailulennot voivat ulottua jopa kymmenen kilometrin päähän pesäpaikasta, jolloin törmäys- ja estevaikutuksia voi esiintyä yhden tai useamman tuulivoimapuiston yhteisvaikutuksesta. Meluvaikutukset ovat suurimmillaan rakennusaikana ja huomattavasti vähäisempää tuotantovaiheen aikana. Melulla voi olla vaikutuksia pesimälinnuston lisääntymiseen esim. soidinalueiden häiriintymisellä tai reviirien perustamiseen ja puolustamiseen käytettävien äänien kuuluvuuden heikentymisellä. 4.3 Vaalan tuulivoimayleiskaavan tuulivoimapuistojen läheisyyteen (alle 4 km etäisyyteen) sijoittuvat Natura-alueet Kuvassa (Kuva 4-2) on esitetty tarkasteltavat tuulivoima-alueet (alustava kaavaehdotus) sekä Vaalan Natura-alueet. SCI-alueiden (luontodirektiivi) ympärillä on 1 km etäisyysvyöhyke ja vastaavasti SPA-alueiden (lintudirektiivi) ympärillä 4 km etäisyysvyöhyke.

8 Natura-arvioinnin tarveharkinta 5-5 Kuva 4-2. Tuulivoima-alueiden sekä SCI- ja SPA-alueiden sijoittuminen Vaalaan ja lähiympäristöön. SPAalueiden ympärillä on 4 km etäisyysvyöhyke ja SCI-alueiden ympärillä 1 km etäisyysvyöhyke.

9 Natura-arvioinnin tarveharkinta Rumala-Kuvaja-Oudonrimmet (FI ) Natura-alue on laaja vetisten aapasoiden ja keitaiden muodostama kokonaisuus Vaalassa ja Siikalatvassa (Ympäristöhallinto 2013) (Kuva 4-3). Luontodirektiivin luontotyypeistä alueella esiintyy aapasuot (priorisoitu luontotyyppi, 80 %), keidassuot (priorisoitu luontotyyppi, 1 %), humuspitoiset lammet ja järvet (1 %), vuorten alapuoliset tasankojoet, joissa on Ranunculion fluitantis ja Callitricho-Batrachium -kasvillisuutta (<1 %) sekä kasvipeitteiset silikaattikalliot (<1 %). Metsälamminkankaan tuulivoimapuiston YVA prosessin yhteydessä on tehty Natura-arviointi (FCG Oy 2015). Natura-alueen perusteena olevat lajit: Lintudirektiivin liitteen I linnuista alueella esiintyy kaakkuri, kalatiira, kapustarinta, kuikka, kurki, lapinpöllö, laulujoutsen, metso, sinisuohaukka, suokukko, suopöllö, vesipääsky sekä uhanalaisia lajeja, joiden tiedot ovat salassa pidettäviä. Luontodirektiivin II lajeista alueella tiedetään esiintyvän saukko. Päivitetyn Naturatietolomakkeen mukaan alueen Natura-perusteena on lisäksi metsäpeura (FCG Oy 2015). Kuva 4-3. Metsälamminkankaan tuulivoima-alue sekä Rumala Kuvaja Oudonrimmet (SPA/SCI) Naturaalue.

10 Natura-arvioinnin tarveharkinta Painuanlahti (FI ) Natura-alue on Vaalaan sijoittuva Oulujärven lahti, joka lajistoltaan ja parimäärältään lukeutuu parhaimpiin pohjoissuomalaisiin lintuvesiin (Ympäristöhallinto 2013) (Kuva 4-4). Natura-alueen perusteena olevat lajit: Lintudirektiivin liitteen I linnuista alueella esiintyy ampuhaukka, helmipöllö, liro, peltosirkku, ruskosuohaukka, sinisuohaukka, suokukko, suopöllö sekä yksi uhanalainen laji, jonka tiedot ovat salassa pidettäviä. Kuva 4-4. Naulakankaan ja Painuan Kanavan tuulivoima-alueet sekä Painuanlahti (SPA), Oulujärven saaret ja ranta-alueet (SCI) sekä Rumala Kuvaja Oudonrimmet (SPA/SCI) Natura-alueet Veneneva-Pelso (FI ) Natura-alue on erittäin edustava ja yhtenäinen aapasuokokonaisuus, jossa on mm. laajoja linnustoltaan edustavia rimpinevoja (Ympäristöhallinto 2013) (Kuva 4-5). Neljän kunnan (Kestilä, Rantsila, Liminka, Tyrnävä, Lumijoki) alueelle sijoittuvalla Natura-alueella luontodirektiivin luontotyypeistä esiintyy aapasuot (priorisoitu luontotyyppi, 80 %), keidassuot (priorisoitu luontotyyppi, 1 %), humuspitoiset lammet ja järvet (<1 %), pikkujoet ja purot (<1 %), silikaattikalliot (<1 %) ja luonnonmetsät (<1 %).

