KOTIHOITO-OHJEITA VASTASYNTYNEELLE JA SYNNYTTÄNEELLE ÄIDILLE. VASTASYNTYNYT Vastasyntynyttä ei koskaan saa jättää yksin hoitopöydälle ilman valvontaa!

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KOTIHOITO-OHJEITA VASTASYNTYNEELLE JA SYNNYTTÄNEELLE ÄIDILLE. VASTASYNTYNYT Vastasyntynyttä ei koskaan saa jättää yksin hoitopöydälle ilman valvontaa!"

Transkriptio

1 1 (6) KOTIHOITO-OHJEITA VASTASYNTYNEELLE JA SYNNYTTÄNEELLE ÄIDILLE Ohjeita löytyy myös Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin internetsivuilta: / Synnytys/OYS:n synnytysten ja naistentautien sivut VASTASYNTYNYT Vastasyntynyttä ei koskaan saa jättää yksin hoitopöydälle ilman valvontaa! INFEKTIOHERKKYYS Vastasyntynyt on varsin herkkä saamaan tartuntoja, joten esim. nuhaisten ja yskäisten ihmisten vierailuja tulee välttää. Erityistä huomiota tulee kiinnittää koko perheen käsihygieniaan (käsien pesu/desinfektio), koska suurin osa taudinaiheuttajista tarttuu käsien välityksellä. LÄMPÖ Vastasyntyneen normaali lämpö on astetta. Lämpöä ei tarvitse päivittäin mitata, ellei lapsen iho tunnu viileältä tai kuumeiselta. Vauvan tulee olla puettu sopivasti. KELLASTUMINEN Keltaisuus on voimakkaimmillaan noin kahden neljän vuorokauden iässä ja sitä esiintyy lievänä liki joka toisella vastasyntyneellä. Väri johtuu elimistöön kertyneestä bilirubiinista, joka värjää vauvan ihon ja silmien valkuaiset kellertäviksi. Lievä keltaisuus ei vaadi hoitoa, mutta voimakkaampana sitä hoidetaan sinivalolla. Tiheämmät syötöt ja riittävä maidonsaanti voivat auttaa ehkäisemään ja vähentämään kellastumista. Korkea bilirubiinipitoisuus voi aiheuttaa keltaisuuden lisäksi väsymystä ja huonoa syömistä. Jos vauvalla on näitä oireita ensimmäisinä kotiutumisen jälkeisinä päivinä, tulee ottaa yhteyttä neuvolan terveydenhoitajaan, osastolle, josta vastasyntynyt on kotiutettu tai lasten päivystyspoliklinikkaan. Yhteystiedot löytyvät viimeiseltä sivulta. HUONOVOINTISUUS, VÄSYMINEN, VAISUUS, POIKKEAVA HENGITYS, HUONO VÄRI, HUONO SYÖMINEN, RUNSAAT OKSENTELUT, JATKUVA ITKUISUUS, ALILÄMPÖISYYS TAI KUUME, KÄSITTELYARKUUS, JÄYKISTELY Infektiot tai muut vastasyntyneen sairaudet tai poikkeavuudet eivät aina ole todettavissa kotiinlähtötarkastuksessa. Jos vastasyntyneelle ilmaantuu kotiuduttua yllämainittuja oireita, tulee ottaa yhteyttä neuvolan terveydenhoitajaan, lasten päivystyspoliklinikkaan tai osastolle, josta vastasyntynyt on kotiutettu. VAUVAN RAVITSEMUS JA IMETTÄMINEN Rintamaito on ihanteellista ravintoa ja yleensä riittävä tyydyttämään terveen, täysiaikaisen ja normaalipainoisen vauvan ravinnontarpeen ensimmäisen kuuden kuukauden ajan. Ensipäivien maito, kolostrum, on yleensä melko paksua ja väri voi vaihdella kermaisen keltaisesta läpinäkyvään. Kun vauva imee tiheästi rintaa, maitomäärä alkaa lisääntyä ja varsinainen maidonnousu tapahtuu yleensä 2-5 vuorokauden kuluttua synnytyksestä.

2 2 (6) MISTÄ ÄITI TIETÄÄ ETTÄ VAUVA SAA RINTAMAITOA RIITTÄVÄSTI Alle kuukauden ikäisen vauvan olisi hyvä imeä rintaa 8-12 kertaa vuorokaudessa. Yöimetykset ovat myös tärkeitä, koska ne lisäävät prolaktiinihormonitasoa ja lisäävät siten maidoneritystä. Kun maitoa erittyy äidillä riittävästi, vauva nielee kuuluvasti maitoa ja on imetyskerran päättyessä tyytyväinen. Vastasyntyneen lapsen ravinnon riittävyyttä voi kotiutumisen jälkeen arvioida myös virtsan erittymisestä ja ulosteiden määrästä. Selkeästi märkiä pissavaippoja tulee olla keskimäärin 5 7 vuorokaudessa. Vauva ulostaa ensimmäisen kahden vuorokauden aikana lapsenpihkaa vähintään kerran vuorokaudessa. Ensipäivien jälkeen rintamaidolla olevan vauvan ulosteet muuttuvat vaaleankeltaisiksi, löysiksi ja makeahkon tuoksuisiksi maitoulosteiksi. Ensikuukausina ulostustiheys vaihtelee yksilöllisesti useasta kerrasta päivässä muutaman päivän välein tapahtuvaksi. Vauvan tasainen painonnousu on varmin merkki maidon riittävyydestä. Paino laskee ensimmäisinä päivinä keskimäärin seitsemän prosenttia, yli kymmenen prosentin painonlasku on merkki riittämättömästä ravitsemuksesta. Paino kääntyy yleensä nousuun 4-5 vuorokauden iässä, mikäli ravinnon saanti on lapsella riittävää. Syntymäpaino saavutetaan 7 10, viimeistään 14 vuorokauden, ikään mennessä. Painon käännyttyä nousuun se lisääntyy keskimäärin 150g viikossa ensimmäisen puolen vuoden ajan. Kun ravinnon saanti on riittävää, vauvan yleisvointi ja vireystila ovat normaalit. Hänellä ei ole kuivumisen merkkejä; raajat ovat lämpimät, iho on kimmoisa sekä suun limakalvot ovat kosteat ja punaiset. RIITTÄMÄTÖN RINTAMAIDON SAANTI Mikäli on aihetta epäillä vauvan maidonsaannin riittävyyttä, voi kyse olla siitä, ettei maidontulo ole lähtenyt riittävästi käyntiin tai että vauva ei ime tarjolla olevaa maitoa. Imuotetta ja imetystekniikkaa parantamalla, imetyskertoja lisäämällä ja runsaalla ihokontaktilla voidaan vaikuttaa siihen, että vauva saa imettyä tarjolla olevan maidon rinnasta. Vauvaa tulee imettää aina, kun hän ilmaisee imemishalukkuuttaan. Vauva on halukas imemään, kun hän availee suutaan ja kääntää päätään sivulle, lipoo kieltään, vie kättä suuhun, imee sormiaan tai nyrkkiään. Nämä merkit kertovat nälästä jo ennen itkua. Imettää voi istualtaan, makuultaan tai kainaloasennossa. Imetystä aloittaessaan äiti asettaa vauvan kyljelleen itseään vasten siten, että rinnanpää on selkeästi vauvan ylähuulen yläpuolella, lähestulkoon nenän kohdalla. Rintaan tarttuessaan vauva kallistaa päänsä taaksepäin ja avaa suun, silloin rinnanpää on sopivasti suun kohdalla. Äiti voi herätellä vauvaa imemään koskettamalla rinnanpäällä vauvan huulia tai lypsämällä maitopisaroita vauvan huulille. Hyvässä imuotteessa vauvan suu on kunnolla auki ja suussa on rinnanpään lisäksi myös nännipihaa. Vauvan leuka koskee rintaan ja nenä on irti rinnasta. Oikeassa asennossa ja oikealla otteella vauva imee rytmikkäästi. Ote on laaja ja suu ei ole supussa. Oikealla imuotteelle vauva imee maidon tehokkaasti. Äidille imetys ei tee kipeää ja rinnanpää on imetyksen jälkeen tasaisen pyöreä. Mikäli äidillä tulee rintamaitoa riittävästi, mutta vauva ei kuitenkaan saa imettyä maitoa rinnasta, äiti voi lypsää ja antaa rintamaidon pullosta. Mikäli äidillä tulee huoli, että rintamaitoa ei kuitenkaan erity riittävästi, yhteydenotto neuvolan terveydenhoitajaan on tuolloin paikallaan. Sairaalassa saadun ohjauksen lisäksi vauvan ravitsemuksesta ja imettämisestä saa tietoa Imetys- yhteisen matkamme alku kirjasesta sekä internetistä

