SUONENJOEN TURVALLISUUSSUUNNITELMA

Transkriptio

1 SUONENJOEN TURVALLISUUSSUUNNITELMA Hyväksytty kaupunginvaltuustossa

2 Sisällysluettelo 1. TAUSTAA Toimintaympäristön nykytila Suonenjoen rikokset TURVALLISUUSSUUNNITELMA SUUNNITTELUN ORGANISOINTI TURVALLISUUDEN KÄSITE TURVALLISUUSSUUNNITELMAN KESKEINEN TAVOITE TOIMINTA TURVALLISUUDEN KEHITTÄMISEKSI Yleiset tavoitteet Väkivalta vähemmäksi kulttuurimuutoksella ja syrjäytymisen ehkäisyllä Alkoholin väärinkäyttöön puututaan tehokkaasti Lastensuojelua tehostetaan ja kasvatusta tuetaan Lisää tukea väkivallan uhreille Keskeiset toimijat Sosiaalitoimi Terveystoimi Koulutoimi Poliisitoimi Apteekki Ev. lut. seurakunta Tekninen toimi Pelastustoimi Neuvola Nuorisotoimi Yrittäjät Työvoimahallinto SEURANTA Seurantaryhmä: LIITE Yhteystiedot ERILLINEN LIITE Toimintasuunnitelma 2

3 1. TAUSTAA Suomessa henkirikollisuus on noin 2,5-kertaista muihin Länsi-Euroopan maihin verrattuna. Tästä asiasta huolestuneena Valtioneuvosto teki periaatepäätöksen sisäisen turvallisuuden ohjelmasta. Ohjelma tarkastelee turvallisuutta ensisijaisesti yksilön näkökulmasta ja ohjelman tavoitteena on lisätä arjen turvallisuutta. Sisäisen turvallisuuden ohjelma päivitettiin vuonna Tällöin keskityttiin kaupunkienturvallisuuden lisäämiseen. Alueelliset erot ovat kasvaneet ja kansallisesti on todettu, että kuudentoista (16) suurimman kaupungin turvallisuustilanne on erilainen kuin muun Suomen. Yleisesti kaikkien kaupunkien turvallisuuden kannalta on tärkeää, että kaupunkilaiset ottavat oman ja lähipiirinsä turvallisuuden huomioon arjessa. Ihmiset vaikuttavat itse omaan turvallisuuteensa, ja tämän tietoisuuden lisääminen lisää kaikkien kaupungissa asuvien ja oleskelevien turvallisuutta. Kaupunkilaiset ovat tärkeitä toimijoita turvallisuustyössä. Vastuullinen käyttäytyminen, toisten ihmisten huomioon ottaminen ja turvallisuusnäkökulmien huomioiminen korostuvat erityisesti. Ohjelmassa korostuvat: Kaupunkilaisten osallisuuden vahvistaminen osana syrjäytymisen ehkäisemiseksi Kaupunkilaisten turvallisuuden tunteen parantaminen Yhteistyö median kanssa Väkivallan vähentämisohjelma on myös päivitetty ja tavoite edelleen on saada johdonmukainen laskusuunta väkivaltaa kokemaan joutuneiden määrissä, olkoon kysymys perheväkivallasta, katuväkivallasta, pienryhmäväkivallasta tai työpaikka- tai muusta väkivallasta. Koulukiusaamisessa on nollatoleranssi. Väkivallan vähentämisen onnistuminen edellyttää tiettyjen taustaehtojen toteutumista yhteiskunnassa. Lisäksi tarvitaan kulttuurin muutosta; väkivaltaa ei tule hyväksyä missään muodossa. Väkivallan vähentämiskeinoja: Alkoholiehtoisen väkivallan vähentäminen Henkirikosten ja vakavan väkivallan ehkäisy Naisiin kohdistuvan väkivallan ehkäisy Miehiin kohdistuva väkivalta Lapsiin ja nuoriin kohdistuvan väkivallan ehkäisy Syrjäytymisen ehkäisy Mielenterveysongelmien ehkäisy Työpaikkaväkivallan ehkäisy Alkoholikulttuuria tulisi muuttaa vähemmän humalahakuiseksi ja erityisesti tolkutonta humalajuomista syrjiväksi. Sosiaalista kontrollia ja keskinäisvastuuta alkoholin käyttötilanteissa tulisi edistää. 3

