kehittämistarpeista. - edistämään toimialalla toimivien verkostoitumista vuoksi kukaan ei pärjää yksin ja hallitse kaikkea!

Transkriptio

1 SuLVIn sivut SuLVIn sivujen yhteyshenkilöt Suomen LVI-liitto Sitratori 5, HELSINKI Puh. (09) Faksi (09) toiminnanjohtaja Pekka Kontturi Puh. (09) Jäsentoimikunta Hannu Immonen Turun ammatti-instituutti PL TURKU Puhelin: (02) Faksi (02) Koulutustoimikunta Jorma Säteri Sisäilmayhdistys ry. PL ESPOO Puh. (09) Faksi (09) Tekninen toimikunta Kim Hagström Halton Oy Haltonintie Kausala Puh. (05) Faksi (05) SuLVI osallistuu FINVACin kautta Finlandia-talossa kesäkuun pnä pidettävään Clima 2007 ja RoomVent kongressien järjestelyyn. Clima-kongressiin on hyväksytty 457 esitelmää, jotka esitellään aihepiireittäin 30:ssä istunnossa. Kongressin nettisivuilta löytyy koko kongressin ohjelma esitelmäaiheineen. Lisäksi kongressin aikana työskennellään noin 20:ssä työryhmässä. Nämäkin ovat avoimia kaikille kongressin osanottajille. Näiden erillisten tilaisuuksien yksityiskohtainen ohjelma on esillä kongressin nettisivuilla -> workshops. Ennen kuin Clima 2007 ehtii loppua alkaa RoomVent 2007-kongressi Se keskittyy pelkästään huoneilmavirtauksiin, ilmajakoon ja hyvien huoneolosuhteiden luomiseen. Siihen on hyväksytty 198 esitystä ( Kongressien ohjelmassa kulkee rinnakkain 4-5 tilaisuutta. Ne on aikataulutettu siten, että osanottajien on kiinnostuksensa mukaan mahdollista seurata koko kongressin ajan oman erityisalansa esitelmiä ja työpajoja. Kukin päivä alkaa yhteisillä alustusluennoilla, joita pitämään on kutsuttu kunkin alan huippuja. Tiistaista lähtien joka aamu kuullaan myös yhteenveto edellisen päivän työpajoista. LVI-tekniikan suurkatselmus Clima 2007 kansainvälisessä kongressissa Helsingissä Mistä suomalaiset voivat erityisesti oppia Clima-kongressissa? Kongressissa on esillä monia asioista, joita on mietitty Suomessa, ja myös jonkun verran tutkittu. Näistä otan esille muutaman: Meillä paljon keskustelua herättäneet kaksoisjulkisuvut ja niiden energiatalous on myös esillä useassa esitelmässä lasikerrosten lisääminenhän pienentää lämpövirtoja, mutta samalla myös luonnon valon läpäisyä lisäten keinovalon käyttöä esitelmissä käsitellään myös ilmavirtauksia lasivälissä. Lämmitys ja jäähdytysteemat liittyvät läheisesti myös kongressissa esillä olevaan uuteen ajatteluun sisälämpötilan säädöstä. Näyttää siltä, että paremmalla sisälämpötilan vaihtelujen hyväksikäytöllä on saavutettavissa huomattavia säästöjä energian käytössä. Tämä ns. adaptiivinen lämpötilakriteeri onkin jo otettu uusiin CEN-standardeihin. Hybridi-ilmavaihto on Keski-Euroopassa selvästi yleisempi kuin Suomessa. Muiden kokemuksista olisikin paljon opittavaa Suomessa. Rakennusmassan hyväksikäyttö lämmityksessä ja jäähdytyksessä on ollut Suomessa esillä vuosikymmeniä, ja sen