ETELÄ-KARJALAN KESKUSSAIRAALA Synnytysvuodeosasto C1 Valto Käkelän katu Lappeenranta KOTIHOITO-OHJEITA

Transkriptio

1 ETELÄ-KARJALAN KESKUSSAIRAALA Synnytysvuodeosasto C1 Valto Käkelän katu Lappeenranta KOTIHOITO-OHJEITA 1

2 SISÄLLYSLUETTELO KOTIUTUMINEN SAIRAALASTA... 3 TERVEYDENHOITO KOTONA... 4 Puhtaus... 4 Jälkivuoto... 4 Välilihan ompeleet... 4 Kuukautiset ja ehkäisy... 4 Parisuhde ja seksuaalisuus... 4 Lepo ja liikunta... 5 Lihaskunto... 5 Lantionpohjan lihasten kunto synnytyksen jälkeen... 6 Tunnistamisharjoitukset... 6 Ravinto... 7 Lääkkeet ja nautintoaineet... 7 Synnytyksen jälkeinen mielialan vaihtelu... 7 ISYYS... 9 IMETYS JA RINTOJEN HOITO Imetyksen edut äidille Imetys Lisäravinto Rintojen hoito ja maitotiehyen tukkeuma Arat rinnanpäät ÄIDINMAIDON KÄSITTELYOHJEITA Lypsäminen Maidon säilytys VAUVAN HOITO Navan hoito ja napatynkä Ihon hoito Ulosteet Ilmavaivat Ulkoilu Tutin käyttö

3 Vaikka oppaassa puhutaan enimmäkseen äidistä ja vauvasta, on tämä opas tarkoitettu sekä isälle että äidille. Opaan tarkoituksena on jakaa tietoa ja rohkaista vanhempia keskustelemaan keskenään synnytyksen jälkeisistä asioista. KOTIUTUMINEN SAIRAALASTA Sairaalasta lähtee uuden Suomen kansalaisen synnyttyä automaattisesti tieto maistraattiin, josta parin (arki)päivän kuluttua ilmoitetaan sairaalalle vauvan henkilötunnus. Yleensä saat siis jo kotiin lähtiessä mukaasi vauvan syntymätodistuksen, tai se postitetaan sinulle piakkoin. Lapsi saa syntyessään sen sukunimen, joka äidillä on lapsen syntymän hetkellä. Lapsen nimi voidaan kuitenkin muuttaa isän sukunimeksi isyyden vahvistamisen jälkeen. Nimiasioista voit kysellä lisää maistraatista. Kunnallinen lastenvalvoja ottaa yhteyttä yksinhuoltaja- tai avoliitossa olevaan äitiin isyyden tunnustamisen hoitamiseksi. Sairaalamaksuista lähetetään lasku kotiin. Kela korvaa omavastuuosuuden ylittävältä osalta kaikille synnyttäjille meno- ja paluumatkan sairaalaan synnytyksen yhteydessä (oma auto, taksi). Erityistä lääkärin tekemää matkakorvaustodistusta ei tarvita, syntymätodistus riittää. Pyydä kuitenkin taksinkuljettajalta maksutosite. Ota kotiuduttuasi yhteys oman neuvolasi terveydenhoitajaan sopiaksesi kotikäynnistä. Vauvasi on muutaman viikon ikäiseksi äitiysneuvolan kirjoissa, ja seuranta siirtyy sen jälkeen lastenneuvolan puolelle. Tiedot synnytyksestä ja vauvasta lähetetään sairaalasta suoraan neuvolaasi. Saat neuvolakorttisi mukaan lähtiessäsi sairaalasta. Synnyttäjän jälkitarkastus tapahtuu neuvolassa n. 8 viikon kuluttua synnytyksestä, terveydenhoitaja sopii kanssasi ajan. 3

