Kasviekologian luennot
|
|
- Esko Härkönen
- 6 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 1 Kasviekologian luennot 8.Hiilen allokaatio kasvissa 9. Kasvien vesitalous ja maaperän ravinteet 9.1 Vesi- ja ravinnetalouden merkitys 9.2 Symbioosin merkitys kasvien ravinnetaloudessa
2 Fotosynteesiin vaikuttavat sisäiset ja ulkoiset tekijtä Kasvu, säätely, resurssien allokaatio ja kasvin sisäinen organisaatio Kasvin vesi- ja ravinnetalous, symbioosin merkitys 2
3 9.1. Vesi- ja ravinnetalouden merkitys Ilmasto, kasvillisuus ja maaperä: Veden saatavuus Ravinteiden saatavuus ja absorptio Ravinteiden merkitys Lajienvälinen kilpailu 3
4 Veden saatavuus ja kulkeutuminen Kenttäkapasiteetti (field capacity): veden pidätyskyky eli se vesimäärä, minkä maa pidättää vaipumasta painovoiman vaikutuksesta syvemmälle g H 2 O/100 g maata (% kuivapainosta tai tilavuudesta) pidätyskyky kasvaa jakoisuusasteen ja humuspitoisuuden kasvaessa:» hiekkamaa 19 %» humuspitoinen hiekkamaa 23 %» humuspitoinen savimaa 52 %» jäykkä savimaa 81 %» turvemaa/humuskerros 126 %
5 5 Veden muodot: Vapaa vesi» liikkuu painovoiman vaikutuksesta (vajo- eli gravitaatiovesi)» muodostaa pohjaveden kun kohtaa läpäisemättömän kerroksen Sidottu vesi - liikkumatonta tai liikkuu veden ja maahiukkasten välisten adheesiovoimien vaikutuksesta» kapillaarivesi huokosissa» vaippavesi sitoutunut maahiukkasten pinnalle Hiukkasvesi» kidevesi ionisidoksin sidottu yhdisteisiin
6 6 (1) Kasvien käytettävissä (1) gravitaatiovesi sen viipyessä ylemmissä kerroksissa (2) irroitettavissa oleva kapillaarivesi (2) Kapillaariveden saatavuus riippuu maan vesipotentiaalista!
7 Maan vesipotentiaali määräytyy ensisijaisesti siitä energiasta, millä adheesiovoimat pidättävät kapillaarivettä: mitä pienemmät huokoset, sitä suuremmat vesipotentiaalierot tarvitaan irroittamaan kapillaarivesi mitä pienempi on maan vesipitoisuus, sitä negatiivisempi on sen vesipotentiaali ja sitä heikompi on veden saatavuus kasveille lakastumispiste (permanent wilting point, PWP): maan vesipotentiaali, joka muodostaa kasveille kuivuusrajan (kasvi ei saa vettä maasta ja lakastuu pysyvästi) 7
8 Kasvien käytössä - vajo- l. gravitaatiovesi sidottu- ja hiukkasvesi - käytettävissä oleva kapillaarivesi ei irrotettavissa oleva kapillaarivesi, vaippavesi ja hiukkasvesi Vajo- eli gravitaatiovesi
9 Perusedellytykset: Veden absorptio vesi kulkee kohti negatiivisempaa vesipotentiaalia Ψ (psi) juurten vesipotentiaalin (Ψ JUURI ) on oltava negatiivisempi kuin maan vesipotentiaali (Ψ MAA ), jotta vesi kulkee juureen kuljetusvastus (transfer resistance, TR) ei saa olla liian suuri absorptiopinta-alan oltava riittävän suuri veden absorptio (W abs ) aikayksikköä kohti: W abs absorptiopinta ala MAA TR JUURI Juurten vesipotentiaali (Mpa =megapascal): hygrofyytit -1 mesofyytit -4 puut kserofyytit -6 Sitä negatiivisempi vesipotentiaali kasvilla, mitä kuivemmasssa se pystyy kasvamaan 9
10 juurikarva hienojuuri Hienojuuret, juurikarvat ja absorptiopinta-ala juurihuntu OBS: juurisienten rihmasto laajentaa rav.ottopinta-alaa Juuri: (1) kasvu, (2) absorptio (juurikarvavyöhyke), (3) kuljetus Ritsosfääri (rhizosphere) tila maassa, jonka sisälle kasvin juuristo on levinnyt 10
11 Veden kulkeutuminen kasvissa symplastisesti apoplastisesti puusolukko (ksyleemi), putkilo (trakea) soluseinä sytoplasma vakuoli Casparyn juova endodermisolujen seinissä pakottaa veden kulkemaan symplastissa (KONTROLLI) 11
12 12 Vesi liikkuu kohti negatiivisempaa vesipotentiaalia Haihtumisen tuloksena muodostuu vesipotentiaaligradientti, joka pitää yllä veden kulkua kasvissa!
13 13 ateella i juuri haihduntaa Kalliovuortenkataja Päivä Yö Eri kasvumuodoilla erilaiset vesipotentiaalit (MPa) C 3 ruoho C 4 heinä Haihtumisen vähentäminen => alh. vesipotentiaali Sukkulentit lehdet
14 3 MPa paine-ero voi periaatteessa nostaa ohuen vesipatsaan 100 m korkeudelle! 1) Paine-ero, joka tarvitaan kuljettamaan vettä putkessa yhden m, jonka säde 40 μm, virtausnopeudella 4 mm s -1 = 0,02 MPa * (matka m) 2) Rungossa vaikuttaa myös painovoimasta aiheutuva hydrostaattinen paine = 0,01 MPa * (korkeus m) Korkeus (m) 1) 2) 1) + 2) 1 m 0,02 0,01 0,03 MPa 10 m 0,2 0,1 0,3 MPa 100 m MPa Taiz, L & Zeiger, E. (1991): Plant physiology. (s )
15 KOTITEHTÄVÄ: Haihdutuksen merkitys: Vesipotentiaalierot eri korkeuksien välillä häviävät, kun haihtuminen estetään esim. peittämällä lehti foliolla Lehtikuusi: haihtuminen lehdistä ja virtaus rungossa vuorokauden eri aikoina 14
16 Trade-off: putkiloiden ja putkisolujen (trakeidien) johtokyky vs. kuivuustoleranssi Vedenjohtokyky (hydraulic conductance) kasvaa mekaaninen stabiilius ja kuivuustoleranssi kasvavat - Hajaputkiloinen: tasakokoisia putkiloita tasaisesti vuosilustossa, esim. koivu, leppä, pihlaja, haapa, vaahtera, omena; - kehäputkiloinen: kevätpuun putkilot laajempia kuin kesäpuun, esim. tammi, saarni, jalava
17 Havupuiden strategia: haihdunnan rajoittaminen! Mitä loivempi suora sitä parempi vedenjohtokyky. Esim. yksivuotiset ruohot (1)korvaavat haihtuneen veden nopeasti, haihduttava lisää lehden vesipotentiaali Ψ laskee loivasti haihdunnan kasvaessa; lehtipuilla (4) jyrkemmin Vedenjohtamisessa tulee kuitenkin ongelmia matalassa vesipotentiaalissa eli kuivuessa: putkiloihin muodostuu ilmakuplia alentunut johtokyky kun vesipotentiaali alenee riittävästi vaahtera kataja kuivuminen haapa 16
18 Kavitaatio & embolia Kuivuusstressin yhteydessä putkiloon pääsee ilmaa à muodostuu ilmakupla à vesipilari katkeaa ja virtaus estyy ko. putkilossa à kohta voidaan kiertää, mutta veden virtaus heikkenee - putkiloiden huokoisuus määrää herkkyyden Myös jäätymisen yhteydessä, kun ksyleemissä veteen liuenneena olleet kaasut eivät liukene jäähän vaan muodostavat kuplia. Kun kaasukuplat sulamisen yhteydessä laajenevat, voi veden virtaus estyä (freezing-induced cavitation). -myös putkiloiden läpimitta määrää herkkyyttä (havupuiden putkisolut kapeampia kuin lehtipuiden putkilot) -todennäköisesti myötävaikuttanut havupuiden heikompaan menestykseen pohjoisessa!
