Automaattivaihteisen auton edut ikäkuljettajalla

Koko: px

Aloita esitys sivulta:

Download "Automaattivaihteisen auton edut ikäkuljettajalla"

Pauli Keskinen
6 vuotta sitten
Katselukertoja:

1 AKEn tutkimusseminaari Ikääntymisestä ja liikkumisesta Automaattivaihteisen auton edut ikäkuljettajalla Heikki Summala, Esko Lehtonen, Isa Dahlström, Harri Hiltunen Helsingin yliopisto, liikennetutkimusyksikkö

2 Automaattivaihteisto Tekee vaihtamisesta kuljettajalle täysin vaivatonta (työ)muistia rasittamatonta ympäristötekijöistä riippumatonta joka kerran käynnistyttyään ei ole edes kontrolloitavissa Se on siis täysin automaattista Mutta eikö vaihtamiselle käsivälitteisessä autossa käy ennen pitkää samoin harjaantumisen myötä kontrolloidusta toiminnasta tulee automaattista?

3 Kontrolloidut ja automaattiset prosessit Schneider & Shiffrin 1977 ym. Kontrolloitu vaatii ponnistelua hidas suorituksessa hajontaa kuormittaa työmuistia ei siedä samanaikaisia tehtäviä muut tekijät häiritsevät jatkuvassa kontrollissa Automaattinen vaivaton nopea suorituksessa ei hajontaa ei kuormita työmuistia ei häiritse muita tehtäviä ympäristö ei häiritse käynnistyttyään ei helposti muutettavissa

4 Ajamaan oppiminen Omakohtainen, ja helposti observoitava automatisoituminen : hidas, vaivalloisesti opittava ja vaihe vaiheelta tietoisesti kontrolloitu toiminta muuttuu vähitellen helpoksi, luotettavaksi, nopeaksi, vähän häiritseväksi ja häiriintyväksi. Tutkimusta: Noviisit hitaampia vaihtamisessa (Duncan ym. 1991) Liikennemerkkien havaitseminen käsivälitteisellä autolla heikompaa, selvemmin noviiseilla kuin kokeneilla (Shinar ym. 1998)

5 Kokenut keski-ikä Groeger & Clegg (1997): alaspäin vaihtamisessa osavaiheissa enemmän varianssia kuin ylöspäin vaihtamisessa: ei siis voi olla automaattinen suoritus Summala (2000): alas ja ylös vaihtaminen luonteeltaan erilaisia (kiireellisyydeltään), ei siis pätevä argumentti MUTTA: onko mikään täysin automaattista, ajaessa tehtäviä tehdään vuorotellen, ja otsalohko kontrolloi kaikkea (Shallice 1986)

6 Ikäkuljettajavaihe Toiminta hidastuu, monitehtäväsuoritus heikkenee (esim Salthouse 2000), ajan jakaminen eri tehtävien välillä heikkenee ajaessa (Wikman & Summala 2004) Jopa tavallinen kävely häiriintyy kognitiivisesta kuormituksesta (Laessoe ym 2008) Miksi ei myöskin vaihtaminen: yhä useammin vääriä vaihteita, virheitä, epäonnistumisia liikkeelle lähdössä Eikö siis olisi aika siirtyä automaattivaihteisiin?

7 Tämän tutkimuksen tavoitteena tuottaa empiirisesti arvio (1) automaattivaihteiseen autoon siirtymisen aiheuttamista ongelmista oppimisvaiheessa ja (2) automaattivaihteiden vaikutuksesta ikäkuljettajan ajosuoritukseen, tarkkaavaisuuteen, turvallisuuteen ja mukavuuteen.

8 Olettamuksena Tutkittavat tottuvat automaattivaihteiseen autoon nopeasti, ja hyötyvät siitä siten, että (1) kohdistavat ja suuntaavat tarkkaavaisuuttaan paremmin, (2) hallitsevat paremmin oman ajoneuvon tilan ja dynaamiset liikennetilanteet (yhteispelin jalankulkijoiden ja muiden ajoneuvojen kanssa), (3) kuormittuvat vähemmän hankalissa tilanteissa (joissa esim. pitää pitää auto paikallaan ylämäessä) (4) pelkäävät liikennettä vähemmän ja hallitsevat oman tilansa paremmin. Lisäksi voidaan olettaa, että automaattiin siirtyminen merkitsee ikäkuljettajalle kokonaisturvallisuushyötyä, joka voidaan osoittaa ajosuoritus- ja tarkkaavaisuusmitoilla.

