Kaksisuuntainen eli maanis-depressiivinen
|
|
- Jukka-Pekka Petteri Majanlahti
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Kaksisuuntainen mielialahäiriö Kaksisuuntainen mielialahäiriö ja psykoterapiat Matti O. Huttunen Kaksisuuntainen mielialahäiriö on vakava psykiatrinen sairaus, jolle on ominaista läpi elämän kestävä alttius sairastua masennus- tai maniajaksoihin. Vaikka lääkitys onkin sairausjaksojen hoito- ja ehkäisymuoto, myös erilaisilla psykoterapeuttisilla menetelmillä on tärkeä osuus tämän sairauden kokonaishoidossa. Erilaiset psykoterapiat voivat ratkaisevalla tavalla auttaa potilasta sopeutumaan rakentavalla tavalla tähän hänen itsensä ja ihmissuhteittensa kannalta kuluttavaan sairauteen. Pitkittynyt tai voimakas stressi voi tihentää sairausjaksojen ilmenemistä, joten erilaiset potilaan sisäisiä tai ulkoisia ristiriitoja keventävät psykoterapiat voivat vähentää sairastumiusalttiutta. Potilaan ja hänen läheistensä informoiminen sairauden luonteesta ja sairausjaksojen esioireista on osoittautunut tehokkaaksi keinoksi erityisesti maniajaksojen ehkäisyssä ja lieventämisessä. Kaksisuuntainen eli maanis-depressiivinen mielialahäiriö on vakava ja pitkäaikainen sairaus, joka ilmenee jaksoittaisina ja toistuvina masennus- tai maniavaiheina (ks. Isometsä, tässä numerossa). Nykytiedon valossa tämä sairaus heijastaa yksilön perinnöllisen tai biologisen rakenteen reaktiotapaa. Tämän vuoksi lääkehoito on keskeisessä asemassa sekä sairausjaksojen hoidossa että niiden ehkäisyssä (ks. Leinonen, tässä numerossa). Tämä ei kuitenkaan millään tavoin vähennä potilaan psykologisen ymmärtämisen ja erilaisten psykoterapioiden merkitystä mania- ja depressiojaksojen hoidossa ja ehkäisyssä. Yleiset psykologiset tekijät Kaksisuuntaiselle mielialahäiriölle on ominaista usein läpi koko elämän kestävä alttius toiminta- ja vuorovaikutuskykyjä lamaaviin sairausjaksoihin. Potilaan, hänen omaistensa ja työympäristönsä suhtautuminen toistuviin sairausjaksoihin vaikuttaa ratkaisevasti mahdollisuuksiin hoitaa tehokkaasti näitä jaksoja, estää niiden toistumista tai kielteisiä psykososiaalisia vaikutuksia ja vähentää sairauteen liittyvää suurta itsemurhavaaraa. Lääkehoidon toteuttaminen edellyttää, että potilas hyväksyy sairauden ja sairastumisalttiuden itsessään. Psykiatriseen sairastamiseen alati liittyvän häpeän rakentava työstäminen on siten perusedellytys pitkäjänteisen lääkehoidon toteuttamiselle (Jamison 1987, McAlpin ja Goodnick 1998). Sairauden kieltäminen on ominaista erityisesti maaniselle vaiheelle mutta usein myös ensimmäisille masennusjaksoille. Vaikka sairaudentunnottomuus on manian perusoire, psykiatrisen sairauden kieltäminen on usein myös psyyken keino hallita avuttomuuden tunteita ja psykiatriseen sairastamiseen liittyvää häpeää. Maniavaiheen jälkeen potilaan on usein myös kohdattava sairausjakson aikaisen touhuiluun ja erilaisiin ylilyönteihin liittyvä häpeä ja syyllisyys. Kaksisuuntaisesta mielialahäiriöstä kärsivä joutuu sairautensa vuoksi usein kokemaan monenlaisia kipeitä menetyksiä niin ihmissuhteissaan kuin työunelmissaan. Hoitavan lääkärin kyvyllä tukea näihin menetyksiin liittyvää kipeätä surua on tärkeä merkitys Duodecim 1999; 115: M. O. Huttunen
2 Erilaisiin pettymyksiin liittyvillä vihan tunteillä on keskeinen osa jokaisen ihmisen psyykkisessä rasituksessa ja uupumustiloissa. Psyykkisesti rasittavat tilanteet ja pitkittynyt psykososiaalinen stressi voivat olla keskeisimpiä mania- ja depressiojaksoja laukaisevista tekijöistä. Tästä syystä erilaiset potilaan psyykkistä tasapainoa ja psykologisia hallintakeinoja rakentavat psykoterapiat voivat olennaisella tavalla vähentää sairastumisalttiutta. Pelko uudelleen ilmaantuvista mania- tai depressiojaksoista voi lamata potilaan kyvyn ilmaista luonnollisia tunteitaan tai estää läheisten tai ystävien kyvyn ilmaista luonnollisia tunteitaan jokapäiväisessä elämässä. Vaikeus erottaa luonnollinen suuttumus ja eloisuus alkavalle manialle ominaisesta kireydestä ja ylitouhukkuudesta voi asteittain köyhdyttää luontevan vuorovaikutuksen. Puoliso, ystävät tai työtoverit eivät uskalla ilmaista erimielisyyttään tai tulkitsevat pienenkin vihastuksen alkavan sairausjakson oireeksi. Tuloksena on helposti aitouden kaikkoaminen lähisuhteista ja varsinaisten sairausjaksojen välisen tunneköyhyyden ja alavireisyyden kehittyminen. Tämä varsinaisten sairausjaksojen välinen depressiivisyys on kuitenkin olemukseltaan vuorovaikutussuhteisiin liittyvää ja siten voittopuolisesti psyykkisperäistä. Tätä vuorovaikutussuhteisiin liittyvää depressiivisyyttä ei voida purkaa masennuslääkkeillä; sen hoitaminen edellyttää asianmukaisia psyko- tai perheterapeuttisia menetelmiä. Maanisen potilaan kohtaaminen Maaninen potilas tulee lääkärille sukulaisten tai työtovereiden painostuksesta kieltäen sairautensa ja selittäen unettomuutensa ja työuupumuksensa milloin milläkin syyllä. Ajatuskin maniasta tai»hulluudesta» voi olla loukkaava ja katkaista yhteistyösuhteen lääkärin kanssa. Potilaan voinnin ja elämän kannalta olisi kuitenkin tavattoman tärkeää päästä mahdollisimman varhain oikeaan diagnoosiin. Lääkehoidon aloituksen viivästyminen pitkittää senhetkisten lähi- ja työsuhteiden kannalta tuhoisaa sairausjaksoa. Mania-alttiuden kieltäminen myös estää toistuvien sairausjaksojen tehokkaan estohoidon. Taulukko 1. Normaalien tunteiden erottaminen sairausvaiheen tunnetiloista (Basco ja Rush 1996). Pyydä potilasta ja hänen läheisiään kuvaamaan, minkälainen potilas on terveenä ja oireettomana. Tiedustele, minkälainen potilas on peruspersoonallisuudeltaan. Kuvaile potilaalle ja hänen läheisilleen tavallisimmat manian ja depression oireet ja esioireet. Pyydä potilasta kuvaamaan hänellä tavallisimmin esiintyvät esioireet ja lisää ne oirelistaan. Käy läpi potilaan ja hänen läheistensä kanssa oireiden kulku, kestoaika ja voimakkuus. Kysy, miten muut ihmiset kokevat potilaan käytöksen muuttuvan mania- tai depressiojaksojen aikana tai niitä edeltävinä aikoina. Kysy, miten läheiset tai muut ihmiset kommentoivat potilaan käytöstä sairausjaksoja edeltävinä aikoina tai niiden aikana. Kysy, miten potilaan elämä muuttuu manian tai hypomanian aikana. Oikeaan diagnoosiin päätyminen on usein hyvinkin vaikeaa tyypin II bipolaarihäiriössä. Tälle sairaudelle ominaisten hypomaanisten vaiheiden erottaminen touhukkaan energisestä persoonallisuudesta on etenkin sairauden alkuvaiheissa erittäin vaikeaa. Hyvän hoitosuhteen luominen sairautensa tai sen mahdollisuudenkin kieltävään (hypo)maaniseen potilaaseen ja avoin suhtautuminen tosiasioihin tällaisessa hoitosuhteessa on varmasti lääkärin vaativimpia tehtäviä (Perry 1976). Onnistuminen vaatii lääkäriltä sekä tahdikkuutta että kykyä olla provosoitumatta potilaan ärtymisistä tai loukkaantumisista. Diagnoosia voidaan lähestyä parhaiten kiinnittämällä potilaan huomiota häntä itseäänkin kiusaaviin oireisiin, kuten olennaisesti vähentyneeseen unen tarpeeseen, keskittymiskyvyttömyyteen ja lisääntyneeseen ärtyneisyyteen. Ajatus maniasta tulee ottaa esiin yhtenä mahdollisuutena, joka perustellaan objektiivisilla oireilla ja potilaan käytöksessä tapahtuneilla muutoksilla (taulukko 1). Potilasta tulee muistuttaa, että mahdollisen sairauden varhainen tunnistaminen on hänen itsensä kannalta tavattoman tärkeää. Hänelle tulee selkeästi kertoa, että tälle sairaudelle on ominaista sairausjaksojen toistuminen ja että sairausjaksoja voidaan tehokkaasti estää lääkkei- Kaksisuuntainen mielialahäiriö ja psykoterapiat 1921
