Sähköisistä äänestyksistä muissa maissa

Koko: px

Aloita esitys sivulta:

Download "Sähköisistä äänestyksistä muissa maissa"

Heikki Aro
8 vuotta sitten
Katselukertoja:

1 Sähköisistä äänestyksistä muissa maissa Kuntalaiset keskiöön projektiverkosto Tampereella Marianne Pekola-Sjöblom Tutkimuspäällikkö

2 Sähköisistä äänestyskäytännöistä Käytössä sekä nettiäänestystä että äänestyspaikalla tapahtuvaa äänestystä sähköisen äänestyslaitteen avulla. Sähköisen äänestämisen kohdejoukko vaihtelee. Monesti ensi sijassa ulkomailla asuville maan kansalaisille sekä erityisryhmien äänestysmahdollisuuksien parantamiseksi. Nettiäänestystä käyttäviä, kokeilevia, käyttöä harkitsevia nettiäänestyksestä luopuneita ja niitäkin jossa asia ei edes valmistelussa. 2 Marianne Pekola-Sjöblom

3 E-äänestäminen, tilanne Lähde:

4 E-äänestäminen, tilanne 2011 VÄRITKSESTÄ: VALKOINEN: EI e-äänestystä KELTAINEN: voting technologies other than casting votes ORANSSI: suunnitteilla, kokeiluja tai ei-sitovia e-äänestyksiä VAALEAN VIHREÄ: E-äänestys äänestyskoneella VIHREÄ: E-äänestys nettiäänestyksellä TUMMAN VIHREÄ: E-äänestys äänestyskoneella JA nettiäänestyksellä PUNAINEN: Lopetettu tai kielletty 4 Lähde:

White: no e-voting (LUX, BLR, UKR) Color scheme: Yellow: voting White: technologies e-voting other than casting votes (HRV, BIH, TUR, CYP etc) Orange: Planning, Yellow: trials, voting technologies

E-Voting Light green: e-voting with EVM Green: e-voting with Internet Voting (NOR, CHE) Green: e-voting with Internet Voting Dark green: Dark e-voting green: with e-voting EVM with and EVM Internet

5 White: no e-voting (LUX, BLR, UKR) Color scheme: Yellow: voting White: technologies e-voting other than casting votes (HRV, BIH, TUR, CYP etc) Orange: Planning, Yellow: trials, voting technologies non-legally other binding than casting E-Voting votes (FIN, SWE, DNK, ISL, NLD, LVA, LTU, ITA, ESP, PRT etc) Light green: Orange: e-voting Planning, with EVM trials, (BEL) non-legally binding E-Voting Light green: e-voting with EVM Green: e-voting with Internet Voting (NOR, CHE) Green: e-voting with Internet Voting Dark green: Dark e-voting green: with e-voting EVM with and EVM Internet and Internet Voting Voting (FRA, AUT, POL, RUS) Red: stopped Red: or legally stopped forbidden legally forbidden (IRL, GBR, DEU) E- äänestäminen, tilanne Lähde:

6 Maa Nettiäänestys? Muut äänestystavat? Tämänhetkinen tilanne? Ruotsi ei Valmisteilla Arvioidut vaikutukset Tanska ei Valmisteltiin vaalipaikalla sähköisesti tapahtuvaa Norja Viro kyllä, kokeiluja 2011 ja 2013 kyllä, 2005 alkaen äänestämistä kirjeäänestys sekä äänestyspaikalla äänestäminen kirjeäänestys sekä äänestyspaikalla äänestäminen Ei toteutunut, vaikka lakiehdotus Ei päätöstä jatketaanko nettiäänestystä. Käytössä kaikissa vaaleissa. tutkimukset: ~ arviot: + tutkimukset: ~ Hollanti Ranska kyllä, kokeiluja lähinnä ulkomailla asuville. ei tällä hetkellä kyllä, 2002 alkaen ulkomailla asuville Kirjeäänestys tai puhelimitse. Äänestyskoneet äänestyspaikalla olleet pitkään käytössä, luovuttu Kirjeäänestys Palattu takaisin manuaaliseen järjestelmään esitetty siirtymistä äänestyslippujen skannaamiseen. Jatkunee ulkomailla asuvien osalta eri vaaleissa. Saksa Ei äänestyskoneet ei harkinnassa arviot: - Sveitsi kyllä, kokeiluja 2002 lukien. kolme eri nettiäänestysjärjestelmää. Priorisoidaan ulkomailla asuvia. Uusi asetus sähköisestä äänestämisestä Äänestysmahdollisuudet: + Tietoturva: -? tutkimukset: arviot: + Brasilia ei Äänestyslaitteella äänestyspaikalla v alkaen. Iso- Britannia ei Kokeiltu netti- ja mobiiliäänestyssovelluksia paikallisissa vaaleissa 2002, 2003 ja 2007 Sormenjälkitunnistaminen itse äänestyslaitteella otettu käyttöön Sähköisen äänestyksen pilotteja ei enää suunnitteilla arvio: + Tietoturva: ~, äänten osto ongelmana. Lähteet: OM:n nettiäänestystyöryhmälle helmikuussa 2014 tehty muistio Kansainvälinen vertailu sähköisistä äänestyskäytännöistä. Baldersheim et al (2012): Internet voting in Norway 2011: Democratic and Organisational Experiences. 6 Marianne Pekola-Sjöblom

