Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä"

Transkriptio

1 Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä Luento 5: Serialisointi, lisää ohjelmien suunnittelusta, GUI-ohjelmointia Riku Saikkonen (osa kalvoista on suoraan ei-laajan kurssin luennoista)

2 Sisältö 1 Serialisointi 2 Lisää ohjelmien suunnittelusta 3 Graasten käyttöliittymien ohjelmointia: PyQt

3 Yleisiä tapoja datan siirtoon useimmat ohjelmat tallettavat ja lataavat dataa tiedostoista tai esim. verkon yli toiselta ohjelmalta esim. lautapeli voisi tallentaa pelin (eli laudan sisällön) tai verkkopelinä toimiessaan lähettää sen toiselle pelaajalle miten tällainen data kannattaa esittää? itse keksityllä binääri- tai tekstitiedostolla? jollain puolivalmiilla formaatilla kuten XML:nä? jonkin muun ohjelman ennestään käyttämällä formaatilla? omia binääriformaatteja on helppo tuottaa joistain ohjelmointikielistä (muistin sisältö levylle), mutta vaikea käsitellä muilla kielillä tai eri versioilla seuraavilla kalvoilla on muutama yleinen puolivalmis formaatti

4 Datan serialisointi serialisointi (serialization, marshalling) tarkoittaa ohjelmassa olevan datan muuttamista merkkijonoksi ja takaisin erityisesti ohjelmointikielen tietorakenteiden automaattista tallentamista ja lataamista esim. Schemessä read ja write toteuttavat Scheme-datan serialisoinnin mm. Pythonissa ja Javassa on valmiit kirjastot olioiden serialisointiin kielen omaan (binääri)formaattiin kaikkea ei voi serialisoida (esim. funktioita) usein serialisointi tehdään kuitenkin käytännössä osittain käsin esimerkiksi jotta ohjelman eri versiot toimisivat ristiin, vaikka olioiden rakenne muuttuu

5 Sulkulausekkeet Esimerkki datasta (osm ((version "0.6") (generator "CGImap 0.0.2")) (bounds ) (way (user "alv") (uid 4660) (visible #t) (version 2) (changeset ) (timestamp " T08:00:57Z") (nodes ) (tags ("highway" "footway") ("surface" "unpaved")))) Schemen read- ja write-primitiivit käyttävät Scheme-koodin näköistä sulkulauseke-esitysmuotoa esitysmuoto on nimeltään S-expression (symbolic expression) sitä on kohtalaisen helppo kirjoittaa ja lukea automaattisesti ilmankin ohjelmointikielen tukea

6 JSON (JavaScript Object Notation) Esimerkki datasta { "osm": { "version": "0.6", "generator": "CGImap 0.0.2" }, "bounds": { "minlat": , "minlon": , "maxlat": , "maxlon": }, "ways": [ { "id": , "user": "alv", "uid": 4660, "visible": true, "version": 2, "changeset": , "timestamp": " T08:00:57Z", "nodes": [ { "ref": }, { "ref": }, { "ref": } ], "tags": [ { "k": "highway", "v": "footway" }, { "k": "surface", "v": "unpaved" } ] } ] } JSON-formaatti on tehty JavaScript-kielen pohjalta periaatteessa se on koodia (olion ja/tai taulukon alustus), jonka voisi suoraan antaa JavaScript-tulkille käytännössä sitä useimmiten luetaan kirjaston avulla käytetään varsinkin webbisovelluksissa selaimessa pyörivän JavaScript-koodin ja palvelimen väliseen tiedonsiirtoon

7 XML Esimerkki datasta (pala OpenStreetMap-dataa) <?xml version="1.0" encoding="utf-8"?> <osm version="0.6" generator="cgimap 0.0.2"> <bounds minlat=" " minlon=" " maxlat=" " maxlon=" "/> <way id=" " user="alv" uid="4660" visible="true" version="2" changeset="139696" timestamp=" t08:00:57z"> <nd ref=" "/> <nd ref=" "/> <nd ref=" "/> <tag k="highway" v="footway"/> <tag k="surface" v="unpaved"/> </way> </osm> XML-esitysmuotoon kuuluu yleensä skeema (schema), joka määrittelee, mitä alikohtia missäkin saa olla ja valmiita työkaluja, jotka tarkistavat skeemanmukaisuuden, editoivat XML:ää, hakevat XML:stä osia tietyillä hakuehdoilla, konvertoivat XML:ää muunlaisiin formaatteihin, jne. XML:n käsittelyyn on kirjastoja useimmissa ohjelmointikielissä

8 Itse tehdyt formaatit hyvin usein ohjelmissa käytetään edellä lueteltujen formaattien sijaan omia itse suunniteltuja formaatteja etuja: joustavampia ja tilanteeseen sopivampia, joskus yksinkertaisempia ymmärtää, usein helpompia kirjoittaa käsin haittoja: itse tehty jäsennin ei yleensä ole yhtä monipuolinen; omaa formaattia käsitteleviä muita työkaluja ei ole valmiina etu ja haitta: ei tarvitse käyttää valmiita kirjastoja se, että jokin data esitetään sulkulausekkeina, JSONina tai XML:nä ei useinkaan kerro vielä kovin paljon pitää vielä määritellä, miten niitä käytetään nämä valmiit formaatit helpottavat suunnittelua, mutta eivät tee sitä ohjelmoijan puolesta usein näiden valmiiden formaattien sisälle (esim. tiettyihin merkkijonoihin) määritellään vielä itse jokin oma formaatti

9 (ei-laajan kurssin kalvo: luento 5 sivu 19) Säilöntää Moduuli pickle muuttaa lähes minkä tahansa Pythonin olion merkkjonomuotoon (pickling) ja takaisin (unpickling). Merkkijonomuotoinen esitys voidaan tallentaa tiedostoon, muuttujaan tai vaikka lähettää verkon yli toiseen koneeseen. # kirjaolio tiedostoon p_file = open('sailo.txt', 'w') pickle.dump(library['king Stephen']['Hohto'], p_file) p_file.close() # ja takaisin p_file = open('sailo.txt', 'r') book = pickle.load(p_file) p_file.close() print book.get_details() 14:58

10 Mitä muuta Pythonista löytyy? picklen formaatti on Pythonille sisäinen ei ole tarkoitus käsitellä muuten kuin pickle-kirjastolla samoin Javan serialisointi joten näissä on se ongelma, että ne eivät toimi kunnolla kielten välillä eikä tiedostoformaattia voi luotettavasti dokumentoida Pythonin repr-funktio tuottaa tekstimuotoisen esityksen argumentistaan (esim. "['abc', 3, [1, 2, 3]]") kuten Schemen write, paitsi että repr:n tulostetta ei ole tarkoitus lukea takaisin Pythoniin Pythonista löytyy kirjastot mm. XML:n, JSONin ja sulkulausekkeiden käsittelyyn (JSONille useitakin) entä pitääkö kirjastolta saaduille olioille tehdä vielä itse jotain? yleensä ne pitää käydä läpi ja tarkistaa, varsinkin jos data tulee ohjelman tai sen käyttäjän ulkopuolelta kirjastot siis auttavat mutta eivät korvaa kokonaan esim. datatiedoston tai verkkopaketin lukevaa funktiota

11 Sisältö 1 Serialisointi 2 Lisää ohjelmien suunnittelusta 3 Graasten käyttöliittymien ohjelmointia: PyQt

12 (ei-laajan kurssin kalvo: luento 2 sivu 8) Sunnittelu Suunnittelussa ohjelma kannattaa jakaa jonkinlaisiin alijärjestelmiin Tarpeettomia riippuvuuksia näiden välillä vältettävä Sykliset riippuvuudet voivat aiheuttaa ongelmia Esimerkki : Käyttöliittymän ja logiikan erottaminen Logiikka (pelin logiikka, numeroilla tehtävä simulointi, tietokanta jne) kirjoitetaan itsenäiseksi osaksi joka ei tiedä millaisella käyttöliittymällä sitä käytetään. Pohdi millaisia metodeja luokkien julkiseen rajapintaan tarvitaan että eri käyttöliittymät voivat ohjata logiikkaa ja hekea tietoa Käyttöliittymä (GUI) on oma osionsa. Käyttäjän toimet kutsuvat GUI:n kautta logiikan metodeita. Käyttöliittymä hakee logiikalta ruudulla näyttämänsä tavaran. GUI ohjaa, pyytää tietoa Aivot 11:31

