HOTELLIN PERUSTAMINEN TURKUUN - Tarvekartoitus ja liiketoimintasuunnitelma

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "HOTELLIN PERUSTAMINEN TURKUUN - Tarvekartoitus ja liiketoimintasuunnitelma"

Transkriptio

1 Nora Brandstack HOTELLIN PERUSTAMINEN TURKUUN - Tarvekartoitus ja liiketoimintasuunnitelma Opinnäytetyö Palvelujen tuottaminen ja johtaminen Maaliskuu 2008

2 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä Tekijä(t) Nora Brandstack Koulutusohjelma ja suuntautuminen Palvelujen tuottamisen ja johtamisen koulutusohjelma, kuluttajapalvelut Nimeke Hotellin perustaminen Turkuun tarvekartoitus ja liiketoimintasuunnitelma Tiivistelmä Opinnäytetyön aiheena oli hotellin perustaminen Turkuun. Aiheeseen kuului tarvekartoituksen tekeminen siitä, millaiselle hotellille Turussa olisi mahdollinen niin sanottu markkinarako sekä valmiin liiketoimintasuunnitelman laatiminen tarvekartoitusta apuna käyttäen. Liiketoimintasuunnitelma sisältää myös tarkat alkuinvestointilaskelmat. Työn varsinaisena tavoitteena oli toimivan liiketoimintasuunnitelman aikaansaaminen ja sen kautta oma työllistyminen marata-alan yrittäjänä tulevaisuudessa. Työn välillisenä tavoitteena oli tutkia Turun matkailupalvelutarjontaa ja pyrkiä kehittämään sitä palvelemaan uuden majoituspalvelun avulla yhä laajempaa asiakaskuntaa. Opinnäytetyössä käsiteltiin taustan ja tavoitteiden lisäksi Turun tämän hetkistä matkailutilannetta, työn teoreettista viitekehystä ja liiketoimintasuunnitelman tekoa tutkimustuloksia apuna käyttäen. Työn lopuksi on pohdintaosuus. Työn teoreettisessa viitekehyksessä käsiteltiin liiketoimintasuunnitelman eri osa-alueita, kuten liikeideaa, markkinointia, rahoitusta ja verotusta. Teoreettisen viitekehyksen tärkeimpiä lähteitä olivat Kinkin ja Isokankaan Yrityksen perustoiminnot (1999), Holopaisen ja Levosen Yrityksen perustajan opas silta yrittäjyyteen (2006), Lämsän ja Uusitalon Palvelujen markkinointi esimiestyön haasteena (2002) sekä Pirttilän Kilpailijaseuranta. Opinnäytetyön käytännönosuudessa tehtiin kolme tutkimusta, joiden tuloksia apuna käyttäen laadittiin hotellin liiketoimintasuunnitelma. Tutkimuksista yksi oli kilpailijakartoitus ja kaksi olivat haastattelututkimuksia. Haastateltavina henkilöinä olivat Turun matkailupalvelun asiantuntija Liisa Lemmetyinen ja Matkailun edistämiskeskuksen Kirsi Suni. Lemmetyisen vastaukset edustivat paikallista näkökulmaa ja Sunin vastaukset valtakunnallista näkökulmaa. Käytännön osuudessa laadittiin myös liiketoimintasuunnitelma laskelmineen tutkimustuloksia apuna käyttäen. Valmis liiketoimintasuunnitelma ja siihen liittyvät tarkat laskelmat ovat työn liitteinä. Opinnäytetyön valmistumisvaiheessa maaliskuussa 2008 on vielä vaikea arvioida sitä, kuinka hyvin suunniteltu yrityshanke toimisi käytännössä, koska opinnäytetyön aiheeseen kuului toimivan liiketoimintasuunnitelman suunnittelu eikä toteutus. Näin ollen yrityshanketta ei ole vielä käytännössä toteutettu. Nähtäväksi jää, mikä on oikea ajankohta yrityshankkeen käytäntöön laitolle ja millainen on sen toimivuus käytännössä. Asiasanat (avainsanat) Yrittäjyys, liiketoimintasuunnitelma, tarvekartoitus, kilpailija-analyysi Sivumäärä Kieli URN 43 suomi URN:NBN:fi:mamkopinn Huomautus (huomautukset liitteistä) Ohjaavan opettajan nimi Opinnäytetyön toimeksiantaja Reijo Honkonen

3 DESCRIPTION Date of the bachelor's thesis 28 th March 2008 Author(s) Nora Brandstack Degree programme and option Degree program in Hospitality Management, Consumer Services Name of the bachelor's thesis Establishing a hotel in Turku Abstract The topic of final work was establishing a hotel in Turku. The topic included a survey what kind of a hotel could manage in hotel market in Turku. Also a plan of business was made based on this survey. A plan of business includes also precise calculations for establishing a hotel. The main goal of this final work was to make a functional plan of business and also to plan a business to establish in the future. The minor goals of this work were to study current travelling services in Turku and also try to search a way to develop it to serve a wider range of customers with a help of a new hotel. In this bachelor s thesis, in addition to background and objects, the current travelling situation in the city of Turku, the final works theoretical frame and a plan of business was discussed based on the answers from the survey of demand. The final works theoretical frame was about different sectors like business idea, marketing, finances and taxes. The most important sources for the theoretical frame was Yrityksen perustoiminnot by Kinkki and Isokangas, Yrityksen perustajan opas silta yrittäjyyteen by Lämsä, Palvelujen markkinointi esimiestyön haasteena by Uusitalo and Kilpailijaseuranta by Pirttilä. Three studies were made in the practical section of the final work, which helped to complete the plan of business for the hotel to be established. One of the studies was an analysis of competitors and other two were surveys of demand. Persons who were interviewed were travelling specialists Liisa Lemmetyinen from the Travel services of Turku and Kirsi Suni from Finlands travel development center. Answers from Lemmetyinen represented a local point of view and Suni s answers represented nationwide of view. In the practical section of the final work the plan of business was drewn up. This included also precise calculations. The plan of business was made based on three surveys. In the enclosures of this final work there is a mature plan of business with its precise calculations. When the final work was completed in March 2008 it is yet difficult to asses how the plan of business will proceed in practice. The topic of final work included just planning a functional plan of business, not establishing it, so the firm doesn t exist yet. It will be seen in the future what is the right time to establish the hotel and how it will function and advance in practice. Subject headings, (keywords) Business knowledge, a plan of business, a survey of demand, analysis of competitors Pages Language URN 43 Finnish URN:NBN:fi:mamk-opinn Remarks, notes on appendices Tutor Reijo Honkonen Bachelor s thesis assigned by

4 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO TAUSTA JA TAVOITTEET Turun matkailutilanne Turun majoituspalveluiden käyttöaste ja hinnat Työn tavoitteet LIIKETOIMINTASUUNNITELMA Liikeidea Markkinat Tuotteet ja palvelut Organisaatio ja voimavarat Yhtiömuoto Pääoman tarve ja rahoitus Oma pääoma Vieras pääoma Julkinen tuki Kannattavuuden arviointi Verotus Markkinointi Palveluiden markkinointi Kansainvälinen markkinointi TUTKIMUS Kilpailijakartoitus Kilpailijat Kilpailu- ja kilpailija-analyysi Haastattelu Haastattelu Haastattelun 1 tulosten purku Haastattelu Haastattelun 2 tulosten purku KEHITTÄMISSUUNNITELMA LIIKETOIMINTASUUNNITELMALLE Liikeidea... 26

5 5.1.1 Markkinat Tuotteet ja palvelut Organisaatio SWOT -analyysi Pääoman tarve ja rahoitus Oma pääoma Vieras pääoma Julkinen tuki Myynnin ja myyntikatteen budjetointi Kannattavuuden arviointi Markkinointi POHDINTAA LÄHTEET LIITTEET Liite 1: Ensimmäisen haastattelun kysymykset Liite 2: Ensimmäisen haastattelun vastaukset Liite 3: Toisen haastattelun kysymykset Liite 4: Toisen haastattelun vastaukset Liite 5: Liiketoimintasuunnitelma Liite 6: Alkuinvestointilaskelmat Liite 7: Palkkakulut

6 1 JOHDANTO 1 Opinnäytetyön aiheena on hotellin perustaminen Turkuun. Koska kyseessä on uuden yrityksen perustaminen, kuuluu opinnäytetyön aiheeseen oleellisena osana myös tarvekartoitus. Tarvekartoituksella pyritään tutkimaan sitä, millaiselle hotellille Turussa olisi vielä tilaa. Kyseisen tutkimuksen tuloksia käytetään apuna myös liiketoimintasuunnitelman laatimisessa. Opinnäytetyö voidaan sisältönsä osalta jakaa kuuteen eri osa-alueeseen. Ensimmäisessä osa-alueessa käsitellään Turun matkailutilannetta sekä majoituspalveluja yleisellä tasolla. Ensimmäisessä osassa tarkennetaan myös työn tavoitteita. Toinen osio käsittää työn teoreettisen viitekehyksen. Teoreettisessa viitekehyksessä paneudutaan liiketoimintasuunnitelman eri osa-alueisiin, kuten liikeideaan ja rahoitukseen. Lisäksi tässä osiossa perehdytään myös yrityksen verotukseen ja markkinointiin. Kolmannessa osa-alueessa käsitellään opinnäytetyön varsinaista tutkimusosaa. Se käsittää tutkimuksen teoreettisen pohdinnan lisäksi myös tutkimuksen käytännöntoteutukset, jotka ovat kirjoituspöytätutkimus ja kaksi erillistä haastattelututkimusta. Tutkimustuloksia käytetään liiketoimintasuunnitelman kehittämiseen. Neljännessä osiossa puolestaan kehitetään liiketoimintasuunnitelmaa saatujen tutkimustulosten perusteella. Tässä osiossa myös laaditaan lopullinen liiketoimintasuunnitelma laskelmineen. Viidentenä osa-alueena on opinnäytetyöhön liittyvä pohdinta. Kuudennes osio koostuu puolestaan liitteistä. Liitteet koostuvat tutkimuksen kannalta tärkeistä haastattelukysymyksistä sekä haastateltavien Turun kaupungin matkailupalvelun asiantuntijan Liisa Lemmetyisen sekä Suomen Matkailun edistämiskeskuksen asiantuntijan Kirsi Sunin vastauksista. Liitteisiin kuuluu myös valmis liiketoimintasuunnitelma laskelmineen, joka on opinnäytetyön konkreettinen tuotos.

7 2 TAUSTA JA TAVOITTEET 2 Opinnäytetyöni taustana on pyrkimys työllistää itseni oman alani yrittäjänä tulevaisuudessa. Opinnäytetyöni pyrkii tästä syystä kartoittamaan kilpailijatilannetta omassa kotikunnassani, Turussa, johon yritys olisi tarkoitus perustaa. Opinnäytetyössä on tarkoitus selvittää myös muut yrityksen perustamiseen vaikuttavat seikat aina työntekijöistä yrittäjän verotukseen siten, että opinnäytetyön konkreettisena tuloksena on valmis liiketoimintasuunnitelma. Opinnäytetyön tarpeen taustana on myös luvussa 2.4 tarkemmin esitelty valtioneuvoston tekemä Suomen matkailupolitiikkaa koskeva periaatepäätös, jonka tarkoituksena on nopeuttaa matkailun kasvua ja parantaa alan kilpailukykyä vuoteen 2020 mennessä. 2.1 Turun matkailutilanne Turku on kasvava kaupunki matkailualalla. Vuoden 2006 listauksessa Turku oli Suomen kolmanneksi suosituin matkailukaupunki. Lisäksi Turun matkailussa on tapahtunut huomattavaa kasvua vuodesta 2005 vuoteen Kesäkauden yöpymisissä (toukokuusta syyskuuhun) kotimaisten matkailijoiden määrä oli kasvanut 8,0 % ja ulkomaalaisten matkailijoiden määrä 9,8 %. Yöpymisten lisäys oli keskimäärin edellisvuoteen nähden 8,5 %. Eniten ulkomaalaisia turisteja Turussa vieraili kesäkaudella Ruotsista, toiseksi eniten Saksasta ja kolmanneksi eniten Norjasta. (Tilastokeskus 2007.) Myös talvikauden (marraskuusta huhtikuuhun) matkailutilastot Turussa osoittivat huomattavaa kasvua. Vuoden 2006 tilasto osoitti 8,9 % kasvua edellisvuodesta. Ulkomailta tulleiden turistien yöpymisten määrä oli talvikaudella 15,2 % suurempi ja kotimaisten matkailijoiden 7,1 % suurempi edellisvuoteen verrattuna. Talvikaudella ulkomaalaisia matkailijoita tuli Turkuun eniten Ruotsista, toiseksi eniten Venäjältä ja kolmanneksi eniten Yhdysvalloista. (Tilastokeskus 2007.) Mitä taas tulee yöpymisten syihin Varsinais-Suomessa, ilmoitti vuonna 2006 suurin osa (69 %) matkailijoista matkansa tarkoitukseksi vapaa-ajan matkan. Työmatkaajia oli sen sijaan vuoden 2006 tilastotiedon mukaan Varsinais-Suomeen matkustavista 29,6 %. Muita matkan tarkoituksia ilmoitettiin 1,4 % verran. (Tilastokeskus 2007.)