19 Palautuminen Ruohovartisilla palautuminen emboliasta kasvukauden aikana juuripaineen kohotessa yöllä: haihdunta lakkaa, mutta ravinteiden otto ja veden virtaus maasta jatkuu hyvissä kosteusoloissa juuriston ksyleemin painepotentiaali kohoaa positiiviseksi ja nestepylväs putkiloissa alkaa kohota yleensä melko alhainen 0,05-0,50 MPa, mutta se on riittävä täyttämään kavitoituneet putkilot Puilla: kasvukaudella vettä varastoituu yöllä runkoon, josta päivällä ksyleemiin rungon läpimitta kasvaa yöllä ja pienenee päivällä keväällä uutta puusolukkoa; joillakin lehtipuilla, esim. koivulla ja vaahteralla, juuripaine kohoaa ennen silmujen puhkeamista (mahla!)
20 Nilavirtaus siiviläputkissa sokereita ym. Yhteyttämistuotteet sakkaroosina lähdelehdistä nielulehtiin, juuriin vettä
21 Yhteenveto: Veden saatavuus, absorptio ja kuljetus Veden muodot (vapaa, kapillaari-, vaippa- ja hiukkasvesi) Kenttäkapasiteetti (maan pidättämä) Kasvit pääasiassa kapillaariveden varassa Lakastumispiste (permanent wilting point = PWP) Maan vesipotentiaalin merkitys Veden absorptio (pinta-ala, maan ja juuren potentiaaliero, kuljetusvastus) ja kulkeutuminen juuressa (apopl, sympl) sekä versossa (haihduntaimu, vesipotentiaaligradientti kasvissa, putkiloiden ja trakeidien johtokyky) Kuivuminen tai jäätyminen à ilmakuplia à alentunut johtokyky à palautuminen
22 Ravinteiden saatavuus ja absorptio Humustyypit: kangashumus (kangasmetsät; happamalla kallioperällä), mullas ja multa (lehdot; kalkkimailla) Maannostumiseen vaikuttavat tekijät
23 Kationivaihto maahiukkasten, maaliuoksen ja juurten välillä maahiukkasten pinnalla negatiivinen kokonaisvaraus vetää puoleensa positiivisesti varautuneita kationeja esim. Ca 2+, Mg 2+, K +, Na + ioninvaihto juuren ja maahiukkasen välillä: Juurista vapautuu vetyioneja (H + ) ja hiilidioksidia (CO 2 ) syntyy juurten hengityksessä vapautuneita vety- ja bikarbonaatti-ioneja (HCO 3- ) käytetään kationien ja anionien vaihtoon maaliuoksesta ja maahiukkasten pinnalta
24 24 kationivaihto maahiukkasten ja maaliuoksen (soil solution) välillä riippuu valenssiluvusta, Ca 2+ voidaan vaihtaa 2 K + - ioniin mitä pienempi valenssiluku sen heikommin ionit ovat sitoutuneet maahiukkasten (humus, savi) kiinnityskohtiin ja sitä helpommin ne ovat vaihdettavissa pidättymistaipumus eli affiniteetti vaihtelee myös samanarvoisten kationien kesken: K + > NH 4+ > Na + > H + ja Ca 2+ > Mg 2+ > Mn 2+ = Fe 2+ ja Fe 3+ > Al 3+ 2 K + Ca 2+ Mg 2+ Ca 2+ Mg 2+ K + Ca 2+ Ca 2+ K + K + H + Ca 2+ K + H + Ca 2+
25 25 Ravinteiden huuhtoutuminen metsämaasta: H + -ionin affiniteetti suhteellisen alhainen, mutta kun vetyionikonsentraatio korkea eli ph alhainen (humushapot, luontaisesti hieman hapan sadevesi), H + -ionit voivat syrjäyttää esim. Al 3+ -ioneja (ph = -log [H + ] < 3). Vajovesi Karike ja humus Fe 2+ 3 H + Al 3+ H + H + H + H + ph ~4 H + H + H + H + H + Al 3+ Ca 2+ K + Al 3+ K + Rikastumiskerros ph ~ 6,5 Huuhtoutumiskerros Ca 2+ Al 3+ Fe 2+ Fe 3+
26 Podsoloituminen:
27 Maan puskurointikyky Emäskationit : Ca 2+, Mg 2+, K + ja Na + - näiden oksidit ja hydoroksidit reagoivat emäksisesti liuetessaan veteen tuottamalla hydroksidi (OH -) -ioneja ; Neutralointi: H + reagoi OH - kanssa muodostaen vettä (H 2 O); ph à 7 Happamat kationit : H +, Al 3+ ja Fe 3+ - Al 3+ ja Fe 3+ hydratoituvat vedessä ja luovuttavat H + -ioneja alhaisessa ph:ssa - Happamuus kuvaa vetyionikonsentraatiota maassa. Se riippuu happamien kationien, pääasiassa H + määrästä (maavedessä vapaina tai vaihtopaikoilla olevista) 27
28 Kationinvaihtokyky (cation exchange capacity =CEC): - Vaihtopaikkojen määrä = kyky pidättää kationeja (mol per maan massayksikkö): 1 mol H + (K +, Na + ) = ½ mol Ca 2+ (Mg 2+ ) = 1/ 3 mol Al 3+ - alkuperäinen kallioperä määrää kationinvaihtokyvyn, mutta kasvillisuus voi lisätä pidätyskyvyn 10-kertaiseksi => lisää orgaanista ainesta, joka pidättää enemmän kationeja! CEC pot potentiaalinen kationinvaihtokapasiteetti, ph 7:ssa CEC eff = efektiivinen CEC =maassa olevat kationinvaihtopaikat tietyssä maan ph:ssa vaihdettavissa olevat emäskationit + Al (obs Al liukoista < ph 4,5)
29 Korkea efektiivinen kationinvaihtokapasiteetti (>25) indikoi korkeaa orgaanisen aineksen (tai saven) määrää ja kykyä pidättää runsaasti kationeja (esim. multa) Matala kationinvaihtokapasiteetti (<5) mineraalimaassa, jossa vähän orgaanista ainesta ja heikko kyky pidättää kationeja
30 Maan puskurointikyky: - kyky ehkäistä H + -konsentraation muutoksia maaliuoksessa eli kyky poistaa H + - lisäys maaliuoksesta ~ emäskationien hallussa olevien vaihtopaikkojen osuus (EKA) kaikista vaihtopaikoista) - metsämaan humuskerroksen efektiivinen puskurikapasiteetti eli EKA efekt = 15-50% kaikista kationinvaihtopaikoista, kuvaa metsämaan kykyä kestää hapanlaskeumaa - vaihtopaikoilla olevat kationit toimivat varastona, josta vetyionit voivat vaihtua emäskationeihin, kun maaliuoksen H + -konsentraatio kasvaa Anionienvaihtokyky (anion exchange capacity): - maan kyky pidättää negatiivisesti varautuneita ioneja - esim. NO 3-, Cl -, HCO 3-, SO 4 2-, PO 4 3-,SiO kloridi ja nitraatti pidättyvät maahan heikosti, sulfaatti- ja fosfaattiionit vahvemmin - maan anionienvaihtokyky yleensä alhainen
31 Ravinteiden liukoisuus (saatavuus kasveille) ph-gradientilla - N, P, K, Ca, Mg parhaiten kasvien saatavissa neutraalissa tai heikosti emäksisessä maassa - Fe, Mn, Cu, Zn saatavissa/liukoisia happamassa
32 Suurin osa kationeista kuitenkin pidättynyt maahiukkasiin (vain 1% maaliuoksessa) (1) (6) (3) (7) (4) (2) (5)
33 33 typen muodot ja maaliuoksen ph: Nitraatti-N vallitsee lähellä neutraalia olevassa phssa, esim peltomaassa NO 3 - Kat + juuri NH 4 + Typen otto vaikuttaa maan happamuuteen: maaliuoksen ph kun durralle (Sorghum bicolor) annettiin eri typen muotoja H + Ammonium-N happamassa; esim. boreaalisessa metsämaassa -OBS! Vetyioneja vapautuu juuresta - OBS!ektomykorritsasi enet ottavat amm.typpeä nitraattilisäys ammoniumlisäys
34 Lannoitettu ammonium typellä Lannoitettu nitraatilla LUENTOTEHTÄVÄ: Selitä maan värimuutokset (OBS! split-root design eli saman kasvin juuret jaettu eri lokeroihin, toisessa nitraattityppeä, toisessa ammoniumtyppeä) Maassa ph-indikaattoriväriainetta Crawley, s. 366, plate1
