Sisällys: SUOMEN TERVEYDENHOITAJALIITTO STHL RY:N KESKI-SUOMEN TERVEYDENHOITAJAYHDISTYS RY
|
|
- Pauli Toivonen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 ÄIDINMAITOKIRJANEN
2 Ei ole kahta samanlaista lasta, ei kahta samanlaista päivää eikä yhtä ainoaa tapaa tehdä asioita oikein. Siinä se elämän rikkaus juuri onkin. Äidinmaitokirjanen on jo vuosikymmenten ajan ollut mukana vauvaperheiden arjessa ohjaten ja neuvoen imetykseen liittyvissä kysymyksissä. Vuosien saatossa imetysohjeet ovat muuttuneet, mutta edelleen kirjasen tärkein viesti on sama: nautitaan yhdessä lapsistamme tänä ainutlaatuisena aikana. SUOMEN TERVEYDENHOITAJALIITTO STHL RY:N KESKI-SUOMEN TERVEYDENHOITAJAYHDISTYS RY Teksti: Senja Korhonen, terveydenhoitaja Tuula Korpela, terveydenhoitaja, kätilö Lea Nevala, terveydenhoitaja Soile Piesanen, terveydenhoitaja, kätilö Riina Marttila, terveydenhoitaja, kätilö, imetysohjaaja Anneli Lappavirta, terveydenhoitaja, kätilö, imetysohjaaja Yhteistyössä: Maarit Sinisaari-Eskelinen, kätilö; HUS, Naistenklinikka Päivitetty 08/2013 vastaamaan THL:n suosituksia. Heidi Selin, terveydenhoitaja, TTM, imetysohjaaja Sisällys: Miksi imettäminen kannattaa? 5 Imetystaito 5 Varhaisimetys 6 Lapsentahtinen imetys 6 Imemisote 7 Imetysasennot 7 Tehoimupäivät 8 Rintojen lypsäminen 8 Vauvoja on enemmän kuin yksi! 9 Ennenaikainen tai sairas vauva 9 Ratkaisuja imetyspulmiin 10 Arat rinnat 10 Apua, riittääkö maito? 10 Maitoa voi tulla liian vuolaasti 11 Tiehyttukos ja rintatulehdus 11 Imemislakko 11 Tukea jaksamiseen ja imetykseen 12 Äidin hyvä ruokavalio 12 Mitä tulisi välttää? 12 Vauvaperheen arkea 13 Kirjallisuutta 15
3 Imettäminen on yksi tapa monista osoittaa vauvalle rakkautta. Imettäessäsi olet lähellä vauvaasi. Hän tuntee kosketuksesi, näkee kasvosi ja silmäsi. Hän kuulee sydämesi lyönnit, tuntee ihosi ja lämpösi. Vauvasi kokee turvallisuutta ja nauttii läheisyydestäsi. Myös äidille imetyskerrat antavat yhteenkuuluvuuden tunnetta vauvan kanssa. Isän osallistuminen vauvan hoitoon auttaa isää vauvaan tutustumisessa ja helpottaa äidin jaksamista imetysaikana. Miksi imettäminen kannattaa? Äidinmaito riittää terveen, täysiaikaisena ja normaalipainoisena syntyneen lapsen ainoaksi ravinnoksi puolen vuoden ikään saakka. Puolen vuoden iässä aloitettujen lisäruokien jälkeen imetystä tulisi edelleen jatkaa vähintään vuoden ikään asti. Rintamaito on parasta ravintoa vauvallesi, sillä se sisältää juuri oikean määrän ravintoaineita helposti sulavassa muodossa. Rintamaidosta vauva saa lisäksi vasta-aineita sairauksia vastaan. Rintamaidossa on D-vitamiinia lukuun ottamatta riittävästi kaikkea, mitä vauva tarvitsee puolen vuoden ikään asti. Ensi päivien aikana vauva on rinnalla tiheään, jotta maidoneritys käynnistyy. Vähitellen te vanhemmat opitte tunnistamaan vauvanne viestejä ja pystytte tyydyttämään hänen senhetkiset tarpeensa. Kun vauvalla on nälkä, hänet syötetään, väsynyt vauva pannaan nukkumaan, läheisyyttä kaipaava vauva otetaan syliin ja virkeän vauvan kanssa seurustellaan ja leikitään. Se luo pohjan perusturvallisuuden, luottamuksen ja jatkuvuuden kokemuksille. Imetyksen edut. Oman äidin rintamaito on koostumukseltaan parasta vauvalle. Imetys on halvin, hygieenisin ja ekologisin vaihtoehto ruokkia vauvaa. Imettämisellä on suotuisia terveysvaikutuksia sekä vauvalle että äidille. Se auttaa äitiä myös palautumaan nopeammin synnytyksestä. Imettäminen auttaa myös äidin ja vauvan vuorovaikutussuhteen kehittymisessä. Vauvasi saa lämpöä ja huolenpitoa ollessaan ihokontaktissa äidin kanssa ja äiti-lapsisuhde kehittyy. Myös tunto-, haju-, maku- ja kuuloaisti kehittyvät. Kosketuksen aistiminen on yksi varhaisimmin kehittyvistä ihmiskehon toiminnoista. Imettäessäsi herkistyt vauvasi viesteille ja kykenet vastaamaan hänen tarpeisiinsa. Imetystaito Kaikki vauvat tarvitsevat arjen lämmintä yhdessäoloa, hellimistä ja hoivaamista. Vauva-aika on pieni hetki elämässä ja pian huomaatte lapsenne kasvaneen isoksi. Vauvasi imiessä erittyy aivolisäkkeen takalohkosta oksitosiinihormonia. Se saa aikaan maidon herumisrefl eksin. Herumista tapahtuu, kun ajattelet vauvaasi, kuulet hänen itkunsa ja olet rentoutunut. Toisaalta huoli, väsymys ja kipu estävät herumisrefl eksiä. Aivolisäkkeen etulohkosta erittyy etenkin öisin prolaktiinihormonia, joka käynnistää ja ylläpitää maidonerityksen. Siksi säännölliset yö-imetykset ovat suositeltavia Maidonerityksen käynnistyminen 4 5
4 Varhaisimetys ja ihokontakti Vauvaa on hyvä pitää mahdollisimman paljon ihokontaktissa ensimmäisinä hetkinään. Vauva rauhoittuu kuullessaan äidin tutut sydänäänet ja hän pysyy hyvin lämpimänä peiteltynä äidin ihoa vasten. Vauvan verensokeriarvot pysyvät myös tasaisempina hänen ollessaan ihokontaktissa. Ihokontakti edistää myös oksitosiinihormonin eritystä äidillä, mikä vastaavasti nopeuttaa maidon nousua rintoihin. Lapsentahtinen imetys Lapsentahtisessa imetyksessä vauva saa rintaa aina, kun hän sitä tarvitsee. Tällöin maidoneritys käynnistyy nopeammin, tiheä imetys lisää sitä ja se vakiintuu lapsen tarpeiden mukaiseksi. Sairaalassa toteutettu vierihoito auttaa lapsentahtisen imetyksen onnistumisessa. Vierihoidossa opit myös tuntemaan vauvasi, voit pitää häntä lähellä sekä kosketella ja helliä. Se suo myös isälle tilaisuuden tutustua vauvaan, osallistua vauvan hoitoon ja olla molempien lähellä. Ensimmäisinä päivinä vauva haluaa päästä rinnalle keskimäärin 8-12 kertaa vuorokaudessa. Ensipäivien tiheät imetykset lisäävät maitomäärää nopeasti lapsen tarpeita vastaavaksi. Voit tarjota rintaa aina, kun vauva tuntuu sitä tarvitsevan. Imetyksen kesto vaihtelee eri imetyskerroilla. Ennen maidonnousua, jos vauva imee pitkään, voit vaihtaa hänet toiselle puolelle noin puolen tunnin imetyksen jälkeen. Myöhemmin, maidon jo noustua aloitusrinnasta kannattaa syöttää niin kauan, kunnes vauva hellittää otteensa. Sen jälkeen voit tarjota toista rintaa. Aloitusrintaa kannattaa vuorotella. Vauvan kasvaessa vauva pitää itse huolen maitomäärän kasvamisesta tarpeittensa mukaiseksi syömällä silloin tällöin tiuhempaan. Imemisote Hyvä imemisote lisää maidoneritystä, tyhjentää rinnan kunnolla, ehkäisee rintojen haavaumia ja maitotiehyttukoksia sekä parantaa maidon herumista. a. Rinnalle auttaminen. Hamuilullaan ja liikehdinnällään vauva ilmaisee olevansa valmis rinnalle. Kun vauvan suu on laajalti auki, vie hänet rinnallesi. Hamuilua voit tehostaa koskettamalla vauvan huulta nännillä. Vauvan otettua rintaa laajalti suuhunsa niin, että rinnanpää on syvällä suulaessa ja pitäessään imuotteensa imeminen käynnistyy ja jatkuu tehokkaasti. b. Hyvä imemisote. Hyvän imemisotteen tunnusmerkit: vauvan suu on täysin auki ja rinta syvällä suussa vauvan leuka koskettaa äidin rintaa kieli on suun pohjalla ja sen kärki alaikenien ja alahuulen päällä ote on epäsymmetrinen, eli nännipihaa on enemmän suussa kielen puolella imeminen ei tunnu äidistä kivuliaalta vauvan posket ovat pulleat nieleminen näkyy ja kuuluu Rinnalle auttaminen Hyvä imemisote Imetyksen onnistuminen tai maidon määrä ei ole kiinni rintojen koosta tai muodosta. Jos olet huolissasi rinnoistasi, ota asia rohkeasti puheeksi neuvolassa! Jotta vauva oppii hyvän imemisotteen ja äidinmaidon määrä lisääntyy vauvan ravinnon tarvetta vastaavaksi, ei tuttia suositella annettavaksi terveelle täysiaikaiselle vauvalle ensimmäisten 4 6 elinviikon aikana. Vauvan öiset herkkuhetket ovat tärkeitä maitomäärän lisäämiseksi. Järjestä yösyötöt mahdollisimman helpoiksi itsellesi ja vauvallesi. Pissavaippaa ei tarvitse vaihtaa yöllä, jos vauvan iho pysyy hyvänä. Valoja ei kannata sytyttää, jotta vauva ei valpastuisi. Yö on nukkumista varten, ei seurusteluaikaa. Imetysasennot Hyvässä imetysasennossa voit rentoutua, levätä ja nauttia lapsen läheisyydestä. Voit imettää makuulla kylkiasennossa tai istuen joko syliasennossa tai kainalon alta. Tyynyjä apuna käyttäen saat rennon ja miellyttävän asennon. Vauvan vartalo on suuntautunut sinun vartaloasi vasten. Vauvan pää ja vartalo ovat samassa suorassa linjassa ja vauvan pää on kallistunut taaksepäin. 6 7