ei uskottu vaikuttavan rakennusten energiankäyttöön tutkimus on laajentanut tietoa tällä alueella ja erityisesti tehohuippuja (jäähdytys ja lämmitys) leikkaavana sillä on taitavasti käytettynä yhä enemmän merkitystä. Ilman puhdistus hiukkas- ja kaasumaisista epäpuhtauksista on yhä tärkeämpää. Kongressiesityksistä löytyykin uutta tietoa suodattimien ominaisuuksista sekä muista ilman laatuun vaikuttavista tekijöistä. Sisäilmaston vaikutuksia terveyteen on selvitetty edelleen laajalla rintamalla. Ne vahvistavat suomalaisia tietoja ja tuovat myös uutta tietoa mm. siitä kuinka hyvä sisäympäristö parantaa koulutehtävissä suoriutumista. Lämpöpumppujen käyttö on monessa Euroopan maassa pidemmällä kuin Suomessa, sekä lämmönlähteiden että järjestelmien osalta on meillä paljon opeteltavaa. Uusimpina teemoina ovat ehkä polttokennojen hajautettu käyttö sähkön ja lämmön tuotantoon sekä muut hajautetut energiaratkaisut. Ammattiopin ohella kansainvälisen kongressin yksi tärkeä tehtävä on tavata uusia ihmisiä ja luoda suhteita. Tähän Clima 2007-kongressi tarjoaa hyvät mahdollisuudet. Mukana on asiantuntijoita yli 50 maasta. Valitettavasti kongressin järjestäminen ei ole halpaa. Tämän vuoksi osanottomaksu saattaa tuntua korkealta, mutta jos sitä vertaa siihen paljonko aikaa ja rahaa tarvittaisiin vastaavanlaisten ulkomaisten kontaktien hankkimiseen niin kongressin osallistumismaksu on halpa siis joukolla mukaan, ilmoittautumiset Olli Seppänen

2 SaLVIssa puhalletaan uutta henkeä! Pääosa SaLVIn uudesta hallituksesta osallistui SuLVIn organisoimaan ja koulutuspäällikkö -koulutukseen. Koulutuksen aiheet, ryhmämessut, palvelun tuotteistaminen ja esimerkkit menestyksellisestä yhdistystoiminnasta, houkuttelivat katsomaan miten muut toimintaansa hoitavat ja mitä uusia ajatuksia olisi tarjolla. Kokemuksesta tiedän, että toiminta ja uudet tuulet syntyvät ja etenevät vain, jos toimivat jäsenet näkevät päämäärän ja kokevat tulevan toiminnan antavan heille henkilökohtaisesti enemmän kuin siihen panostavat. SaLVIn uusi hallitus meni ideariihessään tammikuussa perimmäisten kysymysten äärelle: - Mihin SaLVIa tai LVI-yhdistystoimintaa ylipäätänsä tarvitaan tässä ajassa? Vapaaaikamme täyttyy kyllä ilman SaLVIakin! - Miksi meidän täytyy yrittää tehdä yhteistyötä, jota kukaan ei näytä haluavan tehdä? - Ovatko toimintamme metodit jääneet ajan jalkoihin? Totesimme yksimielisesti, että SaLVIn toiminnalle on suurempi tarve kuin koskaan. Meitä tarvitaan esim. - toimimaan laaja-alaisen toimialamme yhdistävänä linkkinä (Kuka muu se olisi jos ei SaLVI?) - nostamaan toimialalle tärkeitä teemoja julkisuuteen esim. energiansäästön ja toiminnan laadun osalta. - toimimaan tiedonjakelukanavana ja olla organisoimassa ammatillista tai muutoin toimialaa edistävää koulutusta eteläkarjalaisesta näkökulmasta. - herättämään