Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä"

Transkriptio

1 Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä Luento 13: Isomman ohjelman suunnittelusta, suunnittelumalleja Riku Saikkonen (merkityt ei-laajan kurssin kalvot: Otto Seppälä)

2 Sisältö 1 Top-down- ja bottom-up-menetelmät 2 Suunnittelusta 3 Defensive programming 4 Muutama suunnittelumalli

3 Top-Down Top-down toteutuksessa ja suunnittelussa aloitetaan koko järjestelmän suunnittelusta Tämä määrittely on hyvin suurpiirteinen Määrittely jakaa järjestelmän alijärjestelmiin ja kertoo järjestelmän tasolla kuinka se käyttää alijärjestelmiä joiden kuvitellaan olevan olemassa Yllämainittu toistetaan alijärjestelmän tasolla Alijärjestelmä kuvataan käyttäen apuna pienempiä osasia Lopulta päästään alimmalle tasolle Yksittäiset luokat, metodit Todennäköisesti suunnitelmaa pitää tarkentaa useaan kertaan ennenkuin se on toteutettavissa 00:31

4 Top-Down Suunnitellessa määritellään järjestelmien ulkoiset rajapinnat ennen niiden toteutusta Toteutettaessa koodi rakennetaan käyttämään osia joita ei vielä ole olemassa Voidaan kirjoittaa tynkiä jotta päästään testaamaan...ja kääntämään Kirjoita ensimmäinen versio pseudokoodilla Älä kiinnitä alussa lainkaan huomiota syntaksiin tms. Kun runko on kasassa on suunnittelua helppo tarkentaa 00:31

5 Top-down-menetelmän ongelmia top-down-menetelmällä voi päätyä suunnittelemaan pitkäänkin ennen kuin kokeilee suunnitelman toimivuutta käytännössä usein vasta ohjelmoidessa huomaa, ettei suunniteltu rajapinta toimikaan hyvin jos suuri osa muusta ohjelmasta on jo valmiiksi suunniteltu, rajapintojen muuttaminen voi olla työlästä suunnitelmasta saattaa unohtua ominaisuus, jota on hankala lisätä siihen jälkeenpäin tai siihen voi tulla turhaa monimutkaisuutta esim. suunnitellaan (ehkä tehdäänkin) monipuolinen apukirjasto, josta loppujen lopuksi tarvitaankin vain yksinkertaista erikoistapausta

6 Bottom-up Bottom-up strategia taas lähtee liikkeelle yksittäisistä osasista ja yhdistää niitä kierros kerrallaan suuremmiksi kokonaisuuksiksi Ohjelmointi ja testaus voidaan aloittaa heti Osasten yhdistely myöhemmin voi olla hankalaa koska ne on suunniteltu itsenäisesti Bottom-up tukee koodin uudelleenkäyttöä Vanhat osat saadaan sellaisenaan käyttöön Top-down suunnittelussa syntyvät rajapinnat eivät välttämättä sovi sellaisenaan vanhalle koodille 00:31

7 Bottom-up-menetelmän ongelmia bottom-up-menetelmässä ohjelmoidaan yksittäisiä palasia miettimättä kovin paljon sitä, miten ne sopivat yhteen rajapinnat voivat olla sekavia moduulijako voi olla huono: eri moduulit eivät ole itsenäisiä tai riippuvat toisistaan syklisesti yleinen tapa, jonka ongelmat muistuttavat bottom-upia: tehdään aluksi nopeasti pieni prototyyppi ai niin, siihen pitää vielä lisätä... ja lopulta suunnittelematta tehty prototyyppi jääkin käyttöön, koska se tekee jo niin paljon, ettei sitä ehditä toteuttaa uudelleen oikein

8 Top-Down + Bottom-Up Design Top-Down, Implement Bottom-Up Paras lopputulos saadaan yhdistämällä Top-down suunnittelulla vältetään moduulien yhteensopivuusongelmia ja saadaan kokonaiskuva projektista Yhdistettynä Bottom-up suunnitteluun koodin uudelleenkäyttö helpottuu Bottom-up toteutuksella päästään (yksikkö)testaamaan koodin osaset heti niiden valmistuessa 00:31

9 Entä käytännössä? sopiva yhdistelmä top-down- ja bottom-up-menetelmiä riippuu tilanteesta ja ohjelmoijista jotkut ohjelmat vaativat enemmän suunnittelua kuin toiset esim. ohjelma tekee monimutkaisia asioita tai on iso tai sen toimivuus tai turvallisuus on tavallista tärkeämpää jotkut vähemmän ohjelman rakenne voi olla etukäteen pitkälle tiedossa (esim. edellisestä versiosta tai muista samanlaisista ohjelmista) tai se on yksinkertainen (onkohan tosiaan?) joskus tätä ei tiedä etukäteen esim. tekee jotain niin uutta, ettei etukäteen tiedä, mitä ohjelman pitäisi tehdä tai miten se kannattaa tehdä usein (melkein aina?) ohjelman tavoitteet muuttuvat sitä tehdessä

10 Sisältö 1 Top-down- ja bottom-up-menetelmät 2 Suunnittelusta 3 Defensive programming 4 Muutama suunnittelumalli

11 Design Suunnittelussa ohjelma kannattaa jakaa jonkinlaisiin alijärjestelmiin Tarpeettomia riippuvuuksia näiden välillä vältettävä Sykliset riippuvuudet voivat aiheuttaa ongelmia Esimerkki : Käyttöliittymän ja logiikan erottaminen GUI ohjaa, pyytää tietoa Aivot Logiikka (pelin logiikka, numeroilla tehtävä simulointi, tietokanta jne) kirjoitetaan itsenäiseksi osaksi joka ei tiedä millaisella käyttöliittymällä sitä käytetään. Pohdi millaisia metodeja luokkien julkiseen rajapintaan tarvitaan että eri käyttöliittymät voivat ohjata logiikkaa ja hekea tietoa Käyttöliittymä (GUI) on oma osionsa. Käyttäjän toimet kutsuvat GUI:n kautta logiikan metodeita. 00:31 Käyttöliittymä hakee logiikalta ruudulla näyttämänsä tavaran.

12 Esimerkki Ristinolla-peli Logiikka GUI Pelilauta.java (Kuvaa pelilautaa: merkintöjen lisäys, voittotilan havaitseminen jne) Pelaaja.java (Rajapinta: 1 metodi jolla kerrotaan että nyt on pelaajan vuoro) Katsoja.java (Rajapinta: 1 metodi jolla kerrotaan että pelilauta päivittyi) TietokonePelaaja (täyttää rajapinnan pelaaja) Joitakin graafisia elementtejä jotka piirtävät pelilaudan Pelilautaluokalta pyytämänsä datan perusteella. Jokin luokka täyttää rajapinnan Katsoja. Tämä päivittää graafisen 00:31 näkymän. Vastaavasti jokin luokka täyttää rajapinnan Pelaaja.

13 Design Model-View-Controller Tämä suunnittelumalli menee vielä askeleen pidemmälle, erottaen GUI:n osat(controller) jotka muuttavat mallia(model) ja osat(view) jotka vain esittävät mallin sisältämää tietoa Controller Tiedot päivittyivät ohjaus muutoskäskyt View Esitettävän datan kysely Tiedot päivittyivät, käy kysymässä Model 00:31

14 Lisää ModelViewControllerista Model, malli: sisältää ohjelman tallettaman datan ja tavat kysellä ja muuttaa sitä usein myös lähettää tietoja muutoksista niitä pyytäneille datan esitysmuotoa voisi vaihtaa pelkkää mallia muuttamalla joskus osa mallista on tietokannassa View, näkymä: käyttöliittymä tai erityisesti sen osa, joka näyttää asioita sillä voi olla omaa tilaa, jota esim. ei talleteta (mikä kohta datasta on tällä hetkellä näkyvissä?) perusideaan kuuluu, että näkymiä voisi olla yhtäaikaisesti monta erilaista (joskus onkin) Controller, ohjain: mallia muuttavat osat ohjelmasta (käyttöliittymästä ja automaattisesti esim. laskemalla) ei kerro näkymälle datasta (näkymä hakee ne mallilta)

15 Design Turhien riippuvuuksien välttäminen kannattaa myös alemmilla tasoilla Toisaalta samasta tiedosta ei yleensä kannata pitää useita kopioita Yhtä päivitettäessä pitää aina päivittää muutkin Myös riippuvasta datasta olevat kopiot voivat olla ongelmallisia Tällöin riippuvan datan turha uudelleenlaskeminen voi olla hyödyllistä. 00:31

16 Lisää suunnitteluvaihtoehtoja joskus suunniteltava ohjelma kannattaa jakaa osiin useampi ohjelma tai (yleiskäyttöisiä) kirjastoja + ohjelma joskus näitä osia voi yhdistää monella tavalla usein niitä voi käyttää yksinään (ei välttämättä kätevästi) hyödyllinen ajattelutapa: rajapinta voi olla kieli oikea pieni kieli, jota esim. tulkataan tai kokoelma funktioita, jotka on nimetty niin että niitä käyttävä koodi muistuttaa kieltä (esim. SICPin picture language-esimerkki) tai niin yleiskäyttöisiä funktioita, että niitä voi käyttää yhtä monipuolisesti kuin kieltä (esim. listankäsittelyfunktiot?) joskus kannattaa yleistää jos rajapinta vaikuttaa monimutkaiselta, voi olla parempi jakaa se geneerisempiin osiin mutta liika abstrahointi johtaa vaikeasti lähestyttävään koodiin