35 Lannoitettu ammonium typellä Lannoitettu nitraatilla Split-root design - H + vapautuu (ph laskee) ritsosfäärissä kun juuret absorboivat ammoniumtyppeä - Hydroksi (OH - )- ioneja vapautuu (ph nousee), kun juuret absorboivat nitraattia Maassa ph-indikaattoriväriainetta Crawley, s. 366, plate1
36 136 Ravinteiden absorptio suoraan maaliuoksesta konsentraatiot yleensä alhaisia ioninvaihto mobilisoi ravinneioneja juuret ja sienirihmat erittävät orgaanisia yhdisteitä, mm. fenoleja ja oksaalihappoja muodostavat ravinteiden kanssa liukoisia yhdisteitä ja edistävät mobilisaatiota; myös rapauttavat mineraaleja absorptio juuren tai sienirihman soluun passiivisesti laskevan konsentraatiogradientin mukaan aktiivisesti konsentraatiogradienttia vastaan (vaatii energiaa)
37 137 Kationien absorptionopeus on suhteessa myös kationien konsentraatioon maassa Eri kationien tarve vaihtelee: pääravinteet (macronutrients: C HOPKN S CaFe, Mg!), kasvi ottaa aktiivisesti yli ulkoisen konsentraation hivenaineet (micronutrients, trace elements) esim. booria (B) kasvi ottaa samassa suhteessa ulkoisen kons. kanssa
38 juuret kasvavat selektiivisesti kohti korkeampia ravinnekonsentraatioita: (Ohra) KOTITEHTÄVÄ: Selitä taul. 9 juurten massat eri käsittelyissä, herne: splitroot design Nitraatilla lannoitettu maakerros
39 kasvi reagoi selektiivisesti yksittäisten ravinteiden puutteeseen: (i) Valon ja veden puute alentavat yleisesti ravinteiden absorptiota (i) Mistä tekijästä puute? Absorptio suhteessa kontrolliin (%) Riisi (ii) (ii) Sitä ravinnetta absorboidaan josta puutetta eli kasvua rajoittavaa ravinnetta, esim. N- puute à kaksinkertainen nitraatin ja ammoniumin absorptio (iii) P-puute à nelinkertainen P absorptio (i) (iii) 139
40 140 absorptio on selektiivistä kasvilajien välillä on geneettisiä eroja Selektiivisyys edellyttää, että veteen liuenneet ravinteet kulkeutuvat selektiivisen membraanin lävitse ainakin kerran! (1) Symplastinen kulkeutuminen (2) Casparyn juovan merkitys: passiivisesti, apoplastisesti kulkeutuvien ravinteiden kulku estyy ja ne joutuvat kulkeutumaan solukalvon lävitse
41 141 Miksi on niin tärkeää, että juuret kasvavat? ravinteiden ehtymisvyöhyke (nutrient depletion zone): Ravinnekonsentraatio maaliuoksessa etäisyys juuresta
42 Miksi on niin tärkeää, että juuret kasvavat? Ehtymisalueen etäisyys juuresta riippuu ravinneionin liikkuvuudesta, mikä taas riippuu siitä, kuinka voimakkaasti se on pidättynyt maahiukkasiin. Mitä liikkuvampi ioni, sitä laajempi ehtymisvyöhyke! Esim. nitraatti 1000 kertaa fosfaattia liikkuvampi; - metsänaurausaloilla nitraatti huuhtoutuu helposti pohjavesiin
43 Miksi on niin tärkeää, että juuret kasvavat? ja mitä etua mykoritsasymbioosista on kasville? Ridge: Luvut 3-4 Larcher: Luvut 3-4 Crawley: Luvut 2-3 Schulze ym.: Luvut
44 Yhteenveto: Ravinteiden saatavuus ja absorptio Kationivaihto maahiukkasten, maaliuoksen ja juuren välillä ja ravinteiden aktiivinen otto juureen tai symbionttiseen juurisienirihmaan Happamuuden merkitys: huuhtoutuminen ja podsoloituminen Kationinvaihtokyky (CEC, potentiaalinen ja efektiivinen), Maaliuoksen koostumukseen vaikuttavat tekijät Absorption kinetiikka: nopeus suhteessa ulkoiseen konsentraatioon; ravinteiden ehtymisvyöhyke Selektiivisyys: määrä pääravinteet vs. hivenaineet, juurten kasvu vs konsentraatio, rajoittavan ravinteen absorptio
Kasviekologian luennot
1 Kasviekologian luennot 8.Hiilen allokaatio kasvissa 9. Kasvien vesitalous ja maaperän ravinteet 9.1 Vesi- ja ravinnetalouden merkitys 9.2 Symbioosin merkitys kasvien ravinnetaloudessa Fotosynteesiin
LisätiedotKasviekologian luennot
1 Kasviekologian luennot 8.Hiilen allokaatio kasvissa 9. Kasvien vesitalous ja maaperän ravinteet 9.1 Vesi- ja ravinnetalouden merkitys 9.2 Symbioosin merkitys kasvien ravinnetaloudessa Fotosynteesiin
LisätiedotVeden saatavuus ja kulkeutuminen Vesi- ja ravinnetalouden merkitys. Veden absorptio Perusedellytykset: juurten vesipotentiaalin (Ψ JUURI
4.1. Vesi- ja ravinnetalouden merkitys Veden saatavuus ja kulkeutuminen Ravinteiden saatavuus ja absorptio Ravinteiden merkitys ja kasvu Lajienvälinen kilpailu ja välttämättömät resurssit 4.1.1. Veden
LisätiedotSolun toiminta. II Solun toiminta. BI2 II Solun toiminta 6. Kasvien vesi- ja ravinnetalous
Solun toiminta II Solun toiminta 6. Kasvien vesi- ja ravinnetalous 1. Avainsanat 2. Vesi nousee kasveihin lähes ilman energian kulutusta 3. Putkilokasvin rakenne ja toiminta 4. Ilmarakojen toiminta ja
LisätiedotMikä on kationinvaihtokapasiteetti? Iina Haikarainen ProAgria Etelä-Savo Ravinnepiian Kevätinfo
Mikä on kationinvaihtokapasiteetti? Iina Haikarainen ProAgria Etelä-Savo Ravinnepiian Kevätinfo 15.3.2017 Kationinvaihtokapasiteetti Ca 2+ K + Mg 2+ Kationi = Positiivisesti varautunut ioni Kationinvaihtokapasiteetti
LisätiedotMaan happamuus ja kalkitus. Ravinnepiika, kevätinfo Helena Soinne
Maan happamuus ja kalkitus Ravinnepiika, kevätinfo 23.3.2016 Helena Soinne Happo, emäs ja ph H(happo) E(emäs) + (protoni) liuoksen ph on -ionien aktiivisuuden negatiivinen logaritmi ph = -log [ ] [H+]
LisätiedotKasvien ravinteiden otto, sadon ravinteet ja sadon määrän arviointi
Netta Junnola ProAgria Etelä-Suomi Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto Kasvien ravinteiden otto, sadon ravinteet ja sadon määrän arviointi Kasvien ravinteiden otto Tapahtuu ilman ja maan kautta Ilmasta
LisätiedotMETSÄMAAN HIILEN VIRRAT VEDEN MUKANA
METSÄMAAN HIILEN VIRRAT VEDEN MUKANA John Derome ja Antti-Jussi Lindroos Latvusto Karike Metsikkösadanta Hiilidioksidi Humuskerros Maavesi MAAVEDEN HIILI KOKONAIS-HIILI (TC)
LisätiedotJuurten kasvaessa maassa ne parantavat maata
Syväjuuriset kasvit Juuret KASVIEN TUOTTAMASTA BIOMASSASTA PUOLET SIJAITSEE JUURISSA MAAN PINNAN ALLA. JUURTEN PÄÄTEHTÄVÄT ANKKUROIDA KASVI MAAHAN OTTAA MAASTA VETTÄ OTTAA MAASTA RAVINTEITA KASVAESSAAN
LisätiedotRavinteet. Mansikan lannoitus ja kastelu -koulutus Raija Kumpula
Ravinteet Mansikan lannoitus ja kastelu -koulutus 1.11.2017 Raija Kumpula Sivu 1 3.11.2017 sisältö muutama asia kasvin veden ja ravinteiden otosta (edellisviikon aiheet) sivu- ja hivenravinteet ravinteisiin
LisätiedotMaan ravinnereservit. Ravinnerengin ravinnehuoltopäivä Tiina Hyvärinen
Maan ravinnereservit Ravinnerengin ravinnehuoltopäivä 30.3.2017 Tiina Hyvärinen Kasvi ottaa ravinteita: Juuriston kautta maanesteestä Lehtien kautta ilmasta Ravinteet ovat maanesteessä ionimuodossa: -
LisätiedotMiten kasvit saavat vetensä?