5 Tehoimupäivät Vauvoja on enemmän kuin yksi! Silloin tällöin vauvalla on päiviä, jolloin hän haluaa imeä hyvin tiheästi. Muutaman päivän kestävä vaihe on vauvan tapa kasvattaa maitomäärää hänen tarpeitaan vastaavaksi. Luota siihen, että maitosi riittää vauvalle, vaikka rintasi tuntuisivatkin tyhjiltä, ja tyydytä vauvan imemisentarve rinnalla. Kun kysyntä ja tarjonta ovat tasapainossa, vauva palaa jälleen normaaliin ruokailurytmiinsä. Rintojen lypsäminen Tarvittaessa voit lypsää rintaa joko käsin tai rintapumpulla. Lypsämällä voit lievittää rintojen pingotusta, ylläpitää tai lisätä maidoneritystä ja helpottaa vauvaa saamaan otteen täydestä rinnasta. Ylimääräisen lypsymaidon luovuttamisesta voit kysyä omasta sairaalastasi. Kylkiasento Useimmat äidit pystyvät imettämään kahta, jopa kolmea vauvaa, sillä kulutus säätelee maidon määrää. Kaksosia voit imettää yhtäaikaa, näin säästät aikaa. Kun toinen kaksosista herää, voit nostaa nukkuvankin vauvan lähellesi. Kun hän vuorostaan herää, saat hänet rinnalle keskeyttämättä toisen lapsen imettämistä. Tyynyjen avulla löydät rentouttavia imetysasentoja joko vuoteessa tai sohvalla. Rauhallisina hetkinä voit keskittyä yhteen vauvaan kerrallaan ja tutustua häneen yksilönä. Puhuttele kumpaakin vauvaa heidän omilla nimillään alusta alkaen. pese kätesi ja pidä puhdas astia lähellä rintaa aseta etusormesi ja peukalosi nännipihan vastakkaisille puolille ja paina sormia yhteen kohti rintakehää jäljittele vauvan imurytmiä eli paina ja hellitä vältä hankaamista tai pelkän rinnanpään puristelua vaihda sormiesi asentoa, jotta saat koko rinnan tyhjäksi lypsä vuorotellen molemmista rinnoista Kainalon alta Usein vauvat ovat eri kokoisia ja ravinnontarve on erilainen. Halutessasi voit syöttää molemmat pienemmän vauvan tarpeen mukaan ja tarvittaessa välillä eri aikoina. Jos sekä imetät että annat lisäruokaa, isä tai joku muu voi syöttää toista vauvaa sinun imettäessäsi toista. Seuraavalla kerralla vaihdatte vauvoja. Kokeilemalla erilaisia imetysasentoja ja imemisrytmejä löydätte juuri Teidän perheellenne sopivan. Kaksosten imettäminen Kolmoset ovat yleensä syntyessään niin pieniä, että he tarvitsevat tehostettua hoitoa, eikä rintaruokinta Lypsetty maito jäähdytetään nopeasti kylmässä vedessä ole heti mahdollista. Voit kuitenkin lypsää maitoa ja imettämistä voit kokeilla heti, kun se hoidon puolesta tai jääkaapissa. Maito säilytetään jääkaapin kylmimmässä on mahdollista. Pienetkin määrät rintamaitoasi parantavat ravinnon imeytymistä. osassa ja se säilyy siellä ainakin 2-3 vuorokautta. Älä Syliasento sekoita lämmintä ja kylmää maitoa keskenään. Haista Kun tarvitsette apua vauvojenne hoidossa, pyytäkää sitä sukulaisilta ja ystäviltä. Tutustukaa lisäksi paikkakuntanne ja maista maitoa aina ennen kuin annat sitä vauvalle. tarjoamiin palveluihin. Vaihtakaa myös kokemuksia toisten monikkoperheiden kanssa. Pakastettu äidinmaito säilyy jääkaapin pakastelokerossa 2 viikkoa ja pakastimessa 3-6 kuukautta. Ennenaikainen tai sairas vauva Pakastettu äidinmaito sulatetaan jääkaapissa tai vesihauteessa/juoksevan Ennenaikaisen tai sairaan lapsen äidin ja isän ensimmäiset tunteet ovat huoli ja hätä lapsesta. On taval- veden alla. Älä kuumenna maitoa lista, että vanhemmat kokevat syyllisyyttä siitä, että lapsi syntyy ennenaikaisesti tai on sairas. Ero toivotun mikroaaltouunissa. Äidinmaito muuttaa hieman makua ja todellisen tilanteen välillä voi olla kovinkin suuri. Lapsen sairaus ja hoito asettaa usein selkeitä pakastettaessa ja rasva nousee pinnalle säilytyksen aikana. rajoituksia imettämiselle. Erityisvauvojen vanhempien tulee oppia tunnistamaan vauvansa viestejä ja Ravistele maito hyvin ennen syöttämistä. Jäädytetty Rinnan tyhjentäminen vastaamaan niihin aluksi ilman imettämisen antamaa tukea. Voit pitää vauvaa sylissä lähellä paljasta ja sulatettu maito säilyy jääkaapissa noin vuorokauden. ihoa ja rintaa silloinkin, kun syötät häntä esimerkiksi nenämahaletkun avulla. Imetysharjoittelun voitte Sulatettua maitoa ei saa pakastaa uudelleen. 8 9
6 aloittaa, kun vauvan vointi sen sallii. Vauvasi tarvitsee sinun rintamaitoasi, sillä se on sopivaa hänelle. Ennen kuin lapsesi pystyy imemään tehokkaasti, maidoneritystä on hyvä ylläpitää lypsämällä rintoja säännöllisesti. Saat tietoa ja ohjausta eri imetysapuvälineiden käytöstä niin sairaalan henkilökunnalta kuin jatkossa omalta terveydenhoitajaltasi. Ratkaisuja imetyspulmiin Imetysaikana saattaa tulla eteen pulmatilanteita. Niiden varalta Sinun on hyvä tietää seuraavia asioita. Arat rinnat Vauvan synnyttyä, noin 2-5 vuorokauden kuluttua synnytyksestä, rinnoissa voi tuntua aristusta ja pingotusta jotka liittyvät maidon nousuun. Tämä turvotus menee ohi itsestään ja imetys alkaa tuntua miellyttävämmältä. Jos rintasi ovat pakkautuneet, voit yrittää tyhjentää niitä imettämällä tiheästi ja lypsämällä tarvittaessa. Syötön jälkeen oireita voi lievittää viileiden kääreiden avulla. Kääreiksi sopivat vaikkapa jääkaappikylmät kaalinlehdet. Imetyksen alkuvaiheessa nänninpäissä tuntuva kipu on tavallista, mutta kivun tulisi helpottaa imetyksen jatkuessa. Ärtynyt tai rikkimennyt rinnanpää kertoo usein huonosta tai riittämättömästä imemisotteesta, jolloin on tärkeää tarkistaa vauvan asento ja imemisote. Pyydä neuvolan terveydenhoitajaa tarkistamaan vauvan imuote. Kokeile erilaisia imetysasentoja, jotta rasitus rinnanpäässä kohdistuu hieman eri kohtaan. Hoida rikkoutuneita rinnanpäitä ilmakylvyillä, voiteella tai puristamalla niihin maitotippa ennen ja jälkeen imetyksen. Riittääkö maito? Moni äiti tuntee jossain vaiheessa imetystä epävarmuutta maidon riittävyydestä. Voit olla vakuuttunut maidon riittävyydestä, kun vauvasi on tyytyväinen imetyksen jälkeen ja vauvan paino nousee. Maidon riittämisestä kertovat myös virtsa- ja ulostemäärät. Vauva ulostaa aluksi vähintään kerran päivässä keltaista maitoulostetta neljännestä vuorokaudesta alkaen. Ensi viikkojen jälkeen imeväisen ulostamisväli voi kuitenkin olla parikin viikkoa, ilman että se on poikkeavaa. Maidon riittävyydestä kertookin tällöin enemmän riittävä virtsaaminen. Ensipäivien jälkeen lapsi virtsaa vähintään viisi