4 Yhteiskunnassa tulee vahvistaa välittämisen ilmapiiriä ja väkivallan käytön tuomittavuutta. Lapsimyönteisyyttä pitää lisätä, lapsia suojata mediaväkivallalta ja internetistä saatavalta raaistavalta materiaalilta. Lapseen kohdistuvaan väkivaltaan tulee jokaisen reagoida. Lasten kasvatuksessa tulee edistää väkivallattomia ongelmanratkaisutapoja. Peruskoulutukseen tulee sisällyttää kullekin ikäkaudelle räätälöidyt väkivallan vähentämiseen tähtäävät kasvatusohjelmat. Naisten väkivaltakuolemat halutaan puolittaa jo lähivuosien kuluessa. Erityisesti pyritään vähentämään sairaalahoitoa vaativaa väkivaltaa sekä toistuvaa tai kerrannaisvaikutuksiltaan vakavia seurauksia aiheuttanutta väkivaltaa. 1.1 Toimintaympäristön nykytila Poliisiorganisaatio muuttui alkaen ja nyt Suonenjoki Pohjois-Savon poliisilaitoksen toiminta-aluetta. Turvallisuussuunnitelmia laaditaan nykyään sateenvarjomallilla ja Suonenjoki kuuluu Pohjois-Savon maakunnalliseen turvallisuussuunnitelmaan. Suonenjoella on n asukasta. Kesäaikaan asukasluku kasvaa kesäasukkaiden ja marjanpoimijoiden johdosta. Vaikka väestökehitys onkin ollut negatiivista, ei se vähennä ongelmien määrää. Toisen asteen koulutuksen vähenemisestä johtuen paikkakunnalle jäävien nuorten syrjäytymisriski kasvaa. Turvattomuuden tunnetta lisää päihdeongelmaisten näkyminen katukuvassa Liikenneyhteydet Alueemme läpi kulkee valtatie 9. Näillä teillä kulkee paljon liikennettä varsinkin aamuisin ja heti työajan jälkeen. Myös yleisesti kesäisin liikenne on vilkasta. Alueellamme on paljon huonokuntoisia pienempiä teitä. Yleisesti tiestön kunto on heikentynyt viime vuosien aikana. Katujen valaistuksessa on paikka paikoin vielä parantamisen varaa. Alueemme läpi kulkee myös rautatie, mikä vilkastuttaa elämää. Rautatiestöltä on saatu poistettua lähes kaikki vartioimattomat tasoristeykset, jotka ovat aiheuttaneet vaaratilanteita aika ajoin. Loputkin tasaristeykset poistuvat vuoteen 2013 mennessä. Suonenjoen asema-alueen turvallisuutta parantava laiturialueremontti on myös suunnitteilla. Muutoin riskitekijöinä ovat lähinnä vaarallisten aineiden kuljetukset. 4

5 Pohjois-Savon poliisilaitoksen palvelut Suonenjoella on saatavilla lupapalveluja joka arkipäivä klo Poliisin muita palveluita saa ympäri vuorokauden koko Sisä-Savon alueella. Komisarion lisäksi Suonenjoen poliisiasemalla on virkapaikka 15 poliisimiehellä. Poliisi jatkaa yhteistyötä sidosryhmien kanssa väkivallan vähentämiseksi. Jatkotyö kohdistuu sellaisiin erityisryhmiin ja väkivaltatilanteisiin, joiden torjunta edellyttää erityistä asiantuntemusta koskien väkivallan kohteen ja tekijän välistä suhdetta ja siihen liittyvän väkivallan luonnetta. Erityinen huomio kiinnitetään kouluväkivallan ennalta ehkäisyyn ja varhaiseen tunnistamiseen Suonenjoen rikokset Rikosten kokonaismäärä on vuodesta 2005 lähtien ollut lievässä laskussa. Poliisin tietoon tulleiden rikosten kokonaismäärä on vuositasolla enää noin kpl (Kuvio 1). Liikennerikosten määrä on ollut selvemmin nousussa. Omaisuusrikosten määrä on kasvussa (Kuvio 2). Näpistys rikoksia paljastuu Sisä-Savon alueella melko vähän, koska alueen kauppaliikkeissä ei pääsääntöisesti ole ajanmukaista valvontaa. Poliisin näkökulmasta juuri näpistys-rikosten paljastuminen olisi joissakin tapauksissa tehokas keino ehkäistä rikoskierteitä ennalta. Rikosmääriä verrattaessa on syytä poistaa mm. liikennerikokset pois ja verrata vakavampia eli pelkkien rikoslakirikosten (tosin sisältää nykyään vakavammat liikennerikoksetkin)1 määriä toisiinsa. Lievempien liikennerikosten määrä on suoraan riippuvainen valvonnan määrästä. Esimerkiksi Vt 9:n automaattiset liikenteenvalvontalaitteet ( pöntöt ) lisäävät huomattavasti lievempien liikennerikosten paljastumista. Lievemmät liikennerikokset suuremmilla pääteillä ei vaikuta suoranaisesti kansalaisten arkiturvallisuuteen tietyssä kunnassa ja sen vuoksi niiden tarkastelu turvallisuussuunnitelman yhteydessä ei ole perusteltua. Kuvio 1. Rikosten määrä Suonenjoella 5

