SUONENJOEN TURVALLISUUSSUUNNITELMA

Transkriptio

1 SUONENJOEN TURVALLISUUSSUUNNITELMA Hyväksytty kaupunginvaltuustossa

2 Sisällysluettelo 1. TAUSTAA Toimintaympäristön nykytila Suonenjoen rikokset TURVALLISUUSSUUNNITELMA SUUNNITTELUN ORGANISOINTI TURVALLISUUDEN KÄSITE TURVALLISUUSSUUNNITELMAN KESKEINEN TAVOITE TOIMINTA TURVALLISUUDEN KEHITTÄMISEKSI Yleiset tavoitteet Väkivalta vähemmäksi kulttuurimuutoksella ja syrjäytymisen ehkäisyllä Alkoholin väärinkäyttöön puututaan tehokkaasti Lastensuojelua tehostetaan ja kasvatusta tuetaan Lisää tukea väkivallan uhreille Keskeiset toimijat Sosiaalitoimi Terveystoimi Koulutoimi Poliisitoimi Apteekki Ev. lut. seurakunta Tekninen toimi Pelastustoimi Neuvola Nuorisotoimi Yrittäjät Työvoimahallinto SEURANTA Seurantaryhmä: LIITE Yhteystiedot ERILLINEN LIITE Toimintasuunnitelma 2

3 1. TAUSTAA Sisäisen turvallisuuden ohjelma päivitettiin vuonna Tällöin keskityttiin kaupunkien turvallisuuden lisäämiseen. Alueelliset erot ovat kasvaneet ja kansallisesti on todettu, että kuudentoista (16) suurimman kaupungin turvallisuustilanne on erilainen kuin muun Suomen. Kolmas sisäisen turvallisuuden ohjelma valtakunnan tasolla muodostuu seuraavista kokonaisuuksista: arjen ja asumisen turvallisuuden parantaminen nuorten turvallisuuden parantaminen alkoholi- ja muiden päihdesidonnaisten turvallisuusuhkien torjuminen väkivaltaisen ekstremismin ennaltaehkäisy rikoksen uhrien tukipalveluiden kehittäminen ikääntyneiden turvallisuus yritystoiminnan turvallisuuden parantaminen Yleisesti kaikkien kaupunkien turvallisuuden kannalta on tärkeää, että kaupunkilaiset ottavat oman ja lähipiirinsä turvallisuuden huomioon arjessa. Ihmiset vaikuttavat itse omaan turvallisuuteensa, ja tämän tietoisuuden lisääminen lisää kaikkien kaupungissa asuvien ja oleskelevien turvallisuutta. Suonenjoella kärkihaasteiksi on otettu kohdassa 2.1. luetellut 6. kokonaisuutta. Kaupunkilaiset ovat tärkeitä toimijoita turvallisuustyössä. Vastuullinen käyttäytyminen, toisten ihmisten huomioon ottaminen ja turvallisuusnäkökulmien huomioiminen korostuvat erityisesti. Ohjelmassa korostuvat: Kaupunkilaisten osallisuuden vahvistaminen osana syrjäytymisen ehkäisemiseksi Kaupunkilaisten turvallisuuden tunteen parantaminen Yhteistyö median kanssa Väkivallan vähentämisohjelma on myös päivitetty ja tavoite edelleen on saada johdonmukainen laskusuunta väkivaltaa kokemaan joutuneiden määrissä, olkoon kysymys perheväkivallasta, katuväkivallasta, pienryhmäväkivallasta tai työpaikka- tai muusta väkivallasta. Koulukiusaamisessa on nollatoleranssi. Väkivallan vähentämisen onnistuminen edellyttää tiettyjen taustaehtojen toteutumista yhteiskunnassa. Lisäksi tarvitaan kulttuurin muutosta; väkivaltaa ei tule hyväksyä missään muodossa. Väkivallan vähentämiskeinoja: Alkoholiehtoisen väkivallan vähentäminen Henkirikosten ja vakavan väkivallan ehkäisy Naisiin kohdistuvan väkivallan ehkäisy Miehiin kohdistuvan väkivallan ehkäisy Lapsiin ja nuoriin kohdistuvan väkivallan ehkäisy Syrjäytymisen ehkäisy Mielenterveysongelmien ehkäisy Työpaikkaväkivallan ehkäisy 3

