HOTELLIN PERUSTAMINEN TURKUUN - Tarvekartoitus ja liiketoimintasuunnitelma

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "HOTELLIN PERUSTAMINEN TURKUUN - Tarvekartoitus ja liiketoimintasuunnitelma"

Transkriptio

1 Nora Brandstack HOTELLIN PERUSTAMINEN TURKUUN - Tarvekartoitus ja liiketoimintasuunnitelma Opinnäytetyö Palvelujen tuottaminen ja johtaminen Maaliskuu 2008

2 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä Tekijä(t) Nora Brandstack Koulutusohjelma ja suuntautuminen Palvelujen tuottamisen ja johtamisen koulutusohjelma, kuluttajapalvelut Nimeke Hotellin perustaminen Turkuun tarvekartoitus ja liiketoimintasuunnitelma Tiivistelmä Opinnäytetyön aiheena oli hotellin perustaminen Turkuun. Aiheeseen kuului tarvekartoituksen tekeminen siitä, millaiselle hotellille Turussa olisi mahdollinen niin sanottu markkinarako sekä valmiin liiketoimintasuunnitelman laatiminen tarvekartoitusta apuna käyttäen. Liiketoimintasuunnitelma sisältää myös tarkat alkuinvestointilaskelmat. Työn varsinaisena tavoitteena oli toimivan liiketoimintasuunnitelman aikaansaaminen ja sen kautta oma työllistyminen marata-alan yrittäjänä tulevaisuudessa. Työn välillisenä tavoitteena oli tutkia Turun matkailupalvelutarjontaa ja pyrkiä kehittämään sitä palvelemaan uuden majoituspalvelun avulla yhä laajempaa asiakaskuntaa. Opinnäytetyössä käsiteltiin taustan ja tavoitteiden lisäksi Turun tämän hetkistä matkailutilannetta, työn teoreettista viitekehystä ja liiketoimintasuunnitelman tekoa tutkimustuloksia apuna käyttäen. Työn lopuksi on pohdintaosuus. Työn teoreettisessa viitekehyksessä käsiteltiin liiketoimintasuunnitelman eri osa-alueita, kuten liikeideaa, markkinointia, rahoitusta ja verotusta. Teoreettisen viitekehyksen tärkeimpiä lähteitä olivat Kinkin ja Isokankaan Yrityksen perustoiminnot (1999), Holopaisen ja Levosen Yrityksen perustajan opas silta yrittäjyyteen (2006), Lämsän ja Uusitalon Palvelujen markkinointi esimiestyön haasteena (2002) sekä Pirttilän Kilpailijaseuranta. Opinnäytetyön käytännönosuudessa tehtiin kolme tutkimusta, joiden tuloksia apuna käyttäen laadittiin hotellin liiketoimintasuunnitelma. Tutkimuksista yksi oli kilpailijakartoitus ja kaksi olivat haastattelututkimuksia. Haastateltavina henkilöinä olivat Turun matkailupalvelun asiantuntija Liisa Lemmetyinen ja Matkailun edistämiskeskuksen Kirsi Suni. Lemmetyisen vastaukset edustivat paikallista näkökulmaa ja Sunin vastaukset valtakunnallista näkökulmaa. Käytännön osuudessa laadittiin myös liiketoimintasuunnitelma laskelmineen tutkimustuloksia apuna käyttäen. Valmis liiketoimintasuunnitelma ja siihen liittyvät tarkat laskelmat ovat työn liitteinä. Opinnäytetyön valmistumisvaiheessa maaliskuussa 2008 on vielä vaikea arvioida sitä, kuinka hyvin suunniteltu yrityshanke toimisi käytännössä, koska opinnäytetyön aiheeseen kuului toimivan liiketoimintasuunnitelman suunnittelu eikä toteutus. Näin ollen yrityshanketta ei ole vielä käytännössä toteutettu. Nähtäväksi jää, mikä on oikea ajankohta yrityshankkeen käytäntöön laitolle ja millainen on sen toimivuus käytännössä. Asiasanat (avainsanat) Yrittäjyys, liiketoimintasuunnitelma, tarvekartoitus, kilpailija-analyysi Sivumäärä Kieli URN 43 suomi URN:NBN:fi:mamkopinn Huomautus (huomautukset liitteistä) Ohjaavan opettajan nimi Opinnäytetyön toimeksiantaja Reijo Honkonen

3 DESCRIPTION Date of the bachelor's thesis 28 th March 2008 Author(s) Nora Brandstack Degree programme and option Degree program in Hospitality Management, Consumer Services Name of the bachelor's thesis Establishing a hotel in Turku Abstract The topic of final work was establishing a hotel in Turku. The topic included a survey what kind of a hotel could manage in hotel market in Turku. Also a plan of business was made based on this survey. A plan of business includes also precise calculations for establishing a hotel. The main goal of this final work was to make a functional plan of business and also to plan a business to establish in the future. The minor goals of this work were to study current travelling services in Turku and also try to search a way to develop it to serve a wider range of customers with a help of a new hotel. In this bachelor s thesis, in addition to background and objects, the current travelling situation in the city of Turku, the final works theoretical frame and a plan of business was discussed based on the answers from the survey of demand. The final works theoretical frame was about different sectors like business idea, marketing, finances and taxes. The most important sources for the theoretical frame was Yrityksen perustoiminnot by Kinkki and Isokangas, Yrityksen perustajan opas silta yrittäjyyteen by Lämsä, Palvelujen markkinointi esimiestyön haasteena by Uusitalo and Kilpailijaseuranta by Pirttilä. Three studies were made in the practical section of the final work, which helped to complete the plan of business for the hotel to be established. One of the studies was an analysis of competitors and other two were surveys of demand. Persons who were interviewed were travelling specialists Liisa Lemmetyinen from the Travel services of Turku and Kirsi Suni from Finlands travel development center. Answers from Lemmetyinen represented a local point of view and Suni s answers represented nationwide of view. In the practical section of the final work the plan of business was drewn up. This included also precise calculations. The plan of business was made based on three surveys. In the enclosures of this final work there is a mature plan of business with its precise calculations. When the final work was completed in March 2008 it is yet difficult to asses how the plan of business will proceed in practice. The topic of final work included just planning a functional plan of business, not establishing it, so the firm doesn t exist yet. It will be seen in the future what is the right time to establish the hotel and how it will function and advance in practice. Subject headings, (keywords) Business knowledge, a plan of business, a survey of demand, analysis of competitors Pages Language URN 43 Finnish URN:NBN:fi:mamk-opinn Remarks, notes on appendices Tutor Reijo Honkonen Bachelor s thesis assigned by

4 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO TAUSTA JA TAVOITTEET Turun matkailutilanne Turun majoituspalveluiden käyttöaste ja hinnat Työn tavoitteet LIIKETOIMINTASUUNNITELMA Liikeidea Markkinat Tuotteet ja palvelut Organisaatio ja voimavarat Yhtiömuoto Pääoman tarve ja rahoitus Oma pääoma Vieras pääoma Julkinen tuki Kannattavuuden arviointi Verotus Markkinointi Palveluiden markkinointi Kansainvälinen markkinointi TUTKIMUS Kilpailijakartoitus Kilpailijat Kilpailu- ja kilpailija-analyysi Haastattelu Haastattelu Haastattelun 1 tulosten purku Haastattelu Haastattelun 2 tulosten purku KEHITTÄMISSUUNNITELMA LIIKETOIMINTASUUNNITELMALLE Liikeidea... 26

5 5.1.1 Markkinat Tuotteet ja palvelut Organisaatio SWOT -analyysi Pääoman tarve ja rahoitus Oma pääoma Vieras pääoma Julkinen tuki Myynnin ja myyntikatteen budjetointi Kannattavuuden arviointi Markkinointi POHDINTAA LÄHTEET LIITTEET Liite 1: Ensimmäisen haastattelun kysymykset Liite 2: Ensimmäisen haastattelun vastaukset Liite 3: Toisen haastattelun kysymykset Liite 4: Toisen haastattelun vastaukset Liite 5: Liiketoimintasuunnitelma Liite 6: Alkuinvestointilaskelmat Liite 7: Palkkakulut

6 1 JOHDANTO 1 Opinnäytetyön aiheena on hotellin perustaminen Turkuun. Koska kyseessä on uuden yrityksen perustaminen, kuuluu opinnäytetyön aiheeseen oleellisena osana myös tarvekartoitus. Tarvekartoituksella pyritään tutkimaan sitä, millaiselle hotellille Turussa olisi vielä tilaa. Kyseisen tutkimuksen tuloksia käytetään apuna myös liiketoimintasuunnitelman laatimisessa. Opinnäytetyö voidaan sisältönsä osalta jakaa kuuteen eri osa-alueeseen. Ensimmäisessä osa-alueessa käsitellään Turun matkailutilannetta sekä majoituspalveluja yleisellä tasolla. Ensimmäisessä osassa tarkennetaan myös työn tavoitteita. Toinen osio käsittää työn teoreettisen viitekehyksen. Teoreettisessa viitekehyksessä paneudutaan liiketoimintasuunnitelman eri osa-alueisiin, kuten liikeideaan ja rahoitukseen. Lisäksi tässä osiossa perehdytään myös yrityksen verotukseen ja markkinointiin. Kolmannessa osa-alueessa käsitellään opinnäytetyön varsinaista tutkimusosaa. Se käsittää tutkimuksen teoreettisen pohdinnan lisäksi myös tutkimuksen käytännöntoteutukset, jotka ovat kirjoituspöytätutkimus ja kaksi erillistä haastattelututkimusta. Tutkimustuloksia käytetään liiketoimintasuunnitelman kehittämiseen. Neljännessä osiossa puolestaan kehitetään liiketoimintasuunnitelmaa saatujen tutkimustulosten perusteella. Tässä osiossa myös laaditaan lopullinen liiketoimintasuunnitelma laskelmineen. Viidentenä osa-alueena on opinnäytetyöhön liittyvä pohdinta. Kuudennes osio koostuu puolestaan liitteistä. Liitteet koostuvat tutkimuksen kannalta tärkeistä haastattelukysymyksistä sekä haastateltavien Turun kaupungin matkailupalvelun asiantuntijan Liisa Lemmetyisen sekä Suomen Matkailun edistämiskeskuksen asiantuntijan Kirsi Sunin vastauksista. Liitteisiin kuuluu myös valmis liiketoimintasuunnitelma laskelmineen, joka on opinnäytetyön konkreettinen tuotos.