6 Kuvio 2. Omaisuusrikosten määrä näyttäisi kääntyneen nousuun Omaisuusrikosten kehityksen arvioidaan olevan osin yhteydessä kiinnijäämisriskin kasvamiseen. Huumausainerikosten todennäköisyys lisääntyy. Huumausainerikosten määrä on silti edelleen alhainen. Huumerikosten määrä riippuu jatkossa paljon poliisin valvonta- ja tutkintaresursseista. Väkivaltarikosten määrä laski Suonenjoella vuoteen 2009, josta se on alkanut kasvaa reilusti. (Kuvio 3). Kuvio 3. Henkeen ja terveyteen kohdistuneet rikokset ovat kasvussa 6

7 Suonenjoen hälytystehtävien määrissä on nouseva trendi (Kuvio 4). Poliisi on paikalla kiireellisissä tehtävissä keskimäärin 27 minuutissa koko kihlakunnan alueella. Suonenjoen seudulla aika on kuitenkin useita minuutteja lyhyempi. Kuvio 4. Hälytysten lukumäärän kehitys Suonenjoella. Vaikeutena viranomaisilla on turvata hälytyspalveluiden nopea saanti järvien rikkoman kihlakunnan kaukaisille reuna-alueille. Toisaalta on myös havaittavissa, että useasti rikosten tekijät valitsevat kohteensa keskusten ulkopuolelta rauhallisemmilta alueilta. 2 TURVALLISUUSSUUNNITELMA 2.1 SUUNNITTELUN ORGANISOINTI Suonenjoen kaupungin turvallisuussuunnittelu toteutetaan yhteistyönä keskeisten tahojen kanssa. Ongelmat kartoitetaan tilastotietojen ja poliisin kokemusten valossa. Ongelma-alueita poistetaan yhteistyötä lisäämällä ja uusia keinoja etsimällä. Poliisi ei tämän hetken resurssitilanteessa kykene vastaamaan kaikkiin sen toimialueen haasteisiin yksin. Suonenjoen kaupungin turvallisuustyötä koordinoi kaupungin johtoryhmä; kaupunginjohtaja Olavi Ruotsalainen, pj. Turvallisuussuunnitelman on koonnut seurantaryhmä, jonka koostumus on luvussa 4. Kaupungin rikoksentorjunnan yhdyshenkilö on koulutusjohtaja Seija Savukoski. 7

8 Suunnitelman keskeiset aihealueet ovat 1. Arjen turvallisuus: tapaturmien ja onnettomuuksien ehkäisy 2. Arjen turvallisuus: palvelujen toimivuus 3. Syrjäytymisen ehkäisy 4. Väkivallan hallinta ja ehkäisy 5. Päihteiden käyttöön vaikuttaminen 6. Ilkivallan ehkäiseminen Kaupungin eri toimijat (seurantaryhmä) ovat koonneet taulukon muotoon yllä oleviin aihealueisiin liittyvän kehittämis- ja toimenpidetaulukon, jonka toteutumista seurataan ja päivitetään vuosittain. Toimenpidetaulukko on erillisenä liitteenä. 2.2 TURVALLISUUDEN KÄSITE Turvallisuus ja turvallisuuden tunne syntyy monista osatekijöistä. Niitä ei voida kuvata yksinomaan sillä todennäköisyyden numeerisella luvulla, jolla alueen asukas joutuu rikoksen kohteeksi asuinalueellaan. Turvallisuus ei muodostu myöskään yksistään suojasta rikoksia vastaan yleisillä paikoilla. Hyvin tärkeä asia yksittäisen kuntalaisen kannalta on turvallisuuden tunne se miten hän kokee oman asuinalueensa turvallisuuden. Turvallisuus on nähty tässä suunnittelussa laajana käsitteenä. Tuolloin käsite sisältää esim. yritys-, katu-, rakennetun ympäristön-, koulujen-, sairaaloiden-, työpaikkojen turvallisuuden. Kaikkia turvallisuuden ja turvallisuuden tunteen kannalta merkityksellisiä sektoreita ei ole kuitenkaan voitu ottaa tässä turvallisuussuunnitelmassa heti työn alle. Tavoitteena on, että uudistettu turvallissuunnitelma tukee: - entistä paremmin yhteistyötä, kehittää uusia näkökulmia - ja luo puitteet turvallisuusasioiden kokonaisvaltaiselle seurannalle kihlakunnan alueella. Kuvio 5. Katuturvallisuusindeksi. Mitä suurempi luku sen parempi tulos. 8