4 Alkoholikulttuuria tulisi muuttaa vähemmän humalahakuiseksi ja erityisesti tolkutonta humalajuomista syrjiväksi. Sosiaalista kontrollia ja keskinäisvastuuta alkoholin käyttötilanteissa tulisi edistää. Yhteiskunnassa tulee vahvistaa välittämisen ilmapiiriä ja väkivallan käytön tuomittavuutta. Lapsimyönteisyyttä pitää lisätä, lapsia suojata mediaväkivallalta ja internetistä saatavalta raaistavalta materiaalilta. Lapseen kohdistuvaan väkivaltaan tulee jokaisen reagoida. Lasten kasvatuksessa tulee edistää väkivallattomia ongelmanratkaisutapoja. Peruskoulutukseen tulee sisällyttää kullekin ikäkaudelle räätälöidyt väkivallan vähentämiseen tähtäävät kasvatusohjelmat. Naisten väkivaltakuolemat halutaan puolittaa jo lähivuosien kuluessa. Erityisesti pyritään vähentämään sairaalahoitoa vaativaa väkivaltaa sekä toistuvaa tai kerrannaisvaikutuksiltaan vakavia seurauksia aiheuttanutta väkivaltaa. 1.1 Toimintaympäristön nykytila Poliisiorganisaatio muuttui alkaen ja nyt Suonenjoki on Itä-Suomen poliisilaitoksen Pohjois-Savon kenttäjohtoaluetta. Turvallisuussuunnitelmia laaditaan nykyään sateenvarjomallilla ja Suonenjoki kuuluu Pohjois-Savon maakunnalliseen turvallisuussuunnitelmaan. Suonenjoella on n asukasta. Kesäaikaan asukasluku kasvaa kesäasukkaiden ja marjanpoimijoiden johdosta. Vaikka väestökehitys onkin ollut negatiivista, ei se vähennä ongelmien määrää. Toisen asteen koulutuksen vähenemisestä johtuen paikkakunnalle jäävien nuorten syrjäytymisriski kasvaa. Turvattomuuden tunnetta lisää päihdeongelmaisten näkyminen katukuvassa. Liikenneyhteydet Alueemme läpi kulkee valtatie 9. Tällä tiellä kulkee paljon liikennettä varsinkin aamuisin ja heti työajan jälkeen. Myös yleisesti kesäisin liikenne on vilkasta. Alueellamme on paljon huonokuntoisia pienempiä teitä. Yleisesti tiestön kunto on heikentynyt viime vuosien aikana. Katujen valaistuksessa on paikka paikoin vielä parantamisen varaa. Alueemme läpi kulkee myös rautatie, mikä vilkastuttaa elämää. Rautatiestöltä on saatu poistettua kaikki vartioimattomat tasoristeykset, jotka ovat aiheuttaneet vaaratilanteita aika ajoin. Suonenjoen asema-alueen turvallisuutta parantava laiturialueremontti on myös suunnitteilla. Muutoin riskitekijöinä ovat lähinnä vaarallisten aineiden kuljetukset. 4

5 Itä-Suomen poliisilaitoksen palvelut Suonenjoella on saatavilla poliisin lupapalveluja joka arkipäivä klo Poliisin hälytyspalveluita saa ympäri vuorokauden Suonenjoen alueella lähimmän partion periaatteen mukaisesti. Suonenjoen poliisiasemalla on virkapaikka 13 poliisilla. Poliisi jatkaa yhteistyötä sidosryhmien kanssa väkivallan vähentämiseksi. Jatkotyö kohdistuu sellaisiin erityisryhmiin ja väkivaltatilanteisiin, joiden torjunta edellyttää erityistä asiantuntemusta koskien väkivallan kohteen ja tekijän välistä suhdetta ja siihen liittyvän väkivallan luonnetta. Erityinen huomio kiinnitetään kouluväkivallan ennalta ehkäisyyn ja varhaiseen tunnistamiseen Suonenjoen rikokset Rikosten kokonaismäärä on ollut lievässä nousussa (Kuvio 1). Liikennerikosten määrä on ollut selvemmin nousussa. Omaisuusrikosten määrä on kasvussa (Kuvio 2). Poliisin näkökulmasta näpistys-rikosten paljastuminen olisi joissakin tapauksissa tehokas keino ehkäistä rikoskierteitä ennalta. Rikosmääriä verrattaessa on syytä poistaa mm. liikennerikokset pois ja verrata vakavampia eli pelkkien rikoslakirikosten (tosin sisältää nykyään vakavammat liikennerikoksetkin)1 määriä toisiinsa. Lievempien liikennerikosten määrä on suoraan riippuvainen valvonnan määrästä. Esimerkiksi Vt 9:n automaattiset liikenteenvalvontalaitteet ( pöntöt ) lisäävät huomattavasti lievempien liikennerikosten paljastumista. Lievemmät liikennerikokset suuremmilla pääteillä ei vaikuta suoranaisesti kansalaisten arkiturvallisuuteen tietyssä kunnassa ja sen vuoksi niiden tarkastelu turvallisuussuunnitelman yhteydessä ei ole perusteltua. Kuvio 1. Rikosten määrä Suonenjoella 5