11 Natura-arvioinnin tarveharkinta 8-8 Natura-alueen perusteena olevat lajit: Lintudirektiivin liitteen I linnuista alueella tiedetään esiintyvän hiiripöllö, kaakkuri, kapustarinta, kuikka, kurki, lapintiira, laulujoutsen, liro, palokärki, sinisuohaukka, suokukko, suopöllö sekä kaksi uhanalaista lajia, joiden tiedot ovat salassa pidettäviä. Luontodirektiivin liitteen II lajeista alueella tiedetään esiintyvän saukko. Kuva 4-5. Kaunistonkankaan tuulivoima-alue ja Veneneva Pelso Natura-alue (SPA/SCI) Tolkansuo (FI ) Tolkansuo on erittäin rimpinen aapasuoalue, joka sijoittuu Utajärven ja Vaalan kuntiin. Laaja, vaihteleva vesi- ja mätäspinta tekee Tolkansuosta merkittävän lintusuon (Ympäristöhallinto 2013) (Kuva 4-6). Luontodirektiivin luontotyypeistä alueella esiintyy aapasuot (priorisoitu luontotyyppi, 82 %), keidassuot (priorisoitu luontotyyppi, 2 %), humuspitoiset lammet ja järvet (5 %), puustoiset suot (priorisoitu luontotyyppi, 5 %) ja vaihettumissuot ja rantasuot (1 %). Natura-alueen perusteena olevat lajit: Lintudirektiivin liitteen I linnuista alueella tiedetään esiintyvän ampuhaukka, helmipöllö, kaakkuri, kalatiira, kapustarinta, kuikka, kurki, lapintiira, laulujoutsen, liro, metso, palokärki, pikkulepinkäinen, pohjantikka, puu, sinisuohaukka, suokukko, suopöllö, uivelo, vesipääsky sekä kolme uhanalaista lajia, joiden tiedot ovat salassa pidettäviä. Kuva 4-6. Syrjäsuon tuulivoima-alue ja Tolkansuon (SPA/SCI) Natura-alue.

12 Natura-arvioinnin tarveharkinta Latvakangas (FI ) sekä Oulujärven saaret ja ranta-alueet (FI ) Latvakangas on suurimmaksi osaksi mäntyvaltainen aarnimetsäalue, jonka puuston keski-ikä on 150 vuotta (Ympäristöhallinto 2013) (Kuva 4-7). Vaalaan sijoittuvalla Natura-alueella esiintyy luontodirektiivin luontotyypeistä boreaaliset luonnonmetsät (priorisoitu luontotyyppi, 88 %) ja puustoiset suot (priorisoitu luontotyyppi, 10 %). Oulujärven ranta-alueiden ja saariston eläimistö ja kasvillisuus on omaleimaista ja alueella on säilynyt huomattavia luonnonsuojelullisia arvoja (Ympäristöhallinto 2013) (Kuva 4-7). Naturaalue sijoittuu kolmen kunnan alueelle (Vaala, Paltamo, Kajaani). Luontodirektiivin luontotyypeistä alueella esiintyy vaihettumissuot ja rantasuot, luonnontilaiset ja niiden kaltaiset kuusivaltaiset vanat metsät (priorisoitu luontotyyppi), luonnontilaiset ja niiden kaltaiset mäntyvaltaiset vanhat metsät (priorisoitu luontotyyppi), luonnontilaiset tai niiden kaltaiset vanhat havupuusekametsät (priorisoitu luontotyyppi), boreaaliset lehdot, harjumuodostumien metsäiset luontotyypit ja puustoiset suot (priorisoitu luontotyyppi). Natura-alueen perusteena olevat lajit: Latvakangas: Lintudirektiivin liitteen I linnuista alueella tiedetään esiintyvän pohjantikka. Oulujärven saaret ja rantaalueet: Lintudirektiivin liitteen I lintulajeista alueella tiedetään esiintyvän kalatiira, kuikka, lapintiira, laulujoutsen, mehiläishaukka, metso, palokärki, pyy ja räyskä. Kuva 4-7. Rovankankaan ja Pirttikankaan tuulivoima-alueet, Latvakangas sekä Oulujärven saaret ja ranta-alueet (SCI) Natura-alueet Joutensuo (FI ) Puolangan kunnan alueelle sijoittuva Joutensuon Natura-alue on Pohjois-Pohjanmaan aapasuo, jonka keskellä on korkeiden rahkamättäisten jänteiden reunustamia vetisiä rimpiä sekä lampia (Ympäristöhallinto 2013) (Kuva 4-8). Luontodirektiivin luontotyypeistä siellä esiintyy aapasuot (priorisoitu luontotyyppi, 98 %).

