Biohiili ja ravinteet

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Biohiili ja ravinteet"

Transkriptio

1 Biohiili ja ravinteet RAE-hankkeen alustavia tuloksia Sanna Saarnio Mikkeli

2 Mitä biohiili on? biohiili = hapettomissa olosuhteissa lämmön avulla hajotettua eloperäistä ainetta

3 Miten biohiili voi vaikuttaa pellon ravinnetalouteen? *biohiili voi nostaa maan ph:ta *biohiili lisää kationienvaihtokapasiteettia *biohiili pidättää ravinteita maahan *biohiilestä irtoaa ravinteita maaperään *biohiili edistää eloperäisen aineksen hajotusta

4 Maastokoe - MTT, Maaninka - kuusesta valmistettua biohiiltä ja/tai naudan lietelantaa levitettiin nurmelle syksyllä 2011 *kustakin käsittelystä (tn/ha) neljä toistoa: Liete 0 + Biohiili 0 Liete 40 Liete 40 + Biohiili 10 Liete 40 + Biohiili 20 Liete 40 + Biohiili 40 Biohiili 20

5

6 Mitä seurattiin? * nurmilaatat kerätty syksyisin, lumensulamiskokeet (15 kg) tehty kevättalvella 2012, 2013 ja ph, sähkönjohtokyky, kiintoaine, DOC, Ca, K, Mg, liuk. P, kok. P, NH 4 -N, NO 3 -N ja kok. N *maanäytteet 0-2 cm ja 2-5 cm syvyydestä syksyisin -P, Ca, K, Mg, S, ph, johtoluku, tilavuuspaino, C, N, NH 4 -N, NO 3 -N, liukoinen kok. N *kasvinäytteet 2. sadon jälkeisestä syysodelmasta -massa, N%, Ca, Mg, P, S, K, Na

7

8

9

10 Biohiili nosti maan ph:ta cm syvyydessä 6 ph 4 2 ph 0 8 Liete 0, biohiili 0 tn/ha 2-5 cm syvyydessä Liete 40 tn/ha Liete 40, biohiili 10 tn/ha Liete 40, biohiili 20 tn/ha 6 Liete 40, biohiili 40 tn/ha Biohiili 20 tn/ha Vuosi

11 Biohiili lisäsi maan kaliumpitoisuutta cm syvyydessä 400 mg K kg mg K kg Liete 0, biohiili 0 tn/ha Liete 40 tn/ha 2-5 cm syvyydessä Liete 40, biohiili 10 tn/ha 400 Liete 40, biohiili 20 tn/ha Liete 40, biohiili 40 tn/ha 300 Biohiili 20 tn/ha Vuosi

12 Biohiili lisäsi maan fosforipitoisuutta cm syvyydessä 30 mg P kg mg P kg Liete 0, biohiili 0 tn/ha Liete 40 tn/ha 2-5 cm syvyydessä Liete 40, biohiili 10 tn/ha 30 Liete 40, biohiili 20 tn/ha Liete 40, biohiili 40 tn/ha Biohiili 20 tn/ha Vuosi

13 Biohiili lisäsi maan typpipitoisuutta cm syvyydessä mg N kg mg N kg Liete 0, biohiili 0 tn/ha Liete 40 tn/ha 2-5 cm syvyydessä 40 Liete 40, biohiili 10 tn/ha Liete 40, biohiili 20 tn/ha Liete 40, biohiili 40 tn/ha 30 Biohiili 20 tn/ha Vuosi Biohiili ja ravinteet

14 Liete lisäsi nurmen kaliumpitoisuutta g K kg Liete 0, biohiili 0 tn/ha Liete 40 tn/ha Liete 40, biohiili 10 tn/ha Liete 40, biohiili 20 tn/ha Liete 40, biohiili 40 tn/ha Biohiili 20 tn/ha Vuosi

15 Liete lisäsi nurmen fosforipitoisuutta. 4 3 g P kg Liete 0, biohiili 0 tn/ha Liete 40 tn/ha Liete 40, biohiili 10 tn/ha Liete 40, biohiili 20 tn/ha Liete 40, biohiili 40 tn/ha Biohiili 20 tn/ha Vuosi

16 Liete lisäsi nurmen typpipitoisuutta. 3,0 2,5 2,0 N % 1,5 1,0 0,5 0, Liete 0, biohiili 0 tn/ha Liete 40 tn/ha Liete 40, biohiili 10 tn/ha Liete 40, biohiili 20 tn/ha Liete 40, biohiili 40 tn/ha Biohiili 20 tn/ha Vuosi

17 Biohiili nosti lumen sulamisveden ph:ta. 8 ( * ) * ( * ) * 7 ph Liete 0, biohiili 0 tn/ha Liete 40 tn/ha Liete 40, biohiili 10 tn/ha Liete 40, biohiili 20 tn/ha Liete 40, biohiili 40 tn/ha Biohiili 20 tn/ha Vuosi

18 Biohiili pyrki nostamaan lumen sulamisveden kaliumpitoisuutta. 20 mg K l ( * ) * Liete 0, biohiili 0 tn/ha Liete 40 tn/ha Liete 40, biohiili 10 tn/ha Liete 40, biohiili 20 tn/ha Liete 40, biohiili 40 tn/ha Biohiili 20 tn/ha Vuosi

19 Biohiili pyrki lisäämään liukoisen fosforin määrää lumen sulamisvedessä. mg liukoista P l -1 1,4 1,2 1,0 0,8 0,6 0,4 0,2 0,0 * * * Liete 0, biohiili 0 tn/ha Liete 40 tn/ha Liete 40, biohiili 10 tn/ha Liete 40, biohiili 20 tn/ha Liete 40, biohiili 40 tn/ha Biohiili 20 tn/ha Vuosi

20 Biohiili ei vaikuttanut ammoniumtypen määrään lumen sulamisvedessä. 2,0 mg NH 4 -N l -1 1,5 1,0 0,5 0, Liete 0, biohiili 0 tn/ha Liete 40 tn/ha Liete 40, biohiili 10 tn/ha Liete 40, biohiili 20 tn/ha Liete 40, biohiili 40 tn/ha Biohiili 20 tn/ha Vuosi

21 Biohiili vähensi nitraattitypen määrää lumen sulamisvedessä. 1,4 1,2 mg NO 3 -N l -1 1,0 0,8 0,6 0,4 0,2 0,0 ( * )( * ) Liete 0, biohiili 0 tn/ha Liete 40 tn/ha Liete 40, biohiili 10 tn/ha Liete 40, biohiili 20 tn/ha Liete 40, biohiili 40 tn/ha Biohiili 20 tn/ha Vuosi

22 Viljavuus paranee? *biohiili nosti koepellon ph:n tyydyttävästä hyvään (korkeaan) *maan P-luku nousi myös tyydyttävästä hyvään *maan K-luku nousi huononlaisesta tyydyttävään *maan typpipitoisuus lisääntyi

23 Nurmikasvusto ennallaan? *biohiili saattaa edistää lannoituksessa lisättyjen ravinteiden siirtymistä kasveihin *nurmisadossa ei muutoksia?