6 Kuvio 2. Omaisuusrikosten määrä näyttäisi kääntyneen nousuun Omaisuusrikosten kehityksen arvioidaan olevan osin yhteydessä kiinnijäämisriskin kasvamiseen. Huumausainerikosten todennäköisyys lisääntyy. Huumausainerikosten määrä on silti edelleen alhainen. Huumerikosten määrä riippuu jatkossa paljon poliisin valvonta- ja tutkintaresursseista. Väkivaltarikosten määrä laski Suonenjoella vuoteen 2009, josta se on alkanut kasvaa reilusti. (Kuvio 3). Kuvio 3. Henkeen ja terveyteen kohdistuneet rikokset ovat kasvussa 6

7 Suonenjoen hälytystehtävien määrä on viime vuosina pysynyt hieman yli 2000 tasolla (Kuvio 4). Poliisi on paikalla kiireellisissä tehtävissä keskimäärin 27 minuutissa koko kihlakunnan alueella. Suonenjoen seudulla aika on kuitenkin useita minuutteja lyhyempi. Kuvio 4. Hälytysten lukumäärän kehitys Suonenjoella. Vaikeutena viranomaisilla on turvata hälytyspalveluiden nopea saanti järvien rikkoman kihlakunnan kaukaisille reuna-alueille. Toisaalta on myös havaittavissa, että useasti rikosten tekijät valitsevat kohteensa keskusten ulkopuolelta rauhallisemmilta alueilta. 2 TURVALLISUUSSUUNNITELMA 2.1 SUUNNITTELUN ORGANISOINTI Suonenjoen kaupungin turvallisuussuunnittelu toteutetaan yhteistyönä keskeisten tahojen kanssa. Ongelmat kartoitetaan tilastotietojen ja poliisin kokemusten valossa. Ongelma-alueita poistetaan yhteistyötä lisäämällä ja uusia keinoja etsimällä. Poliisi ei tämän hetken resurssitilanteessa kykene vastaamaan kaikkiin sen toimialueen haasteisiin yksin. Suonenjoen kaupungin turvallisuustyötä koordinoi kaupungin johtoryhmä; kaupunginjohtaja Juha Piiroinen, pj. Turvallisuussuunnitelman on koonnut ja päivittää seurantaryhmä, jonka koostumus on luvussa 4. 7

8 Suunnitelman keskeiset aihealueet ovat 1. Arjen turvallisuus: tapaturmien ja onnettomuuksien ehkäisy 2. Arjen turvallisuus: palvelujen toimivuus 3. Syrjäytymisen ehkäisy 4. Väkivallan hallinta ja ehkäisy 5. Päihteiden käyttöön vaikuttaminen 6. Ilkivallan ehkäiseminen Kaupungin eri toimijat (seurantaryhmä) ovat koonneet taulukon muotoon yllä oleviin aihealueisiin liittyvän kehittämis- ja toimenpidetaulukon, jonka toteutumista seurataan ja päivitetään vuosittain. Toimenpidetaulukko on erillisenä liitteenä. 2.2 TURVALLISUUDEN KÄSITE Turvallisuus ja turvallisuuden tunne syntyy monista osatekijöistä. Niitä ei voida kuvata yksinomaan sillä todennäköisyyden numeerisella luvulla, jolla alueen asukas joutuu rikoksen kohteeksi asuinalueellaan. Turvallisuus ei muodostu myöskään yksistään suojasta rikoksia vastaan yleisillä paikoilla. Hyvin tärkeä asia yksittäisen kuntalaisen kannalta on turvallisuuden tunne se miten hän kokee oman asuinalueensa turvallisuuden. Turvallisuus on nähty tässä suunnittelussa laajana käsitteenä. Tuolloin käsite sisältää esim. yritys-, katu-, rakennetun ympäristön-, koulujen-, sairaaloiden-, työpaikkojen turvallisuuden. Kaikkia turvallisuuden ja turvallisuuden tunteen kannalta merkityksellisiä sektoreita ei ole kuitenkaan voitu ottaa tässä turvallisuussuunnitelmassa heti työn alle. Tavoitteena on, että uudistettu turvallissuunnitelma tukee: - entistä paremmin yhteistyötä, kehittää uusia näkökulmia - ja luo puitteet turvallisuusasioiden kokonaisvaltaiselle seurannalle kihlakunnan alueella. Katuturvallisuusindeksi Katuturvallisuusindeksi koostuu ryöstöjen, pahoinpitelyjen, vahingontekojen, ratti- ja liikennejuopumusten painotetusta lukumäärästä suhteutettuna väestömäärään. Katuturvallisuutta kuvataan suhteellisella arvolla. Suhteellinen arvo 100 * "Asukasluku" / ( 12 * 23,12 * "painotettu rikosmäärä") eli vuoden absoluuttinen arvo jaettuna vuoden 1999 koko maan absoluuttisella arvolla. Jos vuoden absoluuttinen arvo on parempi kuin koko maan vuoden 1999 absoluuttinen arvo, niin suhteellinen arvo on yli sadan. 8

9 Kuvio 5. Katuturvallisuusindeksi koko maa v Mitä suurempi luku sen parempi tulos Katuturvallisuusindeksi v Kuvio 6. Katuturvallisuusindeksi. 9