4 TERVEYDENHOITO KOTONA Puhtaus Pese kädet huolellisesti ja usein, ainakin jokaisen WC-käynnin jälkeen. Kotona pesuaineeksi riittää tavallinen saippua. Pyydä myös vauvaa käsitteleviä vieraita pesemään kätensä. Ammekylpyä ja uimista ei suositella jälkivuodon aikana, mutta saunoa voit vapaasti vointisi mukaan. Rintojen pesuksi riittää suihku 1-2 kertaa vuorokaudessa. Jälkivuoto Jälkivuotosi voi kestää n. 6 8 viikkoa synnytyksen jälkeen verensekaisena. Vuoto vähenee vähitellen muuttuen vaaleaksi. Jos jälkivuoto muuttuu verisemmäksi ja runsautuu, tai jos se muuttuu pahanhajuiseksi, ota yhteys lääkäriin. Kyseessä voi olla tulehdus. Älä käytä tamponeja jälkivuodon aikana. Kuukautiset voivat alkaa imetyksen kestäessä aikaisintaan viiden viikon kuluttua synnytyksestä, tai ne voivat pysyä poissa koko imetysajan. Välilihan ompeleet Ompeleet sulavat itsestään 4 6 viikon kuluttua synnytyksestä. Haavan suihkuttelu ja ilmakylvyt jatkuvat kotona samoin kuin sairaalassa ollessasi. Tarpeen mukaan voit ottaa kipuun samaa tulehduskipulääkettä jota olet saanut sairaalassakin. Jos haava kipeytyy kovasti, ota yhteys neuvolaan. Välilihan (episiotomia-) haava paranee noin neljässä viikossa. Kuukautiset ja ehkäisy Ensimmäiset kuukautiset alkavat yksilöllisesti n. 6 viikon 10 kuukauden kuluttua synnytyksestä, ja kierto voi aluksi olla epäsäännöllinen. Ensimmäiset kuukautiset voivat myös olla tavallista runsaammat. Uusi raskaus on mahdollinen myös imetyksen aikana, ja jo ennen ensimmäisten kuukautisten alkamista. Ehkäisymenetelmistä voit keskustella sairaalassa oman kätilön tai lähtötarkastuksen yhteydessä lääkärin kanssa, ja neuvolassa terveydenhoitajan ja lääkärin kanssa. Parisuhde ja seksuaalisuus Seksuaalielämä muuttuu vauvan synnyttyä. Äidistä oma vartalo voi tuntua vieraalta, ja hormonitoiminta ohjaa huomiota kumppanin sijasta vauvaan. Avoin keskustelu ajatuksista ja toiveista auttaa ymmärtämään kumppania. Myös seksuaalisuuden näkeminen laajasti (toisen kunnioittaminen ja hyväksyminen, läheisyys, hellyys) on avuksi. Ajan kuluessa raskaus ja synnytys kuitenkin vahvistavat ja rikastuttavat naiseutta ja seksuaalielämää. 4

5 Yhdyntä voi tapahtua jälkitarkastuksen jälkeen silloin, kun olet itse siihen valmis. Voit tuntea haluttomuutta synnytyksen jälkeen esim. hormonitoiminnan muutoksista johtuen. Limakalvot kuivuvat, ja apuna voi käyttää apteekista tai kaupasta saatavaa liukastusvoidetta tai tavallista perusvoidetta. Emättimesi voi myös tuntua tavallista löysemmältä. Lähes jokainen synnyttäjä tuntee yhdyntäkipuja vielä 2 3 kuukauden kuluttua synnytyksestä. Kondomi on erittäin hyvä ehkäisymenetelmä imetyksen aikana, ja sen käyttö on perusteltua synnytyksen jälkeen myös tulehdusten välttämiseksi. Yhteisen ajan löytäminen ja parisuhteen hoitaminen ovat tärkeitä. Äiti tarvitsee omaa aikaa, jolloin hän pystyy toteuttamaan niitä asioita josta hän nauttii ja saa voimia. Tällöin isälläkin on mahdollisuus tutustua omaan lapseensa ja luoda henkilökohtainen isä-lapsisuhde. Vauvan hoidon jakaminen auttaa molempia vanhemmuuteen kasvamisessa. Lepo ja liikunta Vauvan syntymän jälkeen sinun kannattaa muuttaa vuorokausirytmisi vauvan tarpeita vastaavaksi. Päivä kuluu yllättävän nopeasti vauvan kanssa. Pyydä tarvittaessa apua kodinhoitoasioissa, sillä vauvasi on nyt sinulle tärkein. Yösyötöt aiheuttavat unen katkonaisuutta. Kun olet väsynyt, ota päiväunet mahdollisuuksien mukaan silloin kun vauvasikin nukkuu. Älä anna vieraiden rasittaa perhettäsi liikaa. Nuhaisia ja sairaita vieraita voit pyytää ystävällisesti siirtämään vierailuaan oman ja vauvasi terveyden vuoksi. Vauvaa ei tarvitse herättää seurustelemaan vieraiden kanssa! Lihaskunto Harrasta liikuntaa ja ulkoilua vointisi mukaan. Liikunta on tärkeää verenkierron ja lihasten joustavuuden palautumiselle, esim. kävely on hyvä liikuntamuoto heti synnytyksen jälkeen. Liikunnan avulla edistät myös suolen ja rakon toimintaa. Vältä kuitenkin raskasta nostamista ja äkillisiä ponnisteluja jälkitarkastukseen asti. Raskauden aikana venyneet ja heikentyneet vatsalihakset sekä huono ryhti voivat aiheuttaa selän väsymistä ja/tai kipeytymistä. Vauvan hoito ja imettäminen huonossa asennossa aiheuttavat niska- ja hartialihaksiston jännitystä. Huomioi siis 5