13 (ei-laajan kurssin kalvo: luento 2 sivu 10) Suunnittelu Model-View-Controller Tämä suunnittelumalli menee vielä askeleen pidemmälle, erottaen GUI:n (Controller) osat jotka muuttavat mallia (Model) ja osat jotka vain esittävät mallin sisältämää tietoa(view) Controller Tiedot päivittyivät ohjaus muutoskäskyt View Esitettävän datan kysely Tiedot päivittyivät, käy kysymässä Model 11:31

14 Lisää ModelViewControllerista Model, malli: sisältää ohjelman tallettaman datan ja tavat kysellä ja muuttaa sitä usein myös lähettää tietoja muutoksista niitä pyytäneille datan esitysmuotoa voisi vaihtaa pelkkää mallia muuttamalla joskus osa mallista on tietokannassa View, näkymä: käyttöliittymä tai erityisesti sen osa, joka näyttää asioita sillä voi olla omaa tilaa, jota esim. ei talleteta (mikä kohta datasta on tällä hetkellä näkyvissä?) perusideaan kuuluu, että näkymiä voisi olla yhtäaikaisesti monta erilaista (joskus onkin) Controller, ohjain: mallia muuttavat osat ohjelmasta (käyttöliittymästä ja automaattisesti esim. laskemalla) ei kerro näkymälle datasta (näkymä hakee ne mallilta)

15 (ei-laajan kurssin kalvo: luento 2 sivu 11) Suunnittelu Turhien riippuvuuksien välttäminen kannattaa myös alemmilla tasoilla Toisaalta samasta tiedosta ei yleensä kannata pitää useita kopioita Yhtä päivitettäessä pitää aina päivittää muutkin Myös riippuvasta datasta olevat kopiot voivat olla ongelmallisia Tällöin riippuvan datan turha uudelleenlaskeminen voi olla hyödyllistä. 11:31

16 Lisää suunnitteluvaihtoehtoja joskus suunniteltava ohjelma kannattaa jakaa osiin useampi ohjelma tai (yleiskäyttöisiä) kirjastoja + ohjelma joskus näitä osia voi yhdistää monella tavalla usein niitä voi käyttää yksinään (ei välttämättä kätevästi) hyödyllinen ajattelutapa: rajapinta voi olla kieli oikea pieni kieli, jota esim. tulkataan tai kokoelma funktioita, jotka on nimetty niin että niitä käyttävä koodi muistuttaa kieltä (esim. SICPin picture language-esimerkki) tai niin yleiskäyttöisiä funktioita, että niitä voi käyttää yhtä monipuolisesti kuin kieltä (esim. listankäsittelyfunktiot?) joskus kannattaa yleistää jos rajapinta vaikuttaa monimutkaiselta, voi olla parempi jakaa se geneerisempiin osiin mutta liika abstrahointi johtaa vaikeasti lähestyttävään koodiin

17 (ei-laajan kurssin kalvo: luento 2 sivu 12) Suunnittelu Mistä tiedetään, mitä luokkia pitäisi laatia tietyn ongelman ratkaisemiseksi? Millaisia kenttiä ja metodeja niille tulee? Ei ole yhtä parasta ratkaisua. Suunnittelutavoitteet voivat olla ristiriitaisia tasapainottelu, kompromissit. Ei ole menetelmää, jolla päästään varmasti hyvään tulokseen. Ei ole yleispätevää tapaa selvittää, onko jokin ratkaisu hyvä tai huono. Useimmille nyrkkisäännöille löytyy tapauksia, joissa kannattaakin toimia toisin. 11:31

18 (ei-laajan kurssin kalvo: luento 2 sivu 13) Substantiivimenetelmä Yksi kirjallisuudessa esitelty tekniikka tehdä ensimmäinen malli ohjelman luokkarakenteesta 1)Kirjoitetaan lyhyehkö mutta tarkka sanallinen kuvaus ohjelman toimintavaatimuksista 2)Etsitään kuvauksesta kaikki verbit ja substantiivit 3)päätetään mitkä substantiiveista ovat luokkia, mitä näiden luokkien kenttiä 4)päätetään mitkä verbeistä ovat luokkien metodeja Vain alustava malli Kun ensimmäinen malli on saatu pohdittua niin sitä ryhdytään muokkaamaan ja tarkistetaan voidaanko sen avulla todella toteuttaa vaatimukset. 11:31

19 (ei-laajan kurssin kalvo: luento 2 sivu 17) Käyttötapaukset (use case) ja mallin kehittäminen Kun alustava malli on rakennettu, kokeile sitä jo ennen koodausta erilaisilla käyttötavoilla Esim. Kuinka ja mitä metodeja kutsuttaisiin jos käyttäjä siirtää rahaa tililtä toiselle? Miten metodit tilisiirrossa kutsuvat toisiaan? Millaisia parametreja pitäisi laittaa? Löytyykö luokista tarvittavaa dataa. Muokkaa ja tarkenna mallia käymällä läpi joukko erilaisia käyttötapauksia. Kun olet tyytyväinen alustavaan malliin voit aloittaa koodailun. Malli tulee varmasti muuttumaan vielä koodausvaiheessa 11:31

20 Pohdintaa ohjelman suunnittelu on eniten luovuutta ja kekseliäisyyttä vaativa osa ohjelmoinnissa ellei sitten sen suunnittelu, mitä ohjelman pitäisi tehdä... tarkkoja sääntöjä ei ehkä kannata edes etsiä? suunnittelu on osin taidetta (kuinka paljon?) onkohan ohjelmoinnissa tyylisuuntia kuten taidehistoriassa? (esim. olio-ohjelmointi?) useimmissa taidemuodoissa tyylisuunnista yksi kerrallaan on hallitseva (jonkin aikaa ja tietyllä alueella) ja seuraava tyylisuunta on melkein aina jossain asioissa parempi mutta toisissa huonompi joskus suunnittelun taustalla on (ollut?) pyrkimys löytää oikea tapa tehdä jokin tietty asia, The Right Thing esim. SICPin symbolinen derivoija taisi syntyä 60-luvulla näin suunnittelua oppii harjoittelemalla, mutta myös lukemalla muiden tekemiä ohjelmia

21 Sisältö 1 Serialisointi 2 Lisää ohjelmien suunnittelusta 3 Graasten käyttöliittymien ohjelmointia: PyQt

22 (ei-laajan kurssin kalvo: luento 6 sivu 6) PyQt PyQt ei ainoa mahdollisuus (PySide, Tkinter, wxpython,... Tkinter on vanha Pythonin mukana tuleva kirjasto PyQt Ei erillisiä asennuksia Joidenkin mielestä vanha mutta edelleen käytetty Asennettava erikseen Pohjalla Qt alustariippumaton rajapintatyökalu ja sidonnat Pythoniin Käytetään tällä kurssilla (toki muitakin saa käyttää mutta tukea ei välttämättä saa) PySide on tämän uudempi versio. Perusasiat pitkälti samoin kummassakin, erona lisenssi PyQt: GPL PySide: LGPL 18:47

23 (ei-laajan kurssin kalvo: luento 6 sivu 9) Yleiskatsaus Graafinen käyttöliittymä sisältää nappeja, valintaruutuja, valikoita, paneeleja, jne. Jotta voi rakentaa toimivan graafisen käyttöliittymän, tarvitsee tietää: kuinka graafisia komponentteja luodaan Kuinka ne saadaan näkymään ruudulla Kuinka ne saadaan ruudulla sinne, minne halutaan Kuinka ne saadaan tekemään halutuja asioita Graafisia komponentteja luodaan, kuten mitä tahansa Pythonin olioita 18:47

