Edellisen kokouksen ( ) muistiota ei käsitelty. Muistion käsittely siirtyy opetusneuvoston seuraavaan kokoukseen.

Transkriptio

1 JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON OPETUSNEUVOSTON KOKOUS Aika Paikka tiistaina klo Agora, Lea Pulkkisen sali, 4 krs Läsnä vararehtori Paula Määttä puheenjohtaja yliassistentti Kimmo Jokinen hallintopäällikkö Sakari Liimatainen lehtori Juha Merikoski lehtori Anne Räsänen lehtori Eero Tourunen professori Outi Uusitalo dekaani Maarit Valo Lisäksi Poissa johtaja Jukka Alava koordinaattori Antti Auer koulutussuunnittelija Sampo Koivula lehtori Anita Malinen (kohta 3) pääkoordinaattori Jari Rantamäki suunnittelupäällikkö Leena Treuthardt suunnittelija Soile Väänänen dekaani Lauri Laakso opiskelija Tiina Kuningas opiskelija Mikael Seppälä sihteeri 1. Kokouksen avaus Opetusneuvoston puheenjohtaja Paula Määttä avasi kokouksen. 2. Edellisen kokouksen muistio Edellisen kokouksen ( ) muistiota ei käsitelty. Muistion käsittely siirtyy opetusneuvoston seuraavaan kokoukseen. 3. Yliopistopedagoginen opintokokonaisuus yliopiston opettajille Opetusneuvosto pitää tärkeänä sitä, että yliopisto turvaa oman henkilökunnan mahdollisuudet pedagogiseen kouluttautumiseen ja pätevöitymiseen. Pedagogisen osaamisen vahvistaminen on yliopiston strategian linjausten mukaisesti tärkeää. Pätevöitymiskoulutuksen kautta myös yliopiston henkilökunnan ammatillista liikkuvuutta voidaan parantaa.

2 Yliopistopedagogiset opinnot (YPE) tulevat muodostumaan 15 opintopisteen yleisen kasvatustieteen osuudesta ja 10 opintopisteen laajuisesta yliopistopedagogiikkaan keskittyvästä osuudesta. Yliopiston henkilöstö voi suorittaa myös pelkän 10 opintopisteen kokonaisuuden tai yksittäisiä osia opintokokonaisuudesta henkilöstökoulutuksena. YPE opinnoista voi jatkaa opettajankelpoisuuteen johtavaan APO-koulutukseen. YPE -opintokokonaisuuden tulisi jatkossa kuulua henkilöstökoulutuksen resurssoinnin piiriin, koska YPE -opintokokonaisuudelle ei enää ole tulossa rahoitusta opetusministeriöstä eikä kasvatustieteen tiedekunnasta. YPE-koulutus tulisi huomioida henkilöstökoulutuksen budjetissa varauksena. Lisäksi on selvitettävä voidaanko koulutuksen rahoitus järjestää myös mahdollisesti opetusneuvoston budjetin kautta. Lehtori Anita Malinen ja pääkoordinaattori Jari Rantamäki esittelivät YPE-opintokokonaisuuden rakenteen toteutusta. YPE-opinnot muodostavat laajemman viitekehyksen koko 25 opintopisteen kokonaisuudelle siten, että yleisen kasvatustieteen osuus (15 op) kytketään tarkoituksenmukaisella tavalla koulutuksen yliopistopedagogisiin näkökulmiin ja työskentelymuotoihin. Hallintopäällikkö Sakari Liimatainen kävi lävitse APO koulutuksen rahoitusta ja selvitti, miten budjettiylitys, joka estää toisen lehtorin palkkauksen jatkamista, on muodostunut. Ensi syksyksi APO-koulutukseen on sovittu 20 yliopiston henkilökunnan kuuluvan kiintiöstä. Anita Malinen ja Jari Rantamäki kirjoittavat YPE:n opetussuunnitelman ja selvittävät koulutuksen kustannukset. Opetussuunnitelma viedään kesäkuun tiedekunnan kokouksen käsittelyyn. Yliopiston henkilökunnan kiinnostus on APO-koulutusta kohtaan on ollut koko ajan kasvussa ilman opintokokonaisuuden erityistä markkinointia. Jatkossa henkilökunnan pedagogisesta pätevöittämiskoulutuksesta on kuitenkin niin YPE:n kuin myös APO:n osalta selkeästi viestittävä yliopiston sisällä: miten koulutuksen hakeudutaan, miten paljon koulutukseen otetaan mukaan. Lisäksi on määriteltävä, kuka tulevan YPE-koulutusryhmän ottaa ohjattavakseen. Nämä asiat jäävät Oplaapro-ryhmän valmisteltavaksi. 4. Koulutuksen laatuyksikköhaku Korkeakoulujen arviointineuvoston on pyytänyt yliopistoja tekemään ehdotuksen korkealaatuisen koulutuksen yksiköiksi yhteistyössä opiskelijoiden ja heidän järjestöjensä kanssa. Opetusneuvostoa on pyydetty valmistelemaan esitys laatuyksiköistä vuosille (1453/12/2004). Opetusneuvoston kokousta ennen pidetyssä infotilaisuudessa käsiteltiin hakuprosessin etenemistä. Eteneminen mukailee edellisen hakukierroksen toteutusta, jossa vertaisarvioinilla oli keskeinen merkitys. Jyväskylän yliopisto voi ehdottaa KKA:lle neljää esitystä. Koska Chydenius instituutti ei lähde tänä vuonna mukaan hakuun, on kolmella uudella esityksellä mahdollisuus saada laatuyksikköstatus. ed. vuonna kaksi sai. chyd. ei nyt haussa mukana. Koulutuksen laaturahaa, osa laitoksille, osa yliopistolle, josta myös oplaapro-toimintaa rahoitetaan. Opetusneuvosto tekee ehdotuksen laatuyksiköistä rehtorille ja esitykset etenevät KKA:oon mennessä. Ensimmäinen laatuyksikköhakemustekstien käsittely on toukokuussa, kirjoitusleiri kesäkuussa, leirillä sovitaan jatkokäsittelyn aikataulusta. Koulutuksen laatuyksikköön mukaan ilmoittautuneet liitteenä 1.