10 Kuvio 7. Katuturvallisuusindeksi Suonenjoki. Katuturvallisuusindeksi Kuvia 7. Katuturvallisuusindeksin kaupunkivertailua 2.3 TURVALLISUUSSUUNNITELMAN KESKEINEN TAVOITE Suonenjoen turvallisuussuunnitelma toimii päivittäisenä työkaluna toimintojen ohjauksessa. Niiden yhteisenä tavoitteena on vähentää alueilla ilmenevää rikollisuutta ja siitä johtuvia henkisiä ja aineellisia menetyksiä. Tavoitteena on myös parantaa alueen asukkaiden turvallisuuden tunnetta sekä ohjata viranomaisten toimintaa. Rikollisuuden lisäksi tällä työllä pyritään vaikuttamaan ympärillämme esiintyviin moni-ilmeisiin kielteisiin ilmiöihin, vaikka niitä ei olisikaan säädetty rangaistaviksi. Kaikessa toiminnassa kiinnitetään huomio asukkaiden viihtyvyyteen ja turvallisuuteen mm. rakenteellisin järjestelyin. Toiminta toteutetaan eri 10

11 viranomaistahojen, järjestöjen ja asukkaiden yhteistyöllä. Keskeisinä tavoitteina on lisätä turvallisuuden tunnetta yleisillä alueilla kaikkia alueiden käyttäjäryhmiä ajatellen, katurikollisuuden ja järjestyshäiriöiden vähentäminen, päihteiden käytön, ilkivallan ja väkivallan ennaltaehkäisy sekä liikennekäyttäytymisen parantaminen. Toiminnassa korostetaan, että kaikkien toimijoiden ja kansalaisten yhteisenä tehtävänä on huolehtia katujen, urheilu- ja liikunta-alueiden, rantojen, satamien, julkisten alueiden, hautausmaiden, rautateiden ja muiden liikennealueiden turvallisuudesta ja viihtyvyydestä. 3. TOIMINTA TURVALLISUUDEN KEHITTÄMISEKSI 3.1 Yleiset tavoitteet Väkivalta vähemmäksi kulttuurimuutoksella ja syrjäytymisen ehkäisyllä Suonenjoen turvallisuussuunnitelman toteuttamismallilla on tavoitteena saada aikaiseksi väkivallattomuutta korostava kulttuurimuutos. Alkoholinkäyttöä muutetaan asennekasvatuksella vähemmän humalahakuiseksi. Myös sosiaalista vastuuta ja kontrollia lisätään. Syrjäytymisvaarassa olevat kiinnitetään yhteiskuntaan. Nuorten koulutusta ja harrastusmahdollisuuksia tuetaan sekä levitetään hyviä käytäntöjä. Vaikeasti työllistettäville, alkoholisoituneille tai muuten sosiaalisesti moniongelmaisille kehitetään järjestettyä toimintaa. Myös mielenterveyden kriisipalveluita kehitetään ja tuetaan väkivaltarikoksiin syyllistyneiden mielenterveyspotilaiden avohoitoa. Nuorisopsykiatrian palveluita lisätään sekä parannetaan koulun mahdollisuuksia tunnistaa niiden tarvetta. Lisäksi tuetaan keskittymishäiriöisten ja aggressiivisten lasten koulunkäyntiä ja heidän vanhempiaan Alkoholin väärinkäyttöön puututaan tehokkaasti Turvallisuussuunnitelmaan kuuluvien toimenpiteiden avulla vähennetään alkoholin käyttöön liittyvää väkivaltaa. Tuetaan alkoholiveron vuosittaista korottamista. Anniskelupaikkojen ja yleistilaisuuksien omavalvontaa edistetään sekä tiivistetään viranomaisten yhteistyötä alkoholilupien valvonnassa. Samalla 11

