ETELÄ-KARJALAN KESKUSSAIRAALA Synnytysvuodeosasto C1 Valto Käkelän katu Lappeenranta KOTIHOITO-OHJEITA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "ETELÄ-KARJALAN KESKUSSAIRAALA Synnytysvuodeosasto C1 Valto Käkelän katu 1 53130 Lappeenranta KOTIHOITO-OHJEITA"

Transkriptio

1 ETELÄ-KARJALAN KESKUSSAIRAALA Synnytysvuodeosasto C1 Valto Käkelän katu Lappeenranta KOTIHOITO-OHJEITA 1

2 SISÄLLYSLUETTELO KOTIUTUMINEN SAIRAALASTA... 3 TERVEYDENHOITO KOTONA... 4 Puhtaus... 4 Jälkivuoto... 4 Välilihan ompeleet... 4 Kuukautiset ja ehkäisy... 4 Parisuhde ja seksuaalisuus... 4 Lepo ja liikunta... 5 Lihaskunto... 5 Lantionpohjan lihasten kunto synnytyksen jälkeen... 6 Tunnistamisharjoitukset... 6 Ravinto... 7 Lääkkeet ja nautintoaineet... 7 Synnytyksen jälkeinen mielialan vaihtelu... 7 ISYYS... 9 IMETYS JA RINTOJEN HOITO Imetyksen edut äidille Imetys Lisäravinto Rintojen hoito ja maitotiehyen tukkeuma Arat rinnanpäät ÄIDINMAIDON KÄSITTELYOHJEITA Lypsäminen Maidon säilytys VAUVAN HOITO Navan hoito ja napatynkä Ihon hoito Ulosteet Ilmavaivat Ulkoilu Tutin käyttö

3 Vaikka oppaassa puhutaan enimmäkseen äidistä ja vauvasta, on tämä opas tarkoitettu sekä isälle että äidille. Opaan tarkoituksena on jakaa tietoa ja rohkaista vanhempia keskustelemaan keskenään synnytyksen jälkeisistä asioista. KOTIUTUMINEN SAIRAALASTA Sairaalasta lähtee uuden Suomen kansalaisen synnyttyä automaattisesti tieto maistraattiin, josta parin (arki)päivän kuluttua ilmoitetaan sairaalalle vauvan henkilötunnus. Yleensä saat siis jo kotiin lähtiessä mukaasi vauvan syntymätodistuksen, tai se postitetaan sinulle piakkoin. Lapsi saa syntyessään sen sukunimen, joka äidillä on lapsen syntymän hetkellä. Lapsen nimi voidaan kuitenkin muuttaa isän sukunimeksi isyyden vahvistamisen jälkeen. Nimiasioista voit kysellä lisää maistraatista. Kunnallinen lastenvalvoja ottaa yhteyttä yksinhuoltaja- tai avoliitossa olevaan äitiin isyyden tunnustamisen hoitamiseksi. Sairaalamaksuista lähetetään lasku kotiin. Kela korvaa omavastuuosuuden ylittävältä osalta kaikille synnyttäjille meno- ja paluumatkan sairaalaan synnytyksen yhteydessä (oma auto, taksi). Erityistä lääkärin tekemää matkakorvaustodistusta ei tarvita, syntymätodistus riittää. Pyydä kuitenkin taksinkuljettajalta maksutosite. Ota kotiuduttuasi yhteys oman neuvolasi terveydenhoitajaan sopiaksesi kotikäynnistä. Vauvasi on muutaman viikon ikäiseksi äitiysneuvolan kirjoissa, ja seuranta siirtyy sen jälkeen lastenneuvolan puolelle. Tiedot synnytyksestä ja vauvasta lähetetään sairaalasta suoraan neuvolaasi. Saat neuvolakorttisi mukaan lähtiessäsi sairaalasta. Synnyttäjän jälkitarkastus tapahtuu neuvolassa n. 8 viikon kuluttua synnytyksestä, terveydenhoitaja sopii kanssasi ajan. 3

4 TERVEYDENHOITO KOTONA Puhtaus Pese kädet huolellisesti ja usein, ainakin jokaisen WC-käynnin jälkeen. Kotona pesuaineeksi riittää tavallinen saippua. Pyydä myös vauvaa käsitteleviä vieraita pesemään kätensä. Ammekylpyä ja uimista ei suositella jälkivuodon aikana, mutta saunoa voit vapaasti vointisi mukaan. Rintojen pesuksi riittää suihku 1-2 kertaa vuorokaudessa. Jälkivuoto Jälkivuotosi voi kestää n. 6 8 viikkoa synnytyksen jälkeen verensekaisena. Vuoto vähenee vähitellen muuttuen vaaleaksi. Jos jälkivuoto muuttuu verisemmäksi ja runsautuu, tai jos se muuttuu pahanhajuiseksi, ota yhteys lääkäriin. Kyseessä voi olla tulehdus. Älä käytä tamponeja jälkivuodon aikana. Kuukautiset voivat alkaa imetyksen kestäessä aikaisintaan viiden viikon kuluttua synnytyksestä, tai ne voivat pysyä poissa koko imetysajan. Välilihan ompeleet Ompeleet sulavat itsestään 4 6 viikon kuluttua synnytyksestä. Haavan suihkuttelu ja ilmakylvyt jatkuvat kotona samoin kuin sairaalassa ollessasi. Tarpeen mukaan voit ottaa kipuun samaa tulehduskipulääkettä jota olet saanut sairaalassakin. Jos haava kipeytyy kovasti, ota yhteys neuvolaan. Välilihan (episiotomia-) haava paranee noin neljässä viikossa. Kuukautiset ja ehkäisy Ensimmäiset kuukautiset alkavat yksilöllisesti n. 6 viikon 10 kuukauden kuluttua synnytyksestä, ja kierto voi aluksi olla epäsäännöllinen. Ensimmäiset kuukautiset voivat myös olla tavallista runsaammat. Uusi raskaus on mahdollinen myös imetyksen aikana, ja jo ennen ensimmäisten kuukautisten alkamista. Ehkäisymenetelmistä voit keskustella sairaalassa oman kätilön tai lähtötarkastuksen yhteydessä lääkärin kanssa, ja neuvolassa terveydenhoitajan ja lääkärin kanssa. Parisuhde ja seksuaalisuus Seksuaalielämä muuttuu vauvan synnyttyä. Äidistä oma vartalo voi tuntua vieraalta, ja hormonitoiminta ohjaa huomiota kumppanin sijasta vauvaan. Avoin keskustelu ajatuksista ja toiveista auttaa ymmärtämään kumppania. Myös seksuaalisuuden näkeminen laajasti (toisen kunnioittaminen ja hyväksyminen, läheisyys, hellyys) on avuksi. Ajan kuluessa raskaus ja synnytys kuitenkin vahvistavat ja rikastuttavat naiseutta ja seksuaalielämää. 4

5 Yhdyntä voi tapahtua jälkitarkastuksen jälkeen silloin, kun olet itse siihen valmis. Voit tuntea haluttomuutta synnytyksen jälkeen esim. hormonitoiminnan muutoksista johtuen. Limakalvot kuivuvat, ja apuna voi käyttää apteekista tai kaupasta saatavaa liukastusvoidetta tai tavallista perusvoidetta. Emättimesi voi myös tuntua tavallista löysemmältä. Lähes jokainen synnyttäjä tuntee yhdyntäkipuja vielä 2 3 kuukauden kuluttua synnytyksestä. Kondomi on erittäin hyvä ehkäisymenetelmä imetyksen aikana, ja sen käyttö on perusteltua synnytyksen jälkeen myös tulehdusten välttämiseksi. Yhteisen ajan löytäminen ja parisuhteen hoitaminen ovat tärkeitä. Äiti tarvitsee omaa aikaa, jolloin hän pystyy toteuttamaan niitä asioita josta hän nauttii ja saa voimia. Tällöin isälläkin on mahdollisuus tutustua omaan lapseensa ja luoda henkilökohtainen isä-lapsisuhde. Vauvan hoidon jakaminen auttaa molempia vanhemmuuteen kasvamisessa. Lepo ja liikunta Vauvan syntymän jälkeen sinun kannattaa muuttaa vuorokausirytmisi vauvan tarpeita vastaavaksi. Päivä kuluu yllättävän nopeasti vauvan kanssa. Pyydä tarvittaessa apua kodinhoitoasioissa, sillä vauvasi on nyt sinulle tärkein. Yösyötöt aiheuttavat unen katkonaisuutta. Kun olet väsynyt, ota päiväunet mahdollisuuksien mukaan silloin kun vauvasikin nukkuu. Älä anna vieraiden rasittaa perhettäsi liikaa. Nuhaisia ja sairaita vieraita voit pyytää ystävällisesti siirtämään vierailuaan oman ja vauvasi terveyden vuoksi. Vauvaa ei tarvitse herättää seurustelemaan vieraiden kanssa! Lihaskunto Harrasta liikuntaa ja ulkoilua vointisi mukaan. Liikunta on tärkeää verenkierron ja lihasten joustavuuden palautumiselle, esim. kävely on hyvä liikuntamuoto heti synnytyksen jälkeen. Liikunnan avulla edistät myös suolen ja rakon toimintaa. Vältä kuitenkin raskasta nostamista ja äkillisiä ponnisteluja jälkitarkastukseen asti. Raskauden aikana venyneet ja heikentyneet vatsalihakset sekä huono ryhti voivat aiheuttaa selän väsymistä ja/tai kipeytymistä. Vauvan hoito ja imettäminen huonossa asennossa aiheuttavat niska- ja hartialihaksiston jännitystä. Huomioi siis 5