3 den ja elämänhallintakeinojen avulla. Kaksisuuntaista mielialahäiriötä ilmenee hyvin usein potilaan lähisukulaisilla. Sukuanamneesin selvittäminen auttaa potilasta usein näkemään sairauden mahdollisuuden myös hänessä itsessään. Potilaalle tulee korostaa, että sairausjaksot ovat tahdosta riippumattomia eivätkä siten osoitus tahdon heikkoudesta. Potilaan on usein itsetuntonsa kannalta helpompaa hyväksyä ajatus omasta sairaudestaan, jos hänelle kerrotaan kaksisuuntaisen mielialahäiriön ja luovan lahjakkuuden välisestä yhteydestä (Jamison 1993). Voimakkaan maaninen ja sairautensa tyystin kieltävä potilas tulee toimittaa tahdonvastaisesti hoitoon psykiatriseen sairaalaan. Liian usein sairautensa kieltävä maniapotilas saa tuhota viikko- ja kuukausikaupalla lähi- ja työsuhteitaan, kun lääkärit eivät tee päätöstä hänen toimittamisestaan vastoin tahtoaan sairaalahoitoon. Potilasopastus Potilasopastuksella (psychoeducation) tarkoitetaan potilaan ja hänen läheistensä informoimista potilaan sairauden taustasta, luonteesta ja sen kulkuun vaikuttavista tekijäistä. Se on tärkein yksittäinen psykoterapeuttinen menetelmä, jonka tulee olla aina keskeinen osa hoitoa sekä sairausvaiheissa että pyrittäessä lievittämään tai estämään myöhempiä sairausjaksoja. Psykoottisessa maniasssa tai hyvin syvässä depressiossa potilas ei useinkaan kykene ottamaan vastaan opastusta eikä myöskään muita psykoterapauttisia jäsennyksiä tai tulkintoja. Akuutissa maniassa ja syvässä depressiossa potilas tarvitsee ennen muuta turvallisia rajoja, tukea ja aktiivista huolenpitoa. Kaksisuuntaisen mielialahäiriön tärkein yksittäinen hoitomuoto on lääkitys. Psykoterapeuttisessa työskentelyssä tämä seikka tulee tuoda selvästi esille eikä suinkaan vahvistaa lääkekielteisiä asenteita potilaassa tai hänen omaisissaan. Asiallinen tieto sairauden taustasta, luonteesta, yksilöllisestä kulusta ja hoitojen tehokkuudesta luo edellytykset lääkityksen ja psykoterapeuttisten hoitomuotojen yhdistämiselle. Kaksisuuntainen mielialahäiriö toistuvine sairausjaksoineen on läpi elämän kestävä alttius. Sitä sairastavan on viisasta piirtää itselleen ja lääkärilleen sairausjaksojen toistumista kuvaava ns. elämänjana (kuva 1). Sen yhteyteen kannattaa piirtää myös sairausjaksoja edeltävät tärkeät elämäntapahtumat. Sairausjaksojen pituus, toistumistiheys ja ryvästyminen eri elämänvaiheisiin voi antaa potilaalle ja hänen lääkärilleen arvokasta tietoa jaksojen ehkäisyn ja hallinnan kannalta. Mania Ikä 20 v 1 vuosi Depressio 1. lapsen syntymä 3 viikkoa Ikä 24 Stressiä 6 kk työssä TCA 3 kk lopetettu Hoito aloitettu trisyklisellä masennuslääkkeellä (TCA) Ikä 26 4 viikkoa Sairaalahoito, Ikä 29 kaksisuuntaisen mielialahäiriön dg. Li aloitettu Litium keskeytetty 1. kerran Litium keskeytetty 2. kerran Ikä 32 Kuva 1. Potilaan sairausjaksojana (Basco ja Rush 1997) M. O. Huttunen
4 Taulukko 2. Maniajakson yleisimmät esioireet Lamin ja Wongin (1997) 36 potilaan aineistossa. Oire Yleisyys, % Unen määrän tai tarpeen vähentyminen 71 Lisääntynyt aktiivisuus 52 Ärtyneisyys 14 Lisääntynyt seurallisuus 29 Ajatuksenriento 24 Lisääntynyt optimismi 24 Kiihtyneisyys ja levottomuus 19 Tuhlaavaisuus 10 Itsetunnon vahvistuminen 14 Ahdistuneisuus 14 Taulukko 3. Depression yleisimmät esioireet Lamin ja Wongin (1997) 36 potilaan aineistossa. Oire Yleisyys, % Heikentynyt kiinnostus ihmisiin tai asioihin 41 Kehäajattelu, jatkuva huoli 24 Unen määrän lisääntyminen, unen katkonaisuus 18 Itkuisuus, surumielisyys 24 Haluttomuus, ei jaksa nousta sängystä 6 Itsetunnon heikentyminen 18 Kielteinen ajattelu 12 Väsymys 12 Ruokahalun heikentyminen 12 Keskittymiskyvyn heikentyminen 6 Sairausvaiheiden esioireiden tunnistaminen Lääkehoidosta huolimatta sairausjaksojen toistuminen on suhteellisen yleistä. Varsinaiset sairausjaksot eivät kuitenkaan kehity yhtäkkiä, vaan niitä edeltävät usein viikkojenkin aikana asteittain ilmenevät ja voimistuvat esi- eli prodromaalioireet. Nämä esioireet ovat osin hyvin yksilöllisiä ja osin erilaisia ennen depressiota ja maniaa (Lam ja Wong 1997). Sairausjaksojen alkamista ennustavien esioireiden tunnistaminen mahdollistaa lääkehoidon riittävän aikaisen aloittamisen, käytetyn lääkeannoksen suurentamisen tai sairausloman aloittamisen ennen työsuhteita tuhoavaa maniajaksoa (taulukot 2 4). Tuoreen seurantatutkimuksen tulosten mukaan maniavaiheen esioireiden tunnistaminen vähensi seuraavien puolentoista vuoden aikana ilmeneviä maniajaksoja, pidensi maniajaksojen keskimääräistä väliä ja sai potilaat ottamaan aikaisemmin yhteyttä hoitavaan lääkäriin (Perry ym. 1999). Sen sijaan depressiojaksojen esioireiden tunnistaminen ei tässä tutkimuksessa vaikuttanut sairausjaksojen määrään, taajuuteen tai vakavuuteen. Sairausjaksoja edeltävien esioireiden kartoitus ja oppiminen on keskeinen osa potilasopastusta. Yksilölliset esioireet tunnistetaan helpoiten käymällä potilaan kanssa läpi erilaisia sairautta edeltäviä subjektiivisia oireita tai käytöksen muutoksia. Potilaan läheiset ja tutut voivat antaa tässä kartoituksessa arvokasta apua. Oireiden listaaminen kognitiivisen psykoterapian suosittelemalla tavalla auttaa potilasta ja hänen läheisiään myös erottamaan normaalit tunteet ja tunneilmaukset sairausvaiheiden tunnereaktioista. Stressinhallintakeinot Voimakas tai pitkittynyt psyykkinen stressi edeltää usein kaksisuuntaisen mielialahäiriön sairausjaksoja. Erilaiset elämän kriisit ja riidat voivat siten laukaista prosessin, joka johtaa mania- tai depressiojakson kehittymiseen. Tutkimusten valossa tämä pitää erityisesti paikkansa sairauden alkuvuosina. Sairauden myöhemmissä vaiheissa jaksojen kehittymiseen ei välttämättä liity ulkonaisesti merkittävää elämänkriisiä. Tällöinkin sairausjakson esioireiden alkaminen voidaan usein jäljittää yksityis- tai työelämän jokapäiväiseltä tuntuvaan mutta kuitenkin tuskaisaan riitaan. Stressin hallinta erilaisin ratkaisukeskeisten ja lyhytterapeuttisin menetelmin on tärkeä keino vähentää elämään väistämättä kuuluvien stressitilanteiden ja maanis-depressiivisten sairausjaksojen kohtalonyhteyttä. Erilaiset rentoutusja mietiskelymenetelmät, lomien jaksottaminen, kehäajattelua rikkovat harrastukset ja elämänarvojen punnitseminen ovat kaksisuuntaisesta mielialahäiriöstä kärsivälle tavallistakin tärkeämpiä terveyden edistäjiä. Kaksisuuntainen mielialahäiriö ja psykoterapiat 1923
5 Taulukko 4. Esioireiden seurantalista (Basco ja Rush 1996). Normaali Depressio Mania Uni 6 8 tuntia En jaksa nousta ylös Alle viiden tunnin uni Mietiskelevä Sängyssä yli 18 t/vrk Keskittymiskyky heikentynyt Mukava olo Itsemurha-ajatuksia»Mr. Ihme» Ihmiset nauttivat seurastani Epätoivoinen Suunnittelen suuria tehtäviä Kykenen keskustelemaan Arvoton Olen tosi fiksu Asiat ovat kunnossa Uupunut Kunnianhimoinen Päämäärätön Hyvin luova Ruokahaluton Seuranhaluinen Vetämätön Seksihalut lisääntyneet Ei tulevaisuutta Rahan kulutus lisääntynyt Ihmiset eivät kiinnosta Harkintakyky heikentynyt En vastaa puhelimeen Itsetuhoinen En välitä kritiikistä Euforinen, kiihtynyt Puhelias, syrjähtelevä Elintavat Kaksisuuntaista mielialahäiriötä poteville ilmenee alkoholin liikakäyttöä ja alkoholismia selvästi keskimääräistä enemmän (Winokur ym. 1998). Tälle sairaudelle alttiiden henkilöiden on syytä suhtautua erityisen vakavasti alkoholin liikakäyttöön, koska se voi erilaisine seurauksineen laukaista ja tihentää sairausjaksoja. Alkoholismin taustalla olevan kaksisuuntaisen mielialahäiriön diagnosointi on tärkeää asianmukaisen hoidon toteuttamiseksi. Alkoholin jaksoittainen liikakäyttö peittää varsin helposti sen taustalla olevat tyypin II bipolaarihäiriölle ominaiset hypomaniajaksot. Uni-valverytmin häiriöt ovat tavallisia