kertaa vuorokaudessa. Maitomäärää voi lisätä pitämällä vauvaa ihokontaktissa ja imettämällä vauvaa tiheästi. Mitä tiheämmin ja tehokkaammin rintaa tyhjennetään sitä enemmän maitoa muodostuu. Jos vastasyntynyt vauva nukahtaa rinnalle, auttaa tähän vauvan vaihtami- Vauvan hörpyttäminen nen tiheästi rinnalta toiselle. Uneliaalle vauvalle voi myös lypsää hieman maitoa suuhun ja tarvittaessa herätellä vauvaa syömään jos hän ei itse herää. Mikäli olet epävarma maidon riittävyydestä, ota yhteys neuvolaan ja sovi aika punnitukseen. Maitoa voi tulla liian vuolaasti Maitoa voi tulla rinnoista niin runsaasti, että lapsi ei ehdi kunnolla niellä. Voit ensin lypsää ja laittaa vauvan vasta sen jälkeen rinnalle, jolloin maito ei virtaa liian vuolaasti. Voit laittaa maidonkerääjän siihen rintaan, josta et imetä. Näin saat kaiken maidon talteen. Anna vauvasi imeä hieman kohoasennossa ja pitää taukoja halutessaan. Tiehyttukos ja rintatulehdus Tiehyttukoksen voi aiheuttaa kireä liivinreuna, rinnan painuminen nukkuessasi, rinnan painaminen imetyksen aikana tai yksittäinen maitokokkare, joka tukkii tiehyen. Tukoksen jatkuessa saattaa paine maitorakkuloissa kasvaa niin suureksi, että maitoa alkaa tihkua ympäröiviin kudoksiin. Rinnassa tuntuu arka, punoittava alue ja lämpösi nousee. Oireiden ilmaannuttua on tärkeää, että yrität heti tyhjentää rintaa. Tarvittaessa voit ottaa kipulääkettä. Lämmitä rintaa vedellä ja yritä sitten lypsää ja anna sen jälkeen nälkäisen lapsen imeä kipeää rintaa. Imeminen avaa tukkeutuneen tiehyen ja oireet häviävät. Elleivät oireet helpotu vuorokauden sisällä tehokkaasta tyhjentämisestä huolimatta, Sinun on hakeuduttava lääkäriin, koska tiehyttukos saattaa muuttua bakteerin aiheuttamaksi rintatulehdukseksi. Myös antibioottihoidon aikana imetystä jatketaan. Imemislakko Lapsesi voi jonakin päivänä, minkä ikäisenä tahansa, kieltäytyä imemästä rintaa. Hän on nälkäinen, mutta imee heikosti tai rinta ei kelpaa ollenkaan. Vain harvoin imeväinen kieltäytyy rinnan imemisestä kokonaan. Mahdollisia syitä: onko lapsesi sairas? onko rintamaidon maku muuttunut esim. oman ruokavaliosi tai lääkkeiden vuoksi? Onko itselläsi jokin vieras tuoksu? saako lapsesi riittävästi maitoa vai onko herumisongelmia? onko vauva saanut lisämaitoa tuttipullosta tai onko vauvan ruokavalioon tullut muuta ruokaa liian nopeasti? tuleeko maitoa liian vuolaasti? oletko kiireinen tai häiritseekö vauvaasi jokin elämänmuutos? onko vauvasi tullut tarkkailuikään eikä malta olla rinnalla? 10 11
7 Monesti syytä lakkoiluun ei kuitenkaan löydetä, eikä se olekaan merkittävää lakon hoitamisen kannalta. Tarjoa rintaa usein, mutta älä tuputa. Rauhoita ympäristö ja kokeile erilaisia imetysasentoja. Rintaa on hyvä tarjota vauvalle hänen ollessaan uninen. Tukea jaksamiseen ja imetykseen Imetysohjeita annetaan jo raskauden aikana neuvolakäynneillä ja perhevalmennuksissa. Synnytyssairaalan henkilökunta opastaa perheitä löytämään oikeat imetysasennot ja -otteet sekä neuvoo erilaisissa ongelmatilanteissa. Terveydenhoitajat ovat perheiden tukena neuvolassa koko imetysajan. Imettävän äidin läheisillä on mahdollisuus edesauttaa imetystä antamalla tukea ja auttamalla myös konkreettisesti esimerkiksi kotitöissä, jolloin äidillä on rauha keskittyä imettämiseen. Vertaistuki on myös tärkeää imettävälle, on hyvä jakaa kokemuksia muiden samassa elämäntilanteessa olevien kanssa. Esimerkiksi seurakuntien kerhot ja Mannerheimin Lastensuojeluliiton perhekahvilat ovat suosittuja keskustelupaikkoja. Imetyksen tuki ry tarjoaa tietoa ja tukea verkossa ja heidän verkosivuiltaan löytyy myös Suomessa toimivien imetystukiryhmien yhteystiedot. Äidin hyvä ruokavalio Imettävän äidin on tärkeää huolehtia omasta ruokavaliostaan. Kun äiti syö monipuolisesti ja riittävästi, imetys ei kuluta äidin ravintoainevarastoja. Ravinnontarpeesi lisääntyy imetyksen aikana 500 kcal (2100kJ) päivässä eli parin juustoleivän, maitolasillisen ja yhden hedelmän verran. Tarve on suurempi äidinmaidon luovuttajilla ja kaksosia imettävillä äideillä. Hyvä ruokavalio koostuu normaaleista ruuista sekä raaka-aineista kuten kasviksista, marjoista ja hedelmistä sekä täysjyväviljasta. Säännöllinen ateriarytmi on tärkeää äidin jaksamisenkin kannalta. Imettäminen lisää myös nesteen tarvetta. Sopivia juomia ovat vesi, rasvaton maito ja piimä, tee sekä vähäsokeriset mehut. Kahvia voit nauttia pieniä määriä. Kalsiumin tarve lisääntyy imetysaikana. Sitä saat tarpeellisen määrän käyttämällä 6 8 dl nestemäisiä maitovalmisteita ja pari viipaletta juustoa päivässä. Jos et pysty käyttämään maitotuotteita, tarvitset päivittäin 900 mg kalsiumia valmisteena. voi johtua myös muusta syystä kuin ruoasta ja äidin ruokavaliota ei tule rajoittaa sattumanvaraisesti ja tarpeettomasti. Lääkeaineet siirtyvät rintamaitoon erisuuruisina pitoisuuksina. Mikäli imettävä äiti tarvitsee lääkitystä, on lähes aina mahdollista löytää imetyksen kanssa yhteensopiva vaihtoehto. Lääkkeiden ja imetyksen yhteensopivuutta voi tarkistaa Teratologisesta tietopalvelusta. Mikäli tarvitset lääkärin apua, muista kertoa imettäväsi. Alkoholin käyttöä ei suositella imetysaikana. Vauva on herkkä sen haittavaikutuksille. Pieni imeväinen saattaa tulla veltoksi ja uneliaaksi ja hänen verensokerinsa saattaa laskea vaarallisen alhaiseksi, jos äidinmaidossa on alkoholia. Mikäli äiti käyttää alkoholia, on imetystä hyvä välttää niin kauan kun alkoholia on veressä. Lypsäminen alkoholin poistamiseksi ei ole tarpeen. Tupakan nikotiini ja muut haitta-aineet kulkeutuvat rintamaidon kautta lapseen. Rintamaidon nikotiinipitoisuus on korkeimmillaan noin neljännes tunnin kuluttua tupakoinnista. Tupakointi vaikuttaa äidin yleiskuntoon, vähentää maidon erittymistä ja hidastaa herumisrefl eksin laukeamista. Tupakansavu ärsyttää lapsen herkkiä hengitysteitä sekä altistaa hengitystietulehduksille ja allergioille. Huumeita käyttävä äiti ei saa imettää lainkaan, koska huumeet siirtyvät äidinmaidon kautta vauvaan ja ovat vauvalle erittäin vaarallisia vaikuttaen mm. vauvan keskushermoston kehitykseen ja aiheuttaen vauvan henkeä uhkaavia verenkieroelimistön ongelmia. Vauvaperheen arkea Vastasyntynyt vauvanne on heti syntymästään saakka vuorovaikutuksessa kanssanne. Hän on kuullut äidin äänen jo kohdussa ja tunnistaa sen lähes välittömästi syntymänsä jälkeen. Hän haistaa myös ihmiskehon tuoksuja ja tunnistaa äitinsä tuoksun jo tuntien iässä. Hän aistii kosketuksen. Kun nostat vauvan syliisi, hänen kehonsa mukautuu omaasi. Vauvanne näkee tarkasti cm:n päähän. Hän katselee mielellään ihmiskasvoja ja alkaa etsiä katsekontaktia. Vähitellen hän alkaa seurata katseellaan liikkuvaa kohdetta. Muutaman viikon iässä hän tunnistaa äidin kasvot muiden joukosta. Hyvä ruokavalio turvaa vitamiinien, kivennäisaineiden sekä kuidun riittävän saannin, D-vitamiinia lukuun ottamatta. Imettäville äideille suositetaan päivittäin 10 µg D-vitamiinilisää ympäri vuoden. Mitä tulisi välttää? Imettävän äidin runsas kahvin juonti voi aiheuttaa herkälle vauvalle ilmavaivoja, samoin kuin omenan, herneiden sekä tuoreen ruisleivän nauttiminen. Imetysajan ruokavaliossa ei ole tarpeen välttää mitään ruoka-aineita lapsen allergian ehkäisemiseksi. Jos lapsi saa allergiaoireita imetysaikana, on tärkeää selvittää huolellisesti oireiden aiheuttaja. Allergia Syöminen ja syöttäminen ovat tärkeä osa äidin ja vauvan keskinäistä vuorovaikutusta. Imetysasennossa katsekontakti on hyvällä etäisyydellä, ihokontakti ja äidin sydämen lyönnit luovat turvallisuuden tunnetta. Vastasyntynyt nukkuu keskimäärin tuntia vuorokaudessa. Ensimmäisen kuukauden aikana vauva nukkuu kahden neljän tunnin pätkissä ympäri vuorokauden ja nälkä on yleisin syy heräämiseen. Vauvalla on synnynnäisiä refl eksejä, jotka eivät ole sattumaa, vaan vauvan elämää suojelevia. Näitä ovat esimerkiksi hamuamis-, imemis- ja nielemisrefl eksit. Kun kosketat vauvasi poskea, hän kääntyy automaattisesti kosketusta kohti ja alkaa hamuta jotain, jota imeä. Kun vauva löytää jotakin imettävää, hän alkaa automaattisesti imeä ja niellä