6 erilaiset imetysasennot ja varmista, ettet jännitä hartioitasi, tai että selkäsi ei ole huonossa asennossa lasta hoitaessasi. Synnytyksen jälkeen monilla on ongelmana jalkojen väsyminen ja turpoaminen, johon auttaa jalkojen nostaminen hetkeksi ylöspäin. Myös tukisukkahousuja voi koettaa. Jos kotikonstit eivät auta, ota yhteyttä terveydenhoitajaasi. Lantionpohjan lihasten kunto synnytyksen jälkeen Lantioon kohdistuva pitkäaikainen paine, kuten raskaus ja hormonaaliset muutokset, heikentävät lantionpohjan lihasten voimaa. Tästä johtuen saattaa esiintyä virtsankarkailua varsinkin ponnistusten yhteydessä, esim. aivastaessa, nostaessa tai juostessa. Lantionpohjan lihasharjoittelun avulla saat lihakset palautumaan ennalleen ja pääset eroon virtsankarkailusta. Harjoittelulla ehkäiset kohdunlaskeumaa ja myöhemmin mahdollisesti tulevia virtsankarkailuongelmia. Harjoittelun voit aloittaa synnytyksen jälkeisenä päivänä. Harjoittele säännöllisesti, harjoitusta 4 5 kertaa päivässä. Aloita harjoittelu lantionpohjaa kuormittamattomassa asennossa esim. kylkimakuulla, mutta pyri mahdollisimman pian harjoittelemaan pystyasennossa. Silloin voit tehdä harjoituksia milloin ja missä vain. Pidä vatsa-, reisi- ja pakaralihakset rentoina ja hengitä tasaisesti ja rauhallisesti harjoitusten aikana. Tunnistamisharjoitukset Aloita lantionpohjalihasten supistus peräaukon ympäriltä ja jatka sitä eteenylöspäin ikään kuin pidättäisit virtsaa. Pidä supistus kahteen laskien rentoutua kahteen laskien. Opittuasi tunnistamaan oikeat lihakset, tehosta harjoituksia supistamalla mahdollisimman voimakkaasti viiteen laskien rentouta kymmeneen laskien. Tee kerralla niin monta supistusta kuin jaksat. Toista useita kertoja päivässä. Myöhemmin voit tehdä edellisten lisäksi kestävyysharjoituksia seuraavasti: pidä supistus 20 sekuntia rentouta 40 sekuntia. Toista harjoitusta niin kauan että lihakset väsyvät. Tee edellä mainittuja harjoituksia myös istuen ja seisten päivittäisten toimintojen yhteydessä. Muista supistaa lantionpohjan lihaksia varsinkin rasitus- ja ponnistustilanteissa. Tee harjoituksia aluksi viitenä päivänä viikossa, myöhemmin lihasten kunnon ylläpitämiseksi riittää kaksi kertaa viikossa. Jatkamalla näitä harjoituksia torjut ennakolta virtsankarkailuvaivojen syntymistä myöhemmällä iällä. 6

7 Ravinto Ravinnon merkitys korostuu imetyksen aikana. Syö monipuolisesti valkuais-, kivennäis- ja vitamiinipitoista ravintoa (esim. marjat, hedelmät, vihannekset, maitotuotteet, kananmuna, liha, maksa, veriruoat). Juo runsaasti: imetys ja hikoilu lisäävät nesteenkulutusta. Janojuomaksi käy vesi, vähän natriumia sisältävä kivennäisvesi tai mieto vähäsokerinen mehu. Vältä piristäviä lisäaineita sisältäviä energiajuomia. Raskauden ja imetyksen aikana kalsiumin tarve on suurentunut. Käytä mahdollisimman paljon vähärasvaisia maitotuotteita: maitoa, piimää, viiliä, jogurttia, juustoja, jäätelöä ym. Jos et voi käyttää maitotaloustuotteita, on kalsiumtablettien käyttö välttämätöntä. Mikäli perheessä esiintyy allergiaa (muu kuin lääkeaine- tai nikkeliallergia), äidin ei pitäisi imetyksen aikana käyttää suuria määriä voimakkaasti allergiaa aiheuttavia ruoka-aineita (esim. sitrushedelmät, muna, kala, herne, papu, selleri, pähkinä, suklaa, kaakao, mansikka, tomaatti, hunaja, manteli). Kaasua muodostavat ruoka-aineet voivat aiheuttaa ilmavaivoja myös vauvalle (esim. kaali, lanttu, herne, tuore ruisleipä, viinirypäleet). Lääkkeet ja nautintoaineet Tarvitessasi voit ottaa kipuun samaa tulehduskipulääkettä, jota olet saanut sairaalassakin. Antibiootit eivät yleensä ole este imetykselle, mutta varmista tämä vielä reseptin antaneelta lääkäriltä. Humalahakuista alkoholinkäyttöä ei suositella imetyksen aikana. Turvallisena määränä voidaan pitää yhtä ravintola-annosta viikossa, älä kuitenkaan imetä heti alkoholin nauttimisen jälkeen. Jos tiedossasi on kuitenkin yksittäinen tilaisuus, jossa haluaisit juoda esim. pari lasillista viiniä, imetystä ei silti kannata lopettaa: ennen alkoholin juomista voit lypsää rintasi tyhjiksi ja antaa tämän lypsetyn maidon vauvalle. Alkoholin nauttimisen jälkeen kertaalleen lypsetyn maidon heität pois, ja jatkat sen jälkeen imettämistä normaalisti. Myöskään tupakointia ei suositella imetyksen aikana, koska tupakan haitalliset aineet imeytyvät äidinmaitoon. Mikäli lopettaminen ei onnistu, olisi tupakointi hyvä ajoittaa imetyksen jälkeen, jotta vauva välttyisi korkeilta nikotiinimääriltä. Vauvan läheisyydessä ei saa tupakoida, koska savuisessa ilmassa oleva lapsi saa tupakan haitallisia aineita hengityksen kautta. Synnytyksen jälkeinen mielialan vaihtelu Lapsen syntymä on aina suuri muutos koko perheelle, ja tunne-elämän kriisejä voi esiintyä äidin lisäksi isällä ja sisaruksilla. Tunteet vauvan syntymän jälkeen ovat hyvin yksilöllisiä, eikä äiti ehkä heti ensi minuuteista lähtien tunne huikaisevaa onnentunnetta äitiydestään. Isä voi tuntea itsensä ulkopuoliseksi, koska hormoni- 7

8 toiminta ohjaa äidin huomiota vauvaan. Väärinkäsityksiä voi syntyä, koska isän hormonitoiminta ei muutu samalla tavalla. Isä voi ihmetellä sitä, miten oma tuttu puoliso tuntuu hetkittäin aivan vieraalta ihmiseltä. Sisarukset voivat kokea mustasukkaisuutta uuden tulokkaan viedessä paljon vanhempien aikaa. Omista tunteista kannattaa perheessä puhua. Vauvanhoito voi tuntua rankalta ja viedä suurimman osan päivästä. Kun vähitellen kuntoudut ja vauva löytää säännöllisemmän päivärytmin, saat itsekin lisää voimia. Samalla ajatukset ja tunteetkin tasoittuvat. Synnytyksenjälkeistä itkuisuutta, mielialan vaihteluja, päänsärkyä, ärtyisyyttä, väsymystä ja lievää masennusta 3 5 päivän kuluttua synnytyksestä pidetään normaalina ilmiönä ( baby blues ). Sitä esiintyy yli puolella synnyttäneistä äideistä. Oireet häviävät parin viikon kuluessa. Oireet johtuvat esim. hormonitasapainon muutoksista. Perheelläsi voi olla vaikeuksia ymmärtää mielialanvaihdoksiasi, mutta keskustelu kumppanisi kanssa auttaa. Sinun on tarkoituskin olla herkkä, jotta voit vastata vauvasi tarpeisiin. Varsinainen synnytyksenjälkeinen masennus ei ole nopeasti ohimenevä prosentilla synnyttäneistä ilmaantuu synnytyksenjälkeistä masennusta kolmen kuukauden kuluessa synnytyksestä, mutta sairastumisriski on suuri vielä vuodenkin kuluttua. Synnytyksenjälkeistä masennusta pitää tutkia ja hoitaa, koska pitkittyessään se vaarantaa koko perheen psyykkisen hyvinvoinnin. Siksi on tärkeää ennaltaehkäistä, tunnistaa ja hoitaa synnytyksen jälkeinen stressi. Ota siis rohkeasti yhteyttä neuvolan terveydenhoitajaan tai muuhun henkilöön, joka voi auttaa tilanteessa. Baby bluesin oireet: Masennuksen oireet: itkuisuus unihäiriöt mielialanvaihtelut kyvyttömyys nauttia elämästä päänsärky keskittymiskyvyttömyys ärtyisyys riittämättömyyden tunne väsymys kohtuuton pelko ja huoli lapsesta lievä masennus vaikeudet nauttia äitiydestä/lapsesta 8

9 ISYYS Monet isät kertovat, että tunne isyydestä kehittyy omaa tahtiaan. Lapsesta on voinut muodostua raskauden aikana jokin mielikuva, joka ei sitten vastaakaan todellisuutta. Lapsi voi tuntua vieraalta, eikä olekaan suloinen pikku nukke, vaan uusi vieras ihminen, johon on tutustuttava. Vauva vaatii myös jatkuvaa hoitoa ja huolenpitoa ympäri vuorokauden. Yllätyksenä voi myös tulla se, ettei äiti ehdi tai jaksa tehdä juuri muuta kuin hoitaa vauvaa. Alkuaikoina yhteisen ajan puute, univelka ja seksin väheneminen ovat vauvaperheen arkipäivää. Isän kannattaisi osallistua vauvan hoitoon heti alusta lähtien äidin kanssa. Näin isä voi välttyä kokemasta itsensä ulkopuoliseksi. Isä on lapselle hyvin tärkeä, ja vauva kiintyy isäänsä samoin kuin äitiinsä. Äidin olisikin hyvä muistaa, ettei omi vauvaa itselleen, vaan auttaa isää luomaan läheisen suhteen vauvaan jo heti ensihetkistä alkaen. Isä voi ottaa tehtäväkseen esim. vaipanvaihdon tai vauvan kylvetyksen, ja niin luoda henkilökohtaista suhdetta vauvaan ja jakaa hoitovastuuta äidin kanssa. Näin isyyden tunne voimistuu vähitellen. Myös osallistuminen kotitöiden hoitamiseen säästää äidin voimia. Isät ovat kertoneet saaneensa tukea muilta samassa elämäntilanteessa olevilta miehiltä. Jos tuttavapiirissä on tällainen mahdollisuus, sitä kannattaa käyttää hyväksi. Myös neuvolan terveydenhoitajan kanssa voi aina tarpeen mukaan keskustella. Samoin parisuhteessa voidaan välttyä monilta väärinkäsityksiltä, jos molemmat kertovat puolisolleen ajatuksistaan ja tunteistaan. Vaikka isyyden alkutaival voi tuntua rankaltakin, se on samalla myös erittäin palkitsevaa aikaa. Lapsen kehityksen seuraaminen ja isyyden tunteen vahvistuminen ovat ainutlaatuisia kokemuksia. Vanhemmuus muuttaa parisuhdetta: aikaisempien miehen ja naisen roolien lisäksi kehittyy isän ja äidin rooli. Tämä rikastuttaa parisuhdetta. Jos olet yksinhuoltaja, sinun on hyvä muistaa, että yksi turvallinen aikuinen perheessä riittää mainiosti turvaamaan lapsen kehityksen. Tietenkin vauvalla olisi hyvä olla aikuiskontakteja myös ydinperheen ulkopuolella (sukulaiset, tuttavat jne.). 9