17 Design Mistä tiedetään, mitä luokkia pitäisi laatia tietyn ongelman ratkaisemiseksi? Millaisia kenttiä ja metodeita niille tulee? Ei ole yhtä parasta ratkaisua. Suunnittelutavoitteet voivat olla ristiriitaisia tasapainottelu, kompromissit. Ei ole menetelmää, jolla päästään varmasti hyvään tulokseen. Ei ole yleispätevää tapaa selvittää, onko jokin ratkaisu hyvä tai huono. Useimmille nyrkkisäännöille löytyy tapauksia, joissa kannattaakin toimia toisin. 00:31

18 Esimerkkejä nyrkkisäännöistä Ovatko nämä totta tai kannattaako niitä noudattaa? yli 50-rivinen funktio tai metodi on liian pitkä

19 Esimerkkejä nyrkkisäännöistä Ovatko nämä totta tai kannattaako niitä noudattaa? yli 50-rivinen funktio tai metodi on liian pitkä jos funktiollasi on 10 argumenttia, olet unohtanut yhden

20 Esimerkkejä nyrkkisäännöistä Ovatko nämä totta tai kannattaako niitä noudattaa? yli 50-rivinen funktio tai metodi on liian pitkä jos funktiollasi on 10 argumenttia, olet unohtanut yhden jos kopioit koodia, viiden minuutin sisällä joudut muuttamaan molempia kopioita

21 Esimerkkejä nyrkkisäännöistä Ovatko nämä totta tai kannattaako niitä noudattaa? yli 50-rivinen funktio tai metodi on liian pitkä jos funktiollasi on 10 argumenttia, olet unohtanut yhden jos kopioit koodia, viiden minuutin sisällä joudut muuttamaan molempia kopioita tee kentille aina get- ja set-metodit

22 Esimerkkejä nyrkkisäännöistä Ovatko nämä totta tai kannattaako niitä noudattaa? yli 50-rivinen funktio tai metodi on liian pitkä jos funktiollasi on 10 argumenttia, olet unohtanut yhden jos kopioit koodia, viiden minuutin sisällä joudut muuttamaan molempia kopioita tee kentille aina get- ja set-metodit älä käytä julkisia kenttiä (yleisemmin: älä käytä kielen ominaisuutta X)

23 Esimerkkejä nyrkkisäännöistä Ovatko nämä totta tai kannattaako niitä noudattaa? yli 50-rivinen funktio tai metodi on liian pitkä jos funktiollasi on 10 argumenttia, olet unohtanut yhden jos kopioit koodia, viiden minuutin sisällä joudut muuttamaan molempia kopioita tee kentille aina get- ja set-metodit älä käytä julkisia kenttiä (yleisemmin: älä käytä kielen ominaisuutta X) älä keksi pyörää uudestaan (vaan käytä melkein oikealla tavalla toimivaa valmista kirjastoa)

24 Verb/Noun method Verb/Noun-method Yksi kirjallisuudessa esitelty tekniikka tehdä ensimmäinen malli ohjelman luokkarakenteesta 1)Kirjoitetaan lyhyehkö mutta tarkka sanallinen kuvaus ohjelman toimintavaatimuksista 2)Etsitään kuvauksesta kaikki verbit ja substantiivit 3)päätetään mitkä substantiiveista ovat luokkia, mitä näiden luokkien kenttiä 4)päätetään mitkä verbeistä ovat luokkien metodeja Vain alustava malli Kun ensimmäinen malli on saatu pohdittua niin sitä ryhdytään muokkaamaan ja tarkistetaan voidaanko sen avulla todella toteuttaa vaatimukset. 00:31

25 Use caset ja mallin kehittäminen Kun alustava malli on rakennettu, kokeile sitä jo ennen koodausta erilaisilla käyttöskenaarioilla Esim. Kuinka ja mitä metodeja kutsuttaisiin jos käyttäjä siirtää rahaa tililtä toiselle? Miten metodit tilisiirrossa kutsuvat toisiaan? Millaisia parametreja pitäisi laittaa? Löytyykö luokista tarvittavaa dataa. Muokkaa ja tarkenna mallia käymällä läpi joukko erilaisia käyttötapauksia. Kun olet tyytyväinen alustavaan malliin voit aloittaa koodailun. Malli tulee varmasti muuttumaan vielä koodausvaiheessa 00:31

26 Pohdintaa ohjelman suunnittelu on eniten luovuutta ja kekseliäisyyttä vaativa osa ohjelmoinnissa ellei sitten sen suunnittelu, mitä ohjelman pitäisi tehdä... tarkkoja sääntöjä ei ehkä kannata edes etsiä? suunnittelu on osin taidetta (kuinka paljon?) onkohan ohjelmoinnissa tyylisuuntia kuten taidehistoriassa? (esim. olio-ohjelmointi?) useimmissa taidemuodoissa tyylisuunnista yksi kerrallaan on hallitseva (jonkin aikaa ja tietyllä alueella) joskus suunnittelun taustalla on (ollut?) pyrkimys löytää oikea tapa tehdä jokin tietty asia, The Right Thing esim. SICPin symbolinen derivoija taisi syntyä 60-luvulla tällaisesta pyrkimyksestä suunnittelua oppii harjoittelemalla, mutta myös lukemalla muiden tekemiä ohjelmia

27 Sisältö 1 Top-down- ja bottom-up-menetelmät 2 Suunnittelusta 3 Defensive programming 4 Muutama suunnittelumalli

28 Defensive Programming Mieti miten kirjoittamaasi metodia tai luokkaa voitaisiin käyttää väärin Todennäköisesti väärinkäyttö johtuu väärinymmärryksestä Koodin käyttäjä kutsuu metodeja A ja B väärässä järjestyksessä Käytetään vääräntyyppisiä parametreja jne...mutta omat ohjelmointivirheetkin saattavat hyvin kutsua metodeja laittomilla arvoilla... ja varaudu näihin tapauksiin Jos mahdollista, rakenna koodi niin että sitä ei voi väärinkäyttää tai tarkista metodien syötteet jne. Helpottaa virheiden löytämistä : Jos metodia kutsutaan väärillä arvoilla, niin virhe ei ilmaannu metodin sisällä -> osataan aloittaa 10:03 kutsuvasta koodista

29 Defensive Programming Työkalut if-lauseet ja poikkeukset Jos metodilla on rajoitteita sen suhteen millaisia parametreja se voi ottaa vastaan, kannattaa ne tarkistaa ja tarvittaessa heittää poikkeus tai palauttaa jokin metodin dokumentaatiossa sovittu arvo. assertiot Javassa on Junit:in assertxxx komentoja vastaava oma assert()- metodi, joka toimii jotakuinkin vastaavalla tavalla. Paikkoihin, joissa muuttujien arvojen tulee ehdottomasti olla tietyissä rajoissa voi kirjoittaa assertioita, jotka katkaisevat ohjelman suorituksen virhetilanteessa. Nämä voi kytkeä pois käännettäessä testaus Kokeile käyttää luokkaasi väärin ja katso ettei se onnistu. 10:03

30 Defensive Programming Työkalut final Määreellä final voi estää metodin korvaamisen aliluokissa. Luokkaan sovellettuna final estää aliluokkien tekemisen. Määreellä voi suojata metodit tai luokat joiden korvaaminen aliluokilla voisi rikkoa niitä käyttävän luokan toiminnan, tms. private Suojaa private-määreellä apumetodit jotka on tarkoitettu luokan sisäiseen käyttöön. Vastaavasti luokan kenttien näkyvyys tulisi olla lähtökohtaisesti private josta poiketaan vain hyvillä syillä. koodin muokkaaminen 10:03

31 Ehtojen valitseminen kumpi näistä on parempi? for (int i = 0; i < n; i++) {... } for (int i = 0; i!= n; i++) {... } (olettaen, että silmukan sisällä i:tä muutetaan joissain tilanteissa) jotkut suosittelevat jälkimmäistä jos jokin menee pieleen, vika löytyy todennäköisemmin tästä kohdasta koodia eikä vasta myöhemmin yleisesti: ei tehdä ehdoista liian sallivia (tai: tehdään koodista haurasta, jotta se hajoaisi heti kun jokin menee vähän väärin) esim. assertio i:n arvolle olisi toki varmempi tapa löytää vika tähän ei taida olla oikea vastausta...