8 3 Edellä kuvattujen tilastotietojen perusteella Turku on sekä ulkomaan että kotimaan lomamatkailijoita kiinnostava kaupunki. Turun kiinnostavuutta ja tunnettavuutta maailmalla tulevina vuosina lisää todennäköisesti sen valinta vuoden 2011 Euroopan kulttuuripääkaupungiksi. Kyseisen tittelin saavuttamiseksi Turun kaupunki on kehittänyt ja monipuolistanut jatkuvasti kulttuuritarjontaansa ja kehitys jatkunee edelleen. Turussa on myös matkailijoiden jatkuvia kiinnostuksenkohteita, kuten värikäs historia Suomen vanhimpana kaupunkina ja entisenä pääkaupunkina. Koska Turku on Suomen vanhin kaupunki, on sillä myös esillä maan merkittäviä historiallisia rakennuksia, kuten Turun tuomiokirkko ja Turun linna (Niemi 2005). Edellä mainitusta voitaneen siis päätellä, että majoituspalveluja kulutetaan Turussa paljon ja että niitä tarvitaan seudulla jatkossakin kasvavassa määrin. 2.2 Turun majoituspalveluiden käyttöaste ja hinnat Vuoden 2006 tilastotietojen mukaan Turun majoitusliikkeiden keskiarvoinen käyttöaste oli 55,6 %. Arvo oli lähestulkoon sama kuin edellisenä vuonna. Sen sijaan joulukuun käyttöaste laski edellisvuoden käyttöarvosta 6,8 prosenttiyksikköä. (Tilastokeskus 2007) Näiden tietojen pohjalta näyttää siltä, että majoitusliikkeille riittää tasainen määrä asiakkaita vuosittain, mutta tilastotiedot eivät kerro sitä, miten yöpymiset jakautuvat eritasoisten hotellien välillä. Yöpymisten jakautuminen eritasoisien hotellien välillä on tärkeä tieto, kun halutaan kartoittaa sitä, minkä tyyppiselle hotellille Turussa olisi tilaa. Vuonna 2006 yöpymisen keskihinta oli Turussa 42,08 euroa, joka oli täsmälleen sama luku kuin edellisenäkin vuonna. Kokonaisuudessaan majoitusmyynti oli Turussa vuonna ,39 miljoonaa euroa, joka oli noin 2,5 miljoonaa euroa korkeampi kuin edellisenä vuonna. (Tilastokeskus 2007.) Tilastotiedot eivät kerro, miten hintataso jakautuu erityyppisten majoitusliikkeiden välillä. Kyseinen tieto on kuitenkin mielestäni erittäin tärkeää selvittää siinä vaiheessa, kun tiedetään millaista majoitusliikettä ollaan perustamassa, jotta osataan mitoittaa

9 hinta oikein suhteessa varsinaisiin kilpailijoihin eli samantyyppisiin majoitusliikkeisiin. Tarkempi hintakartoitus tehdään siis opinnäytetyön neljännessä osiossa, jossa paneudutaan liikkeen perustamiseen konkreettisemmin Työn tavoitteet Työn varsinaisena tavoitteena on toimivan liiketoimintasuunnitelman aikaansaaminen ja sen kautta oma työllistyminen tulevaisuudessa. Työn välillisenä tavoitteena on myös tutkia Turun seudun matkailupalvelutarjontaa ja pyrkiä kehittämään sitä palvelemaan yhä laajempaa asiakaskuntaa uuden majoituspalvelun avulla. Opinnäytetyön välillinen tavoite pohjautuu myös valtioneuvoston joulukuussa 2006 tekemään periaatepäätökseen Suomen matkailupolitiikasta. Kyseinen päätös esittää linjaukset matkailun kasvun nopeuttamiseksi ja kilpailukyvyn parantamiseksi vuoteen 2020 mennessä. Matkailupoliittisten linjausten tavoitteena on lisätä Suomen matkailun kilpailukykyä ja tukea matkailuelinkeinon kannattavuuden parantamista. Linjausten mukaan myös Suomen matkailun kansainvälistymistä pyritään tukemaan ja lisäämään ulkomaista kysyntää. Kysynnän lisääntymiseen vaikuttaa myös matkailutarjonnan laatutason ja turvallisuuden parantuminen, joihin linjauksilla halutaan myös vaikuttaa. Myös yritysten toimintaympäristöä halutaan kehittää sillä hyvin toimivat yritykset lisäävät alueiden elinvoimaa. Lisäksi hyvin toimivien matkailualan yritysten myötä edistetään alan ammattimaistumista ja arvostuksen kasvua. (Työ- ja elinkeinoministeriö 2008.) Linjauksien näkökulmat pyritään opinnäytetyössä ottamaan huomioon kokonaisvaltaisesti sekä tutkimusosiota tehtäessä että liiketoimintasuunnitelman laadinnassa. 3 LIIKETOIMINTASUUNNITELMA Menestyvän yrityksen toiminta lähtee liikkeelle asiakkaan tarpeista eli siitä, että jossain on joku, jolla on jokin ongelma ja hän on valmis maksamaan yrittäjälle siitä,

10 että tämä poistaa kyseisen ongelman tuotteellaan tai palvelullaan. Olennaista itse yritystoiminnassa on 1) liikeidea, 2) kannattavuus ja 3) riskien kartoitus. (Kinkki & Isokangas 1999.) 5 Näihin yritystoiminnan lähtökohtiin perehdytään seuraavissa osioissa siten, että ensiksi paneudutaan liikeideaan käsitteenä sekä esitellään perustettavan hotellin liikeidea. Seuraavaksi käsitellään yrityksen riskien hallintaa yleisesti ottaen sekä perehdytään yrityshankkeen SWOT-analyysiin. Kahdessa viimeisessä osiossa paneudutaan puolestaan yrityksen kannattavuuteen ja markkinointiin. 3.1 Liikeidea Yrityksen menestymisen kannalta keskeinen yrityksen toimintaan liittyvä suunnitelma on liikeidea. Liikeidea määrittelee yrityksen tuotteet (mitä), keskeiset kohderyhmät (kenelle), keskeiset toimintatavat (miten) ja imagon eli yrityskuvan (Kinkki & Isokangas 1999). Myös Holopainen ja Levonen tarkastelevat teoksessaan Yrityksen perustajan opas (2006) liikeideaa edellä mainittujen kolmen kysymyksen kautta. He kuitenkin lisäävät, että liikeidea kuvaa myös yrityksen suhteellista etua, sen vahvoja puolia kilpailijoihin nähden. Holopainen ja Levonen ovat kuvanneet liikeideaa myös seuraavan kaavion avulla, joka konkretisoi samalla myös Kinkin ja Isokankaan ajatuksia (Kuvio 1). MARKKINAT asiakkaat markkinalohkot ongelmat/ tarpeet TUOTTEET JA PALVELUT fyysiset tuotteet palvelut tuotejärjestelmät ongelmaratkaisut YHTEENSOPIVUUS ORGANISAATIO rakenne voimavarat ohjaus- ja valvontajärjestelmät ongelmaratkaisut johtamistapa Kuvio 1. Liikeideakaavio

11 6 Toimivan liikeidean perustana on sen eri osien yhteensopivuus. Menestyvän yrityksen on myös kyettävä yhdistämään eri tekijät toisiinsa. (Holopainen, Levonen 2006, 22.) Markkinat Kuluttajilla on tarpeita, joiden tyydyttämiseksi he kuluttavat tuotteita tai palveluja rahallista korvausta vastaan. Yrityksen kannalta tämä tarkoittaa sitä, että tuotteella tai palvelulla on kysyntää eli markkinoita (Holopainen, Levonen 2006, 23.). Yrittäjän tärkeimpiä päätöksiä onkin se, kuinka yhtenäisesti se voi kohdella markkinoita. Kun yrittäjä tuntee yrityksensä palveluiden tai tuotteiden kohderyhmät voi hän valita kohderyhmälle parhaiten sopivan markkinointitavan esimerkiksi massamarkkinoinnin, kohdemarkkinoinnin ja asiakaskohtaisen markkinoinnin väliltä (Kotler 1999, ) Tuotteet ja palvelut Yrityksen valmistamat tuotteet voivat olla joko konkreettisia tuotteita tai palvelutuotteita. Myös konkreettisiin tuotteisiin voidaan liittää palvelua joko myynnin välittömässä yhteydessä tai myynnin jälkeen. Tuotteet voivat olla joko vakiotuotteita tai erikoistuotteita molemmilla on omat markkinansa ja kilpailukeinonsa. Tärkeää on löytää tuotteen tai palvelun taustalta se kuluttajan tarve, jonka vuoksi tuote ostetaan. Tuotteita tai palveluja suunniteltaessa tai kehitettäessä on tärkeää ottaa huomioon muun muassa sellaisia seikkoja kuin mikä on se tekijä, jonka perusteella kuluttaja valitsee tuotteen tai palvelun ja onko yrityksen tuotteessa tai palvelussa tämä kyseinen etu. On myös kannattavaa arvioida yrityksen hinnoittelua suhteessa kilpailijoiden hintoihin ja arvioida kuinka hintataso tulee kehittymään toimialalla lähitulevaisuudessa ja ottaa se huomioon hinnoittelua tehtäessä. (Holopainen, Levonen 2006, 23.) Organisaatio ja voimavarat Organisaatiolla tarkoitetaan yleisesti systeemin, tässä tapauksessa yrityksen, rakennetta. Organisaation rakenne vaikuttaa keskeisesti sen toimintaan ja