10 IMETYS JA RINTOJEN HOITO Imetyksen edut äidille Viimeaikaiset tutkimukset ovat osoittaneet, että imettäneiden naisten riski sairastua rinta- ja munasarjasyöpään on pienempi kuin niiden naisten, jotka eivät ole imettäneet. Imettävän naisen vartalo palautuu nopeammin entisiin mittoihinsa, eikä kuukautiskiertokaan käynnisty uudelleen yhtä nopeasti. Imettäminen on myös edullista ja ympäristöystävällistä. Imettäminen ei rumenna rintoja. Rinnat muuttavat muotoaan raskausaikana, eivät imettämisen vuoksi. Imetys Imetä lapsen oman rytmin mukaan, välillä lapsesi syö tiheämmin säädelläkseen maidon tuloa kasvutarvettansa vastaavaksi. Yösyötöt ovat tärkeitä maitomäärän kasvattamiseksi. Kokeile erilaisia imetysasentoja säästääksesi rinnanpäitäsi. Huomioi hyvä imetysasento: ehkäiset näin lihasjännitystä ja kipua. Jos mahdollista, imetä lastasi vähintään kuuden kuukauden ikäiseksi. Aluksi vauvan rytmi voi olla hyvinkin epäsäännöllinen (katso liite Vauvan kello ). Lapsen kasvaessa rytmi kuitenkin säännöllistyy. Vähitellen opit tunnistamaan sen, milloin lapsellasi on nälkä, koska aina vauvan itku ei ole merkki nälästä. Lisäravinto Rintaruokinnan aikana vauvasi ei tarvitse lisänesteitä lämpimälläkään säällä, vaan rintamaito riittää vauvan janon tyydyttämiseksi. Imetä tiheämmin! MERKKEJÄ SIITÄ, ETTÄ VAUVA SAA RIITTÄVÄSTI RINTAMAITOA: Vauva imee rintaa ainakin 8 12 kertaa vuorokaudessa. Imemisrytmi hidastuu herumisen merkkinä. Vauva on vireä, hänellä on hyvä lihasjäntevyys ja terve iho. Vauva on enimmäkseen tyytyväinen syöttövälien aikana. Päivässä kastuu 5 6 vaippaa vaalealla virtsalla. Ensimmäisinä viikkoina vauva saattaa ulostaa 3 6 kertaa vuorokaudessa, myöhemmin tämä harvenee. Vauvan paino nousee tasaisesti n grammaa viikossa. Äidin rinnat saattavat tuntua täysiltä ennen syöttöä ja pehmeämmiltä syötön jälkeen (alkuviikkojen jälkeen ja tiheiden imetysten aikana ero ei ole niin merkittävä). 10

11 Neuvottele lisäruoan antamisesta lapsellesi neuvolan terveydenhoitajan kanssa. Jos vauvasi tarvitsee lisäruokaa, muista kiehauttaa pullot ja tutit (n. 1,5 min). Ethän käytä tuttia omassa suussasi! Näin ennaltaehkäiset kariesta aiheuttavan bakteerin siirtymisen lapsen suuhun. Rintojen hoito ja maitotiehyen tukkeuma Huolehdi käsien pesusta ja kynsien leikkaamisesta. Pidä rintasi puhtaina ja lämpiminä. Suojaa ne tuulelta ja vedolta kesälläkin. Nämä keinot auttavat rintatulehduksen ehkäisyssä. Yksi riskitekijä rintatulehduksen syntymiseksi on myös rintaan pakkautuva maito. Yleisimmin huomaat rintatulehduksen ensioireet aamulla: rinnassa on aristava kova muhkura. Elimistön puolustuskeinona on nostaa kuume. Ensihoitona auttavat yleensä lämmin suihku ja varovainen lypsy. Vauvakin voi imeä maidon tukkeutuneesta rinnasta. Jos ensihoito ei auta, ota yhteyttä terveydenhoitajaan. Tyhjennyshoitoa jatketaan antibioottikuurin aikana. Imetä vauvaasi ja lypsä rintojasi. Pakasta mieluiten maitoa, jossa ei ole antibioottia. Arat rinnanpäät 1. Kokeile erilaisia imetysasentoja. 2. Tarkista vauvan imemisote: rinnan täytyy olla riittävän syvällä vauvan suussa, nännin pitää koskettaa vauvan kitalakea. 3. Tarvittaessa voit käyttää sitruunaa tai Bepanthen-voidetta rinnanpäihin. 4. Ilmakylvyt auttavat paranemisessa. ÄIDINMAIDON KÄSITTELYOHJEITA Lypsäminen Ennen lypsyä kädet pestään huolellisesti. Rintojen pesuun riittää lämmin vesi. Lypsämisen voi suorittaa joko käsin tai käsi- tai sähköpumpulla. Lypsäminen on aiheellista seuraavissa erityistilanteissa: lapsi syntyy keskosena eikä jaksa imeä rintaa äiti ja lapsi joutuvat tilapäisesti erilleen rinnanpäät kipeytyvät pahasti, haavautuvat, tai rinnat tulehtuvat maitotiehyet ovat tukkeutuneet maidoneritystä halutaan lisätä rinnat ovat kovin täydet ennen imetystä. Lypsyvälineet huuhdellaan lypsyn jälkeen haalealla vedellä. Käsi- ja sähköpumpusta irrotetaan kaikki irtoavat osat erilleen ja pestään huolellisesti astianpesuaineella sekä kuivataan. Kerran päivässä välineitä keitetään (3 min) väljässä vedessä. 11

12 Maidon säilytys Hyvin jäähdytetty maito säilyy jääkaapissa (+5 C) vuorokauden. Tarvittaessa maito pakastetaan vuorokauden sisällä. Ensin maito jäähdytetään kylmässä vedessä. Jäähdytetty maito kaadetaan pakastusrasiaan tai pussiin. Jos lypsyerät ovat pieniä, voi saman päivän maidot pakastaa samaan astiaan. Maito säilyy pakastimessa (-15 C tai kylmemmässä) kolme kuukautta. Pakastettu maito sulatetaan huoneenlämmössä tai jääkaapissa. Äidinmaitoa ei saa sulattaa eikä lämmittää mikroaaltouunissa, koska maidosta häviää tärkeitä ravintoaineita, jos sitä kuumennetaan liikaa. Sulatetun maidon ulkonäkö ja tuoksu poikkeavat jonkin verran tuoreesta maidosta, mutta se on silti ravintoarvoltaan moitteetonta. Sulatettu maito säilyy jääkaapissa vuorokauden ajan, ja se lämmitetään vesihauteessa juuri ennen syöttämistä. Maidon voi lämmittää vain kerran. Maitoa ei saa pakastaa uudelleen. VAUVAN HOITO Navan hoito ja napatynkä Kotiin lähtiessä vauvalla on usein napatynkä jäljellä. Anna sen kuivua ja irrota rauhassa. Irrotessaan se voi erittää vähän verta. Napatyngän irtoamispäivänä vauvaa ei kylvetetä. Kuivaa aina pesun jälkeen napa huolellisesti pumpulipuikolla. Ihon hoito Vauva kylvetetään pelkällä vedellä 1 2 kertaa viikossa. Vauvan iho on herkkä. Ilmakylvyt kuuluvat vauvan hoitoon. Ulosteet Vastasyntyneen ensimmäiset ulosteet ovat mustanvihreätä ns. lapsenpihkaa. Vähitellen ne muuttuvat keltaisemmiksi ja voidemaisiksi, usein ryynimäisiksi. Jos lapsi voi hyvin ja paino nousee, ei tarvitse olla huolissaan vaikka ulosteen määrä ja laatu vaihtelee. Pelkästään rintamaidolla ruokittu vauva voi ulostaa useita kertoja päivässä tai vain kerran viikossa. Ilmavaivat Ilmavaivat kuuluvat vauvan elämään ensimmäisten kuukausien aikana. Kaikki syömäsi ruoka vaikuttaa äidinmaitoosi, joten on syytä ottaa huomioon se, mitä lapsesi sietää. 12

13 Periaatteessa voit syödä kaikkea, mutta jos lapsellasi on ilmavaivoja tai ripulia, voit miettiä mikä syömässäsi ruoassa voisi olla siihen syynä, ja välttää sitä jatkossa. Jos syöt antibiootteja, se saattaa myös tehdä ilmavaivoja vauvallesi. Pyri röyhtäyttämään vauva heti syötön jälkeen. Ulkoilu Aloita vauvan ulkoiluttaminen säästä riippuen talvella n. 2 viikon, lämpimänä aikana n. 1 viikon vanhana. Lisää aikaa minuuttia päivässä 2 3 tuntiin saakka. Älä pidä vastasyntynyttä auringossa! Tutin käyttö Heti lapsen synnyttyä tutin käyttöä ei suositella, koska se voi vaikuttaa lapsen imemisen opettelua. Myöhemmin tutin käytölle ei ole sen suhteen estettä. Heinäkuussa 2004/päivitetty joulukuussa 2009 Osastonhoitaja Tuija Suokas, osastonsihteeri Tiina Timonen Kuvittaja: Heli Pukki 13

14 VAUVAN KELLO Aika usein kuulee tai lapsenhoito-oppaasta saa lukea: "pikkuvauva nukkuu paljon ja syö usein". Selitetään, että usein tarkoittaa kolmen tunnin välein "tai useamminkin". Totuus on, että vauva voi syödä kolmen, neljän tunnin välein TAI kolme, neljä kertaa tunnissa TAI kolmen, neljä tuntia yhteen mittaan. Kaikki tämä on normaalia. "Tyypillinen" vauvan rytmi on sekin olemassa. Rauhallisen leppeä syömisen, nukkumisen ja seurustelun "kolmen tunnin rytmi" voi olla tottakin... mutta vain virka-aikaan! KLO 9-16 "VIRKA-AIKAVAUVA" Vauva syö, on hereillä, hänen kanssaan voi seurustellakin, sitten alkaa hamuilla tai kitistä jolloin voi tarjota rintaa, vauva syö, nukahtaa, herää, syö lisää ja seurustelee. Yhteiselo vauvan kanssa tuntuu sujuvan, "Kyllä tämä tästä", ajattelee tuorekin äiti, usein yksin kotona. Vähän isomman kanssa voi käydä kaupungilla ja vaikka perhekahvilassa. Kotona voi tehdä ruokaa valmiiksi iltaa varten. KLO 16:STA ILTAUUTISIIN - KAAOS! KANNISKELUA! Yhtäkkiä päivän rytmi ei enää kelpaakaan. Vauva ei oikein syö (ime) kunnolla, ei oikein nuku kunnolla eikä seurustele hyväntuulisena. Se ei tahdo tulla lasketuksi sitteriin tai sänkyyn mutta sylissäkin kiemurtelee ja kitisee. Jos luulit että mallivauva pysyy sellaisena virka-ajan jälkeenkin, on odotettavissa pahaa mieltä ja "minä en osaa" -tunteita. Yhtäkkiä tuntuu että vauva vain vaatii eikä mikään kelpaa, ehkä mies tulee kotiin töistä eikä teillä ole hetken rauhaa jutella ja nauttia vauvasta. Nyt on aika hyssyttää lasta. Ota lapsi syliin, kainaloon tai kantoliinaan ja liiku. Tee sellaisia askareita, joita voit tehdä yhdellä kädellä siinä sivussa, vauva kainalossa. Voit keräillä tavaroita, laittaa 14