32 Sisältö 1 Top-down- ja bottom-up-menetelmät 2 Suunnittelusta 3 Defensive programming 4 Muutama suunnittelumalli

33 Suunnittelumalli Mikä on suunnittelumalli (Design Pattern) Suunnittelumalli on tiiviisti esitetty yleinen kuvaus jostakin toimivasta ratkaisusta yleiseen ongelmaan. Suunnittelumallien ideoita voi käytettäessä soveltaa vapaasti. Malleja voi myös yhdistellä, ja niin usein tehdäänkin. Vertailukohtana voi ajatella vaikkapa erilaisia puuliitostapoja, tanssiliikkeitä, Niksi-pirkan vinkkejä jne. Suunnittelumalli kuvaa yleisen ratkaisutavan ja sovellusalue lopulta määrää sen kuinka mallia kulloinkin käytetään. 10:03

34 Sunnittelumallit ja olio-ohjelmointi yleensä suunnittelumallit liittyvät olio-ohjelmointiin usein vielä Java-tyyppiseen olio-ohjelmointiin (esim. rajapintoja, ei moniperintää, ei ensimmäisen luokan funktioita tai metodeja) niiden idea toki toimisi muuallakin, mutta käytännössä niitä ei kovin usein näe yhtä vakiintunutta terminologiaa tai esitystapaa ei ole jotkut abstraktit funktiot (esim. fold-left) ovat mallien kaltaisia, mutta suoraan koodina monet tavallisimmista suunnittelumalleista ovat ratkaisuja nimen omaan olio-ohjelmointiin liittyviin ongelmiin joskus esim. ensimmäisen luokan funktiolla tai muuten ei-olio-ohjelmoinnilla saisi tehtyä helpomman ratkaisun mutta varsinkin puhtaassa olio-ohjelmoinnissa suunnittelumalleista on paljon hyötyä

35 Gang of Four Patterns Seuraavaksi käydään läpi joitakin kirjassa Gamma, Helm, Johnson, Vlissides : Design Patterns Elements of Reusable Object-Oriented Software, 1995 esiteltyjä suunnittelumalleja. Tässä kirjassa esitettyjä malleja kutsutaan yleisesti nimellä Gangof-Four patterns kirjan neljän kirjoittajan mukaan. Seuraavat kalvot perustuvat k.o. kirjaan. Näistä malleista löytyy runsaasti materiaalia verkosta 10:03

36 Adapter Ongelma : Jokin osa olemassaolevaa koodia toimii tietyn rajapinnan täyttävien olioiden kanssa. Tarjolla olevien olioiden luokka ei kuitenkaan täytä tätä rajapintaa. Alkuperäistä luokkaa ei kuitenkaan haluta muuttaa. Ratkaisu : Adapter sovittaa jonkin olemassaolevan luokan rajapinnan muotoon, jota jokin toinen osa ohjelmasta odottaa. Tästä suunnittelumallista on kaksi versiota : olioadapteri luokka-adapteri 10:03

37 Adapter - olioadapteri Toteutus : Käyttävä luokka tekee kaiken toimintansa adapteri-olioiden kanssa, jotka täyttävät vaaditun rajapinnan. Adapterioliosta on viittaus varsinaiseen olioon Rajapinnan mukaiset metodikutsut delegoidaan viittauksen kautta eteenpäin oikealle oliolle Käyttävä Luokka Tuttu Rajapinta Adapteri Käytettävä Luokka 10:03

38 Adapter - luokkadapteri Adapteri voi myös periä luokan (jos mahdollista), jonka rajapintaa se muuttaa. Tällöin adapteri täyttää rajapinnan vaatimat metodit, joiden tehtävä on kutsua yliluokan metodeja. Käyttävä Luokka Tuttu Rajapinta Adapteri Käytettävä Luokka 10:03

39 Adapteri Esimerkki: List-olion joka sisältää Comparable rajapinnan täyttäviä olioita saa automaattisesti järjestettyä Collections-luokasta löytyvällä sort-metodilla. Robotti-luokan oliot haluttaisiin järjestää painon mukaan, mutta luokka ei täytä Comparable-rajapintaa. Ratkaistaan ongelma sovitinluokalla : public class VertailuSovitin extends Robotti implements Comparable { } public int compareto(object other){ if (this.annapaino() < other.annapaino()) return -1; else if (this.annapaino() == other.annapaino()) return 0; return 1; } 10:03

40 Factory Method Tehdasmetodi on metodi, jota käytetään olion luontiin konstruktorin sijaan Tyypillisesti metodi on nimeltään newinstance Käytännössä metodi toimii kuten konstruktori, palauttaen viittauksen halutun tyyppiseen olioon Voidaan toteuttaa kutsumalla konstruktoria metodin sisällä Voidaan palauttaa jokin olemassaoleva halutun tyyppinen olio Voidaan tehdä temppuja oliolle ennen kuin se palautetaan 10:03

41 Factory Method Factory method mallia käytetään mm. kun: 1) metodia kutsuva luokka ei itse voi tietää minkä aliluokan olion se haluaa luoda Esimerkiksi on rakennettu tietorakenne joka sisältää luokan Happening olioita. Nyt Happening-luokkaan lisätään uusia kenttiä tekemällä uusi luokka EnhancedHappening joka periytyy luokasta Happening. tietorakenteen metodit tekevät kuitenkin automaattisesti Happening-olioita uuden luokkamme sijaan -> pitäisi kirjoittaa ne kaikki uudelleen jokaiselle aliluokalle Jos Happening luodaankin tehdasmetodilla konstruktorin sijaan, voidaan tehdasmetodi korvata aliluokassa -> ongelma ratkaistu! Happening-luokassa EnhancedHappening-luokassa public Happening newinstance(){ public Happening newinstance(){ return new Happening(); return new EnhancedHappening(); 10:03 } }

42 Factory Method Factory method mallia käytetään mm. kun: 2)kun luotavat oliot halutaan parametrisoida ennalta kutsuvasta luokasta riippumatta esim. asetetaan käyttöliittymän nappuloille haluttu väri ja teksti automaattisesti. Asetukset tarvitsee säätää vain kerran. 3)kun olioita halutaan laskea, käytöstä poistettuja olioita kierrättää jne. Kierrätys - Konstruktorin kautta ei voi tarjota jo aiemmin luotua oliota -> tehdasmetodin kautta voi 10:03

43 Strategy Oletetaan että on olemassa joukko erilaisia tapoja ratkaista jokin laskennallinen ongelma Strategy-mallissa kirjoitetaan ensin ratkaisulle yleinen toteutus jossa vaihtoehtoiset kohdat on ulkoistettu muiden luokkien tehtäväksi Vaihtoehtoisille kohdille on kirjoitetaan rajapinta jonka kautta yleinen toteutus käyttää ulkoistettuja osia. voidaan toteuttaa erilaisia ratkaisutapoja jotka toteuttavat k.o. rajapinnan kautta jonkin osan ratkaisua, mutta ei tarvitse kirjoittaa koko koodia Nyt ratkaisutapaa voidaan haluttaessa helposti muuttaa esim. tekstin jakaminen riveihin vaihtelee kielen mukaan esim. alkioiden vertailu keskenään järjestettäessä 10:03

44 Strategy import java.util.*; public class StrategyExample{ public static void main(string[] args){ Arrays.sort(args, String.CASE_INSENSITIVE_ORDER); for (int i=0; i< args.length; i++) System.out.println(args[i]); } /* Vaihdetaan järjestämisstrategiaksi toisen * merkin mukaan järjestäminen */ Arrays.sort(args, new Comparator(){ public int compare(object one, Object other){ return ((String)one).charAt(1)- ((String)other).charAt(1); } public boolean equals(object other){ return this.equals(other); } } ); System.out.println(); for (int i=0; i< args.length; i++) System.out.println(args[i]); } Tässä esimerkissä järjestämisalgoritmi on kirjoitettu Arraysluokkaan. Ulkoistettu osa algoritmia on vertailu, jonka koodari voi asettaa antamalla haluamansa Comparator-olion. Esimerkissä luodaan Comparator joka järjestää merkkijonot niiden toisen merkin mukaan. 10:03

45 Template Method Template method toimii muuten kuin Strategy, mutta puuttuvat osat algoritmia on kirjoitettu abstrakteiksi metodeiksi Metodit toteutetaan aliluokassa jonka jälkeen algoritmi on käyttökelpoinen 10:03

46 Strategy ja Template Method funktioargumenteilla edelliset kaksi suunnittelumallia muistuttavat kovasti funktioargumenttien käyttöä abstraktioiden tekemisessä ehkä se on funktioargumentteihin tottuneelle niin tavallista, ettei tule mieleen tehdä siitä suunnittelumallia? Strategy-idean voi toki yleistää esim. moduuleihin (useita vaihtoehtoista moduulia, joissa on sama rajapinta)

47 Suunnittelumallit ja uudelleenkäyttö Adapter Mahdollistaa vanhan koodin käyttämisen. Toimii vanhan koodin uutena julkisivuna joka tarjoaa toisentyyppisen ulkoisen rajapinnan, mutta käyttää alla vanhan luokan metodeja Strategy Mahdollistaa saman algoritmikoodin uudelleenkäytön ulkoistamalla eri käyttötarkoituksissa vaihtuvat osat toisiin luokkiin Template Method Kuten yllä, mutta vaihtuvat osat korvataan aliluokissa 10:03

Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä, kevät

Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä, kevät Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä, kevät Luento 2: Ohjelman suunnittelua, miten oliot toimivat Riku Saikkonen (osa kalvoista on suoraan ei-laajan kurssin luennoista) 21. 1. 2013 Sisältö 1 Suunnittelua:

Lisätiedot

Luento 4. T Ohjelmoinnin jatkokurssi T1 & T Ohjelmoinnin jatkokurssi L1. Luennoitsija: Otto Seppälä