12 toimivuuteen. Organisoitumisen ideana on, että se pystyy erikoistuneena rakenteena saavuttamaan enemmän kuin sen osa-alueet erikseen. (Wikipedia 2008) 7 Organisaatiolla tulee olla tuotteen tai palvelun aikaansaamiseksi kolmenlaisia voimavaroja. Näitä ovat henkiset voimavarat (tieto, taito ja osaaminen), fyysiset voimavarat (toimitilat, koneet, laitteet) ja taloudelliset voimavarat (raha, vakuudet). Voimavarojen lisäksi yrityksen menestymiseen vaikuttaa yrityksen toimintatapa eli se, millä tavoin tuotteet ja palvelut saadaan aikaan. Tähän kuuluu esimerkiksi valmistuksen organisointi, ohjaus- ja valvontajärjestelmät, markkinointitapa ja johtamistapa. (Holopainen, Levonen 2006, 24.) Yhtiömuoto Yrityksen organisaation muotoon vaikuttaa oleellisesti valittu yhtiömuoto. Erilaisia yhtiömuotoja ovat toiminimi ja yksityinen elinkeinonharjoittaja, avoin yhtiö, kommandiittiyhtiö, osakeyhtiö ja osuuskunta. Kyseisistä yhtiömuodoista kirjanpidoltaan yksinkertaisin on toiminimi eli yksityinen elinkeinonharjoittaja. Toiminimelle ei myöskään valita hallitusta, toimitusjohtajaa eikä tilintarkastajia. Toiminta yksityisenä elinkeinonharjoittajana ei ole varsinaisesti yritystoiminnan organisaatiomuoto vaan se tarkoittaa sitä, että yksi henkilö tai puolisot harjoittavat yritystoimintaa. Tässä yritysmuodossa yrittäjä vastaa koko omaisuudellaan yrityksensä sitoumuksista ja päättää yrityksen asioista itsenäisesti. (Loikkanen 2007, 4-6.) Avoin yhtiö ja kommandiittiyhtiö ovat henkilöyhtiöitä, joiden perustamiseen tarvitaan vähintään kaksi henkilöä tai yhteisöä. Avoin yhtiö eroaa kommandiittiyhtiöstä siinä, että kaikki sen yhtiömiehet vastaavat yhtiön sitoumuksista koko omaisuudellaan ja päättävät yhdessä sen asioista, kun taas kommandiittiyhtiössä vain vastuunalaiset yhtiömiehet vastaavat yhtiön sitoumuksista koko omaisuudellaan ja päättävät yhtiön asioista ja äänettömät yhtiömiehet vastaavat yhtiön sitoumuksista vain yhtiöön sijoittamallaan yhtiöpanoksellaan. (Loikkanen 2007, 4-6.) Osakeyhtiö on puolestaan yritysmuoto, jonka voi perustaa yksi tai useampi henkilö tai yhteisö. Osakeyhtiön omistajat ovat osakkaita, jotka sijoittavat yhtiöön osakepääomaa. Koko pääoman on oltava vähintään 2500 euroa. Osakkaat vastaavat yhtiön

13 8 sitoumuksista vain siihen sijoittamallaan pääomalla. Osakeyhtiössä päätäntävalta jakautuu osakkaiden välillä heidän sijoittamansa osakepääoman suhteessa siten, että suurimman sijoituksen tehneellä on eniten päätäntävaltaa. Osakkaiden on valittava yhtiölle hallitus, joka valitsee tarvittaessa yhtiölle myös toimitusjohtajan. Osakeyhtiöllä täytyy olla myös osakkaiden valitsema tilintarkastaja. (Loikkanen 2007, 4-6.) Osuuskunta on verkostoituneen liiketoiminnan organisoitumismuoto. Sen perustamiseen tarvitaan vähintään kolme henkilöä tai yhteisöä. Osuuskunnan omistajia kutsutaan jäseniksi ja pääomaa osuuspääomaksi. Osuuspääomalle ei ole asetettu vähimmäisrajaa, mutta osuuskunnan on säästettävä viisi prosenttia toiminnan tuloksesta vararahastoon, kunnes se on yksi prosentti taseen summasta, kuitenkin vähintään 2500 euroa. Osuuskunnan ylintä päätösvaltaa käyttävät jäsenet, joilla on kullakin pääsääntöisesti yksi ääni osuuskunnan asioista päätettäessä. Jäsenet vastaavat osuuskunnan sitoumuksista vain siihen sijoittamallaan pääomalla. Osuuskunnalla täytyy olla hallitus, toimitusjohtaja sekä tilintarkastajat. (Loikkanen 2007, 4-6.) 3.2 Pääoman tarve ja rahoitus Yritykseen sitoutuva pääoma jaetaan perinteisesti omaan pääomaan ja vieraaseen pääomaan, joka edelleen jaotellaan lyhytaikaiseen ja pitkäaikaiseen pääomaan. Ensisijaisena rahoituksen myöntämisen edellytyksenä on aina tulevan yritystoiminnan kannattavuusarvio, joka perustuu liiketoimintasuunnitelmaan ja laskelmiin. Lisäksi rahoittaja usein edellyttää noin 20 % omarahoitusosuutta. Vasta viimeisenä tulevat kysymykseen vakuudet ja takaukset. (Holopainen, Levonen 2006, 106.) Oma pääoma Omalla pääomalla tarkoitetaan yrittäjän itsensä hankkeeseen sijoittamaa pääomaa. Yrittäjän hankkeeseen sijoittama pääoma on tärkeä muun muassa siksi, että se antaa rahoittajille uskottavuutta hankkeeseen. Eräät liikeideat vaativat toimiakseen merkittävää omaa pääomaa, mutta yrittäjän oma sijoitus tulisi aina olla vähintään 20 % hankkeen koko pääomantarpeesta. Yritykseen voi sijoittaa myös

14 apporttiomaisuutena koneita tai laitteita rahallisen panostuksen lisäksi. (Holopainen, Levonen 2006, 106.) Vieras pääoma Vieraan rahoituksen muotoja ovat esimerkiksi pankkilainat, vakuutusyhtiöiden sijoitusluotot, Finnveran lainat ja rahoitusyhtiöiden rahoitusmuodot. Näitä rahoitusmuotoja yhdistää niiden takaisinmaksuvelvollisuus. Tavanomaisin pitkäaikainen laina on normaali euromääräinen luotto tai luotollinen sekkitili. Lainan ja sekkitililuoton vakuudeksi pankit vaativat lainan takaisinmaksua turvaavan vakuuden. Lainaa tarjoava pankki yleensä arvioikin tulevan asiakkaan asiakastuoton ja asiakassuhteeseen liittyvät riskit. Jos yrityksen pitkäaikaisen rahan tarve on suhteellisen pieni, on varsin luontevaa ottaa kaikki tarvittava rahoitus yhdestä pankista. (Holopainen, Levonen 2006, ) Julkinen tuki Yritykselle myönnettävät julkiset tuet on useimmiten tarkoitettu investointeihin tai toiminnan kehittämiseen. Investointitukea voidaan käyttää esimerkiksi yrityksen perustamiskustannuksiin. Kehittämistuella voidaan puolestaan rahoittaa esimerkiksi tuotekehitystyötä tai markkinointia. Julkisille tukimuodoille on yhteistä se, että niitä maksaa aina jokin julkinen laitos, kuten valtio tai kunta. Julkisen tuen muotoja ovat muun muassa suorat avustukset, korkotuki ja markkinakorkoa alhaisemmalla korolla myönnetty laina. Julkisen tuen tyypistä riippuen takaisinmaksuvelvollisuutta ei aina ole. (Holopainen, Levonen 2006, ) 3.3 Kannattavuuden arviointi Yrityksen toiminnan jatkuvuus edellyttää sitä, että yritystoiminta tuottaa voittoa. Asiakkailta saatavien myyntitulojen on siten riitettävä kattamaan tuotteiden valmistamisesta aiheutuvat menot sekä mahdolliselle pääomalle maksettavat korvaukset. Yritystoiminta voi kuitenkin lyhytaikaisesti olla myös kannattamatonta esimerkiksi silloin, kun toimintaa ollaan juuri aloittamassa tai laajentamassa. Pidemmällä aikavälillä tulojen täytyy kuitenkin kattaa kaikki toiminnasta aiheutuvat

15 menot. Lyhyelläkin aikavälillä yrityksen on säilytettävä maksuvalmiutensa. Toisin sanoen pääomarahoituksen täytyy olla suuruudeltaan sellainen, että sillä voidaan rahoittaa ajoittaisia kannattamattomia jaksoja. (Kinkki, Isokangas 1999) Verotus Yrittäjä saa oikeuden laskuttaa asiakkaitaan, kun hän kuuluu ennakkoperintärekisteriin. Aloittavan yrityksen ennakkoperintä perustuu yrittäjän omaan arvioon ensimmäisen tilikauden verotettavan tulon määrästä. Verotettavaa tuloa on ainoastaan se summa, joka jää yrittäjälle tai yritykselle jäljelle, kun laskutettavasta myynnistä on ensin vähennetty kaikki yritystoiminnan kulut. (Käynti verotoimistossa ) Koska aloittavan yrittäjän voi olla vaikeaa arvioida tulevan vuoden tulosta ennen kuin yritystoimintaa on olemassa, olisi yrittäjän hyvä tarkentaa arviota 3-6 kuukauden kuluttua toiminnan aloittamisen jälkeen. Tarkennuksen jälkeen verottaja tasaa lopputilikauden arvioidun verotuksen uudelleen ja laskuttaa yritystä sen mukaan. Tilikauden päätyttyä annetun veroilmoituksen perusteella vero tasataan ja erotus on joko veronpalautusta tai lisäveroa. (Käynti verotoimistossa ) Mitä taas tulee verojen suuruuteen, ei kaikkia yrityksiä veroteta samalla veroprosentilla. Yritystä, jonka yhtiömuotona on toiminimi, verotetaan pääsääntöisesti ansiotulosta progressiivisen veroprosentin mukaan. Tämä tarkoittaa sitä, että veron määrä kasvaa tulojen kasvaessa. Mikäli toiminimellä työskentelee yrittäjäpariskunta, jaetaan verotus puolisoiden kesken verottajalle ilmoitettavan prosenttisuhteen mukaisesti. Toiminimisessä yrityksessä ei ole erillistä palkanmaksua yrittäjälle, vaan kaikki tulot kulujen ja poistojen jälkeen on yrittäjän verotettavaa tuloa. (Holopainen, Levonen 2006, ) Osakeyhtiö maksaa puolestaan veroa 26 prosenttia yritykselle kertyvästä verotettavasta tulosta. Yrityksen verotettavaa tuloa ei ole yrittäjän työntekijöilleen maksamat palkat. Täten yrittäjän maksaessa itselleen palkkaa verotetaan siitä erikseen normaalin palkkaverotuksen mukaisesti. Jos yritys maksaa osinkoa yrittäjälle, maksetaan näistä yhdeksän prosentin nettovarallisuuden verottoman osuuden ylimenevältä osalta 28 prosentin pääomavero. (Holopainen, Levonen 2006, )

16 11 Henkilöyhtiöitä verotetaan siten, että verotettava tulo jaetaan yhtiömiesten kesken ja kutakin yhtiömiestä verotetaan hänen omasta tulo-osastaan pääsääntöisesti ansiotuloverotuksen mukaisesti. Kommandiittiyhtiön äänetöntä yhtiömiestä verotetaan kuitenkin pääomatuloverotuksen mukaisesti. Mikäli yhtiömiehet nostavat erikseen palkkoja, verotetaan niitä palkkojen osalta normaalin palkkaverotuksen mukaisesti. (Holopainen, Levonen 2006, ) 3.5 Markkinointi Markkinoinnin tehtävänä on saada yrityksen tuotteet asiakkaiden tietoisuuteen ja näkyville. Markkinoinnissa on oleellista tietää yrityksen potentiaaliset asiakasryhmät ja heidän tarpeensa, jotta markkinointia osattaisiin kohdentaa oikein. Kilpailijoista on oltava myös selvillä, koska jokainen yritys kilpailee markkinoilla toisten yritysten kanssa. Yrittäjän on menestyäkseen tunnettava oman liikeidean mukainen markkinointistrategia mutta oltava selvillä myös kilpailijoiden markkinointitoimenpiteistä. (Raatikainen 2001, ) Palveluiden markkinointi Palvelun asema yrityksen liiketoiminnassa on jaoteltavissa neljään eri kategoriaan: palvelu liiketoiminnan kohteena, palvelu osana yrityksen kokonaistarjontaa, palvelu kilpailukeinona ja palvelu sisäisenä palveluna. Kun palvelu sinällään on liiketoiminnan kohteena, markkinoi yritys ainoastaan palveluja ja itse palvelu on asiakkaan oston kohde. Sen sijaan silloin, kun palvelut muodostavat osan yrityksen kokonaistarjonnasta, sisältyy palvelu tavaran kanssa samanarvoisena osana yrityksen tarjontaan. Tällöin palvelut ja tavarat voidaan myydä palvelupakettina tai ne ovat erotettavissa myynnin kohteeksi yksittäin. Kun palvelu on puolestaan kilpailukeinona, sen tarkoituksena on tukea tavaran myyntiä. Usein palvelun laatu on lähes ainoa kilpailukeino, jolla tavaran myyjä voi erottua samankaltaisia tuotteita valmistavista kilpailijoista. Sisäinen palvelu eroaa puolestaan muista palvelun ryhmistä siinä, että sen vaikutus asiakkaisiin on välillinen. Sisäistä palvelua on se, kun palveluja tuotetaan yrityksen omaa, sisäistä toimintaa varten. Sisäisessä toiminnassa on oleellista