sekä masennus- että maniatiloissa. Kaksisuuntaisen mielialahäiriön sairausjaksoissa biologisten rytmien desynkronisoituminen saattaa olla keskeinen neurobiologinen tapahtuma (ks. Partonen, tässä numerossa). Kiinnittämällä huomiota unen riittävyyteen ja säännöllisen unirytmin säilyttämiseen voidaan vaikuttaa sairausjaksojen ilmenemiseen ja tiheyteen. Yksilöpsykoterapiat sairausjaksojen aikana Maniavaiheiden aikana potilas ei kykene riittävästi keskittymään hyötyäkseen varsinaisista psykoterapioista. Maanisen potilaan kohtaamisessa voi auttaa psykoanalyyttiseen kokemukseen perustuva näkemys, jonka mukaan maanisuus on ainakin osittain keino kieltää psyykelle hyvin kipeitä pettymyksiä ja samalla hallita niiden synnyttämiä vihamielisiä tunteita (Gabbard 1994). Psykoterapeuttinen työ mahdollistuu, kun maniapotilaan manipulatiivinen ja apua torjuva käytös vaihtuu apua vastaanottavaksi ja hoitosuhteesta riippuvaiseksi (Kahn 1990). Maanisen potilaan lääkärissä tai terapeutissa herättämät voimakkaat vastatunteet estävät usein rakentavan hoitosuhteen kehittymisen. Lääkärin oma vastaärtymys ja avuttomuus maanisen potilaan kohtaamisessa johtaa usein liikalääkitykseen, liian harvajaksoisiin tapaamisiin tai potilaan kannalta tärkeän pitkäaikaisen hoitosuhteen katkeamiseen (McAlpin ja Goodnick 1998). Bipolaarihäiriön depressiojaksojen aikana sovelletaan samoja psykoterapian periaatteita kuin muidenkin vakavien masennustilojen yhteydessä (Huttunen 1994). Tärkein tehtävä on turvallisen ja riittävän tiheän hoitosuhteen luominen. Lääkärin tai psykoterapeutin tyylin tulee olla aktiivinen, avoin ja luja. Kognitiivisen ja interpersonaalisen psykoterapian tekniikat soveltuvat masennusjaksojen psykoterapiaan hyvin. Kognitiivisessa psykoterapiassa pyritään vaikuttamaan hyvin aktiivisesti depressiota laukaiseviin ja ylläpitäviin jäykkiin uskomuksiin ja tulkintoihin. Interpersonaalisessa psykoterapiassa keskitytään tutkimaan hyvin aktiivisesti depressiojaksoja ylläpitäviä ja laukaisevia vuorovaikutuksellisia tekijöitä, joita ovat pitkittynyt suru, 1924 M. O. Huttunen
6 ristiriidat rooliodotuksissa, muutokset työ- ja muissa rooleissa, sosiaalinen estyneisyys ja alistumisalttius. Depressioiden elämyksellistä syvyyttä huomioiva työskentelytapa on hoidon onnistumisen ja hoitosuhteen säilymisen kannalta tärkeää. Syvästä masennuksesta kärsivä ihminen ei kykene ottamaan vastaan tulkintoja tai vakuutuksia toipumisesta, hän tarvitsee aktiivista huolenpitoa tai sairaalan turvaa. Elämäntilanteen syvästi katkeroittama masentunut ihminen tarvitsee ensi sijassa myötäelävää ymmärtämistä tulkintojen ja jäsennysten aika tulee myöhemmin masennuksen lievityttyä (Tähkä 1993, Huttunen 1994). Yksilöpsykoterapiat pitkäaikaishoidossa Sairausjaksojen välillä toteutettavien psykoterapioiden päämääränä on auttaa potilasta sopeutumaan rakentavasti sairauteensa sekä vähentää potilaan stressialttiutta lisäämällä hänen kykyään hallita sekä sairauttaan että sen jaksoja laukaisevia psykososiaalisia ristiriitoja. Pitkäaikaisen ja suhteellisen harvajaksoisen tukevan hoitosuhteen psykoterapeuttista arvoa ei tule koskaan väheksyä. Päinvastoin kaksisuuntaisesta mielialahäiriöstä kärsivän tulisi aina etsiä itselleen turvallinen lääkäri, joka huolehtisi hänen lääkehoidostaan ja opastaisi häntä sopeutumaan sairauteensa. Tällaisena perusturvaa antavana ammatillisena elämäntoverina voi toimia yhtä hyvin psykiatrisesti orientoitunut yleislääkäri kuin psykiatri. Tapaamistaajuutena voi olla kerran 1 3 kuukaudessa potilaan sairauden ja elämäntilanteen mukaan. Pitkäaikainen tukeva ja opastava hoitosuhde on tärkein psykoterapeuttinen hoitomuoto kaksisuuntaisessa mielialahäiriössä. Sitä potevien pitkäaikaishoidossa on kuitenkin sovellettu monia erilaisia varsinaisia psykoterapioita. Eri psykoterapiamuotojen tuloksellisuudesta kaksisuuntaisen mielialahäiriön sairausjaksojen pitkäaikaishoidossa ei ole systemaattisia tai kontrolloituja tutkimuksia (Zaretsky ja Segal 1995, Colom ym. 1998). Oman näkemykseni mukaan kaksisuuntaisesta mielialahäiriöstä kärsivät potilaat voivat hyötyä hyvinkin erilaisista psykoterapioista. Koska stressi ja erilaiset ihmissuhteisiin liittyvät ristiriidat saattavat laukaista depressio- tai maniajaksoja, voivat erilaiset potilaan psyykkistä tasapainoa tai vuorovaikutuksellisia taitoja edistävät psykoterapiat ainakin periaatteessa vähentää sairastumisalttiutta. Toinen ja yhtä olennainen syy psykoterapeuttisen työskentelyn tärkeyteen on itse sairastamiseen liittyvä häpeä. Sairauden ja sairastumisalttiuden integroiminen hyväksytyksi osaksi omaa itseä on edellytys kyvylle kantaa pitkäjänteisesti vastuuta sekä itsestään että sairaudestaan. Potilaat ja heidän puolisonsa ovat persoonaltaan, taustaltaan ja elämäntilanteeltaan hyvin erilaisia. Tämän vuoksi yksi potilas voi hyötyä kognitiivisesta psykoterapiasta (Basco ja Rush 1996), toinen psykodynaamisesta tutkivasta yksilöterapiasta, kolmas ratkaisukeskeisisistä lyhytterapioista, neljäs mietiskely- ja rentoutusharjoituksista jne. Potilaiden yksilöllisyyden ja systemaattisten tutkimusten puutteen takia on vaarallista pitäytyä hoitosuosituksen ahtaissa kaavoissa. Psykoanalyysi ja vuosikautinen tiivis psykoanalyyttinen psykoterapia Kaksisuuntaisen mielialahäiriön luonteen vuoksi klassinen psykoanalyysi neljä kertaa viikossa tapahtuvine tapaamisineen ja analyytikon suhteellisen passiivisen terapiatekniikan vuoksi ei sovellu tästä sairaudesta kärsivien hoitoon. Kehittyvää maniajaksoa on vaikea hallita psykoanalyysille ominaisella psykoterapiatekniikalla. Sairausjaksojen arvaamattomuus ja biologinen ulottuvuus soveltuvat huonosti psykoanalyysiin. Ihmissuhteisiin liittyvät pettymykset ovat kuitenkin keskeinen ristiriitojen ja stressin lähde. Vaikeudet hallita ajankohtaisen elämän ristiriitoja liittyvät usein lapsuuden, nuoruuden ja aikaisemman aikuiselämän pettymyksiin, samaistumisiin ja traumaattisiin kokemuksiin. Kestävän mielenrauhan saavuttaminen on vaikeaa läpikäymättä myötäelävässä suhteessa ajankohtaisten pettymysten ohella niitä laukaisevia tai voimistavia menneisyyden traumaattisia kokemuksia. Tämän vuoksi bipolaarihäiriöpotilas Kaksisuuntainen mielialahäiriö ja psykoterapiat 1925
7 voi muiden ihmisten tavoin hyötyä tutkivista ja psykodynaamisista psykoterapioista. Tämä edellyttää kuitenkin aina, että potilas on aidosti kiinnostunut pohtimaan hienovireisesti yksityistä elämysmaailmaansa. Luultavasti bipolaarihäiriöpotilaiden hoidossa olisi parasta soveltaa interpersonaalisen psykoanalyysin terapiatekniikkaa, jossa terapeutti on henkilönä avoimempi ja aktiivisempi kuin perinteisen psykoanalyyttisen psykoterapian yhteydessä. Tutkivien psykoterapioiden kunnianhimoisena päämääränä on erilaisista psyykkisistä ristiriidoista kärsivän henkilön persoonallisuuden rakenteellinen muutos, jonka tuloksena hän kykenee suhtautumaan olennaisesti rauhallisemmin elämän erilaisiin ristiriitoihin ja edessä olevaan kuolemaan. Tällaisen sokraattisen mielentyyneyden saavuttaminen oletettavasti vähentäisi myös bipolaarihäiriöpotilaan alttiutta toistuviin sairausjaksoihin. Eri asia on, kuinka usein ja kenen tapauksessa tällaisen mielenrauhan saavuttamista voidaan edistää psykoanalyyttisellä psykoterapialla tai muilla ammatillisilla auttamiskeinoilla. Perheterapiat Potilaan perheen ottaminen mukaan heti sairauden akuutissa vaiheessa nopeuttaa potilaiden ja heidän perheittensä toimintakyvyn ja sosiaalisten taitojen paranemista (Clarkin ym. 1990). Kaksisuuntainen mielialahäiriö toistuvine masennuksineen ja manioineen ei voi olla vaikuttamatta syvällisesti