13 Natura-arvioinnin tarveharkinta Natura-alueen olevat lajit: perusteena Lintudirektiivin liitteen I linnuista alueella tiedetään esiintyvän kaakkuri, kapustarinta, kalatiira, kurki, laulujoutsen, liro, sinisuohaukka ja suokukko. Kuva 4-8. Turkkiselän tuulivoima-alue ja Joutensuon (SCI) Natura-alue. 4.4 Yli 4 km etäisyydellä Vaalan tuulivoimayleiskaavan tuulipuistoista sijaitsevat Naturaalueet (SPA) Rimpineva Matilanneva (FI , SCI/SPA) on Kajaanin ja Siikalatvan alueille sijoittuva hyvin vetinen aapasuo, joka on uhanalaisen pesimälajiston ansiosta Kainuun paras lintusuo (Ympäristöhallinto 2013). Lintudirektiivin liitteen I lajeista suolla esiintyy ampuhaukka, kaakkuri, kalatiira, kapustarinta, kurki, laulujoutsen, liro, sinisuohaukka, suokukka, vesipääsky ja uhanalainen laji, jonka tiedot ovat salassa pidettäviä. Törmäsenrimpi Kolkanneva (FI , SCI/SPA) koostuu kahdesta laajasta aapasuokokonaisuudesta, rämeistä, nevoista, järvistä ja puroista. Siikalatvassa ja Pyhännällä sijaitsevan Kolkannevan alueella esiintyy varsin edustavaa suolinnustoa (Ympäristöhallinto 2013). Lintudirektiivin liitteen I linnuista alueella tiedetään esiintyvän ampuhaukka, hiiripöllö, kapustarinta, kuikka, kurki, lapintiira, laulujoutsen, liro, metso, pyy, sinisuohaukka, suokukko, suopöllö sekä uhanalainen laji, jonka tiedot on salassa pidettäviä. Ahmasjärvi (FI , SPA) on matala, osin hiekkapohjainen, osin muta- ja liejupohjainen järvi, jolla on runsaasti vesilintuja. Utajärvellä sijaitsevan järven erikoisuutena on runsas silkkiuikkukanta (Ympäristöhallinto 2013). Lintudirektiivin liitteen I linnuista alueella tiedetään esiintyvän ampuhaukka, kaakkuri, kalatiira, kuikka, kurki, laulujoutsen, liro, ruskosuohaukka, sinirinta, sinisuohaukka, suokukko, suopöllö ja uivelo. Löytösuo Karpassuo Reikäsuo (FI , SCI/SPA) on rantavalli- ja rantadyynikenttää, jonka rantavallien väliin on kehittynyt erikoisia rantakaartosoita (Ympäristöhallinto 2013). Naturaalue sijaitsee Utajärvellä. Lintudirektiivin liitteen I lintulajeista alueella tiedetään esiintyvän helmipöllö, hiiripöllö, kaakkuri, kalatiira, kapustarinta, kuikka, kurki, laulujoutsen, liro, metso, palokärki, pohjantikka, pyy, suokukko, suopöllö sekä yksi uhanalainen laji, jonka tiedot ovat salassa pidettäviä.