24 (ei-laajan kurssin kalvo: luento 6 sivu 10) import sys from PyQt4 import QtGui class Example(QtGui.QMainWindow): def init (self): Muistettava kutsua super(example, self). init () yliluokan init self.initui() Ikkunan asetukset Siisti lopetus, kun Mainloop loppuu def initui(self): self.setgeometry(300, 300, 650, 450) self.setwindowtitle('main window') self.show() Tuo ikkuna näkyville def main(): Aina täytyy olla yksi sovellusolio app = QtGui.QApplication(sys.argv) ex = Example() Mahdolliset sys.exit(app.exec_()) komentoriviargumentit if name == ' main ': main() Vasen yläkulma X ja y Komentoriviargumentteja varten Tuodaan graafiset komponentit Tehdään pääikkuna Aloitetaan sovellus ja käynnisteään tapahtumakuuntelija (mainloop) Leveys ja korkeus 18:47

25 (ei-laajan kurssin kalvo: luento 6 sivu 11) def initui(self): Lisää sisällön exit_action = QtGui.QAction(QtGui.QIcon('./exit.png'), '&Exit', self) exit_action.setshortcut('ctrl+q') exit_action.triggered.connect(qtgui.qapp.quit) menubar = self.menubar() file_menu = menubar.addmenu('&file') file_menu.addaction(exit_action) Aiheuttaa sovelluksen loppumisen self.toolbar = self.addtoolbar('exit') self.toolbar.addaction(exit_action) self.setgeometry(300, 300, 850, 650) self.setwindowtitle('main window') self.show() 'window title' työkalupalkille 18:47

26 (ei-laajan kurssin kalvo: luento 6 sivu 12) Ikkunan voi periä myös QWidget luokasta mutta silloin työkalu- ja valikkopalkit eivät ole lisättävissä. class Example(QtGui.QWidget): def init (self): super(example, self). init () self.initui() def initui(self): self.button = QtGui.QPushButton("Push", self) self.button.move(30, 50) self.button.clicked.connect(self.button_pressed) Mihin komponenttiin self.setgeometry(300, 300, 290, 150) self.setwindowtitle('event sender') self.show() Liittää nappulan painamisen tapahtumankäsittelijään def button_pressed(self): self.button.settext('pressed') Vaihtaa nappulan tekstin 18:47

27 (ei-laajan kurssin kalvo: luento 6 sivu 13) def initui(self): self.label = QtGui.QLabel("Say hello:", self) self.hello_edit = QtGui.QLineEdit(self) self.clear_button = QtGui.QPushButton("Clear", self) self.clear_button.clicked.connect(self.button_pressed) self.message = QtGui.QLabel('message label', self) self.hello_edit.textedited.connect(self.onedited) #Horizontal layout h_box1 = QtGui.QHBoxLayout() h_box1.addwidget(self.label) h_box1.addwidget(self.hello_edit) h_box1.addwidget(self.clear_button) h_box2 = QtGui.QHBoxLayout() h_box2.addwidget(self.message) #vertical layout v_box = QtGui.QVBoxLayout() v_box.addlayout(h_box1) v_box.addlayout(h_box2) self.setlayout(v_box) self.setgeometry(300, 300, 890, 650) self.setwindowtitle('layout example') self.show() def button_pressed(self): self.hello_edit.settext('') self.message.settext('') def onedited(self, text): self.message.settext(text) self.message.adjustsize() Jos tekstirivi muuttuu, mennään metodiin onedited Vaakatason layout komponentti Toiselle riville samanlainen Laitetaan ne päällekkäin pystysuunnan layout-komponenttiin Pystysuunnan komponentti määrää Ikkunan asettelun 18:47

28 (ei-laajan kurssin kalvo: luento 6 sivu 14) Useamman rivin tekstikenttä Luodaan ruudukko def initui(self): grid = QtGui.QGridLayout() rivi sarake grid.addwidget(qtgui.qlabel('one'), 0, 0) grid.addwidget(qtgui.qlabel('two'), 0, 1) grid.addwidget(qtgui.qlabel('three'), 0, 2) grid.addwidget(qtgui.qlabel('four'), 1, 0) grid.addwidget(qtgui.qlabel('five'), 1, 2) grid.addwidget(qtgui.qlabel('six'), 2, 0) grid.addwidget(qtgui.qlabel('seven'), 2, 1) grid.addwidget(qtgui.qtextedit(), 3, 0, 2, 3) self.setlayout(grid) Ikkunan asettelu ruudukkona self.resize(300, 200) self.move(300, 150) self.setwindowtitle('grid example') self.show() Lisätään ruudukkoon komponentteja Useamman ruudun kattava komponentti Monelle riville ja sakkeelle Alkuruutu: rivi, sarake 18:47

29 (ei-laajan kurssin kalvo: luento 6 sivu 15) Muutama muistettava Jos periytät ikkunasi QMainWindow-luokasta, täytyy siihen luoda CentralWidget, joka pitää sisällään kaikki ikkunan komponentit. Vaikka näin: self.main_widget = QtGui.QWidget(self) self.setcentralwidget(self.main_widget) okbutton = QtGui.QPushButton("OK", self.main_widget) Jos tarvii, niin komponentteja voi asetella myös pakotetusti annettuun kohtaan ikkunassa: lbl1 = QtGui.QLabel('Laput', self) lbl1.move(15, 10) lbl2 = QtGui.QLabel('pysyvät', self) lbl2.move(35, 40) Ikkunan kokoa muutettaessa nämä eivät siirry 18:47

30 (ei-laajan kurssin kalvo: luento 6 sivu 8) Mistä löytää tietoa Alkuun pääsee lukemalla seuraavan: Tai PyQt:n luokkakuvaukset 18:47

Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä

Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä Luento 13: Scheme-tulkki Pythonilla, datan serialisointi, keväästä Riku Saikkonen 11. 12. 2012 Sisältö 1 Scheme-tulkki Pythonilla 2 Datan serialisointi 3 Suunnitelmia

Lisätiedot

Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä

Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä Luento 6: Graasten käyttöliittymien ohjelmointia Riku Saikkonen (osa kalvoista on suoraan ei-laajan kurssin luennoista) 29. 2. 2012 Sisältö 1 GUI-ohjelmointia

Lisätiedot

Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä, kevät

Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä, kevät Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä, kevät Luento 2: Ohjelman suunnittelua, miten oliot toimivat Riku Saikkonen (osa kalvoista on suoraan ei-laajan kurssin luennoista) 21. 1. 2013 Sisältö 1 Suunnittelua:

Lisätiedot

Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä

Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä Luento 21: Verkko-ohjelmointia Riku Saikkonen (merkityt ei-laajan kurssin kalvot: Otto Seppälä) 31. 3. 2011 Sisältö 1 Socketit 2 Serialisointi 3 Java-sovelmat

Lisätiedot

Ohjelmoinnin perusteet Y Python

Ohjelmoinnin perusteet Y Python Ohjelmoinnin perusteet Y Python T-106.1208 12.4.2010 T-106.1208 Ohjelmoinnin perusteet Y 12.4.2010 1 / 34 Graafiset käyttöliittymät Tähän asti kirjoitetuissa ohjelmissa on ollut tekstipohjainen käyttöliittymä.

Lisätiedot

Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä

Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä Luento 13: Isomman ohjelman suunnittelusta, suunnittelumalleja Riku Saikkonen (merkityt ei-laajan kurssin kalvot: Otto Seppälä) 3. 2. 2011 Sisältö 1 Top-down-

Lisätiedot

Ohjelmoinnin perusteet Y Python

Ohjelmoinnin perusteet Y Python Ohjelmoinnin perusteet Y Python T-106.1208 15.3.2010 T-106.1208 Ohjelmoinnin perusteet Y 15.3.2010 1 / 56 Tiedostoista: tietojen tallentaminen ohjelman suorituskertojen välillä Monissa sovelluksissa ohjelman

Lisätiedot

Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä

Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä Luento 7: UML, suunnittelumalleja Riku Saikkonen (osa kalvoista on suoraan ei-laajan kurssin luennoista) 25. 2. 2012 Sisältö 1 Lisää ohjelmien suunnittelusta

Lisätiedot

Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä

Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä Keskeneräinen luento 3: Listat (mm. SICP 22.2.3) Riku Saikkonen 31. 10. 2011 Sisältö 1 Linkitetyt listat 2 Linkitetyt listat (SICP 2.1.1, 2.2.1) funktionaalinen

Lisätiedot

Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä

Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä Luento 11: Olioiden toteuttaminen Riku Saikkonen 28. 11. 2011 Sisältö 1 Miten oliot ja metodikutsut toimivat? 2 Oliot Minkä luokan metodia kutsutaan? Python-esimerkki