12 sovitaan periaatteista, joilla ehkäistään järjestyshäiriöitä ja väkivaltaa ravintoloiden ja alkoholin myyntipaikkojen läheisyydessä Poliisi puuttuu jatkossa kaikissa julkisissa paikoissa sellaiseen alkoholin nauttimiseen, joka jatkuessaan voi aiheuttaa väkivallan riskitilanteita. Yksityisillä paikoilla poliisi ja sosiaaliviranomaiset ehkäisevät yhdessä humalajuomisen ongelmien syntymistä. Myös kansalaisten ilmoittamiskynnystä väkivaltaepäilystä pyritään laskemaan. Nuorten alkoholinkäytön aloitusikää nostetaan kasvatuksen avulla, humalakäyttöä vähennetään ja korostetaan vastuuta alkoholin käytössä esimerkiksi myynnin ja anniskelun ikärajojen valvonnalla, koulujen terveyskasvatuksella ja vanhemmille suunnatulla valistuksella. Terveydenhuollon kaikissa asiakaskontakteissa otetaan käyttöön alkoholikäytön riskien arviointi. Lisäksi päihdeongelmaisten hoitopalveluiden saatavuus turvataan, hoitoon hakeutumista edistetään sekä kehitetään päihdehoitoohjelmia Lastensuojelua tehostetaan ja kasvatusta tuetaan Kymppi-ikäisten vanhempien koulutuksen ja neuvoloihin kehitettävien väkivallanehkäisyohjelman avulla tuetaan vanhemmuutta, sekä puututaan riskiperheiden lasten tilanteeseen tukitoimin. Tehostetaan ehkäisevää lastensuojelutyötä ja ongelmien varhaista havaitsemista. Puututaan riskiperheiden lasten tilanteeseen tukitoimin. Tuetaan järjestöjen ja yhdistysten toimintaa järjestää nuorille vapaa-ajanviettoa, iltapäivätoimintaa ja harrastusmahdollisuuksia. Sosiaali- ja terveydenhuollossa kiinnitetään edelleen huomiota lapsiin kohdistuvaan väkivaltaan ja tehostetaan auttamista ja varhaista puuttumista. Lastensuojelu-, terveydenhuolto- ja sosiaaliviranomaisille välitetään tieto poliisin tietoon tulleista perheväkivaltatapauksista. Lisäksi mm. rakennus- ja ympäristösuunnittelussa huomioidaan, että lasten arkiympäristöön ei muodostu eristettyjä alueita, joissa pahoinpitely ja kiusaaminen olisivat helppoja Lisää tukea väkivallan uhreille Väkivaltaa vähennetään parantamalla valmiuksia asiaan puuttumiseen. Tuetaan uhreja avun hakemiseen. Väkivallan puheeksi ottamista madalletaan, väkivallan tekijät pannaan vastuuseen ja ohjataan hoitoon sekä tehdään tunnetuksi väkivallan katkaisuohjelmia. Yhteistyötä kehitettäisiin erityisesti sosiaalitoimen ja poliisin välillä pikaisen avun saamiseksi ja auttamisketjun jatkuvuuden turvaamiseksi. Terveydenhoidossa kehitetään uhrien hoitokäytäntöjä ja välineitä pahoinpitelyn uhrien tunnistamiseksi sekä koulutetaan henkilöstöä. Suonenjoelle on kehitetty kattava sosiaalipäivystysjärjestelmä, joka myös toimii. Sosiaalityöntekijä laatii väkivallan uhrin kanssa tälle palvelu-, tuki- ja turvatoimien suunnitelman. 12

13 Seksuaalirikoksiin syyllistyneiden kiinnijäämisriskiä lisätään tiedottamalla, kehittämällä poliisitutkintaa ja lisäämällä uhrien ilmoittamisalttiutta. Poliisi auttaa tekemään turvasuunnitelman niille, jotka kokevat väkivallan uhkaa. Lähestymiskiellossa tehtyjen tapaamisten turvallisuutta parannetaan turvajärjestelyin sekä seurataan lähestymiskiellon vaikuttavuutta. Tiedotetaan läpi vuorokauden avoinna olevasta maksuttomasta puhelinneuvonnasta väkivallan uhriksi joutuneille. 3.2 Keskeiset toimijat Sosiaalitoimi hyvien peruspalvelujen turvaaminen toimia perheväkivaltatilanteiden vähentämiseksi nuorten häiriökäyttäytymiseen puuttuminen päihdepalvelujen järjestäminen yhteistyössä terveydenhuollon kanssa Uusi, voimaan tullut sosiaalihuoltolaki, painottaa perus-/ normaalipalvelujen järjestämistä kuntalaisille. Kunnan tulee järjestää mm. kotipalvelua lapsiperheille ilman lastensuojelun asiakkuutta. Sosiaalitoimi tekee ehkäisevää väkivalta-, päihde- ja huumetyötä yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa. Sosiaali- ja koulutoimi luovat yhteistyössä kouluterveydenhuollon kanssa varhaisen puuttumisen mallin koulujen tueksi. Päihdepalvelut järjestetään yhteistyössä mielenterveyskeskuksen sekä Kuopion seudun Päihdepalvelusäätiön ja muiden yksityisten palveluntuottajien kanssa. Ongelmana on usein päihteidenkäyttäjien sitoutumattomuus tarjottuihin hoitoihin ja lääkeaineiden väärinkäyttötaipumus. Sosiaalitoimessa päihdehuollosta vastaa johtava sosiaalityöntekijä, sosiaalityöntekijä ja palveluohjaaja. Perheväkivaltatilanteiden ennalta estäminen on keskeinen tehtävä, jotta vältytään perheiden hajoamisilta, lasten häiriintymiseltä ja kalliilta huostaanotoilta. Sosiaalitoimi ennakoi toiminnassaan yksilöiden ja perheiden syrjäytymisvaaran sekä tiedottaa näistä riskeistä muille sidosryhmille. Kehittämisen kohteena nähdään erityisesti oman palvelujärjestelmän yhteistyön ja vastuutuksen kehittäminen ja yhteistyön tiivistäminen muiden toimijatahojen kanssa. Jatkossa kiinnitetään huomiota ikääntyneiden päihteiden käyttöön, mikä on selkeästi lisääntynyt paikkakunnalla. 13

