Kokonaisvaltaisempi ote LVI-alan kehittämiseen

Transkriptio

1 Kokonaisvaltaisempi ote LVI-alan kehittämiseen Rakennus-, kiinteistö- ja LVI-ala hakee lisää arvostusta ja luotettavuutta pätevöitymisjärjestelmällä. Tämä järjestelmä oikein käytettynä on todellinen mahdollisuus näyttää ulkopuolisille, siis palvelujemme käyttäjille, mitä me osaamme ja mitä on lupa vaatia. Meidän tuotteemme ja palvelumme muodostavat kokonaisuuden, joka on suurin osa päivittäistä hyvinvointia työpaikoilla, kotona, harrastuksissa, vapaa-ajan tiloissa, kouluissa, missä tahansa. Toimintamme laatu on kunnossa, jos meitä ei huomata. Laatupoikkeamat huonoon suuntaan ovat alan kannalta suuri ongelma. Ne näkyvät ja kuuluvat ja ovat jopa terveysriski. LVI:n toteutusketju on pitkä ja monipuolinen. Se vaatii korkeaa ammattitaitoa ja osaamista kaikilla alueilla. Kuten tiedämme, ketjun heikoin lenkki määrää ketjun kokonaislaadun. Pätevyyden, siis osaamisen toteaminen kaikilla osa-alueilla on mahdollisuus varmistaa ketjun laatu. LVI-alan osaaminen ja sen kehittäminen on SuLVIn luonnollinen painopiste. Onhan kyse henkilöjärjestöstä. Yhtä tärkeää on nähdä yritysten kehittämistarpeet. Ei riitä että hallitsemme oman teknologiamme. Meidän on sen rinnalla ymmärrettävä paljon laajempi tuote-, palvelu- ja liiketoimintakokonaisuus. Meidän pitää ymmärtää uusia kiinteistöjen käyttötilanteita, ympäristöteknologioita, tietoliikennettä, EU:n määräyksiä, kansainvälisiä vaatimuksia, uusia energian lähteitä, sisäilmavaatimuksia, jne.. LVI-teknologian mahdollisuuksien hyödyntäminen edellyttää monipuolista osaamista ja kykyä yhdistää erilaisia osaamisia. Tässä tarvitaan koulutuksen lisäksi vahvaa panostusta myös tutkimukseen. Miten pystymme muuttamaan osaamisemme ja yrityskulttuurimme nykyistä selvästi enemmän verkottumista ja poikkitieteellisyyttä suosivammaksi? Erilaisten teknologioiden ja osaamisten yhdistämiseen ja soveltamiseen sisältyy huomattavia liiketoiminnallisia mahdollisuuksia. Olemme omalla alallamme maailman huippua. Pystymmekö laajentamaan osaamistamme ja tiedon soveltamistamme laajemmin ja hyödyntämään sitä kansainvälisesti liiketoiminnassa? Tämä on todellinen mahdollisuus, mutta se edellyttää panostusta yrityksiltä tutkimukseen ja kehitykseen sekä alan osaajien verkottumista keskenään ja muiden sidosryhmien kanssa. Pienen maan mahdollisuus on voimien keskittämisessä ja osaamisen hallinnassa. Alan yrityskoko ja tutkimusresurssit eivät mahdollista nykyistä hajanaista toimintaa. Sekä koulutuksen että tutkimuksen perusedellytys on riittävä koko ja verkottumismahdollisuudet sekä kansainvälinen yhteistyö. Miten pienten koulutusyksiköiden opettajien oman ammattitaidon kehittäminen järjestetään? Tulevaisuudessa ala on yhä kovemmassa kilpailussa nuorista työmarkkinoilla. Tämä edellyttää korkeatasoista tarjontaa ja tulevaisuuden mahdollisuuksia. LVI-alan yritysten johdon tulee miettiä panostuksiaan sekä henkilöiden että tuotteiden kehitykseen. Onko ne teknologian ja liiketoiminnan edellyttämällä tasolla? Näkeekö suunnittelutoimiston johtaja tai asennusliikkeen työpäällikkö henkilöstön kouluttamisen kuluna ja tuottavan työn