potilaan perhesuhteisiin. Perheen huomioiminen on siten aina tärkeätä kaksisuuntaisen mielialahäiriön pitkäaikaishoidossa. Tämä seikka on tärkeä kahdesta syystä. Toisaalta sairaus on perheen muille jäsenille hyvin kuluttava. Perhe tarvitsee aktiivista tukea jaksaakseen pysyä perheenä. Toisaalta sairaudesta riippumattomat puolisoiden väliset ristiriidat lisäävät stressiä ja siten sairastumisalttiutta (Miklowitz ym. 1988). Useat tutkimukset ovat osoittaneet, että sairausjaksojen taajuutta on voitu vähentää auttamalla perheen jäseniä ratkomaan rakentavasti keskinäisiä ristiriitojaan (Haas ym. 1988, Spencer ym. 1988, Miklowitz ja Goldstein 1990, Colom ym. 1998). Potilaan ja hänen perheensä tukeminen opastuksen keinoin parantaa potilaiden lääkehoitomyöntyvyyttä ja perheiden toimintakykyä (Clarkin ym. 1998). Ryhmäterapiat Ryhmäterapioita ei aikaisemmin pidetty bipolaarihäiriöpotilaille sopivana hoitona, koska muut erityyppisistä ongelmista kärsivät potilaat eivät kyenneet suhtautumaan rakentavasti tämän häiriön sairausjaksoihin. Viime vuosina on kuitenkin saatu erittäin myönteisiä kokemuksia ryhmistä, jotka koostuvat ainoastaan bipolaarihäiriöpotilaista. Ensimmäiset kokemukset tällaisista ryhmistä saatiin nk. litiumklinikoiden yhteydessä, joihin perustettiin ryhmiä potilaiden lääkehoitomyöntyvyyden parantamiseksi (Shakir ym. 1979, Volkmar ym. 1981, Kripke ja Robinson 1985, Foelker ym 1986, Wulsin ym. 1988, Graves 1993, American Psychiatric Association 1994). Ryhmien päämääränä on luoda jäseniä tukeva ilmapiiri. Ryhmä koostuu yleensä kahdesta ryhmäterapiaan ja lääkehoitoon perehtyneistä vetäjästä ja 6 10 potilaasta. Ryhmän luonne on opastava; vetäjät ja potilastoverit opettavat toisilleen sairauden hallintaa, esioireiden tunnistamista ja vuorovaikutuskykyjä. Osallistuminen tällaiseen tukea ja jäsennystä antavaan ryhmään on seurantatutkimusten mukaan vähentänyt selvästi sairauden aiheuttamia sairaalakustannuksia (Bauer ja McBride 1996, Colom ym. 1998). Tällaisia potilaiden opastukseen keskittyviä ryhmiä tulisikin perustaa ainakin suurempiin taajamiin, joissa on riittävästi bipolaarihäiriöpotilaita M. O. Huttunen
8 Kirjallisuutta American Psychiatric Association: Work Group on bipolar disorder: practice guideline for the treatment of patients with bipolar disorder. Am J Psychiatry 1994; 151 Suppl: Basco M R, Rush A J. Cognitive-behavioral therapy for bipolar disorder. New York: The Guilford Press, Bauer M S, McBride L. Structured group psychotherapy for bipolar disorder. Kirjassa: Bauer MS, McBride L, toim. The Life Goals Program. New York: Springer l996. Clarkin J F, Carpenter D, Hull J, Wilner P, Glick I. Effects of psychoeducational intervention for married patients with bipolar disorder and their spouses. Psychiatric Servics 1998; 49, Clarkin J F, Glick I D, Haas G L. A randomized clinical trial of inpatient family intervention: V. Results for affective disorders. J Affect Disord l990; 18: Colom F, Vieta E, Martinez A, Jorquera A, Gastó C. What is the role of psychotherapy in the treatment of bipolar disroder. Psychother Psychosom 1998; 67: 3 9. Foelker G A, Molinari V, Marmion J J, Chacko R C. Lithium groups and elderly bipolar outpatients. Clin Gerontol 1986; 5: Gabbard G O. Psychodynamic psychiatry in clinical practice. The DSM-IV edition. Washington DC: American Psychiatric Press, Graves J S. Living with mania: a study of outpatient group psychotherapy for bipolar patients. Am J Psychother 1993; 47: Huttunen M O. Masennustilojen psykoterapiasta. Duodecim 1994; 110: Jamison K R. Psychotherapeutic issues and suicide prevention in the treatment of bipolar disorders. Kirjassa: Hales R E, Frances A J, toim. American psychiatric association annual review, Vol , s Jamison K R. Touched with fire. Manic-depressive illness and the artistic temperament. New York: Free Press Paperbacks, Simon & Schuster, Inc, Kripke D F, Robinson D. Ten years with a lithium group. McLean Hosp J 1985; 10: Lam D, Wong G. Prodromes, coping strategies, insight and social functioning in bipolar affective disorders. Psychol Med 1997; 27: McAlpin C A, Goodnick P J. Psychotherapy. Kirjassa: Goodnick P J, toim. Mania. Clinical and research perspectives. Washington DC: American Psychiatric Press, 1998, ss Perry A, Tarrier N, Morriss R, McCarthy E, Lindy K. Randomized controlled trial of efficacy of teaching patients with bipolar disorder to identify early symptoms of relapse and obtain treatment. BMJ 1999; 318: Perry S. Acute psychotic states. Kirjassa: Glick R A, Meyerson A T, Robbins E, Talbott J A, toim. Psychiatric emergencies. New York: Grune & Stratton, 1976, s Shakir S A, Volkmar F R, Bacon S, Pfefferbaum A. Group psychotherapy as an adjunct to lithium maintenance. Am J Psychiatry 1979; 136: Tähkä V. Mind and its treatment. A psychoanalytic approach. Madison: International University Press, Volkmar F R, Bacon S, Shakir S A, Pfefferbaum A. Group psychotherapy in the management of manic-depressive illness. Am J Psychother 1981; 35: Wulsin L, Bachop M, Hoffman D. Group therapy in manic-depressive illness. Am J Psychother 1988; 42: Zaretsky A E, Segal Z V. Psychosocial interventions in bipolar disorders. Depression 1995; 2: MATTI O. HUTTUNEN, dosentti, erikoislääkäri matti.huttunen@konsmoh.inet.fi Kolmas linja 20 B 21, Helsinki Kaksisuuntainen mielialahäiriö ja psykoterapiat 1927
Mielenterveyden häiriöt
Masennus Mielenterveyden häiriöt Ahdistuneisuushäiriöt pakkoajatukset ja -toiminnot paniikkihäiriöt kammot sosiaalinen ahdistuneisuus trauman jälkeiset stressireaktiot Psykoosit varsinaiset mielisairaudet
LisätiedotFSD1256 Masennuskysely 2002 FSD1293 Kokemukset masennuksen hoidosta ja toipumisesta 2002 FSD1296 Elämä masentuneena 2002
1 of 8 19.7.2011 8:42 KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoituja tutkimusaineistoja FSD1256 Masennuskysely 2002 FSD1293 Kokemukset masennuksen hoidosta ja
LisätiedotNuoren itsetuhoisuus MLL koulutus. 31.10.2014 Erikoislääkäri Maria Sumia Tays EVA-yksikkö
Nuoren itsetuhoisuus MLL koulutus 31.10.2014 Erikoislääkäri Maria Sumia Tays EVA-yksikkö Yleisyydestä WHO 2014: itsemurha on nuoruusikäisten kolmanneksi yleisin kuolinsyy (1. liikenneonnettomuudet, 2.
LisätiedotPsykoositietoisuustapahtuma
Psykoositietoisuustapahtuma apulaisylilääkäri Pekka Salmela Tampereen Psykiatria- ja päihdekeskus 19.9.2017 Metso Psykoosit Psykooseilla eli mielisairauksilla tarkoitetaan mielenterveyshäiriöiden ryhmää,
LisätiedotMIELENTERVEYSTALON OMAISOSIO
MIELENTERVEYSTALON OMAISOSIO Tietopaketti sairaalahoidossa olevien potilaiden omaisille Potilaan oikeudet Omaisen oikeudet Potilaan hoitoon liittyvä yhteistyö Valmistuu kevään 2015 aikana 13.11.2014 1
LisätiedotKuntoutuksen tavoite. Käsitys mielenterveyden häiriön luonteesta:
PSYKOTERAPIAT Kuntoutuksen tavoite Käsitys mielenterveyden häiriön luonteesta: Hoidon tarpeen taustalla usein kehitysvuosien ylivoimaiset, traumaattiset kokemukset, ajankohtaiset menetykset tai muut ylivoimaiset
LisätiedotMielekästä ikääntymistä
Mielekästä ikääntymistä Koko kylä huolehtii vastuu ikääntyvistä kuuluu kaikille Psykologi Mervi Fadjukov Alueelliset mielenterveys-ja päihdepalvelut PHHYKY 20.3.2019 Vanhuus yksi elämänvaihe Yksilöllinen
LisätiedotPersoonallisuushäiriöt. Jyrki Nikanne Psykologi 21.9.2011
Persoonallisuushäiriöt Jyrki Nikanne Psykologi 21.9.2011 Mitä tarkoittaa persoonallisuus? Persoonallisuushäiriödiagnoosi Millä mielellä otan tiedon vastaan? Millä mielellä lähden tarjottuun hoitoon? Määritelmä
LisätiedotMitä jää tutkimuksen varjoon? Näkemyksiä käytännön työstä kehittämisen taustalle.