6 erilaiset imetysasennot ja varmista, ettet jännitä hartioitasi, tai että selkäsi ei ole huonossa asennossa lasta hoitaessasi. Synnytyksen jälkeen monilla on ongelmana jalkojen väsyminen ja turpoaminen, johon auttaa jalkojen nostaminen hetkeksi ylöspäin. Myös tukisukkahousuja voi koettaa. Jos kotikonstit eivät auta, ota yhteyttä terveydenhoitajaasi. Lantionpohjan lihasten kunto synnytyksen jälkeen Lantioon kohdistuva pitkäaikainen paine, kuten raskaus ja hormonaaliset muutokset, heikentävät lantionpohjan lihasten voimaa. Tästä johtuen saattaa esiintyä virtsankarkailua varsinkin ponnistusten yhteydessä, esim. aivastaessa, nostaessa tai juostessa. Lantionpohjan lihasharjoittelun avulla saat lihakset palautumaan ennalleen ja pääset eroon virtsankarkailusta. Harjoittelulla ehkäiset kohdunlaskeumaa ja myöhemmin mahdollisesti tulevia virtsankarkailuongelmia. Harjoittelun voit aloittaa synnytyksen jälkeisenä päivänä. Harjoittele säännöllisesti, harjoitusta 4 5 kertaa päivässä. Aloita harjoittelu lantionpohjaa kuormittamattomassa asennossa esim. kylkimakuulla, mutta pyri mahdollisimman pian harjoittelemaan pystyasennossa. Silloin voit tehdä harjoituksia milloin ja missä vain. Pidä vatsa-, reisi- ja pakaralihakset rentoina ja hengitä tasaisesti ja rauhallisesti harjoitusten aikana. Tunnistamisharjoitukset Aloita lantionpohjalihasten supistus peräaukon ympäriltä ja jatka sitä eteenylöspäin ikään kuin pidättäisit virtsaa. Pidä supistus kahteen laskien rentoutua kahteen laskien. Opittuasi tunnistamaan oikeat lihakset, tehosta harjoituksia supistamalla mahdollisimman voimakkaasti viiteen laskien rentouta kymmeneen laskien. Tee kerralla niin monta supistusta kuin jaksat. Toista useita kertoja päivässä. Myöhemmin voit tehdä edellisten lisäksi kestävyysharjoituksia seuraavasti: pidä supistus 20 sekuntia rentouta 40 sekuntia. Toista harjoitusta niin kauan että lihakset väsyvät. Tee edellä mainittuja harjoituksia myös istuen ja seisten päivittäisten toimintojen yhteydessä. Muista supistaa lantionpohjan lihaksia varsinkin rasitus- ja ponnistustilanteissa. Tee harjoituksia aluksi viitenä päivänä viikossa, myöhemmin lihasten kunnon ylläpitämiseksi riittää kaksi kertaa viikossa. Jatkamalla näitä harjoituksia torjut ennakolta virtsankarkailuvaivojen syntymistä myöhemmällä iällä. 6

7 Ravinto Ravinnon merkitys korostuu imetyksen aikana. Syö monipuolisesti valkuais-, kivennäis- ja vitamiinipitoista ravintoa (esim. marjat, hedelmät, vihannekset, maitotuotteet, kananmuna, liha, maksa, veriruoat). Juo runsaasti: imetys ja hikoilu lisäävät nesteenkulutusta. Janojuomaksi käy vesi, vähän natriumia sisältävä kivennäisvesi tai mieto vähäsokerinen mehu. Vältä piristäviä lisäaineita sisältäviä energiajuomia. Raskauden ja imetyksen aikana kalsiumin tarve on suurentunut. Käytä mahdollisimman paljon vähärasvaisia maitotuotteita: maitoa, piimää, viiliä, jogurttia, juustoja, jäätelöä ym. Jos et voi käyttää maitotaloustuotteita, on kalsiumtablettien käyttö välttämätöntä. Mikäli perheessä esiintyy allergiaa (muu kuin lääkeaine- tai nikkeliallergia), äidin ei pitäisi imetyksen aikana käyttää suuria määriä voimakkaasti allergiaa aiheuttavia ruoka-aineita (esim. sitrushedelmät, muna, kala, herne, papu, selleri, pähkinä, suklaa, kaakao, mansikka, tomaatti, hunaja, manteli). Kaasua muodostavat ruoka-aineet voivat aiheuttaa ilmavaivoja myös vauvalle (esim. kaali, lanttu, herne, tuore ruisleipä, viinirypäleet). Lääkkeet ja nautintoaineet Tarvitessasi voit ottaa kipuun samaa tulehduskipulääkettä, jota olet saanut sairaalassakin. Antibiootit eivät yleensä ole este imetykselle, mutta varmista tämä vielä reseptin antaneelta lääkäriltä. Humalahakuista alkoholinkäyttöä ei suositella imetyksen aikana. Turvallisena määränä voidaan pitää yhtä ravintola-annosta viikossa, älä kuitenkaan imetä heti alkoholin nauttimisen jälkeen. Jos tiedossasi on kuitenkin yksittäinen tilaisuus, jossa haluaisit juoda esim. pari lasillista viiniä, imetystä ei silti kannata lopettaa: ennen alkoholin juomista voit lypsää rintasi tyhjiksi ja antaa tämän lypsetyn maidon vauvalle. Alkoholin nauttimisen jälkeen kertaalleen lypsetyn maidon heität pois, ja jatkat sen jälkeen imettämistä normaalisti. Myöskään tupakointia ei suositella imetyksen aikana, koska tupakan haitalliset aineet imeytyvät äidinmaitoon. Mikäli lopettaminen ei onnistu, olisi tupakointi hyvä ajoittaa imetyksen jälkeen, jotta vauva välttyisi korkeilta nikotiinimääriltä. Vauvan läheisyydessä ei saa tupakoida, koska savuisessa ilmassa oleva lapsi saa tupakan haitallisia aineita hengityksen kautta. Synnytyksen jälkeinen mielialan vaihtelu Lapsen syntymä on aina suuri muutos koko perheelle, ja tunne-elämän kriisejä voi esiintyä äidin lisäksi isällä ja sisaruksilla. Tunteet vauvan syntymän jälkeen ovat hyvin yksilöllisiä, eikä äiti ehkä heti ensi minuuteista lähtien tunne huikaisevaa onnentunnetta äitiydestään. Isä voi tuntea itsensä ulkopuoliseksi, koska hormoni- 7