Lisätiedot

Ohjelmoinnin perusteet Y Python

Ohjelmoinnin perusteet Y Python Ohjelmoinnin perusteet Y Python T-106.1208 2.3.2009 T-106.1208 Ohjelmoinnin perusteet Y 2.3.2009 1 / 28 Puhelinluettelo, koodi def lue_puhelinnumerot(): print "Anna lisattavat nimet ja numerot." print

Lisätiedot

Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä

Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä Luento 4: Symbolit, derivojaesimerkki, kierroksen 1 ratkaisut (mm. SICP 2.32.3.2) Riku Saikkonen 1. 11. 2011 Sisältö 1 Symbolit ja sulkulausekkeet 2 Lisää Schemestä:

Lisätiedot

Tähtitieteen käytännön menetelmiä Kevät 2009 Luento 6: Python

Tähtitieteen käytännön menetelmiä Kevät 2009 Luento 6: Python Tähtitieteen käytännön menetelmiä Kevät 2009 Luento 6: Python 15. helmikuuta 2009 Merkkijonot Yleistä Käsittely Muotoiltu tulostus Tiedostot Käsittely Lukeminen Kirjoittaminen Modulit Käyttö Seuraava luento

Lisätiedot

Esimerkkiprojekti. Mallivastauksen löydät Wroxin www-sivuilta. Kenttä Tyyppi Max.pituus Rajoitukset/Kommentit

Esimerkkiprojekti. Mallivastauksen löydät Wroxin www-sivuilta. Kenttä Tyyppi Max.pituus Rajoitukset/Kommentit Liite E - Esimerkkiprojekti E Esimerkkiprojekti Olet lukenut koko kirjan. Olet sulattanut kaiken tekstin, Nyt on aika soveltaa oppimiasi uusia asioita pienen, mutta täydellisesti muotoiltuun, projektiin.

Lisätiedot

Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä

Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä Luento 4: Verkko-ohjelmointi, tapahtumapohjainen ohjelmointi, lisää ohjelmien suunnittelusta Riku Saikkonen (osa kalvoista on suoraan ei-laajan kurssin luennoista)

Lisätiedot

Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä

Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä Luento 8: Pienen ohjelmointikielen tulkki (ohjelmoitava laskin) (mm. SICP 4-4.1.5 osin) Riku Saikkonen 15. 11. 2012 Sisältö 1 Nelilaskintulkki, globaalit muuttujat

Lisätiedot

JWT 2016 luento 11. to 21.4.2016 klo 14-15. Aulikki Hyrskykari. PinniB 1097. Aulikki Hyrskykari

JWT 2016 luento 11. to 21.4.2016 klo 14-15. Aulikki Hyrskykari. PinniB 1097. Aulikki Hyrskykari JWT 2016 luento 11 to 21.4.2016 klo 14-15 Aulikki Hyrskykari PinniB 1097 1 Viime luennolla o AJAX ja JSON, harjoitustyön tehtävänanto, vierailuluento avoimesta datasta Tänään o APIt rajapinnoista yleisesti

Lisätiedot

Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä

Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä Luento 2: SICP kohdat 22.2.3 Riku Saikkonen 2. 11. 2010 Sisältö 1 Linkitetyt listat 2 Listaoperaatioita 3 Listarakenteet 4 Gambit-C:n Scheme-debuggeri Linkitetyt

Lisätiedot

Ohjelmoinnin perusteet Y Python

Ohjelmoinnin perusteet Y Python Ohjelmoinnin perusteet Y Python T-106.1208 2.3.2011 T-106.1208 Ohjelmoinnin perusteet Y 2.3.2011 1 / 39 Kertausta: tiedoston avaaminen Kun ohjelma haluaa lukea tai kirjoittaa tekstitiedostoon, on ohjelmalle

Lisätiedot

Ohjelmoinnin perusteet Y Python

Ohjelmoinnin perusteet Y Python Ohjelmoinnin perusteet Y Python T-106.1208 28.2.2011 T-106.1208 Ohjelmoinnin perusteet Y 28.2.2011 1 / 46 Ohjelmointiprojektin vaiheet 1. Määrittely 2. Ohjelman suunnittelu (ohjelman rakenne ja ohjelman

Lisätiedot

Ohjelmoinnin perusteet Y Python

Ohjelmoinnin perusteet Y Python Ohjelmoinnin perusteet Y Python T-106.1208 18.3.2009 T-106.1208 Ohjelmoinnin perusteet Y 18.3.2009 1 / 51 Olioista (kertausta) Olioiden avulla voidaan kuvata useammasta arvosta koostuvaa kokonaisuutta

Lisätiedot

Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä

Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä Luento 1: Rekursiivinen ajattelutapa, Scheme-kielen perusteita (mm. SICP 11.2.4) Riku Saikkonen 16. 10. 2012 Sisältö 1 Kurssijärjestelyitä 2 Perusteita Scheme-kielestä,

Lisätiedot

Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä

Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä Luento 5: Sijoituslause, SICP-oliot, tietorakenteen muuttaminen (mm. SICP 33.1.3, 3.33.3.2) Riku Saikkonen 6. 11. 2012 Sisältö 1 Muuttujan arvon muuttaminen:

Lisätiedot

Ohjelmoinnin peruskurssi Y1

Ohjelmoinnin peruskurssi Y1 Ohjelmoinnin peruskurssi Y1 CSE-A1111 26.10.2015 CSE-A1111 Ohjelmoinnin peruskurssi Y1 26.10.2015 1 / 28 Mahdollisuus antaa luentopalautetta Goblinissa vasemmassa reunassa olevassa valikossa on valinta

Lisätiedot

Ohjelmoinnin perusteet Y Python

Ohjelmoinnin perusteet Y Python Ohjelmoinnin perusteet Y Python T-106.1208 17.3.2010 T-106.1208 Ohjelmoinnin perusteet Y 17.3.2010 1 / 49 Olioista (kertausta) Olioiden avulla voidaan kuvata useammasta arvosta koostuvaa kokonaisuutta

Lisätiedot

Graafinen käyttöliittymä, osa 1

Graafinen käyttöliittymä, osa 1 Graafinen käyttöliittymä, osa 1 Idea, MVC-malli ja ensimmäinen ohjelma Graafinen käyttöliittymä Ensimmäisen kerran tavoitteena on oppia graafisen ohjelman perusidea sekä oppia laatimaan esimerkin mukaan

Lisätiedot

Action Request System

Action Request System Action Request System Manu Karjalainen Ohjelmistotuotantovälineet seminaari HELSINGIN YLIOPISTO Tietojenkäsittelytieteen laitos 25.10.2000 Action Request System (ARS) Manu Karjalainen Ohjelmistotuotantovälineet

Lisätiedot

Android ohjelmointi Tunti 2. Käyttöliittymät ja resurssit

Android ohjelmointi Tunti 2. Käyttöliittymät ja resurssit Android ohjelmointi Tunti 2 Käyttöliittymät ja resurssit Debug Log luokka mahdollistaa debug tulostamisen ADB:n kautta konsoliin (esim. DDMS:ään) esim. Log.println(Log.INFO, TAG, Tämä on println ); Voidaan

Lisätiedot

Ohjelmointikielet ja -paradigmat 5op. Markus Norrena

Ohjelmointikielet ja -paradigmat 5op. Markus Norrena Ohjelmointikielet ja -paradigmat 5op Markus Norrena Ko#tehtävä 4 Viimeistele "alkeellinen kuvagalleria". Käytännössä kaksi sivua Yksi jolla voi ladata kuvia palvelimelle (file upload) Toinen jolla ladattuja

Lisätiedot

19/20: Ikkuna olio-ohjelmoinnin maailmaan

19/20: Ikkuna olio-ohjelmoinnin maailmaan Ohjelmointi 1 / syksy 2007 19/20: Ikkuna olio-ohjelmoinnin maailmaan Paavo Nieminen nieminen@jyu.fi Tietotekniikan laitos Informaatioteknologian tiedekunta Jyväskylän yliopisto Ohjelmointi 1 / syksy 2007