24 Vesistöjen kannalta hyvää ja huonoa? Typen huuhtoutuminen vähenee + - Fosforin huuhtoutuminen saattaa lisääntyä

25 Yhteenvetoa... *Tämä koe kertoo vain yhdenlaisen biohiilen vaikutuksista, tuloksia ei voi yleistää koskemaan kaikkia biohiiliä! *Nurmen pinnalle levitetty kuusihakkeesta valmistettu biohiili näytti pidättävän lietelannan ravinteita maahan ja nostavan maan ph:ta. *Kyseinen biohiili ei näyttäisi estävän kasvien ravinteidenottoa. *Kyseinen biohiili pidätti selvästi lumen sulamisveden mukana huuhtoutuvaa nitraattia. *Fosfaatin huuhtoutumisen ehkäisemiseen tarvittaisiin suurempia biohiiliannoksia tai toisenlaista biohiiltä tai? *Biohiilelläon myösmuutakäyttöämaataloudessa: KHK-ja hajupäästöjen vähentäminen, sadon lisäys heikoilla mailla

26 Maa, biohiili ja lietelanta *hietamaa: ph 6,0 0,07 g K kg -1 (67 mg/l) 0,01 g P kg -1 (12 mg/l) 1,3 g N kg -1 *biohiili: ph 9,6 0,6 g K kg -1 (116 mg/l) 0,1 g P kg -1 (3 mg /l) 1,6 g N kg -1 *lietelanta: ph 7,4 73 g K kg -1 8,0 g P kg ,5 g N kg -1 Biohiili ja ravinteet

27 Biohiilen määrän vaikutus veden ja ravinteiden pidättymiseen 0 tn/ha 10 tn/ha 50 tn/ha 100 tn/ha 200 tn/ha n= 40

28 Tutkitut suureet edeltävä kosteus, % läpi valunut vesimäärä, % Biohiili-käsittelyt 0 tn/ha 10 tn/ha 50 tn/ha 100 tn/ha 200 tn/ha 22,8 ± 1,4a 21,5 ± 0,8a 23,5 ± 0,4a 22,9 ± 2,0a 34,1 ± 1,6b 80 ± 1a 76 ± 1a 68 ± 2b 67 ± 1b 56 ± 1c ph 5,97 ± 0,05a 6,14 ± 0,07a 6,65 ± 0,06b 6,81 ± 0,04b 7,17 ± 0,08c Ca, mg 55,7 ± 0,7a 51,0 ± 0,6b 33,2 ± 1,6c 23,5 ± 0,8d 27,5 ± 0,7c Na, mg 4,1 ± 0,0a 4,1 ± 0,0a 3,9 ± 0,2a 3,8 ± 0,1a 4,9 ± 0,1b K, mg 25,6 ± 0,2a 26,2 ± 0,2a 27,8 ± 1,2a 28,4 ± 0,8a 40,7 ± 1,6b Mg, mg 7,2 ± 0,1a 6,7 ± 0,1b 4,4 ± 0,2c 3,1 ± 0,1d 3,8 ± 0,1c PO4-P, µg 170,7 ± 5,4a 189,1 ± 4,0a 185,4 ± 6,8a 223,3 ± 7,3b 121,1 ± 2,4c P, µg 232,1 ± 5,1a 262,6 ± 4,9ab 247,4 ± 8,8ab 274,8 ± 9,2b 147,8 ± 4,6c NH4-N, µg 19,0 ± 1,8ab 22,6 ± 5,0ab 27,5 ± 4,8a 15,9 ± 2,9ab 7,8 ± 2,5b NO2-N, µg 23,4 ± 1,6a 29,6 ± 1,1ab 36,2 ± 2,7b 22,6 ± 1,6a 6,9 ± 1,9c NO3-N, mg 42,1 ± 0,9a 38,2 ± 0,4b 19,2 ± 1,3c 5,6 ± 0,4d 1,9 ± 0,1e N, mg 46,6 ± 1,0a 43,1 ± 0,7a 22,0 ± 1,3b 7,2 ± 0,5c 2,4 ± 0,2d

29 Terra Preta = intiaanien muinaiset viljelysmaat Amazonin alueella ovat muuta ympäristöä huomattavasti hedelmällisempiä viljelysmaita -paksu hiilipitoinen pintakerros -maaperän eloperäinen aines -ravinteidenpidätyskyky -N, P, Ca, K -ph -vedenpidätyskyky

Biohiili maanparannusaineena

Biohiili maanparannusaineena Biohiili maanparannusaineena Sanna Saarnio Joensuu, 14.2.2012 Mitä biohiili on? biohiili = hapettomissa olosuhteissa lämmön avulla hajotettua eloperäistä ainetta Pyrolyysi eli kuivatislaus

Lisätiedot

Nurmen sato ja rehuarvo kolmella reservikaliumpitoisuudeltaan erilaisella maalajilla Lietelannan ja väkilannoitteen vaikutus

Nurmen sato ja rehuarvo kolmella reservikaliumpitoisuudeltaan erilaisella maalajilla Lietelannan ja väkilannoitteen vaikutus Nurmen sato ja rehuarvo kolmella reservikaliumpitoisuudeltaan erilaisella maalajilla Lietelannan ja väkilannoitteen vaikutus Sanna Kykkänen, Perttu Virkajärvi, Maarit Hyrkäs, Arto Pehkonen, Tiina Hyvärinen,

Lisätiedot

Vihannesten fosforilannoitustutkimus alkanut tavoitteena taloudellinen lannoitus

Vihannesten fosforilannoitustutkimus alkanut tavoitteena taloudellinen lannoitus Vihannesten fosforilannoitustutkimus alkanut tavoitteena taloudellinen lannoitus Terhi Suojala-Ahlfors Luonnonvarakeskus Luonnonvarat ja biotuotanto, Puutarhatuotanto terhi.suojala-ahlfors@luke.fi Luonnonvarakeskus

Lisätiedot

Kuva 1. Vasemmalla multausyksiköllä varustettu lietevaunu ja oikealla letkulevitin.

Kuva 1. Vasemmalla multausyksiköllä varustettu lietevaunu ja oikealla letkulevitin. Sivu 1 / 6 Karjanlannan ravinnevarastosta arvokas sijoitus nurmeen Päivi Kurki ja Ritva Valo, MTT Kasvintuotannon tutkimus Lönnrotinkatu 5, 50100 Mikkeli, etunimi.sukunimi@mtt.fi Kokeen tarkoitus ja toteutus

Lisätiedot

NURMIPÄIVÄ Pellot Tuottamaan-hanke Liperi 25.5.2012. Päivi Kurki ja Ritva Valo MTT Mikkeli

NURMIPÄIVÄ Pellot Tuottamaan-hanke Liperi 25.5.2012. Päivi Kurki ja Ritva Valo MTT Mikkeli NURMIPÄIVÄ Pellot Tuottamaan-hanke Liperi 25.5.2012 Päivi Kurki ja Ritva Valo MTT Mikkeli 29.5.2012 Nurmen tiheys 50%. Neljännen vuoden nurmi. Tiheys on kasvuston osuus % pinta-alasta. Kuva MTT Mikkeli.

Lisätiedot

Kipsi vähentää peltomaan

Kipsi vähentää peltomaan Kipsi vähentää peltomaan fosforin f huuhtoutumista ht t t Liisa Pietola Ympäristömessut 3.3.2010 Raasepori Sisällys Miten fosfori huuhtoutuu pellolta Miksi ei saa huuhtoutua? Vähentämiskeinot Maanparannus

Lisätiedot

Viherrakentamisen ympäristövaikutukset Envirogreen-hanke 2007-2010 08.11.2011. Tapio Salo MTT, Ari Kangas, (SYKE)/AVI

Viherrakentamisen ympäristövaikutukset Envirogreen-hanke 2007-2010 08.11.2011. Tapio Salo MTT, Ari Kangas, (SYKE)/AVI Viherrakentamisen ympäristövaikutukset Envirogreen-hanke 2007-2010 08.11.2011 Tapio Salo MTT, Ari Kangas, (SYKE)/AVI Taustat Maa- ja metsätalousvaliokunnan mietintö Viherrakentamisen ympäristövaikutuksia

Lisätiedot

Karjanlannan syyslevitys typen näkökulmasta

Karjanlannan syyslevitys typen näkökulmasta Kuva P. Kurki Karjanlannan syyslevitys typen näkökulmasta Päivi Kurki Luonnonvarakeskus Luke Ravinnepiika-hankkeen kevätinfo 16.3.2016 Mikkeli https://etela-savo.proagria.fi/hankkeet/ravinnepiika-6041

Lisätiedot

Karjanlannan käyttö nurmelle

Karjanlannan käyttö nurmelle Karjanlannan käyttö nurmelle Lantalaji Naudan kuivekelanta Naudan lietelanta Naudan virtsa Lampaan kuivikelanta Hevosen kuivikelanta Kanan kuivikelanta Broilerin kuivikelanta Sian kuivikelanta Sian lietelanta

Lisätiedot

VILJAVUUSTUTKIMUS. Oulun Kaupunki Tekn.Keskus Leipivaara Anne Uusikatu 26 90100 OULU. Viljavuustietojen yhteenveto. Pvm Työ nro As.

