Kaksisuuntaisen mielialahäiriön psykososiaalinen hoito
|
|
- Kari Reijo Oksanen
- 6 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Jorma Oksanen NÄIN HOIDAN Kaksisuuntaisen mielialahäiriön psykososiaalinen hoito Psykososiaalinen hoito on keskeinen osa kaksisuuntaisen mielialahäiriön ylläpitovaiheen hoitoa. Sen tarkoituksena on parantaa hoitoyhteistyötä, tukea potilaan perheenjäseniä ja opettaa sairauden itsehallintataitoja. Psykososiaalisen hoidon toteuttamiseksi on kehitetty spesifisiä ohjelmia. Eniten näyttöä on ryhmäpsykoedukaation ja kognitiivis-behavioraalisen terapian vaikuttavuudesta. Näiden ohjelmien keskeisiä aineksia voidaan sisällyttää tavanomaiseen avohoitoon yksilö-, ryhmä- tai perhehoitona. Kyseisiä aineksia ovat mielialahäiriön varhaisoireiden tunnistamisen opettaminen potilaalle ja hänen läheisilleen, mielialan seuranta päiväkirjan avulla, vuorokausirytmin säännöllistäminen ja perheen emotionaalisen stressin vähentäminen. Ryhmähoidossa etuna on potilaan saama vertaistuki. Noin joka sadas ihminen länsimaissa sairastuu kaksisuuntaiseen mielialahäiriöön elämänsä aikana. Tähän vaikeaan ja pitkäaikaiseen mielenterveyden häiriöön liittyy työkyvyn heikkeneminen tai menetys, sosioekonomisen aseman huononeminen ja ihmissuhdeongelmia, kuten huomattavasti lisääntynyt avioeron todennäköisyys. Potilaiden lapsille voi koitua kouluvaikeuksia ja käytösongelmia. Itsemurhan vaara on normaaliväestöön verrattuna jopa 15-kertainen (Harris ja Barraclough 1997). Varsinaisten mania- ja depressiojaksojen väliaikoina potilailla esiintyy runsaasti masennus- ja ahdistusoireilua. Vähitellen masennusoireet täyttävät yhä suuremman osan ajasta. Toimintakyvyn heikkenemistä voi liittyä jopa 60 %:lla potilaista myös eutyymisiin eli depression ja manian suhteen neutraaleihin jaksoihin. Heikkenemistä lisäävät korkeampi ikä, masennusoireet ja toistuvat sairaalahoidot (Rosa ym. 2009). Toistuvia relapseja esiintyy useimmilla avohoidon potilailla hoidosta huolimatta: vähintään puolet näyttöön perustuvaa lääkehoitoa saavista potilaista saa uuden mielialahäiriöjakson kahden vuoden aikana (Goldberg 2008). Huono sopeutuminen sairauteen on tärkeä syy siihen, että kaksisuuntaista mielialahäiriötä sairastavien myöntyvyys lääkehoitoon on huono. Arviolta % potilasta jättää jossakin vaiheessa lääkkeensä käyttämättä. Huono myöntyvyys vähentää remission saavuttamisen mahdollisuutta mielialahäiriöjakson jälkeen, lisää relapsin, sairaalaan joutumisen ja itsemurhan vaaraa ja on yhteydessä heikompaan elämänlaatuun ja toimintakykyyn. Varsinkin sairauden alkuvaiheissa potilaan on usein vaikea hyväksyä tilansa todellisuutta. Sairauden kieltämisen lisäksi dramaattisten mielialamuutosten pelko voi estää potilasta uskaltamasta yrittää elämänmuutoksia, jotka parantaisivat hänen tilannettaan. Lääkehoitoa tukeva psykososiaalinen hoito on noussut tärkeään asemaan kaksisuuntaisen mielialahäiriön uudessa Käypä hoito suosituksessa. Psykososiaalisella hoidolla tarkoitetaan tässä eritasoisia interventioita, joiden tavoitteena on paitsi parantaa myöntyvyyttä lääkehoitoon myös parantaa yleisemmin potilaan sopeutumista sairauteensa ja hänen kykyään hallita sen kulkua ja oireita (taulukko 1). Näin määritelty psykososiaalinen hoito sisältää totunnaisia psykoterapiatekniikoita, 371 Duodecim 2010;126:371 7