3 3 (6) IHONHOITO Vauva voidaan kylvettää 1-2 kertaa viikossa. Tarvittaessa kuivaihoisen lapsen kylpyveteen voi lisätä muutaman tipan öljyä. Kasvot ja silmät puhdistetaan päivittäin. Taipeet tarkistetaan ja tarvittaessa puhdistetaan. Hautuneelle iholle voi käyttää talkkia. Vastasyntyneen ihoa ei tarvitse rasvata säännöllisesti. Vaippa-alueelle voi laittaa tarvittaessa mietoa suojavoidetta ja antaa ilmakylpyjä. Vastasyntyneen iho on herkkä, joten siinä voi esiintyä näppylöitä tai punaisia laikkuja, jotka eivät tarvitse erityistä hoitoa. Kylvetysohjausvideo löytyy sairaanhoitopiirin kotisivuilta: / Synnytys/OYS:n synnytysten ja naistentautien sivut/videot/kylvetysohjaus. NAVAN HOITO Napanuora on leikkaamisen jälkeen suljettu klampilla. Se sulkee navan turvallisesti sekä tehokkaasti eikä avaudu itsestään. Jos klamppi on vielä paikallaan kotiutuessa, poistetaan se kolmantena päivänä synnytyksestä puristamalla klamppia pitkittäin peukalo- etusormiotteella (kuva). Napatynkä irtoaa yleensä 4 vrk - 2 viikon kuluessa, riippuen napatyngän paksuudesta. Kotona napatyngän juuri puhdistetaan päivittäin puhtaalla vedellä ja pumpulipuikolla. Sen jälkeen kuivataan huolellisesti kuivalla pumpulipuikolla. Napatyngän irrottua navanpohja puhdistetaan ja kuivataan huolellisesti kerran päivässä muutaman päivän ajan ja sen jälkeen kuivataan pesujen yhteydessä. Mikäli napa punoittaa tai haisee pahalle, voi navan puhdistaa antiseptisellä, kirvelemättömällä aineella useamman kerran vaipan vaihdon yhteydessä. Jos iholle navan yläpuolelle muodostuu liekkimäinen, punainen kuvio, tulee ottaa yhteyttä terveydenhuoltohenkilöstöön. Kyse voi olla hoitoa vaativasta tulehduksesta. VARHAINEN VUOROVAIKUTUS Varhaisella vuorovaikutuksella on yhteyksiä lapsen psyykkiseen ja sosiaaliseen kehitykseen. Vauvalle on tärkeää saada olla vanhempiensa lähellä ja kuulla heidän ääntään. Arkinen yhdessäolo vauvan kanssa antaa vauvalle kehityksessä tarpeellisia kokemuksia vanhempien kanssa. Vanhemmat oppivat tunnistamaan ja vastaamaan vastasyntyneen tarpeisiin. Oman kodin virikkeet riittävät pienelle vauvalle, tärkeimmät niistä ovat syli, äidin ja isän silmät, vanhempien kanssa seurustelu ja yhteinen leikki. Varma ja levollinen käsittely lisää vauvan turvallisuuden tunnetta. Lapsi nostetaan makuulta kylkiasennossa. Samalla tavalla hänet lasketaan makuulle. Näin lapsi pysyy rentona. Vastasyntyneen makuuasennoksi suositellaan selinmakuuta. Vatsallaan nukuttaminen näyttää lisäävän kätkytkuoleman riskiä. ULKOILU Ulkoilu aloitetaan 5-15 minuutista vuodenajasta riippuen parin viikon ikäisenä. Ulkoiluaikaa lisätään päivittäin vähitellen. Jos sää on kostea tai tuulinen, vastasyntyneen ulkoiluttamisen suhteen on oltava varovainen. Kovalla pakkasella, yli 10 astetta, ei lasta saisi ulkoiluttaa. Kesällä ulkoiluttamisen voi aloittaa heti, kunhan lapsi suojataan suoralta auringonpaisteelta ja hyttysiltä. Vaatetus valitaan sään mukaan. Vaunujen sisälämpötilaa voi tarkkailla asettamalla kylpylämpömittari vaunujen sisälle.

4 4 (6) D - VITAMIINI-TIPAT D3-vitamiini aloitetaan 2 viikon iässä neuvolan ohjeen mukaan. D-vitamiini-tippoja annetaan 5 tippaa kerran vuorokaudessa, aloittaen 1 tippa vuorokaudessa annoksesta. Tipat annetaan joko suoraan suuhun tiputtamalla tai pieneen maitomäärään sekoitettuna esim. teelusikalla. CALMETTE -ROKOTUS alkaen on Suomessa rokotettu vain ne vastasyntyneet, joilla on lisääntynyt riski sairastua tuberkuloosiin. SYNNYTTÄNYT ÄITI ÄITIYSKORTTI, ÄITIYSLOMA JA KUNTOUTUMINEN Sairaalasta annetaan kotiin lähtiessä mukaan äitiyskortti, johon on liitetty kätilön kirjaama hoitotyön yhteenveto sairaalahoidon ajalta. Äidin tulee ottaa itse yhteyttä neuvolan terveydenhoitajaan, jotta terveydenhoitaja saa tiedon kotiutumisesta. Äitiysloman aikana äiti kuntoutuu synnytyksen aiheuttamista muutoksista. Päivittäin on hyvä pitää pieniä lepohetkiä, sillä lapsi muuttaa kodin entistä järjestystä myös normaalin yöunen osalta. Säännöllisellä liikunnalla ja ulkoilulla on tärkeä merkitys kunnon kohottajana ja painon normalisoijana. Sairaalasta annetaan kuntoutukseen liittyvät kotihoito-ohjeet. RINTOJEN HOIDOSTA JA YLIMÄÄRÄISESTÄ RINTAMAIDOSTA Imetyksen alkuvaiheessa rinnanpäät voivat aristaa ja punoittaa. Niihin voi tulla rakkuloita ja haavaumia. Rinnanpäät ovat usein arimmillaan kolmantena päivänä imetyksen aloittamisesta, mutta viikon kuluessa arkuus yleensä vähenee. Hyvä imetysasento ja vauvan oikea imuote ehkäisevät tai ainakin vähentävät rinnanpääkipua. Aristavia ja haavaisia rinnanpäitä hoidetaan ilmakylvyillä ja lämpimillä vesihauteilla. Imetyksen jälkeen voi puristaa maitopisaran rinnanpäähän. Muutaman vuorokauden kuluttua synnytyksestä rinnat voivat pakkautua maidonerityksen lisääntymisen myötä. Normaalissa fysiologisessa pakkautumisessa täydet rinnat ovat kuumat, painavat, kovat ja maito heruu vuolaasti. Rinnat voivat kuitenkin pakkautua tavalla, jolloin ne ovat kivuliaat ja turvoksissa. Silloin äiti ei pysty kunnolla imettämään, ja vauvan on vaikea tarttua rintaan ja imeä. Myös pientä lämmönnousua voi esiintyä. Tiheät imetykset ovat tärkeitä pakkaantuneitten rintojen hoidossa. Äidin kokemaa kipua ja rintojen turvotusta voidaan helpottaa kaalinlehdillä sekä viileillä kääreillä. Myöhemmin imetyksen aikana äiti voi tuntea rinnassaan kivuttoman (joskus arka), pienen ja kovan paakun. Tällaisen maitotiehyen tukkeutumisen aiheuttaa yleensä rinnan tai sen osan huono tyhjeneminen. Äidillä ei yleensä ole kuumetta ja hän on hyvävointinen. Tukkeutunutta maitotiehyettä hoidetaan tyhjentämällä rintaa ympärivuorokauden ajan. Imettäminen olisi hyvä aloittaa aina tukkeutuneesta rinnasta. Tarvittaessa kipua voi lievittää kipulääkkeellä.