VILJAVUUSTUTKIMUS. Oulun Kaupunki Tekn.Keskus Leipivaara Anne Uusikatu 26 90100 OULU. Viljavuustietojen yhteenveto. Pvm Työ nro As. VILJAVUUSTUTKIMUS Sammonkatu 8, 90570 Oulu p. 08-5145600 f. 08-3113029 Pvm Työ nro As.nro 19.10.2010 73415 13424 Oulun Kaupunki Tekn.Keskus Leipivaara Anne Uusikatu 26 90100 OULU Tilatunnus saapui 05.10.2010

Lisätiedot

Maan ravinnereservit. Ravinnerengin ravinnehuoltopäivä Tiina Hyvärinen

Maan ravinnereservit. Ravinnerengin ravinnehuoltopäivä Tiina Hyvärinen Maan ravinnereservit Ravinnerengin ravinnehuoltopäivä 30.3.2017 Tiina Hyvärinen Kasvi ottaa ravinteita: Juuriston kautta maanesteestä Lehtien kautta ilmasta Ravinteet ovat maanesteessä ionimuodossa: -

Lisätiedot

VILJAVUUSTUTKIMUS. Oulun Kaupunki, Yhdyskunta-ja ympäristöp Maa ja mittaus PL 32/ Solistinkatu 2 90015 OULUN KAUPUNKI. Viljavuustietojen yhteenveto

VILJAVUUSTUTKIMUS. Oulun Kaupunki, Yhdyskunta-ja ympäristöp Maa ja mittaus PL 32/ Solistinkatu 2 90015 OULUN KAUPUNKI. Viljavuustietojen yhteenveto VILJAVUUSTUTKIMUS Sammonkatu 8, Oulu p. 08-5145600 f. 08-33029 Pvm Työ nro As.nro 9.10.2015 3743 22631 Oulun Kaupunki, Yhdyskunta-ja ympäristöp Maa ja mittaus PL 32 Solistinkatu 2 90015 OULUN KAUPUNKI

Lisätiedot

Maan kasvukunto, lannoitus ja orgaaniset ravinteet. Jyväskylä

Maan kasvukunto, lannoitus ja orgaaniset ravinteet. Jyväskylä Maan kasvukunto, lannoitus ja orgaaniset ravinteet Jyväskylä 7.12.2017 Kierrätetyt ravinteet 2016 Ravinnelietteistä ja -kuiduista sekä Maanparannuslannoksista 280 t typpeä 80 t fosforia 60 t kaliumia 100

Lisätiedot

Kokemuksia rikkihapon lisäyksestä lietelantaan levityksen yhteydessä. Tapio Salo, Petri Kapuinen, Sari Luostarinen Lantateko-hanke

Kokemuksia rikkihapon lisäyksestä lietelantaan levityksen yhteydessä. Tapio Salo, Petri Kapuinen, Sari Luostarinen Lantateko-hanke Kokemuksia rikkihapon lisäyksestä lietelantaan levityksen yhteydessä Tapio Salo, Petri Kapuinen, Sari Luostarinen Lantateko-hanke Lantateko-hanke, työpaketti 3 Testattiin Tanskassa yleistyneen, levityksen

Lisätiedot

Lannan lannoituskäytön kehittäminen ja ravinteiden tehokas käyttö

Lannan lannoituskäytön kehittäminen ja ravinteiden tehokas käyttö Lannan lannoituskäytön kehittäminen ja ravinteiden tehokas käyttö Tapio Salo Erikoistutkija, MMT Kari Ylivainio Vanhempi tutkija, MMT HYÖTYLANTA-loppuseminaari 5.9.2011 Lannan ja orgaanisten lannoitevalmisteiden

Lisätiedot

Turvemaiden viljelyn vesistövaikutuksista - huuhtoutumis- ja lysimetrikentiltä saatuja tuloksia

Turvemaiden viljelyn vesistövaikutuksista - huuhtoutumis- ja lysimetrikentiltä saatuja tuloksia Turvemaiden viljelyn vesistövaikutuksista - huuhtoutumis- ja lysimetrikentiltä saatuja tuloksia Merja Myllys MTT Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus Suoseuran seminaari 17.10.2012 Turvepeltojen

Lisätiedot

Mädätteen: Lannoitusmäärän vaikutus satotasoon Levitysmenetelmän vaikutus satotasoon Lannoitusvaikutus verrattuna naudan lietelantaan Niittonurmen

Mädätteen: Lannoitusmäärän vaikutus satotasoon Levitysmenetelmän vaikutus satotasoon Lannoitusvaikutus verrattuna naudan lietelantaan Niittonurmen Mädätteen: Lannoitusmäärän vaikutus satotasoon Levitysmenetelmän vaikutus satotasoon Lannoitusvaikutus verrattuna naudan lietelantaan Niittonurmen hygieeninen laatu Säilörehun säilönnällinen ja ruokinnallinen

Lisätiedot

Pasi Valkama Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry. Esityksen sisältö. Automaattinen veden laadun seuranta ja sen tuomat hyödyt

Pasi Valkama Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry. Esityksen sisältö. Automaattinen veden laadun seuranta ja sen tuomat hyödyt Maatalouden vesiensuojelutoimenpiteiden vaikutusten todentaminen jatkuvatoimisilla mittauksilla rakennekalkki, jankkurointi, kevytmuokkaus, talviaikainen kasvipeitteisyys Vantaanjoen ja Helsingin seudun

Lisätiedot

Eero Mäntylä. Kompostiravinteet kasvien tuotannossa Kasvinravinteita maanparannusaineista Jokioinen 26.11.2008. Vapo Oy Puutarha ja Ympäristö

Eero Mäntylä. Kompostiravinteet kasvien tuotannossa Kasvinravinteita maanparannusaineista Jokioinen 26.11.2008. Vapo Oy Puutarha ja Ympäristö Kompostiravinteet kasvien tuotannossa Kasvinravinteita maanparannusaineista Jokioinen 26.11.28 Eero Mäntylä Vapo Oy Puutarha ja Ympäristö Kompostilannoituksen jälkeen Kompostien käytön edut maanviljelyssä

Lisätiedot

Orimattilan Vesi Oy:n Vääräkosken jätevedenpuhdistamon velvoitetarkkailu, tuloslausunto tammikuu 2016

Orimattilan Vesi Oy:n Vääräkosken jätevedenpuhdistamon velvoitetarkkailu, tuloslausunto tammikuu 2016 Orimattilan kaupunki / vesilaitos Tokkolantie 3 16300 ORIMATTILA Orimattilan Vesi Oy:n Vääräkosken jätevedenpuhdistamon velvoitetarkkailu, tuloslausunto tammikuu 2016 Vääräkosken jätevedenpuhdistamon tarkkailunäytteet

Lisätiedot

Lietteen syyssijoitus ja nurmilta huuhtoutuvan fosforin vähentämismahdollisuudet

Lietteen syyssijoitus ja nurmilta huuhtoutuvan fosforin vähentämismahdollisuudet Lietteen syyssijoitus ja nurmilta huuhtoutuvan fosforin vähentämismahdollisuudet Perttu Virkajärvi & Mari Räty MTT Maaninka, Kotieläintuotannon tutkimus RAE-hanke: "Ravinteista rahoiksi ", Kuopio Esityksen

Lisätiedot

Pellon kunnostus ja maanhoito

Pellon kunnostus ja maanhoito Pellon kunnostus ja maanhoito Kuusamo Vene-hanke Juha Sohlo www.proagria.fi/oulu www.facebook.com/proagriaoulu Kuva: Risto Jokela 1 Viljelymaan hoito ja kunnostus Kasvit kykenevät käyttämään peltoon sijoitetut

Lisätiedot

Annex Ac2 29 Environmental risks assessment report of risk in establishment and maintenance phases

Annex Ac2 29 Environmental risks assessment report of risk in establishment and maintenance phases Annex Ac2 29 Environmental risks assessment report of risk in establishment and maintenance phases Ympäristöriskiraportti astiakokeiden ja demokokeiden tulosten ja kokemusten pohjalta hankkeen sisäiseen