Miten kasvit saavat vetensä? 1. Haihtumisimulla: osmoosilla juureen ilmaraoista haihtuu vettä ulos vesi nousee koheesiovoiman ansiosta ketjuna ylös. Lehtien ilmaraot säätelevät haihtuvan veden määrää.
Lisätiedot2.3.2. Lämpötila. Rajat ja optimit (C ) eri kasviryhmissä
2.3.2. Lämpötila metabolia kiihtyy T kasvaessa sekä kokonaisfotosynteesi että hengitys kylmäraja (cold limit, T min ): minimilämpötila, minkä yläpuolella nettofotosynteesi (Ph n ) on positiivinen lämpöraja
LisätiedotSeokset ja liuokset. 1. Seostyypit 2. Aineen liukoisuus 3. Pitoisuuden yksiköt ja mittaaminen
Seokset ja liuokset 1. Seostyypit 2. Aineen liukoisuus 3. Pitoisuuden yksiköt ja mittaaminen Hapot, emäkset ja ph 1. Hapot, emäkset ja ph-asteikko 2. ph -laskut 3. Neutralointi 4. Puskuriliuokset Seostyypit
LisätiedotHIIDENVESI-ILTA 29.1.2013 Peltomaan rakenne ja ravinnekuormitus
HIIDENVESI-ILTA 29.1.2013 Peltomaan rakenne ja ravinnekuormitus Helena Soinne, Helsingin yliopisto / MTT Sisältö Maan rakenne Ravinteiden pidättyminen Maan rakenteen merkitys ravinteiden käytön ja ravinnevalumien
LisätiedotMiten kasvit saavat vetensä?
Miten kasvit saavat vetensä? 1. Haihtumisimulla: osmoosilla juureen ilmaraoista haihtuu vettä ulos vesi nousee koheesiovoiman ansiosta ketjuna ylös. Lehtien ilmaraot säätelevät haihtuvan veden määrää.
LisätiedotVantaanjoen valuma-alueelta peräisin olevan liuenneen orgaanisen aineksen määrä, laatu ja hajoaminen Itämeressä
Vantaanjoen valuma-alueelta peräisin olevan liuenneen orgaanisen aineksen määrä, laatu ja hajoaminen Itämeressä Laura Hoikkala, Helena Soinne, Iida Autio, Eero Asmala, Janne Helin, Yufei Gu, Yihua Xiao,
LisätiedotLuennon 3 oppimistavoitteet. Solulajit PUUSOLUT. Luennon 3 oppimistavoitteet. Puu-19.210 Puun rakenne ja kemia
Solulajit Puu-19.210 Puun rakenne ja kemia Luennon 3 oppimistavoitteet Osaat luokitella puusolut ja ymmärrät niiden tehtävät ja sijainnin puusolukossa. Tunnistat havupuiden ja lehtipuiden solukot mikroskooppikuvista.
LisätiedotKalkituksen merkitys sokerijuurikkaalle. Sakari Malmilehto, SjT
Kalkituksen merkitys sokerijuurikkaalle Miksi kalkitaan? Suomessa luontaisesti happamat maat Sokerijuurikkaalla heikko happamuuden sietokyky Uudet lajikkeet vaativat korkean ph:n pystyäkseen toteuttamaan
LisätiedotKotipuutarhan ravinneanalyysit
1 Kotipuutarhan ravinneanalyysit Eurofins Viljavuuspalvelu Oy 22.4.2018 Manna Kaartinen myyntipäällikkö puh. 044 320 4012 Eurofins Viljavuuspalvelu Oy Viljavuuspalvelu on perustettu 1952 Helsingissä Vuodesta
LisätiedotMETSÄTAIMITARHAPÄIVÄT 2016 KEKKILÄ PROFESSIONAL
METSÄTAIMITARHAPÄIVÄT 2016 KEKKILÄ PROFESSIONAL Superex - kastelulannoitteet Vesiliukoiset Superex lannoitteet Puhtaita ja täysin vesiliukoisia ph 4,5-4,8 Kastelusuuttimet pysyvät auki Voidaan sekoittaa
LisätiedotKemiallinen tasapaino 3: Puskuriliuokset Liukoisuustulo. Luento 8 CHEM-A1250
Kemiallinen tasapaino 3: Puskuriliuokset Liukoisuustulo Luento 8 CHEM-A1250 Puskuriliuokset Puskuriliuos säilyttää ph:nsa, vaikka liuosta väkevöidään tai laimennetaan tai siihen lisätään pieniä määriä
LisätiedotHumusvedet. Tummien vesien ekologiaa. Lauri Arvola. Helsingin yliopisto Lammin biologinen asema
Humusvedet Tummien vesien ekologiaa Lauri Arvola Helsingin yliopisto Lammin biologinen asema Sisältö Mitä humus on? Humusaineiden mittaamisesta Humusaineiden hajoaminen Mistä vesistöjen humusaineet ovat
LisätiedotSokerijuurikas ja ravinteet 14.-15.4.2016. Susanna Muurinen
Sokerijuurikas ja ravinteet 14.-15.4.2016 Susanna Muurinen Pääravinteet N-typpi P-fosfori K-kalium Ca-kalsium Mg-magnesium Na-natrium S-rikki Pääravinteiden otto 50-500 kg ha -1 Hivenravinteet B- boori
LisätiedotKasvin veden ja ravinnetarve. Mansikan lannoitus ja kastelu -koulutus Raija Kumpula
Kasvin veden ja ravinnetarve Mansikan lannoitus ja kastelu -koulutus 25.10.2017 Raija Kumpula Sivu 1 3.11.2017 tavoitteet tietää ja ymmärtää veden ja liuenneiden aineiden liikkuminen kasvissa, siihen liittyvät
LisätiedotHydrologia. Pohjaveden esiintyminen ja käyttö
Hydrologia Timo Huttula L8 Pohjavedet Pohjaveden esiintyminen ja käyttö Pohjavettä n. 60 % mannerten vesistä. 50% matalaa (syvyys < 800 m) ja loput yli 800 m syvyydessä Suomessa pohjavesivarat noin 50
LisätiedotKemian koe kurssi KE5 Reaktiot ja tasapaino koe