Luento 4. T Ohjelmoinnin jatkokurssi T1 & T Ohjelmoinnin jatkokurssi L1. Luennoitsija: Otto Seppälä Luento 4 T-106.1240 Ohjelmoinnin jatkokurssi T1 & T-106.1243 Ohjelmoinnin jatkokurssi L1 Luennoitsija: Otto Seppälä Kurssin WWW: http://www.cs.hut.fi/opinnot/t-106.1240/s2007 Projektiaiheista Jos et ole

Lisätiedot

Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä

Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä Luento 7: UML, suunnittelumalleja Riku Saikkonen (osa kalvoista on suoraan ei-laajan kurssin luennoista) 25. 2. 2012 Sisältö 1 Lisää ohjelmien suunnittelusta

Lisätiedot

Opintojakso TT00AA11 Ohjelmoinnin jatko (Java): 3 op Rajapinnat ja sisäluokat

Opintojakso TT00AA11 Ohjelmoinnin jatko (Java): 3 op Rajapinnat ja sisäluokat Opintojakso TT00AA11 Ohjelmoinnin jatko (Java): 3 op Rajapinnat ja sisäluokat Rajapinnat Java-kieli ei tue luokkien moniperintää. Jokaisella luokalla voi olla vain yksi välitön yliluokka. Toisinaan olisi

Lisätiedot

812347A Olio-ohjelmointi, 2015 syksy 2. vsk. IX Suunnittelumallit Proxy, Factory Method, Prototype ja Singleton

812347A Olio-ohjelmointi, 2015 syksy 2. vsk. IX Suunnittelumallit Proxy, Factory Method, Prototype ja Singleton 2015 syksy 2. vsk IX Suunnittelumallit Proxy, Factory Method, Prototype ja Singleton Sisältö 1. Johdanto luontimalleihin 2. Proxy 3. Factory Method 4. Prototype 5. Singleton Suunnittelumallit Proxy et.

Lisätiedot

Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä

Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä Luento 8: Lisää suunnittelumalleja, suorituskyvystä ja laadusta Riku Saikkonen (osa kalvoista on suoraan ei-laajan kurssin luennoista) 21. 3. 2012 Sisältö 1 Suunnittelumalleja:

Lisätiedot

15. Ohjelmoinnin tekniikkaa 15.1

15. Ohjelmoinnin tekniikkaa 15.1 15. Ohjelmoinnin tekniikkaa 15.1 Sisällys For-each-rakenne. Lueteltu tyyppi enum. Override-annotaatio. Geneerinen ohjelmointi. 15.2 For-each-rakenne For-rakenteen variaatio taulukoiden ja muiden kokoelmien

Lisätiedot

Luento 2. T Ohjelmoinnin jatkokurssi T1 & T Ohjelmoinnin jatkokurssi L1. Luennoitsija: Otto Seppälä

Luento 2. T Ohjelmoinnin jatkokurssi T1 & T Ohjelmoinnin jatkokurssi L1. Luennoitsija: Otto Seppälä Luento 2 T-106.1240 Ohjelmoinnin jatkokurssi T1 & T-106.1243 Ohjelmoinnin jatkokurssi L1 Luennoitsija: Otto Seppälä Kurssin WWW: http://www.cs.hut.fi/opinnot/t-106.1240/s2007 Abstrakti luokka Abstrakti

Lisätiedot

Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä

Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä Luento 5: Sijoituslause, SICP-oliot, tietorakenteen muuttaminen (mm. SICP 33.1.3, 3.33.3.2) Riku Saikkonen 6. 11. 2012 Sisältö 1 Muuttujan arvon muuttaminen:

Lisätiedot

Oliosuunnitteluesimerkki: Yrityksen palkanlaskentajärjestelmä

Oliosuunnitteluesimerkki: Yrityksen palkanlaskentajärjestelmä Oliosuunnitteluesimerkki: Yrityksen palkanlaskentajärjestelmä Matti Luukkainen 10.12.2009 Tässä esitetty esimerkki on mukaelma ja lyhennelmä Robert Martinin kirjasta Agile and Iterative Development löytyvästä

Lisätiedot

Ohjelmoinnin jatkokurssi, kurssikoe 28.4.2014

Ohjelmoinnin jatkokurssi, kurssikoe 28.4.2014 Ohjelmoinnin jatkokurssi, kurssikoe 28.4.2014 Kirjoita jokaiseen palauttamaasi konseptiin kurssin nimi, kokeen päivämäärä, oma nimi ja opiskelijanumero. Vastaa kaikkiin tehtäviin omille konsepteilleen.

Lisätiedot

Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä

Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä Luento 8: Lisää suunnittelumalleja, laadusta, säännölliset lausekkeet Riku Saikkonen (osa kalvoista on suoraan ei-laajan kurssin luennoista) 11. 3. 2013 Sisältö

Lisätiedot

Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä

Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä Luento 5: Serialisointi, lisää ohjelmien suunnittelusta, GUI-ohjelmointia Riku Saikkonen (osa kalvoista on suoraan ei-laajan kurssin luennoista) 22. 2. 2012 Sisältö

Lisätiedot

Rajapinta (interface)

Rajapinta (interface) 1 Rajapinta (interface) Mikä rajapinta on? Rajapinta ja siitä toteutettu luokka Monimuotoisuus ja dynaaminen sidonta Rajapinta vs periytyminen 1 Mikä rajapinta on? Rajapintoja käytetään, kun halutaan määritellä

Lisätiedot

Opintojakso TT00AA11 Ohjelmoinnin jatko (Java): 3 op Taulukot & Periytyminen

Opintojakso TT00AA11 Ohjelmoinnin jatko (Java): 3 op Taulukot & Periytyminen Opintojakso TT00AA11 Ohjelmoinnin jatko (Java): 3 op Taulukot & Periytyminen Taulukot: Array Taulukko Javassa pitää aina perustaa (new) Yksinkertaisessa tilanteessa taulukon koko tiedetään etukäteen ja

Lisätiedot

812341A Olio-ohjelmointi Peruskäsitteet jatkoa

812341A Olio-ohjelmointi Peruskäsitteet jatkoa 812341A Olio-ohjelmointi 2106 Peruskäsitteet jatkoa Luokkakohtaiset piirteet n Yhteisiä kaikille saman luokan olioille n Liittyvät luokkaan, eivät yksittäiseen olioon n Kaikki ko. luokan oliot voivat käyttää

Lisätiedot

Java kahdessa tunnissa. Jyry Suvilehto

Java kahdessa tunnissa. Jyry Suvilehto Java kahdessa tunnissa Jyry Suvilehto Ohjelma Ohjelmointiasioita alkeista nippelitietoon n. 45 min Tauko 10 min Oliot, luokat ja muut kummajaiset n. 45 min Kysykää Sisältöä ei oikeasti ole 2x45 min täytteeksi,

Lisätiedot

Metodien tekeminen Javalla

Metodien tekeminen Javalla 1 Metodien tekeminen Javalla Mikä metodi on? Metodin syntaksi Metodi ja sen kutsuminen Parametreista Merkkijonot ja metodi Taulukot ja metodi 1 Mikä metodi on? Metodilla toteutetaan luokkaan toiminnallisuutta.

Lisätiedot

812347A Olio-ohjelmointi, 2015 syksy 2. vsk. VII Suunnittelumallit Adapter ja Composite

812347A Olio-ohjelmointi, 2015 syksy 2. vsk. VII Suunnittelumallit Adapter ja Composite 2015 syksy 2. vsk VII Suunnittelumallit Adapter ja Composite Sisältö 1. Johdanto rakennemalleihin 2. Adapter (Sovitin) 3. Composite (Rekursiokooste) Suunnittelumallit Adapter ja Composite 2 VII.1 Johdanto

Lisätiedot

Taulukot. Jukka Harju, Jukka Juslin 2006 1

Taulukot. Jukka Harju, Jukka Juslin 2006 1 Taulukot Jukka Harju, Jukka Juslin 2006 1 Taulukot Taulukot ovat olioita, jotka auttavat organisoimaan suuria määriä tietoa. Käsittelylistalla on: Taulukon tekeminen ja käyttö Rajojen tarkastus ja kapasiteetti

Lisätiedot

Ohjelmoinnin perusteet Y Python

Ohjelmoinnin perusteet Y Python Ohjelmoinnin perusteet Y Python T-106.1208 15.3.2010 T-106.1208 Ohjelmoinnin perusteet Y 15.3.2010 1 / 56 Tiedostoista: tietojen tallentaminen ohjelman suorituskertojen välillä Monissa sovelluksissa ohjelman

Lisätiedot

Olio-ohjelmointi Javalla

Olio-ohjelmointi Javalla 1 Olio-ohjelmointi Javalla Olio-ohjelmointi Luokka Attribuutit Konstruktori Olion luominen Metodit Olion kopiointi Staattinen attribuutti ja metodi Yksinkertainen ohjelmaluokka Ohjelmaluokka 1 Olio-ohjelmointi

Lisätiedot

Kompositio. Mikä komposition on? Kompositio vs. yhteyssuhde Kompositio Javalla Konstruktorit set-ja get-metodit tostring-metodi Pääohjelma

Kompositio. Mikä komposition on? Kompositio vs. yhteyssuhde Kompositio Javalla Konstruktorit set-ja get-metodit tostring-metodi Pääohjelma 1 Kompositio Mikä komposition on? Kompositio vs. yhteyssuhde Kompositio Javalla Konstruktorit set-ja get-metodit tostring-metodi Pääohjelma 1 Mikä kompositio on? Tili - : String - : double 1 1 Kayttoraja

Lisätiedot

JAVA-PERUSTEET. JAVA-OHJELMOINTI 3op A274615 JAVAN PERUSTEET LYHYT KERTAUS JAVAN OMINAISUUKSISTA JAVAN OMINAISUUKSIA. Java vs. C++?