Lisätiedot

Orgaanisten lannoitevalmisteiden käyttö ja varastointi

Orgaanisten lannoitevalmisteiden käyttö ja varastointi Orgaanisten lannoitevalmisteiden käyttö ja varastointi LeviLogi-hanke -4 Orgaaniset lannoitevalmisteet lähialueiden tilojen käyttöön Tiina Tontti MTT Kasvintuotannon tutkimus Biolaitosyhdistys Biolaitostoiminta

Lisätiedot

Syksyllä nurmelle sijoittamalla levitetyn lietelannan vaikutus satoon ja ravinnehuuhtoumiin

Syksyllä nurmelle sijoittamalla levitetyn lietelannan vaikutus satoon ja ravinnehuuhtoumiin Syksyllä nurmelle sijoittamalla levitetyn lietelannan vaikutus satoon ja ravinnehuuhtoumiin Mari Räty, Kirsi Järvenranta ja Perttu Virkajärvi 1 14.9.2016 Lieteen levitysaika ja ravinteiden huuhtoutuminen

Lisätiedot

Kannattavuutta ravinnetaseiden avulla

Kannattavuutta ravinnetaseiden avulla Kannattavuutta ravinnetaseiden avulla Janne Heikkinen, TEHO Plus hanke 28.11.2013 Sarka Maatalouden vesiensuojelun tehostaminen TEHO Plus -hanke (2011-2013) Toteutus Rahoitus Valtakunnallinen hanke, jonka

Lisätiedot

Maatalousmaasta huuhtoutuva liukoinen orgaaninen hiili

Maatalousmaasta huuhtoutuva liukoinen orgaaninen hiili Maatalousmaasta huuhtoutuva liukoinen orgaaninen hiili Helena Soinne, Riitta Lemola, Laura Hoikkala ja Eila Turtola 14.5.2014 1 Orgaanisen aineksen merkitys maatalousmaassa Ylläpitää kasvukuntoa Parantaa

Lisätiedot

Kasvissivutuotteen hyödyntäminen maanparannusaineena. Marja Lehto, Tapio Salo

Kasvissivutuotteen hyödyntäminen maanparannusaineena. Marja Lehto, Tapio Salo Kasvissivutuotteen hyödyntäminen maanparannusaineena Marja Lehto, Tapio Salo Kasvissivutuotteen rumpukompostointi Lähtö- ja seosaineet 2 Syksyllä analysoitiin näytteet Alitalon Vihannes Oy:stä 1-v ja 2-v

Lisätiedot

Jatkuvatoiminen ravinnekuormituksen seurantaverkosto Kirmanjärven valumaalueella

Jatkuvatoiminen ravinnekuormituksen seurantaverkosto Kirmanjärven valumaalueella Jatkuvatoiminen ravinnekuormituksen seurantaverkosto Kirmanjärven valumaalueella Mari Räty 1, Kirsi Järvenranta 1, Perttu Virkajärvi 1, Erkki Saarijärvi 2 ja Hanna Kröger 3 1) MTT Maaninka, Kotieläintuotannon

Lisätiedot

Biokaasulaitoksen käsittelyjäännös nurmen ja ohran lannoitteena

Biokaasulaitoksen käsittelyjäännös nurmen ja ohran lannoitteena Biokaasulaitoksen käsittelyjäännös nurmen ja ohran lannoitteena Maarit Hyrkäs, Perttu Virkajärvi, Mari Räty, Ville Pyykkönen, Sari Luostarinen Halola-seminaari 12.2.214 Johdanto Lannan ravinteiden hyötykäytön

Lisätiedot

Havaintokoe 2010 Kevätvehnän aluskasvikoe 1 (Vihti)

Havaintokoe 2010 Kevätvehnän aluskasvikoe 1 (Vihti) Kevätvehnän aluskasvikoe Päivitetty 4.7..2013 Havaintokokeessa seurataan kevätvehnän aluskasvin vaikutusta maan kasvukuntoon, pääkasvin sadon määrään ja laatuun sekä maan liukoisen typen pitoisuuteen.

Lisätiedot

Kalkituksen merkitys sokerijuurikkaalle. Sakari Malmilehto, SjT

Kalkituksen merkitys sokerijuurikkaalle. Sakari Malmilehto, SjT Kalkituksen merkitys sokerijuurikkaalle Miksi kalkitaan? Suomessa luontaisesti happamat maat Sokerijuurikkaalla heikko happamuuden sietokyky Uudet lajikkeet vaativat korkean ph:n pystyäkseen toteuttamaan

Lisätiedot

YMPÄRISTÖ JA TALOUS SEKÄ RAVINNETASEET NURMENVILJELYSSÄ

YMPÄRISTÖ JA TALOUS SEKÄ RAVINNETASEET NURMENVILJELYSSÄ YMPÄRISTÖ JA TALOUS SEKÄ RAVINNETASEET NURMENVILJELYSSÄ VILJELIJÄN EUROT VIHERTYY -SEMINAARI 14.2.212 Joensuu Perttu Virkajärvi, MTT Maaninka Esityksen sisältö Käsitellään P-, N- ja K-lannoituksen vaikutuksia

Lisätiedot

Pellon kasvukunto ja ravinteet tehokkaasti käyttöön. Anne Kerminen Yara Suomi

Pellon kasvukunto ja ravinteet tehokkaasti käyttöön. Anne Kerminen Yara Suomi Pellon kasvukunto ja ravinteet tehokkaasti käyttöön Anne Kerminen Yara Suomi Maan rakenteen merkitys - kasvi on kasvupaikkansa vanki Hyvän sadon tekijät on pinnan alla Maaperän Rakenteelliset ominaisuudet

Lisätiedot

METSÄTAIMITARHAPÄIVÄT 2016 KEKKILÄ PROFESSIONAL

METSÄTAIMITARHAPÄIVÄT 2016 KEKKILÄ PROFESSIONAL METSÄTAIMITARHAPÄIVÄT 2016 KEKKILÄ PROFESSIONAL Superex - kastelulannoitteet Vesiliukoiset Superex lannoitteet Puhtaita ja täysin vesiliukoisia ph 4,5-4,8 Kastelusuuttimet pysyvät auki Voidaan sekoittaa

Lisätiedot

Ravinne ja lannoitusasiaa. Tapio Salo MTT

Ravinne ja lannoitusasiaa. Tapio Salo MTT Ravinne ja lannoitusasiaa Tapio Salo MTT Makroravinteet Useiden vihanneslajien makroravinteiden tarve on korkea Ravinteita sekä korjattavassa sadossa että peltoon jäävissä kasvinosissa Ravinnetarpeen ajankohta

Lisätiedot

Liite 1. Saimaa. Immalanjärvi. Vuoksi. Mellonlahti. Joutseno. Venäjä

Liite 1. Saimaa. Immalanjärvi. Vuoksi. Mellonlahti. Joutseno. Venäjä Liite 1 Saimaa Immalanjärvi Vuoksi Mellonlahti Joutseno Venäjä Liite 2 1 5 4 3 2 Liite 3 puron patorakennelma Onnelan lehto Onnelan lehto Mellonlahden ranta Liite 4 1/7 MELLONLAHDEN TILAN KEHITYS VUOSINA

Lisätiedot

N:o 931/ 2000. Annettu Helsingissä 9 päivänä marraskuuta 2000

N:o 931/ 2000. Annettu Helsingissä 9 päivänä marraskuuta 2000 N:o 931/ 2000 Annettu Helsingissä 9 päivänä marraskuuta 2000 Valtioneuvoston asetus maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on

Lisätiedot

Lietelannan käytön strategiat ja täydennys. Nurmen lannoitus ja karjanlanta Pohjois-Suomen Nurmiseminaari 2013

Lietelannan käytön strategiat ja täydennys. Nurmen lannoitus ja karjanlanta Pohjois-Suomen Nurmiseminaari 2013 Lietelannan käytön strategiat ja täydennys Nurmen lannoitus ja karjanlanta Pohjois-Suomen Nurmiseminaari 2013 x 1000 ha Nurmiala maakunnittain v. 2011 100 Nurmiala (x 1000 ha) 90 80 70 60 50 40 30 20 10