kriittistäkin keskustelua jäsenistön keskuudessa toimialan ja toimintatapojen kehittämistarpeista. - edistämään toimialalla toimivien verkostoitumista toimialan voimakkaan kehittymisen vuoksi kukaan ei pärjää yksin ja hallitse kaikkea! Miksi sitten edellä kuvatut asiat eivät mahdu SaLVIn jäsenten agendalle? Markku Nikula ja Heikki Helín iloitsevat tekemistään kravattisolmuista. Jukka Itkosen johdolla SaLVI onnittelee Vuoden 2007 yhdistystä tehtävän kera. SaLVIn toiminnan metodit ovat suurin piirtein samanlaiset kuin ne olivat yhdistyksen perustamisen aikoihin. Kuukausittaiset iltakokoontumiset totesimme olevan pakonomaisia ja nykypäivän ihmiselle vieraita. SaLVI voi lunastaa paikkansa ainoastaan tarjoamalla jäsenilleen todellisia hyötyjä ja etuja arjessa menestymiseen. Yhdistyksen toiminnan tulosteet eivät kantaudu jäsenistön tietoisuuteen. SaLVIn kommunikointi pitää siirtyä digitaaliseen muotoon. Jäsenistön pitää saada mielipiteensä helposti kuuluville. Toisaalta SaLVIn pitää tarjota foorumi kaikille heidän omasta näkökulmastaan esim. asennusliikkeissä tai suunnittelussa toimivat jäsenet. Rakentaminen on yhteistyötä ja siksi SaLVI voisi olla myös alueellinen linkki rakennuttajien, rakennusliikkeiden, kouluttajien ja muiden intressiryhmien välillä. Etelä-Karjalassa on yliopisto, ammattikorkeakoulu, ammattiopisto ja aikuiskoulutuskeskus, joille kaikille toimialamme on kohderyhmänä. Onko meillä valmiutta tähän yhteistyöhön? Jo nykypäivänä, mutta erityisesti tulevaisuudessa menestys perustuu verkostojen hyödyntämiseen. Toimialamme koostuu pääasiallisesti pienistä yrityksistä ja varmaa on, että kukaan meistä ei pärjää yksin. Siksi SaL- VIlle on erityinen tilaus ja haluan olla yhtenä toimivana jäsenenä puskemassa meitä uuteen aikakauteen. Uskon vahvasti, että se aika, jonka edellä kuvattuun yhteistyöhön laitan tulee korkojen kanssa takaisin. Tulokset kumuloituvat kun koko SaLVIn hallitus yhtyy em. ajatuksiin. Hyvästä ja tuloksellista yhdistystoiminnasta on meillä hyviä esimerkkejä, kuten Building Systems -messujen yhteydessä palkittu Turun LVI-yhdistys. Onnittelut kaikille turkulaisille LVI-ihmisille. Lisätietoa: Jukka Itkonen, puh VESI-, VIEMÄRI- JA LÄMMITYSLAITTEISTOJEN KUNTOTUTKIMUSKOULUTUS (VEKU) Verkkokoulutus alkaa Lähipäivät ja työnäytön läpikäynti ja tentti joulukuu 2007 Vantaa Keskiviikko klo Putkiston kuntotutkimuksen tavoite Putkistojen erilaisia asennustapoja ja tyypilliset vauriokohdat sekä putkijärjestelmien materiaalit eri aikoina Kiinteistön lämmitys- ja vesiputkien korroosio- ja toimintaongelmat sekä vauriot Veden laatu ja verkostosaostumat Jätevesiviemärien saostumat Eliniän ja vaurioiden syyn selvittäminen putkinäytteistä Putkien pinnoittamiseen perustuvien kunnostusmenetelmien huomioon ottaminen kuntotutkimuksissa Torstai klo Putkiston kuntotutkimus röntgenkuvausmenetelmällä Putkiston paksuusmittaus ultraäänimenetelmällä Viemäreiden tv-kuvaus ja vikojen tulkinta Putkiston kuntotutkimuksen valmistelu ja raportointi Kuntotutkimuksen suunnittelu ryhmätyönä Lisäksi verkkoaineistona mm. vakuutusalan tilastoja vesivahingoista, putkiston röntgenkuvauksen teoria sekä paksuusmittauksen ultraääniteoria. Ilmoittaudu 3.9. mennessä! jonna.hoikka@sulvi.fi