8 toiminta ohjaa äidin huomiota vauvaan. Väärinkäsityksiä voi syntyä, koska isän hormonitoiminta ei muutu samalla tavalla. Isä voi ihmetellä sitä, miten oma tuttu puoliso tuntuu hetkittäin aivan vieraalta ihmiseltä. Sisarukset voivat kokea mustasukkaisuutta uuden tulokkaan viedessä paljon vanhempien aikaa. Omista tunteista kannattaa perheessä puhua. Vauvanhoito voi tuntua rankalta ja viedä suurimman osan päivästä. Kun vähitellen kuntoudut ja vauva löytää säännöllisemmän päivärytmin, saat itsekin lisää voimia. Samalla ajatukset ja tunteetkin tasoittuvat. Synnytyksenjälkeistä itkuisuutta, mielialan vaihteluja, päänsärkyä, ärtyisyyttä, väsymystä ja lievää masennusta 3 5 päivän kuluttua synnytyksestä pidetään normaalina ilmiönä ( baby blues ). Sitä esiintyy yli puolella synnyttäneistä äideistä. Oireet häviävät parin viikon kuluessa. Oireet johtuvat esim. hormonitasapainon muutoksista. Perheelläsi voi olla vaikeuksia ymmärtää mielialanvaihdoksiasi, mutta keskustelu kumppanisi kanssa auttaa. Sinun on tarkoituskin olla herkkä, jotta voit vastata vauvasi tarpeisiin. Varsinainen synnytyksenjälkeinen masennus ei ole nopeasti ohimenevä prosentilla synnyttäneistä ilmaantuu synnytyksenjälkeistä masennusta kolmen kuukauden kuluessa synnytyksestä, mutta sairastumisriski on suuri vielä vuodenkin kuluttua. Synnytyksenjälkeistä masennusta pitää tutkia ja hoitaa, koska pitkittyessään se vaarantaa koko perheen psyykkisen hyvinvoinnin. Siksi on tärkeää ennaltaehkäistä, tunnistaa ja hoitaa synnytyksen jälkeinen stressi. Ota siis rohkeasti yhteyttä neuvolan terveydenhoitajaan tai muuhun henkilöön, joka voi auttaa tilanteessa. Baby bluesin oireet: Masennuksen oireet: itkuisuus unihäiriöt mielialanvaihtelut kyvyttömyys nauttia elämästä päänsärky keskittymiskyvyttömyys ärtyisyys riittämättömyyden tunne väsymys kohtuuton pelko ja huoli lapsesta lievä masennus vaikeudet nauttia äitiydestä/lapsesta 8

