KOTIHOITO-OHJEITA VASTASYNTYNEELLE JA SYNNYTTÄNEELLE ÄIDILLE. VASTASYNTYNYT Vastasyntynyttä ei koskaan saa jättää yksin hoitopöydälle ilman valvontaa!

Transkriptio

1 1 (6) KOTIHOITO-OHJEITA VASTASYNTYNEELLE JA SYNNYTTÄNEELLE ÄIDILLE Ohjeita löytyy myös Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin internetsivuilta: / Synnytys/OYS:n synnytysten ja naistentautien sivut VASTASYNTYNYT Vastasyntynyttä ei koskaan saa jättää yksin hoitopöydälle ilman valvontaa! INFEKTIOHERKKYYS Vastasyntynyt on varsin herkkä saamaan tartuntoja, joten esim. nuhaisten ja yskäisten ihmisten vierailuja tulee välttää. Erityistä huomiota tulee kiinnittää koko perheen käsihygieniaan (käsien pesu/desinfektio), koska suurin osa taudinaiheuttajista tarttuu käsien välityksellä. LÄMPÖ Vastasyntyneen normaali lämpö on astetta. Lämpöä ei tarvitse päivittäin mitata, ellei lapsen iho tunnu viileältä tai kuumeiselta. Vauvan tulee olla puettu sopivasti. KELLASTUMINEN Keltaisuus on voimakkaimmillaan noin kahden neljän vuorokauden iässä ja sitä esiintyy lievänä liki joka toisella vastasyntyneellä. Väri johtuu elimistöön kertyneestä bilirubiinista, joka värjää vauvan ihon ja silmien valkuaiset kellertäviksi. Lievä keltaisuus ei vaadi hoitoa, mutta voimakkaampana sitä hoidetaan sinivalolla. Tiheämmät syötöt ja riittävä maidonsaanti voivat auttaa ehkäisemään ja vähentämään kellastumista. Korkea bilirubiinipitoisuus voi aiheuttaa keltaisuuden lisäksi väsymystä ja huonoa syömistä. Jos vauvalla on näitä oireita ensimmäisinä kotiutumisen jälkeisinä päivinä, tulee ottaa yhteyttä neuvolan terveydenhoitajaan, osastolle, josta vastasyntynyt on kotiutettu tai lasten päivystyspoliklinikkaan. Yhteystiedot löytyvät viimeiseltä sivulta. HUONOVOINTISUUS, VÄSYMINEN, VAISUUS, POIKKEAVA HENGITYS, HUONO VÄRI, HUONO SYÖMINEN, RUNSAAT OKSENTELUT, JATKUVA ITKUISUUS, ALILÄMPÖISYYS TAI KUUME, KÄSITTELYARKUUS, JÄYKISTELY Infektiot tai muut vastasyntyneen sairaudet tai poikkeavuudet eivät aina ole todettavissa kotiinlähtötarkastuksessa. Jos vastasyntyneelle ilmaantuu kotiuduttua yllämainittuja oireita, tulee ottaa yhteyttä neuvolan terveydenhoitajaan, lasten päivystyspoliklinikkaan tai osastolle, josta vastasyntynyt on kotiutettu. VAUVAN RAVITSEMUS JA IMETTÄMINEN Rintamaito on ihanteellista ravintoa ja yleensä riittävä tyydyttämään terveen, täysiaikaisen ja normaalipainoisen vauvan ravinnontarpeen ensimmäisen kuuden kuukauden ajan. Ensipäivien maito, kolostrum, on yleensä melko paksua ja väri voi vaihdella kermaisen keltaisesta läpinäkyvään. Kun vauva imee tiheästi rintaa, maitomäärä alkaa lisääntyä ja varsinainen maidonnousu tapahtuu yleensä 2-5 vuorokauden kuluttua synnytyksestä.