9 2.3 TURVALLISUUSSUUNNITELMAN KESKEINEN TAVOITE Suonenjoen turvallisuussuunnitelma toimii päivittäisenä työkaluna toimintojen ohjauksessa. Niiden yhteisenä tavoitteena on vähentää alueilla ilmenevää rikollisuutta ja siitä johtuvia henkisiä ja aineellisia menetyksiä. Tavoitteena on myös parantaa alueen asukkaiden turvallisuuden tunnetta sekä ohjata viranomaisten toimintaa. Rikollisuuden lisäksi tällä työllä pyritään vaikuttamaan ympärillämme esiintyviin moni-ilmeisiin kielteisiin ilmiöihin, vaikka niitä ei olisikaan säädetty rangaistaviksi. Kaikessa toiminnassa kiinnitetään huomio asukkaiden viihtyvyyteen ja turvallisuuteen mm. rakenteellisin järjestelyin. Toiminta toteutetaan eri viranomaistahojen, järjestöjen ja asukkaiden yhteistyöllä. Keskeisinä tavoitteina on lisätä turvallisuuden tunnetta yleisillä alueilla kaikkia alueiden käyttäjäryhmiä ajatellen, katurikollisuuden ja järjestyshäiriöiden vähentäminen, päihteiden käytön, ilkivallan ja väkivallan ennaltaehkäisy sekä liikennekäyttäytymisen parantaminen. Toiminnassa korostetaan, että kaikkien toimijoiden ja kansalaisten yhteisenä tehtävänä on huolehtia katujen, urheilu- ja liikunta-alueiden, rantojen, satamien, julkisten alueiden, hautausmaiden, rautateiden ja muiden liikennealueiden turvallisuudesta ja viihtyvyydestä. 3. TOIMINTA TURVALLISUUDEN KEHITTÄMISEKSI 3.1 Yleiset tavoitteet Väkivalta vähemmäksi kulttuurimuutoksella ja syrjäytymisen ehkäisyllä Suonenjoen turvallisuussuunnitelman toteuttamismallilla on tavoitteena saada aikaiseksi väkivallattomuutta korostava kulttuurimuutos. Alkoholinkäyttöä muutetaan asennekasvatuksella vähemmän humalahakuiseksi. Myös sosiaalista vastuuta ja kontrollia lisätään. Syrjäytymisvaarassa olevat kiinnitetään yhteiskuntaan. Nuorten koulutusta ja harrastusmahdollisuuksia tuetaan sekä levitetään hyviä käytäntöjä. Vaikeasti työllistettäville, alkoholisoituneille tai muuten sosiaalisesti moniongelmaisille kehitetään järjestettyä toimintaa. 9