7 2 TAUSTA JA TAVOITTEET 2 Opinnäytetyöni taustana on pyrkimys työllistää itseni oman alani yrittäjänä tulevaisuudessa. Opinnäytetyöni pyrkii tästä syystä kartoittamaan kilpailijatilannetta omassa kotikunnassani, Turussa, johon yritys olisi tarkoitus perustaa. Opinnäytetyössä on tarkoitus selvittää myös muut yrityksen perustamiseen vaikuttavat seikat aina työntekijöistä yrittäjän verotukseen siten, että opinnäytetyön konkreettisena tuloksena on valmis liiketoimintasuunnitelma. Opinnäytetyön tarpeen taustana on myös luvussa 2.4 tarkemmin esitelty valtioneuvoston tekemä Suomen matkailupolitiikkaa koskeva periaatepäätös, jonka tarkoituksena on nopeuttaa matkailun kasvua ja parantaa alan kilpailukykyä vuoteen 2020 mennessä. 2.1 Turun matkailutilanne Turku on kasvava kaupunki matkailualalla. Vuoden 2006 listauksessa Turku oli Suomen kolmanneksi suosituin matkailukaupunki. Lisäksi Turun matkailussa on tapahtunut huomattavaa kasvua vuodesta 2005 vuoteen Kesäkauden yöpymisissä (toukokuusta syyskuuhun) kotimaisten matkailijoiden määrä oli kasvanut 8,0 % ja ulkomaalaisten matkailijoiden määrä 9,8 %. Yöpymisten lisäys oli keskimäärin edellisvuoteen nähden 8,5 %. Eniten ulkomaalaisia turisteja Turussa vieraili kesäkaudella Ruotsista, toiseksi eniten Saksasta ja kolmanneksi eniten Norjasta. (Tilastokeskus 2007.) Myös talvikauden (marraskuusta huhtikuuhun) matkailutilastot Turussa osoittivat huomattavaa kasvua. Vuoden 2006 tilasto osoitti 8,9 % kasvua edellisvuodesta. Ulkomailta tulleiden turistien yöpymisten määrä oli talvikaudella 15,2 % suurempi ja kotimaisten matkailijoiden 7,1 % suurempi edellisvuoteen verrattuna. Talvikaudella ulkomaalaisia matkailijoita tuli Turkuun eniten Ruotsista, toiseksi eniten Venäjältä ja kolmanneksi eniten Yhdysvalloista. (Tilastokeskus 2007.) Mitä taas tulee yöpymisten syihin Varsinais-Suomessa, ilmoitti vuonna 2006 suurin osa (69 %) matkailijoista matkansa tarkoitukseksi vapaa-ajan matkan. Työmatkaajia oli sen sijaan vuoden 2006 tilastotiedon mukaan Varsinais-Suomeen matkustavista 29,6 %. Muita matkan tarkoituksia ilmoitettiin 1,4 % verran. (Tilastokeskus 2007.)

8 3 Edellä kuvattujen tilastotietojen perusteella Turku on sekä ulkomaan että kotimaan lomamatkailijoita kiinnostava kaupunki. Turun kiinnostavuutta ja tunnettavuutta maailmalla tulevina vuosina lisää todennäköisesti sen valinta vuoden 2011 Euroopan kulttuuripääkaupungiksi. Kyseisen tittelin saavuttamiseksi Turun kaupunki on kehittänyt ja monipuolistanut jatkuvasti kulttuuritarjontaansa ja kehitys jatkunee edelleen. Turussa on myös matkailijoiden jatkuvia kiinnostuksenkohteita, kuten värikäs historia Suomen vanhimpana kaupunkina ja entisenä pääkaupunkina. Koska Turku on Suomen vanhin kaupunki, on sillä myös esillä maan merkittäviä historiallisia rakennuksia, kuten Turun tuomiokirkko ja Turun linna (Niemi 2005). Edellä mainitusta voitaneen siis päätellä, että majoituspalveluja kulutetaan Turussa paljon ja että niitä tarvitaan seudulla jatkossakin kasvavassa määrin. 2.2 Turun majoituspalveluiden käyttöaste ja hinnat Vuoden 2006 tilastotietojen mukaan Turun majoitusliikkeiden keskiarvoinen käyttöaste oli 55,6 %. Arvo oli lähestulkoon sama kuin edellisenä vuonna. Sen sijaan joulukuun käyttöaste laski edellisvuoden käyttöarvosta 6,8 prosenttiyksikköä. (Tilastokeskus 2007) Näiden tietojen pohjalta näyttää siltä, että majoitusliikkeille riittää tasainen määrä asiakkaita vuosittain, mutta tilastotiedot eivät kerro sitä, miten yöpymiset jakautuvat eritasoisten hotellien välillä. Yöpymisten jakautuminen eritasoisien hotellien välillä on tärkeä tieto, kun halutaan kartoittaa sitä, minkä tyyppiselle hotellille Turussa olisi tilaa. Vuonna 2006 yöpymisen keskihinta oli Turussa 42,08 euroa, joka oli täsmälleen sama luku kuin edellisenäkin vuonna. Kokonaisuudessaan majoitusmyynti oli Turussa vuonna ,39 miljoonaa euroa, joka oli noin 2,5 miljoonaa euroa korkeampi kuin edellisenä vuonna. (Tilastokeskus 2007.) Tilastotiedot eivät kerro, miten hintataso jakautuu erityyppisten majoitusliikkeiden välillä. Kyseinen tieto on kuitenkin mielestäni erittäin tärkeää selvittää siinä vaiheessa, kun tiedetään millaista majoitusliikettä ollaan perustamassa, jotta osataan mitoittaa

9 hinta oikein suhteessa varsinaisiin kilpailijoihin eli samantyyppisiin majoitusliikkeisiin. Tarkempi hintakartoitus tehdään siis opinnäytetyön neljännessä osiossa, jossa paneudutaan liikkeen perustamiseen konkreettisemmin Työn tavoitteet Työn varsinaisena tavoitteena on toimivan liiketoimintasuunnitelman aikaansaaminen ja sen kautta oma työllistyminen tulevaisuudessa. Työn välillisenä tavoitteena on myös tutkia Turun seudun matkailupalvelutarjontaa ja pyrkiä kehittämään sitä palvelemaan yhä laajempaa asiakaskuntaa uuden majoituspalvelun avulla. Opinnäytetyön välillinen tavoite pohjautuu myös valtioneuvoston joulukuussa 2006 tekemään periaatepäätökseen Suomen matkailupolitiikasta. Kyseinen päätös esittää linjaukset matkailun kasvun nopeuttamiseksi ja kilpailukyvyn parantamiseksi vuoteen 2020 mennessä. Matkailupoliittisten linjausten tavoitteena on lisätä Suomen matkailun kilpailukykyä ja tukea matkailuelinkeinon kannattavuuden parantamista. Linjausten mukaan myös Suomen matkailun kansainvälistymistä pyritään tukemaan ja lisäämään ulkomaista kysyntää. Kysynnän lisääntymiseen vaikuttaa myös matkailutarjonnan laatutason ja turvallisuuden parantuminen, joihin linjauksilla halutaan myös vaikuttaa. Myös yritysten toimintaympäristöä halutaan kehittää sillä hyvin toimivat yritykset lisäävät alueiden elinvoimaa. Lisäksi hyvin toimivien matkailualan yritysten myötä edistetään alan ammattimaistumista ja arvostuksen kasvua. (Työ- ja elinkeinoministeriö 2008.) Linjauksien näkökulmat pyritään opinnäytetyössä ottamaan huomioon kokonaisvaltaisesti sekä tutkimusosiota tehtäessä että liiketoimintasuunnitelman laadinnassa. 3 LIIKETOIMINTASUUNNITELMA Menestyvän yrityksen toiminta lähtee liikkeelle asiakkaan tarpeista eli siitä, että jossain on joku, jolla on jokin ongelma ja hän on valmis maksamaan yrittäjälle siitä,

10 että tämä poistaa kyseisen ongelman tuotteellaan tai palvelullaan. Olennaista itse yritystoiminnassa on 1) liikeidea, 2) kannattavuus ja 3) riskien kartoitus. (Kinkki & Isokangas 1999.) 5 Näihin yritystoiminnan lähtökohtiin perehdytään seuraavissa osioissa siten, että ensiksi paneudutaan liikeideaan käsitteenä sekä esitellään perustettavan hotellin liikeidea. Seuraavaksi käsitellään yrityksen riskien hallintaa yleisesti ottaen sekä perehdytään yrityshankkeen SWOT-analyysiin. Kahdessa viimeisessä osiossa paneudutaan puolestaan yrityksen kannattavuuteen ja markkinointiin. 3.1 Liikeidea Yrityksen menestymisen kannalta keskeinen yrityksen toimintaan liittyvä suunnitelma on liikeidea. Liikeidea määrittelee yrityksen tuotteet (mitä), keskeiset kohderyhmät (kenelle), keskeiset toimintatavat (miten) ja imagon eli yrityskuvan (Kinkki & Isokangas 1999). Myös Holopainen ja Levonen tarkastelevat teoksessaan Yrityksen perustajan opas (2006) liikeideaa edellä mainittujen kolmen kysymyksen kautta. He kuitenkin lisäävät, että liikeidea kuvaa myös yrityksen suhteellista etua, sen vahvoja puolia kilpailijoihin nähden. Holopainen ja Levonen ovat kuvanneet liikeideaa myös seuraavan kaavion avulla, joka konkretisoi samalla myös Kinkin ja Isokankaan ajatuksia (Kuvio 1). MARKKINAT asiakkaat markkinalohkot ongelmat/ tarpeet TUOTTEET JA PALVELUT fyysiset tuotteet palvelut tuotejärjestelmät ongelmaratkaisut YHTEENSOPIVUUS ORGANISAATIO rakenne voimavarat ohjaus- ja valvontajärjestelmät ongelmaratkaisut johtamistapa Kuvio 1. Liikeideakaavio

11 6 Toimivan liikeidean perustana on sen eri osien yhteensopivuus. Menestyvän yrityksen on myös kyettävä yhdistämään eri tekijät toisiinsa. (Holopainen, Levonen 2006, 22.) Markkinat Kuluttajilla on tarpeita, joiden tyydyttämiseksi he kuluttavat tuotteita tai palveluja rahallista korvausta vastaan. Yrityksen kannalta tämä tarkoittaa sitä, että tuotteella tai palvelulla on kysyntää eli markkinoita (Holopainen, Levonen 2006, 23.). Yrittäjän tärkeimpiä päätöksiä onkin se, kuinka yhtenäisesti se voi kohdella markkinoita. Kun yrittäjä tuntee yrityksensä palveluiden tai tuotteiden kohderyhmät voi hän valita kohderyhmälle parhaiten sopivan markkinointitavan esimerkiksi massamarkkinoinnin, kohdemarkkinoinnin ja asiakaskohtaisen markkinoinnin väliltä (Kotler 1999, ) Tuotteet ja palvelut Yrityksen valmistamat tuotteet voivat olla joko konkreettisia tuotteita tai palvelutuotteita. Myös konkreettisiin tuotteisiin voidaan liittää palvelua joko myynnin välittömässä yhteydessä tai myynnin jälkeen. Tuotteet voivat olla joko vakiotuotteita tai erikoistuotteita molemmilla on omat markkinansa ja kilpailukeinonsa. Tärkeää on löytää tuotteen tai palvelun taustalta se kuluttajan tarve, jonka vuoksi tuote ostetaan. Tuotteita tai palveluja suunniteltaessa tai kehitettäessä on tärkeää ottaa huomioon muun muassa sellaisia seikkoja kuin mikä on se tekijä, jonka perusteella kuluttaja valitsee tuotteen tai palvelun ja onko yrityksen tuotteessa tai palvelussa tämä kyseinen etu. On myös kannattavaa arvioida yrityksen hinnoittelua suhteessa kilpailijoiden hintoihin ja arvioida kuinka hintataso tulee kehittymään toimialalla lähitulevaisuudessa ja ottaa se huomioon hinnoittelua tehtäessä. (Holopainen, Levonen 2006, 23.) Organisaatio ja voimavarat Organisaatiolla tarkoitetaan yleisesti systeemin, tässä tapauksessa yrityksen, rakennetta. Organisaation rakenne vaikuttaa keskeisesti sen toimintaan ja