Lisätiedot

Ohjelmoinnin perusteet Y Python

Ohjelmoinnin perusteet Y Python Ohjelmoinnin perusteet Y Python T-106.1208 16.3.2009 T-106.1208 Ohjelmoinnin perusteet Y 16.3.2009 1 / 40 Kertausta: tiedostosta lukeminen Aluksi käsiteltävä tiedosto pitää avata: tiedostomuuttuja = open("teksti.txt","r")

Lisätiedot

Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä

Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä Luento 1: Rekursiivinen ajattelutapa, Scheme-kielen perusteita (mm. SICP 11.2.4) Riku Saikkonen 10. 10. 2011 Sisältö 1 Kurssijärjestelyitä 2 Perusteita Scheme-kielestä,

Lisätiedot

Pythonin Kertaus. Cse-a1130. Tietotekniikka Sovelluksissa. Versio 0.01b

Pythonin Kertaus. Cse-a1130. Tietotekniikka Sovelluksissa. Versio 0.01b Pythonin Kertaus Cse-a1130 Tietotekniikka Sovelluksissa Versio 0.01b Listat 1/2 esimerkkejä listan peruskäytöstä. > lista=['kala','kukko','kissa','koira'] ['kala','kukko','kissa','koira'] >lista.append('kana')

Lisätiedot

Ohjelmoinnin peruskurssi Y1

Ohjelmoinnin peruskurssi Y1 Ohjelmoinnin peruskurssi Y1 CS-A1111 14.9.2016 CS-A1111 Ohjelmoinnin peruskurssi Y1 14.9.2016 1 / 19 Oppimistavoitteet: tämän luennon jälkeen osaat kirjoittaa Python-ohjelman, joka pyytää käyttäjältä lukuja,

Lisätiedot

Ohjelmoinnin perusteet Y Python

Ohjelmoinnin perusteet Y Python Ohjelmoinnin perusteet Y Python T-106.1208 9.2.2009 T-106.1208 Ohjelmoinnin perusteet Y 9.2.2009 1 / 35 Listat Esimerkki: halutaan kirjoittaa ohjelma, joka lukee käyttäjältä 30 lämpötilaa. Kun lämpötilat

Lisätiedot

C# Windows ohjelmointi perusopas

C# Windows ohjelmointi perusopas Paavo Räisänen C# Windows ohjelmointi perusopas www.ohjelmoimaan.net Tätä opasta saa vapaasti kopioida, tulostaa ja levittää ei kaupallisissa tarkoituksissa. Kuitenkaan omille nettisivuille opasta ei saa

Lisätiedot

Ohjelmoinnin perusteet Y Python

Ohjelmoinnin perusteet Y Python Ohjelmoinnin perusteet Y Python T-106.1208 4.3.2009 T-106.1208 Ohjelmoinnin perusteet Y 4.3.2009 1 / 35 Tiedostot Tiedostojen käsittelyä tarvitaan esimerkiksi seuraavissa tilanteissa: Ohjelman käsittelemiä

Lisätiedot

Luento 5. Timo Savola. 28. huhtikuuta 2006

Luento 5. Timo Savola. 28. huhtikuuta 2006 UNIX-käyttöjärjestelmä Luento 5 Timo Savola 28. huhtikuuta 2006 Osa I Shell-ohjelmointi Ehtolause Lausekkeet suoritetaan jos ehtolausekkeen paluuarvo on 0 if ehtolauseke then lauseke

Lisätiedot

Ohjelmoinnin perusteet Y Python

Ohjelmoinnin perusteet Y Python Ohjelmoinnin perusteet Y Python T-106.1208 1.4.2009 T-106.1208 Ohjelmoinnin perusteet Y 1.4.2009 1 / 56 Tentti Ensimmäinen tenttimahdollisuus on pe 8.5. klo 13:00 17:00 päärakennuksessa. Tämän jälkeen

Lisätiedot

Ohjelmoinnin perusteet Y Python

Ohjelmoinnin perusteet Y Python Ohjelmoinnin perusteet Y Python T-106.1208 7.2.2011 T-106.1208 Ohjelmoinnin perusteet Y 7.2.2011 1 / 39 Kännykkäpalautetteen antajia kaivataan edelleen! Ilmoittaudu mukaan lähettämällä ilmainen tekstiviesti

Lisätiedot

Ohjelmoinnin peruskurssi Y1

Ohjelmoinnin peruskurssi Y1 Ohjelmoinnin peruskurssi Y1 CSE-A1111 30.9.2015 CSE-A1111 Ohjelmoinnin peruskurssi Y1 30.9.2015 1 / 27 Mahdollisuus antaa luentopalautetta Goblinissa vasemmassa reunassa olevassa valikossa on valinta Luentopalaute.

Lisätiedot

Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä

Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä Luento 3: Funktionaalinen listankäsittely ja listankäsittelyoperaatiot (mm. SICP 22.2.3) Riku Saikkonen 31. 10. 2011 Sisältö 1 Linkitetyt listat 2 Listarakenteet

Lisätiedot

Graafisen käyttöliittymän ohjelmointi

Graafisen käyttöliittymän ohjelmointi TIE-11300 Tietotekniikan vaihtuva-alainen kurssi Graafisen käyttöliittymän ohjelmointi Luento 2 Tapahtumapohjainen ohjelmointi Juha-Matti Vanhatupa Sisältö Tapahtumapohjainen ohjelmointi Tapahtumakuuntelijoiden

Lisätiedot

582203 Tietokantasovellus (4 op) - Web-sovellukset ja niiden toteutus

582203 Tietokantasovellus (4 op) - Web-sovellukset ja niiden toteutus 582203 Tietokantasovellus (4 op) - Web-sovellukset ja niiden toteutus Sisältö Mikä on web-sovellus? Selaimen rooli web-sovelluksessa Palvelimen rooli web-sovelluksessa Aineistopyynnöt Tiedon välittäminen

Lisätiedot

ASENNUS- JA KÄYTTÖOHJE

ASENNUS- JA KÄYTTÖOHJE ASENNUS- JA KÄYTTÖOHJE YKSIKKÖHINTA SOPIMUKSEN TOTEUTUNEET MÄÄRÄT-SOVELLUS CMPRO5 VERSIO 2.8 PÄIVITETTY HEINÄKUU 2010 COPYRIGHT 2010 ARTEMIS FINLAND OY. ALL RIGHTS RESERVED. KÄYTTÖOHJE SIVU 2 (12) SISÄLLYSLUETTELO

Lisätiedot

DXL Library ja DXL-kielen olemus. Pekka Mäkinen Pekka.Makinen@softqa.fi SoftQA Oy http/www.softqa.fi/

DXL Library ja DXL-kielen olemus. Pekka Mäkinen Pekka.Makinen@softqa.fi SoftQA Oy http/www.softqa.fi/ DXL Library ja DXL-kielen olemus Pekka Mäkinen Pekka.Makinen@softqa.fi SoftQA Oy http/www.softqa.fi/ DOORS extension Language DXL on DOORSin laajennuskieli, jolla voidaan kehittää lisätoiminnallisuutta.

Lisätiedot

Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä

Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä Luento 10: Paikalliset muuttujat, kirjan tulkki kokonaisuutena (mm. SICP 3.2, 4.1.24.1.6) Riku Saikkonen 22. 11. 2012 Sisältö 1 Ympäristöt: miten paikalliset

Lisätiedot

Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä

Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä Luento 2: Funktioiden käyttöä, lisää Schemestä (mm. SICP 1.31.3.4) Riku Saikkonen 17. 10. 2011 Sisältö 1 Scheme-ohjelmointikäytäntöjä 2 Funktiot argumentteina

Lisätiedot

Pythonin alkeet Syksy 2010 Pythonin perusteet: Ohjelmointi, skriptaus ja Python

Pythonin alkeet Syksy 2010 Pythonin perusteet: Ohjelmointi, skriptaus ja Python Pythonin alkeet Syksy 2010 Pythonin perusteet: Ohjelmointi, skriptaus ja Python 8. marraskuuta 2010 Ohjelmointi Perusteet Peruskäsitteitä Olio-ohjelmointi Pythonin alkeet Esittely Esimerkkejä Muuttujat