2 2 (6) MISTÄ ÄITI TIETÄÄ ETTÄ VAUVA SAA RINTAMAITOA RIITTÄVÄSTI Alle kuukauden ikäisen vauvan olisi hyvä imeä rintaa 8-12 kertaa vuorokaudessa. Yöimetykset ovat myös tärkeitä, koska ne lisäävät prolaktiinihormonitasoa ja lisäävät siten maidoneritystä. Kun maitoa erittyy äidillä riittävästi, vauva nielee kuuluvasti maitoa ja on imetyskerran päättyessä tyytyväinen. Vastasyntyneen lapsen ravinnon riittävyyttä voi kotiutumisen jälkeen arvioida myös virtsan erittymisestä ja ulosteiden määrästä. Selkeästi märkiä pissavaippoja tulee olla keskimäärin 5 7 vuorokaudessa. Vauva ulostaa ensimmäisen kahden vuorokauden aikana lapsenpihkaa vähintään kerran vuorokaudessa. Ensipäivien jälkeen rintamaidolla olevan vauvan ulosteet muuttuvat vaaleankeltaisiksi, löysiksi ja makeahkon tuoksuisiksi maitoulosteiksi. Ensikuukausina ulostustiheys vaihtelee yksilöllisesti useasta kerrasta päivässä muutaman päivän välein tapahtuvaksi. Vauvan tasainen painonnousu on varmin merkki maidon riittävyydestä. Paino laskee ensimmäisinä päivinä keskimäärin seitsemän prosenttia, yli kymmenen prosentin painonlasku on merkki riittämättömästä ravitsemuksesta. Paino kääntyy yleensä nousuun 4-5 vuorokauden iässä, mikäli ravinnon saanti on lapsella riittävää. Syntymäpaino saavutetaan 7 10, viimeistään 14 vuorokauden, ikään mennessä. Painon käännyttyä nousuun se lisääntyy keskimäärin 150g viikossa ensimmäisen puolen vuoden ajan. Kun ravinnon saanti on riittävää, vauvan yleisvointi ja vireystila ovat normaalit. Hänellä ei ole kuivumisen merkkejä; raajat ovat lämpimät, iho on kimmoisa sekä suun limakalvot ovat kosteat ja punaiset. RIITTÄMÄTÖN RINTAMAIDON SAANTI Mikäli on aihetta epäillä vauvan maidonsaannin riittävyyttä, voi kyse olla siitä, ettei maidontulo ole lähtenyt riittävästi käyntiin tai että vauva ei ime tarjolla olevaa maitoa. Imuotetta ja imetystekniikkaa parantamalla, imetyskertoja lisäämällä ja runsaalla ihokontaktilla voidaan vaikuttaa siihen, että vauva saa imettyä tarjolla olevan maidon rinnasta. Vauvaa tulee imettää aina, kun hän ilmaisee imemishalukkuuttaan. Vauva on halukas imemään, kun hän availee suutaan ja kääntää päätään sivulle, lipoo kieltään, vie kättä suuhun, imee sormiaan tai nyrkkiään. Nämä merkit kertovat nälästä jo ennen itkua. Imettää voi istualtaan, makuultaan tai kainaloasennossa. Imetystä aloittaessaan äiti asettaa vauvan kyljelleen itseään vasten siten, että rinnanpää on selkeästi vauvan ylähuulen yläpuolella, lähestulkoon nenän kohdalla. Rintaan tarttuessaan vauva kallistaa päänsä taaksepäin ja avaa suun, silloin rinnanpää on sopivasti suun kohdalla. Äiti voi herätellä vauvaa imemään koskettamalla rinnanpäällä vauvan huulia tai lypsämällä maitopisaroita vauvan huulille. Hyvässä imuotteessa vauvan suu on kunnolla auki ja suussa on rinnanpään lisäksi myös nännipihaa. Vauvan leuka koskee rintaan ja nenä on irti rinnasta. Oikeassa asennossa ja oikealla otteella vauva imee rytmikkäästi. Ote on laaja ja suu ei ole supussa. Oikealla imuotteelle vauva imee maidon tehokkaasti. Äidille imetys ei tee kipeää ja rinnanpää on imetyksen jälkeen tasaisen pyöreä. Mikäli äidillä tulee rintamaitoa riittävästi, mutta vauva ei kuitenkaan saa imettyä maitoa rinnasta, äiti voi lypsää ja antaa rintamaidon pullosta. Mikäli äidillä tulee huoli, että rintamaitoa ei kuitenkaan erity riittävästi, yhteydenotto neuvolan terveydenhoitajaan on tuolloin paikallaan. Sairaalassa saadun ohjauksen lisäksi vauvan ravitsemuksesta ja imettämisestä saa tietoa Imetys- yhteisen matkamme alku kirjasesta sekä internetistä