7 E-äänestämistä pohditaan Ruotsissa Rösta elektroniskt eller via internet? För att internetröstning ska kunna införas måste riksdagen rösta igenom en ändring i vallagen. Valmyndigheten kan inte besluta om försök eller liknande. Vallagskommittén föreslår utredning om att införa försök i valet Mellan 2011 och 2013 hade en vallagskommitté i uppgift att utreda bl.a. frågan om e-röstning ska införas i Sverige. Klicka här för att läsa om vallagskommitténs uppdrag Den 17 april överlämnade 2011 års vallagskommitté sitt slutbetänkande E-röstning och andra valfrågor (SOU 2013:24) till justitieminister Beatrice Ask. Kommittén föreslår att det så snart som möjligt tillsätts en utredning med uppdrag att närmare överväga förutsättningarna för att införa ett e-röstningssystem. Om man bedömer att krav på säkerhet m.m. kan uppfyllas ska genomföras en försöksverksamhet valen I betänkandet står bl.a. "Syftet med att införa e-röstning ska dock inte, vilket måste understrykas, vara att den nuvarande traditionella röstningen i vallokaler och röstningslokaler ska upphöra. E-röstningen ses som ett komplement till det nuvarande manuella systemet." Klicka här för att läsa slutbetänkandet på regeringens webbplats 7 Lähde:

8 Viron nettiäänestysjärjestelmästä Valmistelu käynnistettiin vuonna Otettiin käyttöön ensi kerran vuoden 2005 kunnallisvaaleissa.» Parlamenttivaaleissa 2007 ja 2011» Kunnallisvaaleissa 2005, 2009 ja 2013» EU-vaaleissa (Asiantuntijat eivät suosittele käytettäväksi 2014, vrt. HS ) Nettiäänestys on kaikkien äänioikeutettujen käytettävissä, ei siis rajattu erityisryhmiin. Myös kirjeäänestys ja äänestyspaikalla äänestäminen joko ennakkoon tai vaalipäivänä ovat käytössä. Nettiäänestys käydään ennen vaalipäivää (kymmenennestä neljänteen päivään ennen vaalipäivää = 7pv) Äänestäjä voi muuttaa antamaansa nettiääntä joko äänestämällä uudestaan netissä (ei kuitenkaan enää vaalipäivänä) tai äänestämällä ennakkoäänestyspaikassa paperisella äänestyslipulla. Nettiäänestyksen arvioidaan nostaneen äänestysaktiivisuutta. Tutkimusten mukaan ei katsota vaikuttaneen vaalien tulokseen. Lähde: OM:n nettiäänestystyöryhmälle helmikuussa 2014 tehty muistio Kansainvälinen vertailu sähköisistä äänestyskäytännöistä. 8 Marianne Pekola-Sjöblom

9 Internet-äänestys Viron kunnallisvaaleissa 2005, 2009 ja Äänestäjät yhteensä, lkm Äänestys% 47,4 % 60,6 % 58,0 % Lasketut internetäänestäjät, lkm Internet-äänestäjien osuus kaikista äänistä Internet-äänien osuus annetuista ennakkoäänistä ,9 % 15,8 % 21,2 % 7,2 % 44 % 50,5 % Ulkomaisten internet-äänestäjien osuus kaikista internet-äänestäjistä Maiden lkm, joista äänestetty.. 2,8% 82 maata 4,2% 105 maata Lähde: 9 Marianne Pekola-Sjöblom