10 Myös mielenterveyden kriisipalveluita kehitetään ja tuetaan väkivaltarikoksiin syyllistyneiden mielenterveyspotilaiden avohoitoa. Nuorisopsykiatrian palveluita lisätään sekä parannetaan koulun mahdollisuuksia tunnistaa niiden tarvetta. Lisäksi tuetaan keskittymishäiriöisten ja aggressiivisten lasten koulunkäyntiä ja heidän vanhempiaan Alkoholin väärinkäyttöön puututaan tehokkaasti Turvallisuussuunnitelmaan kuuluvien toimenpiteiden avulla vähennetään alkoholin käyttöön liittyvää väkivaltaa. Tuetaan alkoholiveron vuosittaista korottamista. Anniskelupaikkojen ja yleistilaisuuksien omavalvontaa edistetään sekä tiivistetään viranomaisten yhteistyötä alkoholilupien valvonnassa. Samalla sovitaan periaatteista, joilla ehkäistään järjestyshäiriöitä ja väkivaltaa ravintoloiden ja alkoholin myyntipaikkojen läheisyydessä Poliisi puuttuu jatkossa kaikissa julkisissa paikoissa sellaiseen alkoholin nauttimiseen, joka jatkuessaan voi aiheuttaa väkivallan riskitilanteita. Yksityisillä paikoilla poliisi ja sosiaaliviranomaiset ehkäisevät yhdessä humalajuomisen ongelmien syntymistä. Myös kansalaisten ilmoittamiskynnystä väkivaltaepäilystä pyritään laskemaan. Nuorten alkoholinkäytön aloitusikää nostetaan kasvatuksen avulla, humalakäyttöä vähennetään ja korostetaan vastuuta alkoholin käytössä esimerkiksi myynnin ja anniskelun ikärajojen valvonnalla, koulujen terveyskasvatuksella ja vanhemmille suunnatulla valistuksella. Terveydenhuollon kaikissa asiakaskontakteissa otetaan käyttöön alkoholikäytön riskien arviointi. Lisäksi päihdeongelmaisten hoitopalveluiden saatavuus turvataan, hoitoon hakeutumista edistetään sekä kehitetään päihdehoitoohjelmia Lastensuojelua tehostetaan ja kasvatusta tuetaan Kymppi-ikäisten vanhempien koulutuksen ja neuvoloihin kehitettävien väkivallanehkäisyohjelman avulla tuetaan vanhemmuutta, sekä puututaan riskiperheiden lasten tilanteeseen tukitoimin. Tehostetaan ehkäisevää lastensuojelutyötä ja ongelmien varhaista havaitsemista. Puututaan riskiperheiden lasten tilanteeseen tukitoimin. Tuetaan järjestöjen ja yhdistysten toimintaa järjestää nuorille vapaa-ajanviettoa, iltapäivätoimintaa ja harrastusmahdollisuuksia. Sosiaali- ja terveydenhuollossa kiinnitetään edelleen huomiota lapsiin kohdistuvaan väkivaltaan ja tehostetaan auttamista ja varhaista puuttumista. Lastensuojelu-, terveydenhuolto- ja sosiaaliviranomaisille välitetään tieto poliisin tietoon tulleista perheväkivaltatapauksista. Lisäksi mm. rakennus- ja ympäristösuunnittelussa huomioidaan, että lasten arkiympäristöön ei muodostu eristettyjä alueita, joissa pahoinpitely ja kiusaaminen olisivat helppoja. 10

11 3.1.4 Lisää tukea väkivallan uhreille Väkivaltaa vähennetään parantamalla valmiuksia asiaan puuttumiseen. Tuetaan uhreja avun hakemiseen. Väkivallan puheeksi ottamista madalletaan, väkivallan tekijät pannaan vastuuseen ja ohjataan hoitoon sekä tehdään tunnetuksi väkivallan katkaisuohjelmia. Yhteistyötä kehitettäisiin erityisesti sosiaalitoimen ja poliisin välillä pikaisen avun saamiseksi ja auttamisketjun jatkuvuuden turvaamiseksi. Terveydenhoidossa kehitetään uhrien hoitokäytäntöjä ja välineitä pahoinpitelyn uhrien tunnistamiseksi sekä koulutetaan henkilöstöä. Suonenjoelle on kehitetty kattava sosiaalipäivystysjärjestelmä, joka myös toimii. Sosiaalityöntekijä laatii väkivallan uhrin kanssa tälle palvelu-, tuki- ja turvatoimien suunnitelman. Seksuaalirikoksiin syyllistyneiden kiinnijäämisriskiä lisätään tiedottamalla, kehittämällä poliisitutkintaa ja lisäämällä uhrien ilmoittamisalttiutta. Poliisi auttaa tekemään turvasuunnitelman niille, jotka kokevat väkivallan uhkaa. Lähestymiskiellossa tehtyjen tapaamisten turvallisuutta parannetaan turvajärjestelyin sekä seurataan lähestymiskiellon vaikuttavuutta. Tiedotetaan läpi vuorokauden avoinna olevasta maksuttomasta puhelinneuvonnasta väkivallan uhriksi joutuneille. Vastaava kriisipuhelinpalvelun toteuttamista tutkitaan myös ulkomaalaisten osalta. Huolehditaan mm. tiedotuksesta ja tulkkausmahdollisuuksista. 3.2 Keskeiset toimijat Sosiaalitoimi laadukkaiden peruspalvelujen turvaaminen toimia perheväkivaltatilanteiden vähentämiseksi nuorten häiriökäyttäytymiseen puuttuminen päihdepalvelujen järjestäminen yhteistyössä terveydenhuollon kanssa Sosiaalitoimi tekee ehkäisevää väkivalta-, päihde- ja huumetyötä yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa. Sosiaali- ja koulutoimi luovat yhteistyössä kouluterveydenhuollon kanssa varhaisen puuttumisen mallin koulujen tueksi. Päihdepalvelut järjestetään yhteistyössä mielenterveyskeskuksen ja - neuvoloiden sekä Kuopion seudun Päihdepalvelusäätiön ja muiden yksityisten palveluntuottajien kanssa. Ongelmana on usein päihteidenkäyttäjien sitoutumattomuus tarjottuihin hoitoihin ja lääkeaineiden väärinkäyttötaipumus. 11