8 Vauvalla on useita erilaisia itkuääniä, joilla hän ilmaisee tarvitsevansa huolenpitoasi. Pieni vauva ei koskaan itke turhaan. Teidän on tärkeää oppia havaitsemaan lapsenne viestejä ja tulkitsemaan niitä oikein. Kun sitten vastaatte vauvanne viestiin mahdollisimman oikein ja riittävän nopeasti, hän oppii luottamaan, että hänen tarpeisiinsa vastataan. Vähitellen hän kiinnittyy teihin ja toisiin häntä hoitaviin ihmisiin. Hänelle alkaa kehittyä sisäisiä odotusmalleja siitä, kuinka muut ihmiset kohtelevat häntä. Pikkuhiljaa hän alkaa muodostaa kuvaa hänestä itsestään huolenpidon arvoisena yksilönä. Tällä kaikella on kauaskantoisia vaikutuksia lapsen minäkuvan ja kokonaiskehityksen kannalta. Yleensä parin kolmen ensimmäisen kuukauden jälkeen moni asia helpottuu pienen vauvan kanssa. Äiti ja isä ovat saaneet varmuutta vauvan hoidossa. Vauva on oppinut uusia taitoja ja ilahduttaa niillä vanhempiaan. Kolmen neljän kuukauden ikäisen vauvan uniajasta suurin osa ajoittuu yöaikaan ja pisimmät valveillaoloajat ovat päiväaikaan. Päiväunet ovat eri vauvoilla erilaisia: lyhyitä, pitkiä ja epäsäännöllisiä. Puolen vuoden ikäinen vauva nukahtaa aina unen tarpeeseen. Päiväunien yhteiskesto on keskimäärin kolme ja puoli tuntia. Yölliset heräämiset ovat varsin yleisiä, mutta jäävät seuraavien kuukausien aikana yleensä pois ja päiväunet vähentyvät yhteen tai kahteen. Kahdeksan kuukauden ikäinen vauva kaipaa päiväunia kolmen tunnin valveillaolon jälkeen. Vuoden ikäinen vauva nukkuu keskimäärin 14 tuntia vuorokaudessa. Mitä isommaksi vauva tulee, sitä helpommin imetys sujuu. Osittaista imetystä on hyvä jatkaa vuoden ikään ja halutessasi siitä eteenpäin. Imetystä ei tarvitse lopettaa äidin palatessa työelämään, tällöin imetyshetket ajoittuvat aamuun ja iltaan. Lapsenne temperamentin tunnistaminen auttaa teitä vanhempia arvioimaan lapsen reagoimistapaa eri asioihin. Se helpottaa myös vanhempana olemisen epävarmuudessa. Lapsenne voi olla helppohoitoinen lapsi, jolloin hänelle on kehittynyt säännöllinen uni-, valve- ja ruokailurytmi. Lapsi voi olla myös temperamentiltaan vaativa lapsi, jolloin hänellä esiintyy epäsäännöllisyyttä niin syömisen kuin nukkumisenkin suhteen. Hän hallitsee ympäristöään ja vaatii näin ollen suurta kärsivällisyyttä ja taitoa vanhemmiltaan. Hitaasti lämpenevä lapsi taas vaatii runsaasti tukea muutostilanteisiin arkipäivän toiminnoissa. Neuvolassa keskustelemme mielellämme lapsenne huolenpitoon liittyvissä kysymyksissä. Äiti tarvitsee alussa paljon lepoa ja aikaa imetykseen. Isän mahdollisuus isyyslomaan auttaa häntä tutustumaan vauvaansa ja helpottaa vanhempia kotitöiden jakamisessa. Myös ystäviä, sukulaisia ja lapsen kummeja voi pyytää välillä lapsenvahdeiksi, jotta vanhemmat pääsevät yhdessä vaikkapa lenkille tai elokuviin. Liikunta- tai muu harrastus antaa äidille virkistystä ja vaihtelua lapsenhoitoon. Kirjallisuutta Aittokoski, M. Huitti-Malka, R & Salokoski M. Imetyksen aika uusi suomalainen imetyskirja. Avain Toimiva parisuhde koituu lapsen ja koko perheen parhaaksi. Pienetkin yhdessäolon hetket ovat vanhemmille kullan arvoisia. Arjen pienet huomionosoitukset ovat parisuhteelle tärkeitä. Sekä isä että äiti kaipaavat hellyyttä, hyväksyntää ja hyväilyjä. Synnytyksen jälkeen seksuaalielämän sopiva aloittamisajankohta on silloin, kun se tuntuu molempien mielestä oikealta ja hyvältä, äiti tuntee toipuneensa synnytyksestä, jälkivuoto on loppunut ja emättimen ja välilihan seutu eivät tunnu aristavilta. Vaikka tiheä imettäminen viivästyttää munasarjojen toimintaa ja ensimmäiset kuukautiset voivat siirtyä kuukausien päähän, ehkäisyn käyttöä suositellaan välttyäksenne yllätysraskaudelta. Kondomia pidetään ensisijaisena ehkäisimenä. Keskustelkaa muista vaihtoehdoista neuvolakäynneillä. Hasunen, K. & Kalavainen, M. & Keininen, H. & Lagström, H. & Lyytikäinen, A. & Nurttila, A. & Peltola, T. Lapsi, perhe ja ruoka. Imeväis- ja leikki-ikäisten lasten, odot-tavien ja imettävien äitien ravitsemussuositus Kansallinen imetyksen edistämisen asiantuntijaryhmä. Imetyksen edistäminen Suomessa. Toimintaohjelma Raportti 32/2009, THL Koskinen, K. Imetysohjaus. Helsinki: Edita Lastenneuvola lapsiperheiden tukena. Opas työntekijöille. Helsinki, Huttunen, J. Isänä olemisen uudet suunnat. PS-kustannus Reinholm, M. Kupeitten kuuma vai kadonnut kaipaus. Pikkulasten vanhempien kokemuksia seksielämästä perhekoon kasvaessa. Väestöliitto Sinkkonen, M. Äidiksi lapselleni. Kirjapaja Uusitalo, L., Nyberg, H, Pelkonen, M. Sarlio-Lähteenkorva, S. Hakulinen-Viitanen, T. Virtanen, S. Imeväisikäisten ruokinta Suomessa vuonna Raportteja 8/2012, THL. Väisänen, L. Raskaus muuttaa naisen mieltä ja maailmaa. Kirjapaja
9 Imeväisen ruokintaan liittyvä sisältö on THL:n hyväksymä. Rutista rapsuta rakasta silitä pientä päätä. Lähelle ota lämmitä älä suukkojasi säästä Ole tuhlari hellien sanojen kosketa poskea, kättä hoivaa helli hyväile. Ota syliin empimättä -Katriina Ahonenpuh
Kohti onnistunutta imetystä
Kohti onnistunutta imetystä Imetyksen alkupäivistä vauvaa odottavalle perheelle Syntyessään vauva siirtyy kohdun lämpimästä suojasta ulkomaailmaan teidän vanhempien hoivattavaksi. Imetys on ravinnon lisäksi
LisätiedotImetyksen ensi kuukaudet Terveydenhoitaja Matleena Aitasalo
Imetyksen ensi kuukaudet Terveydenhoitaja Matleena Aitasalo Kohti imetystä Keho valmistautuu imetykseen Jo raskauden alusta alkaen rinnat alkavat valmistautua imetykseen. Rinnat kasvavat, maitoa erittävä
LisätiedotIMETYS Luonnollinen ravinto vauvallesi
IMETYS Luonnollinen ravinto vauvallesi IMETYKSEN EDUT Vahvistaa itseluottamusta, herkistää vauvan viesteille, tärkeä merkitys äidin ja vauvan väliselle vuorovaikutukselle Nopeuttaa äidin toipumista synnytyksestä,
Lisätiedotterveitä, normaalipainoisina syntyneitä
IMETYS Imetyssuositukset - Imeväisikäisen suosituksissa on otettu huomioon Maailman terveysjärjestön imetystä koskevat suositukset - Nämä suositukset koskevat terveitä, normaalipainoisina syntyneitä lapsia
LisätiedotKeski-Pohjanmaan keskussairaala Synnytysosasto 3 Mariankatu 16-20, Kokkola puh. 06 826 4355. Synnyttänyt