2 NÄIN HOIDAN 372 Taulukko 1. Psykososiaalisen hoidon keskeisiä välineitä. Sairautta ja sen hoitoa koskevien perusasioiden opettaminen Uhkaavien mielialahäiriöjaksojen ensioireiden tunnistaminen Vuorokausirytmin ja muiden ns. sosiaalisten rytmien säännöllistäminen Perheenjäsenten tukeminen ja saaminen mukaan hoitoyhteistyöhön Taulukko 2. Psykoedukaation keskeiset aihealueet. Maanisen, depressiivisen ja sekamuotoisen vaiheen oireet Kaksisuuntaisen mielialahäiriön taudinkulku Mielialahäiriöjaksojen varhaisoireet ja niiden tunnistaminen Toimintasuunnitelma varhaisoireiden ilmaantuessa Masennuslääkkeet, mielialantasaajat ja psykoosilääkkeet: käyttötarkoitus ja ongelmat Säännöllinen elämäntapa ja vuorokausirytmi Päihteet ja mieliala jotka on sovellettu mielialahäiriöpotilaille, tavanomaista hoitoa tukemaan tarkoitettuja, vähemmän intensiivisiä ohjelmia sekä tavanomaisen hoidon osaksi tarkoitettuja opetuksellisia (psykoedukatiivisia) hoitomenetelmiä. Kaikille seuraavassa kuvattaville hoitomuodoille on yhteistä perustietojen antaminen sairaudesta ja sen hoidosta ja mielialajaksojen varhaisoireiden tunnistaminen (taulukko 2). Psykoterapiat Kognitiivisella terapialla on vakiintunut, vaikuttavuusnäyttöön perustuva asema yksisuuntaisen depression hoidossa (Holmberg ja Kähkönen 2005). Kaksisuuntaisessa mielialahäiriössä lähtökohtana on stressi-haavoittuvuusmalli: sairaudessa nähdään toisaalla lääkehoitoa edellyttävä biologinen haavoittuvuus ja toisaalla elämän stressitekijöiden vaikutus sairauden kulkuun häiriöjaksojen laukaisijana. Kognitiivisessa terapiassa hyödynnetään Beckin kognitiivista psykoosien hoitomallia ja erilaisia kognitiivisia ja behavioraalisia tekniikoita ( Jänkälä ym. 2001). Kognitiivinen terapia on käyttökelpoinen vaikeiden masennusjaksojen aikaisten ja häiriöjaksojen välisten lievien masennusoireiden hoidossa. Kognitiivis-behavioraalinen terapia (CBT) liittyy teoreettiselta viitekehykseltään läheisesti kognitiiviseen terapiaan. Kaksisuuntaisen mielialahäiriön hoidossa terapioiden nimitysten ero liittyy lähinnä käyttäytymistä muokkaavien toimenpiteiden suhteelliseen painoon. Kognitiivis-behavioraalista terapiaa on käytetty yleisesti ryhmäterapiana vähentämään mielialahäiriön maanisten ja depressiivisten jaksojen uusiutumisriskiä (Basco ja Rush 2007). Kognitiivisen terapian tavoin interpersonaalinen terapia on osoittautunut vaikuttavaksi hoitomuodoksi masennuspotilailla. Interpersonaalinen sosiaalisten rytmien terapia (IP/SRT) on teoreettisesti mielenkiintoinen hoitomuoto, jossa yhdistetään päivittäisten rutiinien ja vuorokausirytmin säännöllistäminen ja mielialahäiriön mukanaan tuomien ihmissuhdeongelmien käsittely interpersonaalisen terapian keinoin. Toistaiseksi tästä hoitomuodosta ja sen vaikuttavuudesta on vain niukalti tutkimuksia (Frank 2005). Perheterapia on potentiaalisesti hyvin tehokas menetelmä bipolaarihäiriön hoitoon. Maaniset ja depressiiviset jaksot herättävät perheenjäsenissä usein vaikeasti käsiteltäviä tunteita: häpeää, pelkoa, syyllisyyttä, vihaa. Perheen