Lisätiedot

Vihannesten lannoitustutkimus Lukessa v

Vihannesten lannoitustutkimus Lukessa v Vihannesten lannoitustutkimus Lukessa v. 2014-2016 Vihannesviljelypäivä, Laitila 27.1.2016 Terhi Suojala-Ahlfors Luonnonvarakeskus, Piikkiö terhi.suojala-ahlfors@luke.fi Taustalla Tiedon puute: vihanneksilta

Lisätiedot

Karjanlannan hyödyntäminen

Karjanlannan hyödyntäminen Karjanlannan hyödyntäminen Pentti Seuri Kevätinfo, Mikkeli 29.3.2017 Lannan merkitys Lannoite; vuotuislannoite ja pitkäaikaisvaikutus Maanparannusaine, orgaanisen aineksen ylläpito ravinnevarasto, kationinvaihtokapasiteetti

Lisätiedot

Kierrätysravinteiden kannattavuus. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto

Kierrätysravinteiden kannattavuus. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto Kierrätysravinteiden kannattavuus Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto 9.12.2016 Mikä on lannoituskustannuksen osuus viljelyn muuttuvista kustannuksista? Lähde: ProAgria Lohkotietopankki 2016 Lannoituskustannus

Lisätiedot

Katsaus nurmen kalium- ja fosforilannoitukseen

Katsaus nurmen kalium- ja fosforilannoitukseen Katsaus nurmen kalium- ja fosforilannoitukseen EuroMaito 19.12.2017, webinaari Sanna Kykkänen MAAN KALIUMVARAT Viljavuus-K Kokonais-K Varasto-K = Reservi-K Maanesteen K Vaihtuva K Vaikeasti vaihtuva K

Lisätiedot

Mikä on kationinvaihtokapasiteetti? Iina Haikarainen ProAgria Etelä-Savo Ravinnepiian Kevätinfo

Mikä on kationinvaihtokapasiteetti? Iina Haikarainen ProAgria Etelä-Savo Ravinnepiian Kevätinfo Mikä on kationinvaihtokapasiteetti? Iina Haikarainen ProAgria Etelä-Savo Ravinnepiian Kevätinfo 15.3.2017 Kationinvaihtokapasiteetti Ca 2+ K + Mg 2+ Kationi = Positiivisesti varautunut ioni Kationinvaihtokapasiteetti

Lisätiedot

Maan happamuus ja kalkitus. Ravinnepiika, kevätinfo Helena Soinne

Maan happamuus ja kalkitus. Ravinnepiika, kevätinfo Helena Soinne Maan happamuus ja kalkitus Ravinnepiika, kevätinfo 23.3.2016 Helena Soinne Happo, emäs ja ph H(happo) E(emäs) + (protoni) liuoksen ph on -ionien aktiivisuuden negatiivinen logaritmi ph = -log [ ] [H+]

Lisätiedot

17VV VV Veden lämpötila 14,2 12,7 14,2 13,9 C Esikäsittely, suodatus (0,45 µm) ok ok ok ok L. ph 7,1 6,9 7,1 7,1 RA2000¹ L

17VV VV Veden lämpötila 14,2 12,7 14,2 13,9 C Esikäsittely, suodatus (0,45 µm) ok ok ok ok L. ph 7,1 6,9 7,1 7,1 RA2000¹ L 1/5 Boliden Kevitsa Mining Oy Kevitsantie 730 99670 PETKULA Tutkimuksen nimi: Kevitsan vesistötarkkailu 2017, elokuu Näytteenottopvm: 22.8.2017 Näyte saapui: 23.8.2017 Näytteenottaja: Eerikki Tervo Analysointi

Lisätiedot

Maanparannusaineiden ravinteiden käyttökelpoisuus. Tapio Salo MTT/Kasvintuotannon tutkimus

Maanparannusaineiden ravinteiden käyttökelpoisuus. Tapio Salo MTT/Kasvintuotannon tutkimus Maanparannusaineiden ravinteiden käyttökelpoisuus Tapio Salo MTT/Kasvintuotannon tutkimus Aiheet Ravinteiden käyttökelpoisuus Kokemuksia analyysimenetelmistä Kokemuksia kenttäkokeista Ravinteiden käyttökelpoisuus

Lisätiedot

Ravinnehuuhtoumien mittaaminen. Kirsti Lahti ja Pasi Valkama Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry

Ravinnehuuhtoumien mittaaminen. Kirsti Lahti ja Pasi Valkama Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry Ravinnehuuhtoumien mittaaminen Kirsti Lahti ja Pasi Valkama Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry RaHa-hankkeen loppuseminaari 17.6.2014 18.6.2014 1 Mitä hankkeessa tavoiteltiin? Kehittää

Lisätiedot

Separoinnin kuivajakeen käyttö ja tilojen välinen yhteistyö

Separoinnin kuivajakeen käyttö ja tilojen välinen yhteistyö Separoinnin kuivajakeen käyttö ja tilojen välinen yhteistyö Lannan hyödyntäminen ja separointi 11.4.2013. Heikki Ajosenpää, ProAgria Länsi-Suomi Otsikko tähän Sisältö Esittely Separoinnin idea Ensikosketukseni

Lisätiedot

Typestä jää hyödyntämättä 30 %, kun ph on 6,2 sijasta 5,8

Typestä jää hyödyntämättä 30 %, kun ph on 6,2 sijasta 5,8 1 KALKITUS Typestä jää hyödyntämättä 30 %, kun ph on 6,2 sijasta 5,8 50 hehtaarin tilalla Ohran N- lannoitus 90 kg/ha 30 kg/ha typpestä menee hukkaan. Lannoitetta jää hyödyntämättä 6500 kg (10suursäkkiä)

Lisätiedot

Ympäristötukiehtojen mukainen lannoitus vuonna 2009

Ympäristötukiehtojen mukainen lannoitus vuonna 2009 Ympäristötukiehtojen mukainen lannoitus vuonna 2009 Risto Jokela Kasvinviljelyneuvonnan vastaava ProAgria Oulu Valvonnoissa havaittua P-tasaus lohkokorteille asianmukaisesti Karjanlantapoikkeuksen käyttö

Lisätiedot

HIIDENVESI-ILTA 29.1.2013 Peltomaan rakenne ja ravinnekuormitus

HIIDENVESI-ILTA 29.1.2013 Peltomaan rakenne ja ravinnekuormitus HIIDENVESI-ILTA 29.1.2013 Peltomaan rakenne ja ravinnekuormitus Helena Soinne, Helsingin yliopisto / MTT Sisältö Maan rakenne Ravinteiden pidättyminen Maan rakenteen merkitys ravinteiden käytön ja ravinnevalumien

Lisätiedot

VILJELYSUUNNITELMA 2008

VILJELYSUUNNITELMA 2008 VILJELYSUUITELMA 2008 Sivu 1 14.4.2008 14:48:16 140-08772-32 (32) A Lantalantaus 0,30 ha 0,30 ha urmet (nivuotinen) Laidunnurmi Heinänurmi seos Satotavoite 4000 ry 3.viljelyvuosi Fosforin tasaus Ei -tasausta

Lisätiedot

Kasvualusta joka hoitaa lannoituksen puolestasi

Kasvualusta joka hoitaa lannoituksen puolestasi Kasvualusta joka hoitaa lannoituksen puolestasi Kompostit ja viheralueiden koristekasvien ravinnehuolto Tom Niemi Pensaat, perennat ja puut nurmikko on peruspintaa, muut koristekasvit tekevät parhaimmillaan

Lisätiedot

Biokaasulaitoksen käsittelyjäännöksen lannoitekäyttö nurmella ja ohralla

Biokaasulaitoksen käsittelyjäännöksen lannoitekäyttö nurmella ja ohralla Biokaasulaitoksen käsittelyjäännöksen lannoitekäyttö nurmella ja ohralla Maarit Hyrkäs, Perttu Virkajärvi, Mari Räty, Sari Luostarinen & Ville Pyykkönen Maaninka Sisältö 1. Johdanto 2. Nurmi- ja ohrakokeiden