3 5. Aikuiskoulutuksen laatuyksikköhaku Opetusneuvoston on saanut myös tehtäväkseen valmistella esitys yliopiston tuloksellisuudesta aikuiskoulutuksen laadun perustella KKA:n yliopistoille esittämän pyynnön mukaisesti (2356/12/2005). Opetusneuvosto siirtää toimeksiannon aikuiskoulutuksen neuvottelukunnan vastuulle ja pyytää aikuiskoulutuksen neuvottelukuntaa tuomaan ehdotuksen syyskuun loppuun mennessä opetusneuvostoon. 6. Oppimiskeskustyöryhmän raportti Yliopiston rehtori asetti oppimiskeskustyöryhmän, jonka tavoitteena oli selvittää oppimiskeskusten tarpeellisuutta ottaen huomioon yliopiston eri kampusalueet. Vastaavia keskuksia on jo monissa yliopistoissa. Työryhmän raportissa käsitellään oppimiskeskusideaa sekä fyysisinä tiloina että palvelutoimintana. Oppimiskeskuksen toiminta-ajatuksena on tukea oppimista ja urasuunnittelua sekä parantaa opiskelu- ja työvalmiuksia. Ohjaus- ja neuvontapalveluita antavien tahojen yhteistyö ja verkostoituminen oppimiskeskukseksi tuottaisi huomattavaa synergiaetua. Yliopiston tilat sijoittuvat neljälle kampukselle ja siksi on luontevaa järjestää omat palvelupisteensä näille jokaiselle. Palvelupisteet mahdollistaisivat opiskelutilojen ja laitteiden antaminen opiskelijoiden käyttöön, tehokkaan opiskelun sekä atk-, ohjaus- ja opintoneuvonnan palveluiden toteuttamisen. Seminaarinmäellä tarkoituksenmukaista olisi yhdistää pääkirjasto ja hallintorakennus yhdeksi kokonaisuudeksi. Hallintorakennukseen jäisivät opiskelija-, rekrytointi- ja kv-palvelut. Muut fyysiset tilat varustettaisiin oppimiskeskuksen käyttöön. Järjestelmätasolla keskeisiä oppimiseen ja ohjaukseen liittyviä sovelluksia ovat sähköposti, oppimisympäristöt, Korppi-opintotietojärjestelmä, ehops sekä palautejärjestelmä. Uuden järjestelmä kokonaisuuden luominen ja toteuttaminen vaatii riittävää kehittämistyön resurssointia. Oppimiskeskustyöryhmä esittää, että yliopisto nimeää mahdollisimman nopeasti neuvottelukunnan, joka jatkaa oppimiskeskuksen työstämistä laaditun suunnitelman pohjalta. Tärkeää on eri ryhmien voimien kokoaminen oppimiskeskusidean kehittämistyön taakse. 7. Laatujärjestelmätyön eteenpäin vieminen Suunnittelupäällikkö Leena Treuthardt selvitti laatujärjestelmätyön etenemistä. Tähän asti on keskitytty toimintojen omaehtoiseen kehittämiseen. KKA ja OPM ovat kuitenkin haastaneet yliopistot systemaattisen laadunvarmistusjärjestelmän kehittäminen, joka ei tarkoita kuitenkaan tarkoita yliopistoissa valmiiden järjestelmien käyttöön ottoa. Tarkoituksenmukaista on valita sellainen laadunvarmistusjärjestelmä, joku joka tukee omaehtoista kehittämistyötä antaen sille lisäarvoa ja joka tuo mahdollisimman vähän hallinnollista byrokratiaa. Yliopistossa on meneillään monia rinnakkaisia ja tosiinsa kytkeytyneitä laadun kehittämiseen tähtääviä prosesseja: mm. koulutuksen laadun kehittäminen, tutkimuksen kokonaisarviointi, yhteiskunnallisen palvelutehtävän pilottihanke. Keskushallinnossa on laatutyön eteenpäin viemistä on osaltaan kuitenkin hidastelut uusi palkkausjärjestelmä ja tutkintouudistustyö. Opetusministeriön tapaamisessa esiteltiin, missä Jyväskylän yliopistossa mennään ja millaisia linjauksia yliopisto on tehnyt. Jyväskylän yliopisto ei ole muita yliopistoja jäljessä kehityksessä, mutta ei edelläkään. Toisaalta kehitystyön keihäänkärkenä ei tarvitsekaan olla, vaan voi olla viisaampaa seurata, mitä muissa yliopistoissa tehdään ja lähteä kehittämistyöhön muiden kokemuksista viisastuneena.