Keski-Pohjanmaan keskussairaala Synnytysosasto 3 Mariankatu 16-20, Kokkola puh. 06 826 4355 Synnyttänyt Synnyttänyt Sairaalasta kotiutuessasi ota itse yhteyttä oman neuvolan terveydenhoitajaan/ kätilöön
LisätiedotTARVITAANKO LISÄMAITOA SYNNYTYSSAIRAALASSA
TARVITAANKO LISÄMAITOA SYNNYTYSSAIRAALASSA MAITOMÄÄRÄT HETI SYNNYTYKSEN JÄLKEEN Maitomäärä vaihtelee suuresti eri äideille Terve, täysiaikainen lapsi pärjää hienosti, kunhan saa imeä tiheästi, ja äidin
LisätiedotKESKOSEN IMETYS Opas vanhemmille
KESKOSEN IMETYS Opas vanhemmille Onneksi olkoon vanhemmille! Tämän oppaan tarkoituksena on auttaa teitä pääsemään alkuun imetyksessä sekä kertoa kuinka imetys vaikuttaa vanhempiin ja vauvaan. Imetyksen
LisätiedotKeski-Pohjanmaan keskussairaala Synnytysosasto 3 Mariankatu 16-20, Kokkola puh Synnyttänyt
Keski-Pohjanmaan keskussairaala Synnytysosasto 3 Mariankatu 16-20, Kokkola puh. 06 826 4355 Synnyttänyt Synnyttänyt Sairaalasta kotiutuessasi ota itse yhteyttä oman neuvolan terveydenhoitajaan/ kätilöön
LisätiedotISOVANHEMPANA RINNALLA OPASLEHTINEN ISOVANHEMMILLE IMETYKSEN TUKEMISEEN
ISOVANHEMPANA RINNALLA OPASLEHTINEN ISOVANHEMMILLE IMETYKSEN TUKEMISEEN SISÄLTÖ HYVÄ ISOVANHEMPI...5 MIKSI IMETTÄMINEN ON TÄRKEÄÄ?...6 IMETYKSEN MYYTTEJÄ...7 HYVÄ IMEMISOTE...11 IMETYSASENTOJA...12 KUINKA
LisätiedotToimivia työtapoja imetyksen tukemiseen äitiys- ja lastenneuvolassa. Valtakunnalliset neuvolapäivät 2012 Katja Koskinen erikoissuunnittelija, THL
Toimivia työtapoja imetyksen tukemiseen äitiys- ja lastenneuvolassa Valtakunnalliset neuvolapäivät 2012 Katja Koskinen erikoissuunnittelija, THL Imetyksen terveysvaikutukset (van Rossum CTM ym. 2007) Vakuuttava
LisätiedotVierihoito ja imetys. www.eksote.fi
Vierihoito ja imetys www.eksote.fi Lapsen syntymä on varmasti yksi elämän tärkeimpiä tapahtumia. Haluamme tukea ja auttaa sinua ja perhettäsi hyvään alkuun pienokaisesi kanssa, että voit turvallisin mielin
LisätiedotRINTATULEHDUS JOHANNA KOIVISTO KÄTILÖ, IBCLC
RINTATULEHDUS JOHANNA KOIVISTO KÄTILÖ, IBCLC YKSIN, KAKSIN VAI KOLMISIN? Tiehyttukos Rintatulehdus Hiivatulehdus 17.10.2017 2 Tiehyttukos? Rintatulehdus? 17.10.2017 3 17.10.2017 4 TIEHYTTUKOS VAI RINTATULEHDUS?
LisätiedotLiian pieni lapsi Keskosperheen tukeminen ja vanhemmuuden haasteet. Vauvaperhetyöntekijä/sh Outi Manninen 13.03.2015
Liian pieni lapsi Keskosperheen tukeminen ja vanhemmuuden haasteet Vauvaperhetyöntekijä/sh Outi Manninen 13.03.2015 Kasvu äidiksi Nainen siirtyy vauvan myötä äitiystilaan (Stern) Pystynkö pitämään pienen
LisätiedotTERVETULOA PERHE- VALMENNUKSEEN!
TERVETULOA PERHE- VALMENNUKSEEN! Perhevalmennuksen tavoitteena on tukea ja vahvistaa vanhempia heidän hoito- ja kasvatustehtävässään jotta arki vauvan kanssa sujuisi hyvin. Valmennus toteutetaan vuorovaikutteisesti
LisätiedotLasten uudet ravitsemussuositukset imetysohjauksessa Imetys Osa kestävää kehitystä Sari Lahti Lehtori, Metropolia ammattikorkeakoulu
Lasten uudet ravitsemussuositukset imetysohjauksessa Imetys Osa kestävää kehitystä 18.10.2016 Sari Lahti Lehtori, Metropolia ammattikorkeakoulu Syödään yhdessä - ruokasuositukset lapsiperheille 2016 https://www.thl.fi/fi/web/elintavat-jaravitsemus/ravitsemus/syodaan-yhdessaruokasuositukset-lapsiperheille
LisätiedotImetyksen verkko-opas. Tietoa imetyksestä ja sen mahdollisista haasteista vauvaperheille
Imetyksen verkko-opas Tietoa imetyksestä ja sen mahdollisista haasteista vauvaperheille Johdanto Tämä imetyksen verkko-opas on toteutettu opinnäytetyönä Kokkolan kaupungin neuvolapalveluille. Verkko-oppaan
LisätiedotVAUVAPERHEEN VANHEMMAN HAASTATTELULOMAKE. Lapsi: Vanhempi: Haastattelija: Päivä ja paikka:
VAUVAPERHEEN VANHEMMAN HAASTATTELULOMAKE Lapsi: Vanhempi: Haastattelija: Päivä ja paikka: 1 LAPSI VANHEMMAN SILMIN Kerro minulle lapsestasi. Millainen lapsesi on mielestäsi? Onko hän sellainen, joka osaa
LisätiedotRASKAANA 2015 IMETYSOHJAUS NEUVOLASSA. Kirsi Otronen 25.9.2015
RASKAANA 2015 IMETYSOHJAUS NEUVOLASSA Kirsi Otronen 25.9.2015 Toimintaa ohjaavat Imetyksen edistäminen Suomessa Toimintaohjelma 2009-2012 Vauvamyönteisyysohjelma Neuvolan 7 askelta Imetyksen edistäminen
LisätiedotIMETYSOPAS SOMALIPERHEILLE. Amal Aden & Reetta Enne
IMETYSOPAS SOMALIPERHEILLE Amal Aden & Reetta Enne SISÄLLYSLUETTELO Miksi kannattaa imettää...4 Imetyksen edut...5 Imemisote...7 Imetysasennot..8 Istuma-asento...9 Kainaloasento...9 Kylkiasento..10 Muut
LisätiedotVierihoito ja imetys www.eksote.fi
Vierihoito ja imetys www.eksote.fi SISÄLLYS Pidä vauvaa vieressäsi synnytyssairaalassa 3 Vauva kasvaa ja kehittyy koko ajan 4 Älä rajoita vauvan imuaikaa ilman syytä 5 Risaiset illat kuuluvat perheen elämää
LisätiedotKukkuu! Ilman aamumaitoa nukkuu
Kukkuu! Ilman aamumaitoa nukkuu Hei herätys! Aamupala käynnistää päivän Yöllä energiavarastot on nukuttu loppuun ja tyhjällä vatsalla on lounaaseen liian pitkä aika. Aamupala auttaa tasaamaan päivän syömiset.
Lisätiedot10 ASKELTA ONNISTUNEESEEN IMETYKSEEN
10 ASKELTA ONNISTUNEESEEN IMETYKSEEN HYKS Naistentaudit ja synnytykset HYKS Naistentautien ja synnytysten tulosyksikön henkilökunta sitoutuu suojelemaan, edistämään ja tukemaan imetystä ja kehittämään
LisätiedotPieni. imetysopas. Sinulle
qwertyuiopåasdfghjklöäzxcvbnmqwe rtyuiopåasdfghjklöäzxcvbnmqwertyu iopåasdfghjklöäzxcvbnmqwertyuiopå asdfghjklöäzxcvbnmqwertyuiopåasdf ghjklöäzxcvbnmqwertyuiopåasdfghjk löäzxcvbnmqwertyuiopåasdfghjklöäz
LisätiedotÄiti on tärkeä. Katja Koskinen kätilö, imetyskouluttaja, IBCLC
Äiti on tärkeä Katja Koskinen kätilö, imetyskouluttaja, IBCLC Äitiys on Vaistonvaraista Opittua Muuttuvaa Yksilöllistä Osa naisen elämää osa naiseutta Millainen äiti olen? mielikuvat äitiydestä oma äitisuhde
LisätiedotKukkuu! Ilman aamumaitoa nukkuu
Kukkuu! Ilman aamumaitoa nukkuu Hei herätys! Aamupala käynnistää päivän Yöllä energiavarastot on nukuttu loppuun ja tyhjällä vatsalla on lounaaseen liian pitkä aika. Aamupala auttaa tasaamaan päivän syömiset.
LisätiedotLAPSEN VANHEMMILLE. Yli 6 kk:n ikäisen lapsen uni- ja valverytmitykseen kotona
LAPSEN VANHEMMILLE Yli 6 kk:n ikäisen lapsen uni- ja valverytmitykseen kotona 1 TÄMÄN OHJELEHTISEN TARKOITUS: antaa ohjeita ja tukea kotona toteutettavaan uni valverytmitykseen ohjeet ovat suuntaa antavia,
LisätiedotIMETYSOPAS IMETYSOHJAUKSEN TUEKSI. Terveydenhuollon henkilökunnan käyttöön
IMETYSOPAS IMETYSOHJAUKSEN TUEKSI Terveydenhuollon henkilökunnan käyttöön Johanna Oinas Lapin Ammattikorkeakoulu 2017 JOHDANTO Tämä opas on tehty Lapin ammattikorkeakoulun terveydenhoitajaopiskelijan opinnäytetyön
LisätiedotMarianne Pirttijärvi, lastenhoitaja TYKS Lastenklinikka, Äidinmaitokeskus Imetysseminaari
Marianne Pirttijärvi, lastenhoitaja TYKS Lastenklinikka, Äidinmaitokeskus Imetysseminaari 8.3.2017 sijaitsee U-sairaalan C-siivessä, k-kerroksessa 5 työntekijää, osastonhoitajana keskolan oh. o yhdyshenkilönä
LisätiedotHyvä välipala auttaa jaksamaan
Hyvä välipala auttaa jaksamaan Sisältö Välipalan vaikutus jaksamiseen ja koulumenestykseen Mistä hyvä välipala koostuu Maitotuotteet ja välipala Kuitu ja välipala Helposti lisää kasviksia ja hedelmiä välipalalle
LisätiedotMuistot omasta lapsuudesta saattavat herätä Millaisia vanhempia sinun äitisi ja isäsi olivat?