17 12 henkilöstön väliset vuorovaikutussuhteet, koska henkilöstön keskinäisen toiminnan sujuvuus vaikuttaa työntekijöiden oman hyvinvoinnin lisäksi myös asiakkaan kokemaan palvelun laatuun. (Lämsä & Uusitalo 2002, ) Onnistuminen laadukkaassa palvelujen tuottamisessa ja markkinoinnissa edellyttää sitä, että yrityksen eri osa-alueiden välinen yhteistyö toimii sujuvasti. Kokonaisvaltainen palvelujen markkinointi on ajattelua ja toimintaa, joka korostaa asiakkaan, toimintaprosessien ja henkilöstön näkökulmien ymmärtämistä hyvän ja kannattavan liiketoiminnan kehittämisessä. Myös palveluyrityksen toimintakulttuurin piirteet sekä ulkoisen toimintaympäristön vaatimukset menestyksen rakennuspilareina tulisi ottaa palvelujen markkinoinnissa huomioon. (Lämsä & Uusitalo 2002, ) Kansainvälinen markkinointi Yrityksen, jonka asiakaskunta on kansainvälinen, tulee menestyäkseen ottaa huomioon kulttuurilliset eroavaisuudet myös markkinoinnissa. Kansainvälisen viestinnän suunnittelussa tulee kiinnittää huomiota muun muassa kunkin kohderyhmämaan paikallisiin olosuhteisiin, tapoihin ja lainsäädäntöön. Kulttuurin tuntemus auttaa puolestaan markkinoijaa löytämään sopivat keinot asiakkaiden rohkaisemiseksi kohti ostopäätöstä. (Idman ym. 1993, ) Yrityksen menestymiseen kansainvälisillä markkinoilla vaikuttaa myös se, miten hyvin yritys onnistuu kilpailukeinojen käytössä. Kotimaassa markkinoinnin onnistumiseen voi riittää, että kilpailukeinona käytetään tuotteen tai palvelun hintaa. Sen sijaan kansainvälisillä markkinoilla menestymiseen tarvitsee usein käyttää kaikkia kilpailukeinoja muita tehokkaammin. (Idman ym. 1993, ) Yleensä tuotekuvan muodostumiseen vaikuttavat tuotteesta saadut tiedot, kuluttajien kokemukset ja heidän asenteensa. Kansainvälisillä markkinoilla tuotekuvaan vaikuttaa kuitenkin myös maankuva. Maankuvalla tarkoitetaan sitä mielikuvaa, joka kuluttajilla ja yrityksillä on tietyn maan tuotteista ja yrityksistä. Maankuvan vaikutus ulottuu sopimuskumppanin valintahetkestä yksittäisen tuotteen tai palvelun markkinointitilanteisiin. (Idman ym. 1993, )

18 13 4 TUTKIMUS Tutkimusosio koostuu tutkimuksen teoreettisen taustan lisäksi kolmesta erillisestä tutkimuksesta. Ensimmäisenä tutkimuksena on kilpailijakartoitus, jonka avulla on tarkoitus selvittää Turun alueen kokonaisvaltainen kilpailutilanne hotellialalla sekä selvittää, ketkä ovat yrityshankkeen tärkeimmät kilpailijat. Toinen ja kolmas tutkimus ovat sen sijaan haastattelututkimuksia. Ensimmäisen haastattelututkimuksen avulla on pääosin tarkoitus kartoittaa Turun alueen majoituspalveluiden kattavuutta. Toisella haastattelututkimuksella puolestaan pyritään kartoittamaan kohderyhmämaiden matkailutottumuksia. Haastattelututkimuksien haastateltavat henkilöt on valittu siten, että tutkimukseen saataisiin sekä alueellista että valtiollista näkökulmaa. 4.1 Kilpailijakartoitus Kilpailijakartoituksen tarpeellisuutta yritystä perustettaessa ja yritystoiminnan jatkuessa on selvennetty monissa eri teoksissa. Seuraavaksi tarkastellaan kilpailijakartoitusta sekä teoreettisemmasta että käytännönläheisemmästä näkökulmasta saadakseni aikaan tarkoitustaan palvelevan kilpailijakartoitustutkimuksen. Teoreettisempaa näkökulmaa kilpailijakartoituksessa edustaa Anneli Pirttilän teos Kilpailijaseuranta. Kyseisessä teoksessa Pirttilä pohjustaa kilpailijakartoituksen tarvetta sillä, että yrityskoon kasvu ja yritysten markkina-alueen kansainvälistyminen ovat tehneet kilpailijaseurannan yrityksille aikaisempaa tarpeellisemmaksi sekä mielekkäämmäksi. Pirttilän mukaan systemaattinen kilpailijaseuranta on yleensä mielletty sellaiseksi prosessiksi, jossa etsitään seitsemän eri vaiheen kautta vastauksia sellaisiin kysymyksiin kuin tiedon tarpeen määritteleminen, raakatiedon systemaattinen hankinta, tiedon seulonta ja valikoiminen, tiedon analysointi, johtopäätösten tekeminen, tiedon jakaminen päätöksentekijöille ja tiedon tarpeen uudelleen määritteleminen. Pirttilän mukaan kilpailijaseuranta on usein kuvattu syklinä, jossa edellä mainitut vaiheet seuraavat toisiaan (Kuvio 2).

19 14 Kuvio 2. Kilpailijaseurannan sykli Holopainen ja Levonen tarkastelevat puolestaan Yrityksen perustajan oppaassa (2006) kilpailijakartoitusta käytännönläheisemmin. Heidän teoksessaan annetut ohjeet siitä, millä keinoin kilpailijakartoituksen voi tehdä, toimivat ikään kuin Pirttilän teoriaa tukevina käytännön ohjeilmentyminä. Tosin Yrityksen perustajan opas keskittyy pääasiassa vain kilpailijaseurannan syklin ensimmäisiin aihealueisiin tiedon tarpeiden määrittelyyn ja tiedon systemaattiseen ja tehokkaaseen hankintaan. Nämä aihealueet ovat kuitenkin juuri ne tärkeimmät laadittaessa haastattelukysymyksiä ja kyselylomaketta. Tiedon tarpeiden määrittelyn aihealueiksi tuotteiden ja palveluiden kehittämiseksi Holopainen ja Levonen (2006) luettelevat muun muassa sellaisia osa-alueita kuin markkina-aukot, liikeideat, tuoteideat, tuotekehitys, tuoteuudistukset ja tuotetestit. Uskoisin, että näistä aihealueista perustettavan hotellin kilpailijakartoitusta tehtäessä,

20 kannattaisi ottaa huomioon ainakin olemassa olevat markkina-aukot, liikeideat ja tuote- / palveluideat. 15 Siihen, kuinka nämä yrityksen kilpailijakartoituksen osa-alueet saadaan selville, on Holopainen ja Levonen esitelleet kolme keinoa. Näitä keinoja ovat 1. Omat havainnot, 2. Kirjoituspöytätutkimus ja 3. Kenttätutkimus. Omat havainnot ovat erityisen käyttökelpoisia silloin, kun yritys aiotaan perustaa paikallisille markkinoille, jolloin yrittäjällä on todennäköisesti jo paljon omiin havaintoihin perustuvaa tietoa toimialastaan. Kirjoituspöytätutkimus puolestaan käsittää tutkimuksen tekemistä jo valmiina olevia tietolähteitä apuna käyttäen. Tällaisia tietolähteitä voi olla esimerkiksi Tilastokeskuksen tilastot ja valmiit tutkimukset sekä selvitykset aiheesta. Kirjoituspöytätutkimusta suositellaan käytettäväksi etenkin silloin, kun kysymyksessä on laajempien markkinoiden selvittäminen (esimerkiksi markkina-alueena koko maa). Kenttätutkimuksessa sen sijaan tiedot hankitaan markkinoilta, kentältä. Tietojen hankintatapoina voi olla esimerkiksi henkilökohtainen haastattelu, puhelinhaastattelu, kirjekysely tai havaintojen tekeminen henkilökohtaisesti tarkkailemalla. Kenttätutkimusta käytetään yleensä silloin, kun ei tutkittavasta asiasta ole riittävästi tietoa saatavilla tai tieto ei ole riittävän tarkkaa. Opinnäytetyön kilpailijakartoituksessa käytetään kirjoituspöytätutkimusta selvittämään jo olemassa olevia liikeideoita sekä tuote- ja palveluideoita. Kenttätutkimusta tarvitaan selvittämään markkina-aukkoja. Kenttätutkimus toteutetaan kahden haastattelututkimuksen avulla. Omat havainnot erilaisissa hotelleissa työskennellessä tukevat puolestaan lähinnä kehitettävää liikeideaa ja liiketoimintasuunnitelman laatimista. 4.2 Kilpailijat Turussa on yhdeksäntoista hotellia ja yhteensä kuusitoista asuntohotellia, majataloa, bed & breakfast - majoituspaikkaa ja hostellia. Hotelleista seitsemän sijaitsee keskustassa, yksi satamassa, yksi Ruissalossa, yksi Kakskerran saaressa golf-kentän

kuva Yrittäjät.fi Maarit Koskinen 2015

kuva Yrittäjät.fi Maarit Koskinen 2015 kuva Yrittäjät.fi Maarit Koskinen 2015 Minustako yrittäjä? Yrittäjän tärkein voimavara on vahva ammattitaito Yrittäjällä on motivaatiota, pitkäjännitteisyyttä ja halua menestyä ei lannistu ensimmäisistä

Lisätiedot

YRITYKSEN PERUSTAMINEN

YRITYKSEN PERUSTAMINEN YRITYKSEN PERUSTAMINEN Yrityksen perustamisen lähtökohta Yhtiömuodot Suojaus Talouden hoitaminen, rahoitus, kirjanpito Lainsäädäntö, verotus Hankinta, tuotanto ja markkinointi (tuotekehitys) Henkilöstön

Lisätiedot

Yritysmuodot. T:mi OY AY OSK. Anna Airaksinen

Yritysmuodot. T:mi OY AY OSK. Anna Airaksinen Yritysmuodot T:mi OY KY AY OSK Yritysmuoto, eli yhtiömuoto on oikeudellinen muoto, jolla harjoitetaan yritystoimintaa. Suomessa yhtiön pitää rekisteröityä Patentti- ja rekisterihallituksen ylläpitämään

Lisätiedot

YRITTÄJYYSINFO torstai 17.10. Auvo Turpeinen

YRITTÄJYYSINFO torstai 17.10. Auvo Turpeinen YRITTÄJYYSINFO torstai 17.10 Auvo Turpeinen Uusyrityskeskus toiminta: Elinkeinoelämän perustama yhteistoimintajärjestö 31 alueellista yhdistystä, yli 80 neuvontapistettä Suomessa vuodesta -89 saakka Jäseninä

Lisätiedot

Yrityskaupan rahoitus. Asiakasvastuullinen johtaja Mikko Harju 01.11.2011

Yrityskaupan rahoitus. Asiakasvastuullinen johtaja Mikko Harju 01.11.2011 Yrityskaupan rahoitus Asiakasvastuullinen johtaja Mikko Harju 01.11.2011 Rahoituksen lähtökohdat Yrityksen rahoitusmuodot ovat oma pääoma, vieras pääoma ja tulorahoitus. Aloittavalla yrittäjällä on pääasiassa