12 toimivuuteen. Organisoitumisen ideana on, että se pystyy erikoistuneena rakenteena saavuttamaan enemmän kuin sen osa-alueet erikseen. (Wikipedia 2008) 7 Organisaatiolla tulee olla tuotteen tai palvelun aikaansaamiseksi kolmenlaisia voimavaroja. Näitä ovat henkiset voimavarat (tieto, taito ja osaaminen), fyysiset voimavarat (toimitilat, koneet, laitteet) ja taloudelliset voimavarat (raha, vakuudet). Voimavarojen lisäksi yrityksen menestymiseen vaikuttaa yrityksen toimintatapa eli se, millä tavoin tuotteet ja palvelut saadaan aikaan. Tähän kuuluu esimerkiksi valmistuksen organisointi, ohjaus- ja valvontajärjestelmät, markkinointitapa ja johtamistapa. (Holopainen, Levonen 2006, 24.) Yhtiömuoto Yrityksen organisaation muotoon vaikuttaa oleellisesti valittu yhtiömuoto. Erilaisia yhtiömuotoja ovat toiminimi ja yksityinen elinkeinonharjoittaja, avoin yhtiö, kommandiittiyhtiö, osakeyhtiö ja osuuskunta. Kyseisistä yhtiömuodoista kirjanpidoltaan yksinkertaisin on toiminimi eli yksityinen elinkeinonharjoittaja. Toiminimelle ei myöskään valita hallitusta, toimitusjohtajaa eikä tilintarkastajia. Toiminta yksityisenä elinkeinonharjoittajana ei ole varsinaisesti yritystoiminnan organisaatiomuoto vaan se tarkoittaa sitä, että yksi henkilö tai puolisot harjoittavat yritystoimintaa. Tässä yritysmuodossa yrittäjä vastaa koko omaisuudellaan yrityksensä sitoumuksista ja päättää yrityksen asioista itsenäisesti. (Loikkanen 2007, 4-6.) Avoin yhtiö ja kommandiittiyhtiö ovat henkilöyhtiöitä, joiden perustamiseen tarvitaan vähintään kaksi henkilöä tai yhteisöä. Avoin yhtiö eroaa kommandiittiyhtiöstä siinä, että kaikki sen yhtiömiehet vastaavat yhtiön sitoumuksista koko omaisuudellaan ja päättävät yhdessä sen asioista, kun taas kommandiittiyhtiössä vain vastuunalaiset yhtiömiehet vastaavat yhtiön sitoumuksista koko omaisuudellaan ja päättävät yhtiön asioista ja äänettömät yhtiömiehet vastaavat yhtiön sitoumuksista vain yhtiöön sijoittamallaan yhtiöpanoksellaan. (Loikkanen 2007, 4-6.) Osakeyhtiö on puolestaan yritysmuoto, jonka voi perustaa yksi tai useampi henkilö tai yhteisö. Osakeyhtiön omistajat ovat osakkaita, jotka sijoittavat yhtiöön osakepääomaa. Koko pääoman on oltava vähintään 2500 euroa. Osakkaat vastaavat yhtiön

13 8 sitoumuksista vain siihen sijoittamallaan pääomalla. Osakeyhtiössä päätäntävalta jakautuu osakkaiden välillä heidän sijoittamansa osakepääoman suhteessa siten, että suurimman sijoituksen tehneellä on eniten päätäntävaltaa. Osakkaiden on valittava yhtiölle hallitus, joka valitsee tarvittaessa yhtiölle myös toimitusjohtajan. Osakeyhtiöllä täytyy olla myös osakkaiden valitsema tilintarkastaja. (Loikkanen 2007, 4-6.) Osuuskunta on verkostoituneen liiketoiminnan organisoitumismuoto. Sen perustamiseen tarvitaan vähintään kolme henkilöä tai yhteisöä. Osuuskunnan omistajia kutsutaan jäseniksi ja pääomaa osuuspääomaksi. Osuuspääomalle ei ole asetettu vähimmäisrajaa, mutta osuuskunnan on säästettävä viisi prosenttia toiminnan tuloksesta vararahastoon, kunnes se on yksi prosentti taseen summasta, kuitenkin vähintään 2500 euroa. Osuuskunnan ylintä päätösvaltaa käyttävät jäsenet, joilla on kullakin pääsääntöisesti yksi ääni osuuskunnan asioista päätettäessä. Jäsenet vastaavat osuuskunnan sitoumuksista vain siihen sijoittamallaan pääomalla. Osuuskunnalla täytyy olla hallitus, toimitusjohtaja sekä tilintarkastajat. (Loikkanen 2007, 4-6.) 3.2 Pääoman tarve ja rahoitus Yritykseen sitoutuva pääoma jaetaan perinteisesti omaan pääomaan ja vieraaseen pääomaan, joka edelleen jaotellaan lyhytaikaiseen ja pitkäaikaiseen pääomaan. Ensisijaisena rahoituksen myöntämisen edellytyksenä on aina tulevan yritystoiminnan kannattavuusarvio, joka perustuu liiketoimintasuunnitelmaan ja laskelmiin. Lisäksi rahoittaja usein edellyttää noin 20 % omarahoitusosuutta. Vasta viimeisenä tulevat kysymykseen vakuudet ja takaukset. (Holopainen, Levonen 2006, 106.) Oma pääoma Omalla pääomalla tarkoitetaan yrittäjän itsensä hankkeeseen sijoittamaa pääomaa. Yrittäjän hankkeeseen sijoittama pääoma on tärkeä muun muassa siksi, että se antaa rahoittajille uskottavuutta hankkeeseen. Eräät liikeideat vaativat toimiakseen merkittävää omaa pääomaa, mutta yrittäjän oma sijoitus tulisi aina olla vähintään 20 % hankkeen koko pääomantarpeesta. Yritykseen voi sijoittaa myös

14 apporttiomaisuutena koneita tai laitteita rahallisen panostuksen lisäksi. (Holopainen, Levonen 2006, 106.) Vieras pääoma Vieraan rahoituksen muotoja ovat esimerkiksi pankkilainat, vakuutusyhtiöiden sijoitusluotot, Finnveran lainat ja rahoitusyhtiöiden rahoitusmuodot. Näitä rahoitusmuotoja yhdistää niiden takaisinmaksuvelvollisuus. Tavanomaisin pitkäaikainen laina on normaali euromääräinen luotto tai luotollinen sekkitili. Lainan ja sekkitililuoton vakuudeksi pankit vaativat lainan takaisinmaksua turvaavan vakuuden. Lainaa tarjoava pankki yleensä arvioikin tulevan asiakkaan asiakastuoton ja asiakassuhteeseen liittyvät riskit. Jos yrityksen pitkäaikaisen rahan tarve on suhteellisen pieni, on varsin luontevaa ottaa kaikki tarvittava rahoitus yhdestä pankista. (Holopainen, Levonen 2006, ) Julkinen tuki Yritykselle myönnettävät julkiset tuet on useimmiten tarkoitettu investointeihin tai toiminnan kehittämiseen. Investointitukea voidaan käyttää esimerkiksi yrityksen perustamiskustannuksiin. Kehittämistuella voidaan puolestaan rahoittaa esimerkiksi tuotekehitystyötä tai markkinointia. Julkisille tukimuodoille on yhteistä se, että niitä maksaa aina jokin julkinen laitos, kuten valtio tai kunta. Julkisen tuen muotoja ovat muun muassa suorat avustukset, korkotuki ja markkinakorkoa alhaisemmalla korolla myönnetty laina. Julkisen tuen tyypistä riippuen takaisinmaksuvelvollisuutta ei aina ole. (Holopainen, Levonen 2006, ) 3.3 Kannattavuuden arviointi Yrityksen toiminnan jatkuvuus edellyttää sitä, että yritystoiminta tuottaa voittoa. Asiakkailta saatavien myyntitulojen on siten riitettävä kattamaan tuotteiden valmistamisesta aiheutuvat menot sekä mahdolliselle pääomalle maksettavat korvaukset. Yritystoiminta voi kuitenkin lyhytaikaisesti olla myös kannattamatonta esimerkiksi silloin, kun toimintaa ollaan juuri aloittamassa tai laajentamassa. Pidemmällä aikavälillä tulojen täytyy kuitenkin kattaa kaikki toiminnasta aiheutuvat

15 menot. Lyhyelläkin aikavälillä yrityksen on säilytettävä maksuvalmiutensa. Toisin sanoen pääomarahoituksen täytyy olla suuruudeltaan sellainen, että sillä voidaan rahoittaa ajoittaisia kannattamattomia jaksoja. (Kinkki, Isokangas 1999) Verotus Yrittäjä saa oikeuden laskuttaa asiakkaitaan, kun hän kuuluu ennakkoperintärekisteriin. Aloittavan yrityksen ennakkoperintä perustuu yrittäjän omaan arvioon ensimmäisen tilikauden verotettavan tulon määrästä. Verotettavaa tuloa on ainoastaan se summa, joka jää yrittäjälle tai yritykselle jäljelle, kun laskutettavasta myynnistä on ensin vähennetty kaikki yritystoiminnan kulut. (Käynti verotoimistossa ) Koska aloittavan yrittäjän voi olla vaikeaa arvioida tulevan vuoden tulosta ennen kuin yritystoimintaa on olemassa, olisi yrittäjän hyvä tarkentaa arviota 3-6 kuukauden kuluttua toiminnan aloittamisen jälkeen. Tarkennuksen jälkeen verottaja tasaa lopputilikauden arvioidun verotuksen uudelleen ja laskuttaa yritystä sen mukaan. Tilikauden päätyttyä annetun veroilmoituksen perusteella vero tasataan ja erotus on joko veronpalautusta tai lisäveroa. (Käynti verotoimistossa ) Mitä taas tulee verojen suuruuteen, ei kaikkia yrityksiä veroteta samalla veroprosentilla. Yritystä, jonka yhtiömuotona on toiminimi, verotetaan pääsääntöisesti ansiotulosta progressiivisen veroprosentin mukaan. Tämä tarkoittaa sitä, että veron määrä kasvaa tulojen kasvaessa. Mikäli toiminimellä työskentelee yrittäjäpariskunta, jaetaan verotus puolisoiden kesken verottajalle ilmoitettavan prosenttisuhteen mukaisesti. Toiminimisessä yrityksessä ei ole erillistä palkanmaksua yrittäjälle, vaan kaikki tulot kulujen ja poistojen jälkeen on yrittäjän verotettavaa tuloa. (Holopainen, Levonen 2006, ) Osakeyhtiö maksaa puolestaan veroa 26 prosenttia yritykselle kertyvästä verotettavasta tulosta. Yrityksen verotettavaa tuloa ei ole yrittäjän työntekijöilleen maksamat palkat. Täten yrittäjän maksaessa itselleen palkkaa verotetaan siitä erikseen normaalin palkkaverotuksen mukaisesti. Jos yritys maksaa osinkoa yrittäjälle, maksetaan näistä yhdeksän prosentin nettovarallisuuden verottoman osuuden ylimenevältä osalta 28 prosentin pääomavero. (Holopainen, Levonen 2006, )

16 11 Henkilöyhtiöitä verotetaan siten, että verotettava tulo jaetaan yhtiömiesten kesken ja kutakin yhtiömiestä verotetaan hänen omasta tulo-osastaan pääsääntöisesti ansiotuloverotuksen mukaisesti. Kommandiittiyhtiön äänetöntä yhtiömiestä verotetaan kuitenkin pääomatuloverotuksen mukaisesti. Mikäli yhtiömiehet nostavat erikseen palkkoja, verotetaan niitä palkkojen osalta normaalin palkkaverotuksen mukaisesti. (Holopainen, Levonen 2006, ) 3.5 Markkinointi Markkinoinnin tehtävänä on saada yrityksen tuotteet asiakkaiden tietoisuuteen ja näkyville. Markkinoinnissa on oleellista tietää yrityksen potentiaaliset asiakasryhmät ja heidän tarpeensa, jotta markkinointia osattaisiin kohdentaa oikein. Kilpailijoista on oltava myös selvillä, koska jokainen yritys kilpailee markkinoilla toisten yritysten kanssa. Yrittäjän on menestyäkseen tunnettava oman liikeidean mukainen markkinointistrategia mutta oltava selvillä myös kilpailijoiden markkinointitoimenpiteistä. (Raatikainen 2001, ) Palveluiden markkinointi Palvelun asema yrityksen liiketoiminnassa on jaoteltavissa neljään eri kategoriaan: palvelu liiketoiminnan kohteena, palvelu osana yrityksen kokonaistarjontaa, palvelu kilpailukeinona ja palvelu sisäisenä palveluna. Kun palvelu sinällään on liiketoiminnan kohteena, markkinoi yritys ainoastaan palveluja ja itse palvelu on asiakkaan oston kohde. Sen sijaan silloin, kun palvelut muodostavat osan yrityksen kokonaistarjonnasta, sisältyy palvelu tavaran kanssa samanarvoisena osana yrityksen tarjontaan. Tällöin palvelut ja tavarat voidaan myydä palvelupakettina tai ne ovat erotettavissa myynnin kohteeksi yksittäin. Kun palvelu on puolestaan kilpailukeinona, sen tarkoituksena on tukea tavaran myyntiä. Usein palvelun laatu on lähes ainoa kilpailukeino, jolla tavaran myyjä voi erottua samankaltaisia tuotteita valmistavista kilpailijoista. Sisäinen palvelu eroaa puolestaan muista palvelun ryhmistä siinä, että sen vaikutus asiakkaisiin on välillinen. Sisäistä palvelua on se, kun palveluja tuotetaan yrityksen omaa, sisäistä toimintaa varten. Sisäisessä toiminnassa on oleellista