9 ISYYS Monet isät kertovat, että tunne isyydestä kehittyy omaa tahtiaan. Lapsesta on voinut muodostua raskauden aikana jokin mielikuva, joka ei sitten vastaakaan todellisuutta. Lapsi voi tuntua vieraalta, eikä olekaan suloinen pikku nukke, vaan uusi vieras ihminen, johon on tutustuttava. Vauva vaatii myös jatkuvaa hoitoa ja huolenpitoa ympäri vuorokauden. Yllätyksenä voi myös tulla se, ettei äiti ehdi tai jaksa tehdä juuri muuta kuin hoitaa vauvaa. Alkuaikoina yhteisen ajan puute, univelka ja seksin väheneminen ovat vauvaperheen arkipäivää. Isän kannattaisi osallistua vauvan hoitoon heti alusta lähtien äidin kanssa. Näin isä voi välttyä kokemasta itsensä ulkopuoliseksi. Isä on lapselle hyvin tärkeä, ja vauva kiintyy isäänsä samoin kuin äitiinsä. Äidin olisikin hyvä muistaa, ettei omi vauvaa itselleen, vaan auttaa isää luomaan läheisen suhteen vauvaan jo heti ensihetkistä alkaen. Isä voi ottaa tehtäväkseen esim. vaipanvaihdon tai vauvan kylvetyksen, ja niin luoda henkilökohtaista suhdetta vauvaan ja jakaa hoitovastuuta äidin kanssa. Näin isyyden tunne voimistuu vähitellen. Myös osallistuminen kotitöiden hoitamiseen säästää äidin voimia. Isät ovat kertoneet saaneensa tukea muilta samassa elämäntilanteessa olevilta miehiltä. Jos tuttavapiirissä on tällainen mahdollisuus, sitä kannattaa käyttää hyväksi. Myös neuvolan terveydenhoitajan kanssa voi aina tarpeen mukaan keskustella. Samoin parisuhteessa voidaan välttyä monilta väärinkäsityksiltä, jos molemmat kertovat puolisolleen ajatuksistaan ja tunteistaan. Vaikka isyyden alkutaival voi tuntua rankaltakin, se on samalla myös erittäin palkitsevaa aikaa. Lapsen kehityksen seuraaminen ja isyyden tunteen vahvistuminen ovat ainutlaatuisia kokemuksia. Vanhemmuus muuttaa parisuhdetta: aikaisempien miehen ja naisen roolien lisäksi kehittyy isän ja äidin rooli. Tämä rikastuttaa parisuhdetta. Jos olet yksinhuoltaja, sinun on hyvä muistaa, että yksi turvallinen aikuinen perheessä riittää mainiosti turvaamaan lapsen kehityksen. Tietenkin vauvalla olisi hyvä olla aikuiskontakteja myös ydinperheen ulkopuolella (sukulaiset, tuttavat jne.). 9

10 IMETYS JA RINTOJEN HOITO Imetyksen edut äidille Viimeaikaiset tutkimukset ovat osoittaneet, että imettäneiden naisten riski sairastua rinta- ja munasarjasyöpään on pienempi kuin niiden naisten, jotka eivät ole imettäneet. Imettävän naisen vartalo palautuu nopeammin entisiin mittoihinsa, eikä kuukautiskiertokaan käynnisty uudelleen yhtä nopeasti. Imettäminen on myös edullista ja ympäristöystävällistä. Imettäminen ei rumenna rintoja. Rinnat muuttavat muotoaan raskausaikana, eivät imettämisen vuoksi. Imetys Imetä lapsen oman rytmin mukaan, välillä lapsesi syö tiheämmin säädelläkseen maidon tuloa kasvutarvettansa vastaavaksi. Yösyötöt ovat tärkeitä maitomäärän kasvattamiseksi. Kokeile erilaisia imetysasentoja säästääksesi rinnanpäitäsi. Huomioi hyvä imetysasento: ehkäiset näin lihasjännitystä ja kipua. Jos mahdollista, imetä lastasi vähintään kuuden kuukauden ikäiseksi. Aluksi vauvan rytmi voi olla hyvinkin epäsäännöllinen (katso liite Vauvan kello ). Lapsen kasvaessa rytmi kuitenkin säännöllistyy. Vähitellen opit tunnistamaan sen, milloin lapsellasi on nälkä, koska aina vauvan itku ei ole merkki nälästä. Lisäravinto Rintaruokinnan aikana vauvasi ei tarvitse lisänesteitä lämpimälläkään säällä, vaan rintamaito riittää vauvan janon tyydyttämiseksi. Imetä tiheämmin! MERKKEJÄ SIITÄ, ETTÄ VAUVA SAA RIITTÄVÄSTI RINTAMAITOA: Vauva imee rintaa ainakin 8 12 kertaa vuorokaudessa. Imemisrytmi hidastuu herumisen merkkinä. Vauva on vireä, hänellä on hyvä lihasjäntevyys ja terve iho. Vauva on enimmäkseen tyytyväinen syöttövälien aikana. Päivässä kastuu 5 6 vaippaa vaalealla virtsalla. Ensimmäisinä viikkoina vauva saattaa ulostaa 3 6 kertaa vuorokaudessa, myöhemmin tämä harvenee. Vauvan paino nousee tasaisesti n grammaa viikossa. Äidin rinnat saattavat tuntua täysiltä ennen syöttöä ja pehmeämmiltä syötön jälkeen (alkuviikkojen jälkeen ja tiheiden imetysten aikana ero ei ole niin merkittävä). 10