Raskauden alussa mielen täyttävät raskauden fyysiset muutokset ja ajatukset itse raskaudesta tunteellisuus huoli lapsen menettämisestä stressaantuminen väsymys Muistot omasta lapsuudesta saattavat herätä
LisätiedotImeväisiän ruokavalio
Imeväisiän ruokavalio Perusta terveelliselle ruokavaliolle muodostetaan jo imeväisiässä. Nälän, kylläisyyden ja tyytyväisyyden havainnointi ja tunnistaminen ovat tärkeitä tekijöitä pienen imeväisen ruokailussa.
LisätiedotRaskauden aikainen suun terveys. Martta Karttunen, Johanna Widerholm 2016
Raskauden aikainen suun terveys Raskaus ja suun terveys Odottavan äidin suun terveys Raskaus, perhe ja suut Sikiön suun terveys Tupakointi Ravinto Hampaiden puhdistus Suun hoitotoimenpiteet raskausaikana
LisätiedotVAUVAMYÖNTEISYYS -OHJELMA
VAUVAMYÖNTEISYYS -OHJELMA OHJELMA IMETYSOHJAUKSEN JATKUVAAN LAADUN KEHITTÄMISEEN WHO&UNICEF: BABY FRIENDLY HOSPITAL INITIATIVE STAKES, 1994 Vauvamyönteisyys -ohjelma imetysohjauksen selvittämiseksi neuvolassa
LisätiedotOdottavan tai imettävän äidin tupakointi mistä tukea ja apua? Terhi Koivumäki, th, TtM Yhteistyössä Yksi elämä ja Hengitysliitto
Odottavan tai imettävän äidin tupakointi mistä tukea ja apua? Terhi Koivumäki, th, TtM Yhteistyössä Yksi elämä ja Hengitysliitto Odottavan tai imettävän äidin tupakointi Raskaana olevista naisista alkuraskaudessa
LisätiedotViisi kertaa viisi listaa ihmisperheen alkuajoilta
Viisi kertaa viisi listaa ihmisperheen alkuajoilta Harjoituksessa on viisi humoristisen totista listapoimintaa imetyksestä. Ryhmän ja viitoset voi jakaa viideksi osaksi, jolloin kukin ryhmä tarkastelee
LisätiedotVASTASYNTYNEIDEN LÄÄKKEETTÖMÄT KIVUNHOIDON MENETELMÄT
VASTASYNTYNEIDEN LÄÄKKEETTÖMÄT KIVUNHOIDON MENETELMÄT 11.4.2016 OPAS VANHEMMILLE EFJKVF Joskus pienimmät asiat ottavat suurimman paikan sydämessäsi. A. A. Milne, Nalle Puh Emmi Ristanen, Laura Kolari &
LisätiedotSYNNYTYKSEN JÄLKEINEN MASENNUS 29.2.2012. Riitta Elomaa Kirsti Keskitalo
SYNNYTYKSEN JÄLKEINEN MASENNUS 29.2.2012 Riitta Elomaa Kirsti Keskitalo UUPUMUS /MASENNUS/AHDISTUS SYNNYTYKSEN JÄLKEEN n. 10% synnyttäjistä alkaa ensimmäisen vuoden kuluessa synnytyksestä tai ulottuu raskauden
LisätiedotVAUVA TULEE PERHEESEEN
VAUVA TULEE PERHEESEEN 1 LUKIJALLE Tämä opas kertoo raskaudesta ja synnytyksestä. Teksti on helposti ymmärrettävää suomen kieltä. Oppaan lopussa on hyödyllisiä yhteystietoja. Sieltä saat halutessasi lisätietoa.
LisätiedotMiten vauvan unirytmi kehittyy?
Miten vauvan unirytmi kehittyy? Perheaikaa.fi nettiluento Juulia Ukkonen - Kätilö, TtK 25.1.2013 Uni-valverytmin kehittyminen Vauvan uni-valverytmi kehittyy vähitellen ensimmäisten 3-4 kuukauden aikana.
LisätiedotONNEKSI OLKOON, TEILLE TULEE VAUVA
Sinusta tulee isä! ONNEKSI OLKOON, TEILLE TULEE VAUVA Isä on lapselle tärkeä ja isyys on elämänmittainen tehtävä. Isät osallistuvat aikaisempaa enemmän perheen arkeen ja lastensa elämään. Isien vastuualueet
LisätiedotVanhempiin liittyvien tekijöiden vaikutus ja äitien kokemukset imetyksestä ja lisäruokien antamisesta
Vanhempiin liittyvien tekijöiden vaikutus ja äitien kokemukset imetyksestä ja lisäruokien antamisesta Suomen vauvamyönteisyyskouluttajien verkostoseminaari Jyväskylä 16.3.2017 Jenni Vaarno Isän ja äidin
LisätiedotUNIKOULU OSASTOLLA B 21
UNIKOULU OSASTOLLA B 21 UNIKOULU OSASTOLLA B 21 Unenseurant alomake lapselle Nimi Täyttöohjeet * Nukkumisajat = * Herääminen yöllä / päiväunilla X nukahtaa itsekseen О nukahtaa saatuaan tutin T nukahtaa
LisätiedotPerheen tukeminen pitkän sairaalahoidon aikana - hoitajan näkökulmia. Hannele Haapala, TYKS, Keskola
Perheen tukeminen pitkän sairaalahoidon aikana - hoitajan näkökulmia Hannele Haapala, TYKS, Keskola Separaation vähentäminen Hoitojaksot keskolassa saattavat kestää kuusikin kuukautta. Keskosvauva kotiutuu
LisätiedotTyöhyvinvointia terveyttä edistämällä: Ravinto ja terveys. 24.10.2006 Henna-Riikka Seppälä 1
Työhyvinvointia terveyttä edistämällä: Ravinto ja terveys 24.10.2006 Henna-Riikka Seppälä 1 RAVINNON MERKITYS TERVEYDELLE Onko merkitystä? Sydän- ja verisuonisairaudet Verenpaine Kolesteroli Ylipaino Diabetes
LisätiedotLAPSI SAIRASTAA. Opas vanhemmille
LAPSI SAIRASTAA Opas vanhemmille LUKIJALLE Tässä oppaassa kerrotaan lasten sairauksista. Oppaassa on ohjeita, miten hoidat lasta kotona. Lisäksi neuvotaan, milloin täytyy soittaa terveysasemalle, kun lapsi
LisätiedotImetysmatkalla IMET YSOPA S ÄIDILLE
Imetysmatkalla IMET YSOPA S ÄIDILLE 1 Imetysmatkalla IMET YSOPA S ÄIDILLE 2016 Helsingin kaupunki Sosiaali- ja terveysvirasto Lapsiperheiden palvelut Neuvolatyö Tämän oppaan tarkoitus on tarjota tietoa
LisätiedotÄIDINMAIDON LUOVUTUS
ÄIDINMAIDON LUOVUTUS POHJOIS-KARJALAN KESKUSSAIRAALA ÄIDINMAITOKESKUS M-TALO/P-KERROS TIKKAMÄENTIE 16, 80210 JOENSUU PUH. 013 330 8883 1 IMETTÄVÄT ÄIDIT Äidinmaito on pienen lapsen luonnollinen ravinto.
LisätiedotISÄKSI KASVAMASSA ISÄN JA VAUVAN VÄLINEN SUHDE
ISÄKSI KASVAMASSA ISÄN JA VAUVAN VÄLINEN SUHDE Tieto isäksi tulemisesta Isän ja vauvan välinen suhde saa alkunsa jo silloin kun pariskunta suunnittelee vauvaa ja viimeistään silloin kun isä saa tiedon
LisätiedotValio Oy TYÖIKÄISEN RAVITSEMUS JA TERVEYS
TYÖIKÄISEN RAVITSEMUS JA TERVEYS MONIPUOLISEN RUOKAVALION PERUSTA Vähärasvaisia ja rasvattomia maitotuotteita 5-6 dl päivässä sekä muutama viipale vähärasvaista ( 17 %) ja vähemmän suolaa sisältävää juustoa.