JAVA-PERUSTEET. JAVA-OHJELMOINTI 3op A274615 JAVAN PERUSTEET LYHYT KERTAUS JAVAN OMINAISUUKSISTA JAVAN OMINAISUUKSIA. Java vs. C++? JAVA-OHJELMOINTI 3op A274615 JAVAN PERUSTEET LYHYT KERTAUS Teemu Saarelainen teemu.saarelainen@kyamk.fi Lähteet: http://java.sun.com/docs/books/tutorial/index.html Vesterholm, Kyppö: Java-ohjelmointi,

Lisätiedot

Harjoitus 7. 1. Olkoon olemassa luokat Lintu ja Pelikaani seuraavasti:

Harjoitus 7. 1. Olkoon olemassa luokat Lintu ja Pelikaani seuraavasti: Harjoitus 7 1. Olkoon olemassa luokat Lintu ja Pelikaani seuraavasti: class Lintu //Kentät private int _siivenpituus; protected double _aivojenkoko; private bool _osaakolentaa; //Ominaisuudet public int

Lisätiedot

Rajapinnasta ei voida muodostaa olioita. Voidaan käyttää tunnuksen tyyppinä. Rajapinta on kuitenkin abstraktia luokkaa selvästi abstraktimpi tyyppi.

Rajapinnasta ei voida muodostaa olioita. Voidaan käyttää tunnuksen tyyppinä. Rajapinta on kuitenkin abstraktia luokkaa selvästi abstraktimpi tyyppi. 11. Rajapinnat 11.1 Sisällys Johdanto. Abstrakti luokka vai rajapinta? Rajapintojen hyötyjä. Kuinka rajapinnat määritellään ja otetaan käyttöön? Eläin, nisäkäs, kissa ja rajapinta. Moniperiytyminen rajapintojen

Lisätiedot

T Henkilökohtainen harjoitus: FASTAXON

T Henkilökohtainen harjoitus: FASTAXON T-76.115 Henkilökohtainen harjoitus: FASTAXON Suunnittelumallit Group: Muuntaja Pentti Vänskä 52572W 2 1. Toteutus Tämä henkilökohtainen harjoitustyö käsitteli suunnittelumallien (Design Patterns) käyttöä

Lisätiedot

Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä

Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä Luento 7: Olio-ohjelmointia: UML ja suunnittelumallit Riku Saikkonen (osa kalvoista on suoraan ei-laajan kurssin luennoista) 14. 3. 2012 Sisältö 1 UML-luokkakaaviot

Lisätiedot

CODEONLINE. Monni Oo- ja Java-harjoituksia. Version 1.0

CODEONLINE. Monni Oo- ja Java-harjoituksia. Version 1.0 CODEONLINE Monni Oo- ja Java-harjoituksia Version 1.0 Revision History Date Version Description Author 25.10.2000 1.0 Initial version Juha Johansson Inspection History Date Version Inspectors Approved

Lisätiedot

Ohjelmistojen mallintaminen viikon 4 laskareiden mallivastauksia

Ohjelmistojen mallintaminen viikon 4 laskareiden mallivastauksia Ohjelmistojen mallintaminen viikon 4 laskareiden mallivastauksia Tehtävä 1 Tehtävässä 1 mallinnettiin Monopolipeliä. Alla olevassa esimerkissä peliin liittyy aina 2 noppaa, peliä pelataan pelilaudalla,

Lisätiedot

Ohjelmistotekniikan menetelmät, suunnittelumalleja

Ohjelmistotekniikan menetelmät, suunnittelumalleja 582101 - Ohjelmistotekniikan menetelmät, suunnittelumalleja 1 Suunnittelumallit (design patterns) Kuvaus sellaisesta luokkarakenteesta & olioiden vuorovaikutuksesta, joka ratkaisee tietyn yleisen ongelman

Lisätiedot

Ohjelmoinnin perusteet Y Python

Ohjelmoinnin perusteet Y Python Ohjelmoinnin perusteet Y Python T-106.1208 2.3.2009 T-106.1208 Ohjelmoinnin perusteet Y 2.3.2009 1 / 28 Puhelinluettelo, koodi def lue_puhelinnumerot(): print "Anna lisattavat nimet ja numerot." print

Lisätiedot

Listarakenne (ArrayList-luokka)

Listarakenne (ArrayList-luokka) Listarakenne (ArrayList-luokka) Mikä on lista? Listan määrittely ArrayList-luokan metodeita Listan läpikäynti Listan läpikäynti indeksin avulla Listan läpikäynti iteraattorin avulla Listaan lisääminen

Lisätiedot

Sokkelon sisältö säilötään linkitetyille listalle ja tekstitiedostoon. Työ tehdään itsenäisesti yhden hengen ryhmissä. Ideoita voi vaihtaa koodia ei.

Sokkelon sisältö säilötään linkitetyille listalle ja tekstitiedostoon. Työ tehdään itsenäisesti yhden hengen ryhmissä. Ideoita voi vaihtaa koodia ei. Harjoitustyö 1 Harjoitustyö Tehtävä: ohjelmoi olioperustainen sokkeloseikkailu peli Javakielellä. Sokkelon sisältö säilötään linkitetyille listalle ja tekstitiedostoon. Työ tehdään itsenäisesti yhden hengen

Lisätiedot

16. Javan omat luokat 16.1

16. Javan omat luokat 16.1 16. Javan omat luokat 16.1 Sisällys Johdanto. Object-luokka: tostring-, equals-, clone- ja getclass-metodit. Comparable-rajapinta: compareto-metodi. Vector- ja ArrayList-luokat. 16.2 Javan omat luokat

Lisätiedot

1. Omat operaatiot 1.1

1. Omat operaatiot 1.1 1. Omat operaatiot 1.1 Sisällys Yleistä operaatioista. Mihin operaatioita tarvitaan? Oman operaation määrittely. Yleisesti, nimeäminen ja hyvä ohjelmointitapa, määreet, parametrit ja näkyvyys. HelloWorld-ohjelma

Lisätiedot

Yleistä. Nyt käsitellään vain taulukko (array), joka on saman tyyppisten muuttujien eli alkioiden (element) kokoelma.

Yleistä. Nyt käsitellään vain taulukko (array), joka on saman tyyppisten muuttujien eli alkioiden (element) kokoelma. 2. Taulukot 2.1 Sisältö Yleistä. Esittely ja luominen. Alkioiden käsittely. Kaksiulotteinen taulukko. Taulukko operaation parametrina. Taulukko ja HelloWorld-ohjelma. Taulukko paluuarvona. 2.2 Yleistä

Lisätiedot

9. Periytyminen Javassa 9.1

9. Periytyminen Javassa 9.1 9. Periytyminen Javassa 9.1 Sisällys Periytymismekanismi Java-kielessä. Piirteiden näkyvyys periytymisessä. Metodien korvaaminen ja super-attribuutti. Attribuutin peittäminen periytymisen kautta. Rakentajat

Lisätiedot

Sisällys. 11. Rajapinnat. Johdanto. Johdanto

Sisällys. 11. Rajapinnat. Johdanto. Johdanto Sisällys 11. ajapinnat. bstrakti luokka vai rajapinta? ajapintojen hyötyjä. Kuinka rajapinnat määritellään ja otetaan käyttöön? Eläin, nisäkäs, kissa ja rajapinta. Moniperiytyminen rajapintojen avulla.

Lisätiedot

Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä

Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä Keskeneräinen luento 3: Listat (mm. SICP 22.2.3) Riku Saikkonen 31. 10. 2011 Sisältö 1 Linkitetyt listat 2 Linkitetyt listat (SICP 2.1.1, 2.2.1) funktionaalinen

Lisätiedot

Ohjelmointi 2 / 2010 Välikoe / 26.3

Ohjelmointi 2 / 2010 Välikoe / 26.3 Ohjelmointi 2 / 2010 Välikoe / 26.3 Välikoe / 26.3 Vastaa neljään (4) tehtävään ja halutessa bonustehtäviin B1 ja/tai B2, (tuovat lisäpisteitä). Bonustehtävät saa tehdä vaikkei olisi tehnyt siihen tehtävään

Lisätiedot

Sisältö. 2. Taulukot. Yleistä. Yleistä

Sisältö. 2. Taulukot. Yleistä. Yleistä Sisältö 2. Taulukot Yleistä. Esittely ja luominen. Alkioiden käsittely. Kaksiulotteinen taulukko. Taulukko operaation parametrina. Taulukko ja HelloWorld-ohjelma. Taulukko paluuarvona. 2.1 2.2 Yleistä

Lisätiedot

Tehtävä 1. Tehtävä 2. Arvosteluperusteet Koherentti selitys Koherentti esimerkki

Tehtävä 1. Tehtävä 2. Arvosteluperusteet Koherentti selitys Koherentti esimerkki Tehtävä 1 Koherentti selitys Koherentti esimerkki ½p ½p Tehtävä 2 Täysiin pisteisiin edellytetään pelaajien tulostamista esimerkin järjestyksessä. Jos ohjelmasi tulostaa pelaajat jossain muussa järjestyksessä,