17 12 henkilöstön väliset vuorovaikutussuhteet, koska henkilöstön keskinäisen toiminnan sujuvuus vaikuttaa työntekijöiden oman hyvinvoinnin lisäksi myös asiakkaan kokemaan palvelun laatuun. (Lämsä & Uusitalo 2002, ) Onnistuminen laadukkaassa palvelujen tuottamisessa ja markkinoinnissa edellyttää sitä, että yrityksen eri osa-alueiden välinen yhteistyö toimii sujuvasti. Kokonaisvaltainen palvelujen markkinointi on ajattelua ja toimintaa, joka korostaa asiakkaan, toimintaprosessien ja henkilöstön näkökulmien ymmärtämistä hyvän ja kannattavan liiketoiminnan kehittämisessä. Myös palveluyrityksen toimintakulttuurin piirteet sekä ulkoisen toimintaympäristön vaatimukset menestyksen rakennuspilareina tulisi ottaa palvelujen markkinoinnissa huomioon. (Lämsä & Uusitalo 2002, ) Kansainvälinen markkinointi Yrityksen, jonka asiakaskunta on kansainvälinen, tulee menestyäkseen ottaa huomioon kulttuurilliset eroavaisuudet myös markkinoinnissa. Kansainvälisen viestinnän suunnittelussa tulee kiinnittää huomiota muun muassa kunkin kohderyhmämaan paikallisiin olosuhteisiin, tapoihin ja lainsäädäntöön. Kulttuurin tuntemus auttaa puolestaan markkinoijaa löytämään sopivat keinot asiakkaiden rohkaisemiseksi kohti ostopäätöstä. (Idman ym. 1993, ) Yrityksen menestymiseen kansainvälisillä markkinoilla vaikuttaa myös se, miten hyvin yritys onnistuu kilpailukeinojen käytössä. Kotimaassa markkinoinnin onnistumiseen voi riittää, että kilpailukeinona käytetään tuotteen tai palvelun hintaa. Sen sijaan kansainvälisillä markkinoilla menestymiseen tarvitsee usein käyttää kaikkia kilpailukeinoja muita tehokkaammin. (Idman ym. 1993, ) Yleensä tuotekuvan muodostumiseen vaikuttavat tuotteesta saadut tiedot, kuluttajien kokemukset ja heidän asenteensa. Kansainvälisillä markkinoilla tuotekuvaan vaikuttaa kuitenkin myös maankuva. Maankuvalla tarkoitetaan sitä mielikuvaa, joka kuluttajilla ja yrityksillä on tietyn maan tuotteista ja yrityksistä. Maankuvan vaikutus ulottuu sopimuskumppanin valintahetkestä yksittäisen tuotteen tai palvelun markkinointitilanteisiin. (Idman ym. 1993, )

18 13 4 TUTKIMUS Tutkimusosio koostuu tutkimuksen teoreettisen taustan lisäksi kolmesta erillisestä tutkimuksesta. Ensimmäisenä tutkimuksena on kilpailijakartoitus, jonka avulla on tarkoitus selvittää Turun alueen kokonaisvaltainen kilpailutilanne hotellialalla sekä selvittää, ketkä ovat yrityshankkeen tärkeimmät kilpailijat. Toinen ja kolmas tutkimus ovat sen sijaan haastattelututkimuksia. Ensimmäisen haastattelututkimuksen avulla on pääosin tarkoitus kartoittaa Turun alueen majoituspalveluiden kattavuutta. Toisella haastattelututkimuksella puolestaan pyritään kartoittamaan kohderyhmämaiden matkailutottumuksia. Haastattelututkimuksien haastateltavat henkilöt on valittu siten, että tutkimukseen saataisiin sekä alueellista että valtiollista näkökulmaa. 4.1 Kilpailijakartoitus Kilpailijakartoituksen tarpeellisuutta yritystä perustettaessa ja yritystoiminnan jatkuessa on selvennetty monissa eri teoksissa. Seuraavaksi tarkastellaan kilpailijakartoitusta sekä teoreettisemmasta että käytännönläheisemmästä näkökulmasta saadakseni aikaan tarkoitustaan palvelevan kilpailijakartoitustutkimuksen. Teoreettisempaa näkökulmaa kilpailijakartoituksessa edustaa Anneli Pirttilän teos Kilpailijaseuranta. Kyseisessä teoksessa Pirttilä pohjustaa kilpailijakartoituksen tarvetta sillä, että yrityskoon kasvu ja yritysten markkina-alueen kansainvälistyminen ovat tehneet kilpailijaseurannan yrityksille aikaisempaa tarpeellisemmaksi sekä mielekkäämmäksi. Pirttilän mukaan systemaattinen kilpailijaseuranta on yleensä mielletty sellaiseksi prosessiksi, jossa etsitään seitsemän eri vaiheen kautta vastauksia sellaisiin kysymyksiin kuin tiedon tarpeen määritteleminen, raakatiedon systemaattinen hankinta, tiedon seulonta ja valikoiminen, tiedon analysointi, johtopäätösten tekeminen, tiedon jakaminen päätöksentekijöille ja tiedon tarpeen uudelleen määritteleminen. Pirttilän mukaan kilpailijaseuranta on usein kuvattu syklinä, jossa edellä mainitut vaiheet seuraavat toisiaan (Kuvio 2).

19 14 Kuvio 2. Kilpailijaseurannan sykli Holopainen ja Levonen tarkastelevat puolestaan Yrityksen perustajan oppaassa (2006) kilpailijakartoitusta käytännönläheisemmin. Heidän teoksessaan annetut ohjeet siitä, millä keinoin kilpailijakartoituksen voi tehdä, toimivat ikään kuin Pirttilän teoriaa tukevina käytännön ohjeilmentyminä. Tosin Yrityksen perustajan opas keskittyy pääasiassa vain kilpailijaseurannan syklin ensimmäisiin aihealueisiin tiedon tarpeiden määrittelyyn ja tiedon systemaattiseen ja tehokkaaseen hankintaan. Nämä aihealueet ovat kuitenkin juuri ne tärkeimmät laadittaessa haastattelukysymyksiä ja kyselylomaketta. Tiedon tarpeiden määrittelyn aihealueiksi tuotteiden ja palveluiden kehittämiseksi Holopainen ja Levonen (2006) luettelevat muun muassa sellaisia osa-alueita kuin markkina-aukot, liikeideat, tuoteideat, tuotekehitys, tuoteuudistukset ja tuotetestit. Uskoisin, että näistä aihealueista perustettavan hotellin kilpailijakartoitusta tehtäessä,

20 kannattaisi ottaa huomioon ainakin olemassa olevat markkina-aukot, liikeideat ja tuote- / palveluideat. 15 Siihen, kuinka nämä yrityksen kilpailijakartoituksen osa-alueet saadaan selville, on Holopainen ja Levonen esitelleet kolme keinoa. Näitä keinoja ovat 1. Omat havainnot, 2. Kirjoituspöytätutkimus ja 3. Kenttätutkimus. Omat havainnot ovat erityisen käyttökelpoisia silloin, kun yritys aiotaan perustaa paikallisille markkinoille, jolloin yrittäjällä on todennäköisesti jo paljon omiin havaintoihin perustuvaa tietoa toimialastaan. Kirjoituspöytätutkimus puolestaan käsittää tutkimuksen tekemistä jo valmiina olevia tietolähteitä apuna käyttäen. Tällaisia tietolähteitä voi olla esimerkiksi Tilastokeskuksen tilastot ja valmiit tutkimukset sekä selvitykset aiheesta. Kirjoituspöytätutkimusta suositellaan käytettäväksi etenkin silloin, kun kysymyksessä on laajempien markkinoiden selvittäminen (esimerkiksi markkina-alueena koko maa). Kenttätutkimuksessa sen sijaan tiedot hankitaan markkinoilta, kentältä. Tietojen hankintatapoina voi olla esimerkiksi henkilökohtainen haastattelu, puhelinhaastattelu, kirjekysely tai havaintojen tekeminen henkilökohtaisesti tarkkailemalla. Kenttätutkimusta käytetään yleensä silloin, kun ei tutkittavasta asiasta ole riittävästi tietoa saatavilla tai tieto ei ole riittävän tarkkaa. Opinnäytetyön kilpailijakartoituksessa käytetään kirjoituspöytätutkimusta selvittämään jo olemassa olevia liikeideoita sekä tuote- ja palveluideoita. Kenttätutkimusta tarvitaan selvittämään markkina-aukkoja. Kenttätutkimus toteutetaan kahden haastattelututkimuksen avulla. Omat havainnot erilaisissa hotelleissa työskennellessä tukevat puolestaan lähinnä kehitettävää liikeideaa ja liiketoimintasuunnitelman laatimista. 4.2 Kilpailijat Turussa on yhdeksäntoista hotellia ja yhteensä kuusitoista asuntohotellia, majataloa, bed & breakfast - majoituspaikkaa ja hostellia. Hotelleista seitsemän sijaitsee keskustassa, yksi satamassa, yksi Ruissalossa, yksi Kakskerran saaressa golf-kentän

kuva Yrittäjät.fi Maarit Koskinen 2015

kuva Yrittäjät.fi Maarit Koskinen 2015 kuva Yrittäjät.fi Maarit Koskinen 2015 Minustako yrittäjä? Yrittäjän tärkein voimavara on vahva ammattitaito Yrittäjällä on motivaatiota, pitkäjännitteisyyttä ja halua menestyä ei lannistu ensimmäisistä

Lisätiedot

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Elina Arola MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Tutkimuskohteena Mikkelin museot Opinnäytetyö Kulttuuripalvelujen koulutusohjelma Marraskuu 2005 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä 25.11.2005 Tekijä(t) Elina

Lisätiedot

YRITYKSEN PERUSTAMINEN JA YHTIÖMUODOT. Yritystoiminta Pia Niuta

YRITYKSEN PERUSTAMINEN JA YHTIÖMUODOT. Yritystoiminta Pia Niuta YRITYKSEN PERUSTAMINEN JA YHTIÖMUODOT Yrityksen perustaminen Yrityksen perustamisen vaiheet Oma tahto ja halu Liiketoimintasuunnitelman laatiminen Yritysmuodon valinta Yritystoiminnan luvanvaraisuuden

Lisätiedot

Yrittäjäkoulutus. Yritysmuodon merkitys ja yrityksen perustaminen

Yrittäjäkoulutus. Yritysmuodon merkitys ja yrityksen perustaminen 1 Yrittäjäkoulutus Yritysmuodon merkitys ja yrityksen perustaminen 2 YRITYSMUODOT Ammatti- tai elinkeinotoimintaa voi harjoittaa: yksityisenä elinkeinonharjoittajana (= toiminimi, Tmi) - liikkeenharjoittaja

Lisätiedot

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO Alla oleva kaavio kuvastaa tehdyn testin tuloksia eri osa-alueilla. Kaavion alla on arviot tilanteestasi koskien henkilökohtaisia ominaisuuksiasi, kokemusta ja osaamista, markkinoita

Lisätiedot

Matkailutilasto Tammikuu 2016

Matkailutilasto Tammikuu 2016 Matkailutilasto Tammikuu 2016 SISÄLLYSLUETTELO Yhteenveto... 1 Tiivistelmä... 2 Matkailun avainluvut Oulussa... 3 Yöpymiset kansallisuuksittain... 5 Yöpymiset vertailuseuduilla... 6 Tietoa tilastoista...