3 Yleishenkilö Maarit Haakana säästää energiaa Yli-insinööri, DI Maarit Haakana työskentelee ympäristöministeriössä erilaisissa rakennusten energiakäyttöön littyvissä tehtävissä. - Tällä hetkellä minua työllistää eniten energiatehokkuusdirektiivi ja erityisesti energiatodistus ja energiatodistusasetuksen valmistelu, Haakana kertoo. Maarit Haakana oli ko. direktiivin EU-valmistelun vastuuhenkilö Suomessa ja nyt hän on omien sanojensa mukaan koko projektin eräänlainen yleismies Jantunen tai nykykäytännön mukaan on kai sanottava yleishenkilö. - Minuun otetaan yhteyttä kun halutaan tietoa direktiivin sisällöstä. Meillä on tietysti sen eri osa-alueilla monia muita henkilöitä, esimerkiksi lainsäädännössä juristi sekä rakentamismääräysten osalta omat asiantuntijat. Minä hoidan lähinnä yleiskysymykset. - Tämän asian valmistelua olen hoitanut vuodesta 2001 lähtien, joskin minulla on myös muita mm. energia-avustuksiin littyviä tehtäviä, joissa olen tekninen asiantuntija. Olen myös ympäristöministeriössä vastuuhenkilö asuntopuolen vapaaehtoisessa energiansäästösopimuksessa ja osallistun energiankäyttöön liittyvien rakentamismääräysten laadintaan. - Kun tarkoituksemme on saada energiatodistusasetus ja rakentamismääräykset valmiiksi ennen kesälomia, niin työtahti on varsin kiivas; keskimäärin kaksi kokopäivän valmistelukokousta viikossa kaiken muun työn ohella. Avustuksia nyt vain pientaloille Tänä vuonna energia-avustuksia myönnettiin määrärahojen niukkuuden takia vain sellaisille pientaloille, joissa on alle kolme asuntoa. - Pientaloihin voidaan saada % avustus laiteinvestointeihin, jos lämmitysjärjestelmä vaihdetaan esimerkiksi maalämpöön, puu- tai pellettilämmitykseen tai kaukolämpöön. Avustusta saa myös jos vanha öljykattila vaihdetaan öljy-aurinkoyhdistelmään. Hankalaa on se, että hakuajat ovat vuoden alussa kovin lyhyitä, joten asiasta kiinnostuneiden oli oltava valppaina. - Avustuksia haetaan kunnilta, jotka puolestaan välittävät rahantarvehakemukset ARA:lle. Se taas jakaa avustusrahat valtion budjetin asettamissa rajoissa kunnille. Kunnat ovat avustusten jakamisessa lopullisia päättäjiä alueellaan, Haakana selvittää. Asuinkiinteistöalan vapaaehtoiseen energiansäästösopimukseen RAKLIn kautta liittyneille asuinkiinteistöille myönnettiin kuitenkin tänäkin vuonna avustuksia energiakatselmuksiin. Etujärjestön ja viranomaisten yhteistyö tärkeätä Maarit