Lisätiedot

815338A Ohjelmointikielten periaatteet 2014-2015

815338A Ohjelmointikielten periaatteet 2014-2015 815338A Ohjelmointikielten periaatteet 2014-2015 X Skriptiohjelmointi Sisältö 1. Johdanto 2. Skriptikielten yleispiirteitä 3. Python 815338A Ohjelmointikielten periaatteet, Skriptiohjelmointi 2 X.1 Johdanto

Lisätiedot

Tähtitieteen käytännön menetelmiä Kevät 2009 Luento 4: Ohjelmointi, skriptaus ja Python

Tähtitieteen käytännön menetelmiä Kevät 2009 Luento 4: Ohjelmointi, skriptaus ja Python Tähtitieteen käytännön menetelmiä Kevät 2009 Luento 4: Ohjelmointi, skriptaus ja Python 31. tammikuuta 2009 Ohjelmointi Perusteet Pythonin alkeet Esittely Esimerkkejä Muuttujat Peruskäsitteitä Käsittely

Lisätiedot

Kieliversiointityökalu Java-ohjelmistoon. Ohje

Kieliversiointityökalu Java-ohjelmistoon. Ohje Kieliversiointityökalu Java-ohjelmistoon Ohje 2/6 SISÄLLYSLUETTELO 1 YLEISTÄ OHJELMASTA... 3 2 PÄÄ-IKKUNA...4 3 YLÄVALIKKO... 4 3.1 TIEDOSTO... 4 3.2 TOIMINTO... 4 3.3 ASETUKSET... 5 3.4 OHJE... 5 4 VÄLILEHDET...5

Lisätiedot

SQL Buddy JAMK Labranet Wiki

SQL Buddy JAMK Labranet Wiki Page 1 of 9 SQL Buddy JAMK Labranet Wiki Sisällysluettelo Yleistä SQL Buddy:sta kotisivu :http://sqlbuddy.com/ SQL Buddy on kevyt hallintatyökalu MySQL-tietokannalle. Järjestelmävaatimukset Serverin vaatimukset

Lisätiedot

Ohjelmoinnin perusteet Y Python

Ohjelmoinnin perusteet Y Python Ohjelmoinnin perusteet Y Python T-106.1208 21.3.2011 T-106.1208 Ohjelmoinnin perusteet Y 21.3.2011 1 / 42 Listan alkiona viiteitä olioihin Halutaan tehdä ohjelma ohjelmointikurssien opiskelijoiden käsittelyyn.

Lisätiedot

Ohjelmistojen mallintaminen viikon 4 laskareiden mallivastauksia

Ohjelmistojen mallintaminen viikon 4 laskareiden mallivastauksia Ohjelmistojen mallintaminen viikon 4 laskareiden mallivastauksia Tehtävä 1 Tehtävässä 1 mallinnettiin Monopolipeliä. Alla olevassa esimerkissä peliin liittyy aina 2 noppaa, peliä pelataan pelilaudalla,

Lisätiedot

Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä

Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä Luento 8: Tulkki: proseduurit, abstrakti syntaksi, quote ja cond (mm. SICP 44.1.5 osin) Riku Saikkonen 15. 11. 2011 Sisältö 1 Argumentittomat proseduurit ja käyttöliittymä

Lisätiedot

Tämän lisäksi listataan ranskalaisin viivoin järjestelmän tarjoama toiminnallisuus:

Tämän lisäksi listataan ranskalaisin viivoin järjestelmän tarjoama toiminnallisuus: Dokumentaatio, osa 1 Tehtävämäärittely Kirjoitetaan lyhyt kuvaus toteutettavasta ohjelmasta. Kuvaus tarkentuu myöhemmin, aluksi dokumentoidaan vain ideat, joiden pohjalta työtä lähdetään tekemään. Kuvaus

Lisätiedot

ASENNUS JA KÄYTTÖOHJE

ASENNUS JA KÄYTTÖOHJE ASENNUS JA KÄYTTÖOHJE YKSIKKÖHINTALUETTELON HINNOITTELU SOVELLUS CMPRO5 VERSIO 2.8 PÄIVITETTY HEINÄKUU 2010 COPYRIGHT 2010 ARTEMIS FINLAND OY. ALL RIGHTS RESERVED. YH-LUETTELON HINNOITTELU SISÄLLYSLUETTELO

Lisätiedot

CODEONLINE. Monni Oo- ja Java-harjoituksia. Version 1.0

CODEONLINE. Monni Oo- ja Java-harjoituksia. Version 1.0 CODEONLINE Monni Oo- ja Java-harjoituksia Version 1.0 Revision History Date Version Description Author 25.10.2000 1.0 Initial version Juha Johansson Inspection History Date Version Inspectors Approved

Lisätiedot

HOJ J2EE & EJB & SOAP &...

HOJ J2EE & EJB & SOAP &... HOJ J2EE & EJB & SOAP &... Ville Leppänen HOJ, c Ville Leppänen, IT, Turun yliopisto, 2012 p.1/18 Missä mennään... 1. Johdanto (1h) 2. Säikeet (2h) 3. Samanaikaisuudesta (2h) 4. Hajautetuista sovelluksista

Lisätiedot

Ohjelmoinnin peruskurssi Y1

Ohjelmoinnin peruskurssi Y1 Ohjelmoinnin peruskurssi Y1 CSE-A1111 16.9.2015 CSE-A1111 Ohjelmoinnin peruskurssi Y1 16.9.2015 1 / 26 Mahdollisuus antaa luentopalautetta Goblinissa vasemmassa reunassa olevassa valikossa on valinta Luentopalaute.

Lisätiedot

Sokkelon sisältö säilötään linkitetyille listalle ja tekstitiedostoon. Työ tehdään itsenäisesti yhden hengen ryhmissä. Ideoita voi vaihtaa koodia ei.

Sokkelon sisältö säilötään linkitetyille listalle ja tekstitiedostoon. Työ tehdään itsenäisesti yhden hengen ryhmissä. Ideoita voi vaihtaa koodia ei. Harjoitustyö 1 Harjoitustyö Tehtävä: ohjelmoi olioperustainen sokkeloseikkailu peli Javakielellä. Sokkelon sisältö säilötään linkitetyille listalle ja tekstitiedostoon. Työ tehdään itsenäisesti yhden hengen

Lisätiedot

Test-Driven Development

Test-Driven Development Test-Driven Development Syksy 2006 Jyväskylän yliopisto Test-Driven Development Testilähtöinen ohjelmistojen kehitystapa. Tehdään ensin testi, sitten vasta koodi. Tarkoituksena ei ole keksiä kaikkia mahdollisia

Lisätiedot

Ohjelmoinnin peruskurssi Y1

Ohjelmoinnin peruskurssi Y1 Ohjelmoinnin peruskurssi Y1 CSE-A1111 9.9.2015 CSE-A1111 Ohjelmoinnin peruskurssi Y1 9.9.2015 1 / 26 Mahdollisuus antaa luentopalautetta Goblinissa vasemmassa reunassa olevassa valikossa on valinta Luentopalaute.

Lisätiedot

Sonera Viestintäpalvelu VIP VIP Laajennettu raportointi Ohje

Sonera Viestintäpalvelu VIP VIP Laajennettu raportointi Ohje Sonera Viestintäpalvelu VIP VIP Laajennettu raportointi Ohje Sisällysluettelo VIP Laajennettu raportointi... 3 Luo raportti Laajennetun raportoinnin työkaluilla... 4 Avaa Laajennettu raportointi... 4 Valitse

Lisätiedot

Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä

Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä Luento 3: SICP kohdat 2.22.3, 33.1 ja 3.33.3.2 Riku Saikkonen 8. 11. 2010 Sisältö 1 Lisää listoista 2 Symbolit ja sulkulausekkeet 3 Derivoijaesimerkki 4 Muuttujan

Lisätiedot

Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä

Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä Luento 11: Rinnakkaisuus Riku Saikkonen (osa kalvoista on suoraan ei-laajan kurssin luennoista) 25. 4. 2012 Sisältö 1 Rinnakkaisuusmalleja: säie ja prosessi 2

Lisätiedot

tään painetussa ja käsin kirjoitetussa materiaalissa usein pienillä kreikkalaisilla

tään painetussa ja käsin kirjoitetussa materiaalissa usein pienillä kreikkalaisilla 2.5. YDIN-HASKELL 19 tään painetussa ja käsin kirjoitetussa materiaalissa usein pienillä kreikkalaisilla kirjaimilla. Jos Γ ja ovat tyyppilausekkeita, niin Γ on tyyppilauseke. Nuoli kirjoitetaan koneella