Lisätiedot

YRITYKSEN PERUSTAMINEN JA YHTIÖMUODOT. Yritystoiminta Pia Niuta

YRITYKSEN PERUSTAMINEN JA YHTIÖMUODOT. Yritystoiminta Pia Niuta YRITYKSEN PERUSTAMINEN JA YHTIÖMUODOT Yrityksen perustaminen Yrityksen perustamisen vaiheet Oma tahto ja halu Liiketoimintasuunnitelman laatiminen Yritysmuodon valinta Yritystoiminnan luvanvaraisuuden

Lisätiedot

www.tulosakatemia.fi Toivo Koski Liiketoiminnan käynnistäminen, liiketoiminnan suunnittelu ja taloudelliset laskelmat

www.tulosakatemia.fi Toivo Koski Liiketoiminnan käynnistäminen, liiketoiminnan suunnittelu ja taloudelliset laskelmat Liiketoiminnan käynnistäminen, liiketoiminnan suunnittelu ja taloudelliset laskelmat Jäljempänä esitetty vaiheistettu konsultoinnin sisältökuvaus sopii mm. uuden liiketoiminnan käynnistämiseen (kaupallistamiseen),

Lisätiedot

Vahvuudet: Mitä on tiiminne osaaminen suhteessa valitsemaanne yritykseen perusteluineen

Vahvuudet: Mitä on tiiminne osaaminen suhteessa valitsemaanne yritykseen perusteluineen KILPAILUTEHTÄVÄ: YRITTÄJYYS A1: Case yritys Joukkue valitsee case yrityksen annetuista oikeista yrityksistä saamansa pohjatiedon perusteella. Joukkue perustelee valintansa joukkueensa vahvuuksilla/osaamisella

Lisätiedot

Alustava liiketoimintasuunnitelma. Miksi alustava LTS? Ajattele vaikkapa näin. Hyvin suunniteltu on jo melkein puoleksi perustettu

Alustava liiketoimintasuunnitelma. Miksi alustava LTS? Ajattele vaikkapa näin. Hyvin suunniteltu on jo melkein puoleksi perustettu Alustava liiketoimintasuunnitelma Hyvin suunniteltu on jo melkein puoleksi perustettu 15.1.2013/LTPT1013 22.4.2013/EO1213 HM Miksi alustava LTS? Jäsennetään ja selvennetään aiotun yritystoiminnan kannattavuutta

Lisätiedot

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Elina Arola MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Tutkimuskohteena Mikkelin museot Opinnäytetyö Kulttuuripalvelujen koulutusohjelma Marraskuu 2005 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä 25.11.2005 Tekijä(t) Elina

Lisätiedot

Yrittäjäkoulutus. Yritysmuodon merkitys ja yrityksen perustaminen

Yrittäjäkoulutus. Yritysmuodon merkitys ja yrityksen perustaminen 1 Yrittäjäkoulutus Yritysmuodon merkitys ja yrityksen perustaminen 2 YRITYSMUODOT Ammatti- tai elinkeinotoimintaa voi harjoittaa: yksityisenä elinkeinonharjoittajana (= toiminimi, Tmi) - liikkeenharjoittaja

Lisätiedot

Yritysinfo 19.5.2014. Haaga-Helia. Yritysneuvoja Hannele Kostiainen YritysHelsinki

Yritysinfo 19.5.2014. Haaga-Helia. Yritysneuvoja Hannele Kostiainen YritysHelsinki Yritysinfo 19.5.2014 Haaga-Helia Yritysneuvoja Hannele Kostiainen YritysHelsinki Luennon aiheet YritysHelsingin palvelut Yrityksen perustamisen vaiheet Sähköinen liiketoimintasuunnitelma Yritysmuodot YritysHelsinki?

Lisätiedot

Pyhäjärven kaupungin 100 % tytäryhtiö Rekisteröity 6/2013 Yhtiön toiminta-ajatuksena on omistaa, vuokrata ja rakentaa tietoliikenneverkkoja ja

Pyhäjärven kaupungin 100 % tytäryhtiö Rekisteröity 6/2013 Yhtiön toiminta-ajatuksena on omistaa, vuokrata ja rakentaa tietoliikenneverkkoja ja Pyhäjärven kaupungin 100 % tytäryhtiö Rekisteröity 6/2013 Yhtiön toiminta-ajatuksena on omistaa, vuokrata ja rakentaa tietoliikenneverkkoja ja tuottaa tietoliikennepalveluita Pyhäjärven ja Kärsämäen kuntien

Lisätiedot

More is More. Yksin vai yhdessä 11.12.2012. Harri Meller/JSL Partners Oy

More is More. Yksin vai yhdessä 11.12.2012. Harri Meller/JSL Partners Oy More is More Yksin vai yhdessä 11.12.2012 Harri Meller/JSL Partners Oy Valmentaja: Harri Meller Yli 30 vuoden kokemus liike-elämästä, tukkukaupan ja vähittäiskaupan myynnistä ja markkinoinnista sekä maahantuonnista

Lisätiedot

LIIKETOIMINTASUUNNITELMA YRITYKSEN NIMI PÄIVÄYS

LIIKETOIMINTASUUNNITELMA YRITYKSEN NIMI PÄIVÄYS LIIKETOIMINTASUUNNITELMA YRITYKSEN NIMI PÄIVÄYS YT2 ALOITTAVAN YRITYKSEN LIIKETOIMINTASUUNNITELMA LITE Tämä työkirja on tarkoitettu yrityksen perustamista suunnitteleville henkilöille ja soveltuu parhaiten

Lisätiedot

Matkailutilasto Huhtikuu 2016

Matkailutilasto Huhtikuu 2016 Matkailutilasto Huhtikuu 2016 SISÄLLYSLUETTELO Yhteenveto... 1 Tiivistelmä... 2 Matkailun avainluvut Oulussa... 3 Yöpymiset kansallisuuksittain... 5 Yöpymiset vertailuseuduilla... 6 Tietoa tilastoista...

Lisätiedot

Just duunit. Kevät 2015

Just duunit. Kevät 2015 Just duunit Kevät 2015 Just duunit Mitä tehdään? Perustetaan yritys. Miten tehdään? Keksitään yritysidea. Perustetaan yritys. Laaditaan kirjallinen yrityssuunnitelma. Toteutetaan! Just duunit: Tavoite

Lisätiedot

Matkailutilasto Tammikuu 2016

Matkailutilasto Tammikuu 2016 Matkailutilasto Tammikuu 2016 SISÄLLYSLUETTELO Yhteenveto... 1 Tiivistelmä... 2 Matkailun avainluvut Oulussa... 3 Yöpymiset kansallisuuksittain... 5 Yöpymiset vertailuseuduilla... 6 Tietoa tilastoista...

Lisätiedot

Liiketoimintasuunnitelma vuosille

Liiketoimintasuunnitelma vuosille Liiketoimintasuunnitelma vuosille Yrityskonsultointi JonesCon 2 TAUSTATIEDOT Laatija: Yrityksen nimi: Yrityksen toimiala: Perustajat: Suunnitelman aikaväli: Salassapito: Viimeisimmän version paikka ja

Lisätiedot

YRITYSRAHOITUSPALVELUT LIEDON SÄÄSTÖPANKKI. 12.5.2015 Juha Kiviluoma

YRITYSRAHOITUSPALVELUT LIEDON SÄÄSTÖPANKKI. 12.5.2015 Juha Kiviluoma YRITYSRAHOITUSPALVELUT LIEDON SÄÄSTÖPANKKI 12.5.2015 Juha Kiviluoma LIEDON SÄÄSTÖPANKKI LYHYESTI Perustettu 2.9.1895 Yksi 25 itsenäisestä säästöpankista Taseella mitattuna Suomen toiseksi suurin säästöpankki

Lisätiedot

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO Alla oleva kaavio kuvastaa tehdyn testin tuloksia eri osa-alueilla. Kaavion alla on arviot tilanteestasi koskien henkilökohtaisia ominaisuuksiasi, kokemusta ja osaamista, markkinoita

Lisätiedot

Ammatin harjoittamisen vaihtoehdot taiteellisilla aloilla

Ammatin harjoittamisen vaihtoehdot taiteellisilla aloilla Ammatin harjoittamisen vaihtoehdot taiteellisilla aloilla Ulla Huovinen HAAGA-HELIA amk ulla.huovinen@haaga-helia.fi Työsuhteessa vai yrittäjänä? Työtä tehdään joko työntekijänä tai yrittäjänä Vaikuttaa

Lisätiedot

OSA 5: MARKKINOINNIN KILPAILUKEINOT

OSA 5: MARKKINOINNIN KILPAILUKEINOT OSA 5: MARKKINOINNIN KILPAILUKEINOT Markkinointi on Asiakaslähtöistä ajattelu Tuote-, hinta-, jakelutie- ja viestintäratkaisujen tekemistä ja toimenpiteiden toteuttamista mahdollisimman hyvän taloudellisen

Lisätiedot

Ajatuksia hinnoittelusta. Hinta on silloin oikea, kun asiakas itkee ja ostaa, mutta ostaa kuitenkin.

Ajatuksia hinnoittelusta. Hinta on silloin oikea, kun asiakas itkee ja ostaa, mutta ostaa kuitenkin. Ajatuksia hinnoittelusta Hinta on silloin oikea, kun asiakas itkee ja ostaa, mutta ostaa kuitenkin. Hinnoittelu Yritystoiminnan tavoitteena on aina kannattava liiketoiminta ja asiakastyytyväisyys. Hinta

Lisätiedot

Rahoitusta yritystoiminnan

Rahoitusta yritystoiminnan Rahoitusta yritystoiminnan alkuun Finnverasta rahoitusta yritystoiminnan käynnistämiseen Suunnitteletko yrityksen perustamista? Hyvä liikeidea, yrittäjävalmiudet ja huolellinen suunnittelu auttavat liiketoiminnan

Lisätiedot

Kehittämiskysely 2012. Tulokset

Kehittämiskysely 2012. Tulokset Kehittämiskysely 2012 Tulokset Tausta Kehittämiskysely toteutettiin eteläpohjalaisissa kaluste- ja asumisteollisuuden yrityksissä loka-marraskuussa 2012 Kyselyn tavoitteena oli kartoittaa kohderyhmään

Lisätiedot

TYÖPAIKKAOHJAAJAKSI VALMENTAUTUMINEN 2ov

TYÖPAIKKAOHJAAJAKSI VALMENTAUTUMINEN 2ov LIITE 1 1 (11) TYÖPAIKKAOHJAAJAKSI VALMENTAUTUMINEN 2ov Tavoitteet ja keskeiset sisällöt, kiitettävä taso Opiskelija on tunnettava oman alansa perustutkinnon opetussuunnitelma ja kansalliset näyttöaineistot,

Lisätiedot

Osuuskunta yhteisönä - verkostoituneen liiketoiminnan yritysmuoto. 2003 2014 PHe

Osuuskunta yhteisönä - verkostoituneen liiketoiminnan yritysmuoto. 2003 2014 PHe Osuuskunta yhteisönä - verkostoituneen liiketoiminnan yritysmuoto Määritelmä Jäsenmäärä ja pääoma edeltä käsin määräämättömät, voi vaihdella Tarkoituksena on tukea jäsenten taloudenpitoa tai elinkeinotoimintaa

Lisätiedot

Matkailutilasto Helmikuu 2016

Matkailutilasto Helmikuu 2016 Matkailutilasto Helmikuu 2016 SISÄLLYSLUETTELO Yhteenveto... 1 Tiivistelmä... 2 Matkailun avainluvut Oulussa... 3 Yöpymiset kansallisuuksittain... 5 Yöpymiset vertailuseuduilla... 6 Tietoa tilastoista...