Haakana on aktiivinen SuLVIn jäsen ja vaikuttaa Espoon ELVIssä. - Olen ollut neljä vuotta ELVIn hallituksen jäsen, mutta tämän vuoden alussa tulivat vuodet täyteen ja olen nyt taas rivijäsen. Näen yhteistyön virkamiesten ja edunvalvontajärjestöjen välillä hyvin tärkeäksi, minullahan on kokemusperäistä näkemystä asiaan niin virkamiehenä kuin järjestöihmisenäkin. - Virkamies saa ajankohtaista tietoa kentältä ja hän voi puolestaan jakaa viranomaistietoa järjestön tilaisuuksissa. Tietysti myös lausuntojen antajina järjestöt ovat kuultavina ja siinä asiassa niillä on merkittävä rooli. - Molemminpuolinen ajantasaisuus on hyvä asia esimerkiksi EU:n yhteydessä, Haakana sanoo. Usein etujärjestöjen lobbarit tuovat tietoa mm. EU-asioista kentälle nopeammin kuin virkamiehet, sillä he voivat epävirallisesti kertoa mitä on suunnitteilla. Sen sijaan ministeriö voi kertoa monista asioista vasta sitten, kun ne ovat lopullisesti valmistettuina. - Emme voi tiedottaa asioista, esimerkiksi rakentamismääräyksistä yksityiskohtaisesti puolivalmiina. Tuolloin ne voidaan käsittää lopullisena totuutena ja jos niihin tuleekin myöhemmin muutoksia, niin luottamus ministeriöön heikkenee, Haakana sanoo. - Etujärjestö voi puolestaan antaa jäsenilleen ainakin viitteitä tulevasta, vaikka se ei olekaan vielä kiveen kirjoitettu. Haakana murehtii myös sitä, että erityisesti ruuhka-suomessa on vaikeata enää saada ihmisiä mukaan aktiviseen järjestötyöhön. - Jotenkin maaseudulla yhdistyskokouksilla on isompi painoarvo kuin pääkaupunkiseudulla. Täällä on niin paljon tarjontaa työajan ulkopuolelle. - EU:n energiansäästötavoitteisiin on jatkuvasti tulossa lisää määräyksiä ja ne saavat yhä enemmän painoarvoa myös tavallisten ihmisten ajattelussa, sanoo Maarit Haakana. Junalla töihin ja matalenergiatalo Ympäristöministeriössä energiasäästöasioissa työskentelevä Maarit Haakana toteuttaa omassa elämässään energia- ja ympäristösuosituksia. - Tulen Espoosta työpaikalleni Kasarminkadulle käyttäen julkisia kulkuvälineitä. Omaa autoa käytän päästäkseni kotikyläni rautatieasemalle ja sieltä tulen junalla vaivattomasti ja nopeasti muutaman korttelin päähän työpaikastani. Mielestäni ei ole mitään järkeenkäypää syytä tulla omalla autolla töihin Helsingin keskustaan jos tarjolla on hyvin toimiva julkinen kulkuväline. - Säästän energiaa myös asumalla matalaenergiatalossa. Rajattomia ja dekkareita Harrastuksissaan Maarit Haakana on mallia sitä ja tätä, kaikkea kohtuullisesti. - Inhoan fanaatikkoja. Käyn jumpassa silloin tällöin, satunnaisesti sauvakävelyllä mieheni kanssa, laskettelen perheen kanssa ja loppu on ns. hyötyliikuntaa. Matkustelemme myös paljon. - Kulttuuripuolella musiikki on lajini. Olen opiskeluaikanani laulanut kuorossa, mutta nykyisin olen katsomon puolella. Seuravaksi olemme menossa kesällä lauluyhtye Rajattomien konserttiin Lahteen. Maarit Haakana on myös tehnyt varsin viisaan päätöksen, kotona hän ei enää lue ammattikirjallisuutta. - Dekkarit ovat kivoja rentouttajia. Tiedät alusta alkaen, toisin kuin oikeassa elämässä, että ongelma ratkaistaan takakanteen mennessä, Maarit naurahtaa. Teksti ja kuvat: Kari Sautero