14 3.2.2 Terveystoimi lisää vuorovaikutusta sidosryhmien välillä päihdepalvelujen uudelleen organisointi Terveystoimi lisää vuorovaikutusta sidosryhmien välillä. Terveystoimi omalta osaltaan hoitaa perheväkivaltatilanteet siten, ettei uusimisista pääse tapahtumaan. Terveystoimi lisää vuorovaikutusta sidosryhmien välillä. Terveystoimi omalta osaltaan hoitaa perheväkivaltatilanteet siten, että ehkäistään uusiutuminen. Erityistä huomiota kiinnitetään lasten ja vanhusten kaltoin kohteluun. Päihderiippuvaisten hoito toteutetaan pääosin mielenterveysyksikössä yhteistyössä eri sidosryhmien kanssa. Henkilökunnan turvallisuutta lisätään vartijapalvelulla Koulutoimi yhteistyön ja tiedonkulun parantaminen laillisuus- ja tapakasvatuksen kehittäminen nuorten syrjäytymisen ehkäiseminen koulukiusaamiseen puuttuminen kouluväkivallan uhan varhainen tunnistaminen / ajoissa puuttuminen Suunnitelmallinen kasvatus alkoholin ja huumeiden vastaisessa toiminnassa asetetaan ennaltaehkäisevään toimintaan, mikä on ehkä paras keino vaikuttaa asiaan. Vanhempien tietämystä huumeista ja niiden tunnistamisesta lisätään. Myös julkisen keskustelun herättäminen nähdään tarpeelliseksi, erityisesti huumeille ja huumeiden käyttöön kielteisesti suhtautuvan ilmapiirin herättäminen. Poliisin kanssa jatketaan yhteistyötä Who Cares- ohjelman mukaisesti vuosiluokilla 7-9, jonka teemoina ovat laillisuus-, liikenne- ja päihdeasiat. Mahdollisuuksien mukaan laajennetaan kuulijakuntaa lukiolaisiin. Korostetaan lapsen ja nuoren omaa vastuuta tekemisestään siten, että hän joutuu sovittamaan aiheuttamansa vahingon työllä tai muulla tavalla. Ilmitulleissa perheväkivaltatilanteista tehdään lainmukainen lastensuojeluilmoitus. Koulukiusaamiseen puututaan KiVa-koulu menetelmällä ja kiusaamiseen puututaan aina. Toimintatapoina tukioppilas toiminta, 7.-luokan leirit, 14

15 luokanohjaajien tunnit, oppilaanohjaustunnit, Internetkiusaamisesta puhutaan myös atk-tunneilla (KivaStreet-oppimisympäristö). Koulussa välittömästi puututaan sellaiseen oppilaiden käyttäytymiseen, josta seuraa turvallisuusriski. Järjestyssäännöt ovat kouluyhteisön omia yhdessä sovittuja sääntöjä, joiden noudattamatta jättämisestä voidaan antaa kurinpitorangaistus. Oleellista on, että koko kouluyhteisö tuntee järjestyssäännöt ja sitoutuu noudattamaan niitä. Säännöt toimivat tukena koko koulun viihtyisyydelle ja turvallisuudelle. Koulukohtaisesti mietitään onko tarvetta joihinkin täsmäsääntöihin. Tällaiset voivat liittyä esim. koulumatkoihin, pyöräilyyn, kännyköihin, vaatteiden säilytykseen jne. Vanhempien kasvatuksellista vastuuta korostetaan, mutta myös tuetaan. Vanhemmille tiedotetaan mm. vanhempainilloissa nettimaailman todelliset vaaratekijät; hyväksikäytöt, kunnianloukkaukset, petokset ja henkinen väkivalta. Netin vaaroihin liittyy lisäksi päivärytmin muuttuminen, todellisuudentajun hämärtyminen ja syrjäytymisvaara. Yhteistyö lasten ja oppilaiden vanhempien kanssa tulee olla suunnitelmallista ja jatkuvaa. Paikallismediat on tärkeä saada mukaan yhteistyöhön ja nostaa myös niissä tärkeitä kasvatusteemoja esiin Poliisitoimi näkyvä valvonta teemaluontoisesti sovittelun lisääminen turvata mahdollisimman tasapuoliset hälytyspalvelut koko poliisialueella perheväkivaltatilanteisiin puuttuminen rikoslain muutoksen turvin avointa tiedottamista vallitsevista ongelmista pyrkien ilmoituskynnyksen madaltamiseen Itä-Suomen poliisilaitos luo linjat valvonnan toteuttamiseksi Sisä-Savon alueella. Poliisilaitos suuntaa valvontaa ongelma-alueille resurssiensa mukaisesti. Teema valvontaa toteutetaan tehokkaasti Sisä-Savon alueella: alkoholivalvonta, mopojen valvonta, rattijuopumukset, ylinopeudet taajamassa, kevyenliikenteen valvonta jne. Suonenjoen poliisiasemalla työskentelevät poliisit pyrkivät keräämään tietoa ilmenevistä ongelmista ja välittämään tämän tiedon Itä-Suomen poliisilaitoksen operatiivisesta poliisitoiminnasta vastaavien tietoon tavoitteena resurssien kohdentaminen paikallisille ongelma-alueille. 15