14 Natura-arvioinnin tarveharkinta Säippäsuo Kivisuo (FI , SCI/SPA) on Utajärven laaja, monipuolinen aapasuoalue, jolla on kehittyviä keidassoita. Alueella on monipuolinen linnusto (Ympäristöhallinto 2013). Lintudirektiivin liitteen I lajeista alueella tiedetään esiintyvän ampuhaukka, kaakkuri, kapustarinta, kurki, laulujoutsen, liro, metso, palokärki, pikkulepinkäinen, pyy, suokukko sekä kaksi uhanalaista lajia, joiden tiedot ovat salassa pidettäviä. Oulujärven lintusaaret (FI , SPA) ovat arvokkaita linnuston, erityisesti lokkilintujen ja kahlaajien pesimäpaikkoja, jotka sijoittuvat Kajaanin, Paltamon ja Vaalan kuntien alueille (Ympäristöhallinto 2013). Lintudirektiivin liitteen I linnuista alueella esiintyy kalatiira, kuikka, lapintiira, räyskä ja suokukko. 5. VAIKUTUKSET LUONTODIREKTIIVIN LUONTOTYYPPEI- HIN Mikäli tuulivoimapuistoihin liittyviä rakenteita (huoltotiet, sähkölinjat yms.) ei osoiteta Naturaalueille, ei Natura-alueisiin arvioida aiheutuvan niiden perusteena olevia luontotyyppejä merkittävästi heikentäviä vaikutuksia. Natura-alueet ja suunnitellut tuulivoima-alueet ovat yleensä yli 1 km etäisyydellä toisistaan, jolloin tuulivoiman rakentamis- ja toiminnanaikaiset sekä lopettamisvaiheen vesistövaikutukset Natura-alueiden luontotyyppeihin ja kasvillisuuteen ovat epätodennäköisiä. Metsälamminkankaan suunniteltu tuulipuisto sijoittuu Rumala Kuvaja Oudonrimmet Naturaalueen välittömään läheisyyteen. Natura-arvioinnissa (FCG Oy 2015) Metsälamminkankaan tuulipuiston vaikutus Natura-alueen luontotyypeille arvioidaan suuruudeltaan lieväksi ja merkittävyydeltään vähäiseksi. 6. VAIKUTUKSET LUONTODIREKTIIVIN LIITTEEN II LA- JEIHIN Luontodirektiivin liitteen II lajeista saukon tiedetään esiintyvän Rumala Kuvaja Oudunrimmet ja Veneneva Pelson Natura-alueilla. Saukko on keskikokoinen petonisäkäs, jonka elinpiirin kuuluu talvellakin ei umpeen jäätyvä eli virtaava vesistö, jossa se saalistaa ravintoansa (pääosin kaloja). Lisäksi se tarvitsee suojaisia pesimä- ja levähdyspaikkoja. Mahdollisia haittavaikutuksia saukolle voi aiheutua liikenteestä (liikennekuolleisuus), vesirakentamisesta, ihmistoiminnan aiheuttamasta häirinnästä ja elinpiirin vesistön vedenlaadun huononemisesta. Yleiskaavassa tuulivoimapuistoja ei rakenneta Natura-alueille, joten niillä ei ole suoria vaikutuksia saukon elinympäristöön. Mikäli tuulivoimapuistojen suunnittelussa ja toteuttamisessa pidetään huolta siitä, ettei niiden rakentamistoimenpiteillä ole vaikutuksia Natura-alueilla virtaaviin vesistöihin, ei kyseessä olevilla tuulipuistoilla arvioida olevan merkittäviä heikentäviä vaikutuksia Natura-alueella eläviin saukkoihin. Rumala Kuvaja Oudonrimmet Natura-alueen osalta ei arvioitu aiheutuvan vaikutuksia saukolle Metsälamminkankaan tuulipuistosta (Sweco Ympäristö 2014, FCG Oy 2015). FCG Oy:n (2015) tekemässä Natura-arvioinnissa tarkastellaan Metsälamminkankaan tuulivoimapuiston vaikutuksia päivitetyn Natura-tietolomakkeen mukaan Rumala Kuvaja Oudonrimmet Natura-alueen suojeluperusteena olevaan metsäpeuraan. Natura-arvioinnin mukaan merkittävimmät vaikutukset peuroille aiheutuvat tieverkoston lisääntymisestä ja sitä myöten lisääntyväs-

