Eduskunnan puhemiehelle

Transkriptio

1 KIRJALLINEN KYSYMYS 73/2013 vp Kieltenopetuksen tasa-arvoisuus perusopetuksen uuteen tuntijakoon siirryttäessä Eduskunnan puhemiehelle Valtioneuvoston antamassa asetuksessa perusopetuslaissa tarkoitetun opetuksen valtakunnallisista tavoitteista ja perusopetuksen tuntijaosta on kirjattu, että Opetushallituksen tulee hyväksyä opetussuunnitelman perusteet niin, että asetuksen mukaiset opetussuunnitelmat otetaan viimeistenkin vuosiluokkien osalta käyttöön viimeistään 1. päivänä elokuuta Opetus- ja kulttuuriministeriön antaman tiedotteen mukaan asetuksen mukaiset opetussuunnitelmat otetaan käyttöön kaikilla perusopetuksen vuosiluokilla Perusopetuksen uudessa tuntijaossa A-kielen ja toisen kotimaisen kielen tuntimäärät ja tuntien sijoittelu eri luokka-asteille muuttuvat nykyisestä. Suomen kieltenopettajien liitto SUKOL ry:n mukaan yhtäaikainen siirtyminen uuteen tuntijakoon vaarantaa useamman luokka-asteen oppilaiden oikeuden saada heille kuuluvaa kieltenopetusta. Muutos koskee yli :ta oppilasta, jotka ovat jo aloittaneet koulunkäynnin. Erityisen ongelmallinen tilanne on SUKOLin mukaan niiden oppilaiden osalta, jotka ovat tällä hetkellä 3. vuosiluokalla ja siirtyvät 7. vuosiluokalle vuonna Mikäli ei luoda valtakunnallisesti yhtenäisiä siirtymävaiheen erityisjärjestelyjä, heiltä jää suorittamatta kaksi (2) vuosiviikkotuntia toisen kotimaisen kielen opinnoista (33 % oppimäärästä) ja yksi (1) vuosiviikkotunti A-kielen oppimäärästä. Kielenopetuksessa päästään hyviin tuloksiin, kun opetettavaa kieltä on vähintään kolme tuntia viikossa. Kaksi vuosiviikkotuntia riittää, jos kieltä opiskellaan useampana vuotena peräkkäin kahdella vuosiviikkotunnilla. Yksi vuosiviikkotunti ei riitä edes ylläpitämään saavutettua kielitaitoa. Oppilailla ja heidän vanhemmillaan on oikeus tietää, miten kieltenopetus tullaan järjestämään siirtymävaiheessa. Kysymys on erittäin ajankohtainen kaikille niille oppilaille, jotka tekevät tänä keväänä kielivalintoja. Valtioneuvosto on päättänyt, että ruotsin kielen opinnot alkavat 6. luokalla kahdella vuosiviikkotunnilla. Siirtyminen yhtäaikaisesti vuonna 2016 uuteen opetussuunnitelmaan vaikuttaa myös toisen kotimaisen kielen opettajatilanteeseen alakoulun vuosiluokilla 1 6, joissa ei pääsääntöisesti ole päteviä ruotsin kielen opettajia. Aineenopettajien siirtymistä vaikeuttavat koulujen etäisyydet. Pienimmillä paikkakunnilla he saattavat opettaa tällä hetkellä sekä yläkoulussa että lukiossa. Moni kielten opettaja on ilmaissut huolensa siitä, onko alakoulun yhdistäminen tähän mahdollista ja kuinka monella yläkoulun aineenopettajalla on mahdollisuus siirtyä alakouluun opettamaan. Esille on myös noussut huoli siitä, että tuntijakouudistus saattaa vaikuttaa vähemmän luettujen kielten opiskelun vähenemiseen, jolloin näiden kielten opettajien täydennyskoulutus tulee ajankohtaiseksi. Valtioneuvosto hyväksyi tuntijakopäätöksen yhteydessä lausuman siitä, että valinnaisiin oppiaineisiin kohdistettavasta kolmen vuosiviikkotunnin lisäyksestä vähimmäistuntimäärään on tarkoitus päättää keväällä Versio 2.0