Lisätiedot

Informaatioteknologian laitos Olio-ohjelmoinnin perusteet / Salo 15.2.2006

Informaatioteknologian laitos Olio-ohjelmoinnin perusteet / Salo 15.2.2006 TURUN YLIOPISTO DEMO III Informaatioteknologian laitos tehtävät Olio-ohjelmoinnin perusteet / Salo 15.2.2006 1. Tässä tehtävässä tarkastellaan erääntyviä laskuja. Lasku muodostaa oman luokkansa. Laskussa

Lisätiedot

Tietorakenteet (syksy 2013)

Tietorakenteet (syksy 2013) Tietorakenteet (syksy 2013) Harjoitus 1 (6.9.2013) Huom. Sinun on osallistuttava perjantain laskuharjoitustilaisuuteen ja tehtävä vähintään kaksi tehtävää, jotta voit jatkaa kurssilla. Näiden laskuharjoitusten

Lisätiedot

Sisällys. 1. Omat operaatiot. Yleistä operaatioista. Yleistä operaatioista

Sisällys. 1. Omat operaatiot. Yleistä operaatioista. Yleistä operaatioista Sisällys 1. Omat operaatiot Yleistä operaatioista. Mihin operaatioita tarvitaan? Oman operaation määrittely. Yleisesti, nimeäminen ja hyvä ohjelmointitapa, määreet, parametrit ja näkyvyys. HelloWorld-ohjelma

Lisätiedot

Test-Driven Development

Test-Driven Development Test-Driven Development Ohjelmistotuotanto syksy 2006 Jyväskylän yliopisto Test-Driven Development Testilähtöinen ohjelmistojen kehitystapa. Tehdään ensin testi, sitten vasta koodi. Tarkoituksena ei ole

Lisätiedot

Sisällys. Yleistä attribuuteista. Näkyvyys luokan sisällä ja ulkopuolelta. Attribuuttien arvojen käsittely aksessoreilla. 4.2

Sisällys. Yleistä attribuuteista. Näkyvyys luokan sisällä ja ulkopuolelta. Attribuuttien arvojen käsittely aksessoreilla. 4.2 4. Attribuutit 4.1 Sisällys Yleistä attribuuteista. Näkyvyys luokan sisällä ja ulkopuolelta. Attribuuttien arvojen käsittely aksessoreilla. 4.2 Yleistä Luokan lohkossa, mutta metodien ulkopuolella esiteltyjä

Lisätiedot

Luokan sisällä on lista

Luokan sisällä on lista 1 Luokan sisällä on lista Luokan sisällä lista Listan sisältävä luokka Konstruktorit get-metodi Lista muissa metodeissa addxx-metodi Yksinkertainen pääohjelma Kertauksen List-luokan metodeja 1 Luokan sisällä

Lisätiedot

Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä

Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä Luento 2: SICP kohdat 22.2.3 Riku Saikkonen 2. 11. 2010 Sisältö 1 Linkitetyt listat 2 Listaoperaatioita 3 Listarakenteet 4 Gambit-C:n Scheme-debuggeri Linkitetyt

Lisätiedot

Luento 3. T-106.1240 Ohjelmoinnin jatkokurssi T1 & T-106.1243 Ohjelmoinnin jatkokurssi L1. Luennoitsija: Otto Seppälä

Luento 3. T-106.1240 Ohjelmoinnin jatkokurssi T1 & T-106.1243 Ohjelmoinnin jatkokurssi L1. Luennoitsija: Otto Seppälä Luento 3 T-106.1240 Ohjelmoinnin jatkokurssi T1 & T-106.1243 Ohjelmoinnin jatkokurssi L1 Luennoitsija: Otto Seppälä Kurssin WWW: http://www.cs.hut.fi/opinnot/t-106.1240/s2007 Kertausta Suorittaminen Kurssilla

Lisätiedot

58131 Tietorakenteet ja algoritmit (syksy 2015)

58131 Tietorakenteet ja algoritmit (syksy 2015) 58131 Tietorakenteet ja algoritmit (syksy 2015) Harjoitus 2 (14. 18.9.2015) Huom. Sinun on tehtävä vähintään kaksi tehtävää, jotta voit jatkaa kurssilla. 1. Erään algoritmin suoritus vie 1 ms, kun syötteen

Lisätiedot

815338A Ohjelmointikielten periaatteet 2015-2016. Harjoitus 5 Vastaukset

815338A Ohjelmointikielten periaatteet 2015-2016. Harjoitus 5 Vastaukset 815338A Ohjelmointikielten periaatteet 2015-2016. Harjoitus 5 Vastaukset Harjoituksen aiheena ovat aliohjelmat ja abstraktit tietotyypit sekä olio-ohjelmointi. Tehtävät tehdään C-, C++- ja Java-kielillä.

Lisätiedot

Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä

Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä Luento 11: Olioiden toteuttaminen Riku Saikkonen 28. 11. 2011 Sisältö 1 Miten oliot ja metodikutsut toimivat? 2 Oliot Minkä luokan metodia kutsutaan? Python-esimerkki

Lisätiedot

Sisältö. 22. Taulukot. Yleistä. Yleistä

Sisältö. 22. Taulukot. Yleistä. Yleistä Sisältö 22. Taulukot Yleistä. Esittely ja luominen. Alkioiden käsittely. Kaksiulotteinen taulukko. Taulukko metodin parametrina. Taulukko ja HelloWorld-ohjelma. Taulukko paluuarvona. 22.1 22.2 Yleistä

Lisätiedot

4.12.2005. SEPA REFAKTOROINTI Antti Ahvenlampi, 57408L Erik Hakala, 57509T

4.12.2005. SEPA REFAKTOROINTI Antti Ahvenlampi, 57408L Erik Hakala, 57509T SEPA REFAKTOROINTI Antti Ahvenlampi, 57408L Erik Hakala, 57509T SEPA: REFAKTOROINTI 2 (9) SEPA: REFAKTOROINTI 3 (9) VERSIOHISTORIA Version Date Author Description 0.1 2.12.2005 Erik Hakala Ensimmäinen

Lisätiedot

Opintojakso TT00AA11 Ohjelmoinnin jatko (Java): 3 op Pakkaukset ja määreet

Opintojakso TT00AA11 Ohjelmoinnin jatko (Java): 3 op Pakkaukset ja määreet Opintojakso TT00AA11 Ohjelmoinnin jatko (Java): 3 op Pakkaukset ja määreet Pakkaukset ja määreet Toisiinsa liittyvät luokkatiedostot voidaan koota pakkauksiksi. Luo hierarkiaa ja järjestystä ohjelmistotuotteeseen.

Lisätiedot

Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä

Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä Luento 5: Sijoituslause, SICP-oliot, todistamisesta (mm. SICP 33.1.3, 3.33.3.2) Riku Saikkonen 7. 11. 2011 Sisältö 1 Muuttujan arvon muuttaminen: set! 2 SICP-oliot

Lisätiedot

Sisällys. 6. Metodit. Oliot viestivät metodeja kutsuen. Oliot viestivät metodeja kutsuen

Sisällys. 6. Metodit. Oliot viestivät metodeja kutsuen. Oliot viestivät metodeja kutsuen Sisällys 6. Metodit Oliot viestivät metodeja kutsuen. Kuormittaminen. Luokkametodit (ja -attribuutit).. Metodien ja muun luokan sisällön järjestäminen. 6.1 6.2 Oliot viestivät metodeja kutsuen Oliot viestivät

Lisätiedot

TIE-20200 Ohjelmistojen suunnittelu

TIE-20200 Ohjelmistojen suunnittelu TIE-20200 Ohjelmistojen suunnittelu Luento 1: Virtuaalifunktiot, Template method 1 Yleistä asiaa Muistakaa harkkatyöilmoittautuminen 23 ryhmää (mm. lihansyöjäkirahvi), vajaita ryhmiäkin on 44 henkeä vielä

Lisätiedot

12. Javan toistorakenteet 12.1

12. Javan toistorakenteet 12.1 12. Javan toistorakenteet 12.1 Sisällys Yleistä toistorakenteista. Laskurimuuttujat. While-, do-while- ja for-lauseet. Laskuri- ja lippumuuttujat. Tyypillisiä ohjelmointivirheitä. Silmukan rajat asetettu

Lisätiedot

Metodit. Metodien määrittely. Metodin parametrit ja paluuarvo. Metodien suorittaminen eli kutsuminen. Metodien kuormittaminen

Metodit. Metodien määrittely. Metodin parametrit ja paluuarvo. Metodien suorittaminen eli kutsuminen. Metodien kuormittaminen Metodit Metodien määrittely Metodin parametrit ja paluuarvo Metodien suorittaminen eli kutsuminen Metodien kuormittaminen 1 Mikä on metodi? Metodi on luokan sisällä oleva yhteenkuuluvien toimintojen kokonaisuus

Lisätiedot

Mikä yhteyssuhde on?