5 5 (6) Jos maito pakkautuu rintaan, ja lisäksi oireena on rinnan kuumotus, ärhäkkä punoitus ja korkea kuume (yli +38 C), voi kyseessä olla rintatulehdus (mastiitti), jonka aiheuttaja on bakteeri. Antibioottihoito on silloin tarpeellinen, ja on syytä ottaa yhteyttä terveyskeskukseen. Rintatulehdus on yleensä toispuoleinen ja ilmaantuu usein imetyksen alkuviikkoina. Lääkekuurin aikana tulee imettää tiheästi. Jos imetys ei ole mahdollista tai vauva kieltäytyy imemästä tulehtunutta rintaa, se tyhjennetään lypsämällä. Muutoin oireenmukaisina hoitoina ovat lepo, kuumeen hoito, nesteytys ja kipulääkitys (esim. ibuprofeeni). Jos maitoa erittyy enemmän kuin lapsi tarvitsee, maito voidaan lypsää ja pakastaa. Ns. tuoremaito (vastalypsetty) säilyy jääkaapissa yhden vuorokauden, jonka jälkeen se viimeistään täytyy pakastaa. Äidinmaito säilyy pakastettuna 3 kuukautta. Sulatetun äidinmaidon käyttöaika on yksi vuorokausi. Ylijäämämaidon voi myös myydä OYS:n äidinmaitokeskukseen. Tarkempaa opastusta luovuttamiseen saa äidinmaitokeskuksesta (p ) ja sairaanhoitopiirin sivuilta:, Synnytys/OYS:n synnytysten ja naistentautien sivut/äidinmaidon luovutus - OYS:n maitokeskus. Kallisarvoista maitoa ei kannata koskaan heittää pois! JÄLKIVUOTO, OMPELEET JA PUHTAUS Mahdollinen välilihan haava ompeleineen paranee yleensä 3-5 viikon kuluessa. Jälkivuoto kestää normaalisti 4-6 viikkoa. Vuoto vähenee vähitellen muuttuen vaaleaksi ja limaiseksi. Jatkuva verinen vuoto, poikkeava haju tai kuume ovat merkkejä jostakin häiriöstä, jolloin tulee ottaa yhteys terveydenhoitajaan tai lääkäriin. Kuukautisten alkaminen synnytyksen jälkeen on yksilöllistä. Toisilla ne saattavat alkaa vasta 4-8 kk synnytyksen jälkeen, riippuen mm. imettämisestä. Puhtaudesta tulee huolehtia hyvin, koska siten vältetään tulehduksia. Hieneritys on usein synnytyksen jälkeen normaalia runsaampaa. Peseytymisen voi parhaiten suorittaa suihkussa tai saunassa, (vältettävä kuitenkin kovaa löylyn ottamista). Aina wc:ssä käynnin yhteydessä suoritetaan alapesu ja vaihdetaan puhdas side. RAVINTO MIELIALA Ravinnon laatu ja määrä ovat tärkeitä synnytyksen jälkeen. Valkuaisaineita, rautaa ja vitamiineja tarvitaan enemmän, koska rintamaidon erittyminen lisää niiden tarvetta. Maitotuotteet, kananmuna, maksa, vähärasvainen liha, kala ja vihannekset ovat hyviä perusruoka-aineita. Muista juoda runsaasti! Juomina parhaimpia ovat maito, piimä, tuoremehu ja vesi. Synnytyksen jälkeen mieliala voi vaihdella paljon; pienetkin vastoinkäymiset voivat pahoittaa mielen ja purkautua itkuna. Herkistyminen, mikä on normaalia, johtuu osaltaan hormonitoiminnan muutoksista. LÄÄKKEET, TUPAKKA JA ALKOHOLI Pieniin vaivoihin esim. päänsärkyyn voi tilapäisesti käyttää apteekista ilman reseptiä saatavia särkylääkkeitä (ibuprofeeni tai parasetamoli). Mahdollisen lääkärissäkäynnin yhteydessä, kerro imetyksestäsi.

6 6 (6) Tupakoinnin on todettu vähentävän maidon eritystä. Nikotiini kulkeutuu maidon mukana lapseen. Imettävälle nikotiinipurukumi (tai laastari) on parempi vaihtoehto kuin tupakointi. Alkoholi siirtyy myös rintamaitoon ja hajoaa imeväisiässä hitaasti, koska vauvan maksa ei pysty vielä käsittelemään sitä yhtä tehokkaasti kuin aikuisen maksa. Alkoholin käyttöä tulee välttää imetyksen aikana. KOTIUTUMINEN Jos kotiutuminen tapahtuu alle 48 h kuluttua vauvan syntymästä (oululaisilla alle 36 h), tai on jotain muuta kontrolloitavaa, annetaan aika vierihoito-osaston poliklinikalle (p ) 1-4 päivän kuluttua kotiutumisesta. Muista ottaa poliklinikkakäynnille äitiyskortti mukaan! Jos kotiutuminen tapahtuu yli 48 mutta alle 72 tunnin kuluttua synnytyksestä, eikä sairaalaan tule kontrolliaikaa, täytyy terveydenhoitajan tapaaminen järjestää viikon sisällä kotiutumisesta. Äidin tulee ottaa yhteys neuvolaan kotiutumispäivänä, mieluiten jo sairaalasta, tai heti seuraavana arkipäivänä ja varmistaa tapaaminen. JÄLKITARKASTUS Äidin jälkitarkastus suoritetaan viimeistään 12 viikon kuluttua synnytyksestä. Jälkitarkastuksessa selvitetään äidin yleistila ja toipuminen synnytyksestä. Jälkitarkastus katsotaan niin tärkeäksi, että äitiysrahan loppuerän saanti on siitä riippuvainen. Jälkitarkastuksen yhteydessä on myös mahdollisuus keskustella perhesuunnitteluun liittyvistä asioista. On hyvä tietää, että voi tulla uudelleen raskaaksi, vaikka yksiäkään kuukautisia ei vielä ole ollut. ONGELMATILANTEISSA Synnytyksen jälkeisissä ongelmissa otetaan ensisijaisesti yhteys omaan neuvolaan, terveyskeskukseen tai yhteispäivystykseen (esim. rintatulehdus tai välilihan leikkaushaavan oireet) Jos synnytyksen jälkeen ilmaantuu kotona runsasta verenvuotoa, kuume nousee yli 38.5 C tai herää epäily keisarileikkaushaavan tulehtumisesta, otetaan yhteys OYS, naistentautien poliklinikkaan (ma-to klo 08-16, pe klo 8 15) p , muulloin yhteispäivystykseen, p Vauvaa koskevissa ongelmissa voi ottaa yhteyttä OYS, lasten päivystyspoliklinikalle p

VASTASYNTYNEEN KOTIHOITO- OHJEET

VASTASYNTYNEEN KOTIHOITO- OHJEET VASTASYNTYNEEN KOTIHOITO- OHJEET Vastasyntyneiden teho- ja valvonta Henkilötiedot nimi: syntymäaika: Kastettu Kastamaton Hätäkastettu Hätäkasteen vahvistus suoritetaan omassa seurakunnassa. syntymäpaino:

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan keskussairaala Synnytysosasto 3 Mariankatu 16-20, Kokkola puh. 06 826 4355. Synnyttänyt

Keski-Pohjanmaan keskussairaala Synnytysosasto 3 Mariankatu 16-20, Kokkola puh. 06 826 4355. Synnyttänyt Keski-Pohjanmaan keskussairaala Synnytysosasto 3 Mariankatu 16-20, Kokkola puh. 06 826 4355 Synnyttänyt Synnyttänyt Sairaalasta kotiutuessasi ota itse yhteyttä oman neuvolan terveydenhoitajaan/ kätilöön

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan keskussairaala Synnytysosasto 3 Mariankatu 16-20, Kokkola puh Vastasyntyneen hoito. Piirros: Lotta Sundell

Keski-Pohjanmaan keskussairaala Synnytysosasto 3 Mariankatu 16-20, Kokkola puh Vastasyntyneen hoito. Piirros: Lotta Sundell Keski-Pohjanmaan keskussairaala Synnytysosasto 3 Mariankatu 16-20, Kokkola puh. 06 826 4355 Vastasyntyneen hoito Piirros: Lotta Sundell VAUVAN IHON HOITO Vauvan iho on hyvä tarkistaa päivittäin, varsinkin

Lisätiedot

IMETYS Luonnollinen ravinto vauvallesi

IMETYS Luonnollinen ravinto vauvallesi IMETYS Luonnollinen ravinto vauvallesi IMETYKSEN EDUT Vahvistaa itseluottamusta, herkistää vauvan viesteille, tärkeä merkitys äidin ja vauvan väliselle vuorovaikutukselle Nopeuttaa äidin toipumista synnytyksestä,

Lisätiedot

Imetyksen ensi kuukaudet Terveydenhoitaja Matleena Aitasalo

Imetyksen ensi kuukaudet Terveydenhoitaja Matleena Aitasalo Imetyksen ensi kuukaudet Terveydenhoitaja Matleena Aitasalo Kohti imetystä Keho valmistautuu imetykseen Jo raskauden alusta alkaen rinnat alkavat valmistautua imetykseen. Rinnat kasvavat, maitoa erittävä

Lisätiedot

terveitä, normaalipainoisina syntyneitä

terveitä, normaalipainoisina syntyneitä IMETYS Imetyssuositukset - Imeväisikäisen suosituksissa on otettu huomioon Maailman terveysjärjestön imetystä koskevat suositukset - Nämä suositukset koskevat terveitä, normaalipainoisina syntyneitä lapsia

Lisätiedot

ENNENAIKAISENA SYNTYNEEN VAUVAN KOTIHOITO-OHJEET

ENNENAIKAISENA SYNTYNEEN VAUVAN KOTIHOITO-OHJEET ENNENAIKAISENA SYNTYNEEN VAUVAN KOTIHOITO-OHJEET Vastasyntyneiden teho- ja valvonta Ravinnon laatu äidin maito äidinmaidonkorvike muu aterioiden lukumäärä: kerta-annos: ml Viisikiloiseksi saakka lasketaan

Lisätiedot

KESKOSEN IMETYS Opas vanhemmille

KESKOSEN IMETYS Opas vanhemmille KESKOSEN IMETYS Opas vanhemmille Onneksi olkoon vanhemmille! Tämän oppaan tarkoituksena on auttaa teitä pääsemään alkuun imetyksessä sekä kertoa kuinka imetys vaikuttaa vanhempiin ja vauvaan. Imetyksen