Lisätiedot

Ohje 1 (12) Maarit Hynninen-Ojala MOODLE PIKAOHJE. Kirjautuminen Moodleen ja työtilan valitseminen

Ohje 1 (12) Maarit Hynninen-Ojala MOODLE PIKAOHJE. Kirjautuminen Moodleen ja työtilan valitseminen Ohje 1 (12) Maarit Hynninen-Ojala MOODLE PIKAOHJE Kirjautuminen Moodleen ja työtilan valitseminen 1. Verkko-osoite: http://moodle.metropolia.fi 2. Kirjautuminen: omat verkkotunnukset 3. Oma Moodlessa näkyvät

Lisätiedot

Johdatus Ohjelmointiin

Johdatus Ohjelmointiin Johdatus Ohjelmointiin Syksy 2006 Viikko 2 13.9. - 14.9. Tällä viikolla käsiteltävät asiat Peruskäsitteitä Kiintoarvot Tiedon tulostus Yksinkertaiset laskutoimitukset Muuttujat Tiedon syöttäminen Hyvin

Lisätiedot

6 XML-työkalut 1. 6 XML-työkalut

6 XML-työkalut 1. 6 XML-työkalut 6 XML-työkalut 1 6 XML-työkalut XML:n periaatteiden tutustumisen jälkeen on helpompi tutustua XML-dokumenttien käsittelyyn ja katseluun suunniteltuja työkaiuja. XML:n yleistymisen pahin pullonkaula on

Lisätiedot

17/20: Keittokirja IV

17/20: Keittokirja IV Ohjelmointi 1 / syksy 2007 17/20: Keittokirja IV Paavo Nieminen nieminen@jyu.fi Tietotekniikan laitos Informaatioteknologian tiedekunta Jyväskylän yliopisto Ohjelmointi 1 / syksy 2007 p.1/10 Tavoitteita

Lisätiedot

Kirjoita oma versio funktioista strcpy ja strcat, jotka saavat parametrinaan kaksi merkkiosoitinta.

Kirjoita oma versio funktioista strcpy ja strcat, jotka saavat parametrinaan kaksi merkkiosoitinta. Tehtävä 63. Kirjoita oma versio funktiosta strcmp(),joka saa parametrinaan kaksi merkkiosoitinta. Tee ohjelma, jossa luetaan kaksi merkkijonoa, joita sitten verrataan ko. funktiolla. Tehtävä 64. Kirjoita

Lisätiedot

AJAX-konsepti AJAX. Asynkronisuus. Nykyisten web-ohjelmien ongelmia. Asynchronous JavaScript And XML

AJAX-konsepti AJAX. Asynkronisuus. Nykyisten web-ohjelmien ongelmia. Asynchronous JavaScript And XML AJAX-konsepti AJAX Asynchronous JavaScript And XML Viimeisin muoti-ilmiö web-ohjelmoinissa, termi Ajax tuli käyttöön vuoden 2005 aikana Joukko teknologioita, joiden avulla voidaan toteuttaa uudenlaisen

Lisätiedot

Eclipse & WindowBuilder

Eclipse & WindowBuilder Eclipse & WindowBuilder Yleistä asiaa WindowBuilder on Eclipsessä oleva työkalu, jolla voi graafisesti tehdä käyttöliittymiä. Käyttö perustuu siihen, ettei varsinaista ohjelmakoodia tarvitse itse tehdä,

Lisätiedot

Ohjelmointitaito (ict1td002, 12 op) Kevät 2008. 1. Java-ohjelmoinnin alkeita. Tietokoneohjelma. Raine Kauppinen raine.kauppinen@haaga-helia.

Ohjelmointitaito (ict1td002, 12 op) Kevät 2008. 1. Java-ohjelmoinnin alkeita. Tietokoneohjelma. Raine Kauppinen raine.kauppinen@haaga-helia. Ohjelmointitaito (ict1td002, 12 op) Kevät 2008 Raine Kauppinen raine.kauppinen@haaga-helia.fi 1. Java-ohjelmoinnin alkeita Tietokoneohjelma Java-kieli ja Eclipse-ympäristö Java-ohjelma ja ohjelmaluokka

Lisätiedot

Maastotietokannan torrent-jakelun shapefile-tiedostojen purkaminen zip-arkistoista Windows-komentojonoilla

Maastotietokannan torrent-jakelun shapefile-tiedostojen purkaminen zip-arkistoista Windows-komentojonoilla Maastotietokannan torrent-jakelun shapefile-tiedostojen purkaminen zip-arkistoista Windows-komentojonoilla Viimeksi muokattu 5. toukokuuta 2012 Maastotietokannan torrent-jakeluun sisältyy yli 5000 zip-arkistoa,

Lisätiedot

Ohjelmoinnin peruskurssi Y1

Ohjelmoinnin peruskurssi Y1 Ohjelmoinnin peruskurssi Y1 CSE-A1111 28.10.2015 CSE-A1111 Ohjelmoinnin peruskurssi Y1 28.10.2015 1 / 25 Mahdollisuus antaa luentopalautetta Goblinissa vasemmassa reunassa olevassa valikossa on valinta

Lisätiedot

Test-Driven Development

Test-Driven Development Test-Driven Development Ohjelmistotuotanto syksy 2006 Jyväskylän yliopisto Test-Driven Development Testilähtöinen ohjelmistojen kehitystapa. Tehdään ensin testi, sitten vasta koodi. Tarkoituksena ei ole

Lisätiedot

Hieman linkkejä: http://cs.stadia.fi/~kuivanen/linux/kom.php, lyhyt ohje komentoriviohjelmointiin.

Hieman linkkejä: http://cs.stadia.fi/~kuivanen/linux/kom.php, lyhyt ohje komentoriviohjelmointiin. Linux-harjoitus 9 Linuxin mukana tulevat komentotulkit (mm. bash, tcsh, ksh, jne ) sisältävät ohjelmointikielen, joka on varsin tehokas ja ilmaisuvoimainen. Tähän yhdistettynä unix-maailmasta tutut tehokkaat

Lisätiedot

Olio-ohjelmointi Javalla

Olio-ohjelmointi Javalla 1 Olio-ohjelmointi Javalla Olio-ohjelmointi Luokka Attribuutit Konstruktori Olion luominen Metodit Olion kopiointi Staattinen attribuutti ja metodi Yksinkertainen ohjelmaluokka Ohjelmaluokka 1 Olio-ohjelmointi

Lisätiedot

Interaktiivisten järjestelmien arkkitehtuuriratkaisu, jolla käyttöliittymä erotetaan sovelluslogiikasta.

Interaktiivisten järjestelmien arkkitehtuuriratkaisu, jolla käyttöliittymä erotetaan sovelluslogiikasta. Malli-näkym kymä-ohjain arkkitehtuurit (Model-View View-Controller, MVC) Interaktiivisten järjestelmien arkkitehtuuriratkaisu, jolla käyttöliittymä erotetaan sovelluslogiikasta. Lähtökohdat: Sovelluksen

Lisätiedot

Harjoitus 3: Flash-komponenttiarkkitehtuuri (18.3.2016)

Harjoitus 3: Flash-komponenttiarkkitehtuuri (18.3.2016) Harjoitus 3: Flash-komponenttiarkkitehtuuri (18.3.2016) Tietokoneavusteinen opetus -kurssilla opetetaan Adobe Flash CS6:n käyttämistä neljänä kertana: 11.3.2016, 15.3.2016, 18.3.2016 ja 1.4.2016. Harjoituskerroilla

Lisätiedot

HSMT J2EE & EJB & SOAP &...