LisätiedotUUTTA TIETOA IMETYKSESTÄ JA SEN TUKEMISESTA. Leena Hannula, TtT VII Valtakunnalliset neuvolapäivät 1.11.2005
UUTTA TIETOA IMETYKSESTÄ JA SEN TUKEMISESTA Leena Hannula, TtT VII Valtakunnalliset neuvolapäivät 1.11.2005 Luennolla käsiteltävät teemat Suomen imetystilanne pohjoismaisesta näkökulmasta Imetysohjauksen
LisätiedotIMETYKSEN TOIMINTASUUNNITELMA Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri 2015
IMETYKSEN TOIMINTASUUNNITELMA Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri 2015 Huhtalantie 53 Puhelin vaihde 06 415 4111 Sähköposti: 60220 Seinäjoki Faksi 06 415 4351 etunimi.sukunimi@epshp.fi Ohjenumero 2 (32)
LisätiedotOnnea isovanhemmat! Opaslehtinen imeväisikäisen lapsen ravitsemuksesta. Eveliina Jämsä & Päivi Rönkkö
Onnea isovanhemmat! Opaslehtinen imeväisikäisen lapsen ravitsemuksesta Eveliina Jämsä & Päivi Rönkkö SISÄLLYS 1. HYVÄ ISOVANHEMPI 2. IMEVÄISIKÄISEN RINTARUOKINTA 3. IMETYKSEN HYÖDYT IMEVÄISIKÄISELLE JA
LisätiedotPureskeltua tietoa hampaiden hyväksi
Tiedonjanoon www.maitojaterveys.fi www.otamaidostamallia.fi Maa- ja metsätalousministeriön osittain rahoittama. 2007 Pureskeltua tietoa hampaiden hyväksi Oman suusi hammashoitaja olet sinä! Fluorikylpy
LisätiedotKOTIHOITO-OHJEITA VASTASYNTYNEELLE JA SYNNYTTÄNEELLE ÄIDILLE. VASTASYNTYNYT Vastasyntynyttä ei koskaan saa jättää yksin hoitopöydälle ilman valvontaa!
1 (6) KOTIHOITO-OHJEITA VASTASYNTYNEELLE JA SYNNYTTÄNEELLE ÄIDILLE Ohjeita löytyy myös Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin internetsivuilta: / Synnytys/OYS:n synnytysten ja naistentautien sivut VASTASYNTYNYT
LisätiedotVauvan itkuherkkyys ja koliikki
Vauvan itkuherkkyys ja koliikki Juulia Ukkonen Kätilö ja perheneuvoja, BSc Health Communication Miksi vauvat itkevät? Kaikki vauvat itkevät ja itku kuuluu normaalina osana vauvan elämään. Itkun avulla
LisätiedotVARHAINEN VUOROVAIKUTUS. KYMPPI-hanke 2007-2011 Turun ammattikorkeakoulu Terveys-AIKO Kätilöopiskelijat Kati Korhonen & Jenni Rouhiainen
VARHAINEN VUOROVAIKUTUS KYMPPI-hanke 2007-2011 Turun ammattikorkeakoulu Terveys-AIKO Kätilöopiskelijat Kati Korhonen & Jenni Rouhiainen Varhainen vuorovaikutus on jatkumo, joka alkaa jo raskausaikana ja
LisätiedotImettävän äidin ruokavalio
Imettävän äidin ruokavalio Monipuolinen ja riittävä ruokavalio edistää äidin jaksamista, synnytyksestä toipumista ja imetyksen sujumista. Äidin monipuolinen ruokavalio turvaa myös vauvan ravintoaineiden
LisätiedotSISÄLTÄÄ PULSSIN TUNNUSTELUN ABC:n
SISÄLTÄÄ PULSSIN TUNNUSTELUN ABC:n Tunne pulssisi ESTÄ AIVOINFARKTI Epäsäännöllinen syke voi johtua eteisvärinästä, jonka vakavin seuraus on aivoinfarkti. Eteisvärinän voi havaita itse pulssiaan tunnustelemalla.
LisätiedotOpas keskoslapsen vanhemmille kenguruhoidosta
KENGURUUN! Opas keskoslapsen vanhemmille kenguruhoidosta 2 Vanhemmalle! Onnea vauvaperheelle! Vauvasi on hoidossa keskoslasten hoitoon erikoistuneessa yksikössä vastasyntyneiden teho- tai valvontaosastolla.
LisätiedotAlle 1-vuotiaan ruokailu
SYÖDÄÄN YHDESSÄ Alle 1-vuotiaan ruokailu Ruokasuositukset lapsiperheille 2016 SYÖDÄÄN YHDESSÄ Lapsen ensimmäinen ruokavuosi rakentaa pohjaa monipuolisille ja terveellisille ruokatottumuksille. Lapsen myötä
LisätiedotSydämen alla kasvaa toinen sydän. Sydänten päällä kasvaa kaksi kumpua, ja salainen pelko.
Sydämen alla kasvaa toinen sydän. Sydänten päällä kasvaa kaksi kumpua, ja salainen pelko. Eräänä synkkänä yönä Mitä jos en voikaan ruokkia lastani äidinmaidolla vaikka äitini on imetystukiäiti ja minuakin
LisätiedotSalliva syöminen opiskelukyvyn ja hyvinvoinnin tukena
Salliva syöminen opiskelukyvyn ja hyvinvoinnin tukena Jonna Kekäläinen, terveydenhoitaja yamk 14.03.2019 Mitä on hyvä ja salliva syöminen? Terveyttä edistävää + Hyvää vireystilaa ylläpitävää + Sosiaalista
LisätiedotAnni sydäntutkimuksissa
Anni sydäntutkimuksissa Tietopaketti vanhemmalle Lapsenne on saanut kutsun lasten sydäntautien poliklinikalle. Käynnille tullessanne lapsella olisi hyvä olla yllään helposti riisuttavat vaatteet niin,
LisätiedotENNENAIKAISENA SYNTYNEEN VAUVAN KOTIHOITO-OHJEET
ENNENAIKAISENA SYNTYNEEN VAUVAN KOTIHOITO-OHJEET Vastasyntyneiden teho- ja valvonta Ravinnon laatu äidin maito äidinmaidonkorvike muu aterioiden lukumäärä: kerta-annos: ml Viisikiloiseksi saakka lasketaan
LisätiedotTervetuloa synnyttämään!
1 Tervetuloa synnyttämään! Pirkanmaan sairaanhoitopiiri Tampereen yliopistollinen sairaala Naistentautien ja synnytysten vastuualue Hyvät vanhemmat! 2 Tässä vihkosessa saatte tietoa synnytykseen liittyvistä
LisätiedotRASKAUDENAIKAINEN VANHEMMAN JA SYNTYVÄN LAPSEN VUOROVAIKUTUSTA TUKEVA HAASTATTELU
RASKAUDENAIKAINEN VANHEMMAN JA SYNTYVÄN LAPSEN VUOROVAIKUTUSTA TUKEVA HAASTATTELU Muokattu The European Early Promotion -projektin, Lasten psyykkisten häiriöiden ehkäisy lastenneuvolassa / Varhaisen vuorovaikutuksen
LisätiedotLapsen kielen kehitys I. Alle vuoden ikäisen vanhemmille. www.eksote.fi
Lapsen kielen kehitys I Alle vuoden ikäisen vanhemmille www.eksote.fi Lapsi- ja nuorisovastaanotto Puheterapia 2010 LAPSEN KIELEN KEHITYS Lapsen kieli kehittyy rinnan hänen muun kehityksensä kanssa. Puhetta
LisätiedotSYNNYTYS JOKAINEN SYNNYTYS ON YKSILÖLLINEN
SYNNYTYS JOKAINEN SYNNYTYS ON YKSILÖLLINEN SYNNYTYKSEN VAIHEET 1. Avautumisvaihe Pisin vaihe Alkaa säännöllisistä ja kohdunsuuta avaavista supistuksista Voit olla kotona niin kauan kuin pärjäät supistuskivun
LisätiedotKOHTUVAUVAN ÄÄNI Matkalla vanhemmuuteen
KOHTUVAUVAN ÄÄNI Matkalla vanhemmuuteen 0 Hyvät tulevat vanhemmat, Raskaus ja vanhemmaksi tulo on yksi merkittävimpiä elämän siirtymävaiheita. Tulevan uuden roolin omaksuminen on molemmilla vanhemmilla
LisätiedotOhjeita lapsiperheille
Oulun vastaanottokeskus Heikinharjuntie 66 90620 Oulu Puhelin: 0718763100 Ohjeita lapsiperheille Minna Märsynaho Diakonia-ammakorkeakoulu 2 SISÄLLYSLUETTELO LAPSI JA TURVALLISUUS 3 ARJEN PERUSTOIMINNOT
LisätiedotLapsellanne synt. on varattu aika neuvolan
Janakkala- Hattulan perusterveydenhuollon yhteistoiminta-alue Janakkalan neuvola Lapsi 4 vuotta Arvoisat vanhemmat Lapsellanne synt. on varattu aika neuvolan terveydenhoitajalle / 201 klo. Käynti on osa
LisätiedotRaskausajan tuen polku
Raskausajan tuen polku Hyvinvointiarviointi ja kotikäynti parityöskentelynä Hyvinvointia lapsiperheille TUKEVAlla yhteistyöllä - seminaari 11.2.2010 Oulu, terveydenhoitaja, Koskelan neuvola Lähtökohta
LisätiedotRASKAUDENAIKAINEN RUOKAVALIO
RASKAUDENAIKAINEN RUOKAVALIO - PIKAOPAS - Ruokavalio raskauden aikana (Valio 2017.) MIKSI? Terveellisellä ruokavaliolla voidaan vaikuttaa äidin omaan hyvinvointiin sekä kohdussa kasvavan sikiön hyvinvointiin,
LisätiedotVASTASYNTYNEEN KOTIHOITO- OHJEET
VASTASYNTYNEEN KOTIHOITO- OHJEET Vastasyntyneiden teho- ja valvonta Henkilötiedot nimi: syntymäaika: Kastettu Kastamaton Hätäkastettu Hätäkasteen vahvistus suoritetaan omassa seurakunnassa. syntymäpaino:
LisätiedotSISÄLTÄÄ PULSSIN TUNNUSTELUN ABC:n TUNNE PULSSISI ESTÄ AIVOINFARKTI
SISÄLTÄÄ PULSSIN TUNNUSTELUN ABC:n TUNNE PULSSISI ESTÄ AIVOINFARKTI Tunne pulssisi Estä aivoinfarkti Tiedätkö, lyökö sydämesi, kuten sen pitää? Onko sydämen syke säännöllinen vai epäsäännöllinen? Epäsäännöllinen
LisätiedotKansallinen imetyksen edistämisen toimintaohjelma vuosille
Kansallinen imetyksen edistämisen toimintaohjelma vuosille 2018 2022 Kirsi Otronen 8.3.2018 7.3.2018 Kirsi Otronen 1 Kansallinen imetyksen edistämisen toimintaohjelma vuosille 2018 2022 Painettuna THL:n
LisätiedotLaxabon. Kysymyksiä, vastauksia ja käytännön neuvoja. Suomi
Laxabon Kysymyksiä, vastauksia ja käytännön neuvoja Suomi Laxabon kysymyksiä, vastauksia ja käytännön neuvoja Vastaukset perustuvat Laxabon-oraaliliuosjauheen pakkausselosteeseen, päiväys 26.3.2010. Ota
LisätiedotTietoa hivistä Hiv tarttuu heikosti. Hiv ei leviä ilman tai kosketuksen välityksellä, eikä missään arkipäivän tilanteissa.