Lisätiedot

ISOVANHEMPANA RINNALLA OPASLEHTINEN ISOVANHEMMILLE IMETYKSEN TUKEMISEEN

ISOVANHEMPANA RINNALLA OPASLEHTINEN ISOVANHEMMILLE IMETYKSEN TUKEMISEEN ISOVANHEMPANA RINNALLA OPASLEHTINEN ISOVANHEMMILLE IMETYKSEN TUKEMISEEN SISÄLTÖ HYVÄ ISOVANHEMPI...5 MIKSI IMETTÄMINEN ON TÄRKEÄÄ?...6 IMETYKSEN MYYTTEJÄ...7 HYVÄ IMEMISOTE...11 IMETYSASENTOJA...12 KUINKA

Lisätiedot

IMETYSOPAS SOMALIPERHEILLE. Amal Aden & Reetta Enne

IMETYSOPAS SOMALIPERHEILLE. Amal Aden & Reetta Enne IMETYSOPAS SOMALIPERHEILLE Amal Aden & Reetta Enne SISÄLLYSLUETTELO Miksi kannattaa imettää...4 Imetyksen edut...5 Imemisote...7 Imetysasennot..8 Istuma-asento...9 Kainaloasento...9 Kylkiasento..10 Muut

Lisätiedot

Ohjeita äidille ja perheelle

Ohjeita äidille ja perheelle Ohjeita äidille ja perheelle Opas äidille ja perheelle vastasyntyneen vauvan hoitoon Onnea uudesta perheenjäsenestä! Tämä opas on tehty opinnäytetyönä Lapin ammattikorkeakoulussa, yhteistyössä Länsi-Pohjan

Lisätiedot

Liian pieni lapsi Keskosperheen tukeminen ja vanhemmuuden haasteet. Vauvaperhetyöntekijä/sh Outi Manninen 13.03.2015

Liian pieni lapsi Keskosperheen tukeminen ja vanhemmuuden haasteet. Vauvaperhetyöntekijä/sh Outi Manninen 13.03.2015 Liian pieni lapsi Keskosperheen tukeminen ja vanhemmuuden haasteet Vauvaperhetyöntekijä/sh Outi Manninen 13.03.2015 Kasvu äidiksi Nainen siirtyy vauvan myötä äitiystilaan (Stern) Pystynkö pitämään pienen

Lisätiedot

POTILAAN HYGIENIAOPAS

POTILAAN HYGIENIAOPAS POTILAAN HYGIENIAOPAS Erikoissairaanhoito Hatanpään sairaala Sisältö SISÄLLYSLUETTELO Hygienia sairaalassa. 2 Käsihygienia.. 3 Käsien pesu 4 Käsien desinfektio... 5 Yskimishygienia.. 6 Henkilökohtainen

Lisätiedot

Toimivia työtapoja imetyksen tukemiseen äitiys- ja lastenneuvolassa. Valtakunnalliset neuvolapäivät 2012 Katja Koskinen erikoissuunnittelija, THL

Toimivia työtapoja imetyksen tukemiseen äitiys- ja lastenneuvolassa. Valtakunnalliset neuvolapäivät 2012 Katja Koskinen erikoissuunnittelija, THL Toimivia työtapoja imetyksen tukemiseen äitiys- ja lastenneuvolassa Valtakunnalliset neuvolapäivät 2012 Katja Koskinen erikoissuunnittelija, THL Imetyksen terveysvaikutukset (van Rossum CTM ym. 2007) Vakuuttava

Lisätiedot

Vierihoito ja imetys. www.eksote.fi

Vierihoito ja imetys. www.eksote.fi Vierihoito ja imetys www.eksote.fi Lapsen syntymä on varmasti yksi elämän tärkeimpiä tapahtumia. Haluamme tukea ja auttaa sinua ja perhettäsi hyvään alkuun pienokaisesi kanssa, että voit turvallisin mielin

Lisätiedot

RASKAANA 2015 IMETYSOHJAUS NEUVOLASSA. Kirsi Otronen 25.9.2015

RASKAANA 2015 IMETYSOHJAUS NEUVOLASSA. Kirsi Otronen 25.9.2015 RASKAANA 2015 IMETYSOHJAUS NEUVOLASSA Kirsi Otronen 25.9.2015 Toimintaa ohjaavat Imetyksen edistäminen Suomessa Toimintaohjelma 2009-2012 Vauvamyönteisyysohjelma Neuvolan 7 askelta Imetyksen edistäminen

Lisätiedot

TIETOA ÄIDINMAIDON LUOVUTTAJALLE

TIETOA ÄIDINMAIDON LUOVUTTAJALLE POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAAN- 1 (7) TIETOA ÄIDINMAIDON LUOVUTTAJALLE POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAAN- 2 (7) TIETOJA ÄIDINMAIDON LUOVUTTAJALLE Synnytys- ja lastenosastoilla tarvitaan jatkuvasti äidinmaitoa. Varsinkin

Lisätiedot

SYNNYTYS JOKAINEN SYNNYTYS ON YKSILÖLLINEN

SYNNYTYS JOKAINEN SYNNYTYS ON YKSILÖLLINEN SYNNYTYS JOKAINEN SYNNYTYS ON YKSILÖLLINEN SYNNYTYKSEN VAIHEET 1. Avautumisvaihe Pisin vaihe Alkaa säännöllisistä ja kohdunsuuta avaavista supistuksista Voit olla kotona niin kauan kuin pärjäät supistuskivun

Lisätiedot

1. Tarkista, että pullon vakuumi on kunnossa. Vihreän haitarin pitää olla lytyssä.

1. Tarkista, että pullon vakuumi on kunnossa. Vihreän haitarin pitää olla lytyssä. PleurX-dreeni on katetri, jonka avulla voitte itse tyhjentää keuhkopussiin kertyneen nesteen. Katetri laitetaan potilaille, jotka ovat toistuvasti joutuneet käymään keuhkopussin tyhjennyksessä. Katetri

Lisätiedot

Tervetuloa synnyttämään!

Tervetuloa synnyttämään! 1 Tervetuloa synnyttämään! Pirkanmaan sairaanhoitopiiri Tampereen yliopistollinen sairaala Naistentautien ja synnytysten vastuualue Hyvät vanhemmat! 2 Tässä vihkosessa saatte tietoa synnytykseen liittyvistä

Lisätiedot

Joskus synnytetään keisarileikkauksella

Joskus synnytetään keisarileikkauksella Joskus synnytetään keisarileikkauksella 1 Joskus synnytetään keisarileikkauksella On tilanteita, jolloin päädytään keisarileikkaukseen eli sectioon. Syyt leikkaukseen voivat johtua joko äidistä, sikiöstä

Lisätiedot

TIETOA ÄIDINMAIDON LUOVUTTAJALLE

TIETOA ÄIDINMAIDON LUOVUTTAJALLE 1 (7) TIETOA ÄIDINMAIDON LUOVUTTAJALLE 2 (7) Tietoja äidinmaidon luovuttajalle Synnytys- ja lastenosastoilla tarvitaan jatkuvasti äidinmaitoa. Varsinkin keskosvauvat tarvitsevat äidinmaitoa kasvaakseen

Lisätiedot

TEKONIVELLEIKKAUS COXASSA. Marita Mikkola Minna Nyrhi 06.09.2007

TEKONIVELLEIKKAUS COXASSA. Marita Mikkola Minna Nyrhi 06.09.2007 TEKONIVELLEIKKAUS COXASSA Marita Mikkola Minna Nyrhi 06.09.2007 Poliklinikka Potilaat tulevat Coxaan terveyskeskus-, sairaala- tai yksityislää ääkärin lähetteelll hetteellä Pirkanmaan sairaanhoitopiirin

Lisätiedot

Sisällys: SUOMEN TERVEYDENHOITAJALIITTO STHL RY:N KESKI-SUOMEN TERVEYDENHOITAJAYHDISTYS RY

Sisällys: SUOMEN TERVEYDENHOITAJALIITTO STHL RY:N KESKI-SUOMEN TERVEYDENHOITAJAYHDISTYS RY ÄIDINMAITOKIRJANEN Ei ole kahta samanlaista lasta, ei kahta samanlaista päivää eikä yhtä ainoaa tapaa tehdä asioita oikein. Siinä se elämän rikkaus juuri onkin. Äidinmaitokirjanen on jo vuosikymmenten

Lisätiedot

Vauvamatkalla. - Opas synnyttäneelle. Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri / HYKS, Synnytykset

Vauvamatkalla. - Opas synnyttäneelle. Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri / HYKS, Synnytykset Vauvamatkalla - Opas synnyttäneelle Toimitus Kuvaajat Taitto Heta Kolanen, Katja Koskinen, Niina Kauppinen, Mirkka Kujala HUS/Kliininen valokuvaus: Tero Hanski, Mikko Hinkkanen, Jarmo Nummenpää HYKS Naisten-

Lisätiedot

Imetyksen verkko-opas. Tietoa imetyksestä ja sen mahdollisista haasteista vauvaperheille

Imetyksen verkko-opas. Tietoa imetyksestä ja sen mahdollisista haasteista vauvaperheille Imetyksen verkko-opas Tietoa imetyksestä ja sen mahdollisista haasteista vauvaperheille Johdanto Tämä imetyksen verkko-opas on toteutettu opinnäytetyönä Kokkolan kaupungin neuvolapalveluille. Verkko-oppaan