HSMT J2EE & EJB & SOAP &... HSMT J2EE & EJB & SOAP &... Ville Leppänen HSMT, c Ville Leppänen, IT, Turun yliopisto, 2011 p.1/15 Missä mennään... 1. Johdanto (1h) 2. Säikeet (2h) 3. Samanaikaisuudesta (2h) 4. Hajautetuista sovelluksista

Lisätiedot

Ohjelmoinnin perusteet Y Python

Ohjelmoinnin perusteet Y Python Ohjelmoinnin perusteet Y Python T-106.1208 21.1.2009 T-106.1208 Ohjelmoinnin perusteet Y 21.1.2009 1 / 32 Tyypeistä Monissa muissa ohjelmointikielissä (esim. Java ja C) muuttujat on määriteltävä ennen

Lisätiedot

Arkkitehtuurikuvaus. Ratkaisu ohjelmistotuotelinjan monikielisyyden hallintaan Innofactor Oy. Ryhmä 14

Arkkitehtuurikuvaus. Ratkaisu ohjelmistotuotelinjan monikielisyyden hallintaan Innofactor Oy. Ryhmä 14 Arkkitehtuurikuvaus Ratkaisu ohjelmistotuotelinjan monikielisyyden hallintaan Innofactor Oy Ryhmä 14 Muutoshistoria Versio Pvm Päivittäjä Muutos 0.4 1.11.2007 Matti Eerola 0.3 18.10.2007 Matti Eerola 0.2

Lisätiedot

BlueJ ohjelman pitäisi löytyä Development valikon alta mikroluokkien koneista. Muissa koneissa BlueJ voi löytyä esim. omana ikonina työpöydältä

BlueJ ohjelman pitäisi löytyä Development valikon alta mikroluokkien koneista. Muissa koneissa BlueJ voi löytyä esim. omana ikonina työpöydältä Pekka Ryhänen & Erkki Pesonen 2002 BlueJ:n käyttö Nämä ohjeet on tarkoitettu tkt-laitoksen mikroluokan koneilla tapahtuvaa käyttöä varten. Samat asiat pätevät myös muissa luokissa ja kotikäytössä, joskin

Lisätiedot

Ohjelmointi 2 / 2010 Välikoe / 26.3

Ohjelmointi 2 / 2010 Välikoe / 26.3 Ohjelmointi 2 / 2010 Välikoe / 26.3 Välikoe / 26.3 Vastaa neljään (4) tehtävään ja halutessa bonustehtäviin B1 ja/tai B2, (tuovat lisäpisteitä). Bonustehtävät saa tehdä vaikkei olisi tehnyt siihen tehtävään

Lisätiedot

Ohjelmoinnin jatkokurssi, kurssikoe 28.4.2014

Ohjelmoinnin jatkokurssi, kurssikoe 28.4.2014 Ohjelmoinnin jatkokurssi, kurssikoe 28.4.2014 Kirjoita jokaiseen palauttamaasi konseptiin kurssin nimi, kokeen päivämäärä, oma nimi ja opiskelijanumero. Vastaa kaikkiin tehtäviin omille konsepteilleen.

Lisätiedot

Tentissä ratkaistaan neljä ohjelmointitehtävää Javalla. Tehdään sähköisesti mikroluokan Windows-koneilla.

Tentissä ratkaistaan neljä ohjelmointitehtävää Javalla. Tehdään sähköisesti mikroluokan Windows-koneilla. Tentti Tentti Tentissä ratkaistaan neljä ohjelmointitehtävää Javalla. Tehdään sähköisesti mikroluokan Windows-koneilla. Omia koneita ei saa käyttää. Sähköisessä tentissä on paperitentin tapaan osaamisen

Lisätiedot

Ohjelmoinnin perusteet Y Python

Ohjelmoinnin perusteet Y Python Ohjelmoinnin perusteet Y Python T-106.1208 19.1.2011 T-106.1208 Ohjelmoinnin perusteet Y 19.1.2011 1 / 39 Haluatko antaa palautetta luennoista? Ilmoittaudu mukaan lähettämällä ilmainen tekstiviesti Vast

Lisätiedot

TIE-20200 Ohjelmistojen suunnittelu. Luento 2: protot sun muut

TIE-20200 Ohjelmistojen suunnittelu. Luento 2: protot sun muut TIE-20200 Ohjelmistojen suunnittelu Luento 2: protot sun muut 1 Tämän päivän ohjelmaa Ryhmääntymistä, viimeksi unohtui Työohje julkaistu! Elinaikajuttujen loppurutistusta, viipaloitumisasiaa Prototyypeistä

Lisätiedot

Ohjelmoinnin perusteet Y Python

Ohjelmoinnin perusteet Y Python Ohjelmoinnin perusteet Y Python T-106.1208 25.2.2009 T-106.1208 Ohjelmoinnin perusteet Y 25.2.2009 1 / 34 Syötteessä useita lukuja samalla rivillä Seuraavassa esimerkissä käyttäjä antaa useita lukuja samalla

Lisätiedot

Järjestelmäarkkitehtuuri (TK081702) Avoimet web-rajapinnat

Järjestelmäarkkitehtuuri (TK081702) Avoimet web-rajapinnat Järjestelmäarkkitehtuuri (TK081702) SOA yleistyvät verkkopalveluissa Youtube Google... Avaavat pääsyn verkkopalvelun sisältöön. Rajapintojen tarjoamia tietolähteitä yhdistelemällä luodaan uusia palveluja,

Lisätiedot

Luento 3. T-106.1240 Ohjelmoinnin jatkokurssi T1 & T-106.1243 Ohjelmoinnin jatkokurssi L1. Luennoitsija: Otto Seppälä

Luento 3. T-106.1240 Ohjelmoinnin jatkokurssi T1 & T-106.1243 Ohjelmoinnin jatkokurssi L1. Luennoitsija: Otto Seppälä Luento 3 T-106.1240 Ohjelmoinnin jatkokurssi T1 & T-106.1243 Ohjelmoinnin jatkokurssi L1 Luennoitsija: Otto Seppälä Kurssin WWW: http://www.cs.hut.fi/opinnot/t-106.1240/s2007 Kertausta Suorittaminen Kurssilla

Lisätiedot

HELIA 1 (11) Outi Virkki Tiedonhallinta 4.11.2000

HELIA 1 (11) Outi Virkki Tiedonhallinta 4.11.2000 HELIA 1 (11) Access 1 ACCESS...2 Yleistä...2 Access-tietokanta...3 Perusobjektit...3 Taulu...5 Kysely...7 Lomake...9 Raportti...10 Makro...11 Moduli...11 HELIA 2 (11) ACCESS Yleistä Relaatiotietokantatyyppinen

Lisätiedot

4. Lausekielinen ohjelmointi 4.1

4. Lausekielinen ohjelmointi 4.1 4. Lausekielinen ohjelmointi 4.1 Sisällys Konekieli, symbolinen konekieli ja lausekieli. Lausekielestä konekieleksi: - Lähdekoodi, tekstitiedosto ja tekstieditorit. - Kääntäminen ja tulkinta. - Kääntäminen,

Lisätiedot

http://www.microsoft.com/expression/

http://www.microsoft.com/expression/ Verkkojulkaisuharjoitus1 TAVOITE Harjoituksen tarkoituksena on opiskella käyttämään verkkojulkaisueditoria (Microsoft Expression Web) ja käynnistämään verkkosivu internetissä. VERKKOSIVUEDITORIN KÄYTTÖOHJEITA

Lisätiedot

Matriisit ovat matlabin perustietotyyppejä. Yksinkertaisimmillaan voimme esitellä ja tallentaa 1x1 vektorin seuraavasti: >> a = 9.81 a = 9.

Matriisit ovat matlabin perustietotyyppejä. Yksinkertaisimmillaan voimme esitellä ja tallentaa 1x1 vektorin seuraavasti: >> a = 9.81 a = 9. Python linkit: Python tutoriaali: http://docs.python.org/2/tutorial/ Numpy&Scipy ohjeet: http://docs.scipy.org/doc/ Matlabin alkeet (Pääasiassa Deni Seitzin tekstiä) Matriisit ovat matlabin perustietotyyppejä.

Lisätiedot

Opintojakso TT00AA11 Ohjelmoinnin jatko (Java): 3 op

Opintojakso TT00AA11 Ohjelmoinnin jatko (Java): 3 op Opintojakso TT00AA11 Ohjelmoinnin jatko (Java): 3 op Opintojakso TT00AA11 Ohjelmoinnin jatko (Java) Tavoite Opiskelija ymmärtää olio-ohjelmoinnin problematiikan. Opiskelija osaa määritellä ja käyttää itse

Lisätiedot