15 pyykkiä tulemaan, kattaa pöytää. Käy iltakävelyllä kantoliinan kanssa. Mieli pysyy parempana, kun tuntee tekevänsä jotain näkyvää. Molemmat vanhemmat voivat osallistua kantamistalkoisiin, ja aina kun lapsi alkaa hamuta tai melkein itkeä, äiti tarjoaa rintaa, oli se sitten usein tai harvoin. Joskus rinta kelpaa, joskus täytyy vain jatkaa hytkyttämistä. Välillä vauva voi nukahtaa mutta pitkiä unia ei kannata odottaa, ei sitten pety jos vauva herää vartin päästä kitisemään lisää. ILTAOHJELMIEN AIKAAN - MARATONIMETYSTÄ Pikkuvauvan äitinä on tilaisuus olla tosi hyvin perillä maailman asioista! Vauvoille on tyypillistä illalla viettää rinnalla oikein pitkä aika, tunti tai kolmekin. Aika moni nykyvauva ajoittaa päivittäisen maraton-imuttelun iltauutisten aikaan, ja ehtiipä siinä katsoa a-studionkin. Äiti voi tuntea itsensä sidotuksi sohvaan: "mitä minä nykyaikainen nainen tässä nyhjään tissi toisen suussa, mihinkään en pääse mitään en voi tehdä!". Mutta jos muistaa että tämä kuuluu asiaan, ei tarvitse masentua. Päinvastoin: kerrankin voit hyvällä omallatunnolla tuijottaa telkkaria tuntitolkulla, vuokrata videoitakin, ja samalla tehdä maailman tärkeintä työtä, tarjota seuraavalle sukupolvelle ravintoa ja läheisyyttä. N. KLO UNEN TULO Jotkut vauvat nukahtavat maraton-imuttelun päätteeksi. Toiset vilkastuvat vielä hihkumaan ja kukkumaan vähäksi aikaa kunnes heidätkin uni korjaa, parhaiten rinta suussa. Vauvan vaipuminen kunnon syvään uneen voi kestää n. 20 minuuttia, joten jos hänet haluaa siirtää sylistä sänkyyn herättämättä kannattaa ehkä odottaa tämän aikaa. Tässä vaiheessa kello on jotain yhdeksän ja keskiyön välillä. Nyt olisi hyvä äidinkin mennä pian nukkumaan, vaikka kuinka tekee mieli saada pari tuntia hengähtää rauhassa. Nimittäin tässä vaiheessa yleensä on vauvan ainoa vähän pidempi unijakso, kolme tai neljä tuntia yhtämittaista unta. On myös tutkittu, että kun äiti menee nukkumaan samaan aikaan vauvan kanssa, heidän unirytminsä tahdistuvat niin että kun vauva herää, äidilläkin on meneillään kevyen unen vaihe. KLO AAMUYÖN SEKAVAT TUNNIT Jos äiti jää valvomaan ja seurustelemaan isän kanssa, hän on sitten tosi väsynyt juuri silloin kun vauva aamuyöstä aloittaa vilkkaamman yöelämänsä. Seuraa melkoista soutamista, tuhisemista, imemistä ja silmät kirkkaana jollottelua. Välillä ehkä nukkumistakin. Vaikka vauva nukkuisi, hän kaipaa rintaa tunninkin välein. Pientä vauvaa on turhaa ja julmaakin yrittää väkisin pakottaa johonkin unirytmiin. Parhaan palveluksen äiti siis tekee itselleen, kun yrittää tehdä yön omasta puolestaan mahdollisimman helpoksi. Jos ei tunnu hyvältä ottaa vauvaa samaan sänkyyn vanhempien kanssa, niin ainakin kannattaa sijoittaa vauvan sänky omansa viereen, käden ulottuville. Vaikka vauva ei yöunia nukkuisikaan, kannattaa pitää valot poissa ja noudattaa "yöllä ei seurustella" -linjaa. Tietysti voit ja täytyykin imettää, silitellä ja pitää hyvänä. Jotkut vauvat nukkuvat yöaikaan jopa kahdeksan tunnin keskeytyksettömiä unia. Jos rinnat kestävät tämän pakahtumatta ja jos vauva kasvaa hyvin, eikä aamun ensimmäinen imetys tule rintojen paisu- 15

16 misen takia liian vaikeaksi, vauvaa ei tarvitse sen nukkuessa syöttää. Anna nukkua ja kerää itse voimia, sillä kolmen-neljän kuukauden iässä nämäkin vauvat yleensä alkavat heräillä yöllä useammin. KLO HERÄTYS JA LISÄUNET Oli vauva nukkunut tai ei, aamulla kuuden tai seitsemän aikaan se "herää". Syömään tietysti ja vähän jokeltelemaan. Vaipan voi vaihtaa. Jos äitiä risaisen yön jälkeen väsyttää, ei kannata vielä nousta kokonaan. Usein vauva vielä aamulla vetäisee yhdet tunnin tai puolentoista unet, jolloin äiti saa ihanasti levätä. JA VIRKA-AIKA TAAS! Sitten ollaankin jo virka-ajassa yhdeksästä neljään. Jälleen näyttää siltä, että vauvalla olisi jotain rytmiä. Epävarmakin äiti ajattelee, että "kyllä tämä tästä"... kunnes kello tulee neljä ja alkaa kaaos... (Referoinut Ritva Kuusiston puheesta Järvenpään imetystukiryhmässä syyskuussa 1999 Karla Loppi) 16

Keski-Pohjanmaan keskussairaala Synnytysosasto 3 Mariankatu 16-20, Kokkola puh. 06 826 4355. Synnyttänyt

Keski-Pohjanmaan keskussairaala Synnytysosasto 3 Mariankatu 16-20, Kokkola puh. 06 826 4355. Synnyttänyt Keski-Pohjanmaan keskussairaala Synnytysosasto 3 Mariankatu 16-20, Kokkola puh. 06 826 4355 Synnyttänyt Synnyttänyt Sairaalasta kotiutuessasi ota itse yhteyttä oman neuvolan terveydenhoitajaan/ kätilöön

Lisätiedot

Liian pieni lapsi Keskosperheen tukeminen ja vanhemmuuden haasteet. Vauvaperhetyöntekijä/sh Outi Manninen 13.03.2015

Liian pieni lapsi Keskosperheen tukeminen ja vanhemmuuden haasteet. Vauvaperhetyöntekijä/sh Outi Manninen 13.03.2015 Liian pieni lapsi Keskosperheen tukeminen ja vanhemmuuden haasteet Vauvaperhetyöntekijä/sh Outi Manninen 13.03.2015 Kasvu äidiksi Nainen siirtyy vauvan myötä äitiystilaan (Stern) Pystynkö pitämään pienen

Lisätiedot

Miten vauvan unirytmi kehittyy?

Miten vauvan unirytmi kehittyy? Miten vauvan unirytmi kehittyy? Perheaikaa.fi nettiluento Juulia Ukkonen - Kätilö, TtK 25.1.2013 Uni-valverytmin kehittyminen Vauvan uni-valverytmi kehittyy vähitellen ensimmäisten 3-4 kuukauden aikana.

Lisätiedot

Harjoitusohjeita synnyttäneille äideille. Potilasohje. www.eksote.fi

Harjoitusohjeita synnyttäneille äideille. Potilasohje. www.eksote.fi Harjoitusohjeita synnyttäneille äideille Potilasohje www.eksote.fi Fysioterapeutin ohjaus C1 aulassa maanantaisin ja torstaisin klo 10.15. Tervetuloa! Yleistä Lantionpohjan lihaksia tarvitaan normaalissa

Lisätiedot

SYNNYTYKSEN JÄLKEINEN MASENNUS 29.2.2012. Riitta Elomaa Kirsti Keskitalo

SYNNYTYKSEN JÄLKEINEN MASENNUS 29.2.2012. Riitta Elomaa Kirsti Keskitalo SYNNYTYKSEN JÄLKEINEN MASENNUS 29.2.2012 Riitta Elomaa Kirsti Keskitalo UUPUMUS /MASENNUS/AHDISTUS SYNNYTYKSEN JÄLKEEN n. 10% synnyttäjistä alkaa ensimmäisen vuoden kuluessa synnytyksestä tai ulottuu raskauden

Lisätiedot

VAUVAPERHEEN VANHEMMAN HAASTATTELULOMAKE. Lapsi: Vanhempi: Haastattelija: Päivä ja paikka:

VAUVAPERHEEN VANHEMMAN HAASTATTELULOMAKE. Lapsi: Vanhempi: Haastattelija: Päivä ja paikka: VAUVAPERHEEN VANHEMMAN HAASTATTELULOMAKE Lapsi: Vanhempi: Haastattelija: Päivä ja paikka: 1 LAPSI VANHEMMAN SILMIN Kerro minulle lapsestasi. Millainen lapsesi on mielestäsi? Onko hän sellainen, joka osaa

Lisätiedot

IMETYS Luonnollinen ravinto vauvallesi

IMETYS Luonnollinen ravinto vauvallesi IMETYS Luonnollinen ravinto vauvallesi IMETYKSEN EDUT Vahvistaa itseluottamusta, herkistää vauvan viesteille, tärkeä merkitys äidin ja vauvan väliselle vuorovaikutukselle Nopeuttaa äidin toipumista synnytyksestä,

Lisätiedot

Ohjeita lapsiperheille

Ohjeita lapsiperheille Oulun vastaanottokeskus Heikinharjuntie 66 90620 Oulu Puhelin: 0718763100 Ohjeita lapsiperheille Minna Märsynaho Diakonia-ammakorkeakoulu 2 SISÄLLYSLUETTELO LAPSI JA TURVALLISUUS 3 ARJEN PERUSTOIMINNOT

Lisätiedot

Kukkuu! Ilman aamumaitoa nukkuu

Kukkuu! Ilman aamumaitoa nukkuu Kukkuu! Ilman aamumaitoa nukkuu Hei herätys! Aamupala käynnistää päivän Yöllä energiavarastot on nukuttu loppuun ja tyhjällä vatsalla on lounaaseen liian pitkä aika. Aamupala auttaa tasaamaan päivän syömiset.

Lisätiedot

Kukkuu! Ilman aamumaitoa nukkuu

Kukkuu! Ilman aamumaitoa nukkuu Kukkuu! Ilman aamumaitoa nukkuu Hei herätys! Aamupala käynnistää päivän Yöllä energiavarastot on nukuttu loppuun ja tyhjällä vatsalla on lounaaseen liian pitkä aika. Aamupala auttaa tasaamaan päivän syömiset.

Lisätiedot

Tervetuloa synnyttämään!