15 Natura-arvioinnin tarveharkinta tä ihmishäiriöstä. Vaikutukset arvioitiin suuruudeltaan korkeintaan kohtalaisiksi ja merkittävyydeltään vähäisiksi. Samaa arviointia voidaan soveltaa myös muiden Rumala Kuvaja Oudonrimmet Natura-alueen läheisyyteen sijoittuvien hankkeiden (Naulakangas, Painuan kanava) osalta. 7. VAIKUTUKSET LINTUDIREKTIIVIN LIITTEEN I LAJEIHIN Metsälamminkankaan tuulipuistohankkeen yhteydessä on tehty Natura-arviointi (Sweco Ympäristö 2014, FCG Oy 2015,). Natura-arviointi koskee Metsälamminkankaan tuulipuistohankkeen vaikutuksia Rumala Kuvaja Oudonrimmet ja Rimpineva Matilannevan Natura-alueisiin, joita tässä tarveharkinta-arviossa ei käsitellä. Linnustovaikutusten tarvearvioinnissa on käytetty Metsälamminkankaan Natura-arviointia varten tehtyjen linnustoselvitysten tuloksia (Sweco Ympäristö Oy 2014). Venenevan Pelson Natura-alueen suojeluperusteina on mainittu 12 lintudirektiivi liitteen I lajia. Venenevan Pelson aapasuoalue on liitetty myös Suomen Ramsar-kohteisiin, joiden tavoitteena on estää kosteikkojen häviäminen. Natura-alue sijaitsee 0,8 km päässä Kaunistonkankaan tuulivoima-alueesta. Direktiivilajeista kaakkurilla, kurjella, laulujoutsenella, sinisuohaukalla ja suopöllöllä pesimäaikaisen reviirin käyttö voi suuntautua soidin- tai saalistuslentoina huomattavan kauas pesäpaikasta. Saalistuslennot kohdistuvat avomaille esim. pellot, suot, hakkuuaukeat tai vesistöt. Etäisyyden tuulivoima-alueeseen ja suojeltavan lajiston käyttäytymispiirteiden tarkastelun perusteilla Kaunistonkankaan tuulivoima-alueen vaikutusten merkittävyyden selvittämiseksi Natura-arvio on tarpeellinen. Tolkansuon Natura-alue sijaitsee 1,1 km etäisyydellä Syrjäsuon tuulivoima-alueesta. Naturatietolomakkeessa on linnuston suojeluperusteena 20 lintudirektiivi liitteen I lajia. Suojelutiedoissa aluetta on kuvailtu erittäin rimpinen aapasuoalue. Laaja, vaihteleva vesi- ja mätäspinta tekee Tolkansuosta merkittävän lintusuon. Tarvearvioinnin elinympäristötarkastelun perusteella osa laajan reviirin lajeista todennäköisesti saalistaa tai ruokailee Tolkansuon koillis- ja itäpuolella sijaitsevilla avomailla sekä Otermanjärven alueella. Syrjäsuon tuulipuistoalue ei sijoitu Naturaalueen ja direktiivilajiston todennäköisten ruokailu- ja saalistusalueiden väliin. Riittävien suojaetäisyyksien ja elinympäristötarkastelun perusteella Natura-arviointi ei ole tarpeellinen. Naulakankaan ja Painuan kanavan tuulipuistoalueiden linnustovaikutuksia on tarkasteltu Rumala Kuvaja Oudonrimmet ja Painuanlahden Natura-alueisiin. Tarkastelussa ovat lintudirektiivi I-liitteen lajit ja alueilla säännöllisesti esiintyvät muuttolinnut. Naulakankaan ja Painuan kanavan aluerajauksien ja lähimpien Natura-alueiden välinen etäisyys on lähimmillään 1,7 km. Rumala Kuvaja Oudonrimmet Natura-alueen lintudirektiivi I-liitteen lajeista valtaosalla pesimäaikainen elinpiiri suppea ja rajoittuu pesäpaikan lähiympäristöön. Kaakkurilla pesimäaikaiset ruokailulennot voivat ulottua pesimäpaikalta useiden kilometrien päähän suuremmille järville. Rumalan Natura-alueella pesii paria kaakkuria. Metsälamminkankaan Natura-arviointia varten tehdyn Kaakkuriselvityksen (Jouni Ruuskanen ) mukaan Rumalan rimpisuolla pesivien kaakkurien ruokailupaikat sijaitsevat Oulujärven Niskanperällä ja Painuanlahdella. Pesimäpaikkojen ja ruokailualueiden välillä lentoreitit eivät suuntaudu Naulakankaan tai Painuan kanavan tuulipuistoalueiden läpi. Sinisuohaukan pesimäaikaiset ruokailulennot voivat ulottua useiden kilometrien päähän pesäpaikasta, mutta törmäysriskiä pienentää merkittävästi se että laji saalistaa matalalla pääsääntöisesti törmäyskorkeuden alapuolella. Saalistusmatkojen pituuteen vaikuttaa myös myyräkantojen vuosittaiset tiheydet. Sinisuohaukan soidinlentojen tai pesimäaikaisten ruokailulentojen törmäys- ja estevaikutusten arvioidaan jäävän vähäisiksi, koska lajille ominaiset ravinnonhankinta-alueet sijaitsevat laaja-alaisella Natura-alueella ja etäisyys lähimpiin tuulivoimalaalueisiin on lähes 2 km. Elinympäristötarkastelun perusteella Painuanlahden lintudirektiivilajistossa ei ole lintulajeja, joiden pesimäaikainen reviirikäyttäytyminen suuntautuu lähimmille tuulivoima-alueille. Naulakankaan tai Painuan kanavan tuulipuistoalueilla yksistään ei arvioida olevan