Mikä yhteyssuhde on? 1 Yhteyssuhde Mikä yhteyssuhde on? Yhteyssuhde Javalla Konstruktorit set-ja get-metodit tostring-metodi Pääohjelma 1 Mikä yhteyssuhde on? Tili - : String - : double * 1 Asiakas - hetu: String - : String

Lisätiedot

Taulukot. Taulukon määrittely ja käyttö. Taulukko metodin parametrina. Taulukon sisällön kopiointi toiseen taulukkoon. Taulukon lajittelu

Taulukot. Taulukon määrittely ja käyttö. Taulukko metodin parametrina. Taulukon sisällön kopiointi toiseen taulukkoon. Taulukon lajittelu Taulukot Taulukon määrittely ja käyttö Taulukko metodin parametrina Taulukon sisällön kopiointi toiseen taulukkoon Taulukon lajittelu esimerkki 2-ulottoisesta taulukosta 1 Mikä on taulukko? Taulukko on

Lisätiedot

Sisällys. 9. Periytyminen Javassa. Periytymismekanismi Java-kielessä. Periytymismekanismi Java-kielessä

Sisällys. 9. Periytyminen Javassa. Periytymismekanismi Java-kielessä. Periytymismekanismi Java-kielessä Sisällys 9. Periytyminen Javassa Periytymismekanismi Java-kielessä. Piirteiden näkyvyys periytymisessä. Metodien korvaaminen ja super-attribuutti. Attribuutin peittäminen periytymisen kautta. Rakentajat

Lisätiedot

Lohkot. if (ehto1) { if (ehto2) { lause 1;... lause n; } } else { lause 1;... lause m; } 16.3

Lohkot. if (ehto1) { if (ehto2) { lause 1;... lause n; } } else { lause 1;... lause m; } 16.3 16. Lohkot 16.1 Sisällys Tutustutaan lohkoihin. Muuttujien ja vakioiden näkyvyys sekä elinikä erityisesti operaation lohkossa. Nimikonfliktit. Muuttujat operaation alussa vai myöhemmin? 16.2 Lohkot Kaarisulut

Lisätiedot

14. Poikkeukset 14.1

14. Poikkeukset 14.1 14. Poikkeukset 14.1 Sisällys Johdanto. Tarkistettavat ja tarkistamattomat poikkeukset. Poikkeusten tunnistaminen ja sieppaaminen try-catchlauseella. Mitä tehdä siepatulla poikkeuksella? Poikkeusten heittäminen.

Lisätiedot

812341A Olio-ohjelmointi, IX Olioiden välisistä yhteyksistä

812341A Olio-ohjelmointi, IX Olioiden välisistä yhteyksistä 2016 IX Olioiden välisistä yhteyksistä Sisältö 1. Johdanto 2. Kytkentä 3. Koheesio 4. Näkyvyydestä 2 Johdanto n Ohjelmassa syntyy kytkentöjä olioiden välille Toivottuja ja epätoivottuja n Näkyvyys vaikuttaa

Lisätiedot

Opintojakso TT00AA11 Ohjelmoinnin jatko (Java): 3 op. Tietorakenneluokkia 2: HashMap, TreeMap

Opintojakso TT00AA11 Ohjelmoinnin jatko (Java): 3 op. Tietorakenneluokkia 2: HashMap, TreeMap Opintojakso TT00AA11 Ohjelmoinnin jatko (Java): 3 op Tietorakenneluokkia 2: HashMap, TreeMap Tietorakenneluokkia ja -rajapintoja Java tarjoaa laajan kokoelman tietorakennerajapintoja ja - luokkia. Aiemmin

Lisätiedot

Sisällys. JAVA-OHJELMOINTI Osa 6: Periytyminen ja näkyvyys. Luokkahierarkia. Periytyminen (inheritance)

Sisällys. JAVA-OHJELMOINTI Osa 6: Periytyminen ja näkyvyys. Luokkahierarkia. Periytyminen (inheritance) Sisällys JAVA-OHJELMOINTI Osa 6: Periytyminen ja näkyvyys Periytyminen (inheritance) Näkyvyys (visibility) Eero Hyvönen Tietojenkäsittelytieteen laitos Helsingin yliopisto 13.10.2000 E. Hyvönen: Java Osa

Lisätiedot

11. Javan toistorakenteet 11.1

11. Javan toistorakenteet 11.1 11. Javan toistorakenteet 11.1 Sisällys Laskuri- ja lippumuuttujat. Sisäkkäiset silmukat. Tyypillisiä ohjelmointivirheitä: Silmukan rajat asetettu kierroksen verran väärin. Ikuinen silmukka. Silmukoinnin

Lisätiedot

Test-Driven Development

Test-Driven Development Test-Driven Development Syksy 2006 Jyväskylän yliopisto Test-Driven Development Testilähtöinen ohjelmistojen kehitystapa. Tehdään ensin testi, sitten vasta koodi. Tarkoituksena ei ole keksiä kaikkia mahdollisia

Lisätiedot

Ohjelmistoarkkitehtuurit Syksy 2009 TTY Ohjelmistotekniikka 1

Ohjelmistoarkkitehtuurit Syksy 2009 TTY Ohjelmistotekniikka 1 3. Komponentit ja rajapinnat 3.1 Komponenttien idea: ohjelmistotuotannon rationalisointi 3.2 Mikä on ohjelmistokomponentti? 3.3 Komponentit ohjelmistoyksikköinä 3.4 Rajapinnat 3.6 Komponenttien räätälöinti

Lisätiedot

7. Oliot ja viitteet 7.1

7. Oliot ja viitteet 7.1 7. Oliot ja viitteet 7.1 Sisällys Olio Java-kielessä. Olion luominen, elinikä ja tuhoutuminen. Viitteiden sijoitus. Viitteiden vertailu. Varautuminen null-arvoon. Viite metodin paluuarvona. Viite metodin

Lisätiedot

1 Tehtävän kuvaus ja analysointi

1 Tehtävän kuvaus ja analysointi Olio-ohjelmoinnin harjoitustyön dokumentti Jyri Lehtonen (72039) Taneli Tuovinen (67160) 1 Tehtävän kuvaus ja analysointi 1.1 Tehtävänanto Tee luokka, jolla mallinnetaan sarjaan kytkettyjä kondensaattoreita.

Lisätiedot

Graafisen käyttöliittymän ohjelmointi Syksy 2013

Graafisen käyttöliittymän ohjelmointi Syksy 2013 TIE-11300 Tietotekniikan vaihtuva-alainen kurssi Graafisen käyttöliittymän ohjelmointi Syksy 2013 Luento 8 Suunnittelumallit käyttöliittymäohjelmoinnissa Juha-Matti Vanhatupa Yleistä Suunnittelumalli on

Lisätiedot

7/20: Paketti kasassa ensimmäistä kertaa

7/20: Paketti kasassa ensimmäistä kertaa Ohjelmointi 1 / syksy 2007 7/20: Paketti kasassa ensimmäistä kertaa Paavo Nieminen nieminen@jyu.fi Tietotekniikan laitos Informaatioteknologian tiedekunta Jyväskylän yliopisto Ohjelmointi 1 / syksy 2007

Lisätiedot

1. Olio-ohjelmointi 1.1

1. Olio-ohjelmointi 1.1 1. Olio-ohjelmointi 1.1 Sisällys Olio-ohjelmointi on eräs ohjelmointiparadigma. Olio-ohjelmoinnin muotoja. Ohjelmiston analyysi ja suunnittelu. Olioparadigman etuja ja kritiikkiä. 1.2 Ohjelmointiparadigmoja

Lisätiedot

JReleaser Yksikkötestaus ja JUnit. Mikko Mäkelä 6.11.2002

JReleaser Yksikkötestaus ja JUnit. Mikko Mäkelä 6.11.2002 JReleaser Yksikkötestaus ja JUnit Mikko Mäkelä 6.11.2002 Sisältö Johdanto yksikkötestaukseen JUnit yleisesti JUnit Framework API (TestCase, TestSuite) Testien suorittaminen eri työkaluilla Teknisiä käytäntöjä

Lisätiedot

Vertailulauseet. Ehtolausekkeet. Vertailulauseet. Vertailulauseet. if-lauseke. if-lauseke. Javan perusteet 2004

Vertailulauseet. Ehtolausekkeet. Vertailulauseet. Vertailulauseet. if-lauseke. if-lauseke. Javan perusteet 2004 Vertailulauseet Ehtolausekkeet Ehdot, valintalausekkeet Boolean-algebra == yhtäsuuruus!= erisuuruus < pienempi suurempi >= suurempi tai yhtäsuuri Esimerkkejä: int i=7; int j=10;

Lisätiedot

Opintojakso TT00AA11 Ohjelmoinnin jatko (Java): 3 op. Poikkeukset ja tietovirrat: Virhetilanteiden ja syötevirtojen käsittely

Opintojakso TT00AA11 Ohjelmoinnin jatko (Java): 3 op. Poikkeukset ja tietovirrat: Virhetilanteiden ja syötevirtojen käsittely Opintojakso TT00AA11 Ohjelmoinnin jatko (Java): 3 op Poikkeukset ja tietovirrat: Virhetilanteiden ja syötevirtojen käsittely Poikkeukset Poikkeuksella tarkoitetaan yllättävää ajonaikaista tilannetta, joka

Lisätiedot

Sisällys. 14. Poikkeukset. Johdanto. Johdanto

Sisällys. 14. Poikkeukset. Johdanto. Johdanto Sisällys 14. Poikkeukset Johdanto. Tarkistettavat ja tarkistamattomat poikkeukset. Poikkeusten tunnistaminen ja sieppaaminen try-catchlauseella. Mitä tehdä siepatulla poikkeuksella? Poikkeusten heittäminen.