2 Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 :ään viitaten esitämme asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Mihin toimiin hallitus ryhtyy, jotta oppilaille turvataan tasa-arvoinen oikeus saada heille kuuluvaa kieltenopetusta siirryttäessä perusopetuksen uuteen tuntijakoon, miten toisen kotimaisen kielen opetuksen järjestämisessä vuosiluokille 6 9 sekä opettajien täydennyskoulutuksen suunnittelussa ja toteuttamisessa huomioidaan uuden tuntijaon tuomat haasteet ja milloin päätös valinnaisiin oppiaineisiin kohdistettavasta kolmen vuosiviikkotunnin lisäyksestä vähimmäistuntimäärään tulee ja voiko näistä tunneista löytyä ratkaisua tilanteeseen? Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 2013 Sari Sarkomaa /kok Raija Vahasalo /kok 2

3 Ministerin vastaus KK 73/2013 vp Sari Sarkomaa /kok ym. Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan työjärjestyksen 27 :ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Sari Sarkomaan /kok ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 73/2013 vp: Mihin toimiin hallitus ryhtyy, jotta oppilaille turvataan tasa-arvoinen oikeus saada heille kuuluvaa kieltenopetusta siirryttäessä perusopetuksen uuteen tuntijakoon, miten toisen kotimaisen kielen opetuksen järjestämisessä vuosiluokille 6 9 sekä opettajien täydennyskoulutuksen suunnittelussa ja toteuttamisessa huomioidaan uuden tuntijaon tuomat haasteet ja milloin päätös valinnaisiin oppiaineisiin kohdistettavasta kolmen vuosiviikkotunnin lisäyksestä vähimmäistuntimäärään tulee ja voiko näistä tunneista löytyä ratkaisua tilanteeseen? Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa: Valtioneuvosto päätti perusopetuksen tuntijaon uudistamisen yhteydessä kesäkuussa 2012 varhentaa B1-kielen opetusta alkamaan kuudennella vuosiluokalla. Samalla se hyväksyi kaksi lausumaa. Ensinnäkin valinnaisiin oppiaineisiin kohdennettavasta kolmen vuosiviikkotunnin lisäyksestä vähimmäistuntimäärään päätetään keväällä Toiseksi valmistellaan vuoden 2014 loppuun mennessä hallituksen esitys, jossa esitetään vapaaehtoisen A2-kielen tarjoamisen säätämistä opetuksen järjestäjille pakolliseksi. Opetus- ja kulttuuriministeriössä valmistelu etenee valtioneuvoston päätöksen mukaisesti. Opetushallitus on valtioneuvoston päätöksen pohjalta käynnistänyt opetussuunnitelman perusteiden laatimistyön. Se asetti joulukuussa 2012 työryhmän esiopetuksen ja perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden vieraskielistä opetusta ja kielikylpyopetusta koskevan osuuden laatimiseksi. Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteita koskeva määräys annetaan vuoden 2014 loppuun mennessä. Opetuksen järjestäjällä on vastuu paikallisesta opetussuunnitelmatyöstä siten, että asetuksen mukaiset opetussuunnitelmat otetaan viimeistenkin luokkien osalta käyttöön viimeistään 1. päivänä elokuuta Vuoden 2015 alussa käynnistyy paikallisten opetussuunnitelmien laadinta. Opetushallitus on elokuussa 2012 lähettänyt yhteistyössä laadittavia opetussuunnitelman perusteita ja paikallisia opetussuunnitelmia koskevan tiedotteen esiopetuksen ja perusopetuksen järjestäjille, järjestämisestä vastaaville lautakunnille sekä harjoittelukouluille. Lisäksi Opetushallitus julkaisee verkkosivuillaan tietoa perusteiden laadintaprosessin etenemisestä sekä tukiaineistoa paikalliseen opetussuunnitelmatyöhön valmistautumiseen ja työn toteuttamiseen. Perusopetuksessa ruotsin kielen opettajien kelpoisuustilanne on kohtalaisen hyvä. Vuoden 2010 valtakunnallisen opettajatiedonkeruun mukaan opettajia oli n. 800, joista 760 eli 95 prosenttia oli kelpoisia. Uuden tuntijaon myötä toisen kotimaisen kielen opetuksen tuntimäärä ei ole kasvamassa, joten siltä osin opettajatarve ei lisäänny. Ruotsin opetuksen kehittämistä toisena kotimaisena kielenä selvitettiin vuonna 2012 opetus- ja kulttuuriministeriön asettamassa työryhmässä. Se tarkasteli ruotsin kielen opetuksen kehittämistä kolmesta eri näkökulmasta: koulutusjatkumon periaatteen ja yhdenvertaisen oppi- 3