4 Oulun, Tampereen ja Jyväskylän yhteisessä laadunkehittämishankkeen suunnittelijan tehtävässä aloittaa Milja Suoranta. Laatutyötä edistää osaltaan myös KTL:n tutkimushanke, joka seuraa laatujärjestelmiä. Laatujärjestelmän kehittämisessä on keskeistä kriittisten pisteiden kartoittaminen opiskelijapolun kulussa ja näiden ydinprosessien kuvaaminen. Hallinnon puolella omien vastuualueiden dokumentointi ja prosessien kuvaaminen tehdään osin yhteistyössä tiedekuntien ja laitosten kanssa. Ydinprosessin kuvauksessa keskeistä on systemaattinen dokumentoiminen (tietojärjestelmä), vuorovaikutteisuuden, toimijoiden ja normiston tunnistettavuus. Laatutyön prosessi eteenpäin vieminen tiedekunta-tasolla: laaturyhmä (Leena Treuthardt, Jani Ursin, Jari Rantamäki, Milja Suoranta) kiertävät tiedekunnat kesään mennessä tapaamassa dekaanit, varadekaanit, laitosten johtajat ja varajohtajat. Leena Treuthardt vastaa vierailuohjelman valmistelusta. 8. Muut asiat 9. Seuraava kokous Seuraava kokous sovittiin maanantaille , klo Uusi vararehtori prof. Matti Leino kutsutaan kokoukseen mukaan.

5 LIITE 1: Koulutuksen laatuhakuyksikkö hakuun 2005 ilmoittautuneet Bio- ja ympäristötieteiden laitos: Eväät tulevaisuuden biologeille: motivoiva ja monimuotoinen alkuopetus Yhteyshenkilöt: Jari Haimi, Anneli Hoikkala Varpu Marjomäki ja Jari Ylänne Fysiikan laitos: "Lentävä lähtö ja ohjattu jatko - kohti fysiikan asiantuntijuutta" Yhteyshenkilö: Juha Merikoski Humanistinen tiedekunta: Humanistisen tiedekunnan tutkijakoulun Yhteyshenkilöt: Raija Oikari ja Maarit Valo Informaatioteknologian tiedekunta: Informaatioteknologian tiedekunnan gradu-/maisteriklinikat Yhteyshenkilö: Eija Ihanainen Kasvatustieteen laitos: Aikuiskouluttajan pedagogiset opinnot (APO) Yhteyshenkilöt: Anita Malinen, Anneli Eteläpelto ja Tapio Aittola Yliopiston kielikeskus: Valmistu viestijäksi kommunikoi kompetenssisi! Yhteyshenkilö: Maija Kalin ja Anne Räsänen

6 Koulutuksen tutkimuslaitos: Esiopetuksen maisteriohjelma Yhteyshenkilöt: Elina Hämäläinen ja Marja Kankaanranta Liikuntatieteiden laitos: Opiskelun ja ammatillisen kehittymisen tukeminen liikuntatieteiden laitoksella Yhdyshenkilö: Lauri Laakso Matematiikan ja tilastotieteen laitos: 2000-luvun data-analyysia - tilastotieteen perusopetuksen uudistus Yhteyshenkilö: Harri Högmander Taloustieteiden tiedekunta, Yrittäjyys: Akateemisen osaamisen kaupallistaminen Yhteyshenkilöt: Hannu Niittykangas ja Eija Valli Tietojenkäsittelytieteiden laitos: Projektiopinnot - teoria, käytännön soveltaminen ja teoreettinen analysointi Yhteyshenkilöt: Eero Tourunen ja Harri Sundbäck Varhaiskasvatuksen laitos: Dialoginen keskustelu verkkoympäristössä Yhteyshenkilö: Anja-Riitta Lehtinen Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos: Yhteyshenkilö: Olli-Pekka Moisio