16 3.2.6 Apteekki lääkkeiden oikean käytön varmistaminen tiedonkulun lisääminen sidosryhmien kanssa lääkehoitosopimukset reseptiväärennökset, murrot ja ryöstöt koneellisen annosjakelun lisääminen Apteekki varmistaa, että asiakas osaa käyttää lääkettä oikein lääkärin antamien ohjeiden mukaisesti. Haitalliset yhteisvaikutukset ja mahdolliset lääkityksen päällekkäisyydet tunnistetaan. Tiedonvaihtoa tehostetaan sosiaali- ja terveystoimen kanssa lääkkeiden liika- ja väärinkäytön ehkäisemiseksi. Lääkkeitä ja huumausaineita koskevaa opetusta tehdään koulujen kanssa. Tiedot apteekin solmimista lääkehoitosopimuksista tallennetaan Suomen Apteekkariliiton valtakunnalliseen apteekkisopimustietojen välitysjärjestelmään. Apteekit kouluttavat työntekijöitään huumausaineiden ja päihteiden käyttäjien kohtaamiseen ja käsittelyyn. Apteekissa on myynnissä puhtaiden neulojen ja ruiskujen päivystyspakkauksia. Sähköisen reseptin käyttöön siirtyminen on tehnyt reseptien väärentämisen vaikeaksi. Tämä on lisännyt apteekkimurtojen ja -ryöstöjen riskejä. Turvajärjestelyjen tehostamisella on kuitenkin pystytty pienentämään näitä riskejä. Lääkekäytön turvallisuuden lisäämiseksi koneellinen annosjakelu ulotetaan suurimpaan osaan kotisairaanhoidon, hoitokotien ja palvelukeskusten asiakkaista Ev. lut. seurakunta vastuullisen, toisia ja koko yhteisöä tukevan asenteen vahvistaminen Vanhemmuutta ja kummiutta tuodaan esille toimituskeskusteluissa ja kastetilaisuudessa. Järjestetään kerhoja lapsille ja varhaisnuorille. Järjestetään lasten, vanhempien ja perheiden tilaisuuksia ja tapahtumia. Toimitaan yhteistyön mahdollistamissa tilanteissa (esim. koulujen päivänavaukset ja vanhempainillat). Otetaan toiminnassa huomioon erityistukea tarvitsevat varhaisnuoret ja perheet. Keskustellaan rippikouluikäisten kanssa. Vaikutetaan julkiseen mielipideilmastoon. 16

17 3.2.8 Tekninen toimi viihtyisän ja turvallisen ympäristön luominen teknisen valvonnan lisääminen Liikenneturvallisuussuunnitelmaa päivitetään ja toteutetaan jatkuvasti. Huonokuntoiset rakennukset, joita ei enää kunnosteta, pyritään purkamaan. Esteetön liikkuminen huomioidaan liikenneturvallisuussuunnitelmassa ja rakennuksia korjattaessa. Asian tiimoilta tehdään yhteistyötä vammais- ja ikäihmisten neuvoston kanssa. Tekninen toimi on rakentanut valmiuksia valvontakameroiden asentamiseen, joita voidaan hankkia tarpeen niin vaatiessa. Tekninen toimi torjuu hiekoituksen ja aurauksen avulla liukastumisia. Laiton ajaminen kevyen liikenteen väylillä pyritään estämään Pelastustoimi ikääntyvän väestön sekä syrjäytyneiden asumisturvallisuuden kehittäminen konkretiaa ennalta ehkäisyyn Pohjois-Savon pelastuslaitos ylläpitää tehokkaat hälytyspalvelut, ennaltaehkäisyn ja turvallisuusviestinnän. Viranomaisyhteistyönä kaupungin kanssa pyritään havainnoimaan mahdollisia epäkohtia turvallisuuden kannalta. Palotarkastuksissa kiinnitetään erityinen huomio henkilö- ja paloturvallisuuteen työpaikoilla, hoitolaitoksissa, teollisuus- ja kokoontumistiloissa. Varmistetaan pelastussuunnitelmien ajantasaisuus. Suuriin yleisötapahtumiin valmistaudutaan yhteistyössä järjestäjien ja sidosryhmien kanssa. Omavalvonta kirjeet postitetaan valvontasuunnitelman mukaisesti. Yhteistyössä sosiaalitoimen / kotipalvelun kanssa kiinnitetään erityishuomio vanhusten sekä syrjäytyneiden asumisturvallisuuteen. Onnettomuustilastointi järjestelmän (Pronto) mukaan Suonenjoella vuonna 2014 oli noin 206 tehtävää, joista rakennuspaloja 9 kpl liikenneonnettomuuksia 27 vuonna 2014 tulipalossa ei suonenjoella menehtynyt yhtään ihmistä. Pelastustoimi valvoo kemikaalien, vaarallisten aineiden, säilytystä varastointia sekä käyttöä, nuohoustoimea, rakentamista yhteistyössä rakennusvalvonnan kanssa, paloturvallisuutta sekä varautumista yhteistyössä kuntien kanssa. Ennalta ehkäisee öljyvahinkojen ja vaarallisten aineiden aiheuttamia vahinkoja. Pelastustoimi kehittää ensivaste ja ensihoito toimintaa uuden ensihoitolain ja asetuksen mukaisesti. 17