Mitä jää tutkimuksen varjoon? Näkemyksiä käytännön työstä kehittämisen taustalle. Tapio Halla, erikoislääkäri Tampereen kaupunki Mielenterveys- ja päihdepalvelut Psykiatrian polklinikka maahanmuuttajille
LisätiedotPsykoosi 22.9.2015 JENNI AIRIKKA, TAMPEREEN MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEPALVELUIDEN PSYKOOSIPÄIVÄN LUENTO
Psykoosi 22.9.2015 JENNI AIRIKKA, TAMPEREEN MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEPALVELUIDEN PSYKOOSIPÄIVÄN LUENTO Mitä psykoosi tarkoittaa? Psykoosilla tarkoitetaan sellaista poikkeavaa mielentilaa, jossa ihminen
LisätiedotMiksi vanhuspsykiatria on tärkeää? Prof. Hannu Koponen HY ja HYKS Psykiatriakeskus Helsinki 24.4.2015
Miksi vanhuspsykiatria on tärkeää? Prof. Hannu Koponen HY ja HYKS Psykiatriakeskus Helsinki 24.4.2015 Iäkkäiden mielenterveysoireiden ilmenemiseen vaikuttavia tekijöitä Keskushermoston rappeutuminen Muut
LisätiedotOmaisnäkökulma psyykkiseen sairastamiseen 25.3.2015. kokemusasiantuntija Hilkka Marttinen omaisten tuki- ja neuvontatyöntekijä Johanna Puranen
Omaisnäkökulma psyykkiseen sairastamiseen 25.3.2015 kokemusasiantuntija Hilkka Marttinen omaisten tuki- ja neuvontatyöntekijä Johanna Puranen Jämsänkatu 2, Vallila FinFami Uusimaa ry Omaiset mielenterveyden
LisätiedotMASENNUS. Terveystieto. Anne Partala
MASENNUS Terveystieto Anne Partala MITÄ ON MASENNUS? Masennus on sairaus Sairaus, joka voi tulla kenen tahansa kohdalle Sairaus, josta voi parantua Masennus eroaa normaalista tunteiden vaihtelusta Kannattaa
LisätiedotPSYKOOSIT JA NIIDEN HOITO
PSYKOOSIT JA NIIDEN HOITO Mielenterveyden ensiapu 21.2.2008 Esa Nordling PSYKOOSIT kosketus todellisuuteen joko laajasti tai rajatusti heikentynyt sisäiset ja ulkoiset ärsykkeet voivat sekoittua kaoottisella
LisätiedotKipupotilas psykiatrin vastaanotolla. Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016
Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016 ICD-10 tautiluokituksessa kipuoire esiintyy vain muutaman psykiatrisen diagnoosin kuvauksessa
LisätiedotKOKEMUKSIA NETTITERAPIOISTA ERIKOISSAIRAANHOIDOSSA MIELENTERVEYSTALO.FI NUORTEN MIELENTERVEYSTALO.FI NETTITERAPIAT.FI
KOKEMUKSIA NETTITERAPIOISTA ERIKOISSAIRAANHOIDOSSA MIELENTERVEYSTALO.FI NUORTEN MIELENTERVEYSTALO.FI NETTITERAPIAT.FI MIELENTERVEYSTALO.FI Aikuisten mielenterveystalossa voit mm. AIKUISET lukea ajantasaista
LisätiedotPsyykkisten rakenteiden kehitys
Psyykkisten rakenteiden kehitys Bio-psykososiaalinen näkemys: Ihmisen psyykkinen kasvu ja kehitys riippuu bioloogisista, psykoloogisista ja sosiaalisista tekijöistä Lapsen psyykkisen kehityksen kannalta
Lisätiedot- pitkäjännitteisyyttä - kärsivällisyyttä - kuntoutujan omaa ponnistelua
Ihminen - on toimiva olento - toimii & kehittyy omien kiinnostusten, tavoitteiden ja vahvuuksien pohjalta - toiminta vahvistaa voimavaroja entisestään - ihminen tietää itse parhaiten voimavaransa ja resurssinsa
LisätiedotPÄIHTEILLÄ OIREILEVA KOGNITIIVISESSA PSYKOTERAPIASSA
PÄIHTEILLÄ OIREILEVA KOGNITIIVISESSA PSYKOTERAPIASSA PÄIHDELÄÄKETIETEENPÄIVÄT PSYKOTERAPEUTTI KAISLA JOUTSELA KOGNITIIVINEN PSYKOTERAPIA Lyhyt- tai pitkäkestoista, muutamasta kerrasta useaan vuoteen. Tapaamiset
LisätiedotMiten asiakkaan äkillinen sekavuus näkyy RAI-järjestelmässä?
Tiedosta hyvinvointia 1 Miten asiakkaan äkillinen sekavuus näkyy RAI-järjestelmässä? Erikoissuunnittelija Satu Vihersaari-Virtanen 13.3.2008 Tiedosta hyvinvointia 2 Vanhuksen sekavuusoireyhtymä Sekavuuden
LisätiedotFinFami Uusimaa ry Omaiset mielenterveyden tukena
FinFami Uusimaa ry Omaiset mielenterveyden tukena Perustettu 1988 Toiminta alkanut vertaisryhmäperiaatteella Tällä hetkellä 13 työntekijää RAY:n tuella Omaisten tuki ja neuvonta: Neljä työntekijää Lapsiperhetyö
LisätiedotSomaattinen sairaus nuoruudessa ja mielenterveyden häiriön puhkeamisen riski
+ Somaattinen sairaus nuoruudessa ja mielenterveyden häiriön puhkeamisen riski LINNEA KARLSSON + Riskitekijöitä n Ulkonäköön liittyvät muutokset n Toimintakyvyn menetykset n Ikätovereista eroon joutuminen
LisätiedotSyömishäiriöiden hoitopolun haasteet. Jaana Ruuska, LT, osastonylilääkäri TAYS, nuorisopsyk. vastuualue
Syömishäiriöiden hoitopolun haasteet Jaana Ruuska, LT, osastonylilääkäri TAYS, nuorisopsyk. vastuualue 1 Alkavat yleensä nuoruusiässä Suurin osa sairastuu ennen 25v ikää Laihuushäiriö on kolmanneksi yleisin
LisätiedotMasennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen
Masennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen LT, psykiatrian dosentti, Helsingin yliopisto Ylilääkäri, yksikön päällikkö, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos; Mielenterveys ja päihdepalvelut osasto;
LisätiedotIäkkään muistipotilaan masennuksen hoito
Iäkkään muistipotilaan masennuksen hoito Sinikka Luutonen Psykiatrian dosentti, geriatrian erikoislääkäri Turun yliopisto ja VSSHP/Psykiatrian tulosalue Sidonnaisuudet toiminut luennoitsijana terveydenhuollon
LisätiedotKaksoisdiagnoosin tutkiminen ja hoito hoitoketjun merkitys. Mauri Aalto Yl, dos Psykiatria, EPSHP
Kaksoisdiagnoosin tutkiminen ja hoito hoitoketjun merkitys Mauri Aalto Yl, dos Psykiatria, EPSHP Lähteet Mueser et al. 2003. Integrated treatment for dual disorders: a guide to effective practice. Guilford
LisätiedotMielenterveys voimavarana. Psykologi, psykoterapeutti YET Tiina Röning TAYS/ EVA
Mielenterveys voimavarana Psykologi, psykoterapeutti YET Tiina Röning TAYS/ EVA Mitä mielenterveys tarkoittaa Mielen terveys vs. mielen sairaus? Mielen kokemus hyvinvoinnista ja tasapainosta Sisäisiä,
LisätiedotLataa Masennus. Lataa. Lataa kirja ilmaiseksi suomalainen Masennus Lataa Luettu Kuunnella E- kirja Suomi epub, Pdf, ibook, Kindle, Txt, Doc, Mobi
Lataa Masennus Lataa ISBN: 9789516563186 Sivumäärä: 416 Formaatti: PDF Tiedoston koko: 21.83 Mb Masennus-kirja käsittelee masennustilaan vaikuttavia psykologisia, biologisia ja sosiaalisia tekijöitä, sairauden
Lisätiedot2. Milloin psykiatrinen hoitotahto on pätevä? 3. Milloin psykiatrisesta hoitotahdosta voi poiketa?
Psykiatrinen hoitotahto 30.8.2016 Saatteeksi Psykiatrinen hoitotahto on kehitetty vahvistamaan henkilön itsemääräämisoikeutta tilanteissa, joissa hän ei itse kykene osallistumaan hoitoaan koskevaan päätöksentekoon.