toimintarakenne murtuu. Omaisten saattaa olla vaikea tulkita oikein sairaudesta johtuvaa käyttäytymistä. Toisaalta perheenjäsenet voivat olla suureksi avuksi hoidossa tukiessaan potilaan myöntyvyyttä lääkehoitoon ja toimiessaan oikein mielialahäiriöjakson varhaisoireiden ilmaantuessa. Potilas saatetaan maanisena kokea pelottavaksi, ja taustalla voikin olla todellista väkivaltaisuutta tai sen uhkaa. Entisen tasapainon ja terveyden menettämiseen liittyvän surun käsittely auttaa useimpia perheitä. Perheterapeuttisista hoitomuodoista on päässyt vakiintuneeseen asemaan perhekeskeinen terapia (FFT) (Miklowitz ja Goldstein 1997). Siinä pyritään kehittämään perheen sisäisiä kommunikaatio- ja ongelmanratkaisutaitoja, opetetaan koko perhe tunnistamaan mielialajakson varhaisoireet J. Oksanen
3 ja tehdään yhteinen toimintasuunnitelma käytettäväksi relapsin uhatessa. Ryhmäpsykoedukaatio Ryhmäpsykoedukaatio on keskeinen tavanomaista hoitoa tukeva, varsinaisia psykoterapioita kevyempi ja yksinkertaisempi hoitomuoto (Colom ja Vieta 2006). Perustiedot sairaudesta auttavat potilasta ymmärtämään omia hämmentäviä kokemuksiaan ja ohjaavat mieltämään ne todelliseksi, biologiseksi sairaudeksi, jonka kulkuun on mahdollista vaikuttaa. Ryhmäpsykoedukaatiota on mahdollista käyttää kaikentasoisten, myös samanaikaisista persoonallisuus- ja päihdeongelmista kärsivien potilaiden hoidossa. Ryhmämuotoisen työskentelyn etuna on vertaistuen käyttöön saaminen. Mielialahäiriöön sairastunut kokee usein voimakasta häpeää tilastaan. Toisten kertomusten kuuleminen tuntuu vapauttavalta, auttaa säilyttämään omanarvontunteensa ja silti hyväksymään sairautensa. Ryhmämuotoinen työskentely lisää hallinnan tunnetta ja realistista toivoa (O Connor ym. 2008). Ryhmäpsykoedukaatiossa käytetään tiedon jakamisen ohella CBT:n perusmenetelmiä, kuten omien varhaisoireiden tunnistamista ja mielialan seurantaa mielialapäiväkirjan avulla. Psykososiaalisen hoidon toteuttaminen psykiatrisessa avohoidossa Kaikki edellä mainitut hoito-ohjelmat sisältävät paljon yhteisiä aineksia. Näiden perusteella voidaan tehdä suositus tavanomaisen psykiatrisen hoidon yhteydessä toteutettavasta yksinkertaisesta mutta silti vaikuttavasta psykososiaalisesta hoidosta. Opetuksellinen työskentelytapa sopii niin perheiden, vertaisryhmien kuin yksilöidenkin hoitosuhteisiin, ja sitä tulisikin soveltaa mahdollisuuksien mukaan aina kaikilla kolmella tasolla. Kaikki kaksisuuntaisen mielialahäiriön diagnoosin saaneet, normaalin mielialan vaiheeseen toipuneet tulisi ohjata 5 7 potilaan psykoedukaatioryhmiin, joissa käydään läpi taulukossa 1 luetellut aihepiirit. Ohjelman toteuttaminen edellyttää 15 20:tä kokoontumiskertaa. Kroonisesta depressiosta kärsivien on vaikeampi hyötyä ryhmäpsykoedukaatiosta, ja heidät tulisi ohjata yksilöpsykoterapiaan. Kaikkien potilaiden perheet tulee tavata ja ohjata eniten oirehtivat perheet tuen piiriin. Perheen tukeminen voi toteutua kustannustehokkaasti ns. moniperhetyössä, jossa joukko omaisia kokoontuu ilman potilasta, mikäli tämä samanaikaisesti osallistuu yksilö- tai ryhmämuotoiseen psykoedukaatioon. Vaikeimmin oireilevia perheitä kannattaa tavata yksittäin, yhdessä