4 Muista Muistitko jäsenmaksun? SuLVIn toimisto on postittanut kuluvan vuoden jäsenmaksut. Jäseniä pyydetään maksamaan vielä mahdollisesti hoitamatta jäänet maksunsa. Jäsenmaksuihin liittyvissä asioissa voi kääntyä Zita Teckenbergin puoleen, sähköposti Neuvosretki Kokkolaan Ensi kesän Hotoraudan Vääntäjien Korkean Raadin Neuvokset tekevät kesäretken Kokkolaan elokuuta. Neuvoslounaat Ravintola Ainossa joka kuukauden ensimmäinen keskiviikko klo osoitteessa Pohjoisesplanadi 21, Helsinki. Rekisteritiedot SuLVIn rekisterin tiedot perustuvat niihin tietoihin, jotka jäsenet liitolle ilmoittavat. Jäseniä pyydetään ilmoittamaan muutokset osoitteissa, puhelinnumeroissa ja työpaikassa nopeasti SuLVIn toimistoon. Myös sähköpostitiedot pyydetään pitämään ajan tasalla, sähköisen tiedotuksen merkitys kasvaa koko ajan. Muutosilmoitukset voit vaivatta tehdä SuLVIn nettisivujen kautta --> jäsenpalvelut --> jäsentietojen muutoslomake. Kylmälaitoksen suunnittelijan pätevöinti FISEn kautta syksy 2007 Kylmälaitoksen suunnittelijan täydennyskoulutusta on järjestetty SuLVIn puitteissa nyt kolme kertaa. Tentin (jatkossa FISE-tentin) hyväksytysti suorittaneilla on mahdollisuus hakea FISE-pätevyyttä. Pätevyysvaatimuksissa, joita työstetään, on yhtenä tutkintona kylmämestarin erikoisammattitutkinto. Kylmämestarin koulutuksessa alalle saadaan työnjohtajia, projektipäälliköitä ja myös suunnittelijoita. Toivomme, että tentin hyväksytysti suorittaneet pääsevät hakemaan FISE-pätevyyttä syksyllä. Tentin hyväksytysti suorittaneet ja nimensä julkisuuteen ovat antaneet Brunila Johan Erik, Vantaa Myllymäki Vesa-Matti, Kokkola Aiemmat tiedot hyväksytysti tentin suorittaneista löytyvät SuLVIn sivuilta kohdasta pätevyydet. RYHMÄMESSUT SuLVI-ryhmämessuille Wanhassa Satamassa osallistuivat edustajat ELVIstä, EPoLVista, HeLVIstä, HyRiLVIstä, KoiLVIsta, KoLVIsta, LaLVIsta, MiLVIstä, OuLVIsta, SaLVIsta, SaSeLVIsta, SaTaLVIsta, TuLVIsta ja VantaLVIsta. Aiheiksi valittiin alla olevat otsakkeet. Mitkä asiat nousivat eniten esille? Näistä voidaan aloittaa alueellisesti yhdistysten kanssa tarkempaa pohdintaa ja toivottavasti voimme käyttää SuLVI Moodlea apuna. Yhdessä pärjäämme paremmin jäsenlähtöinen toiminta 1. Lisätään yhteistyötä eri jäsenyhdistysten ja SuLVIn välillä 2. Tehdään sitä, mitä jäsenet haluavat eikä sitä mitä ennenkin on aina tehty eli muutetaan yhteistoimintaa 3. Yrityksiin jalkautuminen 4. Perheet mukaan tapahtumiin 5. Täsmäkoulutusta alan ulkopuolelle, uusille tuleville