11 Neuvottele lisäruoan antamisesta lapsellesi neuvolan terveydenhoitajan kanssa. Jos vauvasi tarvitsee lisäruokaa, muista kiehauttaa pullot ja tutit (n. 1,5 min). Ethän käytä tuttia omassa suussasi! Näin ennaltaehkäiset kariesta aiheuttavan bakteerin siirtymisen lapsen suuhun. Rintojen hoito ja maitotiehyen tukkeuma Huolehdi käsien pesusta ja kynsien leikkaamisesta. Pidä rintasi puhtaina ja lämpiminä. Suojaa ne tuulelta ja vedolta kesälläkin. Nämä keinot auttavat rintatulehduksen ehkäisyssä. Yksi riskitekijä rintatulehduksen syntymiseksi on myös rintaan pakkautuva maito. Yleisimmin huomaat rintatulehduksen ensioireet aamulla: rinnassa on aristava kova muhkura. Elimistön puolustuskeinona on nostaa kuume. Ensihoitona auttavat yleensä lämmin suihku ja varovainen lypsy. Vauvakin voi imeä maidon tukkeutuneesta rinnasta. Jos ensihoito ei auta, ota yhteyttä terveydenhoitajaan. Tyhjennyshoitoa jatketaan antibioottikuurin aikana. Imetä vauvaasi ja lypsä rintojasi. Pakasta mieluiten maitoa, jossa ei ole antibioottia. Arat rinnanpäät 1. Kokeile erilaisia imetysasentoja. 2. Tarkista vauvan imemisote: rinnan täytyy olla riittävän syvällä vauvan suussa, nännin pitää koskettaa vauvan kitalakea. 3. Tarvittaessa voit käyttää sitruunaa tai Bepanthen-voidetta rinnanpäihin. 4. Ilmakylvyt auttavat paranemisessa. ÄIDINMAIDON KÄSITTELYOHJEITA Lypsäminen Ennen lypsyä kädet pestään huolellisesti. Rintojen pesuun riittää lämmin vesi. Lypsämisen voi suorittaa joko käsin tai käsi- tai sähköpumpulla. Lypsäminen on aiheellista seuraavissa erityistilanteissa: lapsi syntyy keskosena eikä jaksa imeä rintaa äiti ja lapsi joutuvat tilapäisesti erilleen rinnanpäät kipeytyvät pahasti, haavautuvat, tai rinnat tulehtuvat maitotiehyet ovat tukkeutuneet maidoneritystä halutaan lisätä rinnat ovat kovin täydet ennen imetystä. Lypsyvälineet huuhdellaan lypsyn jälkeen haalealla vedellä. Käsi- ja sähköpumpusta irrotetaan kaikki irtoavat osat erilleen ja pestään huolellisesti astianpesuaineella sekä kuivataan. Kerran päivässä välineitä keitetään (3 min) väljässä vedessä. 11

12 Maidon säilytys Hyvin jäähdytetty maito säilyy jääkaapissa (+5 C) vuorokauden. Tarvittaessa maito pakastetaan vuorokauden sisällä. Ensin maito jäähdytetään kylmässä vedessä. Jäähdytetty maito kaadetaan pakastusrasiaan tai pussiin. Jos lypsyerät ovat pieniä, voi saman päivän maidot pakastaa samaan astiaan. Maito säilyy pakastimessa (-15 C tai kylmemmässä) kolme kuukautta. Pakastettu maito sulatetaan huoneenlämmössä tai jääkaapissa. Äidinmaitoa ei saa sulattaa eikä lämmittää mikroaaltouunissa, koska maidosta häviää tärkeitä ravintoaineita, jos sitä kuumennetaan liikaa. Sulatetun maidon ulkonäkö ja tuoksu poikkeavat jonkin verran tuoreesta maidosta, mutta se on silti ravintoarvoltaan moitteetonta. Sulatettu maito säilyy jääkaapissa vuorokauden ajan, ja se lämmitetään vesihauteessa juuri ennen syöttämistä. Maidon voi lämmittää vain kerran. Maitoa ei saa pakastaa uudelleen. VAUVAN HOITO Navan hoito ja napatynkä Kotiin lähtiessä vauvalla on usein napatynkä jäljellä. Anna sen kuivua ja irrota rauhassa. Irrotessaan se voi erittää vähän verta. Napatyngän irtoamispäivänä vauvaa ei kylvetetä. Kuivaa aina pesun jälkeen napa huolellisesti pumpulipuikolla. Ihon hoito Vauva kylvetetään pelkällä vedellä 1 2 kertaa viikossa. Vauvan iho on herkkä. Ilmakylvyt kuuluvat vauvan hoitoon. Ulosteet Vastasyntyneen ensimmäiset ulosteet ovat mustanvihreätä ns. lapsenpihkaa. Vähitellen ne muuttuvat keltaisemmiksi ja voidemaisiksi, usein ryynimäisiksi. Jos lapsi voi hyvin ja paino nousee, ei tarvitse olla huolissaan vaikka ulosteen määrä ja laatu vaihtelee. Pelkästään rintamaidolla ruokittu vauva voi ulostaa useita kertoja päivässä tai vain kerran viikossa. Ilmavaivat Ilmavaivat kuuluvat vauvan elämään ensimmäisten kuukausien aikana. Kaikki syömäsi ruoka vaikuttaa äidinmaitoosi, joten on syytä ottaa huomioon se, mitä lapsesi sietää. 12