3 3 (6) IHONHOITO Vauva voidaan kylvettää 1-2 kertaa viikossa. Tarvittaessa kuivaihoisen lapsen kylpyveteen voi lisätä muutaman tipan öljyä. Kasvot ja silmät puhdistetaan päivittäin. Taipeet tarkistetaan ja tarvittaessa puhdistetaan. Hautuneelle iholle voi käyttää talkkia. Vastasyntyneen ihoa ei tarvitse rasvata säännöllisesti. Vaippa-alueelle voi laittaa tarvittaessa mietoa suojavoidetta ja antaa ilmakylpyjä. Vastasyntyneen iho on herkkä, joten siinä voi esiintyä näppylöitä tai punaisia laikkuja, jotka eivät tarvitse erityistä hoitoa. Kylvetysohjausvideo löytyy sairaanhoitopiirin kotisivuilta: / Synnytys/OYS:n synnytysten ja naistentautien sivut/videot/kylvetysohjaus. NAVAN HOITO Napanuora on leikkaamisen jälkeen suljettu klampilla. Se sulkee navan turvallisesti sekä tehokkaasti eikä avaudu itsestään. Jos klamppi on vielä paikallaan kotiutuessa, poistetaan se kolmantena päivänä synnytyksestä puristamalla klamppia pitkittäin peukalo- etusormiotteella (kuva). Napatynkä irtoaa yleensä 4 vrk - 2 viikon kuluessa, riippuen napatyngän paksuudesta. Kotona napatyngän juuri puhdistetaan päivittäin puhtaalla vedellä ja pumpulipuikolla. Sen jälkeen kuivataan huolellisesti kuivalla pumpulipuikolla. Napatyngän irrottua navanpohja puhdistetaan ja kuivataan huolellisesti kerran päivässä muutaman päivän ajan ja sen jälkeen kuivataan pesujen yhteydessä. Mikäli napa punoittaa tai haisee pahalle, voi navan puhdistaa antiseptisellä, kirvelemättömällä aineella useamman kerran vaipan vaihdon yhteydessä. Jos iholle navan yläpuolelle muodostuu liekkimäinen, punainen kuvio, tulee ottaa yhteyttä terveydenhuoltohenkilöstöön. Kyse voi olla hoitoa vaativasta tulehduksesta. VARHAINEN VUOROVAIKUTUS Varhaisella vuorovaikutuksella on yhteyksiä lapsen psyykkiseen ja sosiaaliseen kehitykseen. Vauvalle on tärkeää saada olla vanhempiensa lähellä ja kuulla heidän ääntään. Arkinen yhdessäolo vauvan kanssa antaa vauvalle kehityksessä tarpeellisia kokemuksia vanhempien kanssa. Vanhemmat oppivat tunnistamaan ja vastaamaan vastasyntyneen tarpeisiin. Oman kodin virikkeet riittävät pienelle vauvalle, tärkeimmät niistä ovat syli, äidin ja isän silmät, vanhempien kanssa seurustelu ja yhteinen leikki. Varma ja levollinen käsittely lisää vauvan turvallisuuden tunnetta. Lapsi nostetaan makuulta kylkiasennossa. Samalla tavalla hänet lasketaan makuulle. Näin lapsi pysyy rentona. Vastasyntyneen makuuasennoksi suositellaan selinmakuuta. Vatsallaan nukuttaminen näyttää lisäävän kätkytkuoleman riskiä. ULKOILU Ulkoilu aloitetaan 5-15 minuutista vuodenajasta riippuen parin viikon ikäisenä. Ulkoiluaikaa lisätään päivittäin vähitellen. Jos sää on kostea tai tuulinen, vastasyntyneen ulkoiluttamisen suhteen on oltava varovainen. Kovalla pakkasella, yli 10 astetta, ei lasta saisi ulkoiluttaa. Kesällä ulkoiluttamisen voi aloittaa heti, kunhan lapsi suojataan suoralta auringonpaisteelta ja hyttysiltä. Vaatetus valitaan sään mukaan. Vaunujen sisälämpötilaa voi tarkkailla asettamalla kylpylämpömittari vaunujen sisälle.