Tervetuloa synnyttämään! 1 Tervetuloa synnyttämään! Pirkanmaan sairaanhoitopiiri Tampereen yliopistollinen sairaala Naistentautien ja synnytysten vastuualue Hyvät vanhemmat! 2 Tässä vihkosessa saatte tietoa synnytykseen liittyvistä

Lisätiedot

Vierihoito ja imetys. www.eksote.fi

Vierihoito ja imetys. www.eksote.fi Vierihoito ja imetys www.eksote.fi Lapsen syntymä on varmasti yksi elämän tärkeimpiä tapahtumia. Haluamme tukea ja auttaa sinua ja perhettäsi hyvään alkuun pienokaisesi kanssa, että voit turvallisin mielin

Lisätiedot

KESKOSEN IMETYS Opas vanhemmille

KESKOSEN IMETYS Opas vanhemmille KESKOSEN IMETYS Opas vanhemmille Onneksi olkoon vanhemmille! Tämän oppaan tarkoituksena on auttaa teitä pääsemään alkuun imetyksessä sekä kertoa kuinka imetys vaikuttaa vanhempiin ja vauvaan. Imetyksen

Lisätiedot

Vierihoito ja imetys www.eksote.fi

Vierihoito ja imetys www.eksote.fi Vierihoito ja imetys www.eksote.fi SISÄLLYS Pidä vauvaa vieressäsi synnytyssairaalassa 3 Vauva kasvaa ja kehittyy koko ajan 4 Älä rajoita vauvan imuaikaa ilman syytä 5 Risaiset illat kuuluvat perheen elämää

Lisätiedot

Äidit irti synnytysmasennuksesta ÄIMÄ ry

Äidit irti synnytysmasennuksesta ÄIMÄ ry Äidit irti synnytysmasennuksesta ÄIMÄ ry Äidit irti synnytysmasennuksesta ÄIMÄ ry Perustettu vuonna 1998 Valtakunnallinen vertaistukiyhdistys Ensi- ja turvakotien liiton jäsenyhdistys Mielenterveyden keskusliiton

Lisätiedot

Imetyksen ensi kuukaudet Terveydenhoitaja Matleena Aitasalo

Imetyksen ensi kuukaudet Terveydenhoitaja Matleena Aitasalo Imetyksen ensi kuukaudet Terveydenhoitaja Matleena Aitasalo Kohti imetystä Keho valmistautuu imetykseen Jo raskauden alusta alkaen rinnat alkavat valmistautua imetykseen. Rinnat kasvavat, maitoa erittävä

Lisätiedot

Perheen tukeminen pitkän sairaalahoidon aikana - hoitajan näkökulmia. Hannele Haapala, TYKS, Keskola

Perheen tukeminen pitkän sairaalahoidon aikana - hoitajan näkökulmia. Hannele Haapala, TYKS, Keskola Perheen tukeminen pitkän sairaalahoidon aikana - hoitajan näkökulmia Hannele Haapala, TYKS, Keskola Separaation vähentäminen Hoitojaksot keskolassa saattavat kestää kuusikin kuukautta. Keskosvauva kotiutuu

Lisätiedot

SARAN JA TUOMAKSEN TARINA

SARAN JA TUOMAKSEN TARINA SARAN JA TUOMAKSEN TARINA Opettajalle Sara on 15-vuotias ja Tuomas 17. He ovat seurustelleet parisen kuukautta. He olivat olleet yhdynnässä ensimmäistä kertaa eräissä bileissä, joissa he olivat myös juoneet

Lisätiedot

Muistot omasta lapsuudesta saattavat herätä Millaisia vanhempia sinun äitisi ja isäsi olivat?

Muistot omasta lapsuudesta saattavat herätä Millaisia vanhempia sinun äitisi ja isäsi olivat? Raskauden alussa mielen täyttävät raskauden fyysiset muutokset ja ajatukset itse raskaudesta tunteellisuus huoli lapsen menettämisestä stressaantuminen väsymys Muistot omasta lapsuudesta saattavat herätä

Lisätiedot

Opas keskoslapsen vanhemmille kenguruhoidosta

Opas keskoslapsen vanhemmille kenguruhoidosta KENGURUUN! Opas keskoslapsen vanhemmille kenguruhoidosta 2 Vanhemmalle! Onnea vauvaperheelle! Vauvasi on hoidossa keskoslasten hoitoon erikoistuneessa yksikössä vastasyntyneiden teho- tai valvontaosastolla.

Lisätiedot

Osteoporoosi (luukato)

Osteoporoosi (luukato) Osteoporoosi (luukato) Lääkärikirja Duodecim Pertti Mustajoki, sisätautien erikoislääkäri Osteoporoosi tarkoittaa, että luun kalkkimäärä on vähentynyt ja luun rakenne muuttunut. Silloin luu voi murtua

Lisätiedot

Pureskeltua tietoa hampaiden hyväksi

Pureskeltua tietoa hampaiden hyväksi Tiedonjanoon www.maitojaterveys.fi www.otamaidostamallia.fi Maa- ja metsätalousministeriön osittain rahoittama. 2007 Pureskeltua tietoa hampaiden hyväksi Oman suusi hammashoitaja olet sinä! Fluorikylpy

Lisätiedot

TERVETULOA PERHE- VALMENNUKSEEN!

TERVETULOA PERHE- VALMENNUKSEEN! TERVETULOA PERHE- VALMENNUKSEEN! Perhevalmennuksen tavoitteena on tukea ja vahvistaa vanhempia heidän hoito- ja kasvatustehtävässään jotta arki vauvan kanssa sujuisi hyvin. Valmennus toteutetaan vuorovaikutteisesti

Lisätiedot

Avuksi ehkäisyn valintaan

Avuksi ehkäisyn valintaan Opas synnytyksen jälkeiseen ja imetyksen aikaiseen raskauden ehkäisyyn Avuksi ehkäisyn valintaan Veera Korhonen & Reeta Minkkinen Sisällysluettelo Tietoa naisen hedelmällisyydestä... 1 Kehon palautuminen

Lisätiedot

RASKAANA 2015 IMETYSOHJAUS NEUVOLASSA. Kirsi Otronen 25.9.2015

RASKAANA 2015 IMETYSOHJAUS NEUVOLASSA. Kirsi Otronen 25.9.2015 RASKAANA 2015 IMETYSOHJAUS NEUVOLASSA Kirsi Otronen 25.9.2015 Toimintaa ohjaavat Imetyksen edistäminen Suomessa Toimintaohjelma 2009-2012 Vauvamyönteisyysohjelma Neuvolan 7 askelta Imetyksen edistäminen

Lisätiedot

terveitä, normaalipainoisina syntyneitä

terveitä, normaalipainoisina syntyneitä IMETYS Imetyssuositukset - Imeväisikäisen suosituksissa on otettu huomioon Maailman terveysjärjestön imetystä koskevat suositukset - Nämä suositukset koskevat terveitä, normaalipainoisina syntyneitä lapsia

Lisätiedot

ISÄKSI KASVAMASSA ISÄN JA VAUVAN VÄLINEN SUHDE

ISÄKSI KASVAMASSA ISÄN JA VAUVAN VÄLINEN SUHDE ISÄKSI KASVAMASSA ISÄN JA VAUVAN VÄLINEN SUHDE Tieto isäksi tulemisesta Isän ja vauvan välinen suhde saa alkunsa jo silloin kun pariskunta suunnittelee vauvaa ja viimeistään silloin kun isä saa tiedon

Lisätiedot

ENNENAIKAISENA SYNTYNEEN VAUVAN KOTIHOITO-OHJEET

ENNENAIKAISENA SYNTYNEEN VAUVAN KOTIHOITO-OHJEET ENNENAIKAISENA SYNTYNEEN VAUVAN KOTIHOITO-OHJEET Vastasyntyneiden teho- ja valvonta Ravinnon laatu äidin maito äidinmaidonkorvike muu aterioiden lukumäärä: kerta-annos: ml Viisikiloiseksi saakka lasketaan

Lisätiedot

TOIMINTAA RUUAN VOIMALLA

TOIMINTAA RUUAN VOIMALLA TOIMINTAA RUUAN VOIMALLA Ruoka vaikuttaa monella tapaa toimintakykyysi: päivittäisistä toiminnoista, kotitöistä ja liikkumisesta suoriutumiseen muistiin, oppimiseen ja tarkkaavaisuuteen elämänhallintaan

Lisätiedot

Äiti on tärkeä. Katja Koskinen kätilö, imetyskouluttaja, IBCLC

Äiti on tärkeä. Katja Koskinen kätilö, imetyskouluttaja, IBCLC Äiti on tärkeä Katja Koskinen kätilö, imetyskouluttaja, IBCLC Äitiys on Vaistonvaraista Opittua Muuttuvaa Yksilöllistä Osa naisen elämää osa naiseutta Millainen äiti olen? mielikuvat äitiydestä oma äitisuhde

Lisätiedot

Osasto-opas. Synnytysvuodeosasto. www.eksote.fi

Osasto-opas. Synnytysvuodeosasto. www.eksote.fi Osasto-opas Synnytysvuodeosasto www.eksote.fi Synnytysvuodeosasto sijaitsee sairaalan päärakennuksen ensimmäisessä kerroksessa C-siivessä. Sisäänkäynti pääovesta. Osastolla hoidetaan raskaana olevia ja

Lisätiedot

NUORTEN ERITYISTUKEA TARVITSEVIEN ODOTTAVIEN ÄITIEN TUKEMISEN TOIMINTAMALLEJA. Marita Väätäinen Sanna Vähätiitto Oulun kaupunki

NUORTEN ERITYISTUKEA TARVITSEVIEN ODOTTAVIEN ÄITIEN TUKEMISEN TOIMINTAMALLEJA. Marita Väätäinen Sanna Vähätiitto Oulun kaupunki NUORTEN ERITYISTUKEA TARVITSEVIEN ODOTTAVIEN ÄITIEN TUKEMISEN TOIMINTAMALLEJA Marita Väätäinen Sanna Vähätiitto Oulun kaupunki Siskot-ryhmän taustaa Siskot -projekti on Mannerheimin Lastensuojeluliiton

Lisätiedot

Löydät meidät kanttiinin yläpuolelta, kolmannesta kerroksesta.