Lisätiedot

VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI FINLANDS SJUKVÅRDSDISTRIKT

VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI FINLANDS SJUKVÅRDSDISTRIKT VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI FINLANDS SJUKVÅRDSDISTRIKT EGENTLIGA Ohjeita peukalon cmc-nivelen luudutusleikkauksesta kuntoutuvalle Tämän ohjeen tarkoituksena on selvittää peukalon cmc-nivelen luudutusleikkaukseen

Lisätiedot

10 ASKELTA ONNISTUNEESEEN IMETYKSEEN

10 ASKELTA ONNISTUNEESEEN IMETYKSEEN 10 ASKELTA ONNISTUNEESEEN IMETYKSEEN HYKS Naistentaudit ja synnytykset HYKS Naistentautien ja synnytysten tulosyksikön henkilökunta sitoutuu suojelemaan, edistämään ja tukemaan imetystä ja kehittämään

Lisätiedot

Vauvamatkalla. - Opas synnyttäneelle. Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri / HYKS, Synnytykset

Vauvamatkalla. - Opas synnyttäneelle. Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri / HYKS, Synnytykset Vauvamatkalla - Opas synnyttäneelle Toimitus Kuvaajat Taitto Heta Kolanen, Katja Koskinen, Niina Kauppinen, Mirkka Kujala Tero Hanski, Mikko Hinkkanen, Jarmo Nummenpää, Heta Kolanen Mirkka Kujala Painopaikka

Lisätiedot

MAIDON TUOTANNON TULKINTA

MAIDON TUOTANNON TULKINTA MAIDON TUOTANNON TULKINTA Keskusteleva ryhmäharjoitus Vetäjän vinkit ja muistiinpanot Harjoituksen osat ovat: Alkudia Kolme tärkeintä tietoa, jonka voi näyttää diana tai suurentaa julisteen tyyppisenä

Lisätiedot

Vauvamatkalla. Opas synnyttäneelle. Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri

Vauvamatkalla. Opas synnyttäneelle. Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri Vauvamatkalla Opas synnyttäneelle Toimitus Kuvaajat Taitto Heta Kolanen, Katja Koskinen, Niina Kauppinen, Mirkka Kujala Tero Hanski, Mikko Hinkkanen, Jarmo Nummenpää, Heta Kolanen Mirkka Kujala Painopaikka

Lisätiedot

Myoomien embolisaatiohoito. Valmistautumis- ja kotihoito-ohje myoomaembolisaatioon tulevalle naiselle

Myoomien embolisaatiohoito. Valmistautumis- ja kotihoito-ohje myoomaembolisaatioon tulevalle naiselle Myoomien embolisaatiohoito Valmistautumis- ja kotihoito-ohje myoomaembolisaatioon tulevalle naiselle 1 Opas toteutettu kätilötyön opinnäytetyönä Nella Tiihonen & Tanja Toivari Savonia ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

TERVETULOA HALKION LUUNSIIRTOLEIKKAUKSEEN HUSUKEEN! Husuken henkilökunta vastaa mielellään kysymyksiisi. Huuli-suulakihalkiokeskus.

TERVETULOA HALKION LUUNSIIRTOLEIKKAUKSEEN HUSUKEEN! Husuken henkilökunta vastaa mielellään kysymyksiisi. Huuli-suulakihalkiokeskus. Husuken henkilökunta vastaa mielellään kysymyksiisi. Huuli-suulakihalkiokeskus Töölön sairaala TERVETULOA HALKION LUUNSIIRTOLEIKKAUKSEEN HUSUKEEN! Topeliuksenkatu 5, Helsinki Vuodeosasto puh. 09-47187442

Lisätiedot

Perheen tukeminen pitkän sairaalahoidon aikana - hoitajan näkökulmia. Hannele Haapala, TYKS, Keskola

Perheen tukeminen pitkän sairaalahoidon aikana - hoitajan näkökulmia. Hannele Haapala, TYKS, Keskola Perheen tukeminen pitkän sairaalahoidon aikana - hoitajan näkökulmia Hannele Haapala, TYKS, Keskola Separaation vähentäminen Hoitojaksot keskolassa saattavat kestää kuusikin kuukautta. Keskosvauva kotiutuu

Lisätiedot

HENGITYSTIEINFEKTIOON SAIRASTUNEEN LEIKKI-IKÄISEN (1-3 vuotiaan) LAPSEN HOITO KOTONA

HENGITYSTIEINFEKTIOON SAIRASTUNEEN LEIKKI-IKÄISEN (1-3 vuotiaan) LAPSEN HOITO KOTONA HENGITYSTIEINFEKTIOON SAIRASTUNEEN LEIKKI-IKÄISEN (1-3 vuotiaan) LAPSEN HOITO KOTONA Sisältö Johdanto... 3 Yleinen kotihoito... 4 Nuhakuume... 7 Keuhkoputkentulehdus... 8 Kurkunpääntulehdus... 9 Milloin

Lisätiedot

Info tupakoinnin lopettamisen kurssista Margita Strandberg-Heinonen

Info tupakoinnin lopettamisen kurssista Margita Strandberg-Heinonen Info tupakoinnin lopettamisen kurssista Margita Strandberg-Heinonen 1 LÄÄKKEET JOITA KÄYTETÄÄN TUPAKASTA VIEROITUKSEEN Nikotiinipurukumi Nikotiinipurukumi antaa aktiivista tukea ja auttaa lopettamaan tupakan

Lisätiedot

TERVETULOA PERHE- VALMENNUKSEEN!

TERVETULOA PERHE- VALMENNUKSEEN! TERVETULOA PERHE- VALMENNUKSEEN! Perhevalmennuksen tavoitteena on tukea ja vahvistaa vanhempia heidän hoito- ja kasvatustehtävässään jotta arki vauvan kanssa sujuisi hyvin. Valmennus toteutetaan vuorovaikutteisesti

Lisätiedot

Hoito-ohjeet lapsen sairastuessa

Hoito-ohjeet lapsen sairastuessa TÄRKEÄT YHTEYSTIEDOT Yleinen hätänumero 112 Myrkytystietokeskus 09 471 977 Omat terveysasemat ma to klo 8 16 ja pe klo 8 15 Armila 05 352 7260 Lauritsala 05 352 6701 Sammonlahti 05 352 7501 Joutseno 05

Lisätiedot

Emättimen luontaisen bakteerikannan tasapainottamiseen ja ylläpitoon.

Emättimen luontaisen bakteerikannan tasapainottamiseen ja ylläpitoon. Emättimen luontaisen bakteerikannan tasapainottamiseen ja ylläpitoon. C-vitamiini 250 mg, 6 emätinpuikkoa. Apteekista ilman reseptiä. Emättimen bakteeritasapainon häiriö Emättimen bakteeritasapainon häiriö

Lisätiedot

IMETYKSEN TOIMINTASUUNNITELMA Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri 2015

IMETYKSEN TOIMINTASUUNNITELMA Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri 2015 IMETYKSEN TOIMINTASUUNNITELMA Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri 2015 Huhtalantie 53 Puhelin vaihde 06 415 4111 Sähköposti: 60220 Seinäjoki Faksi 06 415 4351 etunimi.sukunimi@epshp.fi Ohjenumero 2 (32)

Lisätiedot

Pieni. imetysopas. Sinulle

Pieni. imetysopas. Sinulle qwertyuiopåasdfghjklöäzxcvbnmqwe rtyuiopåasdfghjklöäzxcvbnmqwertyu iopåasdfghjklöäzxcvbnmqwertyuiopå asdfghjklöäzxcvbnmqwertyuiopåasdf ghjklöäzxcvbnmqwertyuiopåasdfghjk löäzxcvbnmqwertyuiopåasdfghjklöäz

Lisätiedot

Akne. totta ja tarua nuoruusiän näppylöistä

Akne. totta ja tarua nuoruusiän näppylöistä Akne totta ja tarua nuoruusiän näppylöistä LÄHES KAIKKI NUORET KÄRSIVÄT JOSSAKIN VAIHEESSA FINNEISTÄ KASVOISSA, RINNASSA JA SELÄSSÄ. NE OVAT NUORUUSIÄSSÄ NIIN TAVALLISIA, ETTÄ NIIDEN KATSOTAAN KUULUVAN

Lisätiedot

OIKEA ASENNE ALLERGIAAN

OIKEA ASENNE ALLERGIAAN OIKEA ASENNE ALLERGIAAN VINKKEJÄ LAPSIPERHEEN ARKEEN Kansallinen allergiaohjelma yhteistyössä: MITEN ALLERGIAT KEHITTYVÄT? Allergiat ja yliherkkyydet ovat osittain perinnöllisiä, mutta niiden kehittymiseen

Lisätiedot

ETELÄ-KARJALAN KESKUSSAIRAALA Synnytysvuodeosasto C1 Valto Käkelän katu 1 53130 Lappeenranta KOTIHOITO-OHJEITA

ETELÄ-KARJALAN KESKUSSAIRAALA Synnytysvuodeosasto C1 Valto Käkelän katu 1 53130 Lappeenranta KOTIHOITO-OHJEITA ETELÄ-KARJALAN KESKUSSAIRAALA Synnytysvuodeosasto C1 Valto Käkelän katu 1 53130 Lappeenranta KOTIHOITO-OHJEITA 1 SISÄLLYSLUETTELO KOTIUTUMINEN SAIRAALASTA... 3 TERVEYDENHOITO KOTONA... 4 Puhtaus... 4 Jälkivuoto...