Kemian koe kurssi KE5 Reaktiot ja tasapaino koe 1.4.017 Tee kuusi tehtävää. 1. Tämä tehtävä koostuu kuudesta monivalintaosiosta, joista jokaiseen on yksi oikea vastausvaihtoehto. Kirjaa vastaukseksi numero-kirjainyhdistelmä
LisätiedotRavinteet tasapainoon lannan ravinnekoostumuksen täydentäminen kasvien tarpeita vastaaviksi
Ravinteet tasapainoon lannan ravinnekoostumuksen täydentäminen kasvien tarpeita vastaaviksi Tuomas J. Mattila Yliopistotutkija Helsingin yliopisto, Ruralia Instituutti Seinäjoki 1.2.2018 Rikalan Säätiö
LisätiedotJuurikäävän torjunnassa käytetyn urean vaikutukset metsäkasvillisuuteen ja maaperään
1 Juurikäävän torjunnassa käytetyn urean vaikutukset metsäkasvillisuuteen ja maaperään Rainer Peltola Täsmätietoa Lapin luonnontuotteista maakunnalle 2016 2 Juurikäävän torjunnassa käytetyn urean vaikutukset
Lisätiedot2.2. Fotosynteesipotentiaalin vaihtelu
2.2. Fotosynteesipotentiaalin vaihtelu 2.2.. Hiilensidontastrategiat 2.2.2. Fotosynteesipotentiaali 2.2.3. Hiilen isotooppien diskriminaatio Kasveilla useampia tapoja sitoa hiilidioksidia Eri kasvityyppien
LisätiedotPELTOMAAN RAKENNE JA FOSFORIN KÄYTTÖKELPOISUUS
Humuspehtoori 17.3.2015 PELTMAAN RAKENNE JA FSFRIN KÄYTTÖKELPISUUS Helena Soinne ptimaalinen kivennäismaan koostumus Huokostilavuus Maan rakenteella tarkoitetaan maahiukkasten keskinäistä järjestäytymistä
LisätiedotPuhtia kasvuun kalkituksesta, luomuhyväksytyt täydennyslannoitteet. Kaisa Pethman ProAgria Etelä-Suomi Hollola
Puhtia kasvuun kalkituksesta, luomuhyväksytyt täydennyslannoitteet Kaisa Pethman ProAgria Etelä-Suomi Hollola 12.12.2017 LISÄÄ OSAAMISTA, PAREMPI TULOS Elinvoimainen maatilatalous ELINA Liity Facebookissa:
LisätiedotATOMIN JA IONIN KOKO
ATOMIN JA IONIN KOKO MATERIAALIT JA TEKNOLOGIA, KE4 Alkuaineen sijainti jaksollisessa järjestelmässä ja koko (atomisäde ja ionisäde) helpottavat ennustamaan kuinka helposti ja miten ko. alkuaine reagoi
LisätiedotPellon kasvukunto ja ravinteet tehokkaasti käyttöön. Anne Kerminen Yara Suomi
Pellon kasvukunto ja ravinteet tehokkaasti käyttöön Anne Kerminen Yara Suomi Maan rakenteen merkitys - kasvi on kasvupaikkansa vanki Hyvän sadon tekijät on pinnan alla Maaperän Rakenteelliset ominaisuudet
LisätiedotEkosysteemiekologia tutkii aineen ja energian liikettä ekosysteemeissä. Häiriö näissä liikkeissä (jotakin on jossakin liikaa tai liian vähän)
Ekosysteemiekologia tutkii aineen ja energian liikettä ekosysteemeissä. Häiriö näissä liikkeissä (jotakin on jossakin liikaa tai liian vähän) ekologinen ympäristöongelma. Esim. Kiinteää hiiltä (C) siirtyy
LisätiedotHuittinen Pertti Riikonen ProAgria Satakunta. Humuspitoisuuden vaukutus pistearvoihin
Huittinen 2.2.2012 Pertti Riikonen ProAgria Satakunta Humuspitoisuuden vaukutus pistearvoihin 1 Eri maalajien ilma- ja vesitalous Maan tiivistyminen suuren huomion kohteena kaikkialla Euroopassa yksipuolisessa
LisätiedotMAAN KASVUKUNTO. Luomupäivät Kuopiossa. Suvi Mantsinen, Humuspehtoori Oy
MAAN KASVUKUNTO Luomupäivät Kuopiossa 10.11.2017 Suvi Mantsinen, Toimipaikka Pälkäneellä Valmistamme luomulannoitteita ja maanparannusaineita metsäteollisuuden kuitu- ja sekalietteistä sekä kompostoiduista
LisätiedotRavinnehuuhtoumat ja niiden ehkäiseminen. Helinä Hartikainen Elintarvike- ja ympäristötieteiden laitos Helsingin yliopisto
Ravinnehuuhtoumat ja niiden ehkäiseminen Helinä Hartikainen Elintarvike- ja ympäristötieteiden laitos Helsingin yliopisto Miten maaperä toimii? Kemiallisten, fysikaalisten ja biologisten tekijöiden välinen
LisätiedotHarjoitus 3: Hydrauliikka + veden laatu
Harjoitus 3: Hydrauliikka + veden laatu 14.10.015 Harjoitusten aikataulu Aika Paikka Teema Ke 16.9. klo 1-14 R00/R1 1) Globaalit vesikysymykset Ke 3.9 klo 1-14 R00/R1 1. harjoitus: laskutupa Ke 30.9 klo
LisätiedotVoimalaitoksen vesikemian yleiset tavoitteet ja peruskäsitteitä
Voimalaitoksen vesikemian yleiset tavoitteet ja peruskäsitteitä Susanna Vähäsarja ÅF-Consult 4.2.2016 1 Sisältö Vedenkäsittelyn vaatimukset Mitä voimalaitoksen vesikemialla tarkoitetaan? Voimalaitosten
LisätiedotREAKTIOT JA TASAPAINO, KE5 Vahvat&heikot protolyytit (vesiliuoksissa) ja protolyysireaktiot
REAKTIOT JA TASAPAINO, KE5 Vahvat&heikot protolyytit (vesiliuoksissa) ja protolyysireaktiot Kertausta: Alun perin hapot luokiteltiin aineiksi, jotka maistuvat happamilta. Toisaalta karvaalta maistuvat
Lisätiedot* FINAS -akkreditoitu menetelmä. Mittausepävarmuus ilmoitetaan tarvittaessa. Akkreditointi ei koske lausuntoa.