Lisätiedot

OHJE LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN TÄYTTÄMISEEN

OHJE LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN TÄYTTÄMISEEN OHJE LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN TÄYTTÄMISEEN Liiketoimintasuunnitelman laatimisesta yleisesti 1. Yritysidea 2. Tuotteet ja/tai palvelut 3. Asiakashankinta ja markkinoiden selvittäminen 3.1 Asiakkaat (kohderyhmä)

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Saksalaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili

Markkinakatsaus. Saksalaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili Markkinakatsaus Saksalaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili 1.8.2015 KOOTTUA TILASTOTIETOA SAKSALAISTEN MATKAILUSTA SUOMEEN SAKSALAISMATKAILUN TRENDIT 3 Rekisteröidyt yöpymiset 4 Matkailijamäärä

Lisätiedot

Matkailutilasto Syyskuu 2016

Matkailutilasto Syyskuu 2016 Matkailutilasto Syyskuu 2016 1 YHTEENVETO Rekisteröidyt yöpymiset nousivat 6,6 prosenttia Oulussa Syyskuussa 2016 Oulussa yövyttiin 50 000 yötä, joista suomalaiset yöpyivät 41 000 yötä ja ulkomaalaiset

Lisätiedot

HYVINVOINTIALAN YRITTÄJYYSKLINIKKA

HYVINVOINTIALAN YRITTÄJYYSKLINIKKA HYVINVOINTIALAN YRITTÄJYYSKLINIKKA INTENSIIVI HYVINVOINTIALAN YRITTÄJÄKSI Intensiivi hyvinvointialan yrittäjäksi on liiketoimintaosaamisen tehovalmennus, joka toteutetaan monimuotokoulutuksena sisältäen

Lisätiedot

Matkailutilasto Heinäkuu 2016

Matkailutilasto Heinäkuu 2016 Matkailutilasto Heinäkuu 2016 1 YHTEENVETO Yöpymiset vähenivät 4,9 prosenttia Oulussa Heinäkuussa 2016 Oulussa yövyttiin 80 000 yötä, joista suomalaiset yöpyivät 61 000 yötä ja ulkomaalaiset 19 000 yötä

Lisätiedot

TAITAJAMÄSTARE 2012 YRITTÄJYYS Semifinaalit Joensuu/ Helsinki / Seinäjoki/ Rovaniemi 18.1.2012

TAITAJAMÄSTARE 2012 YRITTÄJYYS Semifinaalit Joensuu/ Helsinki / Seinäjoki/ Rovaniemi 18.1.2012 TAITAJAMÄSTARE 2012 YRITTÄJYYS Semifinaalit Joensuu/ Helsinki / Seinäjoki/ Rovaniemi 18.1.2012 Päivämäärä Lajin vastuuhenkilöt: Tea Ruppa, lajivastaava, Jyväskylän ammattiopisto Semifinaalikoordinaattori:

Lisätiedot

ilmoittautuminen rekistereihin

ilmoittautuminen rekistereihin Yrityksen perustaminen ja ilmoittautuminen rekistereihin Verohallinto Sisältö Perustamisilmoitus Mikä on Y-tunnus? Yksityinen elinkeinonharjoittaja perustaminen Avoimen yhtiön ja kommandiittiyhtiön perustaminen

Lisätiedot

LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN LAATIMINEN EE045. Yhteenveto suunnitelman tekemisestä

LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN LAATIMINEN EE045. Yhteenveto suunnitelman tekemisestä LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN LAATIMINEN EE045 Yhteenveto suunnitelman tekemisestä Liiketoimintasuunnitelman merkitys pakotta miettimään liikeideaa järjestelmällisesti ja varmistamaan, että markkinapotentiaali

Lisätiedot

SALON RAUTA OY. Yritys valmistaa metallisia portaita ja portteja sekä ruostumattomasta teräksestä mm. postilaatikoita.

SALON RAUTA OY. Yritys valmistaa metallisia portaita ja portteja sekä ruostumattomasta teräksestä mm. postilaatikoita. SALON RAUTA OY Salon Rauta Oy:n perustivat 1.9.1998 Antti ja Timo Salo. Antti Salo toimii yrityksessä toimitusjohtajana sekä talousjohtajana ja Timo Salo hallituksen puheenjohtajana sekä myyntijohtajana.

Lisätiedot

Kaikki vapaa-ajanyöpymiset* (tuhansia öitä)

Kaikki vapaa-ajanyöpymiset* (tuhansia öitä) 1 MATKAILUN EDISTÄMISKESKUS KESÄMATKAILUSTRATEGIA 2004-2006 1. Lähtökohtia Pohjana kesämatkailustrategialle on vuosille 2004 2007 laadittu MEKin toimintastrategia, jossa MEKin päätuoteryhmät määritellään.

Lisätiedot

1 Matkailutilasto huhtikuu 2016 Kaakko 135

1 Matkailutilasto huhtikuu 2016 Kaakko 135 1 Yöpymiset vähenivät 24,4 prosenttia Kotka-Haminan seudulla Huhtikuussa 2016 Kotka-Haminan seudulla yövyttiin 8 600 yötä, joista suomalaiset yöpyivät 7 200 yötä ja ulkomaalaiset 1 400 yötä (venäläiset

Lisätiedot

YHTEENVETO. 1 Matkailutilasto, marraskuu 2016 Rovaniemi. Rekisteröidyt yöpymiset lisääntyivät 38,7 prosenttia Rovaniemellä

YHTEENVETO. 1 Matkailutilasto, marraskuu 2016 Rovaniemi. Rekisteröidyt yöpymiset lisääntyivät 38,7 prosenttia Rovaniemellä 1 Matkailutilasto, marraskuu YHTEENVETO Rekisteröidyt yöpymiset lisääntyivät 38,7 prosenttia Rovaniemellä ssa Rovaniemellä yövyttiin 43 000 yötä, joista suomalaiset 21 000 ja ulkomaalaiset 22 000 yötä.

Lisätiedot

ALUSTAVA LIIKETOIMINTASUUNNITELMA

ALUSTAVA LIIKETOIMINTASUUNNITELMA ALUSTAVA LIIKETOIMINTASUUNNITELMA 1 Alustavan liiketoimintasuunnitelman tarkoituksena on jäsentää ja selventää aiotun yritystoiminnan kannattavuutta ja menestymisen mahdollisuuksia. Liiketoimintasuunnitelma

Lisätiedot

WWW-osoite Virallinen sähköpostiosoite noreply@tekes.fi Emoyhtiön konsernin nimi Yksikön nimi Kunta. Diaari 1392278355833/0/2014

WWW-osoite Virallinen sähköpostiosoite noreply@tekes.fi Emoyhtiön konsernin nimi Yksikön nimi Kunta. Diaari 1392278355833/0/2014 Hakemuksen tiedot Onko kyseessä Yritys Kehittäminen kohdistuu pääosin Tutkimukseen, tuotteen, palvelun, osaamisen ja/tai menetelmän kehittämiseen Organisaation tiedot Perustiedot Y-tunnus 1234567-8 Yrityksen

Lisätiedot

Matkailutilasto Joulukuu 2016

Matkailutilasto Joulukuu 2016 Matkailutilasto Joulukuu 2016 1 YHTEENVETO Rekisteröidyt yöpymiset 3,6 prosentin kasvussa Oulussa Joulukuussa 2016 Oulussa yövyttiin 43 000 yötä, joista suomalaiset 34 000 ja ulkomaalaiset 9 400 yötä.

Lisätiedot

Perustietoja kaupungista

Perustietoja kaupungista Perustietoja kaupungista Väkiluku 132 062 henkilöä (31.12.2011) Kaupungin väestörakenne on seuraava: 0-14 -vuotiaita 16.40% 15-24-vuotiaita 16.60% 25-44-vuotiaita 27.8% 45-64-vuotiaita 25.2% yli 65 -vuotiaita

Lisätiedot

Heikki Vauhkonen 10.2.2011. Tulikivi Oyj

Heikki Vauhkonen 10.2.2011. Tulikivi Oyj Heikki Vauhkonen 10.2.2011 Tulikivi Oyj Osavuosikatsaus 01-012/2010 Tulikivi-konsernin liikevaihto neljännellä vuosineljänneksellä oli 16,6 me (15,6 me 10-12/2009), liikevoitto 0,8 (0,3) me ja tulos ennen

Lisätiedot

CS34A0050 YRITYKSEN PERUSTAMINEN

CS34A0050 YRITYKSEN PERUSTAMINEN CS34A0050 YRITYKSEN PERUSTAMINEN Eri yritysmuotojen verotus ja oman pääoman merkitys Yliopisto-opettaja, Tiina Sinkkonen Yritysmuodot Ammatinharjoittaja Yksityisyritys eli toiminimi (T:mi) Elinkeinoyhtymä

Lisätiedot

Yrittäjän oppikoulu. Johdatusta yrityksen taloudellisen tilan ymmärtämiseen (osa 2) 23.10.2015. Niilo Rantala, Yläneen Tilikeskus Oy

Yrittäjän oppikoulu. Johdatusta yrityksen taloudellisen tilan ymmärtämiseen (osa 2) 23.10.2015. Niilo Rantala, Yläneen Tilikeskus Oy Yrittäjän oppikoulu Johdatusta yrityksen taloudellisen tilan ymmärtämiseen (osa 2) 23.10.2015 Niilo Rantala, Yläneen Tilikeskus Oy Sisältö Mitä on yrityksen taloudellinen tila? Tunnuslukujen perusteet

Lisätiedot

Matkailutilasto Lokakuu 2016

Matkailutilasto Lokakuu 2016 Matkailutilasto Lokakuu 2016 1 YHTEENVETO Rekisteröidyt yöpymiset kasvoivat 4,0 prosenttia Oulussa Lokakuussa 2016 Oulussa yövyttiin 49 000 yötä, joista suomalaiset yöpyivät 43 000 yötä ja ulkomaalaiset

Lisätiedot

Liikeidea, liiketoimintasuunnitelma. Yritystoiminta 3 op Timo Pihlajamäki / Jamk / 2008

Liikeidea, liiketoimintasuunnitelma. Yritystoiminta 3 op Timo Pihlajamäki / Jamk / 2008 Liikeidea, liiketoimintasuunnitelma Yritystoiminta 3 op Timo Pihlajamäki / Jamk / 2008 Perustamisprosessi Liikeidea Liiketoiminnan suunnittelu Yrityksen perustaminen Kasvu / kuihtuminen Tuottava liiketoiminta

Lisätiedot

1 Matkailutilasto joulukuu 2016 Kaakko 135. Rekisteröidyt yöpymiset 20 prosentin kasvussa Kotka-Haminan seudulla

1 Matkailutilasto joulukuu 2016 Kaakko 135. Rekisteröidyt yöpymiset 20 prosentin kasvussa Kotka-Haminan seudulla 1 Rekisteröidyt yöpymiset 20 prosentin kasvussa n seudulla Joulukuussa 2016 n seudulla yövyttiin 6 600 yötä, joista suomalaiset 5 000 ja ulkomaalaiset 1 600 yötä (venäläiset 749 yötä). Yhteensä yöpymiset

Lisätiedot

Matkailutilasto Elokuu 2016

Matkailutilasto Elokuu 2016 Matkailutilasto Elokuu 2016 1 YHTEENVETO Yöpymiset laskivat 4,7 prosenttia Oulussa Elokuussa 2016 Oulussa yövyttiin 57 000 yötä, joista suomalaiset yöpyivät 44 000 yötä ja ulkomaalaiset 13 000 yötä (venäläiset

Lisätiedot

1 Matkailutilasto marraskuu 2016 Kaakko 135. Rekisteröidyt yöpymiset nousivat 24,0 prosenttia Kotka-Haminan seudulla

1 Matkailutilasto marraskuu 2016 Kaakko 135. Rekisteröidyt yöpymiset nousivat 24,0 prosenttia Kotka-Haminan seudulla 1 Rekisteröidyt yöpymiset nousivat 24,0 prosenttia Kotka-Haminan seudulla Marraskuussa 2016 Kotka-Haminan seudulla yövyttiin 9 800 yötä, joista suomalaiset 7 500 ja ulkomaalaiset 2 400 yötä (venäläiset

Lisätiedot

Matkailutilasto Kesäkuu 2016

Matkailutilasto Kesäkuu 2016 Matkailutilasto Kesäkuu 2016 1 YHTEENVETO Yöpymiset vähenivät 7,5 prosenttia Oulussa Kesäkuussa 2016 Oulussa yövyttiin 49 000 yötä, joista suomalaiset yöpyivät 37 000 yötä ja ulkomaalaiset 12 000 yötä