13 Periaatteessa voit syödä kaikkea, mutta jos lapsellasi on ilmavaivoja tai ripulia, voit miettiä mikä syömässäsi ruoassa voisi olla siihen syynä, ja välttää sitä jatkossa. Jos syöt antibiootteja, se saattaa myös tehdä ilmavaivoja vauvallesi. Pyri röyhtäyttämään vauva heti syötön jälkeen. Ulkoilu Aloita vauvan ulkoiluttaminen säästä riippuen talvella n. 2 viikon, lämpimänä aikana n. 1 viikon vanhana. Lisää aikaa minuuttia päivässä 2 3 tuntiin saakka. Älä pidä vastasyntynyttä auringossa! Tutin käyttö Heti lapsen synnyttyä tutin käyttöä ei suositella, koska se voi vaikuttaa lapsen imemisen opettelua. Myöhemmin tutin käytölle ei ole sen suhteen estettä. Heinäkuussa 2004/päivitetty joulukuussa 2009 Osastonhoitaja Tuija Suokas, osastonsihteeri Tiina Timonen Kuvittaja: Heli Pukki 13

14 VAUVAN KELLO Aika usein kuulee tai lapsenhoito-oppaasta saa lukea: "pikkuvauva nukkuu paljon ja syö usein". Selitetään, että usein tarkoittaa kolmen tunnin välein "tai useamminkin". Totuus on, että vauva voi syödä kolmen, neljän tunnin välein TAI kolme, neljä kertaa tunnissa TAI kolmen, neljä tuntia yhteen mittaan. Kaikki tämä on normaalia. "Tyypillinen" vauvan rytmi on sekin olemassa. Rauhallisen leppeä syömisen, nukkumisen ja seurustelun "kolmen tunnin rytmi" voi olla tottakin... mutta vain virka-aikaan! KLO 9-16 "VIRKA-AIKAVAUVA" Vauva syö, on hereillä, hänen kanssaan voi seurustellakin, sitten alkaa hamuilla tai kitistä jolloin voi tarjota rintaa, vauva syö, nukahtaa, herää, syö lisää ja seurustelee. Yhteiselo vauvan kanssa tuntuu sujuvan, "Kyllä tämä tästä", ajattelee tuorekin äiti, usein yksin kotona. Vähän isomman kanssa voi käydä kaupungilla ja vaikka perhekahvilassa. Kotona voi tehdä ruokaa valmiiksi iltaa varten. KLO 16:STA ILTAUUTISIIN - KAAOS! KANNISKELUA! Yhtäkkiä päivän rytmi ei enää kelpaakaan. Vauva ei oikein syö (ime) kunnolla, ei oikein nuku kunnolla eikä seurustele hyväntuulisena. Se ei tahdo tulla lasketuksi sitteriin tai sänkyyn mutta sylissäkin kiemurtelee ja kitisee. Jos luulit että mallivauva pysyy sellaisena virka-ajan jälkeenkin, on odotettavissa pahaa mieltä ja "minä en osaa" -tunteita. Yhtäkkiä tuntuu että vauva vain vaatii eikä mikään kelpaa, ehkä mies tulee kotiin töistä eikä teillä ole hetken rauhaa jutella ja nauttia vauvasta. Nyt on aika hyssyttää lasta. Ota lapsi syliin, kainaloon tai kantoliinaan ja liiku. Tee sellaisia askareita, joita voit tehdä yhdellä kädellä siinä sivussa, vauva kainalossa. Voit keräillä tavaroita, laittaa 14