4 4 (6) D - VITAMIINI-TIPAT D3-vitamiini aloitetaan 2 viikon iässä neuvolan ohjeen mukaan. D-vitamiini-tippoja annetaan 5 tippaa kerran vuorokaudessa, aloittaen 1 tippa vuorokaudessa annoksesta. Tipat annetaan joko suoraan suuhun tiputtamalla tai pieneen maitomäärään sekoitettuna esim. teelusikalla. CALMETTE -ROKOTUS alkaen on Suomessa rokotettu vain ne vastasyntyneet, joilla on lisääntynyt riski sairastua tuberkuloosiin. SYNNYTTÄNYT ÄITI ÄITIYSKORTTI, ÄITIYSLOMA JA KUNTOUTUMINEN Sairaalasta annetaan kotiin lähtiessä mukaan äitiyskortti, johon on liitetty kätilön kirjaama hoitotyön yhteenveto sairaalahoidon ajalta. Äidin tulee ottaa itse yhteyttä neuvolan terveydenhoitajaan, jotta terveydenhoitaja saa tiedon kotiutumisesta. Äitiysloman aikana äiti kuntoutuu synnytyksen aiheuttamista muutoksista. Päivittäin on hyvä pitää pieniä lepohetkiä, sillä lapsi muuttaa kodin entistä järjestystä myös normaalin yöunen osalta. Säännöllisellä liikunnalla ja ulkoilulla on tärkeä merkitys kunnon kohottajana ja painon normalisoijana. Sairaalasta annetaan kuntoutukseen liittyvät kotihoito-ohjeet. RINTOJEN HOIDOSTA JA YLIMÄÄRÄISESTÄ RINTAMAIDOSTA Imetyksen alkuvaiheessa rinnanpäät voivat aristaa ja punoittaa. Niihin voi tulla rakkuloita ja haavaumia. Rinnanpäät ovat usein arimmillaan kolmantena päivänä imetyksen aloittamisesta, mutta viikon kuluessa arkuus yleensä vähenee. Hyvä imetysasento ja vauvan oikea imuote ehkäisevät tai ainakin vähentävät rinnanpääkipua. Aristavia ja haavaisia rinnanpäitä hoidetaan ilmakylvyillä ja lämpimillä vesihauteilla. Imetyksen jälkeen voi puristaa maitopisaran rinnanpäähän. Muutaman vuorokauden kuluttua synnytyksestä rinnat voivat pakkautua maidonerityksen lisääntymisen myötä. Normaalissa fysiologisessa pakkautumisessa täydet rinnat ovat kuumat, painavat, kovat ja maito heruu vuolaasti. Rinnat voivat kuitenkin pakkautua tavalla, jolloin ne ovat kivuliaat ja turvoksissa. Silloin äiti ei pysty kunnolla imettämään, ja vauvan on vaikea tarttua rintaan ja imeä. Myös pientä lämmönnousua voi esiintyä. Tiheät imetykset ovat tärkeitä pakkaantuneitten rintojen hoidossa. Äidin kokemaa kipua ja rintojen turvotusta voidaan helpottaa kaalinlehdillä sekä viileillä kääreillä. Myöhemmin imetyksen aikana äiti voi tuntea rinnassaan kivuttoman (joskus arka), pienen ja kovan paakun. Tällaisen maitotiehyen tukkeutumisen aiheuttaa yleensä rinnan tai sen osan huono tyhjeneminen. Äidillä ei yleensä ole kuumetta ja hän on hyvävointinen. Tukkeutunutta maitotiehyettä hoidetaan tyhjentämällä rintaa ympärivuorokauden ajan. Imettäminen olisi hyvä aloittaa aina tukkeutuneesta rinnasta. Tarvittaessa kipua voi lievittää kipulääkkeellä.