Lisätiedot

Java-kielen perusteet

Java-kielen perusteet Java-kielen perusteet Tunnus, varattu sana, kommentti Muuttuja, alkeistietotyyppi, merkkijono, literaalivakio, nimetty vakio Tiedon merkkipohjainen tulostaminen 1 Tunnus Java tunnus Java-kirjain Java-numero

Lisätiedot

Tämän lisäksi listataan ranskalaisin viivoin järjestelmän tarjoama toiminnallisuus:

Tämän lisäksi listataan ranskalaisin viivoin järjestelmän tarjoama toiminnallisuus: Dokumentaatio, osa 1 Tehtävämäärittely Kirjoitetaan lyhyt kuvaus toteutettavasta ohjelmasta. Kuvaus tarkentuu myöhemmin, aluksi dokumentoidaan vain ideat, joiden pohjalta työtä lähdetään tekemään. Kuvaus

Lisätiedot

Ohjelmoinnin perusteet, syksy 2006

Ohjelmoinnin perusteet, syksy 2006 Ohjelmoinnin perusteet, syksy 2006 Esimerkkivastaukset 1. harjoituksiin. Alkuperäiset esimerkkivastaukset laati Jari Suominen. Vastauksia muokkasi Jukka Stenlund. 1. Esitä seuraavan algoritmin tila jokaisen

Lisätiedot

Harjoitustyön testaus. Juha Taina

Harjoitustyön testaus. Juha Taina Harjoitustyön testaus Juha Taina 1. Johdanto Ohjelman teko on muutakin kuin koodausta. Oleellinen osa on selvittää, että ohjelma toimii oikein. Tätä sanotaan ohjelman validoinniksi. Eräs keino validoida

Lisätiedot

Poikkeustenkäsittely

Poikkeustenkäsittely 1 Poikkeustenkäsittely Mitä poikkeustenkäsittely tarkoittaa? Poikkeuksen käsitteleminen Poikkeusluokkien hierarkia Poikkeuksen heittäminen 1 Mitä poikkeustenkäsittely tarkoittaa? Poikkeus (Exception) on

Lisätiedot

Pino S on abstrakti tietotyyppi, jolla on ainakin perusmetodit:

Pino S on abstrakti tietotyyppi, jolla on ainakin perusmetodit: Pino (stack) Pino: viimeisenä sisään, ensimmäisenä ulos (LIFO, Last In, First Out) -tietorakenne kaksi perusoperaatiota: alkion lisäys pinon päälle (push), ja päällimmäisen alkion poisto (pop) Push(alkio)

Lisätiedot

Olion elinikä. Olion luominen. Olion tuhoutuminen. Olion tuhoutuminen. Kissa rontti = null; rontti = new Kissa();

Olion elinikä. Olion luominen. Olion tuhoutuminen. Olion tuhoutuminen. Kissa rontti = null; rontti = new Kissa(); Sisällys 7. Oliot ja viitteet Olio Java-kielessä. Olion luominen, elinikä ja tuhoutuminen. Viitteiden käsittelyä: sijoitus, vertailu ja varautuminen null-arvoon. Viite metodin paluuarvona.. 7.1 7.2 Olio

Lisätiedot

Sisällys. 12. Näppäimistöltä lukeminen. Yleistä. Yleistä 12.1 12.2 12.3 12.4

Sisällys. 12. Näppäimistöltä lukeminen. Yleistä. Yleistä 12.1 12.2 12.3 12.4 Sisällys 12. Näppäimistöltä lukeminen Arvojen lukeminen näppäimistöltä yleisesti. Arvojen lukeminen näppäimistöltä Java-kielessä.. Luetun arvon tarkistaminen. Tietovirrat ja ohjausmerkit. Scanner-luokka.

Lisätiedot

Olio-ohjelmointi Johdanto suunnittelumalleihin. 1. Yleistä

Olio-ohjelmointi Johdanto suunnittelumalleihin. 1. Yleistä Olio-ohjelmointi Johdanto suunnittelumalleihin Hyvin toimivan olio-ohjelmointiparadigmaa noudattavan ohjelman suunnitteleminen ei ole helppo tehtävä. On löydettävä sopiva luokkarakenne kuvaamaan ratkaistavaa

Lisätiedot

Lohkot. if (ehto1) { if (ehto2) { lause 1;... lause n; } } else { lause 1;... lause m; } 15.3

Lohkot. if (ehto1) { if (ehto2) { lause 1;... lause n; } } else { lause 1;... lause m; } 15.3 15. Lohkot 15.1 Sisällys Tutustutaan lohkoihin. Muuttujien ja vakioiden näkyvyys sekä elinikä erityisesti operaation lohkossa. Nimikonfliktit. Muuttujat operaation alussa vai myöhemmin? 15.2 Lohkot Aaltosulkeet

Lisätiedot

Sisällys. 7. Oliot ja viitteet. Olion luominen. Olio Java-kielessä

Sisällys. 7. Oliot ja viitteet. Olion luominen. Olio Java-kielessä Sisälls 7. Oliot ja viitteet Olio Java-kielessä. Olion luominen, elinikä ja tuhoutuminen.. Viitteiden vertailu. Varautuminen null-arvoon. Viite metodin paluuarvona.. Muuttumattomat ja muuttuvat merkkijonot.

Lisätiedot

Suunnittelumalleja, MVC. Juha Järvensivu 2008

Suunnittelumalleja, MVC. Juha Järvensivu 2008 Suunnittelumalleja, MVC Juha Järvensivu juha.jarvensivu@tut.fi 2008 Sisältö Tarkkailija Strategia Rekursiokooste Tehdas-metodi MVC Tarkkailija suunnittelumalli Tarkkailijamalli (Observer) Määrittelee olioiden

Lisätiedot

on ohjelmoijan itse tekemä tietotyyppi, joka kuvaa käsitettä

on ohjelmoijan itse tekemä tietotyyppi, joka kuvaa käsitettä LUOKAN MÄÄRITTELY Luokka, mitä se sisältää Luokan määrittely Olion ominaisuudet eli attribuutit Olion metodit Olion muodostimet ja luonti Olion tuhoutuminen Metodin kutsu luokan ulkopuolelta Olion kopioiminen

Lisätiedot

Se mistä tilasta aloitetaan, merkitään tyhjästä tulevalla nuolella. Yllä olevassa esimerkissä aloitustila on A.

Se mistä tilasta aloitetaan, merkitään tyhjästä tulevalla nuolella. Yllä olevassa esimerkissä aloitustila on A. Tehtävä. Tämä tehtävä on aineistotehtävä, jossa esitetään ensin tehtävän teoria. Sen jälkeen esitetään neljä kysymystä, joissa tätä teoriaa pitää soveltaa. Mitään aikaisempaa tehtävän aihepiirin tuntemusta

Lisätiedot

2. Lisää Java-ohjelmoinnin alkeita. Muuttuja ja viittausmuuttuja (1/4) Muuttuja ja viittausmuuttuja (2/4)

2. Lisää Java-ohjelmoinnin alkeita. Muuttuja ja viittausmuuttuja (1/4) Muuttuja ja viittausmuuttuja (2/4) 2. Lisää Java-ohjelmoinnin alkeita Muuttuja ja viittausmuuttuja Vakio ja literaalivakio Sijoituslause Syötteen lukeminen ja Scanner-luokka 1 Muuttuja ja viittausmuuttuja (1/4) Edellä mainittiin, että String-tietotyyppi

Lisätiedot

Hakemistojen sisällöt säilötään linkitetyille listalle.

Hakemistojen sisällöt säilötään linkitetyille listalle. Harjoitustyö 1 Harjoitustyö Tehtävä: ohjelmoi Java-kielellä komentoikkunaa (komentotulkkia, komentoriviä) simuloiva olioperustainen ohjelma. Hakemistojen sisällöt säilötään linkitetyille listalle. Työ

Lisätiedot

Pong-peli, vaihe Aliohjelmakutsu laskureita varten. 2. Laskurin luominen. Muilla kielillä: English Suomi

Pong-peli, vaihe Aliohjelmakutsu laskureita varten. 2. Laskurin luominen. Muilla kielillä: English Suomi Muilla kielillä: English Suomi Pong-peli, vaihe 7 Tässä vaiheessa lisäämme peliin pistelaskun. Pong-pelissä pelaaja saa pisteen kun pallo ohittaa toisen pelaajan mailan. 1. Aliohjelmakutsu laskureita varten

Lisätiedot

Yksikkötestaus. import org.junit.test; public class LaskinTest public void testlaskimenluonti() { Laskin laskin = new Laskin(); } }

Yksikkötestaus. import org.junit.test; public class LaskinTest public void testlaskimenluonti() { Laskin laskin = new Laskin(); } } Yksikkötestauksella tarkoitetaan lähdekoodiin kuuluvien yksittäisten osien testaamista. Termi yksikkö viittaa ohjelman pienimpiin mahdollisiin testattaviin toiminnallisuuksiin, kuten olion tarjoamiin metodeihin.

Lisätiedot