Pvm: 16.9.2015 Projekti: 1510019970/1 Näytteenottopvm: 8.9.2015 Näytteenottopiste: Alvettula, kaivo Näyte saapui: 8.9.2015 Näytteenottaja: Antti Rehula Analysointi aloitettu: 8.9.2015 Määritys 15TP02480
LisätiedotLUONNONHUUHTOUMA Tietoa luonnonhuuhtoumasta tarvitaan ihmisen aiheuttaman kuormituksen arvioimiseksi Erityisesti metsätalous
LUONNONHUUHTOUMA Tietoa luonnonhuuhtoumasta tarvitaan ihmisen aiheuttaman kuormituksen arvioimiseksi Erityisesti metsätalous Luonnonhuuhtoumaan vaikuttavat mm.: Geologia, ilmasto Maaperä, topografia, kasvillisuus
LisätiedotKestävät viljelymenetelmät, maan rakenne ja ravinteet
Kestävät viljelymenetelmät, maan rakenne ja ravinteet Viljamarkkinoiden ajankohtaispäivä. Ravinteet ja eurot talteen,, Jämsä Ympäristöjohtaja Liisa Pietola Tavoitteemme viljellä kestävästi Kestävyyden
LisätiedotKestävät viljelymenetelmät, maan rakenne ja ravinteet. Ympäristökuiskaaja , Turku Ympäristöjohtaja Liisa Pietola
Kestävät viljelymenetelmät, maan rakenne ja ravinteet Ympäristökuiskaaja 14.11.2011, Turku Ympäristöjohtaja Liisa Pietola Tavoitteemme viljellä kestävästi Kestävyyden kolme ulottuvuutta: 1. Ympäristöllinen
LisätiedotRakennekalkki Ratkaisu savimaiden rakenneongelmiin VYR viljelijäseminaari 2018 Kjell Weppling ja Anne-Mari Aurola / Nordkalk Oy Ab
Rakennekalkki Ratkaisu savimaiden rakenneongelmiin VYR viljelijäseminaari 2018 Kjell Weppling ja Anne-Mari Aurola / Nordkalk Oy Ab Sisältö 1. Rakennekalkituksen tausta mitä tiedämme? 2. Kalkkituotteet
LisätiedotEpäpuhtaudet vesi-höyrypiirissä lähteet ja vaikutukset
Epäpuhtaudet vesihöyrypiirissä lähteet ja vaikutukset Susanna Vähäsarja ÅFConsult 11.2.2016 1 Sisältö Epäpuhtauksien lähteet ja kulkeutuminen vesihöyrypiirissä Korroosiovauriot ja muodot vesihöyrypiirissä
LisätiedotPuusolut ja solukot. Puu-19.210 Puun rakenne ja kemia 2007 Henna Sundqvist, VTT
Puusolut ja solukot Puu-19.210 Puun rakenne ja kemia 2007 Henna Sundqvist, VTT Luennon oppimistavoitteet Osaat nimetä ja tunnistaa puun eri osat Tunnistat havupuiden ja lehtipuiden pääsolutyypit. Tiedät,
LisätiedotKunnostusojituksen aiheuttama humuskuormitus Marjo Palviainen
Kunnostusojituksen aiheuttama humuskuormitus Marjo Palviainen Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta /Metsätieteiden laitos 10.10.2013 1 Kunnostusojitukset ja humuskuormitus Suomen soista yli puolet (54
LisätiedotRavinne ja lannoitusasiaa. Tapio Salo MTT
Ravinne ja lannoitusasiaa Tapio Salo MTT Makroravinteet Useiden vihanneslajien makroravinteiden tarve on korkea Ravinteita sekä korjattavassa sadossa että peltoon jäävissä kasvinosissa Ravinnetarpeen ajankohta
LisätiedotMitä uutta maanäytteistä? Eetu Virtanen / Soilfood Oy Maan viljelyn Järkipäivä II Tuorla
Mitä uutta maanäytteistä? Eetu Virtanen / Soilfood Oy eetu@soilfood.fi Maan viljelyn Järkipäivä II Tuorla 9.6.2016 Viljavuustutkimus viljavuustutkimuksen tarkoituksena on neuvoa viljelijää (etenkin P
LisätiedotIoniselektiivinen elektrodi
ELEC-A8510 Biologisten ilmiöiden mittaaminen Ioniselektiivinen elektrodi Luento 2 h: menetelmän teoria ja laboratoriotyön esittely Itsenäinen työskentely 2 h: materiaaliin tutustuminen Laboratoriotyöskentely
LisätiedotLiukoisuus
Liukoisuus REAKTIOT JA TASAPAINO, KE5 Kertausta: Eri suolojen liukeneminen veteen on tärkeä arkipäivän ilmiö. Yleensä suolan liukoisuus veteen kasvaa, kun lämpötila nousee. Tosin esimerkiksi kalsiumkarbonaatti,
LisätiedotLaaja ravinnetilatutkimus: Mikrobiologinen aktiivisuus
Laaja ravinnetilatutkimus: Mikrobiologinen aktiivisuus Vaihtoehtoja lannoitukseen kierrätysravinnepäivä Hämeenlinna 9.12.2016 Manna Kaartinen Eurofins Viljavuuspalvelu Oy Eurofins Viljavuuspalvelu Oy Viljavuuspalvelu
LisätiedotLiuos voi olla hapan, emäksinen tai neutraali
Hapot ja emäkset 19 Liuos voi olla hapan, emäksinen tai neutraali happamuuden aiheuttavat oksoniumionit Monet marjat, hedelmät ja esimerkiksi piimä maistuvat happamilta. Happamuus seuraa siitä kun happo
LisätiedotMääritelmät. Happo = luovuttaa protonin H + Emäs = vastaanottaa protonin
Hapot ja emäkset Määritelmät Happo = luovuttaa protonin H + Emäs = vastaanottaa protonin Happo-emäsreaktioita kutsutaan tästä johtuen protoninsiirto eli protolyysi reaktioiksi Protolyysi Happo Emäs Emäs
LisätiedotKosteikkojen puhdistustehokkuuden parantaminen sorptiomateriaaleilla
Kosteikkojen puhdistustehokkuuden parantaminen sorptiomateriaaleilla Satu Maaria Karjalainen SYKE TuKos-hankkeen loppuseminaari 1.9.2011 Oulussa Tausta Osassa turvetuotannon t t valumavesiä puhdistavissa
LisätiedotPOHDITTAVAKSI ENNEN TYÖTÄ
MUSTIKKATRIO KOHDERYHMÄ: Työ voidaan suorittaa kaikenikäisten kanssa, jolloin teoria sovelletaan osaamistasoon. KESTO: n. 1h MOTIVAATIO: Arkipäivän ruokakemian ilmiöiden tarkastelu uudessa kontekstissa.
LisätiedotLuentomateriaali: Esa Etelätalo
Luentomateriaali: Esa Etelätalo Metsänhoidon perusteet Metsämaa; maannos, metsämaan ominaisuuksien parantaminen metsätaloudessa Metsämaan maannos 3 Maannostuminen: - Ilmasto määrää kasvillisuuden ja kasvillisuus
Lisätiedot3. Protolyysireaktiot ja vesiliuoksen ph
3. Protolyysireaktiot ja vesiliuoksen ph Happo Happo on protonin (H+) luovuttaja Esim. suolahappo (tässä vesi on emäs) Happo luovuttaa vetyionin ja syntyy oksoniumioni H₃O+ Maistuu happamalta, esim. karboksyylihapot
LisätiedotREAKTIOT JA TASAPAINO, KE5 Vahvat&heikot protolyytit (vesiliuoksissa) ja protolyysireaktiot
REAKTIOT JA TASAPAINO, KE5 Vahvat&heikot protolyytit (vesiliuoksissa) ja protolyysireaktiot Kertausta: Alun perin hapot luokiteltiin aineiksi, jotka maistuvat happamilta. Toisaalta karvaalta maistuvat
LisätiedotTulevaisuuden lannoitus
Tulevaisuuden lannoitus Aihealueet: Viljelyyn vaikuttavat elementit Typen liikkuminen & erot Mikä on N-xt Fertilizers Maa-analyysit Biologiset stimulaattorit Havainnot Ravintoaineiden vaikutus Hivenain
LisätiedotOranki-hanke: Koeasetelma ja Maan orgaanisen aineksen vaikutus sadontuottoon
Oranki-hanke: Koeasetelma ja Maan orgaanisen aineksen vaikutus sadontuottoon Tapio Salo, Riikka Keskinen, Helena Soinne, Mari Räty, Janne Kaseva, Visa Nuutinen, Eila Turtola Orgaaninen aines maaperän tuottokyvyn
LisätiedotLuku 3. Protolyysireaktiot ja vesiliuoksen ph
Luku 3 Protolyysireaktiot ja vesiliuoksen ph 1 MIKÄ ALKUAINE? Se ei ole metalli, kuten alkalimetallit, se ei ole jalokaasu, vaikka onkin kaasu. Kevein, väritön, mauton, hajuton, maailmankaikkeuden yleisin
Lisätiedot17VV VV 01021
Pvm: 4.5.2017 1/5 Boliden Kevitsa Mining Oy Kevitsantie 730 99670 PETKULA Tutkimuksen nimi: Kevitsan vesistötarkkailu 2017, huhtikuu Näytteenottopvm: 4.4.2017 Näyte saapui: 6.4.2017 Näytteenottaja: Mika
LisätiedotBiohiili ja ravinteet
Biohiili ja ravinteet RAE-hankkeen alustavia tuloksia Sanna Saarnio Mikkeli 19.11.2014 Mitä biohiili on? biohiili = hapettomissa olosuhteissa lämmön avulla hajotettua eloperäistä ainetta Miten biohiili
LisätiedotSuolaliuoksen ph
Suoaiuoksen ph REAKTIOT JA TASAPAINO, KE5 Liuoksen ph-arvoon vaikuttaa oksonium- ja hydroksidi-ionien ainemäärien isäksi neutraoitumisessa muodostuvan suoan protoyysi sen mukaan mistä suoasta on kyse.