12 Perheväkivaltatilanteiden ennalta estäminen on keskeinen tehtävä, jotta vältytään perheiden hajoamisilta, lasten häiriintymiseltä ja kalliilta huostaanotoilta. Sosiaalitoimi ennakoi toiminnassaan yksilöiden ja perheiden syrjäytymisvaaran sekä tiedottaa näistä riskeistä muille sidosryhmille. Kehittämisen kohteena nähdään erityisesti oman palvelujärjestelmän yhteistyön ja vastuutuksen kehittäminen ja yhteistyön tiivistäminen muiden toimijatahojen kanssa Terveystoimi lisää vuorovaikutusta sidosryhmien välillä päihdepalvelujen uudelleen organisointi Terveystoimi lisää vuorovaikutusta sidosryhmien välillä. Terveystoimi omalta osaltaan hoitaa perheväkivaltatilanteet siten, ettei uusimisista pääse tapahtumaan. Terveystoimi lisää vuorovaikutusta sidosryhmien välillä. Terveystoimi omalta osaltaan hoitaa perheväkivaltatilanteet siten, että ehkäistään uusiutuminen. Erityistä huomiota kiinnitetään lasten ja vanhusten kaltoin kohteluun. Päihderiippuvaisten hoito toteutetaan pääosin mielenterveysyksikössä yhteistyössä eri sidosryhmien kanssa. Henkilökunnan turvallisuutta lisätään vartijapalvelulla Koulutoimi yhteistyön ja tiedonkulun parantaminen laillisuus- ja tapakasvatuksen kehittäminen nuorten syrjäytymisen ehkäiseminen koulukiusaamiseen puuttuminen kouluväkivallan uhan varhainen tunnistaminen / ajoissa puuttuminen Suunnitelmallinen kasvatus alkoholin ja huumeiden vastaisessa toiminnassa asetetaan ennaltaehkäisevään toimintaan, mikä on ehkä paras keino vaikuttaa asiaan. Vanhempien tietämystä huumeista ja niiden tunnistamisesta lisätään. Myös julkisen keskustelun herättäminen nähdään tarpeelliseksi, erityisesti huumeille ja huumeiden käyttöön kielteisesti suhtautuvan ilmapiirin herättäminen. 12

13 Poliisin kanssa jatketaan yhteistyötä Who Cares- ohjelman mukaisesti vuosiluokilla 7-9, jonka teemoina ovat laillisuus-, liikenne- ja päihdeasiat. Mahdollisuuksien mukaan laajennetaan kuulijakuntaa lukiolaisiin. Korostetaan lapsen ja nuoren omaa vastuuta tekemisestään siten, että hän joutuu sovittamaan aiheuttamansa vahingon työllä tai muulla tavalla. Ilmitulleissa perheväkivaltatilanteista tehdään lainmukainen lastensuojeluilmoitus. Koulukiusaamiseen puututaan KiVa-koulu menetelmällä ja kiusaamiseen puututaan aina. Koulussa välittömästi puututaan sellaiseen oppilaiden käyttäytymiseen, josta seuraa turvallisuusriski. Järjestyssäännöt ovat kouluyhteisön omia yhdessä sovittuja sääntöjä, joiden noudattamatta jättämisestä voidaan antaa kurinpitorangaistus. Oleellista on, että koko kouluyhteisö tuntee järjestyssäännöt ja sitoutuu noudattamaan niitä. Säännöt toimivat tukena koko koulun viihtyisyydelle ja turvallisuudelle. Koulukohtaisesti mietitään onko tarvetta joihinkin täsmäsääntöihin. Tällaiset voivat liittyä esim. koulumatkoihin, pyöräilyyn, kännyköihin, vaatteiden säilytykseen jne. Vanhempien kasvatuksellista vastuuta korostetaan, mutta myös tuetaan. Vanhemmille tiedotetaan mm. vanhempainilloissa nettimaailman todelliset vaaratekijät; hyväksikäytöt, kunnianloukkaukset, petokset, henkinen väkivalta jne. Netin vaaroihin liittyy lisäksi päivärytmin muuttuminen, todellisuudentajun hämärtyminen, väärän opin saaminen, syrjäytymisvaara jne. Yhteistyö lasten ja oppilaiden vanhempien kanssa tulee olla suunnitelmallista ja jatkuvaa. Paikallismediat on tärkeä saada mukaan yhteistyöhön ja nostaa myös niissä tärkeitä kasvatusteemoja esiin Poliisitoimi näkyvä valvonta teemaluontoisesti sovittelun lisääminen turvata mahdollisimman tasapuoliset hälytyspalvelut koko poliisialueella perheväkivaltatilanteisiin puuttuminen rikoslain muutoksen turvin avointa tiedottamista vallitsevista ongelmista pyrkien ilmoituskynnyksen madaltamiseen Pohjois-Savon poliisilaitos luo linjat valvonnan toteuttamiseksi Sisä-Savon alueella. Poliisilaitos suuntaa valvontaa ongelma-alueille resurssiensa mukaisesti. Teema valvontaa toteutetaan tehokkaasti Sisä-Savon alueella: 13