4 Ministerin vastaus misen turvaamisesta, opetussuunnitelmien ja opetusmenetelmien kehittämisestä sekä maahanmuuttajien ruotsin kielen oppimisen kehittämisestä. Työryhmä teki useita kehittämisehdotuksia, jotka opetus- ja kulttuuriministeriö ottaa huomioon valtakunnallisessa opetushenkilöstön täydennyskoulutuksessa. Kaiken kaikkiaan täydennyskoulutuksen yhteydessä on tarkoitus tukea opettajien opetussuunnitelma-ajattelun ja didaktisen ajattelun uudistumista sekä vahvistaa opetushenkilöstön pedagogisia taitoja ja aineenhallintaa ottaen huomioon myös kieltenopetus. Myös valtioneuvoston kansalliskielistrategialla pyritään turvaamaan se, että Suomessa jatkossakin olisi kaksi elinvoimaista kansalliskieltä. Taustalla on tietoisuus siitä, että suomen ja ruotsin kieltä koskeva nykytilanne ei ole tyydyttävä pitkällä aikavälillä. Sen lähtökohtia ovat yksilöiden kielelliset perusoikeudet samoin kuin yhteiskunnan kaksikielisyydestä seuraavat hyödyt ja vahvuudet. Kahden kansalliskielen varaan rakentuvan elinvoimaisen kaksikielisyyden luominen on haasteellinen tehtävä, joka edellyttää pitkäkestoista työtä muun muassa korkeatasoisen ja riittävän suomen ja ruotsin kielen opetuksen varmistamiseksi. Helsingissä 13 päivänä maaliskuuta 2013 Opetusministeri Jukka Gustafsson 4