Löydät meidät kanttiinin yläpuolelta, kolmannesta kerroksesta. Osastollamme tehdään paljon erilaisia tutkimuksia. Lääkärin pyynnöstä haluamme ottaa sinusta EEG- eli aivosähkötutkimuksen, joka tutkii aivojen toimintaa. Löydät meidät kanttiinin yläpuolelta, kolmannesta

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan keskussairaala Synnytysosasto 3 Mariankatu 16-20, Kokkola puh Vastasyntyneen hoito. Piirros: Lotta Sundell

Keski-Pohjanmaan keskussairaala Synnytysosasto 3 Mariankatu 16-20, Kokkola puh Vastasyntyneen hoito. Piirros: Lotta Sundell Keski-Pohjanmaan keskussairaala Synnytysosasto 3 Mariankatu 16-20, Kokkola puh. 06 826 4355 Vastasyntyneen hoito Piirros: Lotta Sundell VAUVAN IHON HOITO Vauvan iho on hyvä tarkistaa päivittäin, varsinkin

Lisätiedot

ISOVANHEMPANA RINNALLA OPASLEHTINEN ISOVANHEMMILLE IMETYKSEN TUKEMISEEN

ISOVANHEMPANA RINNALLA OPASLEHTINEN ISOVANHEMMILLE IMETYKSEN TUKEMISEEN ISOVANHEMPANA RINNALLA OPASLEHTINEN ISOVANHEMMILLE IMETYKSEN TUKEMISEEN SISÄLTÖ HYVÄ ISOVANHEMPI...5 MIKSI IMETTÄMINEN ON TÄRKEÄÄ?...6 IMETYKSEN MYYTTEJÄ...7 HYVÄ IMEMISOTE...11 IMETYSASENTOJA...12 KUINKA

Lisätiedot

TERVEELLISET ELÄMÄNTAVAT

TERVEELLISET ELÄMÄNTAVAT Oikeat ruokailutottumukset Riittävä lepo Monipuolinen liikunta Miksi pitäisi liikkua? Liikunta pitää kuntoa yllä Liikkuminen on terveyden antaa mielihyvää ja toimintakyvyn kannalta ehkäisee sairauksia

Lisätiedot

VASTASYNTYNEEN KOTIHOITO- OHJEET

VASTASYNTYNEEN KOTIHOITO- OHJEET VASTASYNTYNEEN KOTIHOITO- OHJEET Vastasyntyneiden teho- ja valvonta Henkilötiedot nimi: syntymäaika: Kastettu Kastamaton Hätäkastettu Hätäkasteen vahvistus suoritetaan omassa seurakunnassa. syntymäpaino:

Lisätiedot

Perhevalmennus. Fysioterapian osuus

Perhevalmennus. Fysioterapian osuus Perhevalmennus Fysioterapian osuus Liikunta on tärkeää raskauden aikana Liikunta on osa synnytykseen valmentautumista Hyvä kunto auttaa jaksamaan paremmin raskauden aikana, synnytyksessä sekä synnytyksestä

Lisätiedot

Raskausajan tuen polku

Raskausajan tuen polku Raskausajan tuen polku Hyvinvointiarviointi ja kotikäynti parityöskentelynä Hyvinvointia lapsiperheille TUKEVAlla yhteistyöllä - seminaari 11.2.2010 Oulu, terveydenhoitaja, Koskelan neuvola Lähtökohta

Lisätiedot

SYNNYTYS JOKAINEN SYNNYTYS ON YKSILÖLLINEN

SYNNYTYS JOKAINEN SYNNYTYS ON YKSILÖLLINEN SYNNYTYS JOKAINEN SYNNYTYS ON YKSILÖLLINEN SYNNYTYKSEN VAIHEET 1. Avautumisvaihe Pisin vaihe Alkaa säännöllisistä ja kohdunsuuta avaavista supistuksista Voit olla kotona niin kauan kuin pärjäät supistuskivun

Lisätiedot

ONNEKSI OLKOON, TEILLE TULEE VAUVA

ONNEKSI OLKOON, TEILLE TULEE VAUVA Sinusta tulee isä! ONNEKSI OLKOON, TEILLE TULEE VAUVA Isä on lapselle tärkeä ja isyys on elämänmittainen tehtävä. Isät osallistuvat aikaisempaa enemmän perheen arkeen ja lastensa elämään. Isien vastuualueet

Lisätiedot

TERVETULOA HALKION LUUNSIIRTOLEIKKAUKSEEN HUSUKEEN! Husuken henkilökunta vastaa mielellään kysymyksiisi. Huuli-suulakihalkiokeskus.

TERVETULOA HALKION LUUNSIIRTOLEIKKAUKSEEN HUSUKEEN! Husuken henkilökunta vastaa mielellään kysymyksiisi. Huuli-suulakihalkiokeskus. Husuken henkilökunta vastaa mielellään kysymyksiisi. Huuli-suulakihalkiokeskus Töölön sairaala TERVETULOA HALKION LUUNSIIRTOLEIKKAUKSEEN HUSUKEEN! Topeliuksenkatu 5, Helsinki Vuodeosasto puh. 09-47187442

Lisätiedot

Lapsen ensimmäinen elinvuosi on suuren kehityksen aikaa Kehitys etenee yksilöllisesti Lapsen kehityksen kannalta tärkeää on varhainen vuorovaikutus,

Lapsen ensimmäinen elinvuosi on suuren kehityksen aikaa Kehitys etenee yksilöllisesti Lapsen kehityksen kannalta tärkeää on varhainen vuorovaikutus, Lapsen ensimmäinen elinvuosi on suuren kehityksen aikaa Kehitys etenee yksilöllisesti Lapsen kehityksen kannalta tärkeää on varhainen vuorovaikutus, syli ja aito läsnäolo Tärkeintä lapsen kanssa oloa on

Lisätiedot

Uni on TURVALLISUUTTA. Uni on OPPIMISTA

Uni on TURVALLISUUTTA. Uni on OPPIMISTA UNTA PALLOON! 1 MITÄ UNI ON? Uni on pakollinen juttu meille jokaiselle. Ihmisten lisäksi myös kaikki eläimet ja kasvit, jopa puut nukkuvat. Alakoululainen tarvitsee unta noin 10 tuntia vuorokaudessa. 10-vuotias

Lisätiedot

Tervetuloa CrossFit Kidsvanhempainiltaan

Tervetuloa CrossFit Kidsvanhempainiltaan Tervetuloa CrossFit Kidsvanhempainiltaan 8.9.2014 Aiheet Mitä on CrossFit valmennettavien terveyteen liittyvät asiat, jotka valmentajan tulisi tietää/ ottaa huomioon harjoituksissa ja leireillä urheilevan

Lisätiedot

Joskus synnytetään keisarileikkauksella

Joskus synnytetään keisarileikkauksella Joskus synnytetään keisarileikkauksella 1 Joskus synnytetään keisarileikkauksella On tilanteita, jolloin päädytään keisarileikkaukseen eli sectioon. Syyt leikkaukseen voivat johtua joko äidistä, sikiöstä

Lisätiedot

FORMARE 2015. Ravinnon merkitys hyvinvoinnille - ja ohjeet terveelliseen ruokavalioon

FORMARE 2015. Ravinnon merkitys hyvinvoinnille - ja ohjeet terveelliseen ruokavalioon FORMARE 2015 Ravinnon merkitys hyvinvoinnille - ja ohjeet terveelliseen ruokavalioon Sisältö Kalorit ja kulutus Proteiini Hiilihydraatti Rasva Vitamiinit Kivennäis- ja hivenaineet Vesi ja nesteytys Ravintosuositukset

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Ammattikuljettajan työhyvinvointi turvallinen ja ergonominen työpäivä Virkeä ja terve kuljettaja 1 Virkeä ja terve kuljettaja Ammattikuljettajalla riittävä uni ja lepo, säännöllinen

Lisätiedot

KOTIHOITO-OHJEITA VASTASYNTYNEELLE JA SYNNYTTÄNEELLE ÄIDILLE. VASTASYNTYNYT Vastasyntynyttä ei koskaan saa jättää yksin hoitopöydälle ilman valvontaa!

KOTIHOITO-OHJEITA VASTASYNTYNEELLE JA SYNNYTTÄNEELLE ÄIDILLE. VASTASYNTYNYT Vastasyntynyttä ei koskaan saa jättää yksin hoitopöydälle ilman valvontaa! 1 (6) KOTIHOITO-OHJEITA VASTASYNTYNEELLE JA SYNNYTTÄNEELLE ÄIDILLE Ohjeita löytyy myös Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin internetsivuilta: / Synnytys/OYS:n synnytysten ja naistentautien sivut VASTASYNTYNYT

Lisätiedot

Laxabon. Kysymyksiä, vastauksia ja käytännön neuvoja. Suomi

Laxabon. Kysymyksiä, vastauksia ja käytännön neuvoja. Suomi Laxabon Kysymyksiä, vastauksia ja käytännön neuvoja Suomi Laxabon kysymyksiä, vastauksia ja käytännön neuvoja Vastaukset perustuvat Laxabon-oraaliliuosjauheen pakkausselosteeseen, päiväys 26.3.2010. Ota

Lisätiedot

Valmistautuminen maratonille. www.janakkalanjana.info

Valmistautuminen maratonille. www.janakkalanjana.info Valmistautuminen maratonille www.janakkalanjana.info Viikko ennen H-hetkeä Harjoittelu vähenee. Muista, viimeisen viikon harjoittelulla ei rakenneta, vaan tuhotaan kuntoa! Tankkaus: Lihakset täytetään

Lisätiedot

Vauvan itkuherkkyys ja koliikki

Vauvan itkuherkkyys ja koliikki Vauvan itkuherkkyys ja koliikki Juulia Ukkonen Kätilö ja perheneuvoja, BSc Health Communication Miksi vauvat itkevät? Kaikki vauvat itkevät ja itku kuuluu normaalina osana vauvan elämään. Itkun avulla

Lisätiedot

Lonkan tekonivel. Fysioterapiaohjeet

Lonkan tekonivel. Fysioterapiaohjeet Fysioterapia Lonkan tekonivel Fysioterapiaohjeet Seinäjoen keskussairaala Koskenalantie 18 60220 Seinäjoki Puhelin vaihde 06 415 4111 Faksi 06 415 4351 Sähköposti: etunimi.sukunimi@epshp.fi Ähtärin sairaala

Lisätiedot

VASTASYNTYNEIDEN LÄÄKKEETTÖMÄT KIVUNHOIDON MENETELMÄT

VASTASYNTYNEIDEN LÄÄKKEETTÖMÄT KIVUNHOIDON MENETELMÄT VASTASYNTYNEIDEN LÄÄKKEETTÖMÄT KIVUNHOIDON MENETELMÄT 11.4.2016 OPAS VANHEMMILLE EFJKVF Joskus pienimmät asiat ottavat suurimman paikan sydämessäsi. A. A. Milne, Nalle Puh Emmi Ristanen, Laura Kolari &

Lisätiedot

Myoomien embolisaatiohoito. Valmistautumis- ja kotihoito-ohje myoomaembolisaatioon tulevalle naiselle

Myoomien embolisaatiohoito. Valmistautumis- ja kotihoito-ohje myoomaembolisaatioon tulevalle naiselle Myoomien embolisaatiohoito Valmistautumis- ja kotihoito-ohje myoomaembolisaatioon tulevalle naiselle 1 Opas toteutettu kätilötyön opinnäytetyönä Nella Tiihonen & Tanja Toivari Savonia ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