Lisätiedot

Matkailutilasto Helmikuu 2016

Matkailutilasto Helmikuu 2016 Matkailutilasto Helmikuu 2016 SISÄLLYSLUETTELO Yhteenveto... 1 Tiivistelmä... 2 Matkailun avainluvut Oulussa... 3 Yöpymiset kansallisuuksittain... 5 Yöpymiset vertailuseuduilla... 6 Tietoa tilastoista...

Lisätiedot

Kaikki vapaa-ajanyöpymiset* (tuhansia öitä)

Kaikki vapaa-ajanyöpymiset* (tuhansia öitä) 1 MATKAILUN EDISTÄMISKESKUS KESÄMATKAILUSTRATEGIA 2004-2006 1. Lähtökohtia Pohjana kesämatkailustrategialle on vuosille 2004 2007 laadittu MEKin toimintastrategia, jossa MEKin päätuoteryhmät määritellään.

Lisätiedot

Matkailutilasto Syyskuu 2016

Matkailutilasto Syyskuu 2016 Matkailutilasto Syyskuu 2016 1 YHTEENVETO Rekisteröidyt yöpymiset nousivat 6,6 prosenttia Oulussa Syyskuussa 2016 Oulussa yövyttiin 50 000 yötä, joista suomalaiset yöpyivät 41 000 yötä ja ulkomaalaiset

Lisätiedot

1 Matkailutilasto huhtikuu 2016 Kaakko 135

1 Matkailutilasto huhtikuu 2016 Kaakko 135 1 Yöpymiset vähenivät 24,4 prosenttia Kotka-Haminan seudulla Huhtikuussa 2016 Kotka-Haminan seudulla yövyttiin 8 600 yötä, joista suomalaiset yöpyivät 7 200 yötä ja ulkomaalaiset 1 400 yötä (venäläiset

Lisätiedot

Kuvailulehti. Korkotuki, kannattavuus. Päivämäärä 03.08.2015. Tekijä(t) Rautiainen, Joonas. Julkaisun laji Opinnäytetyö. Julkaisun kieli Suomi

Kuvailulehti. Korkotuki, kannattavuus. Päivämäärä 03.08.2015. Tekijä(t) Rautiainen, Joonas. Julkaisun laji Opinnäytetyö. Julkaisun kieli Suomi Kuvailulehti Tekijä(t) Rautiainen, Joonas Työn nimi Korkotuetun vuokratalon kannattavuus Ammattilaisten mietteitä Julkaisun laji Opinnäytetyö Sivumäärä 52 Päivämäärä 03.08.2015 Julkaisun kieli Suomi Verkkojulkaisulupa

Lisätiedot

Matkailutilasto Joulukuu 2016

Matkailutilasto Joulukuu 2016 Matkailutilasto Joulukuu 2016 1 YHTEENVETO Rekisteröidyt yöpymiset 3,6 prosentin kasvussa Oulussa Joulukuussa 2016 Oulussa yövyttiin 43 000 yötä, joista suomalaiset 34 000 ja ulkomaalaiset 9 400 yötä.

Lisätiedot

Matkailutilasto Lokakuu 2016

Matkailutilasto Lokakuu 2016 Matkailutilasto Lokakuu 2016 1 YHTEENVETO Rekisteröidyt yöpymiset kasvoivat 4,0 prosenttia Oulussa Lokakuussa 2016 Oulussa yövyttiin 49 000 yötä, joista suomalaiset yöpyivät 43 000 yötä ja ulkomaalaiset

Lisätiedot

OIVA matkailuyrittäjien koulutusohjelma

OIVA matkailuyrittäjien koulutusohjelma OIVA matkailuyrittäjien koulutusohjelma 2010-2012 Hämeen Matkailu Oy Kehittämiskeskus Oy Häme Forssan Seudun Kehittämiskeskus Oy Janakkalan kunta 13.10.2010 Forssan Seudun Kehittämiskeskus Oy Projektin

Lisätiedot

OULUTECH OY YRITYSHAUTOMO 1(14) KYSYMYKSIÄ LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN TEKIJÄLLE. Yritys: Tekijä:

OULUTECH OY YRITYSHAUTOMO 1(14) KYSYMYKSIÄ LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN TEKIJÄLLE. Yritys: Tekijä: OULUTECH OY YRITYSHAUTOMO 1(14) KYSYMYKSIÄ LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN TEKIJÄLLE Yritys: Tekijä: Päiväys: MARKKINAT Rahoittajille tulee osoittaa, että yrityksen tuotteella tai palvelulla on todellinen liiketoimintamahdollisuus.

Lisätiedot

1 Matkailutilasto marraskuu 2016 Kaakko 135. Rekisteröidyt yöpymiset nousivat 24,0 prosenttia Kotka-Haminan seudulla

1 Matkailutilasto marraskuu 2016 Kaakko 135. Rekisteröidyt yöpymiset nousivat 24,0 prosenttia Kotka-Haminan seudulla 1 Rekisteröidyt yöpymiset nousivat 24,0 prosenttia Kotka-Haminan seudulla Marraskuussa 2016 Kotka-Haminan seudulla yövyttiin 9 800 yötä, joista suomalaiset 7 500 ja ulkomaalaiset 2 400 yötä (venäläiset

Lisätiedot

Matkailutilasto Marraskuu 2016

Matkailutilasto Marraskuu 2016 Matkailutilasto kuu 2016 1 YHTEENVETO Rekisteröidyt yöpymiset vähenivät Oulussa 4,4 prosenttia kuussa 2016 Oulussa yövyttiin 42 000 yötä, joista suomalaiset 36 000 ja ulkomaalaiset 6 200 yötä. Yhteensä

Lisätiedot

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43 OPINNÄYTETYÖN KUVAILULEHTI Tekijä(t) SUKUNIMI, Etunimi ISOVIITA, Ilari LEHTONEN, Joni PELTOKANGAS, Johanna Työn nimi Julkaisun laji Opinnäytetyö Sivumäärä 43 Luottamuksellisuus ( ) saakka Päivämäärä 12.08.2010

Lisätiedot

HELSINGIN MATKAILUTILASTOT HUHTIKUU 2016

HELSINGIN MATKAILUTILASTOT HUHTIKUU 2016 HELSINGIN MATKAILUTILASTOT HUHTIKUU 2016 Yöpymiset lisääntyivät 14 prosenttia Huhtikuussa 2016 Helsingissä kirjattiin 247 000 yöpymistä, joista suomalaisille 128 000 ja ulkomaalaisille 119 000 yötä (venäläiset

Lisätiedot

HELSINGIN MATKAILUTILASTOT MAALISKUU 2016

HELSINGIN MATKAILUTILASTOT MAALISKUU 2016 HELSINGIN MATKAILUTILASTOT MAALISKUU 2016 Yöpymiset lisääntyivät 4 prosenttia Maaliskuussa 2016 Helsingissä kirjattiin 240 000 yöpymistä, joista suomalaisille 118 000 ja ulkomaalaisille 122 000 yötä (venäläiset

Lisätiedot

YHTEENVETO. Joulukuussa 2016 Rovaniemellä yövyttiin yötä, joista suomalaiset ja ulkomaalaiset

YHTEENVETO. Joulukuussa 2016 Rovaniemellä yövyttiin yötä, joista suomalaiset ja ulkomaalaiset 1 YHTEENVETO Rekisteröidyt yöpymiset 25,1 prosentin kasvussa Rovaniemellä Joulukuussa 2016 Rovaniemellä yövyttiin 96 500 yötä, joista suomalaiset 12 800 ja ulkomaalaiset 83 700 yötä. Yhteensä yöpymisten

Lisätiedot

1 Matkailutilasto maaliskuu 2016 Kaakko 135. Yöpymiset laskivat 33,0 prosenttia Kotka-Haminan seudulla

1 Matkailutilasto maaliskuu 2016 Kaakko 135. Yöpymiset laskivat 33,0 prosenttia Kotka-Haminan seudulla 1 Yöpymiset laskivat 33,0 prosenttia Kotka-Haminan seudulla Maaliskuussa 2016 Kotka-Haminan seudulla yövyttiin 5 500 yötä, joista suomalaiset yöpyivät 4 300 yötä ja ulkomaalaiset 1 200 yötä (venäläiset

Lisätiedot

Taxfree myynti kasvoi, kasvua odotettavissa myös vuodenvaihteen venäläismatkailuun

Taxfree myynti kasvoi, kasvua odotettavissa myös vuodenvaihteen venäläismatkailuun 1 Rekisteröidyt yöpymiset vähenivät 19,9 prosenttia n seudulla Lokakuussa 2016 n seudulla yövyttiin 10 000 yötä, joista suomalaiset yöpyivät 7 800 yötä ja ulkomaalaiset 2 200 yötä (venäläiset 922 yötä).

Lisätiedot

1 Matkailutilasto syyskuu 2016 Kaakko 135. Rekisteröidyt yöpymiset laskivat 16,1 prosenttia Kotka-Haminan seudulla

1 Matkailutilasto syyskuu 2016 Kaakko 135. Rekisteröidyt yöpymiset laskivat 16,1 prosenttia Kotka-Haminan seudulla 1 Rekisteröidyt yöpymiset laskivat 16,1 prosenttia n seudulla Syyskuussa 2016 n seudulla yövyttiin 11 000 yötä, joista suomalaiset yöpyivät 9 200 yötä ja ulkomaalaiset 2 100 yötä (venäläiset 899 yötä).