5 Ministerns svar KK 73/2013 vp Sari Sarkomaa /kok ym. Till riksdagens talman I det syfte som anges i 27 i riksdagens arbetsordning har Ni, Herr talman, till den minister som saken gäller översänt följande skriftliga spörsmål SS 73/2013 rd undertecknat av riksdagsledamot Sari Sarkomaa /saml m.fl.: Vilka åtgärder ämnar regeringen vidta för att eleverna ska garanteras en jämlik rätt att få den språkundervisning de har rätt till vid övergången till den nya timfördelningen inom den grundläggande utbildningen, hur beaktas de utmaningar som den nya timfördelningen medför i ordnandet av undervisning i det andra inhemska språket för årskurserna 6 9 samt i planeringen och genomförandet av fortbildning för lärare och när kommer ett beslut om en ökning till tre års veckotimmar när det gäller minimiantalet timmar för de valfria läroämnena och kan dessa timmar bidra till en lösning på situationen? Som svar på detta spörsmål anför jag följande: Statsrådet beslutade i juni 2012 i samband med revideringen av timfördelningen inom den grundläggande utbildningen att tidigarelägga undervisningen i B1-språket så att den inleds i årskurs 6. Samtidigt godkände statsrådet två uttalanden. För det första fattas beslut om en ökning till tre års veckotimmar i minimiantalet undervisningstimmar för valfria läroämnen under våren För det andra bereds före utgången av 2014 en regeringsproposition i vilken det föreslås att det ska bli obligatoriskt för utbildningsanordnarna att erbjuda ett frivilligt A2-språk. Vid undervisnings- och kulturministeriet framskrider beredningen i enlighet med statsrådets beslut. Utbildningsstyrelsen har utifrån statsrådets beslut inlett arbetet med att utarbeta grunderna för den nya läroplanen. Utbildningsstyrelsen tillsatte i december 2012 en arbetsgrupp som ska göra upp den del av grunderna för läroplanen för förskoleundervisning och grundläggande utbildning som gäller undervisningen i främmande språk och språkbadsundervisningen. Föreskriften om grunderna för läroplanen för den grundläggande utbildningen ges före utgången av Utbildningsanordnarna ansvarar för det lokala läroplansarbetet så att läroplanerna enligt förordningen tas i bruk senast den 1 augusti 2016 för de sista klassernas del. Vid ingången av 2015 påbörjas utarbetandet av de lokala läroplanerna. Utbildningsstyrelsen sände i augusti 2012 ett meddelande om de grunder för läroplanen som ska uppgöras i samarbete och de lokala läroplanerna till anordnarna av förskoleundervisning och grundläggande utbildning, de nämnder som ansvarar för anordnade av utbildningen samt övningsskolorna. Dessutom publicerar Utbildningsstyrelsen på sin webbplats information om hur processen med uppgörandet av grunderna framskrider samt stödmaterial för förberedelse och genomförande av det lokala läroplansarbetet. I den grundläggande utbildningen är behörighetssituationen för svensklärarna relativt god. Enligt den riksomfattande datainsamlingen om lärare som gjordes 2010 fanns det ca 800 lärare, av vilka 760, dvs. 95 procent, var behöriga. Timantalet för undervisning i det andra inhemska språket ökar inte i och med den nya timfördelningen och därför ökar inte behovet av lärare till denna del. Utvecklandet av undervisningen i svenska som det andra inhemska språket utred- 5

6 Ministerns svar des år 2012 av en av undervisnings- och kulturministeriet tillsatt arbetsgrupp. Arbetsgruppen granskade utvecklandet av svenskundervisningen ur tre synvinklar: principen om ett utbildningskontinuum och tryggande av jämställt lärande, utveckling av läroplaner och undervisningsmetoder samt utveckling av invandrares möjligheter att lära sig svenska. Arbetsgruppen gav flera utvecklingsförslag, vilka undervisnings- och kulturministeriet beaktar i den riksomfattande fortbildningen för undervisningspersonal. Sammantaget är syftet att i samband med fortbildningen stödja lärarna i att förnya sitt läroplanstänkande och didaktiska tänkande samt stärka undervisningspersonalens pedagogiska färdigheter och ämneskunskaper även med beaktande av språkundervisningen. Även genom statsrådets nationalspråksstrategi strävar man efter att säkerställa att Finland också i framtiden har två livskraftiga nationalspråk. Bakom detta ligger vetskapen om att den nuvarande situationen i fråga om det finska och det svenska språket inte är tillfredsställande på lång sikt. Utgångspunkterna är individernas grundläggande språkliga rättighet, liksom även den nytta och styrka som tvåspråkigheten medför för samhället. Att skapa en konstruktiv livskraftig tvåspråkighet som bygger på de två nationalspråken är en utmanande uppgift, som förutsätter långsiktigt arbete bland annat för att säkerställa en högklassig och tillräcklig undervisning i finska och svenska. Helsingfors den 13 mars 2013 Undervisningsminister Jukka Gustafsson 6