14 alkoholivalvonta, mopojen valvonta, rattijuopumukset, ylinopeudet taajamassa, kevyenliikenteen valvonta jne. Suonenjoen poliisiasemalla työskentelevät poliisimiehet pyrkivät keräämään tietoa ilmenevistä ongelmista ja välittämään tämän tiedon Pohjois-Savon poliisilaitoksen operatiivisesta poliisitoiminnasta vastaavien tietoon tavoitteena resurssien kohdentaminen paikallisille ongelma-alueille Apteekki lääkkeiden oikean käytön varmistaminen tiedonkulun lisääminen sidosryhmien kanssa lääkehoitosopimukset koneellisen annosjakelun lisääminen Apteekit kouluttavat työntekijöitään huumausaineiden ja päihteiden käyttäjien kohtaamiseen ja käsittelyyn. Apteekissa on myynnissä puhtaiden neulojen ja ruiskujen päivystyspakkauksia. Kehittämisen kohteena on tiedonvaihdon lisääminen sosiaali- ja terveystoimen kanssa lääkkeiden liika- ja väärinkäytön ehkäisemiseksi sekä lääkkeitä ja huumausaineita koskevan koulutustyön tiivistäminen koulujen kanssa. Apteekin turvajärjestelmät on uusittu ja vartiointia lisätään. Havaituista reseptiväärennöksistä ilmoitetaan poliisille ja lähiseudun apteekeille. Tiedot apteekin solmimista lääkehoitosopimuksista lähetetään kaikille Savon alueen apteekeille. Lääkekäytön turvallisuuden lisäämiseksi koneellisen annosjakelun piiriin pyritään saamaan suurin osa kotisairaanhoidon, hoitokotien ja palvelukeskusten asiakkaista Ev. lut. seurakunta vastuullisen, toisia ja koko yhteisöä tukevan asenteen vahvistaminen Vanhemmuutta ja kummiutta tuodaan esille toimituskeskusteluissa ja kastetilaisuudessa. Järjestetään kerhoja lapsille ja varhaisnuorille. Järjestetään lasten, vanhempien ja perheiden tilaisuuksia ja tapahtumia. 14

15 Toimitaan yhteistyön mahdollistamissa tilanteissa (esim. koulujen päivänavaukset ja vanhempainillat). Otetaan toiminnassa huomioon erityistukea tarvitsevat varhaisnuoret. Keskustellaan rippikouluikäisten kanssa. Vaikutetaan julkiseen mielipideilmastoon Tekninen toimi teknisen valvonnan lisääminen Tekninen toimi kartoittaa valvontakameroiden hankintamahdollisuuden kuntien taajamiin sekä vesilaitoksiin ja muihin strategisesti tärkeisiin kohteisiin rikosten ennaltaehkäisemiseksi. Vesihuollon varmistaminen on tärkeä kokonaisuus, jota käsitellään vesihuollon omassa valmiussuunnitelmassa yksityiskohtaisemmin. Tekninen toimi torjuu hiekoituksen avulla liukastumiset minimiin. Betoniporsaiden avulla estetään laiton ajaminen kevyenliikenteen väylillä Pelastustoimi ikääntyvän väestön sekä syrjäytyneiden asumisturvallisuuden kehittäminen konkretiaa ennalta ehkäisyyn Pohjois-Savon pelastuslaitos, Sisä-Savon päivystysalueen yksiköt varmistavat tehokkaat hälytyspalvelut, palonehkäisytoimet. Lausunnoissa viestitetään mahdollisista riskeistä. Palotarkastuksissa kiinnitetään erityinen huomio henkilö- ja paloturvallisuuteen työpaikoilla, teollisuus, kokoontumistiloissa. Varmistetaan pelastussuunnitelmien ajantasaisuus. Suuriin yleisötapahtumiin valmistaudutaan yhteistyössä järjestäjien ja sidosryhmien kanssa. Yhteistyössä sosiaalitoimen / kotipalvelun kanssa kiinnitetään erityishuomio vanhusten sekä syrjäytyneiden asumisturvallisuuteen. Onnettomuustilastointi järjestelmän (Pronto) mukaan Suonenjoella vuonna 2011 ( mennessä) 261kiireellistä tehtävää, joista tulipaloja 35 kpl näistä ihmisiä vaarassa 33 henkilöä palokunta pelasti tai evakuoi 18 henkilöä tulipalossa loukkaantui 2 henkilö 15 kertaa tulipalo aiheutui ihmisen toiminnasta vuonna 2006 tulipalossa menehtyi 1 yli 65 v. henkilö vuonna 2008 tulipalossa menehtyi v. sekä 1 yli 65 v. henkilö 15