Lisätiedot

Humuspehtoori oy. Pälkäneellä toimiva 30-vuotias perheyritys, toiminta laajenemassa Janakkalaan

Humuspehtoori oy. Pälkäneellä toimiva 30-vuotias perheyritys, toiminta laajenemassa Janakkalaan Humuspehtoori oy Pälkäneellä toimiva 30-vuotias perheyritys, toiminta laajenemassa Janakkalaan Yritys valmistaa maanparannus- ja lannoiteaineita, joilla parannetaan pellon kaikkia kasvuominaisuuksia. Tuotteiden

Lisätiedot

Käytännön esimerkkejä maatalouden vesistökuormituksen vähentämisestä. Saarijärvi 19.3. 2014 Markku Puustinen Syke, Vesikeskus

Käytännön esimerkkejä maatalouden vesistökuormituksen vähentämisestä. Saarijärvi 19.3. 2014 Markku Puustinen Syke, Vesikeskus Käytännön esimerkkejä maatalouden vesistökuormituksen vähentämisestä Saarijärvi 19.3. 2014 Markku Puustinen Syke, Vesikeskus 19.3.2014 Sisältö Ravinnekuormituksesta Maatalouden ympäristötoimenpiteistä

Lisätiedot

Tähtäimessä viljavat vainiot? Agrimarket kevät 2010

Tähtäimessä viljavat vainiot? Agrimarket kevät 2010 Tähtäimessä viljavat vainiot? Agrimarket kevät 2010 Maanparannuskalkin valmistus Kalkkikivi irrotetaan kalliosta louhimalla. Louhe murskataan ja seulotaan, jolloin syntyvä maanparannuskalkkirouheet ja

Lisätiedot

Suositukset ja esimerkit lannan tehokäyttöön

Suositukset ja esimerkit lannan tehokäyttöön RUOKINTA ERITYS ELÄINSUOJA LEVITYS VARASTOINTI PROSESSOINTI Suositukset ja esimerkit lannan tehokäyttöön Juha Grönroos, erikoistutkija, SYKE Sari Luostarinen, erikoistutkija, MTT RUOKINTA ERITYS ELÄINSUOJA

Lisätiedot

PELLOT TUOTTAMAAN. MTTn tilakokeet 2010 LIETELANTA Hankeseminaari, Joensuu Päivi Kurki MTT Mikkeli

PELLOT TUOTTAMAAN. MTTn tilakokeet 2010 LIETELANTA Hankeseminaari, Joensuu Päivi Kurki MTT Mikkeli PELLOT TUOTTAMAAN MTTn tilakokeet 2010 LIETELANTA Hankeseminaari, Joensuu 25.11.2010 Päivi Kurki MTT Mikkeli MTTn KOKEET 2010 6. Apilan viljely säilörehuksi Koe 6.1. LOHKOKOHTAINEN SATOMÄÄRÄ 5 tilaa Koe

Lisätiedot

Eri lantalajien fosforin ja typen liukoisuus ja. kasvintuotannossa Kari Ylivainio MTT/Kasvintuotannon tutkimus

Eri lantalajien fosforin ja typen liukoisuus ja. kasvintuotannossa Kari Ylivainio MTT/Kasvintuotannon tutkimus Eri lantalajien fosforin ja typen liukoisuus ja käyttökelpoisuus kasvintuotannossa Kari Ylivainio MTT/Kasvintuotannon tutkimus Maatalouden ympäristöneuvojien koulutuspäivä Tampere, 1.10.2013 30.9.2013

Lisätiedot

Kasvien ravinteiden otto, sadon ravinteet ja sadon määrän arviointi

Kasvien ravinteiden otto, sadon ravinteet ja sadon määrän arviointi Netta Junnola ProAgria Etelä-Suomi Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto Kasvien ravinteiden otto, sadon ravinteet ja sadon määrän arviointi Kasvien ravinteiden otto Tapahtuu ilman ja maan kautta Ilmasta

Lisätiedot

Tulosten analysointi. Liite 1. Ympäristöministeriö - Ravinteiden kierrätyksen edistämistä ja Saaristomeren tilan parantamista koskeva ohjelma

Tulosten analysointi. Liite 1. Ympäristöministeriö - Ravinteiden kierrätyksen edistämistä ja Saaristomeren tilan parantamista koskeva ohjelma Liite 1 Ympäristöministeriö - Ravinteiden kierrätyksen edistämistä ja Saaristomeren tilan parantamista koskeva ohjelma Tulosten analysointi Liite loppuraporttiin Jani Isokääntä 9.4.2015 Sisällys 1.Tutkimustulosten

Lisätiedot

Ympäristökorvausjärjestelmän hyödyntäminen

Ympäristökorvausjärjestelmän hyödyntäminen Ympäristökorvausjärjestelmän hyödyntäminen Vihreästä kasvipeitteisyydestä hyötyä viljelijälle ja ympäristölle Kari Koppelmäki 7-9.10.2014 Ympäristökorvausjärjestelmä kasvinviljelytilan näkökulmasta Ravinteiden

Lisätiedot

18.3.2013. Lannan typpi

18.3.2013. Lannan typpi tehokkaasti käyttöön Lannan ravinteet käyttöön hyötyjä tilan taloudelle ja ympäristönsuojelulle, 21.3.2013, Ylistaro-talo, Kaukolanraitti 5, Ylistaro Petri Kapuinen MTT Kasvintuotannon tutkimus Toivonlinnantie

Lisätiedot

Rikinpuute AK

Rikinpuute AK Rikkilannoitus Rikinpuute Rikin puutosoireet näkyvät ensimmäisenä nuorimmissa lehdissä. Ne ovat normaalia vaaleampia vähentyneen lehtivihreän muodostumisen takia. Rikin puute vaikeuttaa kasvin typen ottoa.

Lisätiedot

TUTKIMUSTIETOA PÄÄTÖKSENTEON TUEKSI NITRAATTIASETUSTA VARTEN

TUTKIMUSTIETOA PÄÄTÖKSENTEON TUEKSI NITRAATTIASETUSTA VARTEN 1(6) Ympäristöministeriö Viite: Luonnos valtioneuvoston asetukseksi eräiden maa- ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta (ns. nitraattiasetus), YM028:00/2011. Lausuntopyyntö päätöksenteon

Lisätiedot

Kasvatuskokeet mädätysjäännös- ja kompostiseoksilla

Kasvatuskokeet mädätysjäännös- ja kompostiseoksilla Kasvatuskokeet mädätysjäännös- ja kompostiseoksilla Selvitys Lepaa 17.12.2014 Teo Kanniainen Bioliike-projektia (v. 2013-2014) rahoitetaan Etelä-Suomen EAKR-ohjelmasta. SISÄLLYS 1 KASVATUSKOE JA TAVOITTEET...

Lisätiedot

Ravinnehuuhtoumien muodostuminen peltovaltaiselta ja luonnontilaiselta valumaalueelta

Ravinnehuuhtoumien muodostuminen peltovaltaiselta ja luonnontilaiselta valumaalueelta Ravinnehuuhtoumien muodostuminen peltovaltaiselta ja luonnontilaiselta valumaalueelta - Tuloksia vedenlaadun seurannasta RaHahankkeessa Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry RaHahankkeen

Lisätiedot

BIOKAASU ENERGIALÄHTEENÄ MAATILALLA

BIOKAASU ENERGIALÄHTEENÄ MAATILALLA BIOKAASU ENERGIALÄHTEENÄ MAATILALLA Elina Virkkunen, vanhempi tutkija MTT Sotkamo p. 040 759 9640 Kuvat Elina Virkkunen, ellei toisin mainita MTT Agrifood Research Finland Biokaasu Kaasuseos, joka sisältää

Lisätiedot

Jätevesiohitusten vaikutukset jokivesien laatuun Kirsti Lahti Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry. Kirsti Lahti, VHVSY 1.2.