häiriönä vai investointina tulevaisuuteen? Saako työntekijä kehittää itseään ammatillisesti aidosti myös työaikanaan? Kun työntekijä ilmaisee halunsa jatko-opintoihin ja pätevöitymiseen, koetaanko asia positiivisena? Kun päätämme osallistua alan yhteisiin kehityshankkeisiin, niin annetaan myös tekijöille resurssit ja aikaa. Kun työntekijä haluaa kehittyä ammatissaan, kannustetaan häntä, ei syyllistetä. Annetaan mahdollisuuksia osallistua tilaisuuksiin ja verkottua. LVI-alan tulevaisuus on meidän käsissä: Olemmeko seurailijoita vai kehittäjiä ja vetureita. Ala on kiinnostava, kaikkia ihmisiä koskettava ei muuta kuin työtä ja itsetuntoa. Veikko Hokkanen SuLVIn vara Muuta suosikkeihisi ja sähköpostiosoitteistoosi! Suomen LVI-liiton uusi verkkotunnus (domain) on sulvi.fi Myös toimiston väen sähköpostiosoitteet ovat muotoa SuLVIn sivujen yhteyshenkilöt Suomen LVI-liitto Sitratori 5, HELSINKI Puh. (09) Faksi (09) toiminnanjohtaja Pekka Kontturi Puh. (09) tiedottaja Timo Merensilta Suomen LVI-liitto, SuLVI ry puh , Jäsentoimikunta Kimmo Tevaluoto Saint-Gobain Pipe Systems Oy Nuijamiestentie 3 A HELSINKI kimmo.tevaluoto@saint-gobain.com Puh. (09) Faksi (09) Koulutustoimikunta Jorma Säteri Sisäilmayhdistys ry. PL ESPOO jorma.sateri@sisailmayhdistys.fi Puh. (09) Faksi (09) Tekninen toimikunta Kim Hagström Halton Oy Haltonintie Kausala Puh Faksi kim.hagstrom@haltongroup.com 53

2 SuLVIn koulutus SuLVIn koulutuskalenteri Hintoihin lisätään arvonlisävero 22% UUSI E7, ILMANVAIHDON PALOTURVALLISUUS, OHJEET Tampere Syksyllä myös muilla paikkakunnilla. SuLVIn ja SPEKin järjestämässä koulutuspäivässä käydään läpi uusia palomääräyksiä (E1, E7 ja E7-opas) sekä niiden soveltamista käytäntöön. Uusi E7:ä täydentävä opas sisältyy kurssiaineistoon! KOHDERYHMÄ: LVI-alan suunnittelijat ja urakoitsijat, rakennusvalvonta- ja paloviranomaiset, LVI-valvojat, rakennuttajat, opettajat, tuotekaupan edustajat, kiinteistön LVI-laitteiden kunnossapidosta vastaavat, iv-laitteita puhdistavat henkilöt sekä nuohoojat. OSALLISTUMISMAKSU: SuLVIn jäsenille 200 euroa, ei-jäsenille 250 euroa, mikä sisältää päivän koulutuksen, aineiston, lounas- ja kahvitarjoilut. IV- JA KVV-SUUNNITTELIJAN JA -TYÖNJOHTAJAN PÄTEVÖITYSKOULUTUKSET Pätevyys tarkoittaa henkilön todellista ammattitaito hänen omassa työssään. Osaamisen ylläpitämiseksi on tärkeää, että henkilö pystyy etsimään uutta tietoa. Tietoja soveltamalla taidot kehittyvät. Kehitä itseäsi kohti omia päämääriäsi. Seuraa syksyn ajankohtaisia tapahtumia www-sivuilta. IV-SUUNNITTELIJAN PÄTEVÖITYSKOULUTUS (IVSU) 2.9. ja Seinäjoki IV-TYÖNJOHTAJAN PÄTEVÖITYSKOULUTUS (IVTY) 9.9. ja Jyväskylä 7.10 ja Seinäjoki KVV-SUUNNITTELIJAN PÄTEVÖITYSKOULUTUS (KVVSU) ja Jyväskylä ja Lahti ja Helsinki KVV-TYÖNJOHTAJAN PÄTEVÖITYSKOULUTUS (KVVTY) ja Mikkeli / Varkaus ja Turku ja Helsinki OSALLISTUMISMAKSU: SuLVIn ja VSF:n jäsenille 398 euroa, ei-jäsenille 490 euroa, mikä sisältää kahden päivän koulutuksen, aineiston, lounaat, kahvitarjoilut sekä osallistumistodistuksen. Pätevöityskoulutus antaa valmiuksia FISE-pätevyystenttiin. IV- JA KVV-SUUNNITTELIJOIDEN JA -TYÖNJOHTAJIEN FISE- PÄTEVYYSTENTIT