Lisätiedot

OIKEA ASENNE ALLERGIAAN

OIKEA ASENNE ALLERGIAAN OIKEA ASENNE ALLERGIAAN VINKKEJÄ LAPSIPERHEEN ARKEEN yhteistyössä: MITEN ALLERGIAT KEHITTYVÄT? Allergiat ja yliherkkyydet ovat osittain perinnöllisiä, mutta niiden kehittymiseen vaikuttavat enemmän elämäntavat

Lisätiedot

Joka viidennen aikuisen vaiva

Joka viidennen aikuisen vaiva Kuiva suu ei laula. Joka viidennen aikuisen vaiva Suun kuivuus (kserostomia) johtuu alentuneesta syljen erityksestä ja hoitamattomana horjuttaa ihmisen koko yleisterveyttä ja hyvinvointia. Suun kuivumisesta

Lisätiedot

Ohjeita lapsiperheille

Ohjeita lapsiperheille Oulun vastaanottokeskus Heikinharjuntie 66 90620 Oulu Puhelin: 0718763100 Ohjeita lapsiperheille Minna Märsynaho Diakonia-ammakorkeakoulu 2 SISÄLLYSLUETTELO LAPSI JA TURVALLISUUS 3 ARJEN PERUSTOIMINNOT

Lisätiedot

VAUVAMYÖNTEISYYS -OHJELMA

VAUVAMYÖNTEISYYS -OHJELMA VAUVAMYÖNTEISYYS -OHJELMA OHJELMA IMETYSOHJAUKSEN JATKUVAAN LAADUN KEHITTÄMISEEN WHO&UNICEF: BABY FRIENDLY HOSPITAL INITIATIVE STAKES, 1994 Vauvamyönteisyys -ohjelma imetysohjauksen selvittämiseksi neuvolassa

Lisätiedot

Ohjeita polven tähystysleikkauksesta kuntoutuvalle

Ohjeita polven tähystysleikkauksesta kuntoutuvalle Ohjeita polven tähystysleikkauksesta kuntoutuvalle VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI EGENTLIGA FINLANDS SJUKVÅRDSDISTRIKT Tämän ohjeen tarkoituksena on selvittää polven tähystysleikkauksen jälkeistä kuntoutumista.

Lisätiedot

Vastaa seuraaviin kysymyksiin KYLLÄ tai EI, tarkenna pyydettäessä. Lue kysymykset huolellisesti ja ota huomioon kysymysten tarkennuspyynnöt!

Vastaa seuraaviin kysymyksiin KYLLÄ tai EI, tarkenna pyydettäessä. Lue kysymykset huolellisesti ja ota huomioon kysymysten tarkennuspyynnöt! TERVEYSKYSELY Täytä kysely huolellisesti ennen lääkärinvastaanottoa. TAUSTATIEDOT 1. Nimi 2. Sukupuoli 3. Mikä on urheilulajisi Vastaa seuraaviin kysymyksiin KYLLÄ tai EI, tarkenna pyydettäessä. Lue kysymykset

Lisätiedot

Sydämen alla kasvaa toinen sydän. Sydänten päällä kasvaa kaksi kumpua, ja salainen pelko.

Sydämen alla kasvaa toinen sydän. Sydänten päällä kasvaa kaksi kumpua, ja salainen pelko. Sydämen alla kasvaa toinen sydän. Sydänten päällä kasvaa kaksi kumpua, ja salainen pelko. Eräänä synkkänä yönä Mitä jos en voikaan ruokkia lastani äidinmaidolla vaikka äitini on imetystukiäiti ja minuakin

Lisätiedot

Pitääkö murtunut jalkani leikata? Mitä röntgenkuvissa näkyy? Mitä laboratoriokokeet osoittavat? Pitääkö minun olla syömättä ennen laboratoriokokeita?

Pitääkö murtunut jalkani leikata? Mitä röntgenkuvissa näkyy? Mitä laboratoriokokeet osoittavat? Pitääkö minun olla syömättä ennen laboratoriokokeita? '' Pitääkö murtunut jalkani leikata? Mitä röntgenkuvissa näkyy? Mitä laboratoriokokeet osoittavat? Pitääkö minun olla syömättä ennen laboratoriokokeita? Kuinka kauan kipsiä pidetään jalassa? Saako kipeälle

Lisätiedot

VAIPANVAIHTO. Muista aina tukea kunnolla vauvan päätä, ellei vauva sitä vielä kannattele kunnolla!

VAIPANVAIHTO. Muista aina tukea kunnolla vauvan päätä, ellei vauva sitä vielä kannattele kunnolla! VAIPANVAIHTO Muista aina tukea kunnolla vauvan päätä, ellei vauva sitä vielä kannattele kunnolla! HUOM! Tätä ohjetta ei toisteta joka välissä, tässä on asiasta yleishuomautus. 0. Milloin vaihdetaan? Kun

Lisätiedot

AMS 700 MS -sarjan Pumpattava penisproteesi

AMS 700 MS -sarjan Pumpattava penisproteesi AMS 700 MS -sarjan Pumpattava penisproteesi Käyttöopas AMS 700 MS sarjan pumpattava penisproteesi 1 AMS 700 MS sarjan pumpattavan penisproteesin käyttö 2-3 Mitä toimenpiteen jälkeen on odotettavissa?..

Lisätiedot

Mycoplasma bovis hiljainen ja tappava. Eläinlääkäri Taina Haarahiltunen Yksityispraktikko, Nurmijärvi

Mycoplasma bovis hiljainen ja tappava. Eläinlääkäri Taina Haarahiltunen Yksityispraktikko, Nurmijärvi Mycoplasma bovis hiljainen ja tappava Eläinlääkäri Taina Haarahiltunen Yksityispraktikko, Nurmijärvi Mycoplasma bovis Soluseinätön bakteeri Beetalaktaamiantibiootit (mm. penisilliini) eivät tehoa Herkkiä

Lisätiedot

Hemodialyysihoitoon tulevalle

Hemodialyysihoitoon tulevalle Hemodialyysihoitoon tulevalle Potilasohje Olet aloittamassa hemodialyysihoidon eli keinomunuaishoidon. Tästä ohjeesta saat lisää tietoa hoidosta. Satakunnan sairaanhoitopiiri Dialyysi Päivitys 01/2016

Lisätiedot

Kihomadot Suomen Apteekkariliitto 2010

Kihomadot Suomen Apteekkariliitto 2010 Kihomadot Suomen Apteekkariliitto 2010 Lukijalle Lapset ja lapsiperheet kärsivät melko yleisesti kihomadoista. Tartunta tapahtuu helposti esimerkiksi käsien välityksellä. Vaiva talttuu, kunhan lääkehoitoa

Lisätiedot

SYNNYTYKSEN JÄLKEINEN MASENNUS 29.2.2012. Riitta Elomaa Kirsti Keskitalo

SYNNYTYKSEN JÄLKEINEN MASENNUS 29.2.2012. Riitta Elomaa Kirsti Keskitalo SYNNYTYKSEN JÄLKEINEN MASENNUS 29.2.2012 Riitta Elomaa Kirsti Keskitalo UUPUMUS /MASENNUS/AHDISTUS SYNNYTYKSEN JÄLKEEN n. 10% synnyttäjistä alkaa ensimmäisen vuoden kuluessa synnytyksestä tai ulottuu raskauden

Lisätiedot

Vauvan itkuherkkyys ja koliikki

Vauvan itkuherkkyys ja koliikki Vauvan itkuherkkyys ja koliikki Juulia Ukkonen Kätilö ja perheneuvoja, BSc Health Communication Miksi vauvat itkevät? Kaikki vauvat itkevät ja itku kuuluu normaalina osana vauvan elämään. Itkun avulla

Lisätiedot

9.1. Mikä sinulla on?

9.1. Mikä sinulla on? 9.kappale (yhdeksäs kappale) 9.1. Mikä sinulla on? Minulla on yskä. Minulla on nuha. Minulla on kuumetta. Minulla on kurkku kipeä. Minulla on vesirokko. Minulla on flunssa. Minulla on vatsa kipeä. Minulla

Lisätiedot

TERVETULOA. Lapin Keskussairaalaan osastolle 4B OTTAKAA TÄMÄ OPAS MUKAANNE KUN TULETTE POLVEN TEKONIVELLEIKKAUKSEEN

TERVETULOA. Lapin Keskussairaalaan osastolle 4B OTTAKAA TÄMÄ OPAS MUKAANNE KUN TULETTE POLVEN TEKONIVELLEIKKAUKSEEN LAPIN SAIRAANHOITOPIIRI TERVETULOA Lapin Keskussairaalaan osastolle 4B OTTAKAA TÄMÄ OPAS MUKAANNE KUN TULETTE POLVEN TEKONIVELLEIKKAUKSEEN Tämän oppaan tarkoituksena on tukea polven/polvien tekonivelleikkaukseen

Lisätiedot

Maitoa mahan täydeltä. Imevä vasikka ja vieroitus emolehmäkarjassa

Maitoa mahan täydeltä. Imevä vasikka ja vieroitus emolehmäkarjassa Maitoa mahan täydeltä Imevä vasikka ja vieroitus emolehmäkarjassa Imetys Vasikkapiilo Vieroitus Imetys Emänsä alla vasikat imevät n. 4-6 kertaa vuorokaudessa, yht. 10-12 l / vrk Ensimmäisten viikkojen

Lisätiedot

Winkkejä ja Walistusta Wauvaperheille

Winkkejä ja Walistusta Wauvaperheille Winkkejä ja Walistusta Wauvaperheille Satakunnan sairaanhoitopiiri Satakunnan keskussairaalan synnytysvuodeosasto S0 2013 Taitto Taru Tolppo 2 SISÄLLYSLUETTELO Onneksi olkoon... 4 Meistä tulee vanhemmat...