16 Pelastustoimi valvoo kemikaalien, vaarallisten aineiden, säilytystä varastointia sekä käyttöä, nuohoustoimea, rakentamista yhteistyössä rakennusvalvonnan kanssa, paloturvallisuutta ja väestönsuojien kuntoa. Ennalta ehkäisee öljyvahinkojen ja vaarallisten aineiden aiheuttamia vahinkoja. Pelastustoimi kehittää ensivaste ja ensihoito toimintaa uuden ensihoitolain ja asetuksen mukaisesti Neuvola Vauvaikäisen turvallisuus Vanhempien päihteidenkäytön tunnistaminen Neuvolassa kartoitetaan vanhempien arjen voimavarat 3 kk ikäisen lapsen neuvolakäynnillä voimavaraseulaa apuna käyttäen. Vanhempien päihteidenkäytön tunnistamisessa käytetään päihdeseulaa, jonka molemmat vanhemmat täyttävät lapsen odotusaikana ja laajennetuissa neuvolatarkastuksissa. Jatkotyöskentely toteutetaan yhdessä neuvolatyöryhmän ja yhteistyökumppaneiden kanssa Nuorisotoimi syrjäytymisvaarassa olevien nuorien aktivoiminen vertaisryhmien perustaminen Nuorisotoimi järjestää ohjattuja ja valvottuja tilaisuuksia. Nuorisotoimi ehkäisee aktiivisella toiminnallaan nuorten syrjäytymistä. Nuorisotoimi organisoi vertaisryhmävalvonnan ja mahdollisesti sitoo vanhempia mukaan kasvatustoimintaan yhdessä eri sidosryhmien kanssa Yrittäjät henkilöstön puuttumismallin kouluttaminen nuorten tekemiin rikosiin toiminnassa huomioitava tehokkaammin valtakunnallinen alkoholinormisto 16

17 Yrittäjät panostavat torjumaan alkoholin vähittäismyynnin ja alkoholianniskelun alaikäisille. Yrittäjät selvittävät kamaravalvonnan lisäämistarpeen. Yrittäjät suunnittelevat toimintatilansa siten, että vaara joutua rikoksen kohteeksi minimoidaan. Yrittäjät kouluttavat henkilökuntansa lainsäädännön tuntemukseen, vaikean asiakkaan kohtaamiseen ja yhteisvastuullisuuteen Työvoimahallinto uudet toimintamallit nuorten työllistämiseksi aktiivisempi yhteydenpito sidosryhmiin Työvoimatoimisto kehittää uusia toimintamalleja nuorisoryhmien työllistämiseksi (esim. metsänistutukset, mansikanpoiminta, raivaukset, siivoukset, puuntekotalkoot jne,) Työvoimatoimisto ennalta estää nuorten työttömyyskierteeseen joutumisen. 17

18 4. SEURANTA Suonenjoen kaupungin turvallisuussuunnitelmasta vastaa kaupungin johtoryhmä. Seurantaryhmä kokoontuu kerran vuodessa arvioimaan kokonaistilannetta. Seurantakokouksen muistiot toimitetaan johtoryhmälle. Seurantaryhmä: koulutoimi sosiaalitoimi tekninen toimi pelastustoimi poliisitoimi ev.lut seurakunta nuorisotoimi neuvola apteekki yrittäjät vammaisneuvosto 18

19 5. LIITE Yhteystiedot Suonenjoen koulutoimi koulutusjohtaja puh Suonenjoen sosiaalitoimi sosiaalijohtaja puh johtava sosiaalityöntekijä puh lastensuojelun sosiaalityöntekijä puh lastensuojelun sosiaalityöntekijä puh aikuissosiaalityöntekijä puh Suonenjoen tekninen toimi tekninen johtaja puh kuntatekniikan päällikkö puh Suonenjoen nuorisotoimi vapaa-ajan ohjaaja puh Suonenjoen poliisiasema päivystys, komisario puh Terveystoimi vaihde, puh ensiapu, puh johtava hoitaja, puh Suonenjoen apteekki apteekkari apteekki