PAIKKA: Helsinki, Lahti, Turku, Seinäjoki, Mikkeli ja Jyväskylä. IVSU, IVTY, KVVSU ja KVVTY-tentit järjestetään samaan aikaan niillä paikkakunnilla, joihin tulee tarpeeksi ilmoittautuneita. Kirjallisuus saa olla mukana. Tentin läpäisseet voivat hakea FISE-pätevyyttä erillisellä hakulomakkeella. OSALLISTUMISMAKSU: 150 euroa, mikä sisältää tentin ja vastausten arvostelun, läpäisseille tenttitodistuksen, pätevyysluokittelun, LVI-pätevyyden arviointilautakunnan ja FISE Oy:n käsittelyn, FISE-pätevyystodistuksen sekä rekisteröinnin SuLVIn ja FISEn www-sivuilla. KIINTEISTÖNHOITAJIEN TALOTEKNIIKAN JATKOKURSSI Oman kiinteistösi energiansäästökatselmus Seinäjoki KOHDERYHMÄ: Kiinteistönhoitajien energiansäästöpäivään tai vastaavaan koulutukseen aiemmin osallistuneet henkilöt, huoltomiehet, talonmiehet ja laitosmiehet. Koulutus sopii myös kiinteistönhoidon esimiehille, ylläpidon LVIteknikoille ja teknisille isännöitsijöille. OSALLISTUMISMAKSU: 90 euroa sisältäen lounaan, kahvitarjoilut ja taulukkotyökalun. VESI-, VIEMÄRI- JA LÄMMITYSLAITTEISTOJEN KUNTOTUTKIJAN KOULUTUSOHJELMA (VEKU) 1. jakso , 2. jakso , 3. jakso Espoo MIKSI OSALLISTUA: Tämä kolmatta kertaa järjestettävä kuntotutkijan koulutusohjelma tuo kokeneellekin henkilölle uusia näkökulmia kuntotutkimukseen ja mahdollistaa yhä paremman palvelun kiinteistöissä. Koulutuksen lopussa on näyttökoe, jossa kirjallisesti ja suullisesti annetaan näyttö osaamisesta tällä teknisen palvelun alueella. Läpi päässeet henkilöt saavat sertifi kaatin ja heidät sijoitetaan kuntotutkijoiden rekisteriin. KOHDERYHMÄ: Kuntotutkimuksen suorittajat ja kuntotutkimuksia ostavat henkilöt sekä eri suunnittelutehtävissä toimivat henkilöt. Kurssin menestyksekäs suorittaminen edellyttää hyviä perustietoja tältä kuntotutkimusalueelta. OSALLISTUMISMAKSU: Osallistumismaksu on SuLVIn ja VSF:n jäsenille 790 euroa ja ei-jäsenille 840 euroa, mikä sisältää kansioaineiston, neljän päivän koulutuksen ja lounaat, kahvitarjoilut, tentin sekä todistuksen läpäisseille. LÄMMÖNERISTYSMÄÄRÄYSTEN MUKAINEN TASAUSLASKENTA SEKÄ ILMANVAIHDON OMINAISSÄHKÖTEHONLASKENTA Paikka avoin OSALLISTUMISMAKSU: SuLVIn ja VSF:n jäsenille 150 euroa ja ei-jäsenille 180 euroa, mikä sisältää iltapäivän koulutuksen, kahvin, aineiston ja taulukkotyökalun tasauslaskentaan, LTOn vuosihyötysuhteen laskentaan sekä ominaissähkötehon laskentaan. HAJA-ASUTUSALUEIDEN VEDENHANKINTA- JA VIEMÄRÖINTIRATKAISUT Paikka avoin MIKSI OSALLISTUA: Mitä uudet säädökset ( ) vaikuttavat kiinteistöjen jätevesien käsittelyyn ja mitä tämä asia merkitsee käytännössä jokaiselle kiinteistön omistajalle? Tämä tilaisuus helpottaa suunnittelijoiden, rakentajien, rakennustyön valvojien ja asukkaiden yhteistyötä. KOHDERYHMÄ: Suunnittelijat, urakoitsijat, rakennuttajat, kuntien viranomaiset ja asiasta kiinnostuneet henkilöt. OSALLISTUMISMAKSU: Iltapäivätilaisuus Helsingin seudulla on SuLVIn ja VSF:n jäsenille 70 euroa ja ei-jäsenille 100 euroa, mikä sisältää iltapäivän koulutuksen, kahvin ja jaettavan aineiston. Hinta tarkistetaan paikkakuntakohtaisesti. ILMANVAIHDON ÄÄNITEKNINEN LASKENTA JA HALLINTA Jyväskylä lokakuu -04 MIKSI OSALLISTUA: Kurssilla annetaan perusteet tärinäeristyksestä ja äänieristyksestä, ilmastointilaitosten äänilähteistä, äänen siirtymisestä ilmastointilaitoksessa, sekä ääniteknisestä laskennasta ja mittauksesta. KOHDERYHMÄ: Suunnittelijat, urakoitsijat ja laitevalmistajat OSALLISTUMISMAKSU: SuLVIn ja VSF:n jäsenille 200 euroa ja ei-jäsenille 250 euroa, mikä sisältää päivän koulutuksen, aineiston, lounaan ja kahvitarjoilut. ILMOITTAUTUMINEN JA LISÄTIETOA Ilmoittautumiset viimeistään kaksi viikkoa ennen kurssin alkua sähköpostitse osoitteeseen jonna. hoikka@sulvi.fi tai faxilla numeroon Peruutukset on tehtävä viikko ennen kurssin alkua, myöhemmin tehdyistä peruutuksista perimme 30% osallistumismaksusta. 54

3 Koulutus Kehitysiltapäivien aiheena koulutus ja osaaminen Varkauden kehitysiltapäivässä ryhmätöitä tekivät innokkaasti Pekka Matilainen (vas.), Esa Pentinsaari, Pentti Kiiveri ja Osmo Nevalainen. Lahdessa keskusteltiin toukokuun 3. päivänä uusista LVI-alaa kiinnostavista koulutusteemoista. Koulutustoiminnan suunnitteleminen yhdessä alueellisten yhdistysten kanssa koettiin tärkeäksi. Pätevöitymiseen valmentavaa koulutusta on kehitettävä vastaamaan alueiden tarpeita. Varkaudessa olivat koolla VaLVIn, PiLVIn ja MiLVIn edustajat viikkoa myöhemmin. Osallistujien mielestä oman osaamisen tiedostaminen on tärkeää mietittäessä koulutustarvetta. SuLVIn toimesta selvitetään, ketkä voivat toteuttaa alueelliset osaamiskartoitukset. Osaamiskartoitukset voidaan usein tehdä osana Euroopan Unionin rahoittamia ESRprojekteja, joten kustannukset yrityksille näin ollen ovat pienet. SuLVI on saanut jo kiinnostuneita mukaan LVI-alan osaamiskartoitukseen. Tässä vaiheessa koordinointia hoitaa SuLVIssa koulutuspäällikkö Hilkka Peltoharju. Osaamiskartoituksesta kiinnostuneita yrityksiä pyydetään ilmoittautumaan sähköpostiosoitteella fi. Lisätietoja voi pyytää myös samasta osoitteesta. Teksti ja kuva: Hilkka Peltoharju Kutittele ja arvosta aivojasi Työntekijän arvokkain työväline on hänen omat aivonsa. Myös yrityksen tärkein pääoma on henkilöstön aivokapasiteetissa. Tämä kapasiteetti vaatii hoitoa. SuLVIn koulutuspäällikkö Hilkka Peltoharju kehottaa tässä kirjoituksessa aivojen aktiiviseen käyttöön. Ihmisen työn sisältö muuttuu työuran aikana moneen kertaan, joten hänen pitäisi olla valmis jatkuvaan ammattitaitonsa kehittämiseen ja uusien taitojen oppimiseen. Tämä vaatii ihmisaivoilta ja mieleltä älyllistä joustavuutta ja jatkuvaan muutokseen sopeutumista. Tietotekniikan lisääntyminen ja automatisointi lisäävät aivokuormitusta. Uusiin taitoihin perehdytetään yleensä vain lyhyillä kursseilla ja käytännössä asioita joudutaan opiskelemaan omin päin. Työssä korostetaan itsenäistä työotetta, mutta toisaalta on nopeasti muututtava joustavasti ryhmätyöntekijäksi. Myös vuorovaikutustaidot ovat tärkeä osa aivojen toimintaa. Ollessamme kasvokkain toisen ihmisen kanssa aivojen solut aktivoituvat. Kasvojen ilmeet sekä käsien ja kehon liikkeet ovat tärkeä osa sosiaalista kanssakäymistä. Miten tämä inhimillinen viestintä toteutuu tietotekniikan keskellä? Ihmisaivot ovat parhaassa iskukunnossa yli neljänkymmenen vuoden iässä. Juuri