Jätevesiohitusten vaikutukset jokivesien laatuun Kirsti Lahti Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry. Kirsti Lahti, VHVSY 1.2. Jätevesiohitusten vaikutukset jokivesien laatuun Kirsti Lahti Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry Vantaanjoen vesistön yhteistarkkailut Vantaanjoen vesistön yhteistarkkailuohjelma

Lisätiedot

EI SISÄLLÄ ZEOLIITTI-AMALSIIMIÄ 50% seos CaCo3 50% LANTA-ANALYYSI. Markku Siljander. Näyte 001 Ei sis. Zeolit-Egoa Sekoitusaika n.

EI SISÄLLÄ ZEOLIITTI-AMALSIIMIÄ 50% seos CaCo3 50% LANTA-ANALYYSI. Markku Siljander. Näyte 001 Ei sis. Zeolit-Egoa Sekoitusaika n. Sammonkatu 8, Oulu p. 08-514 5600 Suomen Ympäristöpalvelu on osa Ahma Insinöörit konsernia EI SISÄLLÄ ZEOLIITTI-AMALSIIMIÄ 50% seos CaCo3 50% Markku Siljander Lautatarhankatu 23 86300 Oulainen Näyte 001

Lisätiedot

Pellon pinnan liukoisesta fosforista. valtaosa lähtee kevättulvien mukana

Pellon pinnan liukoisesta fosforista. valtaosa lähtee kevättulvien mukana Liite 18.6.2007 64. vuosikerta Numero 1 Sivu 8 Pellon pinnan liukoisesta fosforista valtaosa lähtee kevättulvien mukana Reijo Vesterinen, Maaseudun Tulevaisuus kuvat: Jaana Kankaanpää Hevosten aitauksista

Lisätiedot

Peltobiomassojen viljelyn vaikutus ravinne- ja kasvihuonekaasupäästöihin

Peltobiomassojen viljelyn vaikutus ravinne- ja kasvihuonekaasupäästöihin Peltobiomassojen viljelyn vaikutus ravinne- ja kasvihuonekaasupäästöihin Biotaloudella lisäarvoa maataloustuotannolle -seminaari Loimaa 16.4.2013 Airi Kulmala Baltic Deal/MTK Esityksen sisältö Baltic Deal

Lisätiedot

Biokaasulaitosten lannoitevalmisteet lannoitteena. Tapio Salo, MTT 07.11.2011 Baltic Compass Hyötylanta Biovirta

Biokaasulaitosten lannoitevalmisteet lannoitteena. Tapio Salo, MTT 07.11.2011 Baltic Compass Hyötylanta Biovirta Biokaasulaitosten lannoitevalmisteet lannoitteena Tapio Salo, MTT 07.11.2011 Baltic Compass Hyötylanta Biovirta Lainsäädäntö ja ympäristötuki Nitraattiasetus maksimi N 170 kg/ha/kalenterivuonna Lannoitevalmistelaki

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 56. Ympäristölautakunta 14.06.2012 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 56. Ympäristölautakunta 14.06.2012 Sivu 1 / 1 Ympäristölautakunta 14.06.2012 Sivu 1 / 1 2412/11.01.03/2012 56 Espoon järvien tila talvella 2012 Valmistelijat / lisätiedot: Kajaste Ilppo, puh. (09) 816 24834 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus

Lisätiedot

peltovaltaiselta ja luonnontilaiselta valuma

peltovaltaiselta ja luonnontilaiselta valuma Ravinnehuuhtoumien muodostuminen peltovaltaiselta ja luonnontilaiselta valuma alueelta Tuloksia vedenlaadun seurannasta RaHa hankkeessa Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry RaHahankkeen

Lisätiedot

VILJAVUUSTUTKIMUS. Oja Hannu. Tulospalvelu Käyttäjätunnus: 30412 Salasana: Oja Hannu. Valtakatu 4, PL 29 84101 YLIVIESKA. Viljavuustietojen yhteenveto

VILJAVUUSTUTKIMUS. Oja Hannu. Tulospalvelu Käyttäjätunnus: 30412 Salasana: Oja Hannu. Valtakatu 4, PL 29 84101 YLIVIESKA. Viljavuustietojen yhteenveto VILJAVUUSTUTKIMUS Sammonkatu 8, Oulu p. 08-5145600 f. 08-3113029 Pvm Työ nro As.nro 1.08.2013 96975 30412 Oja Hannu Valtakatu 4, PL 29 84101 YLIVIESKA Tulospalvelu Käyttäjätunnus: 30412 Salasana: Oja Hannu

Lisätiedot

Miten lantteja lannasta AMOL 11.3.2009. EU tukimahdollisuudet Lietelannasta N ja P lannoitetta Sähköä ja lämpöä

Miten lantteja lannasta AMOL 11.3.2009. EU tukimahdollisuudet Lietelannasta N ja P lannoitetta Sähköä ja lämpöä Miten lantteja lannasta AMOL 11.3.2009 EU tukimahdollisuudet Lietelannasta N ja P lannoitetta Sähköä ja lämpöä 1 Lietelannan sijoittaminen peltoon Sopimuskausi 5 vuotta Sopimus voi alkaa 1.5 tai 1.10 Tuki

Lisätiedot

Calciprill-kalkki - vaikutus maan happamuuteen ja satoon ohralla ja timoteinurmella kasvukaudella 2013

Calciprill-kalkki - vaikutus maan happamuuteen ja satoon ohralla ja timoteinurmella kasvukaudella 2013 Calciprill-kalkki - vaikutus maan happamuuteen ja satoon ohralla ja timoteinurmella kasvukaudella 2013 Merja Högnäsbacka MTT Ylistaro Alapääntie 104 61400 Ylistaro +358 29 531 7247 merja.hognasbacka@mtt.fi

Lisätiedot

Edullinen MODHEAT-teknologia pienten materiaalivirtojen kuivaukseen ja edelleen jalostukseen. Seminaari 21.11.2014 Hanna Kontturi

Edullinen MODHEAT-teknologia pienten materiaalivirtojen kuivaukseen ja edelleen jalostukseen. Seminaari 21.11.2014 Hanna Kontturi 8.4.2014 Edullinen MODHEAT-teknologia pienten materiaalivirtojen kuivaukseen ja edelleen jalostukseen Seminaari 21.11.2014 Hanna Kontturi SFTech Oy Kehittää innovaatioita materiaalitehokkuuden tarpeisiin

Lisätiedot

Ajankohtaista nurmen lannoituksesta

Ajankohtaista nurmen lannoituksesta Ajankohtaista nurmen lannoituksesta Agrifuture 29.11.2017 Sanna Kykkänen, Maarit Hyrkäs, Perttu Virkajärvi, Miika Hartikainen Lannoitustutkimus Luke Maaningalla Kasvuolosuhteet maalaji Maan rakenne (tiivistyminen)

Lisätiedot

Ympäristöteema 2010: Maatilojen biokaasun mahdollisuudet hyödyt ympäristölle ja taloudelle

Ympäristöteema 2010: Maatilojen biokaasun mahdollisuudet hyödyt ympäristölle ja taloudelle Ympäristöteema 2010: Maatilojen biokaasun mahdollisuudet hyödyt ympäristölle ja taloudelle - Lannankäsittelytekniikat nyt ja tulevaisuudessa- Toni Taavitsainen, Envitecpolis Oy 6/30/2009 4/15/2009 12/10/2010

Lisätiedot

Ravinnehävikit lannan levityksen yhteydessä. TEHO Maatalouden ympäristöneuvojien koulutuksen 5. päivä

Ravinnehävikit lannan levityksen yhteydessä. TEHO Maatalouden ympäristöneuvojien koulutuksen 5. päivä Ravinnehävikit lannan levityksen yhteydessä TEHO Maatalouden ympäristöneuvojien koulutuksen 5. päivä Sisältö Lannan monet olomuodot Lannan ravinnesuhteet, esimerkkinä nauta RAE tilojen lannanlevitysajat

Lisätiedot

Veikö syksyn sateet ravinteet mennessään?

Veikö syksyn sateet ravinteet mennessään? Veikö syksyn sateet ravinteet mennessään? - Tuloksia vedenlaadun seurannasta RaHahankkeessa Pasi Valkama Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry Esityksen sisältö Vedenlaadun seuranta

Lisätiedot

Liika vesi pois pellolta - huuhtotuvatko ravinteet samalla pois?