5 5 (6) Jos maito pakkautuu rintaan, ja lisäksi oireena on rinnan kuumotus, ärhäkkä punoitus ja korkea kuume (yli +38 C), voi kyseessä olla rintatulehdus (mastiitti), jonka aiheuttaja on bakteeri. Antibioottihoito on silloin tarpeellinen, ja on syytä ottaa yhteyttä terveyskeskukseen. Rintatulehdus on yleensä toispuoleinen ja ilmaantuu usein imetyksen alkuviikkoina. Lääkekuurin aikana tulee imettää tiheästi. Jos imetys ei ole mahdollista tai vauva kieltäytyy imemästä tulehtunutta rintaa, se tyhjennetään lypsämällä. Muutoin oireenmukaisina hoitoina ovat lepo, kuumeen hoito, nesteytys ja kipulääkitys (esim. ibuprofeeni). Jos maitoa erittyy enemmän kuin lapsi tarvitsee, maito voidaan lypsää ja pakastaa. Ns. tuoremaito (vastalypsetty) säilyy jääkaapissa yhden vuorokauden, jonka jälkeen se viimeistään täytyy pakastaa. Äidinmaito säilyy pakastettuna 3 kuukautta. Sulatetun äidinmaidon käyttöaika on yksi vuorokausi. Ylijäämämaidon voi myös myydä OYS:n äidinmaitokeskukseen. Tarkempaa opastusta luovuttamiseen saa äidinmaitokeskuksesta (p ) ja sairaanhoitopiirin sivuilta:, Synnytys/OYS:n synnytysten ja naistentautien sivut/äidinmaidon luovutus - OYS:n maitokeskus. Kallisarvoista maitoa ei kannata koskaan heittää pois! JÄLKIVUOTO, OMPELEET JA PUHTAUS Mahdollinen välilihan haava ompeleineen paranee yleensä 3-5 viikon kuluessa. Jälkivuoto kestää normaalisti 4-6 viikkoa. Vuoto vähenee vähitellen muuttuen vaaleaksi ja limaiseksi. Jatkuva verinen vuoto, poikkeava haju tai kuume ovat merkkejä jostakin häiriöstä, jolloin tulee ottaa yhteys terveydenhoitajaan tai lääkäriin. Kuukautisten alkaminen synnytyksen jälkeen on yksilöllistä. Toisilla ne saattavat alkaa vasta 4-8 kk synnytyksen jälkeen, riippuen mm. imettämisestä. Puhtaudesta tulee huolehtia hyvin, koska siten vältetään tulehduksia. Hieneritys on usein synnytyksen jälkeen normaalia runsaampaa. Peseytymisen voi parhaiten suorittaa suihkussa tai saunassa, (vältettävä kuitenkin kovaa löylyn ottamista). Aina wc:ssä käynnin yhteydessä suoritetaan alapesu ja vaihdetaan puhdas side. RAVINTO MIELIALA Ravinnon laatu ja määrä ovat tärkeitä synnytyksen jälkeen. Valkuaisaineita, rautaa ja vitamiineja tarvitaan enemmän, koska rintamaidon erittyminen lisää niiden tarvetta. Maitotuotteet, kananmuna, maksa, vähärasvainen liha, kala ja vihannekset ovat hyviä perusruoka-aineita. Muista juoda runsaasti! Juomina parhaimpia ovat maito, piimä, tuoremehu ja vesi. Synnytyksen jälkeen mieliala voi vaihdella paljon; pienetkin vastoinkäymiset voivat pahoittaa mielen ja purkautua itkuna. Herkistyminen, mikä on normaalia, johtuu osaltaan hormonitoiminnan muutoksista. LÄÄKKEET, TUPAKKA JA ALKOHOLI Pieniin vaivoihin esim. päänsärkyyn voi tilapäisesti käyttää apteekista ilman reseptiä saatavia särkylääkkeitä (ibuprofeeni tai parasetamoli). Mahdollisen lääkärissäkäynnin yhteydessä, kerro imetyksestäsi.