tämän ikäluokan henkilöt tulisi olla mukana suunnittelemassa työympäristön informaatiosisältöä ja teknologiaa. Jokainen ihminen on luova, jokainen kykenee löytämään uusia ratkaisuja. Luovuus edellyttää joustavuutta, kykyä sietää epävarmuutta sekä intoa uuden tiedon etsimiseen. Luovuudessa tarvitaan uskallusta poiketa vakiintuneesta ajattelusta. Aivojesi avulla selviät eteen tulevista haasteista. Aivot pitävät ponnistelusta, joten käytä niitä niin opit jatkuvasti uutta. Missä sitten pääset aivojasi kutittelemaan? Mieti omaa työtäsi, siitä löydät uusia ulottuvuuksia, kun arvioit nykyistä toimintaasi tai annat sen arvioinnin osin muiden tehtäväksi. Oman työn ja työympäristön kehittäminen on ajattelua, jossa aivot hakevat työmuistiin tietoa. Yhteistyö aivojen eri toimintojen välillä tulee toimia. Jos työmuistissa on liikaa tietoa, etkä oikein tiedä, mihin seuraavaksi tulisi ryhtyä, niin silloin on syytä antaa aivojen levätä. Kesäloma on tähän tarkoitukseen. Pidä aivoistasi hyvää huolta! Hilkka Peltoharju ASETUS TALOUSJÄTEVESIEN KÄSITTELYSTÄ VAATII PEREHTYMISTÄ Vuoden alussa astui voimaan asetus talousvesien käsittelystä. SuLVI tarjoaa koulutusta uusien määräysten soveltamisesta. Eri puolilla maata järjestetään koulutusiltapäiviä hajaasutusalueiden vedenhankinta- ja viemäröintiratkaisuista. Uusi asetus sälyttää vastuun päästöistä jätevesien laskijalle ja aiheuttaa lähivuosina mittavia investointeja haja-asetusalueilla sekä uudisrakentajille että vanhojen kiinteistöjen omistajille. Asetus vaatii perehtymistä niin ammattilaisilta kuin asukkailta itseltäänkin. Kurssit jatkuvat syksyllä. Ajankohtaisia tietoja kursseista julkaistaan SuLVIn nettisivuilla. Klikkaa ja katso Koulutus-sivua. Kurssit ovat tarkoitettu kaikille asiasta kiinnostuneille. 55

4 Kentältä Hankekonsultti Heikki Reijonen kiinnostui itse mökkiläisten vesihuoltoratkaisuista, kun oman mökkialueen asukkaat alkoivat kysellä, miten vedenhankinta ja viemäröinti pitäisi ratkaista. Yhteinen pulma johti monivuotiseen projektiin, jonka toimeksiantajana toimii Metsähallitus. Reijonen on jatkuvasti törmännyt loma-asuntojen vesipulmia ratkoessaan yhteistyöongelmiin. Asia kuuluu niin monen ministeriön ja vaikuttajan alueelle, että on ollut vaikea saada osapuolia sitoutumaan hankkeeseen. Suomen tuhansien järvien rannoilla ja kesämökeillä on meneillään sukupolvenvaihdos. Mökkiläisten vaatimustaso kohoaa kaiken aikaa, enää eivät riitä kannettu kaivovesi ja huussi pihan perällä. Mukavuuksiin tottunut uusi mökkisukupolvi haluaa viikonloppuisinkin käyttää kotoa tuttuja sähkölaitteita ja ennen kaikkea nauttia juoksevasta vedestä ja sisävessasta. Nämä vaatimukset aiheuttavat loma-asunnoilla laajan uudistustarpeen. Kun samaan aikaan toista sataatuhatta luvuilla rakennettua mökkiä tulee peruskorjausikään, Suomen niemellä rakentajia ja erityisesti LVI-ammattilaisia odottaa mahtava urakka. Töitä tarjolla Tässä potissa on euroja jaossa paljon ja monille. Seuraavan kymmenen vuoden aikana loma-asuntoihin kohdistuu yli miljardin euron investointitarve. Heikki Reijonen laskeskelee, että jo remonttia tarjoaa 2000 uutta miestyövuotta