Lisätiedot

Nicorette. tuoteopas. Tehokas apu tupakoinnin lopettamiseen

Nicorette. tuoteopas. Tehokas apu tupakoinnin lopettamiseen tuoteopas Tehokas apu tupakoinnin lopettamiseen NICORETTE -tuoteperheestä löydät juuri sinulle sopivan nikotiinikorvaushoitovalmisteen! Muista aloittaessasi nikotiinikorvaushoidon, parannat onnistumisen

Lisätiedot

Vierihoito ja imetys www.eksote.fi

Vierihoito ja imetys www.eksote.fi Vierihoito ja imetys www.eksote.fi SISÄLLYS Pidä vauvaa vieressäsi synnytyssairaalassa 3 Vauva kasvaa ja kehittyy koko ajan 4 Älä rajoita vauvan imuaikaa ilman syytä 5 Risaiset illat kuuluvat perheen elämää

Lisätiedot

PD-katetrin juuren hoito

PD-katetrin juuren hoito PD-katetrin juuren hoito Potilasohje Tämä ohje on tarkoitettu sinulle, joka olet aloittamassa peritoneaalidialyysihoitoa. Satakunnan sairaanhoitopiiri Dialyysi Päivitys 03//2015 Päivittäjä KL,ml Sisällys

Lisätiedot

Löydät meidät kanttiinin yläpuolelta, kolmannesta kerroksesta.

Löydät meidät kanttiinin yläpuolelta, kolmannesta kerroksesta. Osastollamme tehdään paljon erilaisia tutkimuksia. Lääkärin pyynnöstä haluamme ottaa sinusta EEG- eli aivosähkötutkimuksen, joka tutkii aivojen toimintaa. Löydät meidät kanttiinin yläpuolelta, kolmannesta

Lisätiedot

Hyvälaatuista proteiinia maitotuotteista. Teija Keso Laillistettu ravitsemusterapeutti Ravitsemusasiantuntija Valio Oy Ateria 12 6.11.

Hyvälaatuista proteiinia maitotuotteista. Teija Keso Laillistettu ravitsemusterapeutti Ravitsemusasiantuntija Valio Oy Ateria 12 6.11. Hyvälaatuista proteiinia maitotuotteista Teija Keso Laillistettu ravitsemusterapeutti Ravitsemusasiantuntija Valio Oy Ateria 12 6.11.2012 Sisältö Valio Oy 2 Proteiinit Koostuvat 20 aminohaposta, joista

Lisätiedot

Nuoren urheilijan ravitsemus. 28.3.2013 Suvi Erkkilä Ravitsemustieteen opiskelija Itä-Suomen Yliopisto

Nuoren urheilijan ravitsemus. 28.3.2013 Suvi Erkkilä Ravitsemustieteen opiskelija Itä-Suomen Yliopisto Nuoren urheilijan ravitsemus 28.3.2013 Suvi Erkkilä Ravitsemustieteen opiskelija Itä-Suomen Yliopisto Mitä kaikkea huomioitava? Kokonaisuus Ateriarytmi Riittävä energiansaanti Nestetasapaino + Välipalaesimerkkejä

Lisätiedot

Rintasyöpä ja sen ehkäisy. Jaana Kolin

Rintasyöpä ja sen ehkäisy. Jaana Kolin Rintasyöpä ja sen ehkäisy Jaana Kolin Syöpä sairautena Uusia syöpiä todetaan maassamme vuosittain noin 29.000 Miehillä ja naisilla syöpiä todetaan suurin piirtein yhtä paljon Vuoteen 2020 mennessä uusien

Lisätiedot

MEIDÄN VAUVAN SYNTYMÄPÄIVÄ

MEIDÄN VAUVAN SYNTYMÄPÄIVÄ Oulun yliopistollinen sairaala SYNNYTYKSET, NAISTENTAUDIT JA GENETIIKKA Tämä opas antaa tietoa suunnitellusta keisarileikkauksesta, siihen valmistautumisesta ja sen jälkeisestä ajasta. Suomessa keisarileikkauksia

Lisätiedot

Tässä osassa on tietoa kivunlievityksestä lääkkein nielurisaleikkauksen jälkeen. Voit laskea oikean kipulääkeannoksen lapsellesi.

Tässä osassa on tietoa kivunlievityksestä lääkkein nielurisaleikkauksen jälkeen. Voit laskea oikean kipulääkeannoksen lapsellesi. Kivunlievitys Tässä osassa on tietoa kivunlievityksestä lääkkein nielurisaleikkauksen jälkeen. Voit laskea oikean kipulääkeannoksen lapsellesi. Huomaa, että tämä kivunlievitysohje pätee vain, jos lapsella

Lisätiedot

Pienen vatsan ystävä. Sanotaan, että hyvä olo tuntuu ihan vatsanpohjas sa asti. Hyvinvointi lähtee vatsasta myös perheen pienimmillä.

Pienen vatsan ystävä. Sanotaan, että hyvä olo tuntuu ihan vatsanpohjas sa asti. Hyvinvointi lähtee vatsasta myös perheen pienimmillä. Vatsan ystävä Pienen vatsan ystävä Sanotaan, että hyvä olo tuntuu ihan vatsanpohjas sa asti. Hyvinvointi lähtee vatsasta myös perheen pienimmillä. Reladrops on vauvan oma maito happobakteerivalmiste. Sen

Lisätiedot

Osasto-opas. Synnytysvuodeosasto. www.eksote.fi

Osasto-opas. Synnytysvuodeosasto. www.eksote.fi Osasto-opas Synnytysvuodeosasto www.eksote.fi Synnytysvuodeosasto sijaitsee sairaalan päärakennuksen ensimmäisessä kerroksessa C-siivessä. Sisäänkäynti pääovesta. Osastolla hoidetaan raskaana olevia ja

Lisätiedot

Angitensiiniä konvertoivan entsyymin (ACE:n) estäjät ja angiotensiini II -reseptorin salpaajat: Käyttö raskauden ja imetyksen aikana

Angitensiiniä konvertoivan entsyymin (ACE:n) estäjät ja angiotensiini II -reseptorin salpaajat: Käyttö raskauden ja imetyksen aikana Angitensiiniä konvertoivan entsyymin (ACE:n) estäjät ja angiotensiini II -reseptorin salpaajat: Käyttö raskauden ja imetyksen aikana Valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen hyväksytyt sanoitukset, PhVWP

Lisätiedot

PRE-EKLAMPSIAN YLLÄTTÄESSÄ RASKAANA OLEVAN NAISEN

PRE-EKLAMPSIAN YLLÄTTÄESSÄ RASKAANA OLEVAN NAISEN PRE-EKLAMPSIAN YLLÄTTÄESSÄ RASKAANA OLEVAN NAISEN Marianne Isopahkala Pre-eklampsiaan sairastuneelle MITÄ PRE-EKLAMPSIA ON? Pre-eklampsiasta on käytetty vanhastaan nimityksiä raskausmyrkytys ja toksemia.

Lisätiedot

I Make Milk, What s Your Superpower? Tukea imetyksen arkeen

I Make Milk, What s Your Superpower? Tukea imetyksen arkeen I Make Milk, What s Your Superpower? Tukea imetyksen arkeen SISÄLTÖ 1 Hamuava haikarantuoma IMETYKSEN ENSIPÄIVÄT 7 Äitien tekemää ruokaa... 7 Pienokaisesi haluaa rinnalle... 8 Et tarvitse kelloa imettämiseen...