9 Koehenkilöt 20 koehenkilöä lehti-ilmoituksella kerätystä koehenkilöpankista 10 miestä 10 naista, v 18 ajanut jatkuvasti, 2 (erikseen käsiteltävää) paluuajajaa

10 Design Kukin koehenkilö kahtena päivänä kahdella autolla (tasapainotettu järjestys) sama lenkki, samat tehtävät, (n. 4 h yhteensä valmisteluineen ja lab.testeineen)

11 Tutkimusreitti, 4 kertaa (2 päivänä 2 autolla)

12 Tutkimusreitin pieni toistomittausosa ( pikkulenkki ), yhteensä 16 kertaa

13 Vaikeutettu tehtävä rajojen hakemiseen pikkulenkillä ajoa muistikuormituksessa ja ilman, tasapainotettuna autojen (automaatti-manuaali) ja koepäivien (harjaantuminen) suhteen laskettava yhteen avustajan luettelemia lukuja: avustaja: koehenkilön vastaus: = jne. 2 päivää x 2 autoa x 2 kuormitustilannetta x 2 toistoa SPASAT-tehtävä, Lamble ym.1999

14 Pikkulenkin yleiskuvaus Matka (m) Nopeus (km/h), kytkin (%), syke (/min) ja katseen suunta Auto (A/pun, M/sin) x Kuormitus (ei/yhten, on/katkov.)

15 Nopeuden säätely kortteliväleillä 1. päivänä kuormitus vähentää nopeutta automaatti lisää nopeutta kokemuksen (toistojen) mukana 2. päivänä kuormitus vähentää nopeutta automaatti lisää nopeutta, etenkin vanhemmilla koehenkilöillä

16 Järjestetyt konfliktitilanteet Kännykkään puhuja risteyksen jälkeisessä ylämäessä Juoksija risteyksen jälkeisellä suojatiellä Pyöräilijä ylämäessä sijaitsevassa risteyksessä

17 Marginaalinen auton vaikutus kaasupoljinreaktioon: automaatti nopeampi

18 Matka, m auto: kontrolli konfliktipiste juoksija auto: koe jarru kaasu Aika, s

19 Marginaalinen hyvin epävarma - auton vaikutus kaasupoljinreaktioon: automaatilla suurempi turvamarginaali kuormitettaessa

20 < 2 s Nn km+ kogn- Nn km- kogn+ Juoksutilanteiden turvamarginaalit

21 Liittyminen kaupunkimoottoritielle

24 Subjektiiviset arviot

29 Tehtävään tottuminen toisena päivänä ajo kaiken kaikkiaan tuntuu vähentäneen keskittymisen tarvetta, eli tehtävä on jo tuttu ja ihmiset myös, ja voi ottaa ylipäänsä rennommin samoin toisena päivänä koetaan vähemmän aikapainetta ja fyysistä rasitusta

30 Automaatin arvioidaan vaativan enemmän keskittymistä, ja ero autojen välillä näyttäisi pysyvän samanlaisena kumpanakin päivänä.

31 Autoon liittyy kuitenkin merkitsevä oppimisvaikutus: hallintalaitteisiin ei sotkeuduta toisena ajopäivänä enää niin paljon kuin ensimmäisenä päivänä. ikäryhmäero on todettavissa siinä, että vanhemmat kokevat automaatin kaiken kaikkiaan enemmän keskittymistä vaativaksi, nuoremmat taas manuaalin

32 Ikätekijä Ikä ja sen kanssa hidastuva kognitiivinen suorituskyky (FR-TMT -visuaalisen haun kokonaissuoritusnopeus) olivat selvässä yhteydessä siihen, miten kiireiseksi koehenkilöt kokivat ajamisen, ja niin kuin voidaan oikein hyvin olettaa, erityisesti ajamisen kuormituksen alaisena. Visuaalinen hakunopeus myös oli selvässä yhteydessä siihen nopeuteen, jolla kuljettajat tekivät lisätehtävää.

33 Koehenkilöiden loppuarvioita

39 Tavoitteena tuottaa empiirisesti arvio (1) automaattivaihteiseen autoon siirtymisen aiheuttamista ongelmista oppimisvaiheessa ja (2) automaattivaihteiden vaikutus ikäkuljettajan ajosuoritukseen, tarkkaavaisuuteen, turvallisuuteen ja mukavuuteen.

40 Tuloksena Jotensakin yhdenmukainen kuva siitä että jo toisena päivänä 2-3 tunnin ajon jälkeen automaattiin totutaan varsin hyvin, Automaatti alkaa kuormittaa (subjektiivisesti ja fysiologisesti) vähemmän kuin manuaali Mutta Nopeus nousee helpommin korkeammalle, erityisesti vanhemmilla koehenkilöillä

41 Johtopäätöksenä Ei vahvaa näyttöä turvallisuudesta tämän aineiston perusteella, Vaihtaminen sujuu vielä varsin hyvin näillä aktiivisilla, vuotiailla, paljon ajaneilla kuljettajilla Oletus on edelleen, että vaihtaminen alkaa häiritä yhä enemmän Mutta heikkeneekö tarkkaavaisuus ja liikennetilanteiden hallinta samassa tahdissa niin että automaatti antaa ajaa liian kauan? Automaatin hyöty suuri paluuajajilla joilla auton tarve syntynyt vanhemmalla iällä mutta kymmenien vuosien ajamattomuus takana?

42 Kiitokset : Markus Mattsson ja Matias Hirvonen

Samankaltaiset tiedostot

Cog311 Resurssit ja monitehtäväsuoritus

Cog311 Resurssit ja monitehtäväsuoritus Esko Lehtonen... @helsinki.fi Resursseja? Ihminen havaintokognitiivisena kokonaisuutena voi Keskittyä johonkin kerrallaan Yhteen asiaan keskittyminen sulkee pois