tekijöille, pääasiassa syrjäseuduille. Uuden sukupolven mukavuudenhalun työllisyysvaikutukset ovat siis suuret. On huomattava, että nyt remonttia suunnittelevat eivät itse tee rakennustöitä yhtä innokkaasti kuin edeltäjänsä. Kasvumahdollisuudet saattavat kuitenkin jäädä hyödyntämättä, ellei LVI-ala pysty vastaamaan loma-asumisen muutoksen vaatimaan haasteeseen. Heikki Reijonen näkee tällä hetkellä suurena ongelmana sen, ettei LVI-alalla ole tarjota loma-asunnoille muuta vesihuoltoratkaisua kuin omakotitalojen malli. Malli soveltuu kuitenkin huonosti rakennukseen, joka on käyttämättömänä suuren osan vuodesta, erityisesti talvipakkasien aikana. Jos Insinööri, konsultti Heikki Reijonen selvittää Metsähallituksen projektissa monikäyttöisen lomaasunnon mallia ja rakennusten pakkaskestävää vesihuoltoa. Heikki Reijonen: Loma-mökki tarvitsee oman vesihuoltomallin rakennus jätetään kylmilleen, putket jäätyvät. Jos mökillä ylläpidetään peruslämpöä ympärivuoden, energialasku nousee rajusti ja silti vesijohdot ovat sähkökatkoksen sattuessa haavoittuvia. Omakotitalomalli sopii mökille huonosti. Yhteiskunnan kannalta loma-asuntojen vesihuolto nousee suureksi kysymykseksi, kun aletaan laskea sukupolvenvaihdoksen aiheuttamaa energiankulutusta kokonaisuudessaan. Jos mökkien mukavuustason nousu toteutetaan nykyisen omakotimallin mukai- Valmistuneiden lomamökkienmäärät Suomessa Mökkirakentamisen huippu osui 1970-luvulle. Tuolloin valmistuneet loma-asunnot vaativat nyt peruskorjausta ja tason nostamista. Kun tähän lisätään edellisellä ja seuraavalla vuosikymmenellä rakennetut ja korjausta vaativat mökit ja luvassa olevat uudisrakennukset, saattaa tiedossa olla :nen kohteen urakka. Tilastokeskus 56

5 Ilmoitustaulu sesti ja joka viides varustetaan vesijohdoilla, nämä talvilämpimät loma-asunnot vaativat taakseen uuden 500 megawatin huippuvoimalan. Tällainen energiantarve luulisi kiinnostavan päättäjiä nykyistä enemmän. Tavoitteena monitoimimökki Ratkaisuksi pakkas- ja energiaongelmaan Reijonen hakee mallia monikäyttöisestä loma-asunnosta, jossa on järjestetty pakkaskestävä vesihuolto. Monikäyttöisyydellä tarkoitetaan sitä, että sama rakennus soveltuisi pelkkään kesäkäyttöön, yhdistettyyn kesä- ja talvikäyttöön, jatkuvaan asumiseen sekä pitkiin tyhjillään olo jaksoihin. Malli toisi ratkaisun sekä elintasohaasteisiin että mökin elinkaaren aikana tapahtuviin käyttötarpeen muutoksiin. Monikäyttöisyys tulisi olla myös kaiken vesisuunnittelun lähtökohtana. Elementit pakkaskestäviin ratkaisuihin ovat jo periaatteessa olemassa, mutta koska tuotteistettua mallia ei ole kehitetty, urakoitsijoilta ei ratkaisuja kysyjille löydy. Metsähallituksen projektissa on omalla Saariselän Hangasojan mökkialueella tutkittu biojätekäymälää ja pesuvesien puhdistuksen sopeuttamista osa-aikakäyttöön ja pakkasiin. Käytössä on ollut kolme erilaista käymälä- ja jätevesijärjestelmää. Tavoitteena on kompostoiva kuivikekäymälä, jonka tyhjennyksen voi hoitaa joko asukas itse tai esimerkiksi kunnallinen biojätteen keräyspalvelu. Aiempiin kompostoiviin malleihin verrattuna juuri mahdollisuus organisoituun keräykseen on uutta. Uutta on myös