Liika vesi pois pellolta - huuhtotuvatko ravinteet samalla pois? Liika vesi pois pellolta - huuhtotuvatko ravinteet samalla pois? Helena Äijö Salaojayhdistys 16.1.212, Salo Hydrologinen kierto Hydrologiset olosuhteet Sadanta Haihdunta Valunta 65 mm/vuosi 35 mm/vuosi

Lisätiedot

Ratkaisuja kasvukunnon ja kannattavuuden parantamiseksi Säkylä Hermanni Lallukka Soilfood Oy

Ratkaisuja kasvukunnon ja kannattavuuden parantamiseksi Säkylä Hermanni Lallukka Soilfood Oy Ratkaisuja kasvukunnon ja kannattavuuden parantamiseksi 21.3.2017 Säkylä Hermanni Lallukka Soilfood Oy Mikä Soilfood? 1.7.2016 yhdistymisen myötä Suomen suurin ravinteiden kierrättäjä Organisaatiokaaviomme

Lisätiedot

Laadullisesti hyvän säilörehun tuottaminen porotaloudessa

Laadullisesti hyvän säilörehun tuottaminen porotaloudessa Laadullisesti hyvän säilörehun tuottaminen porotaloudessa Tutkija Antti Hannukkala MTT Rovaniemi Eteläranta 55 96300 Rovaniemi puh. 029 531 7179 Email: antti.hannukkala@mtt.fi Ruokinta on tullut porotalouteen

Lisätiedot

Kaitalammin (Hajakka) veden laatu Elokuu 2017

Kaitalammin (Hajakka) veden laatu Elokuu 2017 4.9.2017 Karkkilan kaupunki, ympäristönsuojelu Kaitalammin (Hajakka) veden laatu Elokuu 2017 Karkkilan Hajakassa Kaupinojan valuma-alueella (23.087) sijaitsevan Kaitalammin vesinäytteet otettiin 3.8.2017

Lisätiedot

Heinijärven vedenlaatuselvitys 2014

Heinijärven vedenlaatuselvitys 2014 Heinijärven vedenlaatuselvitys 2014 Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto 3.12.2014 Johdanto Heinijärven ja siihen laskevien ojien vedenlaatua selvitettiin vuonna 2014 Helsingin yliopiston

Lisätiedot

Tilaaja: Maanmittauslaitos PL 7617 01051 LASKUT. Asiakasnumero: Tilatunnus: Näytteitä: Saapumispvm: Tilausnumero: 99 28.10.

Tilaaja: Maanmittauslaitos PL 7617 01051 LASKUT. Asiakasnumero: Tilatunnus: Näytteitä: Saapumispvm: Tilausnumero: 99 28.10. VILJAVUUSTUTKIMUS 29..23 Sivu (3) Tilaaja: Maanmittauslaitos PL LASKUT Asiakasnumero: Tilatunnus: Näytteitä: Saapumispvm: Tilausnumero: 8 99 28..23 VI3-4 Analyysi Maalaji Multavuus Johtoluku (xms/cm) Happamuus,

Lisätiedot

Laitteistojen asennus ja huolto. Jarmo Linjama SYKE Pyhäjärvi-instituutti 15.10.2013

Laitteistojen asennus ja huolto. Jarmo Linjama SYKE Pyhäjärvi-instituutti 15.10.2013 Laitteistojen asennus ja huolto Jarmo Linjama SYKE Pyhäjärvi-instituutti 15.10.2013 Vartin verran mm. seuraavista Pienten valuma-alueiden taustaa Mitä mitataan Anturin valinta Paikan valinta Asennus Huolto

Lisätiedot

Viljelykierto ja viherlannoitus sokerijuurikkaalla. Hyvä maan rakenne -seminaari 3.2.2010

Viljelykierto ja viherlannoitus sokerijuurikkaalla. Hyvä maan rakenne -seminaari 3.2.2010 Viljelykierto ja viherlannoitus sokerijuurikkaalla Hyvä maan rakenne -seminaari 3.2.2010 SjT 2010 Yksipuolisen viljelykierron yleistymisen syyt Maatalouden rakennemuutos Tuotannon muuttuminen tehokkaammaksi

Lisätiedot

Kalium porraskokeen tuloksia Sokerijuurikkaan Tutkimuskeskus (SjT)

Kalium porraskokeen tuloksia Sokerijuurikkaan Tutkimuskeskus (SjT) Kalium porraskokeen tuloksia 2013-2016 Sokerijuurikkaan Tutkimuskeskus (SjT) Maaperän Kalium-pitoisuus Vuoden 2012 yhteenvedosta voidaan todeta, että juurikasmaiden kaliumin (K) määrä on karkean arvion

Lisätiedot

Miten saan lannan ravinteet mahdollisimman tehokkaasti hyötykäyttöön peltoviljelyssä mitä tekniikkaa se vaatii? Erkki Joki-Tokola, MTT Ruukki

Miten saan lannan ravinteet mahdollisimman tehokkaasti hyötykäyttöön peltoviljelyssä mitä tekniikkaa se vaatii? Erkki Joki-Tokola, MTT Ruukki Miten saan lannan ravinteet mahdollisimman tehokkaasti hyötykäyttöön peltoviljelyssä mitä tekniikkaa se vaatii? Erkki Joki-Tokola, MTT Ruukki Lehmän rehuviljely Maitoa 9000 kg/vuosi Valkuaista 309 kg/vuosi

Lisätiedot

Ajankohtaisia tutkimustuloksia ja -aiheita NURMESTA

Ajankohtaisia tutkimustuloksia ja -aiheita NURMESTA Ajankohtaisia tutkimustuloksia ja -aiheita NURMESTA Raija Suomela 23.4.2013 Raija Suomela Nurmesta Satoa Perustaminen Korjuustrategia Kasvilajit ja lajikkeet Täystiheä kasvusto Lannoitus Karjanlanta ja

Lisätiedot

Palkokasvien lannoitusvaikutuksen arviointi. Reijo Käki Luomun erikoisasiantuntija ProAgria

Palkokasvien lannoitusvaikutuksen arviointi. Reijo Käki Luomun erikoisasiantuntija ProAgria Palkokasvien lannoitusvaikutuksen arviointi Reijo Käki Luomun erikoisasiantuntija ProAgria 04.02.2012 Lannoitusvaikutuksen arviointi Tehdään viljelykierrolle Määritellään kasvien typentarve Lasketaan typenlähteet

Lisätiedot

Kunnostusojituksen vesistökuormitus ja -vaikutukset. Samuli Joensuu Jyväskylä

Kunnostusojituksen vesistökuormitus ja -vaikutukset. Samuli Joensuu Jyväskylä Kunnostusojituksen vesistökuormitus ja -vaikutukset Samuli Joensuu Jyväskylä 16.4.2013 Vesistöjen tila ja kuormituslähteet Massa-ja Yhdyskunnat paperiteollisuus Typpi t/a 10 % 2 % Turkistarhaus Muu teollisuus

Lisätiedot

Ratkaisuja kasvukunnon ja kannattavuuden parantamiseksi Kitee Agronomi Juuso Joona Soilfood Oy

Ratkaisuja kasvukunnon ja kannattavuuden parantamiseksi Kitee Agronomi Juuso Joona Soilfood Oy Ratkaisuja kasvukunnon ja kannattavuuden parantamiseksi 29.3.2017 Kitee Agronomi Juuso Joona Soilfood Oy Mikä Soilfood? 1.7.2016 yhdistymisen myötä Suomen suurin ravinteiden kierrättäjä Organisaatiokaaviomme

Lisätiedot

Nautakarjatalouden vesistökuormitus Perttu Virkajärvi, Kirsi Järvenranta & Mari Räty MTT Maaninka

Nautakarjatalouden vesistökuormitus Perttu Virkajärvi, Kirsi Järvenranta & Mari Räty MTT Maaninka Nautakarjatalouden vesistökuormitus Perttu Virkajärvi, Kirsi Järvenranta & Mari Räty MTT Maaninka Kuvat: MTT/Perttu Virkajärvi ja Kirsi Järvenranta Maatalouden ympäristösuojelun neuvottelupäivät, Kuopio

Lisätiedot