18 Neuvola Vauvaikäisen turvallisuus Vanhempien päihteidenkäytön tunnistaminen Neuvolassa kartoitetaan vanhempien arjen voimavarat 3 kk ikäisen lapsen neuvolakäynnillä voimavaraseulaa apuna käyttäen. Vanhempien päihteidenkäytön tunnistamisessa käytetään päihdeseulaa, jonka molemmat vanhemmat täyttävät lapsen odotusaikana ja laajennetuissa neuvolatarkastuksissa. Jatkotyöskentely toteutetaan yhdessä neuvolatyöryhmän ja yhteistyökumppaneiden kanssa Nuorisotoimi nuorten aktivoiminen yhteistyömuotojen kehittäminen yläkoulun henkilökunnan kanssa Nuorisotoimi järjestää ohjattuja toimintaa ja tilaisuuksia. Tuemme nuorten kasvua ja kehitystä olemalla mukana monialaisissa verkostoissa ja yhtenäiskoulun arjessa Yrittäjät henkilöstön puuttumismallin kouluttaminen nuorten tekemiin rikosiin toiminnassa huomioitava tehokkaammin valtakunnallinen alkoholinormisto Yrittäjät panostavat torjumaan alkoholin vähittäismyynnin ja alkoholianniskelun alaikäisille. Alkoholin myynnin ikärajoihin kiinnitetään entistä tarkemmin huomiota. Yrittäjät selvittävät kamaravalvonnan lisäämistarpeen. Yrittäjät suunnittelevat toimintatilansa siten, että vaara joutua rikoksen kohteeksi minimoidaan. Yrittäjät kouluttavat henkilökuntansa lainsäädännön tuntemukseen, vaikean asiakkaan kohtaamiseen ja yhteisvastuullisuuteen. Paikkakunnalle on perustettu edellisen suunnitelmakauden aikana turvapalveluita tarjoava yritys. 18

19 Työvoimahallinto Pohjois-Savon työ- ja elinkeinotoimiston (TE-toimiston) toimialueena on Pohjois- Savon maakunta. TE-palvelut painottuvat verkko- ja puhelinpalveluihin. Asiakkaille varataan tarvittaessa myös aika henkilökohtaiseen asiointiin. TE-toimistosta nuoret saavat asiantuntevaa apua hakiessaan töitä tai pohtiessaan koulutukseen ja ammatinvalintaan liittyviä kysymyksiä. Työ- ja elinkeinotoimistojen palvelutarjonta ja Pohjois-Savon TE-toimiston ajankohtaiset asiat löytyvät osoitteesta Ajankohtainen työllisyyskatsaus ja nuorisotakuun seurantatiedot löytyvät osoitteesta: 4. SEURANTA Suonenjoen kaupungin turvallisuussuunnitelmasta vastaa kaupungin johtoryhmä. Seurantaryhmä kokoontuu 1-2 kertaa vuodessa arvioimaan kokonaistilannetta. Seurantakokouksen muistiot toimitetaan johtoryhmälle. Seurantaryhmä: koulutoimi sosiaalitoimi tekninen toimi pelastustoimi poliisitoimi ev.lut seurakunta nuorisotoimi neuvola apteekki yrittäjät vammaisneuvosto 19

20 5. LIITE Yhteystiedot Suonenjoen koulutoimi koulutusjohtaja puh Suonenjoen sosiaalitoimi sosiaalijohtaja puh johtava sosiaalityöntekijä puh lastensuojelun sosiaalityöntekijä puh lastensuojelun sosiaalityöntekijä puh aikuissosiaalityöntekijä puh Suonenjoen tekninen toimi tekninen johtaja puh katumestari puh kiinteistöpäällikkö puh Suonenjoen nuorisotoimi vapaa-ajan ohjaaja puh Suonenjoen poliisiasema Itä-Suomen poliisilaitos, vaihde Terveystoimi vaihde, puh ensiapu, puh ylihoitaja, puh Suonenjoen apteekki apteekkari apteekki