6 6 (6) Tupakoinnin on todettu vähentävän maidon eritystä. Nikotiini kulkeutuu maidon mukana lapseen. Imettävälle nikotiinipurukumi (tai laastari) on parempi vaihtoehto kuin tupakointi. Alkoholi siirtyy myös rintamaitoon ja hajoaa imeväisiässä hitaasti, koska vauvan maksa ei pysty vielä käsittelemään sitä yhtä tehokkaasti kuin aikuisen maksa. Alkoholin käyttöä tulee välttää imetyksen aikana. KOTIUTUMINEN Jos kotiutuminen tapahtuu alle 48 h kuluttua vauvan syntymästä (oululaisilla alle 36 h), tai on jotain muuta kontrolloitavaa, annetaan aika vierihoito-osaston poliklinikalle (p ) 1-4 päivän kuluttua kotiutumisesta. Muista ottaa poliklinikkakäynnille äitiyskortti mukaan! Jos kotiutuminen tapahtuu yli 48 mutta alle 72 tunnin kuluttua synnytyksestä, eikä sairaalaan tule kontrolliaikaa, täytyy terveydenhoitajan tapaaminen järjestää viikon sisällä kotiutumisesta. Äidin tulee ottaa yhteys neuvolaan kotiutumispäivänä, mieluiten jo sairaalasta, tai heti seuraavana arkipäivänä ja varmistaa tapaaminen. JÄLKITARKASTUS Äidin jälkitarkastus suoritetaan viimeistään 12 viikon kuluttua synnytyksestä. Jälkitarkastuksessa selvitetään äidin yleistila ja toipuminen synnytyksestä. Jälkitarkastus katsotaan niin tärkeäksi, että äitiysrahan loppuerän saanti on siitä riippuvainen. Jälkitarkastuksen yhteydessä on myös mahdollisuus keskustella perhesuunnitteluun liittyvistä asioista. On hyvä tietää, että voi tulla uudelleen raskaaksi, vaikka yksiäkään kuukautisia ei vielä ole ollut. ONGELMATILANTEISSA Synnytyksen jälkeisissä ongelmissa otetaan ensisijaisesti yhteys omaan neuvolaan, terveyskeskukseen tai yhteispäivystykseen (esim. rintatulehdus tai välilihan leikkaushaavan oireet) Jos synnytyksen jälkeen ilmaantuu kotona runsasta verenvuotoa, kuume nousee yli 38.5 C tai herää epäily keisarileikkaushaavan tulehtumisesta, otetaan yhteys OYS, naistentautien poliklinikkaan (ma-to klo 08-16, pe klo 8 15) p , muulloin yhteispäivystykseen, p Vauvaa koskevissa ongelmissa voi ottaa yhteyttä OYS, lasten päivystyspoliklinikalle p