Lisätiedot

FiSERN 1. Tutkija Harri Kostilainen, Diak

FiSERN 1. Tutkija Harri Kostilainen, Diak Mitkä tekijät selittävät sosiaalisen yrityksen perustamista ja tukevat sen menestymisen mahdollisuuksia? alustavia tuloksia FiSERN 1. Tutkija Harri Kostilainen, Diak Näkökulma Miten sosiaalinen yritys

Lisätiedot

HELSINGIN MATKAILUTILASTOT HELMIKUU 2016

HELSINGIN MATKAILUTILASTOT HELMIKUU 2016 HELSINGIN MATKAILUTILASTOT HELMIKUU 2016 Yöpymiset lisääntyivät 5 prosenttia Helmikuussa 2016 Helsingissä kirjattiin 218 000 yöpymistä, joista suomalaisille 113 000 ja ulkomaalaisille 104 000 yötä (venäläiset

Lisätiedot

TILINPÄÄTÖSTIETOJA KALENTERIVUODELTA 2010

TILINPÄÄTÖSTIETOJA KALENTERIVUODELTA 2010 TILINPÄÄTÖSTIETOJA KALENTERIVUODELTA 2010 Viking Line -konserni, jonka edellinen tilikausi käsitti ajan 1. marraskuuta 2009 31. joulukuuta 2010, on siirtynyt 1. tammikuuta 2011 alkaen kalenterivuotta vastaavaan

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Hollantilaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili

Markkinakatsaus. Hollantilaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili Markkinakatsaus Hollantilaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili 1.8.2015 KOOTTUA TILASTOTIETOA HOLLANTILAISTEN MATKAILUSTA SUOMEEN HOLLANTILAISMATKAILUN TRENDIT 3 Rekisteröidyt yöpymiset 4 Matkailijamäärä

Lisätiedot

ja työmatkalaisten tekemiä. Yöpymisen keskihinta toukokuussa 2016 oli 64,4 euroa

ja työmatkalaisten tekemiä. Yöpymisen keskihinta toukokuussa 2016 oli 64,4 euroa 1 Yöpymiset laskivat 20,9 prosenttia n seudulla Toukokuussa 2016 n seudulla yövyttiin 14 tuhatta yötä, joista suomalaiset yöpyivät 12 tuhatta yötä ja ulkomaalaiset 2 000 yötä (venäläiset 709 yötä). Yhteensä

Lisätiedot

Rekisteröidyt yöpymiset vähenivät hieman. Kasvua vapaa-ajan matkustajissa. Majoitusmyynti 22 miljoonaa euroa. Tax free myynti kasvoi 12 prosenttia

Rekisteröidyt yöpymiset vähenivät hieman. Kasvua vapaa-ajan matkustajissa. Majoitusmyynti 22 miljoonaa euroa. Tax free myynti kasvoi 12 prosenttia HELSINGIN MATKAILUTILASTOT LOKAKUU 2016 Rekisteröidyt yöpymiset vähenivät hieman Lokakuussa 2016 Helsingissä kirjattiin 298 000 yöpymistä, joista suomalaisille 159 000 ja ulkomaalaisille 138 000 yötä.

Lisätiedot

LADEC OY. Taiteilijan ja luovan alan toimijan toimeentulomallit Yrittäjänä toimiminen

LADEC OY. Taiteilijan ja luovan alan toimijan toimeentulomallit Yrittäjänä toimiminen LADEC OY Taiteilijan ja luovan alan toimijan toimeentulomallit 18.11.2015 Yrittäjänä toimiminen Luovien alojen yrittäjyys erilaistako? On luotava tuote tai palvelu, jonka asiakas haluaa ostaa (Luovien

Lisätiedot

Yrittäjän ammattitutkinto. 3.1 Yritystoiminnan suunnittelu

Yrittäjän ammattitutkinto. 3.1 Yritystoiminnan suunnittelu Yrittäjän ammattitutkinto 3.1 Yritystoiminnan suunnittelu Dnro 53/011/2012 3.1 Yritystoiminnan suunnittelu Yrittäjän AT-0316-1 1 3.1 Yritystoiminnan suunnittelu Yrittäjän AT-0316-1 A. Yritystoiminnan suunnittelu...

Lisätiedot

Rekisteröidyt yöpymiset kasvoivat viisi prosenttia. Kasvua sekä työmatkalaisissa että vapaa-ajan matkustajissa. Majoitusmyynti 23 miljoonaa euroa

Rekisteröidyt yöpymiset kasvoivat viisi prosenttia. Kasvua sekä työmatkalaisissa että vapaa-ajan matkustajissa. Majoitusmyynti 23 miljoonaa euroa HELSINGIN MATKAILUTILASTOT MARRASKUU 2016 Rekisteröidyt yöpymiset kasvoivat viisi prosenttia Marraskuussa 2016 Helsingissä kirjattiin 273 000 yöpymistä, joista suomalaisille 152 000 ja ulkomaalaisille

Lisätiedot

1 Matkailutilasto elokuu 2016 Kaakko 135. Yöpymiset laskivat 18,8 prosenttia Kotka-Haminan seudulla

1 Matkailutilasto elokuu 2016 Kaakko 135. Yöpymiset laskivat 18,8 prosenttia Kotka-Haminan seudulla 1 Yöpymiset laskivat 18,8 prosenttia n seudulla Elokuussa 2016 n seudulla yövyttiin 20 000 yötä, joista suomalaiset yöpyivät 16 000 yötä ja ulkomaalaiset 4 700 yötä (venäläiset 1 500 yötä). Yhteensä yöpymiset

Lisätiedot

1 Matkailutilasto kesäkuu 2016 Kaakko 135. Yöpymiset vähenivät 26,1 prosenttia Kotka-Haminan seudulla

1 Matkailutilasto kesäkuu 2016 Kaakko 135. Yöpymiset vähenivät 26,1 prosenttia Kotka-Haminan seudulla 1 Yöpymiset vähenivät 26,1 prosenttia n seudulla Kesäkuussa 2016 n seudulla yövyttiin 16 000 yötä, joista suomalaiset yöpyivät 13 000 yötä ja ulkomaalaiset 3 200 yötä (venäläiset 1 200 yötä). Yhteensä

Lisätiedot

HELSINGIN MATKAILUTILASTOT TAMMIKUU 2016

HELSINGIN MATKAILUTILASTOT TAMMIKUU 2016 HELSINGIN MATKAILUTILASTOT TAMMIKUU 2016 Yöpymiset lisääntyivät 8,1 prosenttia Tammikuussa 2016 Helsingissä yövyttiin 244 000 yötä, joista suomalaiset yöpyivät 116 000 yötä ja ulkomaalaiset 128 000 yötä

Lisätiedot

Yrityskaupan rahoitukseen on tarjolla ratkaisuja. Hannu Puhakka

Yrityskaupan rahoitukseen on tarjolla ratkaisuja. Hannu Puhakka Yrityskaupan rahoitukseen on tarjolla ratkaisuja Hannu Puhakka 16.5.2016 2 [pvm] 3 [pvm] Pk-rahoituksen painopistealueet - yritysten yleisimmät muutostilanteet ja niihin liittyvät rahoitustarpeet Yrityksen

Lisätiedot

Alkavan yrityksen talousasiat - Teemaklinikka Scandic Kajanus Kajaani

Alkavan yrityksen talousasiat - Teemaklinikka Scandic Kajanus Kajaani Alkavan yrityksen talousasiat - Teemaklinikka Scandic Kajanus Kajaani 13.10.2016 Juha Elf Asiantuntija Ely-keskus/TEKES-palvelut Ely-keskus ja TEKES palvelut Juha Elf Asiantuntija Ely-keskus/TEKES-palvelut

Lisätiedot

Rekisteröidyt yöpymiset lisääntyivät viisi prosenttia. Kasvua työmatkalaisten yöpymisissä. Majoitusmyynti 25 miljoonaa euroa

Rekisteröidyt yöpymiset lisääntyivät viisi prosenttia. Kasvua työmatkalaisten yöpymisissä. Majoitusmyynti 25 miljoonaa euroa HELSINGIN MATKAILUTILASTOT SYYSKUU 2016 Rekisteröidyt yöpymiset lisääntyivät viisi prosenttia Syyskuussa 2016 Helsingissä kirjattiin lähes 308 000 yöpymistä, joista suomalaisille 133 000 ja ulkomaalaisille

Lisätiedot

Kvalitatiivinen analyysi. Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry

Kvalitatiivinen analyysi. Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry Laadullinen eli kvalitatiiivinen analyysi Yrityksen tutkimista ei-numeerisin perustein, esim. yrityksen johdon osaamisen, toimialan kilpailutilanteen

Lisätiedot

Rajahaastattelututkimukset

Rajahaastattelututkimukset Rajahaastattelututkimukset www. mek.fi Talvi 1998-1999 - Talvi 2001-2002 Yhteenveto tuloksista ja tapahtuneesta kehityksestä Saapuneet matkan tarkoituksen mukaan... 2 Saapuneet vapaa-ajan matkailijat matkan

Lisätiedot

OSAKEYHTIÖN OSTOLLA KILPAILUETUA OSUUSKUNNALLE

OSAKEYHTIÖN OSTOLLA KILPAILUETUA OSUUSKUNNALLE OSAKEYHTIÖN OSTOLLA KILPAILUETUA OSUUSKUNNALLE Saila Rosas KTT Pankinjohtaja, Länsi-Kymen Osuuspankki Poimintoja 15.12.2015 tarkastetusta väitöskirjasta Co-operative acquisitions the contextual factors

Lisätiedot

Rovaniemellä 25.1. 26.2.2016

Rovaniemellä 25.1. 26.2.2016 Yrittäjävalmennus 15 päivää Rovaniemellä 25.1. 26.2.2016 Kokonaiskuva ja valmiudet yrityksen perustamiseen liittyvistä asioista, liikeideasta liiketoimintasuunnitelmaksi sekä liiketoiminnan aloittamiseen.

Lisätiedot

Porvoon matkailun tunnuslukuja huhtikuu 2012

Porvoon matkailun tunnuslukuja huhtikuu 2012 Porvoon matkailun tunnuslukuja huhtikuu 2012 Yöpymiset + 12,5 % tammi-huhtikuussa Porvoon majoitusliikkeiden rekisteröidyt yöpymiset (33.900) lisääntyivät tammi-huhtikuussa 12,5 % edellisvuodesta. Kasvua

Lisätiedot

HELSINGIN MATKAILUTILASTOT JOULUKUU 2016

HELSINGIN MATKAILUTILASTOT JOULUKUU 2016 HELSINGIN MATKAILUTILASTOT JOULUKUU 2016 Rekisteröidyt yöpymiset lisääntyivät kaksi prosenttia Joulukuussa 2016 Helsingissä kirjattiin 264 000 yöpymistä, joista suomalaisille 122 500 ja ulkomaalaisille

Lisätiedot

Yöpymiset vähenivät 4 prosenttia. Vähenemistä sekä työmatkalaisissa että vapaa-ajan matkustajissa. Majoitusmyynti 24 miljoonaa euroa

Yöpymiset vähenivät 4 prosenttia. Vähenemistä sekä työmatkalaisissa että vapaa-ajan matkustajissa. Majoitusmyynti 24 miljoonaa euroa HELSINGIN MATKAILUTILASTOT HEINÄKUU 2016 Yöpymiset vähenivät 4 prosenttia Heinäkuussa 2016 Helsingissä kirjattiin 422 000 yöpymistä, joista suomalaisille 185 000 ja ulkomaalaisille 237 000 yötä. Sekä suomalaisten

Lisätiedot

1 Matkailutilasto heinäkuu 2016 Kaakko 135. Yöpymiset laskivat 11,1 prosenttia Kotka-Haminan seudulla

1 Matkailutilasto heinäkuu 2016 Kaakko 135. Yöpymiset laskivat 11,1 prosenttia Kotka-Haminan seudulla 1 Yöpymiset laskivat 11,1 prosenttia n seudulla Heinäkuussa 2016 n seudulla yövyttiin 27 tuhatta yötä, joista suomalaiset yöpyivät 23 tuhatta yötä ja ulkomaalaiset 3 400 yötä (venäläiset 1 700 yötä). Yhteensä

Lisätiedot

Lapin matkailu. lokakuu 2016

Lapin matkailu. lokakuu 2016 Lapin matkailu lokakuu 2016 Rekisteröidyt yöpymiset kasvoivat 7,0 prosenttia Lokakuussa 2016 Lapissa yövyttiin 87 tuhatta yötä, joista suomalaiset yöpyivät 65 tuhatta yötä ja ulkomaalaiset 23 tuhatta yötä.