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Ranskalaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili

Markkinakatsaus. Ranskalaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili Markkinakatsaus Ranskalaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili 1.8.2015 KOOTTUA TILASTOTIETOA RANSKALAISTEN MATKAILUSTA SUOMEEN RANSKALAISMATKAILUN TRENDIT 3 Rekisteröidyt yöpymiset 4 Matkailijamäärä

Lisätiedot

Yritysmuodon valintaan

Yritysmuodon valintaan Yritysmuodon valintaan vaikuttavista tekijöistä Sisällysluettelo Yritysmuodon valintaan vaikuttavista tekijöistä...3 Ei valmista patenttiratkaisua...3 Yritysmuodon valintaan vaikuttavia tekijöitä...3 Henkilöluku...3

Lisätiedot

YHTEISKUNNALLISTEN YRITYSTEN SUPERPÄIVÄ TAMPERE 28.5.2013

YHTEISKUNNALLISTEN YRITYSTEN SUPERPÄIVÄ TAMPERE 28.5.2013 YHTEISKUNNALLISTEN YRITYSTEN SUPERPÄIVÄ TAMPERE 28.5.2013 Yhteiskunnallinen yritys ja muut yritysmuodot Henkilöyhtiöt Toiminimi Avoin yhtiö Kommandiittiyhtiö Osakeyhtiöt Normaali osakeyhtiö Yhteiskunnallinen

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Profiili- ja trenditietoa majoitustilastoista ja Rajahaastattelututkimuksen tuloksista 26.5.2013

Markkinakatsaus. Profiili- ja trenditietoa majoitustilastoista ja Rajahaastattelututkimuksen tuloksista 26.5.2013 Markkinakatsaus Profiili- ja trenditietoa majoitustilastoista ja Rajahaastattelututkimuksen tuloksista 26.5.2013 , 177 000 yöpymistä Matkustaminen pähkinänkuoressa Pohjoismaiden osuudet japanilaisten yöpymisistä

Lisätiedot

Matkailutilasto Marraskuu 2016

Matkailutilasto Marraskuu 2016 Matkailutilasto kuu 2016 1 YHTEENVETO Rekisteröidyt yöpymiset vähenivät Oulussa 4,4 prosenttia kuussa 2016 Oulussa yövyttiin 42 000 yötä, joista suomalaiset 36 000 ja ulkomaalaiset 6 200 yötä. Yhteensä

Lisätiedot

Tässä keskitymme palveluiden kehittämiseen ja niistä viestimiseen jotta osaaminen olisi nähtävissä tuotteena. Aluksi jako neljään.

Tässä keskitymme palveluiden kehittämiseen ja niistä viestimiseen jotta osaaminen olisi nähtävissä tuotteena. Aluksi jako neljään. 28.12.2007 HN Palvelun tuotteistaminen, palvelutuote Miksi on oltava tuote? Jotta olisi jotain myytävää! Voiko osaaminen olla tuote? Tässä keskitymme palveluiden kehittämiseen ja niistä viestimiseen jotta

Lisätiedot

YHTEENVETO. Joulukuussa 2016 Rovaniemellä yövyttiin yötä, joista suomalaiset ja ulkomaalaiset

YHTEENVETO. Joulukuussa 2016 Rovaniemellä yövyttiin yötä, joista suomalaiset ja ulkomaalaiset 1 YHTEENVETO Rekisteröidyt yöpymiset 25,1 prosentin kasvussa Rovaniemellä Joulukuussa 2016 Rovaniemellä yövyttiin 96 500 yötä, joista suomalaiset 12 800 ja ulkomaalaiset 83 700 yötä. Yhteensä yöpymisten

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Japanilaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili

Markkinakatsaus. Japanilaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili Markkinakatsaus Japanilaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili 1.8.2015 KOOTTUA TILASTOTIETOA JAPANILAISTEN MATKAILUSTA SUOMEEN JAPANILAISMATKAILUN TRENDIT 3 Rekisteröidyt yöpymiset 4 Matkailijamäärä

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Profiili- ja trenditietoa majoitustilastoista ja Rajahaastattelututkimuksen tuloksista 26.5.2013

Markkinakatsaus. Profiili- ja trenditietoa majoitustilastoista ja Rajahaastattelututkimuksen tuloksista 26.5.2013 Markkinakatsaus Profiili- ja trenditietoa majoitustilastoista ja Rajahaastattelututkimuksen tuloksista 26.5.2013 , 199 000 yöpymistä Matkustaminen pähkinänkuoressa Pohjoismaiden osuudet amerikkalaisten

Lisätiedot

OIVA matkailuyrittäjien koulutusohjelma

OIVA matkailuyrittäjien koulutusohjelma OIVA matkailuyrittäjien koulutusohjelma 2010-2012 Hämeen Matkailu Oy Kehittämiskeskus Oy Häme Forssan Seudun Kehittämiskeskus Oy Janakkalan kunta 13.10.2010 Forssan Seudun Kehittämiskeskus Oy Projektin

Lisätiedot

Yritystoimintaan lähdetään monin tavoin...

Yritystoimintaan lähdetään monin tavoin... Marketta Korhonen Minustako yrittäjä? Yritystoimintaan lähdetään monin tavoin... pakon sanelemana työttömyyden kautta (itsensä työllistäminen) koulutuksen kautta harrastuksen kautta franchising yrittäjyyden

Lisätiedot

Yritysmuodot. 1. Yksityinen toiminimi Avoin yhtiö Kommandiittiyhtiö Osakeyhtiö Osuuskunta. Lähde: Tomperi, Käytännön kirjanpito

Yritysmuodot. 1. Yksityinen toiminimi Avoin yhtiö Kommandiittiyhtiö Osakeyhtiö Osuuskunta. Lähde: Tomperi, Käytännön kirjanpito Yritysmuodot 1. Yksityinen toiminimi Avoin yhtiö Kommandiittiyhtiö Osakeyhtiö Osuuskunta Lähde: Tomperi, Käytännön kirjanpito Marjatta Kariniemi 7.2.2005 1 Erot eri yritysmuodoissa omistajien vastuu yrityksen

Lisätiedot

Hotellin asiakasliikenne ja kannattavuus

Hotellin asiakasliikenne ja kannattavuus Mirja Rautiainen - Mika Siiskonen Hotellin asiakasliikenne ja kannattavuus HARJOITUSTEHTÄVIÄ LUKU 15: HUONEMYYNNIN MAKSIMOINTI http://charles.savonia.fi/~mas/julkaisut HINNOITTELUN VAIKUTUS HUONETUOTTOIHIN

Lisätiedot

Suunnitellusti alkuun Onnistuneen yritystoiminnan käynnistäminen

Suunnitellusti alkuun Onnistuneen yritystoiminnan käynnistäminen Suunnitellusti alkuun Onnistuneen yritystoiminnan käynnistäminen 13.-14.9.2013 Palvelujohtaja Jari-Pekka Niemi jari-pekka.niemi@prizz.fi Yritysneuvoja Tero Patoranta tero.patoranta@prizz.fi Esityksen sisältö

Lisätiedot

Markkinointisuunnitelma 1(5) Markkinointisuunnitelma

Markkinointisuunnitelma 1(5) Markkinointisuunnitelma Markkinointisuunnitelma 1(5) Markkinointisuunnitelma Yrityksen nimi/yksikön nimi: [kirjoita tähän] Päivä: 22. tammikuuta 2010 Markkinointisuunnitelma 2(5) Sisällysluettelo 1. Perustiedot yrityksestä...

Lisätiedot

Finnvera yrityskauppojen ja omistusjärjestelyjen rahoittajana. Aluejohtaja Juha Ketola 6.3.2013

Finnvera yrityskauppojen ja omistusjärjestelyjen rahoittajana. Aluejohtaja Juha Ketola 6.3.2013 Finnvera yrityskauppojen ja omistusjärjestelyjen rahoittajana Aluejohtaja Juha Ketola 6.3.2013 Finnvera yrityskauppojen ja omistusjärjestelyjen rahoittajana Finnveran rahoitus yrityskaupoissa Yrityskaupan

Lisätiedot

TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN MATKAILUN AJAKOHTAISSEMINAARI Helsinki 9.6.2009. Matkailustrategian tavoiteseuranta Määrälliset indikaattorit

TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN MATKAILUN AJAKOHTAISSEMINAARI Helsinki 9.6.2009. Matkailustrategian tavoiteseuranta Määrälliset indikaattorit TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN MATKAILUN AJAKOHTAISSEMINAARI Helsinki 9.6.2009 Matkailustrategian tavoiteseuranta Määrälliset indikaattorit Tutkimuspäällikkö Tom Ylkänen, MEK Matkailustrategian toimenpideohjelman

Lisätiedot

Kasvuun ohjaavat neuvontapalvelut. Deloitten menetelmä kasvun tukemiseksi. KHT Antti Ollikainen

Kasvuun ohjaavat neuvontapalvelut. Deloitten menetelmä kasvun tukemiseksi. KHT Antti Ollikainen Kasvuun ohjaavat neuvontapalvelut Deloitten menetelmä kasvun tukemiseksi KHT Antti Ollikainen 23.9.2010 Johdanto: miksi yrityksen pitäisi kasvaa? Suuremmalla yrityksellä on helpompaa esimerkiksi näistä

Lisätiedot

WWW-osoite Virallinen sähköpostiosoite noreply@tekes.fi Emoyhtiön konsernin nimi Yksikön nimi. Diaari 1392296944723/0/2014

WWW-osoite Virallinen sähköpostiosoite noreply@tekes.fi Emoyhtiön konsernin nimi Yksikön nimi. Diaari 1392296944723/0/2014 Hakemuksen tiedot Onko kyseessä Tutkimusorganisaatio Rahoitus yliopistoille, ammattikorkeakouluille ja muille tutkimusorganisaatioille Tutkimusideasta uutta tietoa ja liiketoimintaa Organisaation tiedot

Lisätiedot

OULUTECH OY YRITYSHAUTOMO 1(14) KYSYMYKSIÄ LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN TEKIJÄLLE. Yritys: Tekijä:

OULUTECH OY YRITYSHAUTOMO 1(14) KYSYMYKSIÄ LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN TEKIJÄLLE. Yritys: Tekijä: OULUTECH OY YRITYSHAUTOMO 1(14) KYSYMYKSIÄ LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN TEKIJÄLLE Yritys: Tekijä: Päiväys: MARKKINAT Rahoittajille tulee osoittaa, että yrityksen tuotteella tai palvelulla on todellinen liiketoimintamahdollisuus.

Lisätiedot

Finnvera yrityskauppojen ja omistusjärjestelyjen rahoittajana 26.11.2013 Vesa Mäkinen

Finnvera yrityskauppojen ja omistusjärjestelyjen rahoittajana 26.11.2013 Vesa Mäkinen 1 Finnvera yrityskauppojen ja omistusjärjestelyjen rahoittajana 26.11.2013 Vesa Mäkinen 27.11.2013 Finnvera yrityskauppojen ja omistusjärjestelyjen rahoittajana 2 Yleistä Finnverasta Finnveran rahoitus

Lisätiedot

1 Matkailutilasto syyskuu 2016 Kaakko 135. Rekisteröidyt yöpymiset laskivat 16,1 prosenttia Kotka-Haminan seudulla

1 Matkailutilasto syyskuu 2016 Kaakko 135. Rekisteröidyt yöpymiset laskivat 16,1 prosenttia Kotka-Haminan seudulla 1 Rekisteröidyt yöpymiset laskivat 16,1 prosenttia n seudulla Syyskuussa 2016 n seudulla yövyttiin 11 000 yötä, joista suomalaiset yöpyivät 9 200 yötä ja ulkomaalaiset 2 100 yötä (venäläiset 899 yötä).