jäsenille 6. SuLVI on tietopankki 7. Nuorille toimintaa, tutortoiminta Mikä tekee SuLVIsta jäsenilleen houkuttelevan, mikä SuLVI on? 1. Laadukasta koulutusta, materiaalia ja tietoutta itsensä kehittämiseksi sekä alan hyväksi, yhteenkuuluvuutta ja verkostoitumista 2. Alan tietopankki, verkko vain jäsenille - jäsenistöllä mahdollisuus täydentää 3. Jäsenten saama etu > työkaluja bisnekseen tehostamiseen Mikä innostaa yhteistyöhön? 1. Innostava yhdessä tekeminen (verkosto, yhteiset asiat, hyödyt, uusia raikkaita tuulia) 2. Tavoite/palkitseminen toiminnasta (esim. hallitus) 3. Perheiden mukanaolo 4. Johtaja innostaja porukassa 5. Ammattitaidon ylläpitäminen 6. Alan vaikuttajien mukanaolo BENCHMARKKAUS 7. Mahdollisuus verkottua anonyymisti (Moodle esim.) Miten tehostetaan jäsenhankintaa ja pidetään jäsenet? 1. Jäsenhankinta ja esittäytyminen oppilaitoksissa > yhteistyö (alan ihmisten aktivointi esim. kutsut kokouksiin) 2. Ihmisten tietouteen SuLVIn konkreettiset edut 3. Ei unohdeta jäsentä > kummitoiminta > auttaa pitämään jäsenenä 4. Autetaan jäsentä selviytymään arjen ongelmatilanteista > auttaa pitämään jäsenenä 5. Tietopaketti nettiin: jäsenedut, liiton ja yhdistysten rakenne ja toiminta 6. SuLVIn toivotaan järjestävän jäsenyhdistyksille innostavan viestinnän koulutus > markkinointi houkuttelevammaksi 7. Pakkojäsenyys

5 SuLVIn koulutuskalenteri Jäsenhintoihin ovat oikeutettuja SuLVIn, VSF:n ja LVI-TU:n jäsenet. Kaikkiin hintoihin lisätään 22 %:n arvonlisävero. IV- JA KVV-SUUNNITTELIJOIDEN JA - TYÖNJOHTAJIEN SEKÄ HAJA-ASUTUKSEN VESIHUOLLON SUUNNITTELIJOIDEN PÄTEVYYSTENTIT 8.6. Helsinki, Jyväskylä ja Vaasa Helsinki ja Tampere Hinta: 70 FISE-PÄTEVYYDEN HAKEMINEN, TOTEAMINEN JA REKISTERÖINTI Hinta: 210 ILMAMÄÄRIEN MITTAUS- JA SÄÄTÖKURSSI Syksy 2007 Hinta: Jäsenille 275, ei-jäsenille 330 Kurssille otetaan max 12 hlöä ilmoittautumisjärjestyksessä. MYYNTIVALMENNUS * Verkkokurssi, 2 lähipäivää alkaen elokuu Helsinki, nonstop-koulutus, ryhmän minimikoko 5 hlöä Hinta: Jäsenille 390, ei-jäsenille 520 sisältäen ENERGIATEHOKKUUSLASKENTA SUUNNITTELUPROSESSISSA * 2 lähipäivää Helsinki Hinta: Jäsenille 750, ei-jäsenille 900 sisältäen VESI-, VIEMÄRI- JA LÄMMITYSLAITTEISTOJEN KUNTOTUTKIMUSKOULUTUS * Vantaa, tentti ja työnäyttö suoritetaan joulukuussa 2007 Kohderyhmä: Suunnittelijat, urakoitsijat ja tekniset isännöitsijät, jotka osaavat perusasiat tältä kuntotutkimusalueelta. Hinta: Jäsenille 870, ei-jäsenille 924, mikä sisältää kolmen päivän koulutuksen, verkkoaineiston, ohjelman mukaiset tarjoilut ja osallistumistodistuksen TÄYDENNYSKOULUTUKSET JA FISE- PÄTEVYYSTENTTIIN VALMENTAVAT KOULUTUKSET KVV-TYÖNJOHTAJA/SUUNNITTELIJAKOULUTUS (KVVTY/KVVSU) * ja Tampere ja Helsinki Hinta: Jäsenille 544, ei-jäsenille 670 sisältäen IV-TYÖNJOHTAJA/SUUNNITTELIJAKOULUTUS (IVTY/IVSU) * ja Tampere