16 Natura-arvioinnin tarveharkinta merkittäviä heikentäviä vaikutuksia Rumala Kuvaja Oudonrimmet tai Painuanlahden Naturaalueen lintudirektiivi I liitteen lajeihin eikä Natura-arviointi ole tarpeellista. Muiden tuulivoima-alueiden riittävän pitkät suojaetäisyydet Natura-alueisiin ja linnuston suojeluperusteiden tarkastelun johtopäätöksenä todetaan, ettei LSL 65 :n mukaista Natura-arviointia ole tarpeellista tehdä. 8. VAIKUTUKSET LINTUDIREKTIIVIN ARTIKLAN 4.2 TAR- KOITTAMIIN MUUTTOLINTUIHIN Lintujen päämuuttoreitit Suomessa kulkevat mukaillen rannikkoalueita ja pohjanlahden korkeudella muutto jakautuu sisämaahan itä-pohjoissuuntaan leveänä rintamana, jonka painopiste on Oulujärven luoteispuolella (Birdlife 2014). Vaalan tuulivoimayleiskaavan luonto- ja maisemaselvityksessä (AIRIX Ympäristö 2013) todetaan että aiempien selvitysten ja muutosseurannan perusteella merkittävimmät lintumuuton kerääntymät sijainnevat Oulujärven rantavyöhykkeellä. Vaalan eteläiset tuulipuisto-alueet (Painuan kanava, Naulakangas ja Metsälamminkangas) sijaitsevat Painuanlahden Natura-alueen etelä- ja lounaispuolella, jolla voi olla heikentäviä vaikutuksia Painuanlahden Natura-alueen lintujen muutto- ja sulkasadonaikaisiin kerääntymiin. Edellä mainittujen tuulivoima-alueiden yhteisvaikutuksien selvittämiseksi Natura-arviointi on tarpeellinen. 9. YHTEISVAIKUTUKSET MUIDEN HANKKEIDEN KANSSA Vaalan eteläisten tuulipuistoalueiden (Painuan kanava, Naulakangas ja Metsälamminkangas) yhteisvaikutusten selvittämiseksi Painuanlahden Natura-alueen muuttolintuihin on perusteltua ja Natura-arviointi on tarpeellista tehdä. Oulujärven länsiosassa sijaitsevalla Painuanlahden Naturaalueella on huomattava muuton- ja sulkasadonaikainen merkitys sekä alueella lepäilee myös arktisia vesilintuja ja kahlaajia. Vaikutusten merkittävyyttä arvioitaessa on noudatettava varovaisuusperiaatetta; Natura-arviointi on tehtävä, mikäli merkittävien heikentävien vaikutusten ilmeneminen on epävarmaa. Natura-arvioinnilla on tarpeen selvittää Vaalan eteläisten tuulipuistoalueiden Painuan kanavan, Naulakankaan ja Metsälamminkankaan yhteisvaikutukset lintudirektiivi liitteen I lajeihin Rumala Kuvaja Oudonrimmet Natura-alueelle. Natura-arvioinnilla on syytä selvittää tuulipuistohankkeiden rakentamis- ja toiminnanaikaisia yhteisvaikutuksia Natura-alueille. Törmäys- ja estevaikutukset voivat vaarantaa myös ekologisen kokonaisuuden suojelualueiden välillä pitkällä aikajaksolla. Mikäli useiden Rumala Kuvaja Oudonrimmet Natura-aluetta ympäröivien tuulipuistojen (Metsälamminkangas, Naulakangas, Painuan kanava) hankkeita halutaan toteuttaa, voi Natura-arviointi olla tarpeen metsäpeuraan kohdistuvien Natura-aluetta ympäröivien tuulivoima-alueiden yhteisvaikutusten selvittämiseksi. Yhteisvaikutukset voivat olla estevaikutuksia (ekologiset yhteydet eri esiintymisalueiden välissä) sekä lisääntyneestä ihmistoiminnasta aiheutuvat häiriövaikutukset. 10. YHTEENVETO JA JOHTOPÄÄTÖKSET Venenevan Pelson Natura-alue sijaitsee 0,8 km päässä Kaunistonkankaan tuulivoima-alueesta ja Natura-tietolomakkeessa on mainittu suojeluperusteina 12 lintudirektiivi liitteen I lajia. Etäisyyden tuulivoima-alueeseen ja suojeltavan lajiston käyttäytymispiirteiden tarkastelun perusteilla Kaunistonkankaan tuulivoima-alueen vaikutusten merkittävyyden selvittämiseksi Natura-arvio on tarpeellinen.