TUKI- JA LIIKUNTAELIMISTÖN HYVINVOINTI RASKAUDEN AIKANA

TUKI- JA LIIKUNTAELIMISTÖN HYVINVOINTI RASKAUDEN AIKANA TUKI- JA LIIKUNTAELIMISTÖN HYVINVOINTI RASKAUDEN AIKANA Haitallisen fyysisen kuormituksen ennaltaehkäisy Tekijät: Henna Lindberg, Eveliina Niemi-Langinen & Nelli Parviainen Fysioterapian opinnäytetyö,

Lisätiedot

Aamupala, välipala, lounas, välipala, päivällinen ja iltapala. * Nämä ruokailut tulisi löytyä urheilijan päivästä. 21.10.2013 Salpa ry, Taitoluistelu

Aamupala, välipala, lounas, välipala, päivällinen ja iltapala. * Nämä ruokailut tulisi löytyä urheilijan päivästä. 21.10.2013 Salpa ry, Taitoluistelu Aamupala, välipala, lounas, välipala, päivällinen ja iltapala * Nämä ruokailut tulisi löytyä urheilijan päivästä Aamiainen * älä lähde treeneihin ilman aamiaista * aamiainen vaikuttaa koko päivään Jos

Lisätiedot

URHEILIJANUOREN RUOKAVALIO

URHEILIJANUOREN RUOKAVALIO URHEILIJANUOREN RUOKAVALIO Aamupala, välipala, lounas, välipala, päivällinen ja iltapala * Nämä ruokailut tulisi löytyä urheilijan päivästä AAMIAINEN * ÄLÄ LÄHDE TREENEIHIN ILMAN AAMIAISTA * AAMIAINEN

Lisätiedot

Winkkejä ja Walistusta Wauvaperheille

Winkkejä ja Walistusta Wauvaperheille Winkkejä ja Walistusta Wauvaperheille Satakunnan sairaanhoitopiiri Satakunnan keskussairaalan synnytysvuodeosasto S0 2013 Taitto Taru Tolppo 2 SISÄLLYSLUETTELO Onneksi olkoon... 4 Meistä tulee vanhemmat...

Lisätiedot

Tarja Ketola 17.11.2015. Uni ja univaje. Vireyden säätely. Väsyvyys (fatiikki)

Tarja Ketola 17.11.2015. Uni ja univaje. Vireyden säätely. Väsyvyys (fatiikki) Tarja Ketola 17.11.2015 Uni ja univaje Vireyden säätely Väsyvyys (fatiikki) Nukumme noin 1/3 elämästämme. Ideaali unen määrä on 7 tuntia/vrk (alle 6 yli 9) Sekä lyhyemmät että pidemmät unimäärät nostavat

Lisätiedot

0-6 kk vauvan uni 23.1.2014. Juulia Ukkonen BSc Health Communication, kätilö

0-6 kk vauvan uni 23.1.2014. Juulia Ukkonen BSc Health Communication, kätilö 0-6 kk vauvan uni 23.1.2014 Juulia Ukkonen BSc Health Communication, kätilö 0-3 kk ikäisen vauvan univalverytmi Syntymän jälkeen monet vauvat ovat hyvin rauhallisia tai raukeita ja nukkuvat paljon muutaman

Lisätiedot

1 Lasten ruoka-allergiatutkimus. Lomake nro (A-lomakkeesta, terveydenhoitaja täyttää)

1 Lasten ruoka-allergiatutkimus. Lomake nro (A-lomakkeesta, terveydenhoitaja täyttää) 1 Lasten ruoka-allergiatutkimus Lomake nro (A-lomakkeesta, terveydenhoitaja täyttää) LOMAKE C. Kotona täytettävä, palautus postitse palautuskirjekuoressa. VASTAUSOHJE Vastatkaa taulukkomuotoisiin kysymyksiin

Lisätiedot

Virtsarakon ja lantionpohjanlihasten harjoittelu

Virtsarakon ja lantionpohjanlihasten harjoittelu Virtsarakon ja lantionpohjanlihasten harjoittelu Naisille Virtsarakko.fi Tietoa virtsankarkailusta Sinun ei tarvitse hävetä vaivaasi. Virtsankarkailu eli inkontinenssi on luultua yleisempää, ja sitä voidaan

Lisätiedot

Ideoita aktiivisempaan ja terveempään elämäntapaan. www.lifestyleexpo.fi

Ideoita aktiivisempaan ja terveempään elämäntapaan. www.lifestyleexpo.fi Ideoita aktiivisempaan ja terveempään elämäntapaan. Ilma Raittiin ilman edut Edistää aivotoimintaa Vahvistaa vastustuskykyä Antaa enemmän vireyttä koko päivään Vähentää ahdistusta ja rauhoittaa mieltä

Lisätiedot

Vauva näkyvissä! Suvi Laru, Perheverkko. 18.11.2013 Suvi Laru, laillistettu psykologi

Vauva näkyvissä! Suvi Laru, Perheverkko. 18.11.2013 Suvi Laru, laillistettu psykologi Vauva näkyvissä! Suvi Laru, Perheverkko Suvi Laru, laillistettu psykologi Onneksi olkoon! Hip hei hurraa! Matka vanhemmuuteen alkamassa. Raskaus koskettaa koko kehoa, mieltä, naiseutta, mieheyttä, ihmissuhteita

Lisätiedot

6-12 kk vauvan uni ja tavalliset univaikeudet

6-12 kk vauvan uni ja tavalliset univaikeudet 6-12 kk vauvan uni ja tavalliset univaikeudet 4.9.2014 Juulia Ukkonen BSc Health Communication, kätilö Miksi vauva heräilee öisin? Vauvan yöherääminen saattaa pohjautua biologiseen mekanismiin, jolla vauva

Lisätiedot

Fyysinen kunto. Terveystieto. Anne Partala

Fyysinen kunto. Terveystieto. Anne Partala Fyysinen kunto Terveystieto Anne Partala Miksi liikuntaa? Keho voi hyvin Aivot voivat hyvin Mieliala pysyy hyvänä Keho ja mieli tasapainottuu Liikunta tuo tyydytystä Yksi hyvinvoinnin peruspilari Ihminen

Lisätiedot

Koululaisten lepo ja uni

Koululaisten lepo ja uni Koululaisten lepo ja uni Hyvinvoinnin kolmio tasapainoon ravinto lepo liikunta 1 Lepo ja rentoutuminen Mikä on lepoa ja rentoutumista, mikä taas ei? Jokaisella on oma tapansa levätä ja rentoutua. Kauhuelokuvan

Lisätiedot

POTILAAN HYGIENIAOPAS

POTILAAN HYGIENIAOPAS POTILAAN HYGIENIAOPAS Erikoissairaanhoito Hatanpään sairaala Sisältö SISÄLLYSLUETTELO Hygienia sairaalassa. 2 Käsihygienia.. 3 Käsien pesu 4 Käsien desinfektio... 5 Yskimishygienia.. 6 Henkilökohtainen

Lisätiedot

HANKI KESTÄVÄ KESKIVARTALO SELKÄSI TUEKSI!

HANKI KESTÄVÄ KESKIVARTALO SELKÄSI TUEKSI! Miesten jumppaopas HANKI KESTÄVÄ KESKIVARTALO SELKÄSI TUEKSI! TÄSMÄLIIKUNTAA KESKIVARTALOON 2-3 kertaa viikossa 15 min. päivässä HARJOITTELE KEHOLLESI HYVÄ PERUSTA rankasi pysyy hyvässä ryhdissä ja löydät

Lisätiedot

perustettu vuonna 1927

perustettu vuonna 1927 perustettu vuonna 1927 RAVINNON MERKITYS Ravinto ja liikunta Kova liikuntaharrastus yhdessä puutteellisen ruokavalion kanssa voi olla riski kasvulle, kehitykselle ja terveydelle!!! Energian riittämättömän

Lisätiedot

Miia Suomalainen Tuula Puranen. Vauvahaaveita?

Miia Suomalainen Tuula Puranen. Vauvahaaveita? Miia Suomalainen Tuula Puranen Vauvahaaveita? Vauvahaaveita? Käsikirjoitus Miia Suomalainen Selkokielelle muokkaus Tuula Puranen Kuvat Laura Vesa ISBN 978-952-7059-04-3 ISBN 978-952-7059-05-0 (pdf) Painopaikka

Lisätiedot

9.1. Mikä sinulla on?

9.1. Mikä sinulla on? 9.kappale (yhdeksäs kappale) 9.1. Mikä sinulla on? Minulla on yskä. Minulla on nuha. Minulla on kuumetta. Minulla on kurkku kipeä. Minulla on vesirokko. Minulla on flunssa. Minulla on vatsa kipeä. Minulla

Lisätiedot

TIETOA ÄIDINMAIDON LUOVUTTAJALLE

TIETOA ÄIDINMAIDON LUOVUTTAJALLE POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAAN- 1 (7) TIETOA ÄIDINMAIDON LUOVUTTAJALLE POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAAN- 2 (7) TIETOJA ÄIDINMAIDON LUOVUTTAJALLE Synnytys- ja lastenosastoilla tarvitaan jatkuvasti äidinmaitoa. Varsinkin

Lisätiedot

ENSIHETKET VAUVAN KANSSA. Kuopion yliopistollinen sairaala OPAS SYNNYTYKSESTÄ PALAUTUMISESTA JA VAUVAN HOIDOSTA

ENSIHETKET VAUVAN KANSSA. Kuopion yliopistollinen sairaala OPAS SYNNYTYKSESTÄ PALAUTUMISESTA JA VAUVAN HOIDOSTA ENSIHETKET VAUVAN KANSSA Kuopion yliopistollinen sairaala OPAS SYNNYTYKSESTÄ PALAUTUMISESTA JA VAUVAN HOIDOSTA Opas toteutettu kätilötyön kehittämistehtävänä Savoniaammattikorkeakoulussa Elina Immonen,

Lisätiedot

TIETOA ÄIDINMAIDON LUOVUTTAJALLE

TIETOA ÄIDINMAIDON LUOVUTTAJALLE 1 (7) TIETOA ÄIDINMAIDON LUOVUTTAJALLE 2 (7) Tietoja äidinmaidon luovuttajalle Synnytys- ja lastenosastoilla tarvitaan jatkuvasti äidinmaitoa. Varsinkin keskosvauvat tarvitsevat äidinmaitoa kasvaakseen

Lisätiedot

Usein kysyttyjä kysymyksiä nielurisaleikkauksista

Usein kysyttyjä kysymyksiä nielurisaleikkauksista Tietoa nielurisaleikkauksesta Tämän tiedotteen tarkoituksena on auttaa potilasta voimaan mahdollisimman hyvin ja palaamaan normaaliin ruokavalioon ja normaaleihin aktiviteetteihin mahdollisimman nopeasti

Lisätiedot

Lukijalle. HUS:in Naistenklinikan ja Hiv-säätiön yhteistyönä.