LisätiedotTypestä jää hyödyntämättä 30 %, kun ph on 6,2 sijasta 5,8
1 KALKITUS Typestä jää hyödyntämättä 30 %, kun ph on 6,2 sijasta 5,8 50 hehtaarin tilalla Ohran N- lannoitus 90 kg/ha 30 kg/ha typpestä menee hukkaan. Lannoitetta jää hyödyntämättä 6500 kg (10suursäkkiä)
LisätiedotMyös normaali sadevesi on hieman hapanta (ph n.5,6) johtuen ilman hiilidioksidista, joka liuetessaan veteen muodostaa hiilihappoa.
sivu 1/5 Kohderyhmä: Aika: Työ sopii sekä yläasteelle, että lukion biologiaan ja kemiaan käsiteltäessä ympäristön happamoitumista. Lukion kemiassa aihetta voi myös käsitellä typen ja rikin oksideista puhuttaessa.
LisätiedotKasvioppi 1. Kasvupaikka- ja kasvillisuustyypit Kasvillisuusvyöhykkeet Kasvien yleiset vaatimukset
Kasvioppi 1 Kasvupaikka- ja kasvillisuustyypit Kasvillisuusvyöhykkeet Kasvien yleiset vaatimukset MAR-C1002 Maisema-arkkitehtuurin perusteet 2A, Luontotekijät FM Ahti Launis 9.11.2016 Kasviyhteisöjen luokittelu
LisätiedotPeltojen kipsikäsittelyn vaikutukset maahan ja veteen
Kuva: Eliisa Punttila Peltojen kipsikäsittelyn vaikutukset maahan ja veteen Petri Ekholm Suomen ympäristökeskus SYKE 3.4.2019 1 Miten kipsi vaikuttaa? CaSO 4 2H 2 O Sato ja viljely Paljon rikkiä ja kalsiumia,
LisätiedotLuentomateriaali: Esa Etelätalo. Metsänhoidon perusteet Metsämaa; maalajit, ominaisuudet metsänkasvatuksen kannalta
Luentomateriaali: Esa Etelätalo Metsänhoidon perusteet Metsämaa; maalajit, ominaisuudet metsänkasvatuksen kannalta Metsämaa 3 Geologinen historia: - Kallioperä n. 3,1 mrd. vuotta, laatta liikkunut ympäri
Lisätiedot1. Maalajin määritys maastossa
1. Maalajin määritys maastossa Maalajit voidaan erottaa kenttäolosuhteissa pääpiirteissään aistihavaintojen perusteella. Tällöin kiinnitetään huomiota maalajin väriin, kovuuteen, sitkeyteen, rakenteeseen
LisätiedotGEOLOG IAN TUTKIMUSKESKUS. MAAPERAN PUSKURIKAPASITEETTI JA SEN RI IPPUVUUS GEOLOGISISTA TEKIJoISTA
GEOLOG IAN TUTKIMUSKESKUS MAAPERAOSASTO MAAPERAN PUSKURIKAPASITEETTI JA SEN RI IPPUVUUS GEOLOGISISTA TEKIJoISTA ALUSTAVA RAPORTTI KENTTAKAUTENA 1986 SUORITETU ISTA TUTKIMUKSISTA SEKA TALLOIN KERATTYJEN
LisätiedotOhjeita opetukseen ja odotettavissa olevat tulokset
Ohjeita opetukseen ja odotettavissa olevat tulokset Ensimmäinen sivu on työskentelyyn orientoiva johdatteluvaihe, jossa annetaan jotain tietoja ongelmista, joita happamat sateet aiheuttavat. Lisäksi esitetään
LisätiedotAKKREDITOITU TESTAUSLABORATORIO ACCREDITED TESTING LABORATORY LUONNONVARAKESKUS VANTAA, ROVANIEMI
T203/M13/2014 Liite 1 / Appendix 1 Sivu / Page 1(5) AKKREDITOITU TESTAUSLABORATORIO ACCREDITED TESTING LABORATORY LUONNONVARAKESKUS VANTAA, ROVANIEMI NATURAL RESOURCES INSTITUTE FINLAND VANTAA, ROVANIEMI
Lisätiedotluku2 Kappale 2 Hapettumis pelkistymisreaktioiden ennustaminen ja tasapainottaminen
Kappale 2 Hapettumis pelkistymisreaktioiden ennustaminen ja tasapainottaminen 1 Ennakkokysymyksiä 2 Metallien reaktioita ja jännitesarja Fe(s) + CuSO 4 (aq) Cu(s) + AgNO 3 (aq) taulukkokirja s.155 3 Metallien
LisätiedotBoori porraskokeen tuloksia Sokerijuurikkaan Tutkimuskeskus (SjT)
Boori porraskokeen tuloksia 2014-2016 Sokerijuurikkaan Tutkimuskeskus (SjT) Boori (B) Suomen juurikasmaiden booritilanne Tyydyttävä Juurikasmaiden booripitoisuudet vuosina 2002-2012 Varsinais-Suomessa,
LisätiedotJärki Pelto-tapaaminen Kohti täyttä satoa pellon potentiaali käyttöön! J.Knaapi
Järki Pelto-tapaaminen Kohti täyttä satoa pellon potentiaali käyttöön! J.Knaapi 02.03.2017 Järki Pelto-tapaaminen Kohti täyttä satoa pellon potentiaali käyttöön! J.Knaapi 02.03.2017 Järki Pelto-tapaaminen
Lisätiedot125,0 ml 0,040 M 75,0+125,0 ml Muodostetaan ionitulon lauseke ja sijoitetaan hetkelliset konsentraatiot
4.4 Syntyykö liuokseen saostuma 179. Kirjoita tasapainotettu nettoreaktioyhtälö olomuotomerkintöineen, kun a) fosforihappoliuokseen lisätään kaliumhydroksidiliuosta b) natriumvetysulfaattiliuokseen lisätään
LisätiedotRavinteisuuden vaikutus kasvupotentiaaliin muuttuvassa ilmastossa Annikki Mäkelä Mikko Peltoniemi, Tuomo Kalliokoski
Ravinteisuuden vaikutus kasvupotentiaaliin muuttuvassa ilmastossa Annikki Mäkelä Mikko Peltoniemi, Tuomo Kalliokoski LIFE09 ENV/FI/000571 Climate change induced drought effects on forest growth and vulnerability
LisätiedotEi ole olemassa jätteitä, on vain helposti ja hieman hankalammin uudelleen käytettäviä materiaaleja
Jätehuolto Ei ole olemassa jätteitä, on vain helposti ja hieman hankalammin uudelleen käytettäviä materiaaleja Jätteiden käyttötapoja: Kierrätettävät materiaalit (pullot, paperi ja metalli kiertävät jo
LisätiedotReijo Käki Luomuasiantuntija
7.12.2017 Reijo Käki Luomuasiantuntija Kasvuston typpipitoisuus maahan muokatessa kasvuston palkokasveja 20-25 % palkokasveja 50% palkokasveja 75-80% puhdas palkokasvi typpipitoisuus 20 N kg/tonni 24 N
LisätiedotKEMIAN MIKROMAAILMA, KE2 VESI