se, että virtsan kerääminen hoidetaan jäätymisenkestävästi, esimerkiksi haihduttamalla poistoilmaan. Käymälä vaatii hiukan sähköä pitääkseen jätteen sulana mökin käyttöaikana ja pyörittääkseen tuuletinta. Tuloksena on vesivessaa hajuttomampi käymälä, joka varmasti täyttää vaativankin mökkiläisen toiveet. Kohti asennuspalveluita Hanke on edennyt jo niin pitkälle, että biojätekäymälän prototyyppi on testattu käytännössä ja tuotantomalli on valmiina. Pelkkään kesäkäyttöön on tarjolla kevennetty, ilman lämmitystä toimiva biojätekäymälä. Seuraavassa vaiheessa testaukseen osallistunee 5-10 mökkiä eri alueilla. Samalla kehitellään asennuspalveluita yhteistyössä urakoitsijoiden kanssa. Käymäläratkaisun lisäksi monikäyttömökki edellyttää pakkaskestävän, esimerkiksi tyhjennettävän vesijohtojärjestelmän, joka mahdollistaa rakennuksen pitämisen pitkiä aikoja kylmillään. Lapissa, jossa jäätymisongelmat korostuvat, ollaan nyt useammalla eri taholla käynnistämässä vielä laajempia hankkeita, jotka sisältävät myös pakkasenkestävät vesijohdot sekä jäteveden puhdistusjärjestelmän. Säätiö L.V.Y. myönsi pari vuotta sitten apurahan Heikki Reijoselle pakkaskestävän vesijohtojärjestelmän yleiskuvausta varten. Reijonen toivoo, että SuLVI olisi aktiivisesti mukana jäätymisenkestävän monikäyttömökin kehitystyössä. Hän näkee, että SuLVIlla pitäisi ottaa merkittävä rooli kouluttajana, jotta hanke ja vesihuollon rakentaminen pysyisi LVI-alan ammattilaisilla. Teksti ja kuva: Timo Merensilta SuLVIn toimisto Kannelmäessä on kesällä auki lukuun ottamatta viikkoa 30. Ovet siis pysyvä lukossa heinäkuuta. Toiminnanjohtaja Pekka Kontturin tavoittaa helteelläkin numerosta SuLVIn sivut ilmestyvät seuraavan kerran Talotekniikka-lehdessä 17. syyskuuta. Toimiston väki toivottaa lukijoille kaunista ja rentouttavaa kesää! Hilkka, Jonna, Pekka, Pirkko, Timo ja Zita Timo Merensilta on SuLVIn uusi tiedottaja SuLVIn tiedottajaksi on valittu alkaen TM Timo Merensilta, 41. Merensilta on työskennellyt aiemmin toimittajana, toimitussihteerinä ja valokuvaajana Kotimaa-konsernissa. Hän on myös vastannut internetissä toimivan kuva-arkiston kehittämisestä ja markkinoinnista. Tiedottajan tehtävänä on huolehtia SuLVIn sisäisestä ja ulkoisesta tiedottamisesta sekä toimia toiminnanjohtajan assistenttina. Hän toimii myös näiden Talotekniikka-lehdessä ilmestyvien SuLVIn sivujen toimitussihteerinä. Timo Merensillan tavoittaa sähköpostilla osoitteesta timo.merensilta@sulvi.fi tai puhelimella numerosta Muista Hyvät golfin ystävät! Muistakaa maksaa LVI-golfin osallistumismaksu ajoissa. Kilpailut pidetään 3. syyskuuta Hyvinkään viheriöllä. Maksupäivä on viimeistään kaksi viikkoa ennen kilpailua. Arvoisat jäsenyhdistysten valtuutetut! SuLVIn valtuuston syyskokous ja TaLVIn 50-vuotisjuhlat ovat 19. ja 20. marraskuuta Tampereella hotelli Ilveksessä. Pistäkää muistiin kalentereihinne! Päivitä jäsentietosi ajan tasalle! Pian SuLVIssa aletaan taas koota tietoja seuraavan vuoden jäsenluetteloa varten. Ovatko sinun tietosi ajan tasalla? Käy tekemässä muutokset SULVIn nettisivulla osoitteessa Jäsentietojen muutoslomakkeen löydät Jäsenpalvelut-sivulta. 57