Lukijalle. HUS:in Naistenklinikan ja Hiv-säätiön yhteistyönä. HIV ja raskaus Lukijalle Esite on suunnattu hiv-positiivisille raskautta suunnitteleville tai raskaana oleville naisille ja perheille. Esitteessä käsitellään hiv-tartunnan huomioimista raskautta suunniteltaessa

Lisätiedot

RAVINTO 23.01.2010. Matti Lehtonen

RAVINTO 23.01.2010. Matti Lehtonen RAVINTO 23.01.2010 Ihminen on psyko-fyysinen kokonaisuus: Koulu / työ Koti - perhe Tunteet Minä kuva Ihminen Kaverit Fyysinen kuormitus / rytmitys Ravinto / nesteet Uni Kun kaikki ulkokehän n pallot ovat

Lisätiedot

Lapsellanne synt. on varattu aika neuvolan

Lapsellanne synt. on varattu aika neuvolan Janakkala- Hattulan perusterveydenhuollon yhteistoiminta-alue Janakkalan neuvola Lapsi 4 vuotta Arvoisat vanhemmat Lapsellanne synt. on varattu aika neuvolan terveydenhoitajalle / 201 klo. Käynti on osa

Lisätiedot

hoitoon HELSINGIN JA UUDENMAAN SAIRAANHOITOPIIRI

hoitoon HELSINGIN JA UUDENMAAN SAIRAANHOITOPIIRI sen k u t e m m u Ohjeita hoitoon HELSINGIN JA UUDENMAAN SAIRAANHOITOPIIRI Mitä on ummetus? Ummetuksella tarkoitetaan harventunutta suolen toimintaa, johon liittyy ulostamisvaikeuksia. Se on hyvin yleinen

Lisätiedot

RASKAUDENAIKAINEN VANHEMMAN JA SYNTYVÄN LAPSEN VUOROVAIKUTUSTA TUKEVA HAASTATTELU

RASKAUDENAIKAINEN VANHEMMAN JA SYNTYVÄN LAPSEN VUOROVAIKUTUSTA TUKEVA HAASTATTELU RASKAUDENAIKAINEN VANHEMMAN JA SYNTYVÄN LAPSEN VUOROVAIKUTUSTA TUKEVA HAASTATTELU Muokattu The European Early Promotion -projektin, Lasten psyykkisten häiriöiden ehkäisy lastenneuvolassa / Varhaisen vuorovaikutuksen

Lisätiedot

IMETYSOPAS SOMALIPERHEILLE. Amal Aden & Reetta Enne

IMETYSOPAS SOMALIPERHEILLE. Amal Aden & Reetta Enne IMETYSOPAS SOMALIPERHEILLE Amal Aden & Reetta Enne SISÄLLYSLUETTELO Miksi kannattaa imettää...4 Imetyksen edut...5 Imemisote...7 Imetysasennot..8 Istuma-asento...9 Kainaloasento...9 Kylkiasento..10 Muut

Lisätiedot

VENYTTELYOHJE EVU - 00. Mika Laaksonen

VENYTTELYOHJE EVU - 00. Mika Laaksonen VENYTTELYOHJE EVU - 00 Mika Laaksonen MIKSI ON HYVÄ VENYTELLÄ PELIEN JA HARJOITUSTEN JÄLKEEN? Kova harjoittelu ja treeni kiristävät lihaksia, jos venyttely laiminlyödään. Näin lihakset väsyvät nopeammin

Lisätiedot

Kohonnut verenpaine (verenpainetauti)

Kohonnut verenpaine (verenpainetauti) Kohonnut verenpaine (verenpainetauti) Lääkärikirja Duodecim Pertti Mustajoki, sisätautien erikoislääkäri Verenpaine on koholla, kun yläarvo on 140 tai ala-arvo yli 90 tai kumpikin luku on korkeampi. Kohonnut

Lisätiedot

Välipalat. Hyvä välipala on kuin ateria pienoiskoossa

Välipalat. Hyvä välipala on kuin ateria pienoiskoossa Välipalat Hyvä välipala on kuin ateria pienoiskoossa Kotitehtävien tarkistus Keskustele parisi kanssa Mitä mainoksia löysit? Mitä ne lupaavat? Pitävätkö lupaukset? Mitä tiedät..? Millainen on hyvä välipala?

Lisätiedot

E2 2014-2015 LEPO JA RAVINTO AINEISTO JA KUVAT:SPORT.FI

E2 2014-2015 LEPO JA RAVINTO AINEISTO JA KUVAT:SPORT.FI E2 2014-2015 LEPO JA RAVINTO AINEISTO JA KUVAT: ROKI E2 Tee jokaisesta päivästä Urheilijan hyvä päivä! Nuku 8-9 h, urheile 3 h ja nauti 5-7 terveellistä ateriaa! Urheilijan hyvään päivään kuuluu myös tunnollinen

Lisätiedot

santasport.fi URHEILIJAN RAVINTO Yläkouluakatemialeiri vko 32 2015 Santasport Lapin Urheiluopisto I Hiihtomajantie 2 I 96400 ROVANIEMI

santasport.fi URHEILIJAN RAVINTO Yläkouluakatemialeiri vko 32 2015 Santasport Lapin Urheiluopisto I Hiihtomajantie 2 I 96400 ROVANIEMI santasport.fi URHEILIJAN RAVINTO Yläkouluakatemialeiri vko 32 2015 Santasport Lapin Urheiluopisto I Hiihtomajantie 2 I 96400 ROVANIEMI 2 11.8.2015 PALAUTUMINEN -kehittymisen kulmakivi - Harjoittelun tarkoitus

Lisätiedot

LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (alle 10-vuotiaalle)

LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (alle 10-vuotiaalle) LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (alle 10-vuotiaalle) Lapsi Haastattelija Päivä ja paikka 1 LAPSI JA HÄNEN PERHEENSÄ Vanhempasi ovat varmaankin kertoneet Sinulle syyn siihen, miksi olen halunnut tavata Sinua.

Lisätiedot

Oppilaitos: Luokka: Vastaava opettaja:

Oppilaitos: Luokka: Vastaava opettaja: TERVEYSKYSELY Oppilaitos: Luokka: Vastaava opettaja: Opiskelutyö edellyttää hyvää fyysistä ja psyykkistä kuntoa. Terveydentilasta ja kunnosta huolehtiminen on yksi elämän perusedellytyksistä. Pysähdy hetkeksi

Lisätiedot

Olen saanut tyypin 2 diabeteksen

Olen saanut tyypin 2 diabeteksen Bolujem od dijabetesa tip 2 Olen saanut tyypin 2 diabeteksen Kysymyksiä ja vastauksia Pitanja i odgovori Mitä diabetekseen sairastuminen merkitsee? On täysin luonnollista, että diabetekseen sairastunut

Lisätiedot

Vauhtia ja voimaa ruokavaliosta

Vauhtia ja voimaa ruokavaliosta Vauhtia ja voimaa ruokavaliosta Anna elämän maistua 1 Tarvitset reilusti energiaa ja ravintoaineita Monipuolinen ruokavalio tarjoaa riittävästi energiaa ja ravintoaineita kasvuun ja kehittymiseen, liikunnan

Lisätiedot

Isyyden kielletyt tunteet

Isyyden kielletyt tunteet Isyyden kielletyt tunteet Mitä isät vastasivat kyselyymme? Anja Saloheimo 1.3.2013 Kuvat: Osmo Penna Ensin äidit, sitten isät Äidin kielletyt tunteet herätti kysymyksen: entä isät? Kesällä 2009 käynnistettiin

Lisätiedot

3. Kehittävä venyttely: Kehittävällä venyttelyllä kehitetään lihasten liikkuvuutta, joilla on suoria vaikutuksia mm.

3. Kehittävä venyttely: Kehittävällä venyttelyllä kehitetään lihasten liikkuvuutta, joilla on suoria vaikutuksia mm. Liikkuvuuden kehittäminen Venyttelyn merkitys koripalloilijalle voidaan jakaa karkeasti kolmeen osaan: Valmistava venyttely: suoritetaan ennen harjoitusta tai peliä! Valmistavassa venyttelyssä avataan

Lisätiedot

Aakkoset Aa Ii Uu Ss Nn Ee Oo Ll Rr Mm Tt Ää Pp Kk Jj Vv Hh Yy Öö Dd Gg Bb Ff Cc Ww Xx Zz Qq Åå Numerot 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 Kuka on...? (adjektiivit) 1. 2. 3. 4. 5. 6. 7. 8. Kenellä on...? (omistaminen)

Lisätiedot

KYSELY TERVEYSTOTTUMUKSISTA JA ELÄMÄNTAVOISTA

KYSELY TERVEYSTOTTUMUKSISTA JA ELÄMÄNTAVOISTA KYSELY TERVEYSTOTTUMUKSISTA JA ELÄMÄNTAVOISTA Hyvinkään sairaanhoitoalueen Psykiatria 1 FYYSINEN AKTIIVISUUS 1.1 Kuinka paljon liikut ja rasitat itseäsi ruumiillisesti vapaa-aikana? Jos rasitus vaihtelee

Lisätiedot

HENGITYSTIEINFEKTIOON SAIRASTUNEEN LEIKKI-IKÄISEN (1-3 vuotiaan) LAPSEN HOITO KOTONA

HENGITYSTIEINFEKTIOON SAIRASTUNEEN LEIKKI-IKÄISEN (1-3 vuotiaan) LAPSEN HOITO KOTONA HENGITYSTIEINFEKTIOON SAIRASTUNEEN LEIKKI-IKÄISEN (1-3 vuotiaan) LAPSEN HOITO KOTONA Sisältö Johdanto... 3 Yleinen kotihoito... 4 Nuhakuume... 7 Keuhkoputkentulehdus... 8 Kurkunpääntulehdus... 9 Milloin

Lisätiedot

Hyvä välipala auttaa jaksamaan

Hyvä välipala auttaa jaksamaan Hyvä välipala auttaa jaksamaan Sisältö Välipalan vaikutus jaksamiseen ja koulumenestykseen Mistä hyvä välipala koostuu Maitotuotteet ja välipala Kuitu ja välipala Helposti lisää kasviksia ja hedelmiä välipalalle

Lisätiedot

LIIKUNNASTA HYVÄÄ OLOA RASKAUTEEN

LIIKUNNASTA HYVÄÄ OLOA RASKAUTEEN LIIKUNNASTA HYVÄÄ OLOA RASKAUTEEN Useimmiten raskaus ei ole este vaan hyvä syy säännölliseen liikkumiseen. Säännöllisellä liikunnalla on monia terveyttä edistäviä vaikutuksia. Liikunnan tarkoitus on parantaa

Lisätiedot