Hiv ja raskaus 1. Lukijalle Esite on suunnattu hiv-tartunnan saaneille raskautta suunnitteleville tai raskaana oleville naisille ja perheille. Esitteessä käsitellään hiv-tartunnan huomioimista raskautta
LisätiedotKirsi Englund RATKAISUJA ARKIRUOKAAN. 4 askelta helppoon hyvinsyömiseen
Kirsi Englund RATKAISUJA ARKIRUOKAAN 4 askelta helppoon hyvinsyömiseen Osa 2: ASKELEET PAREMPAAN ARKIRUOKAAN Panosta oikeisiin asioihin, ruokavalion perusteet kuntoon Arkiruoka kuntoon mikä on oleellista
LisätiedotLöydät meidät kanttiinin yläpuolelta, kolmannesta kerroksesta.
Osastollamme tehdään paljon erilaisia tutkimuksia. Lääkärin pyynnöstä haluamme ottaa sinusta EEG- eli aivosähkötutkimuksen, joka tutkii aivojen toimintaa. Löydät meidät kanttiinin yläpuolelta, kolmannesta
LisätiedotKymsote Perhevalmennus 2019
Kymsote Perhevalmennus 2019 Sairaalassa liikkuminen Arkipäivinä klo 7-15 synnytyssaliin saapuminen äitiyspoliklinikan kautta. Äitiyspoliklinikalle 1.kerroksen kautta röntgenin ja laboratorion välistä,
LisätiedotSYNNYTYS JOKAINEN SYNNYTYS ON YKSILÖLLINEN
SYNNYTYS JOKAINEN SYNNYTYS ON YKSILÖLLINEN SYNNYTYKSEN VAIHEET 1. Avautumisvaihe Pisin vaihe Alkaa säännöllisistä ja kohdunsuuta avaavista supistuksista Voit olla kotona niin kauan kuin pärjäät supistuskivun
LisätiedotSoseista sormiruokaan
Soseista sormiruokaan Kiinteiden ruokien aloittaminen on yksi kehityksellinen merkkipaalu vauvan ensimmäisen elinvuoden aikana. Tästä merkkipaalusta alkaa vaiheittainen vieroittuminen rinnasta tai äidinmaidonkorvikkeesta
LisätiedotTERVETULOA SYNNYTTÄMÄÄN
Asiakasohje 1 (5) TERVETULOA SYNNYTTÄMÄÄN Nyt täyttyy koti nutuista ja somista pikku jutuista. Sormet pienet, varpaatkin, peittyy hellin suukkosin. Asiakasohje 2 (5) Onko aika lähteä sairaalaan? Tuntemukset
LisätiedotIMETYS: PARASTA VAI NORMAALIA? Imetysohjaukseen uusia näkökulmia
IMETYS: PARASTA VAI NORMAALIA? Imetysohjaukseen uusia näkökulmia Onnistunut imetys vaatii monenlaista Imetys on perheen oma valinta, joka perustuu parhaan mahdollisen tiedon lisäksi tunteisiin, tapoihin,
Lisätiedot-Opas tuleville monikkovanhemmille-
-Opas tuleville monikkovanhemmille- Sisällys Monikkovanhemmuus.4 Oma jaksaminen...5 Arjen rutiinit..6 Imetys..8 Parisuhde....9 Taloudellinen tuki..10 Hoitotyön ammattilaisilta saatu tuki...11 Tukiverkosto...12
LisätiedotTIETOA ÄIDINMAIDON LUOVUTTAJALLE
POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAAN- 1 (7) TIETOA ÄIDINMAIDON LUOVUTTAJALLE POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAAN- 2 (7) TIETOJA ÄIDINMAIDON LUOVUTTAJALLE Synnytys- ja lastenosastoilla tarvitaan jatkuvasti äidinmaitoa. Varsinkin
LisätiedotKeski-Pohjanmaan keskussairaala Synnytysosasto 3 Mariankatu 16-20, Kokkola puh Vastasyntyneen hoito. Piirros: Lotta Sundell
Keski-Pohjanmaan keskussairaala Synnytysosasto 3 Mariankatu 16-20, Kokkola puh. 06 826 4355 Vastasyntyneen hoito Piirros: Lotta Sundell VAUVAN IHON HOITO Vauvan iho on hyvä tarkistaa päivittäin, varsinkin
LisätiedotPohjois-Karjalan sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä MITEN IMETYS JA SUUN TERVEYS TUKEVAT TOISIAAN?
Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä MITEN IMETYS JA SUUN TERVEYS TUKEVAT TOISIAAN? Kuva:Heidi-Maria Haaranen Imetyksellä on todettu myönteisiä vaikutuksia leukojen ja purennan kehitykseen.
LisätiedotPerheheräämö. Maija Jalasvuori, Natalie Öhman
Perheheräämö Maija Jalasvuori, Natalie Öhman 19.1.2017 Perheheräämö Maaliskuussa 2017 aloitettu toiminta yhteistyössä leikkaussalihenkilökunnan kanssa Vauvan jatkuva ihokontakti sektion jälkeen Perheen
LisätiedotOsteoporoosi (luukato)
Osteoporoosi (luukato) Lääkärikirja Duodecim Pertti Mustajoki, sisätautien erikoislääkäri Osteoporoosi tarkoittaa, että luun kalkkimäärä on vähentynyt ja luun rakenne muuttunut. Silloin luu voi murtua
LisätiedotHarjoittelu, ravinto ja lepo kehittymisen kulmakivet Koripallovalmennuksen tukitoimet
Harjoittelu, ravinto ja lepo kehittymisen kulmakivet 2.1. Koripallovalmennuksen tukitoimet Kehittymisen pyhä kolmiyhteys HARJOITTELU KEHITYS Kuormitus-kolmion pinta-alan kasvua eli harjoittelun lisääntymistä
LisätiedotLiikunnan merkitys työkykyyn ja arjen jaksamiseen
Liikunnan merkitys työkykyyn ja arjen jaksamiseen tauoton liikkumaton tupakkapitoinen kahvipitoinen runsasrasvainen alkoholipitoinen heikkouninen? Miten sinä voit? Onko elämäsi Mitä siitä voi olla seurauksena
LisätiedotI Make Milk, What s Your Superpower? Tukea imetyksen arkeen
I Make Milk, What s Your Superpower? Tukea imetyksen arkeen SISÄLTÖ 1 Hamuava haikarantuoma IMETYKSEN ENSIPÄIVÄT 7 Äitien tekemää ruokaa... 7 Pienokaisesi haluaa rinnalle... 8 Et tarvitse kelloa imettämiseen...
LisätiedotIMETYSOHJAUSPOLKU. Imetysohjaus neuvolassa ja sairaalassa äitien kokemana. Riikka Jalonen Emilia Riihimäki
IMETYSOHJAUSPOLKU Imetysohjaus neuvolassa ja sairaalassa äitien kokemana Riikka Jalonen Emilia Riihimäki Opinnäytetyö Toukokuu 2017 Hoitotyön koulutusohjelma Kätilötyön suuntautumisvaihtoehto TIIVISTELMÄ
LisätiedotLAPSEN JA PERHEEN ARJEN KARTOITTAMINEN
Sofian vastaanottokoti LIITE 1: Tulotietolomake 1 Päivämäärä Keskusteluissa läsnä LAPSEN JA PERHEEN ARJEN KARTOITTAMINEN LAPSEN NIMI SYNTYMÄAIKA LAPSEN PERHE Lapsen vanhemmat Sisarukset Isovanhemmat Muita
LisätiedotTässä osassa on tietoa kivunlievityksestä lääkkein nielurisaleikkauksen jälkeen. Voit laskea oikean kipulääkeannoksen lapsellesi.
Kivunlievitys Tässä osassa on tietoa kivunlievityksestä lääkkein nielurisaleikkauksen jälkeen. Voit laskea oikean kipulääkeannoksen lapsellesi. Huomaa, että tämä kivunlievitysohje pätee vain, jos lapsella
LisätiedotHyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi
Hyvinvointia työstä Ammattikuljettajan työhyvinvointi turvallinen ja ergonominen työpäivä Virkeä ja terve kuljettaja 1 Virkeä ja terve kuljettaja Ammattikuljettajalla riittävä uni ja lepo, säännöllinen
Lisätiedot