ja Helsinki Hinta: Jäsenille 544, ei-jäsenille 670 sisältäen ILMANVAIHTO- JA ILMASTOINTIJÄRJESTELMÄN KUNTOTUTKIMUSKOULUTUS * alkaen Vantaa Kohderyhmä: Suunnittelijat, urakoitsijat ja tekniset isännöitsijät, jotka osaavat perusasiat tältä kuntotutkimusalueelta. Hinta: Jäsenille 870, ei-jäsenille 924, mikä sisältää kahden päivän koulutuksen verkkotehtävineen, verkkoaineiston, ohjelman mukaiset tarjoilut ja osallistumistodistuksen YSE JA TYÖMAAN HOIDON TÄRKEÄT SOPIMUSASIAT Turku Hinta: Jäsenille 320, ei-jäsenille 360 VESI- JA VIEMÄRILAITTEISTOT SUOMEN RAKMK:N UUSITTU OSA D Kajaani Hinta: Jäsenille 100, ei-jäsenille Tampere Helsinki Hinta: Jäsenille 305, ei-jäsenille 363 ILMANVAIHTOLAITOKSET AJANKOHTAISET SOVELLUKSET Tampere Helsinki Hinta: Jäsenille 305, ei-jäsenille 363 ILMANVAIHTOLAITOKSEN ÄÄNITEKNINEN HALLINTA Vantaa Kaksipäiväinen koulutus jakautuu osiin siten, että ensimmäisenä päivänä käsitellään äänen ja tärinän eristys, äänilähteet, äänitasomittaus ja ongelmatilanteet. Toinen päivä kohdentuu kanavaverkoston suunnitteluun ja ilmastointilaitoksen äänitekniseen mitoitukseen ja säätöön. Hinta: Jäsenille 484, ei-jäsenille 605 * Koulutukseen liittyy SuLVIn verkko-oppimisympäristö. Ilmoittautuminen ja lisätiedot: Ilmoittautuminen SuLVIn koulutuksiin viimeistään kaksi viikkoa ennen kurssin alkua koulutussihteeri Jonna Hoikalle sähköpostitse jonna.hoikka@sulvi. fi tai faksilla (09) Peruutukset on tehtävä viimeistään viikko ennen kurssin alkua, myöhemmin tehdyistä peruutuksista veloitamme 30 % osallistumismaksusta. Lisätietoja antaa koulutuspäällikkö Hilkka Peltoharju puh. (09) Viimeisimmät tiedot koulutuksistamme: Ilmoittaudu FISE-pätevyystenttiin Seuraava valtakunnallinen tenttipäivä on paikkakuntavaihtoehtoina Helsinki, Vaasa ja Jyväskylä. Tentissä voi suorittaa IV-suunnittelijan, -työnjohtajan, KVV-suunnittelijan ja -työnjohtajan tentin suomeksi tai ruotsiksi sekä haja-asutuksen vesihuollon suunnittelijan tentin suomeksi. Samalla kertaa voi suorittaa kaksikin tenttiä. Pätevyystentin läpäiseminen on edellytys vastaavan pätevyyden hakemiselle. Tulosta ilmoittautumislomake SuLVIn nettisivuilta kohdasta Pätevyydet. Sieltä löydät myös tenttikirjallisuuslistat ja lisätietoa pätevyysjärjestelmästä. Ilmoittautumiset viimeistään kaksi viikkoa ennen tenttiä sähköpostiosoitteella jonna. hoikka@sulvi.fi tai faksilla (09) Osallistumismaksu on 70 + alv 22% per suoritettava tentti. FISE-pätevyyden hakeminen eli pätevyysluokittelu, pätevyystodistus ja rekisteröinti maksaa alv 22%. ALUEELLISET KOULUTUKSET SuLVI toteuttaa yhteistyössä eri organisaatioiden kanssa kursseja vesi- ja viemärilaitteistoihin ilmanvaihto- ja ilmastointijärjestelmiin liittyvistä rakentamismääräyskokoelman osien soveltamisesta käytäntöön. Kysy asiakaskohtaisesti räätälöityjä koulutuskokonaisuuksia. 51