Lisätiedot

Taxfree myynti kasvoi, kasvua odotettavissa myös vuodenvaihteen venäläismatkailuun

Taxfree myynti kasvoi, kasvua odotettavissa myös vuodenvaihteen venäläismatkailuun 1 Rekisteröidyt yöpymiset vähenivät 19,9 prosenttia n seudulla Lokakuussa 2016 n seudulla yövyttiin 10 000 yötä, joista suomalaiset yöpyivät 7 800 yötä ja ulkomaalaiset 2 200 yötä (venäläiset 922 yötä).

Lisätiedot

1 Matkailutilasto maaliskuu 2016 Kaakko 135. Yöpymiset laskivat 33,0 prosenttia Kotka-Haminan seudulla

1 Matkailutilasto maaliskuu 2016 Kaakko 135. Yöpymiset laskivat 33,0 prosenttia Kotka-Haminan seudulla 1 Yöpymiset laskivat 33,0 prosenttia Kotka-Haminan seudulla Maaliskuussa 2016 Kotka-Haminan seudulla yövyttiin 5 500 yötä, joista suomalaiset yöpyivät 4 300 yötä ja ulkomaalaiset 1 200 yötä (venäläiset

Lisätiedot

HELSINGIN MATKAILUTILASTOT HUHTIKUU 2016

HELSINGIN MATKAILUTILASTOT HUHTIKUU 2016 HELSINGIN MATKAILUTILASTOT HUHTIKUU 2016 Yöpymiset lisääntyivät 14 prosenttia Huhtikuussa 2016 Helsingissä kirjattiin 247 000 yöpymistä, joista suomalaisille 128 000 ja ulkomaalaisille 119 000 yötä (venäläiset

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Italialaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili

Markkinakatsaus. Italialaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili Markkinakatsaus Italialaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili 1.8.2015 KOOTTUA TILASTOTIETOA ITALIALAISTEN MATKAILUSTA SUOMEEN ITALIALAISMATKAILUN TRENDIT 3 Rekisteröidyt yöpymiset 4 Matkailijamäärä

Lisätiedot

HELSINGIN MATKAILUTILASTOT MAALISKUU 2016

HELSINGIN MATKAILUTILASTOT MAALISKUU 2016 HELSINGIN MATKAILUTILASTOT MAALISKUU 2016 Yöpymiset lisääntyivät 4 prosenttia Maaliskuussa 2016 Helsingissä kirjattiin 240 000 yöpymistä, joista suomalaisille 118 000 ja ulkomaalaisille 122 000 yötä (venäläiset

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Brittimatkailijat Suomessa trendit ja profiili

Markkinakatsaus. Brittimatkailijat Suomessa trendit ja profiili Markkinakatsaus Brittimatkailijat Suomessa trendit ja profiili 1.8.2015 KOOTTUA TILASTOTIETOA MATKAILUSTA ISO- BRITANNIASTA SUOMEEN BRITTIMATKAILUN TRENDIT 3 Rekisteröidyt yöpymiset 4 Matkailijamäärä ja

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Profiili- ja trenditietoa majoitustilastoista ja Rajahaastattelututkimuksen tuloksista

Markkinakatsaus. Profiili- ja trenditietoa majoitustilastoista ja Rajahaastattelututkimuksen tuloksista Markkinakatsaus Profiili- ja trenditietoa majoitustilastoista ja Rajahaastattelututkimuksen tuloksista 27.5.2013 , 534 000 yöpymistä Matkustaminen pähkinänkuoressa Pohjoismaiden osuudet saksalaisten yöpymisistä

Lisätiedot

HELSINGIN MATKAILUTILASTOT TOUKOKUU 2016

HELSINGIN MATKAILUTILASTOT TOUKOKUU 2016 HELSINGIN MATKAILUTILASTOT TOUKOKUU 2016 Yöpymiset lisääntyivät 5 prosenttia Toukokuussa 2016 Helsingissä kirjattiin 299 000 yöpymistä, joista suomalaisille 135 000 ja ulkomaalaisille 164 000 yötä (venäläiset

Lisätiedot

Kuvailulehti. Korkotuki, kannattavuus. Päivämäärä 03.08.2015. Tekijä(t) Rautiainen, Joonas. Julkaisun laji Opinnäytetyö. Julkaisun kieli Suomi

Kuvailulehti. Korkotuki, kannattavuus. Päivämäärä 03.08.2015. Tekijä(t) Rautiainen, Joonas. Julkaisun laji Opinnäytetyö. Julkaisun kieli Suomi Kuvailulehti Tekijä(t) Rautiainen, Joonas Työn nimi Korkotuetun vuokratalon kannattavuus Ammattilaisten mietteitä Julkaisun laji Opinnäytetyö Sivumäärä 52 Päivämäärä 03.08.2015 Julkaisun kieli Suomi Verkkojulkaisulupa

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Espanjalaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili

Markkinakatsaus. Espanjalaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili Markkinakatsaus Espanjalaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili 1.8.2015 KOOTTUA TILASTOTIETOA ESPANJALAISTEN MATKAILUSTA SUOMEEN ESPANJALAISMATKAILUN TRENDIT 3 Rekisteröidyt yöpymiset 4 Matkailijamäärä

Lisätiedot

Kaukolämpötoiminta Siikalatvan kunnassa sisältää seuraavaa:

Kaukolämpötoiminta Siikalatvan kunnassa sisältää seuraavaa: Kunnanhallitus 236 08.12.2014 Kunnanhallitus 253 22.12.2014 Kunnanhallitus 18 12.01.2015 Kunnanvaltuusto 10 26.01.2015 KUNNAN KAUKOLÄMPÖTOIMINNAN YHTIÖITTÄMINEN Kunnanhallitus 08.12.2014 236 Kuntalain

Lisätiedot

Visit Finland matkailijatutkimus Väliraportti, syyskuu 2014

Visit Finland matkailijatutkimus Väliraportti, syyskuu 2014 Visit Finland matkailijatutkimus Tutkimus- ja Analysointikeskus TAK Oy :: GSM +358 45 137 5099 :: info@tak.fi :: www.tak.fi SISÄLLYSLUETTELO Tiivistelmä... 1 Johdanto... 2 Ulkomaalaiset Suomessa tammi-elokuussa...

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Venäläismatkailijat Suomessa trendit ja profiili

Markkinakatsaus. Venäläismatkailijat Suomessa trendit ja profiili Markkinakatsaus Venäläismatkailijat Suomessa trendit ja profiili 1.8.2015 KOOTTUA TILASTOTIETOA VENÄLÄISTEN MATKAILUSTA SUOMEEN VENÄLÄISMATKAILUN TRENDIT 3 Rekisteröidyt yöpymiset 4 Matkailijamäärä ja

Lisätiedot

Startti yrittäjyyteen seminaari Rahoitusratkaisut Imatra 6.5.2014

Startti yrittäjyyteen seminaari Rahoitusratkaisut Imatra 6.5.2014 Startti yrittäjyyteen seminaari Rahoitusratkaisut Imatra 6.5.2014 Finnvera Oyj Suomen valtion omistama erityisrahoitusyhtiö, joka täydentää yksityisen sektorin tarjoamia rahoituspalveluja Finnvera ja sen

Lisätiedot

Mahdollisuuksien matkailuala

Mahdollisuuksien matkailuala Mahdollisuuksien matkailuala Kainuun matkailufoorumi 26.9.2012 Asiantuntija Hannu Hakala Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa ry www.mara.fi 11.10.2012 Matkailu-, ravintola- ja vapaa-ajan alat suupaloina:

Lisätiedot

ja työmatkalaisten tekemiä. Yöpymisen keskihinta toukokuussa 2016 oli 64,4 euroa

ja työmatkalaisten tekemiä. Yöpymisen keskihinta toukokuussa 2016 oli 64,4 euroa 1 Yöpymiset laskivat 20,9 prosenttia n seudulla Toukokuussa 2016 n seudulla yövyttiin 14 tuhatta yötä, joista suomalaiset yöpyivät 12 tuhatta yötä ja ulkomaalaiset 2 000 yötä (venäläiset 709 yötä). Yhteensä

Lisätiedot

Länsi-Uudenmaan matkailun koordinointi

Länsi-Uudenmaan matkailun koordinointi Länsi-Uudenmaan matkailun koordinointi Alueellisen organisoitumisen mahdollisuudet Asiat Länsi-Uudenmaan matkailun ongelmat Alueelliset organisointimallit muualla Suomessa Haastattelut kesä-elokuu 2009

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Amerikkalaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili

Markkinakatsaus. Amerikkalaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili Markkinakatsaus Amerikkalaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili 1.8.2015 KOOTTUA TILASTOTIETOA AMERIKKALAISTEN MATKAILUSTA SUOMEEN AMERIKKALAISMATKAILUN TRENDIT 3 Rekisteröidyt yöpymiset 4 Matkailijamäärä

Lisätiedot

HELSINGIN MATKAILUTILASTOT HELMIKUU 2016

HELSINGIN MATKAILUTILASTOT HELMIKUU 2016 HELSINGIN MATKAILUTILASTOT HELMIKUU 2016 Yöpymiset lisääntyivät 5 prosenttia Helmikuussa 2016 Helsingissä kirjattiin 218 000 yöpymistä, joista suomalaisille 113 000 ja ulkomaalaisille 104 000 yötä (venäläiset

Lisätiedot

1 Matkailutilasto elokuu 2016 Kaakko 135. Yöpymiset laskivat 18,8 prosenttia Kotka-Haminan seudulla

1 Matkailutilasto elokuu 2016 Kaakko 135. Yöpymiset laskivat 18,8 prosenttia Kotka-Haminan seudulla 1 Yöpymiset laskivat 18,8 prosenttia n seudulla Elokuussa 2016 n seudulla yövyttiin 20 000 yötä, joista suomalaiset yöpyivät 16 000 yötä ja ulkomaalaiset 4 700 yötä (venäläiset 1 500 yötä). Yhteensä yöpymiset

Lisätiedot

1 Matkailutilasto kesäkuu 2016 Kaakko 135. Yöpymiset vähenivät 26,1 prosenttia Kotka-Haminan seudulla

1 Matkailutilasto kesäkuu 2016 Kaakko 135. Yöpymiset vähenivät 26,1 prosenttia Kotka-Haminan seudulla 1 Yöpymiset vähenivät 26,1 prosenttia n seudulla Kesäkuussa 2016 n seudulla yövyttiin 16 000 yötä, joista suomalaiset yöpyivät 13 000 yötä ja ulkomaalaiset 3 200 yötä (venäläiset 1 200 yötä). Yhteensä

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Hollantilaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili

Markkinakatsaus. Hollantilaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili Markkinakatsaus Hollantilaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili 1.8.2015 KOOTTUA TILASTOTIETOA HOLLANTILAISTEN MATKAILUSTA SUOMEEN HOLLANTILAISMATKAILUN TRENDIT 3 Rekisteröidyt yöpymiset 4 Matkailijamäärä

Lisätiedot

Emoyhtiön tilinpäätöksen liitetiedot (FAS)

Emoyhtiön tilinpäätöksen liitetiedot (FAS) 1 1 000 euroa 1.1. - 31.12.2006 1.1. - 31.12.2005 1 TULOSLASKELMAN LIITETIEDOT 1.1 LIIKEVAIHTO JA LIIKEVOITTO Liikevaihto toimialoittain Päällystys- ja kiviainesryhmä 266 897 260 025 Rakennusmateriaaliryhmä

Lisätiedot

13.05.2013. 13.05.2013 Markku Savolainen. Jykesin Sijoittumispalvelut 7.5.2013. Markku Savolainen, yhteyspäällikkö

13.05.2013. 13.05.2013 Markku Savolainen. Jykesin Sijoittumispalvelut 7.5.2013. Markku Savolainen, yhteyspäällikkö 13.05.2013 Markku Savolainen Jykesin Sijoittumispalvelut 7.5.2013 Markku Savolainen, yhteyspäällikkö 1 Kiinnostaako seudulle sijoittuminen nyt tai ensi vuonna? Markkinatutkimus keväällä 2011: noin 3000

Lisätiedot