LisätiedotELÄMÄÄ VUORISTORADALLA
ELÄMÄÄ VUORISTORADALLA Nuoren itsetuhoisuusomaisen kokemuksia Pirkko Haikola Omaiset mielenterveystyön tukena Tampere ry Kokemusasiantuntijuus Omaisena vuodesta 1998. Kaksi lasta sairastunut psyykkisesti
LisätiedotPsyykkinen toimintakyky
Psyykkinen toimintakyky Toimintakyky = ihmisen ominaisuuksien ja ympäristön suhde : kun ympäristö vastaa yksilön ominaisuuksia, ihminen kykenee toimimaan jos ihmisellä ei ole fyysisiä tai psykososiaalisia
LisätiedotKuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET
Kuolevan potilaan kohtaaminen Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Mikä tämän esityksen tavoite on? Saada neuvoja kuolevan ihmisen kohtaamiseen. Saada
LisätiedotHyvä päivä, hyvä yö? Helena Aatsinki, työterveyshuollon erikoislääkäri, unilääketieteen erityispätevyys, psykoterapeutti
Hyvä päivä, hyvä yö? Helena Aatsinki, työterveyshuollon erikoislääkäri, unilääketieteen erityispätevyys, psykoterapeutti Sivu 1 Unihäiriöt Unettomuushäiriöt Unenaikaiset hengityshäiriöt Keskushermostoperäinen
LisätiedotKäypä hoito -indikaattorit, depressio
1 Käypä hoito -indikaattorit, depressio Ohessa kuvatut indikaattoriehdotukset pohjautuvat Depressio Käypä hoito suositukseen (2014). Käypä hoito -työryhmä on nostanut suosituksesta keskeisiksi implementoitaviksi
LisätiedotMielenterveys voimavarana
Mielenterveys voimavarana Mielenterveydestä on esitetty aikojen kuluessa useita erilaisia näkemyksiä. Moderni määritelmä mielenterveydestä on terveyslähtöinen eli salutogeeninen. Mielenterveys nähdään
LisätiedotYDINAINESANALYYSI OIKEUSPSYKIATRIAN ERIKOISALA
1 (6) YDINAINESANALYYSI OIKEUSPSYKIATRIAN ERIKOISALA Taso 1 - ehdottomasti osattava 2 - osattava hyvin 3 - erityisosaaminen Keskeisyys A - soveltaminen B - ymmärtäminen C - tietäminen Asiasisältö Taso
LisätiedotPositiivisten asioiden korostaminen. Hilla Levo, dosentti, KNK-erikoislääkäri
Positiivisten asioiden korostaminen Hilla Levo, dosentti, KNK-erikoislääkäri Krooninen sairaus - Pitkäaikainen sairaus = muuttunut terveydentila, mikä ei korjaannu yksinkertaisella kirurgisella toimenpiteellä
LisätiedotNUORTEN DEPRESSION HOITO
NUORTEN DEPRESSION HOITO Mauri Marttunen professori HY, HYKS, psykiatrian klinikka tutkimusprofessori THL Käyvän nuorten mielenterveysongelmien hoidon lähtökohtia (1) Alkuarvio Hoitoon tulon syy Perusteellinen
LisätiedotAuta minua onnistumaan. Miss sä oot? aikuisen läsnäolon merkitys lapselle seminaari 9.4.2014 Lahti
Auta minua onnistumaan Miss sä oot? aikuisen läsnäolon merkitys lapselle seminaari 9.4.2014 Lahti Auta minua onnistumaan Vaikeuksien kasautumisen ja vakavampien käytösongelmien ennaltaehkäisy myönteisen
LisätiedotKerronpa tuoreen esimerkin
Mielenterveyskuntoutuja työnantajan kannalta työmielihanke Inkeri Mikkola Kerronpa tuoreen esimerkin 1 TYÖNANTAJAN NÄKÖKULMA kustannuspaineet yhteistyökyky pysyvyys työyhteisön asenteet TYÖNANTAJAN TOIVE
LisätiedotHOIDON TARVE! 12.2..2. 011 Ha H aka k na & & L a L ine
Masennuksen hoitokäytäntöjä Turun seudulla 12.11.2008 Psykiatrian el, VET-terapeutti terapeutti, psykoterapiakouluttaja TEIJO LAINE Tth el, kognitiivisen psykoterapian koulutus SINIKKA HAAKANA HOIDON
LisätiedotItsetuhoisuuden vakavuuden arviointi
Itsetuhoisuuden vakavuuden arviointi Jyrki Tuulari 8.2.2012 psykologi Välittäjä 2013/Pohjanmaa-hanke Itsemurhayritys Itsemurhayritykseen päätyy jossakin elämänvaiheessa ainakin 3-5 % väestöstä Riski on
LisätiedotMiten nuoret oireilevat? Tiia Huhto
Miten nuoret oireilevat? Tiia Huhto Nuorten psyykkiset häiriöt Mielialahäiriöt Ahdistuneisuushäiriöt Tarkkaavaisuushäiriöt Käytöshäiriöt Todellisuudentajun häiriöt Syömishäiriöt Päihdeongelmat Mielialahäiriöt
LisätiedotHoitosuunnitelma työvälineenä moniammatillisessa yhteistyössä. Syömishäiriöpäivät 2015
Hoitosuunnitelma työvälineenä moniammatillisessa yhteistyössä Syömishäiriöpäivät 2015 Marjo Sandvik Psykiatrinen sairaanhoitaja Toiminnanjohtaja Syömishäiriöklinikka Perustietoa Syömishäiriöklinikasta
LisätiedotNuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen
Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen Annamari Tuulio-Henriksson Dosentti, johtava tutkija, Kelan tutkimusosasto Suomen epidemiologian seuran ja Kelan seminaari 27.10.2011 Nuoret ja työllistymisen
LisätiedotKaksisuuntaisen mielialahäiriön diagnoosi ja kulku. Erkki Isometsä
Kaksisuuntainen mielialahäiriö Kaksisuuntaisen mielialahäiriön diagnoosi ja kulku Erkki Isometsä Kaksisuuntaisella mielialahäiriöllä eli bipolaarihäiriöllä tarkoitetaan mielenterveyden häiriötä, jota luonnehtii
LisätiedotKaksisuuntaisen mielialahäiriön psykososiaalinen hoito
Jorma Oksanen NÄIN HOIDAN Kaksisuuntaisen mielialahäiriön psykososiaalinen hoito Psykososiaalinen hoito on keskeinen osa kaksisuuntaisen mielialahäiriön ylläpitovaiheen hoitoa. Sen tarkoituksena on parantaa
LisätiedotPitkävaikutteinen injektiolääke helpottaa psykoosipotilaan hoitoon sitoutumista - Sic!
Page 1 of 5 JULKAISTU NUMEROSSA 2/2016 TEEMAT Pitkävaikutteinen injektiolääke helpottaa psykoosipotilaan hoitoon sitoutumista Hannu Koponen / Kirjoitettu 8.4.2016 / Julkaistu 3.6.2016 Psykoosipotilaiden
LisätiedotT U I J A H E L L S T E N
TRAUMAATTINEN KRIISI T U I J A H E L L S T E N 16.3.2016 1 ELÄMÄNTILANTEITA Stressi ristiriitaisia vaatimuksia reaktiot yksilöllisiä Kehityskriisi elämänkulkuun kuuluvia muutosvaiheita useimmiten sujuvat
LisätiedotG2P0 + C 2 H 5 OH =?! Antti Koivukangas LT, yleislääketieteen erikoislääkäri EPSHP/ Psykiatria Ei sidonnaisuuksia (KH) 20.11.
G2P0 + C 2 H 5 OH =?! Antti Koivukangas LT, yleislääketieteen erikoislääkäri EPSHP/ Psykiatria Ei sidonnaisuuksia (KH) 20.11.2008 Vaasa 1 Nuoret aikuiset ja päihteet päihteiden käyttö runsaimmillaan 20
LisätiedotDokumenttia hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot:
FSD1293 KOKEMUKSET MASENNUKSEN HOIDOSTA JA TOIPUMISESTA 2002 FSD1293 DEPRESSION TREATMENT AND RECOVERY 2002 Tämä dokumentti on osa yllä mainittua Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa.
LisätiedotKognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa. Kaisa Pietilä 28.1.2016
K Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa Kaisa Pietilä 28.1.2016 Työpajan lähtökohdat Jokaisella on mahdollisuus lisätä työhönsä terapeuttisia elementtejä kysyä ja kyseenalaistaa
LisätiedotItsemurhat. Prof. Kristian Wahlbeck Vaasa 25.09.07 MIELENTERVEYDEN ENSIAPU
Itsemurhat Prof. Kristian Wahlbeck Vaasa 25.09.07 Vaasan mielenterveystyön osaamiskeskus Vasa kompetenscentrum för mentalvård Vaasa Excellence Centre for Mental Health ITSETUHOINEN KÄYTTÄYTYMINEN JA ITSEMURHA
LisätiedotUutta Suomessa mielenterveyden ensiapu. Mikko Häikiö Pohjanmaa hanke Vaasa 11.5.2007
Uutta Suomessa mielenterveyden ensiapu Mikko Häikiö Pohjanmaa hanke Vaasa 11.5.2007 Pohjanmaa hankkeen toiminta alue Vaasan sairaanhoitopiiri väestömäärä n. 174 300 pinta ala 7930 km 2 Etelä Pohjanmaan
LisätiedotHyvinvointia työstä. Työterveyslaitos Esittäjän Nimi
Hyvinvointia työstä Henkiseen hyvinvointiin vaikuttavista tekijöistä työssä (Lähde: Kaikkea stressistä, Salla Toppinen-Tanner & Kirsi Ahola toim. Työterveyslaitos) Jalmari Heikkonen, MScPH (licentiat i
LisätiedotAHDISTUSTA, MASENNUSTA VAI KRIISIREAKTIOITA? Jarmo Supponen psykoterapeutti kriisityöntekijä
AHDISTUSTA, MASENNUSTA VAI KRIISIREAKTIOITA? Jarmo Supponen psykoterapeutti kriisityöntekijä Sopeutumisprosessin vaiheet ovat Sokkivaihe Reaktiovaihe Työstämis- ja käsittelyvaihe Uudelleen suuntautumisen
LisätiedotKuka hoitaa kaksoisdiagnoosipotilasta loppupeleissä?