VESI KEMIAN MIKROMAAILMA, KE2 Johdantoa: Vesi on elämälle välttämätöntä. Se on hyvä liuotin, energian ja aineiden siirtäjä, lämmönsäätelijä ja se muodostaa vetysidoksia, jotka tekevät siitä poikkeuksellisen
Lisätiedot17VV VV Veden lämpötila 14,2 12,7 14,2 13,9 C Esikäsittely, suodatus (0,45 µm) ok ok ok ok L. ph 7,1 6,9 7,1 7,1 RA2000¹ L
1/5 Boliden Kevitsa Mining Oy Kevitsantie 730 99670 PETKULA Tutkimuksen nimi: Kevitsan vesistötarkkailu 2017, elokuu Näytteenottopvm: 22.8.2017 Näyte saapui: 23.8.2017 Näytteenottaja: Eerikki Tervo Analysointi
LisätiedotSolun toiminta. II Solun toiminta. BI2 II Solun toiminta 7. Fotosynteesi tuottaa ravintoa eliökunnalle
Solun toiminta II Solun toiminta 7. Fotosynteesi tuottaa ravintoa eliökunnalle 1. Avainsanat 2. Fotosynteesi eli yhteyttäminen 3. Viherhiukkanen eli kloroplasti 4. Fotosynteesin reaktiot 5. Mitä kasvit
LisätiedotCHEM-C2210 Alkuainekemia ja epäorgaanisten materiaalien synteesi ja karakterisointi (5 op), kevät 2017
CHEM-C2210 Alkuainekemia ja epäorgaanisten materiaalien synteesi ja karakterisointi (5 op), kevät 2017 Tenttikysymysten aihealueita eli esimerkkejä mistä aihealueista ja minkä tyyppisiä tehtäviä kokeessa
LisätiedotPeltobiomassojen viljelyn vaikutus ravinne- ja kasvihuonekaasupäästöihin
Peltobiomassojen viljelyn vaikutus ravinne- ja kasvihuonekaasupäästöihin Biotaloudella lisäarvoa maataloustuotannolle -seminaari Loimaa 16.4.2013 Airi Kulmala Baltic Deal/MTK Esityksen sisältö Baltic Deal
LisätiedotNummelan hulevesikosteikon puhdistusteho
Nummelan hulevesikosteikon puhdistusteho Pasi ivlk Valkama, Emmi imäkinen, Anne Ojala, Ojl Heli HliVht Vahtera, Kirsti tilhti Lahti, Kari irantakokko, tkkk Harri Vasander, Eero Nikinmaa & Outi Wahlroos
LisätiedotHapettuminen ja pelkistyminen: RedOx -reaktiot. CHEM-A1250 Luento
Hapettuminen ja pelkistyminen: RedOx -reaktiot CHEM-A1250 Luento 9 Sisältö ja oppimistavoitteet Johdanto sähkökemiaan Hapetusluvun ymmärtäminen Hapetus-pelkistys reaktioiden kirjoittaminen 2 Hapetusluku
LisätiedotTUTKIMUSTODISTUS. Jyväskylän Ympäristölaboratorio. Sivu: 1(1) Päivä: 09.10.14. Tilaaja:
Jyväskylän Ympäristölaboratorio TUTKIMUSTODISTUS Päivä: 09.10.14 Sivu: 1(1) Tilaaja: PIHTIPUTAAN LÄMPÖ JA VESI OY C/O SYDÄN-SUOMEN TALOUSHAL. OY ARI KAHILAINEN PL 20 44801 PIHTIPUDAS Näyte: Verkostovesi
LisätiedotKarjanlannan hyödyntäminen
Karjanlannan hyödyntäminen Pentti Seuri Kevätinfo, Mikkeli 29.3.2017 Lannan merkitys Lannoite; vuotuislannoite ja pitkäaikaisvaikutus Maanparannusaine, orgaanisen aineksen ylläpito ravinnevarasto, kationinvaihtokapasiteetti
LisätiedotVeden ionitulo ja autoprotolyysi TASAPAINO, KE5
REAKTIOT JA Veden ionitulo ja autoprotolyysi TASAPAINO, KE5 Kun hapot ja emäkset protolysoituvat, vesiliuokseen muodostuu joko oksoniumioneja tai hydroksidi-ioneja. Määritelmä: Oksoniumionit H 3 O + aiheuttavat
LisätiedotHappamat sulfaattimaat ja niiden tunnistaminen. Mirkka Hadzic Suomen ympäristökeskus, SYKE Vesistökunnostusverkoston vuosiseminaari 2018
Happamat sulfaattimaat ja niiden tunnistaminen Mirkka Hadzic Suomen ympäristökeskus, SYKE Vesistökunnostusverkoston vuosiseminaari 2018 Kuva: https://commons.wikimedia.org/wiki/file:litorinameri_5000_eaa.svg
LisätiedotHappamat sulfaattimaat ja metsätalous
Happamat sulfaattimaat ja metsätalous Nina Jungell Suomen metsäkeskus, Julkiset palvelut Rannikon alue 1 Entistä merenpohjaa, muodostuivat yli 4000 vuotta sitten. 22.11.2013 Finlands skogscentral 3 Happamat
LisätiedotTKK, TTY, LTY, OY, TY, VY, ÅA / Insinööriosastot Valintakuulustelujen kemian koe 31.5.2006
TKK, TTY, LTY, Y, TY, VY, ÅA / Insinööriosastot Valintakuulustelujen kemian koe 1.5.006 1. Uraanimetallin valmistus puhdistetusta uraanidioksidimalmista koostuu seuraavista reaktiovaiheista: (1) U (s)
LisätiedotKasviekologian luennot
Luentojen kirjallisuus Kasviekologian luennot Ridge, I. (toim.) 2002. Plants. Oxford University Press Kasvibiologinen perusteos, painotus fysiologisissa mekanismeissa (opettajan kirjahyllyyn!) 1. Johdanto:
LisätiedotKipsi vähentää peltomaan
Kipsi vähentää peltomaan fosforin f huuhtoutumista ht t t Liisa Pietola Ympäristömessut 3.3.2010 Raasepori Sisällys Miten fosfori huuhtoutuu pellolta Miksi ei saa huuhtoutua? Vähentämiskeinot Maanparannus
LisätiedotSolun toiminta. II Solun toiminta. BI2 II Solun toiminta 8. Solut tarvitsevat energiaa
Solun toiminta II Solun toiminta 8. Solut tarvitsevat energiaa 1. Avainsanat 2. Solut tarvitsevat jatkuvasti energiaa 3. Soluhengitys 4. Käymisreaktiot 5. Auringosta ATP:ksi 6. Tehtävät 7. Kuvat Avainsanat:
LisätiedotVILJAVUUSANALYYSIN TULKINTA JA MAANPARANNUSAINEIDEN VALINTA
VILJAVUUSANALYYSIN TULKINTA JA MAANPARANNUSAINEIDEN VALINTA Ravinnerenki -hanke Pirkko Tuominen, ProAgria 30.3.2017 Kalkituksen hyödyt Annetut ja maaperän varastoravinteet ovat helpommin kasvien saatavilla
Lisätiedot