17 Natura-arvioinnin tarveharkinta Painuanlahden Natura-alueen suojeluperusteena on lintudirektiivi liitteen I lajien lisäksi lintudirektiivin 4.2 artiklan tarkoittamat muuttolinnut. Vaalan eteläisten tuulipuistoalueiden (Painuan kanava, Naulakangas ja Metsälamminkangas) yhteisvaikutusten selvittämiseksi muuttolintuihin ja niiden kerääntymiin on tarpeen selvittää Natura-arvioinnilla. Natura-arvioinnilla on tarpeen selvittää Vaalan eteläisten tuulipuistoalueiden (Painuan kanava, Naulakangas ja Metsälamminkangas) yhteisvaikutukset lintudirektiivi liitteen I lajeihin Rumala Kuvaja Oudonrimmet Natura-alueelle. Metsälamminkankaan, Naulakankaan ja Painuan kanavan tuulipuistojen yhteisvaikutus olisi tarpeen arvioida Rumala Kuvaja Oudonrimmet Natura-alueen perusteena olevalle luontodirektiivilajille metsäpeuralle. Liitteessä 1 on tarveharkinta-arviointi salassa pidettävien lintulajien osalta. Seuraavaan karttaan (Kuva 10-1) on merkitty Natura-alueet, joissa Natura-arviointi on tarpeellinen. Kuva Natura-alueet, joissa Natura-arviointi on tarpeellinen.

18 Natura-arvioinnin tarveharkinta LÄHTEET AIRIX Ympäristö (2013). Luonto- ja maisemaselvitys VAALA tuulivoimayleiskaava.79 s. Birdlife (2014). Lintujen päämuuttoreitit Suomessa. 21 s. FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy (2015). Metsälamminkankaan tuulivoimapuiston osayleiskaava. Liite 6. Natura-arviointi. Vaalan Kunta, Tuulisaimaa Oy FCG Suunnittelu ja tekniikka (2015). Metsälamminkankaan tuulipuiston osayleiskaava. Kaavaselostus/ehdotus. Vaalan kunta. 100 s. Maanmittauslaitos (2015). Kartta- ja ilmakuva-aineistot. Natura-alueet (2015). Natura-tietolomakkeet. Luettu 10/2015 Ramboll Finland Oy (2013). Vaalan tuulivoimayleiskaava Kaavaselostus Kaavaluonnosvaihe. Rassi, P., Hyvärinen, E., Juslen, A, & Mannerkoski, I. (toim.) (2010). Suomen lajien uhanalaisuus Punainen kirja Erillisjulkaisu. Ympäristöministeriö ja Suomen ympäristökeskus. 685s. Suomen ympäristökeskus (2004). Kosteikot pohjoismaissa ja Ramsar-sopimus. Suomen lintuatlas (2014). Lajit ja ruutumäärät. < Sweco Ympäristö Oy(2014). Natura-arviointi. Vaalan Metsälamminkankaan tuulivoimapuisto. Tuulisaimaa Oy. 51 s. Väisänen, R., Lammi, E. & Koskimies, P. (1998): Muuttuva pesimälinnusto. 567 s. Otavan kirjapaino, Keuruu. Ympäristöhallinto (2013). Natura 2000-alueet. FI/Luonto/Suojelualueet/Natura_2000_alueet/Rumala Kuvaja Oudonrimmet(4934) Ympäristöhallinto (2015). OIVA Ympäristö- ja paikkatietopalvelu.