15 pyykkiä tulemaan, kattaa pöytää. Käy iltakävelyllä kantoliinan kanssa. Mieli pysyy parempana, kun tuntee tekevänsä jotain näkyvää. Molemmat vanhemmat voivat osallistua kantamistalkoisiin, ja aina kun lapsi alkaa hamuta tai melkein itkeä, äiti tarjoaa rintaa, oli se sitten usein tai harvoin. Joskus rinta kelpaa, joskus täytyy vain jatkaa hytkyttämistä. Välillä vauva voi nukahtaa mutta pitkiä unia ei kannata odottaa, ei sitten pety jos vauva herää vartin päästä kitisemään lisää. ILTAOHJELMIEN AIKAAN - MARATONIMETYSTÄ Pikkuvauvan äitinä on tilaisuus olla tosi hyvin perillä maailman asioista! Vauvoille on tyypillistä illalla viettää rinnalla oikein pitkä aika, tunti tai kolmekin. Aika moni nykyvauva ajoittaa päivittäisen maraton-imuttelun iltauutisten aikaan, ja ehtiipä siinä katsoa a-studionkin. Äiti voi tuntea itsensä sidotuksi sohvaan: "mitä minä nykyaikainen nainen tässä nyhjään tissi toisen suussa, mihinkään en pääse mitään en voi tehdä!". Mutta jos muistaa että tämä kuuluu asiaan, ei tarvitse masentua. Päinvastoin: kerrankin voit hyvällä omallatunnolla tuijottaa telkkaria tuntitolkulla, vuokrata videoitakin, ja samalla tehdä maailman tärkeintä työtä, tarjota seuraavalle sukupolvelle ravintoa ja läheisyyttä. N. KLO UNEN TULO Jotkut vauvat nukahtavat maraton-imuttelun päätteeksi. Toiset vilkastuvat vielä hihkumaan ja kukkumaan vähäksi aikaa kunnes heidätkin uni korjaa, parhaiten rinta suussa. Vauvan vaipuminen kunnon syvään uneen voi kestää n. 20 minuuttia, joten jos hänet haluaa siirtää sylistä sänkyyn herättämättä kannattaa ehkä odottaa tämän aikaa. Tässä vaiheessa kello on jotain yhdeksän ja keskiyön välillä. Nyt olisi hyvä äidinkin mennä pian nukkumaan, vaikka kuinka tekee mieli saada pari tuntia hengähtää rauhassa. Nimittäin tässä vaiheessa yleensä on vauvan ainoa vähän pidempi unijakso, kolme tai neljä tuntia yhtämittaista unta. On myös tutkittu, että kun äiti menee nukkumaan samaan aikaan vauvan kanssa, heidän unirytminsä tahdistuvat niin että kun vauva herää, äidilläkin on meneillään kevyen unen vaihe. KLO AAMUYÖN SEKAVAT TUNNIT Jos äiti jää valvomaan ja seurustelemaan isän kanssa, hän on sitten tosi väsynyt juuri silloin kun vauva aamuyöstä aloittaa vilkkaamman yöelämänsä. Seuraa melkoista soutamista, tuhisemista, imemistä ja silmät kirkkaana jollottelua. Välillä ehkä nukkumistakin. Vaikka vauva nukkuisi, hän kaipaa rintaa tunninkin välein. Pientä vauvaa on turhaa ja julmaakin yrittää väkisin pakottaa johonkin unirytmiin. Parhaan palveluksen äiti siis tekee itselleen, kun yrittää tehdä yön omasta puolestaan mahdollisimman helpoksi. Jos ei tunnu hyvältä ottaa vauvaa samaan sänkyyn vanhempien kanssa, niin ainakin kannattaa sijoittaa vauvan sänky omansa viereen, käden ulottuville. Vaikka vauva ei yöunia nukkuisikaan, kannattaa pitää valot poissa ja noudattaa "yöllä ei seurustella" -linjaa. Tietysti voit ja täytyykin imettää, silitellä ja pitää hyvänä. Jotkut vauvat nukkuvat yöaikaan jopa kahdeksan tunnin keskeytyksettömiä unia. Jos rinnat kestävät tämän pakahtumatta ja jos vauva kasvaa hyvin, eikä aamun ensimmäinen imetys tule rintojen paisu- 15

16 misen takia liian vaikeaksi, vauvaa ei tarvitse sen nukkuessa syöttää. Anna nukkua ja kerää itse voimia, sillä kolmen-neljän kuukauden iässä nämäkin vauvat yleensä alkavat heräillä yöllä useammin. KLO HERÄTYS JA LISÄUNET Oli vauva nukkunut tai ei, aamulla kuuden tai seitsemän aikaan se "herää". Syömään tietysti ja vähän jokeltelemaan. Vaipan voi vaihtaa. Jos äitiä risaisen yön jälkeen väsyttää, ei kannata vielä nousta kokonaan. Usein vauva vielä aamulla vetäisee yhdet tunnin tai puolentoista unet, jolloin äiti saa ihanasti levätä. JA VIRKA-AIKA TAAS! Sitten ollaankin jo virka-ajassa yhdeksästä neljään. Jälleen näyttää siltä, että vauvalla olisi jotain rytmiä. Epävarmakin äiti ajattelee, että "kyllä tämä tästä"... kunnes kello tulee neljä ja alkaa kaaos... (Referoinut Ritva Kuusiston puheesta Järvenpään imetystukiryhmässä syyskuussa 1999 Karla Loppi) 16