Lisätiedot

Alle 1-vuotiaan ruokailu

Alle 1-vuotiaan ruokailu SYÖDÄÄN YHDESSÄ Alle 1-vuotiaan ruokailu Ruokasuositukset lapsiperheille 2016 SYÖDÄÄN YHDESSÄ Lapsen ensimmäinen ruokavuosi rakentaa pohjaa monipuolisille ja terveellisille ruokatottumuksille. Lapsen myötä

Lisätiedot

TERVETULOA. Lapin Keskussairaalaan osastolle 4B OTTAKAA TÄMÄ OPAS MUKAANNE KUN TULETTE LONKAN TEKONIVELLEIKKAUKSEEN

TERVETULOA. Lapin Keskussairaalaan osastolle 4B OTTAKAA TÄMÄ OPAS MUKAANNE KUN TULETTE LONKAN TEKONIVELLEIKKAUKSEEN LAPIN SAIRAANHOITOPIIRI TERVETULOA Lapin Keskussairaalaan osastolle 4B OTTAKAA TÄMÄ OPAS MUKAANNE KUN TULETTE LONKAN TEKONIVELLEIKKAUKSEEN Tämän oppaan tarkoituksena on tukea lonkan/lonkkien tekonivelleikkaukseen

Lisätiedot

Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä. Potilasturvallisuus on yhteinen asia! Potilasturvallisuus. Kysy hoidostasi vastaanotolla!

Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä. Potilasturvallisuus on yhteinen asia! Potilasturvallisuus. Kysy hoidostasi vastaanotolla! Potilasturvallisuus on yhteinen asia! Potilasturvallisuus on osa hyvää hoitoa kattaa tutkimuksen, hoidon ja laitteiden turvallisuuden tarkoittaa myös sitä, ettei hoidosta aiheutuisi potilaalle haittaa

Lisätiedot

Opas keskoslapsen vanhemmille kenguruhoidosta

Opas keskoslapsen vanhemmille kenguruhoidosta KENGURUUN! Opas keskoslapsen vanhemmille kenguruhoidosta 2 Vanhemmalle! Onnea vauvaperheelle! Vauvasi on hoidossa keskoslasten hoitoon erikoistuneessa yksikössä vastasyntyneiden teho- tai valvontaosastolla.

Lisätiedot

PERHEPESÄ Jorvin sairaala

PERHEPESÄ Jorvin sairaala PERHEPESÄ Jorvin sairaala Tervetuloa Perhepesään ONNEA UUDESTA VAUVASTA JA TERVETULOA PERHEPESÄÄN! Perhepesässä koko perhe saa olla yhdessä ja tutustua rauhassa toisiinsa ympäri vuorokauden. Perhepesässä

Lisätiedot

RASKAUDEN EHKÄISY SYNNYTYKSEN JÄLKEEN

RASKAUDEN EHKÄISY SYNNYTYKSEN JÄLKEEN RASKAUDEN EHKÄISY SYNNYTYKSEN JÄLKEEN Anneli Kivijärvi LKT, naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri, vastaava lääkäri Turun Hyvinvointitoimiala 11.05.2016 Turku, Yleislääkäripäivät Mitkä asiat otetaan

Lisätiedot

Lapsen ensimmäinen elinvuosi on suuren kehityksen aikaa Kehitys etenee yksilöllisesti Lapsen kehityksen kannalta tärkeää on varhainen vuorovaikutus,

Lapsen ensimmäinen elinvuosi on suuren kehityksen aikaa Kehitys etenee yksilöllisesti Lapsen kehityksen kannalta tärkeää on varhainen vuorovaikutus, Lapsen ensimmäinen elinvuosi on suuren kehityksen aikaa Kehitys etenee yksilöllisesti Lapsen kehityksen kannalta tärkeää on varhainen vuorovaikutus, syli ja aito läsnäolo Tärkeintä lapsen kanssa oloa on

Lisätiedot

Osteoporoosi (luukato)

Osteoporoosi (luukato) Osteoporoosi (luukato) Lääkärikirja Duodecim Pertti Mustajoki, sisätautien erikoislääkäri Osteoporoosi tarkoittaa, että luun kalkkimäärä on vähentynyt ja luun rakenne muuttunut. Silloin luu voi murtua

Lisätiedot

ISÄKSI KASVAMASSA ISÄN JA VAUVAN VÄLINEN SUHDE

ISÄKSI KASVAMASSA ISÄN JA VAUVAN VÄLINEN SUHDE ISÄKSI KASVAMASSA ISÄN JA VAUVAN VÄLINEN SUHDE Tieto isäksi tulemisesta Isän ja vauvan välinen suhde saa alkunsa jo silloin kun pariskunta suunnittelee vauvaa ja viimeistään silloin kun isä saa tiedon

Lisätiedot

Tauti Aiheuttaja Itämisaika Tartunta-aika Oireet Hoito Ehkäisy Poissaolo. Kuume, väsymys, lihassärky, nuha, kurkkukipu, yskä.

Tauti Aiheuttaja Itämisaika Tartunta-aika Oireet Hoito Ehkäisy Poissaolo. Kuume, väsymys, lihassärky, nuha, kurkkukipu, yskä. HELSINGIN KAUPUNKI VARHAISKASVATUSVIRASTO 12.1.2015 Taulukossa on tietoja tavallisimmista lasten sairauksista ja yleinen ohje poissaolosta. Lapsen sairastuessa tulee tarvittaessa kääntyä terveydenhuoltohenkilöstön

Lisätiedot

Olen saanut tyypin 2 diabeteksen

Olen saanut tyypin 2 diabeteksen Bolujem od dijabetesa tip 2 Olen saanut tyypin 2 diabeteksen Kysymyksiä ja vastauksia Pitanja i odgovori Mitä diabetekseen sairastuminen merkitsee? On täysin luonnollista, että diabetekseen sairastunut

Lisätiedot

Ikäihmisen ravitsemus

Ikäihmisen ravitsemus Ikäihmisen ravitsemus Ravitsemusterapeutti Nea Kurvinen Ravitsemusterapia Balans www.ravitsemusbalans.fi Puh. 044 2525 311, nea.kurvinen@ravitsemusbalans.fi Mitä muutoksia ikä voi tuoda syömiseen? Nälän

Lisätiedot

Usein kysyttyjä kysymyksiä nielurisaleikkauksista

Usein kysyttyjä kysymyksiä nielurisaleikkauksista Tietoa nielurisaleikkauksesta Tämän tiedotteen tarkoituksena on auttaa potilasta voimaan mahdollisimman hyvin ja palaamaan normaaliin ruokavalioon ja normaaleihin aktiviteetteihin mahdollisimman nopeasti

Lisätiedot

Potilasohje päiväkirurgiseen sappirakon poistoleikkaukseen tulevalle

Potilasohje päiväkirurgiseen sappirakon poistoleikkaukseen tulevalle 1 (5) Potilasohje päiväkirurgiseen sappirakon poistoleikkaukseen tulevalle Näiden ohjeiden tarkoituksena on antaa teille tietoa tulevasta toimenpiteestä ja siihen liittyvästä hoidosta sekä sairaalassa

Lisätiedot

Liikunnan merkitys työkykyyn ja arjen jaksamiseen

Liikunnan merkitys työkykyyn ja arjen jaksamiseen Liikunnan merkitys työkykyyn ja arjen jaksamiseen tauoton liikkumaton tupakkapitoinen kahvipitoinen runsasrasvainen alkoholipitoinen heikkouninen? Miten sinä voit? Onko elämäsi Mitä siitä voi olla seurauksena

Lisätiedot

SARAN JA TUOMAKSEN TARINA

SARAN JA TUOMAKSEN TARINA SARAN JA TUOMAKSEN TARINA Opettajalle Sara on 15-vuotias ja Tuomas 17. He ovat seurustelleet parisen kuukautta. He olivat olleet yhdynnässä ensimmäistä kertaa eräissä bileissä, joissa he olivat myös juoneet

Lisätiedot

Avuksi ehkäisyn valintaan

Avuksi ehkäisyn valintaan Opas synnytyksen jälkeiseen ja imetyksen aikaiseen raskauden ehkäisyyn Avuksi ehkäisyn valintaan Veera Korhonen & Reeta Minkkinen Sisällysluettelo Tietoa naisen hedelmällisyydestä... 1 Kehon palautuminen

Lisätiedot

Pienen vauvan vanhemmille

Pienen vauvan vanhemmille Pienen vauvan vanhemmille 0-6 kuukautta Kun katsoit äsken ensimmäisen kerran uusilla silmilläsi, minusta tuntui kuin maailma olisi kääntynyt parempaan suuntaan. Minun sydämeni se vain käännähti. L. Laukkarinen

Lisätiedot

Ohjeet kaihileikkausta varten

Ohjeet kaihileikkausta varten Ohjeet kaihileikkausta varten Harmaakaihileikkaus Harmaakaihi tarkoittaa sitä, että silmän mykiö on samentunut ja läpäisee huonosti valoa. Mistä harmaakaihi johtuu? Usein kaihi kehittyy iän myötä ilman

Lisätiedot

VAUVAMYÖNTEISYYSOHJELMA. Ohjelma imetysohjauksen jatkuvaan laadun kehittämiseen

VAUVAMYÖNTEISYYSOHJELMA. Ohjelma imetysohjauksen jatkuvaan laadun kehittämiseen VAUVAMYÖNTEISYYSOHJELMA Ohjelma imetysohjauksen jatkuvaan laadun kehittämiseen Helsingin terveyskeskus Neuvolatyön ja terveyden edistämisen yksikkö Äitiysneuvonta Lasten terveysneuvonta 5.11.2009 1 1 NEUVOLAN

Lisätiedot