Kuka hoitaa kaksoisdiagnoosipotilasta loppupeleissä? Pienet Pohjalaiset Päihdepäivät 17.11.2008 Merja Syrjämäki psykiatrian erikoislääkäri TAYS Pitkäniemi APS5 Kaksoisdiagnoosin ulottuvuudet Lievä psyykkinen
LisätiedotOmaishoitajan voimavarat. Alustus Vantaalla 3.4.2014 Esa Nordling PsT Kehittämispäällikkö
Omaishoitajan voimavarat Alustus Vantaalla 3.4.2014 Esa Nordling PsT Kehittämispäällikkö 1 Omaishoitajan karikot * Byrokratia * Velvoittava sitoutuminen * Avun vastaanottamisen vaikeus * Ammattilaisten
LisätiedotEloisa mieli -gallup Suomalaisten mielipiteet ikäihmisten mielen hyvinvoinnista. Tutkimusraportti
Eloisa mieli -gallup Suomalaisten mielipiteet ikäihmisten mielen hyvinvoinnista Tutkimusraportti Tutkimuksen toteutus Tämän tutkimuksen tilaajina ovat Vanhustyön keskusliiton Eloisa ikä -ohjelmakoordinaatio
LisätiedotRiippuvuudesta ja sen hoidosta. Psykiatrisen hoitotyön opintopäivät Tampere Merja Syrjämäki
Riippuvuudesta ja sen hoidosta Psykiatrisen hoitotyön opintopäivät Tampere 29.3.2019 Merja Syrjämäki Yksi suurista kansansairauksista Ainakin 20% väestöstä on riippuvainen jostain päihteestä elämänsä aikana
LisätiedotSyrjäytymisen monimuotoisuus - terveyden, toimintakyvyn ja terveyspalveluiden näkökulmasta Raija Kerätär 8.2.2013. www.oorninki.fi
Syrjäytymisen monimuotoisuus - terveyden, toimintakyvyn ja terveyspalveluiden näkökulmasta Raija Kerätär 8.2.2013 www.oorninki.fi Osallisuus - syrjäytyminen Sosiaalinen inkluusio, mukaan kuuluminen, osallisuus
LisätiedotTURUN YLIOPISTOLLINEN KESKUSSAIRAALA SUHTEESSA OY SAIRASTUNEEN PSYKOTERAPEUTTINEN TUKEMINEN
VAKAVASTI SAIRASTUNEEN PSYKOTERAPEUTTINEN TUKEMINEN VAKAVASTI SAIRASTUNEEN PSYKOTERAPEUTTINEN TUKEMINEN Tieto vakavasta, etenevästä tai parantumattomasta sairaudesta, mullistaa sairastuneen ja hänen läheisensä
LisätiedotNUORTEN MASENNUS. Lanu-koulutus 5.9., ja
NUORTEN MASENNUS Lanu-koulutus 5.9., 11.9. ja 20.9.2018 Kirsi Ylisaari Nuorisopsykiatrian ja yleislääketieteen erikoislääkäri Psykoterapeutti Nuorisopsykiatrian poliklinikka, EPSHP Diagnoosi ja kliininen
LisätiedotPsykiatrisen hoitotoiveen pilotti alkaa Satakunnan sairaanhoitopiirissä
AMMATTILAISOHJE 1 (6) Psykiatrisen hoitotoiveen pilotti alkaa Satakunnan sairaanhoitopiirissä Satakunnan sairaanhoitopiirissä on otettu käyttöön psykiatrinen hoitotoive-lomake. Ensimmäisessä vaiheessa
LisätiedotTunnistetun masennuksen aktiivinen hoito perusterveydenhuollossa. Psyk el, LT Maria Vuorilehto Sateenvarjo-hanke, Vantaan terveyskeskus
Tunnistetun masennuksen aktiivinen hoito perusterveydenhuollossa Psyk el, LT Maria Vuorilehto Sateenvarjo-hanke, Vantaan terveyskeskus DIAGNOOSI PERUSTERVEYDENHUOLLOSSA Seulonta- ja arviointiasteikot ovat
LisätiedotPÄIVÄ MIELEN HYVINVOINNILLE 23.3.2011
PÄIVÄ MIELEN HYVINVOINNILLE 23.3.2011 Lohjan sairaanhoitoalueella eri mielenterveyshäiriöiden esiintyvyys aikuisväestössä Depressiota potevia naisia 2.400 (8,2 %) Depressiota potevia miehiä 1.300 (4,5
LisätiedotMIELENTERVEYDEN ENSIAPU
Jyrki Tuulari 25.9.2007 1 MITÄ MASENNUKSELLA TARKOITETAAN? Masennustila eli depressio on yleinen ja uusiutuva mielenterveyden häiriö, joka ei ole sama asia kuin arkipäiväinen surullisuus tai alakuloisuus.
LisätiedotMuistisairaan ihmisen vähälääkkeinen hoito
Sodankylä Muistisairaan ihmisen vähälääkkeinen hoito Kotihoidon palveluohjaaja, muistihoitaja Tuula Kettunen 17.2.2014 2014 DEMENTIAINDEKSI Sodankylässä geriatri 2005 2013, muistineuvolatoiminta aloitettiin
LisätiedotKriisit ja Mielenterveys Maahanmuuttajien terveys ja hyvinvointi seminaari
Kriisit ja Mielenterveys Maahanmuuttajien terveys ja hyvinvointi seminaari 29.9.2014 Suvi Piironen Asiantuntija SOS- kriisikeskus Elämän monet kriisit Jokainen kohtaa kriisejä elämänsä aikana Kriisiksi
LisätiedotLapsen levottomuus ja aggressiivisuus
Lapsen levottomuus ja aggressiivisuus Terveydenhoitajapäivät 2015 Kuntoutussuunnittelija, sh (AMK), TtM Kaisa Parviainen, Projektipäällikkö, th, psykoterapeutti Kaisa Humaljoki 10.2.2015 ADHD-liitto ry
LisätiedotTyökyky, terveys ja hyvinvointi
Työkyky, terveys ja hyvinvointi Miia Wikström, tutkija, hankejohtaja miia.wikstrom@ttl.fi www.kykyviisari.fi kykyviisari@ttl.fi Mitä työkyky on? Työkyky voidaan määritellä yhdistelmäksi terveyttä, toimintakykyä,
LisätiedotVANHEMMAN ALKOHOLINKÄYTÖSTÄ KÄRSIVÄN LAPSEN TUKEMINEN
VANHEMMAN ALKOHOLINKÄYTÖSTÄ KÄRSIVÄN LAPSEN TUKEMINEN PÄIHDEPÄIVÄT 11.10.2011 TAMPERE Annikka Taitto 1 A-KLINIKKASAATIÖ LAPSI JA VANHEMPIEN ALKOHOLINKÄYTTÖ OPAS VARHAISKASVATUKSEN TYÖNTEKIJÖILLE Maritta
LisätiedotLapsen huomioiminen kun perheessä on sairautta. Suvi Laru, PsM, psykologi, psykoterapeutti, opettaja
Lapsen huomioiminen kun perheessä on sairautta Suvi Laru, PsM, psykologi, psykoterapeutti, opettaja Esityksen teemat Mitä sairaus tarkoittaa lapselle ja nuorelle? Miten sairaus näkyy perheessä? Mitä ja
LisätiedotRIIPPUVUUDEN HOITO JA KUNTOUTUS. 10.9.2015. Terveystie 1, Auditorio. Vaikuttavuus tutkimusten valossa
Psykodynaamisen terapian keskeiset periaatteet ja riippuvuudesta toipumista edistävät tekijät Vaikuttavuus tutkimusten valossa Psykodynaamisessa tai psykoanalyyttisessa terapiassa vaikuttavat tekijät:
LisätiedotMUISTISAIRAAN PSYKOTERAPEUTTINEN HOITO JA HOIVA
MUISTISAIRAAN PSYKOTERAPEUTTINEN HOITO JA HOIVA SANNA AAVALUOMA PERHEPSYKOTERAPEUTTI VET, PARIPSYKOTERAPEUTTI ET, MUISTIASIANTUNTIJA, TIETOKIRJAILIJA MUISTISAIRAANHOITO 2015 TIETEIDEN TALO TULOSSA TÄNÄ
LisätiedotTUNTEET OPASTAVAT IHMISTÄ. Tunteet, psyykkinen hyvinvointi ja mielenterveys kietoutuvat yhteen. Tunteet ilmenevät monin tavoin
Sisällys I TUNTEET OPASTAVAT IHMISTÄ 10 1 Tunteet, psyykkinen hyvinvointi ja mielenterveys kietoutuvat yhteen 12 Tulkinnat vaikuttavat tunteisiin Psyykkinen hyvinvointi on mielen hyvinvointia 12 13 Tunteet
LisätiedotPuhe, liike ja toipuminen. Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT
Puhe, liike ja toipuminen Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT Puhe liike toipuminen? 2.9.2014 Hätönen H 2 Perinteitä ja uusia näkökulmia Perinteinen näkökulma: Mielenterveyden ongelmien hoidossa painotus
LisätiedotHaasteita ja mahdollisuuksia
Haasteita ja mahdollisuuksia Klaus Lehtinen Psykiatrian toimialuejohtaja TAYS 10.3.2010 1 Muut Liikuntaelins. Vammat Hengitys Neurologia Psykiatria Syöpä Sydän ja veris. Psykoosit Vaikeat persoonallisuushäiriöt
LisätiedotLasten ja nuorten syo misha irio iden esiintyvyys ja hoitokeinot. Veli Matti Tainio HYKS Nuorisopsykiatria
Lasten ja nuorten syo misha irio iden esiintyvyys ja hoitokeinot Veli Matti Tainio HYKS Nuorisopsykiatria Esityksen keskiössä Voivat olla vakavia sairauksia. Kuolema, kehityksen pysähdys ja perheen ongelmat.