10 Norjan nettiäänestyskokeiluista Vuoden 2003 kunnallisvaaleissa kokeiltiin kolmessa (3) kunnassa äänestyspaikalla tapahtuvaa sähköistä äänestämistä äänestyskoneiden avulla. Kokemukset myönteisiä. Kokeilu vuoden 2011 kunta- ja alue-(fylkeskommun-) vaalien yhteydessä.» 10 kokeilukuntaa: Tynset, Re, Mandal, Sandnes, Radöy, Bremanger, Ålesund, Bodö, Vefsn, Hammerfest.» Kokeiluun hyväksytyistä kunnista Oslo ja Drammen päättivät luopua osallistumisesta Kokeilukuntien kaikilla äänioikeutetuilla äänestysmahdollisuus. Nettiäänestys oli mahdollista vain ennakkoäänestyksessä.» Yhteensä noin hyväksyttyä nettiääntä. Myös 34 muusta maasta äänestettiin.» Nettiäänestäjien osuus kaikista kokeilukunnissa ennakkoon äänestäneistä 73,2%.» Kaikista alle 65-vuotiaiden ikäluokissa väh. 15% ikäluokan äänioikeutetuista äänesti internetissä. Lähteet: OM:n nettiäänestystyöryhmälle helmikuussa 2014 tehty muistio Kansainvälinen vertailu sähköisistä äänestyskäytännöistä sekä Jussi Aaltosen päivätty muistio Norjan nettiäänestyskokeilu Marianne Pekola-Sjöblom

11 Arvioita Norjan nettiäänestyskokeilusta 2011 Ei vaikutusta vaalitulokseen, ei kunta- eikä yksilötasolla. Nettiäänestäjät muistuttavat enemmän perinteisiä äänestäjiä kuin äänestämättä jättäneitä Nuoret äänestäjät hieman muita taipuvaisempia äänestämään Nettiäänestäjät olivat tyytyväisiä äänestysmenettelyyn Jonkin verran käytännön ongelmia erityisryhmien äänestäjillä. Siitä huolimatta olivat tyytyväisiä nettiäänestämiseen perinteisen äänestämisen vaihtoehtona. Erittäin suotuisia näkemyksiä järjestelmän luotettavuudesta. Lähde: Senior Researcher Dr. Jacob Aars, The Rokkan Centre, Bergen; esitys Kunnallistieteen päivillä : Norjalaisia kokemuksia kuntademokratiasta. 11 [pvm] Etunimi Sukunimi titteli Tapahtuma

12 Norjan nettiäänestys 2011: Tärkeänä pidetyt syyt äänestää internetin välityksellä Helppo tapa äänestää: 95% Kannattaa internet-äänestämistä: 75% Uteliaisuus, halu nähdä miten toimii: 60% Lähde: Baldersheim et al (2012): Internet voting in Norway 2011: Democratic and Organisational Experiences. 12

13 Norjan nettiäänestys 2011: Tärkeänä pidetyt syyt miksi ei äänestänyt internetin välityksellä Pitää perinteisestä äänestystavasta: 75% Asuu lähellä äänestyspaikkaa: 68% Lähde: Baldersheim et al (2012): Internet voting in Norway 2011: Democratic and Organisational Experiences. 13

14 Kuntalaisten mielipiteet väittämästä Kunnallisvaaleissa tulisi voida äänestää internetin välityksellä. Vastausten %-jakaumat v. 2004, 2008 ja % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % samaa mieltä ei samaa, ei eri mieltä eri mieltä Lähteet: KuntaSuomi ja ARTTU-Kuntalaistutkimukset / Kuntaliitto / MPS

15 15 [pvm] Etunimi Sukunimi titteli Tapahtuma

16 Tietoa nettiäänestystyöryhmästä (toimiaika ) keita/nettiaanestystyoryhma.html Nettiäänestystyöryhmän asettamispäätös: la/kehittamishankkeet/fmruqimf1/nettiaanestystyoryhman_asetta mispaatos.pdf Ota kantaa.fi-sivustolta löytyvä nettiäänestyskysely: 16 [pvm] Etunimi Sukunimi titteli Tapahtuma

Samankaltaiset tiedostot

Selkoesite TASAVALLAN PRESIDENTIN VAALI

Selkoesite TASAVALLAN PRESIDENTIN VAALI 2018 Presidentinvaali Suomen kansalaiset valitsevat presidentin vaalissa kuuden vuoden välein. Ensimmäinen vaali: Vaalipäivä on sunnuntai 28.1.2018 Ennakkoäänestys