Lisätiedot

Imatran Golf Oy, Tilinpäätös Imatran Golf Oy

Imatran Golf Oy, Tilinpäätös Imatran Golf Oy Imatran Golf Oy Pien- ja mikroyritysasetuksen mukainen tilinpäätös ajalta 1.1. - 31.12.2016 Arkistoviite: 2016-002 1 IMATRAN GOLF OY Golftie 11 55800 Imatra Kotipaikka Imatra Y-tunnus 2209820-5 Sisällys

Lisätiedot

Emoyhtiön tilinpäätöksen liitetiedot (FAS)

Emoyhtiön tilinpäätöksen liitetiedot (FAS) Emoyhtiön tilinpäätöksen liitetiedot (FAS) Ulkomaan rahan määräisten erien muuntaminen Ulkomaanrahan määräiset liiketapahtumat on kirjattu tapahtumapäivän kurssiin. Tilikauden päättyessä avoimina olevat

Lisätiedot

Liiketoimintasuunnitelma 01.12.2015 Giganteum. Giganteum 1/11

Liiketoimintasuunnitelma 01.12.2015 Giganteum. Giganteum 1/11 Liiketoimintasuunnitelma 01.12.2015 Giganteum Giganteum 1/11 Giganteum 2/11 Perustiedot ja osaaminen Sukunimi Etunimi Leppiaho Mika Osoite Postinumero ja -toimipaikka Kotikunta Puhelinnumero Sähköpostiosoite

Lisätiedot

Mara-alan yritykset odottavat hyvää kesää

Mara-alan yritykset odottavat hyvää kesää KUVA KUVA KUVA Mara-alan yritykset odottavat hyvää kesää 19.5.216 Ekonomisti Jouni Vihmo KUVA Työtä ja hyvinvointia koko Suomeen Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa ry Yritykset odottavat hyvää kesää majoitusyritykset

Lisätiedot

Rahoituksen rahavirta *Lyhytaik.lainojen lisäys/vähenn 0,7 0,0 *Lainojen takaisinmaksut -90,0-90,0 *Omien osakkeiden hankinta 0,0-89,3 0,0-90

Rahoituksen rahavirta *Lyhytaik.lainojen lisäys/vähenn 0,7 0,0 *Lainojen takaisinmaksut -90,0-90,0 *Omien osakkeiden hankinta 0,0-89,3 0,0-90 RAHOITUSLASKELMA (1000 euroa) VUODELTA 2016 Liiketoiminnan rahavirta *Myynnistä ja muista liiketoim. tuotoista saadut maksut 957,8 989,4 *Maksut liiketoiminnan kuluista -865,2-844,3 *Saadut korot 0,5 0,8

Lisätiedot

1 000 euroa TULOSLASKELMAN LIITETIEDOT 1.1 LIIKEVAIHTO JA LIIKEVOITTO/-TAPPIO

1 000 euroa TULOSLASKELMAN LIITETIEDOT 1.1 LIIKEVAIHTO JA LIIKEVOITTO/-TAPPIO Emoyhtiön tilinpäätöksen 1 1 000 euroa 1.1. 31.12.2007 1.1. 31.12.2006 1 TULOSLASKELMAN LIITETIEDOT 1.1 LIIKEVAIHTO JA LIIKEVOITTO/-TAPPIO Liikevaihto toimialoittain Päällystys- ja kiviainesryhmä 301 560

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Profiili- ja trenditietoa majoitustilastoista ja Rajahaastattelututkimuksen tuloksista

Markkinakatsaus. Profiili- ja trenditietoa majoitustilastoista ja Rajahaastattelututkimuksen tuloksista Markkinakatsaus Profiili- ja trenditietoa majoitustilastoista ja Rajahaastattelututkimuksen tuloksista 26.5.2013 , 131 000 yöpymistä Matkustaminen pähkinänkuoressa Pohjoismaiden osuudet italialaisten yöpymisistä

Lisätiedot

TAK Rajatutkimus 2015

TAK Rajatutkimus 2015 Vuosiraportin liite: Ulkomaalaiset matkailijat Porvoon-Loviisan seudulla Valtakatu 51 :: FIN-53100 LAPPEENRANTA :: GSM +358 45 137 5099 :: info@tak.fi :: www.tak.fi SISÄLLYSLUETTELO Yöpymiset ja matkat...

Lisätiedot

RAHOITUS JA RISKINHALLINTA

RAHOITUS JA RISKINHALLINTA RAHOITUS JA RISKINHALLINTA Opintojaksosuunnitelma deadlines 2.9. 9.9. 30.9. 12.11. 2.12. Kohdeyritysvaraus Rahan sitoutuminen yritystoiminnassa käyttöomaisuuteen ja käyttöpääomaan pohdinta Case Rahoitustilanne

Lisätiedot

Yrittäjäkoulutus. Yrityksen toimintaperusteiden selvittäminen

Yrittäjäkoulutus. Yrityksen toimintaperusteiden selvittäminen 1 Yrittäjäkoulutus Yrityksen toimintaperusteiden selvittäminen 2 Markkinaselvitys Markkinaselvityksessä selvitetään ennen yritystoiminnan aloittamista, onko aiotulla yritysidealla kannattavan liiketoiminnan

Lisätiedot

Hämeen ELY-keskuksen rahoitus ja palvelut pk-yrityksille

Hämeen ELY-keskuksen rahoitus ja palvelut pk-yrityksille Hämeen ELY-keskuksen rahoitus ja palvelut pk-yrityksille BUUSTIa kasvuun rahoituksesta 17.2.2016 Teea Lyytikäinen, Hämeen ELY-keskus Esityksen aiheena Yritysten kehittämispalvelut Yrityksen kehittämisavustus

Lisätiedot

Porvoon matkailun tunnuslukuja Marraskuu 2012

Porvoon matkailun tunnuslukuja Marraskuu 2012 Porvoon matkailun tunnuslukuja Marraskuu 2012 Yöpymiset + 0,4 % tammi-marraskuussa Porvoon majoitusliikkeiden rekisteröidyt yöpymiset (116.500) lisääntyivät tammi-marraskuussa 0,4 % edellisvuodesta. Kasvua

Lisätiedot

AHJOS & KUMPPANIT OY (6) TASEKIRJA

AHJOS & KUMPPANIT OY (6) TASEKIRJA AHJOS & KUMPPANIT OY 31.12.2007 1 (6) TASEKIRJA Sisältö: Sivu: Tuloslaskelma 2 Tase 3 Liitetiedot 4 Kirjanpitoasiakirjat 6 Voiton käyttöä koskeva esitys 6 Allekirjoitus 6 AHJOS & KUMPPANIT OY 31.12.2007

Lisätiedot

Jyväskylän kokemuksia

Jyväskylän kokemuksia Jyväskylän kokemuksia Investointeja ja kasvua yli rajojen 25.4.2012 Minna Haapala Jyväskylän seudun kehittämisyhtiö Jykes Oy Jykesin kansainvälistymispalvelut Jykesin kansainvälistymispalvelut tukee yritysten

Lisätiedot

Market Expander & QUUM analyysi

Market Expander & QUUM analyysi Market Expander & QUUM analyysi KANSAINVÄLISTYMISEN KEHITYSTASOT Integroitua kansainvälistä liiketoimintaa Resurssien sitoutuminen, tuotteen sopeuttaminen, kulut, KV liiketoiminnan osaaminen Systemaattista

Lisätiedot

Suomalaiset kuluttajina Virossa

Suomalaiset kuluttajina Virossa Suomalaiset kuluttajina Virossa - Kuluttajakysely Maaliskuu 2011 Kuluttajille kohdennettu kysely on toteutettu yhdessä Innolink Research Oy:n kanssa Suomalaisten vapaa-ajan matkailu Viroon Päivämatkat

Lisätiedot

11.10.2011 Virpi Laukkanen. Savonia-ammattikorkeakoulu

11.10.2011 Virpi Laukkanen. Savonia-ammattikorkeakoulu Hyvä liikeidea? 11.10.2011 Virpi Laukkanen Savonia-ammattikorkeakoulu Mistä hyvä bisnes syntyy? TILANNE TOIMINTA TULOS (hyvä) tyyppi + (onnekas/suotuisa) tilanne = (hyvä) toiminta (hyvä) tulos (Pyykkö,

Lisätiedot

Cross-Border Citizen Scientists (CBCS)

Cross-Border Citizen Scientists (CBCS) Businessteeman yrittäjyyspaja 2013 CrossBorder Citizen Scientists (CBCS) TERVETULOA! Elena Ruskovaara LUT 1 Yrityspajan ohjelmaa ja teemoja Suunnitellaan pienryhmissä kuvitteellinen rajan pinnassa toimiva

Lisätiedot

CREATIVE PRODUCER money money money

CREATIVE PRODUCER money money money CREATIVE PRODUCER money money money 26.11.2009 Lenita Nieminen, KTM, tutkija Turun kauppakorkeakoulu, Porin yksikkö Liiketoimintamalli tuottojen lähteet (tuote-, palvelu- ja informaatio- ja tulovirrat)

Lisätiedot

Tuotantotalouden analyysimallit. TU-A1100 Tuotantotalous 1

Tuotantotalouden analyysimallit. TU-A1100 Tuotantotalous 1 Tuotantotalouden analyysimallit TU-A1100 Tuotantotalous 1 Esimerkkejä viitekehyksistä S O W T Uudet tulokkaat Yritys A Yritys B Yritys E Yritys C Yritys F Yritys I Yritys H Yritys D Yritys G Yritys J Alhainen

Lisätiedot

TAK Rajatutkimus tuloksia Kouvolan seutu

TAK Rajatutkimus tuloksia Kouvolan seutu TAK Rajatutkimus 2014 tuloksia Kouvolan seutu 2 Suomessa / Ruotsissa vierailleet ulkomaalaiset matkailijat vuonna 2012 Venäjä Viro Ruotsi/Suomi Saksa Iso-Britannia Norja USA Japani Ranska Kiina Tanska

Lisätiedot

Yrityksen taloudellisen tilan analysointi ja oma pääoman turvaaminen. Toivo Koski

Yrityksen taloudellisen tilan analysointi ja oma pääoman turvaaminen.  Toivo Koski 1 Yrityksen taloudellisen tilan analysointi ja oma pääoman turvaaminen SISÄLLYS Mitä tuloslaskelma, tase ja kassavirtalaskelma kertovat Menojen kirjaaminen tuloslaskelmaan kuluksi ja menojen kirjaaminen

Lisätiedot

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012 Se on vähän niin kuin pallo, johon jokaisella on oma kosketuspinta, vaikka se on se sama pallo Sosiaalityön, varhaiskasvatuksen ja perheen kokemuksia päiväkodissa tapahtuvasta moniammatillisesta yhteistyöstä

Lisätiedot

Opiskelijaosuuskunta oppimisympäristönä fysioterapian ammattikorkeakouluopinnoissa

Opiskelijaosuuskunta oppimisympäristönä fysioterapian ammattikorkeakouluopinnoissa Opiskelijaosuuskunta oppimisympäristönä fysioterapian ammattikorkeakouluopinnoissa Annamaija Id-Korhonen Lahti University of Applied Sciences Lahden tiedepäivä 12.11.2013 tulevaisuuden palvelut 2020 Sosiaali-

Lisätiedot

markkinointistrategia

markkinointistrategia Menestyksen markkinointistrategia kaava - Selkeät tavoitteet + Markkinointistrategia + Markkinointisuunnitelma + Tehokas toiminta = Menestys 1. markkinat Käytä alkuun aikaa kaivaaksesi tietoa olemassa

Lisätiedot

GREATive Business - luovien alojen yritystieto. henna.aho@gmail.com

GREATive Business - luovien alojen yritystieto. henna.aho@gmail.com GREATive Business - luovien alojen yritystieto henna.aho@gmail.com GREATive Business luovien alojen yrittäjätieto mitä? tavoitteena: - liiketoimintasuunnitelma oman idean pohjalta, alan kenttään ja tukipalveluihin

Lisätiedot

AHJOS & KUMPPANIT OY (6) TASEKIRJA

AHJOS & KUMPPANIT OY (6) TASEKIRJA AHJOS & KUMPPANIT OY 31.12.2009 1 (6) TASEKIRJA Sisältö: Sivu: Tuloslaskelma 2 Tase 3 Liitetiedot 4 Kirjanpitoasiakirjat 6 Voiton käyttöä koskeva esitys 6 Allekirjoitus 6 AHJOS & KUMPPANIT OY 31.12.2009