LisätiedotMIELENTERVEYDEN ENSIAPU
Jyrki Tuulari MASENNUS Ensiapua annetaan ennen kuin lääketieteellistä apua on saatavilla 1 PÄÄMÄÄRÄT mitä masennus on, esim. suhteessa suruun miten masennus ilmenee masentuneen ensiapu 2 MASENNUKSEN VAIKEUSASTE
LisätiedotMasennuksen hoitokäytäntöjä Turun seudulla
Masennuksen hoitokäytäntöjä Turun seudulla Psykiatrian el, VET-terapeutti, psykoterapiakouluttaja TEIJO LAINE Tth el, kognitiivisen psykoterapian koulutus SINIKKA HAAKANA ARKI TYÖTERVEYSLÄÄKÄRIN VASTAANOTOLLA
LisätiedotEpävakaa persoonallisuus
Epävakaa persoonallisuus Omaiset mielenterveystyön tukena Tampere ry Hämeenkatu 25 A 3 krs. 33200 Tampere omaisneuvonta@omaiset-tampere.fi 2 Epävakaa persoonallisuus Mikä on persoonallisuushäiriö? 4 Persoonallisuushäiriöiden
LisätiedotEtelä-Pohjanmaan Kotiosoiteprojekti Projektivastaava Anne Mäki Projektityöntekijä Tarja Kuhalampi
Etelä-Pohjanmaan Kotiosoiteprojekti 2005-2008 Projektivastaava Anne Mäki Projektityöntekijä Tarja Kuhalampi Kokeilu- ja kehittämisprojekti Omaiset mielenterveystyön tukena Etelä- Pohjanmaa ry Etelä-Pohjanmaan
LisätiedotOmaiset ja kuntoutumisprosessi
Omaiset ja kuntoutumisprosessi -omaiset tukena vai jarruna Merja Latva-Mäenpää Omaiset mielenterveystyön tukena E-P ry Lähdeaineistoa alustukseen Leif Berg ja Monica Johansson, Uudenmaan omaisyhdistys,
LisätiedotVarhainen tuki, VaTu. - Toimintamalli työkyvyn heiketessä
Varhainen tuki, VaTu - Toimintamalli työkyvyn heiketessä Esityksen materiaali kerätty ja muokattu TyKen aineistosta: ver JPL 12.3.2013 Työturvallisuuslaki Lain tarkoituksena on parantaa työympäristöä ja
LisätiedotLapsen sosiaalisen kehityksen tukeminen ja kiusaamisen ehkäisy
Lapsen sosiaalisen kehityksen tukeminen ja kiusaamisen ehkäisy 14.10.2016 Osa-alueet Ennaltaehkäisy Tapahtuneen selvittely Roolittamisen purku Jannan malli 1. Haasta omat ennakkokäsityksesi! 2. Kysy lapselta!
LisätiedotVAIKEAVAMMAISUUDEN MÄÄRITTELYSTÄ PSYYKKISISSÄ SAIRAUKSISSA
VAIKEAVAMMAISUUDEN MÄÄRITTELYSTÄ PSYYKKISISSÄ SAIRAUKSISSA Vaikeavammaisena pidetään henkilöä, joka tarvitsee pitkäaikaisen tai etenevän vamman tai sairauden johdosta välttämättä ja toistuvasti toisen
LisätiedotTietohallinto NETTITERAPIAT OH TERO LAIHO KEHITTÄMISPÄÄLLIKKÖ EERO-MATTI KOIVISTO 9.10.2014 1
Tietohallinto NETTITERAPIAT OH TERO LAIHO KEHITTÄMISPÄÄLLIKKÖ EERO-MATTI KOIVISTO 9.10.2014 1 Tietohallinto Saatavuus merkittävä osa psyykkisesti oireilevista suomalaisista ei ilmeisesti hae tai ei eri
LisätiedotTraumat ja traumatisoituminen
Traumat ja traumatisoituminen Elina Ahvenus, psykiatrian erikoislääkäri Kidutettujen Kuntoutuskeskus Luennon runko Trauman käsitteestä Traumatisoitumiseen vaikuttavista tekijöistä Lapsuuden traumojen vaikutuksista
LisätiedotMielialahäiriöt nuoruusiässä
Mielialahäiriöt nuoruusiässä Kari Moilanen lasten- ja nuorisopsykiatrian erikoislääkäri apulaisylilääkäri/ HYKS/ Psykiatrian tulosyksikkö/ Nuorisopsykiatrian Helsingin alueyksikkö 21.8.2008 LKS auditorium
LisätiedotTRANSDIAGNOSTINEN KBT (CBT-E)
SYÖMISHÄIRIÖIDEN HOITO TÄNÄÄN TRANSDIAGNOSTINEN KBT (CBT-E) 15.4.2019 / Kati Rantanen /sairaanhoitaja / HUS Syömishäiriöyksikkö TRANSDIAGNOSTINEN KBT (CBT-E) Kognitiivis-behavioraalinen terapia = KBT pohjautuu
LisätiedotAVH-potilaan masennuksen kulku akuuttivaiheen jälkeen ja omaisen masennusoireilu
AVH-potilaan masennuksen kulku akuuttivaiheen jälkeen ja omaisen masennusoireilu AVH-päivät 13.10.2010 Helsinki Anu Berg, PsT anu.berg@eksote.fi Masennus on yleistä aivoverenkiertohäiriöiden jälkeen noin
LisätiedotMielenterveysongelmien kuntoutus. HELSINKI 10.3.2014 Tanja Laukkala
Mielenterveysongelmien kuntoutus HELSINKI 10.3.2014 Tanja Laukkala Luennon rakenne Käypä hoito suositusten Depressio Kaksisuuntainen mielialahäiriö Epävakaa persoonallisuus Skitsofrenia Traumaperäiset
LisätiedotNuori urheilija psykiatrin vastaanotolla. Urheilulääketiede 2015 Risto Heikkinen Diacor Itäkeskus
Nuori urheilija psykiatrin vastaanotolla Urheilulääketiede 2015 Risto Heikkinen Diacor Itäkeskus yle.fi Psykiatria ja urheilu terve sielu terveessä ruumiissa mens sana in corpore sano TERVE MIELI TERVEESSÄ
LisätiedotTunnistaminen ja kohtaaminen
Ari Terävä 23.11.2016 Tunnistaminen ja kohtaaminen Päihdetyön asiantuntijakoulutus Point Collage Addiktio ja riippuvuus Pidetään usein synonyymeinä, mutta... Addiktio on mielle- ja motivaatiojärjestelmän
LisätiedotNÄYTTÖÖN PERUSTUVAA HOITOA PERUSTERVEYDENHUOLTOON SAATAVUUS & SAAVUTETTAVUUS ERINOMAISIA
NÄYTTÖÖN PERUSTUVAA HOITOA PERUSTERVEYDENHUOLTOON SAATAVUUS & SAAVUTETTAVUUS ERINOMAISIA Hoidon onnistumiseksi on olennaista että asianmukainen hoito aloitetaan ilman viivytyksiä. Hoidon tärkeä kehittämiskohde
LisätiedotMielenterveystalo.fi https://www.mielenterveystalo.fi/nettiterapiat/ Suoma Saarni, ylilääkäri / Eero-Matti Gummerus, Kehittämispäällikkö, HUS Psykiatria NETTITERAPIAT.FI Lääkärin lähetteellä mistä päin
LisätiedotDepression tuloksekas vuorovaikutuksellinen hoito ja ongelmien ennaltaehkäisy työterveyshuollossa Mehiläisen toimintamalli
Depression tuloksekas vuorovaikutuksellinen hoito ja ongelmien ennaltaehkäisy työterveyshuollossa Mehiläisen toimintamalli Aku Kopakkala johtava psykologi Masennus on sairaus, joka tappaa aivosoluja -
LisätiedotMasentaa ja ahdistaa: terapia, korkki kiinni vai eläke?
Masentaa ja ahdistaa: terapia, korkki kiinni vai eläke? Professori Jyrki Korkeila TY Ylilääkäri Harjavallan sairaala Psykoterapeutti psykodynaaminen & kognitiivinen terapia & lyhytterapia Salminen JK 2003;58:21-1.
LisätiedotTyöttömien työkyky ja työllistyminen. Raija Kerätär Kuntoutusylilääkäri Lapin sairaanhoitopiiri
Työttömien työkyky ja työllistyminen Raija Kerätär Kuntoutusylilääkäri Lapin sairaanhoitopiiri Tänään Mitä työkyvyllä tarkoitetaan? Työttömän työkyky työllisen työkyky? Voiko työkykyä arvioida terveystarkastuksessa?
Lisätiedot