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010

Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Teknologiateollisuus ry Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Tutkimuksella selvitettiin syyskuussa 2010 Teknologiateollisuuden

Lisätiedot

ServiceBooster Teollisuuden pelvelujen kehittäminen

ServiceBooster Teollisuuden pelvelujen kehittäminen ServiceBooster Teollisuuden pelvelujen kehittäminen Miksi palveluliiketoimintaa? Lisää myyntiä Tuotteen lisäksi asiakkaille tarjotaan palveluja Syntyy uusinta- ja modernisointikauppaa, varaosa -liiketoimintaa

Lisätiedot

STARTIAN YHTEISTYÖVERKOSTOSSA MUKANA

STARTIAN YHTEISTYÖVERKOSTOSSA MUKANA MIKÄ ON STARTIA? Vaasanseudun Uusyrityskeskus Startia yksi Suomen 32 uusyrityskeskuksesta toimii osana Vaasanseudun Kehitys Oy VASEKia uusien yrittäjien neuvontapalvelut seitsemän kunnan alueella käytettävissä

Lisätiedot

Matkailu; majoitus- ja ravitsemistoiminta sekä ohjelmapalvelut

Matkailu; majoitus- ja ravitsemistoiminta sekä ohjelmapalvelut Matkailu; majoitus- ja ravitsemistoiminta sekä ohjelmapalvelut Toimialapäällikön rahoitusnäkemykset Helsinki 21.03.2012 Toimialapäällikkö Anneli Harju-Autti Majoitusvuorokausien kehitys 1000 vrk 16000

Lisätiedot

Toimitusjohtajan katsaus

Toimitusjohtajan katsaus Toimitusjohtajan katsaus Katsaus vuoden 2015 keskeisiin teemoihin Informaation arvo kasvaa Oikea-aikaisen tiedon hyödyntäminen elintärkeää jokaisella toimialalla Fyysisen ja digitaalisen maailman yhdistyminen

Lisätiedot

Verotuksen perusteet Eri yritysmuotojen verotus: osakeyhtiö. Nettovarallisuus.

Verotuksen perusteet Eri yritysmuotojen verotus: osakeyhtiö. Nettovarallisuus. Verotuksen perusteet Eri yritysmuotojen verotus: osakeyhtiö. Nettovarallisuus. Apulaisprofessori Tomi Viitala Miksi osakeyhtiötä verotetaan? Fiskaalisen tavoitteen tehokkaampi toteutuminen Veropohjan laajuus

Lisätiedot

Valtiovarainministeriön määräys

Valtiovarainministeriön määräys VALTIOVARAINMINISTERIÖ Helsinki 19.1.2016 TM 1603 VM/23/00.00.00/2016 Valtiovarainministeriön määräys kirjanpitoyksikön tilinpäätöksen kaavoista ja liitteenä ilmoitettavista tiedoista Valtiovarainministeriö

Lisätiedot

Kilpailukykyä maidontuotantoon -maidontuottajan näkökulma

Kilpailukykyä maidontuotantoon -maidontuottajan näkökulma Kilpailukykyä maidontuotantoon -maidontuottajan näkökulma Maidontuotannon kokonaisvaltainen laatu Yhteenveto: Toimintaympäristön tarkastelu- ja ennakointitilaisuus 6/6 Tilaisuuden avaus ja tavoitteet Matti

Lisätiedot

Mikroyrittäjän OV kartoitus. Erkki Petäjä

Mikroyrittäjän OV kartoitus. Erkki Petäjä Mikroyrittäjän OV kartoitus Erkki Petäjä Mikroyrittäjän OV kartoitus osana yritysneuvontapalveluita Yritysneuvontapalvelu myyjille Palvelu on ensimmäinen kartoituskeskustelu yrittäjän kanssa, jonka perustella

Lisätiedot

Yrittäjyyden opinpolku 2

Yrittäjyyden opinpolku 2 Tuula Valkeajärvi Yrittäjyyden opinpolku 2 (Tausta-analyysi ja sisällön rakennekuvaus) TIES463 HARJOITUSTYÖ Versio 2.1 16.4.2006 Jyväskylän yliopisto Tietotekniikan laitos Jyväskylä SISÄLTÖ 1 Tausta-analyysi...2

Lisätiedot

Mitä yrittäminen on? Mitä muuta yrittämiseen liittyy?

Mitä yrittäminen on? Mitä muuta yrittämiseen liittyy? Mitä yrittäminen on? Yrittäjyys on ajattelu- ja toimintatapa sekä suhtautumistapa työntekoon. Yrittäjyyttä tarvitaan työskenneltäessä omassa yrityksessä, mutta myös työntekijänä toisen palveluksessa. Yrittäjä

Lisätiedot

Vuosikatsaus [tilintarkastamaton]

Vuosikatsaus [tilintarkastamaton] Vuosikatsaus 1.1. 31..20 [tilintarkastamaton] Vahvaa etenemistä laajalla rintamalla Neljännen vuosineljänneksen liikevaihto+korkotuotot nousivat 24.6% edellisvuodesta ja olivat EUR 5.8m (EUR 4.7m /20)

Lisätiedot

Haastamme ja innostamme yrityksiä kasvuun ja kilpailukyvyn kehittämiseen.

Haastamme ja innostamme yrityksiä kasvuun ja kilpailukyvyn kehittämiseen. Haastamme ja innostamme yrityksiä kasvuun ja kilpailukyvyn kehittämiseen. Jykesin palvelut yrittäjille Yrittäjä työllistää seminaari 23.11.2016 Ari Hiltunen, toimitusjohtaja Jyväskylän seudun kehittämisyhtiö

Lisätiedot

KANNATTAVUUDEN ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN ELEMENTTILIIKETOIMINNASSA

KANNATTAVUUDEN ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN ELEMENTTILIIKETOIMINNASSA LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO TEKNISTALOUDELLINEN TIEDEKUNTA Tuotantotalouden koulutusohjelma KANNATTAVUUDEN ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN ELEMENTTILIIKETOIMINNASSA Diplomityöaihe on hyväksytty Tuotantotalouden

Lisätiedot

VUODEN 2014 MAAKUNTAENNUSTEEN JULKISTAMINEN

VUODEN 2014 MAAKUNTAENNUSTEEN JULKISTAMINEN VUODEN 14 MAAKUNTAENNUSTEEN JULKISTAMINEN 9.1.14 Varsinais-Suomen Maakuntaennuste 14 on 15. Yrittäjien ja Osuuspankkien yhteistyössä laatima ja koko Varsinais-Suomen Maakuntaennusteen historian 21. Maakuntaennuste.

Lisätiedot

Suomalaisten matkailu Viroon. Ossi Nurmi The Baltic Guide seminaari,

Suomalaisten matkailu Viroon. Ossi Nurmi The Baltic Guide seminaari, Suomalaisten matkailu Viroon The Baltic Guide seminaari, 13.1.216 Esityksen teemat 1. Suomalaisten matkat Viroon eri tietolähteet 2. Matkailijakohtainen rahankäytön profiili 3. Suomalaisten matkailijoiden

Lisätiedot

MÄÄRÄYS SIJOITUSPALVELUYRITYKSEN RISKIENHALLINNASTA JA MUUSTA SISÄISESTÄ VALVONNASTA

MÄÄRÄYS SIJOITUSPALVELUYRITYKSEN RISKIENHALLINNASTA JA MUUSTA SISÄISESTÄ VALVONNASTA lukien toistaiseksi 1 (5) Sijoituspalveluyrityksille MÄÄRÄYS SIJOITUSPALVELUYRITYKSEN RISKIENHALLINNASTA JA MUUSTA SISÄISESTÄ VALVONNASTA Rahoitustarkastus antaa sijoituspalveluyrityksistä annetun lain

Lisätiedot

Tulikivi Oyj OSAVUOSIKATSAUS 01-09/2012. Heikki Vauhkonen

Tulikivi Oyj OSAVUOSIKATSAUS 01-09/2012. Heikki Vauhkonen Tulikivi Oyj OSAVUOSIKATSAUS 01-09/2012 26.10.2012 Osavuosikatsaus 01-09/2012 Tulikivi-konsernin liikevaihto kolmannella vuosineljänneksellä oli 13,1 Me (15,1 Me 07-09/2011 ), liiketulos 0,4 (0,5) Me ja

Lisätiedot

Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan

Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan Tekes lyhyesti Mitä Tekes tekee? Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan Tekes hyväksyy korkeampia riskejä kuin yksityiset rahoittajat rahoittaa

Lisätiedot

AHJOS & KUMPPANIT OY (6) TASEKIRJA

AHJOS & KUMPPANIT OY (6) TASEKIRJA AHJOS & KUMPPANIT OY 31.12.2011 1 (6) TASEKIRJA Sisältö: Sivu: Tuloslaskelma 2 Tase 3 Liitetiedot 4 Kirjanpitoasiakirjat 6 Voiton käyttöä koskeva esitys 6 Allekirjoitus 6 Liitteet: - Tase-erittelyt - Tilintarkastuskertomus

Lisätiedot

Tietoa yritystoiminnasta Yritys-Suomi on kattavin verkkopalvelu yrittäjäksi aikoville ja toimiville yrittäjille. www.yrityssuomi.

Tietoa yritystoiminnasta Yritys-Suomi on kattavin verkkopalvelu yrittäjäksi aikoville ja toimiville yrittäjille. www.yrityssuomi. Yrittäjyys Työ- ja elinkeinotoimistosta löydät monipuolisesti palveluja, jos olet yrittäjä, kiinnostunut itsesi työllistämisestä yrittäjänä tai aloittamassa yritystoimintaa. Minustako yrittäjä? Tutki ensin,

Lisätiedot

AHJOS & KUMPPANIT OY (6) TASEKIRJA

AHJOS & KUMPPANIT OY (6) TASEKIRJA AHJOS & KUMPPANIT OY 31.12.2008 1 (6) TASEKIRJA Sisältö: Sivu: Tuloslaskelma 2 Tase 3 Liitetiedot 4 Kirjanpitoasiakirjat 6 Voiton käyttöä koskeva esitys 6 Allekirjoitus 6 AHJOS & KUMPPANIT OY 31.12.2008

Lisätiedot

Vuosikatsaus [tilintarkastamaton]

Vuosikatsaus [tilintarkastamaton] Vuosikatsaus 1.1. 31.12.2013 [tilintarkastamaton] Vahva vire jatkuu Neljännen vuosineljänneksen liikevaihto+korkotuotot nousivat 23.5% edellisvuodesta ja olivat EUR 4.7m (EUR 3.8m Q4/2012). Vuoden alusta

Lisätiedot

TOIMENPIDEOHJELMA 2014 2016 PÄHKINÄN KUORESSA

TOIMENPIDEOHJELMA 2014 2016 PÄHKINÄN KUORESSA TOIMENPIDEOHJELMA 2014 2016 PÄHKINÄN KUORESSA Tässä toimenpideohjelmassa paikallisella matkailulla tarkoitetaan Juvan, Rantasalmen ja Sulkavan alueiden matkailua. Alueellinen matkailu tarkoittaa Etelä-Savon

Lisätiedot

Osaamispisteet. Vapaasti valittava

Osaamispisteet. Vapaasti valittava Hyväksymismerkinnät 1 (5) Ammattiopiskelun S2 3 osp Osaaminen arvioidaan opiskelijan keräämän oman alan sanaston sekä portfolion avulla. Oman alan sanavaraston Tekstien ymmärtäminen Luku- ja opiskelustrategioiden

Lisätiedot