potilaan kanssa. Tällöin perheen toimintakykyä auttavat ongelmanratkaisutaitojen harjoitteleminen yhdessä ja kommunikaatiotaitojen harjoittelu. Psykoedukaatio osana hoitosuhdetta Psykososiaalisella hoidolla tarkoitetaan interventioita, joiden tavoitteena on paitsi parantaa myöntyvyyttä lääkehoitoon myös potilaan sopeutumista sairauteensa Hyvä psykoedukaatio on molemminpuolista oppimista sairaudesta, sen kokemisesta ja sen kanssa selviytymisestä. Lääkärin ja potilaan suhde muuttuu valmentajamaiseksi, vähemmän paternalistiseksi lääkärin menettämättä asiantuntijuuttaan. Käsiteltäessä myöntyvyyttä lääkehoitoon ei kannata tehdä lääkkeiden käytöstä arvovaltakysymystä tai moralisoida. Parempi lähtökohta on pohtia yhdessä niitä vaikeuksia, joita potilaalle saattaa tulla hänen koettaessaan toteuttaa yhdessä sovittua lääkehoitosuunnitelmaa. Potilaan kuunteleminen on tärkeää. Miten mielialahäiriö on vaikuttanut hänen elämäänsä? Kuinka hän on koettanut siihen sopeutua? Miten läheiset ja muut ihmiset ovat suhtautuneet siihen? Lääkärin tulee pitää yllä realistista toivon ilmapiiriä. Potilaan kanssa pohditaan, kuinka hän voisi päästä elämänsä tavoitteisiin mielialahäiriöstä huolimatta. Jokaisen potilaan kanssa tulisi laatia oirekortti (life chart), graafinen esitys sairauden 373 Kaksisuuntaisen mielialahäiriön psykososiaalinen hoito
4 NÄIN HOIDAN Lääkehoito Litium Lamotrigiini Mieliala Mania Elämäntapahtumat Masennus Alkoholia runsaasti Avioero KUVA 1. Kaksisuuntaisen mielialahäiriön oirekortti. 374 kulusta ja lääkehoidosta (kuva 1). Oirekorttiin voidaan merkitä myös elämän stressitekijät, jolloin saadaan lisätietoa sairauden kulkuun vaikuttavista tekijöistä ja autetaan potilasta integroimaan sairautensa osaksi elämäänsä. Varhaisoireiden tunnistaminen Useimmat kaksisuuntaista mielialahäiriötä sairastavat pystyvät tunnistamaan häiriöjaksoissaan esioirevaiheen, jossa täyden maanisen tai depressiivisen jakson oireet eivät ole vielä puhjenneet ja jolloin täyden jakson ilmaantuminen vielä voidaan estää. Esioireet ovat yksilöllisiä; tavallisimpia manian esioireita ovat unen lyhentyminen, hyvänolontunteen lisääntyminen, energisyys, puheliaisuus ja touhukkuus. Tavallisesti potilas itse havaitsee depression esioireet ennen läheisiään maniajakson osalta tilanne on päinvastainen. Siksi viime häiriöjakson vaiheita kannattaa käydä vastaanotolla läpi myös omaisen kanssa. Tutkimalla tarkkaan parhaiten muistettujen jaksojen kehitystä voidaan laatia lista potilaan yksilöllisistä varoitusmerkkioireista ja sopia menettelystä näiden ilmaantuessa. On suositeltavaa antaa tämä lista myös omaiselle ja neuvoa potilasta pitämään paperi varomerkkioireista ja hätätilasuunnitelmasta aina mukanaan. Mielialapäiväkirjan (kuva 2) pitämisen tarkoitus on opettaa potilas tunnistamaan mielialansa normaalit vaihtelut ja erottamaan niistä poikkeavan kehityksen. Siksi on tär keää täyttää päiväkirjaa päivittäin ainakin parin kuukauden ajan. Jos mielialan arviointi tuntuu vaikealta, potilas voi sen sijasta arvioida päivittäistä tarmokkuutta ja energiaa. Rytmien säännöllisyys Erilaisten elämän stressitekijöiden häiriöjaksoja laukaiseva vaikutus saattaa välittyä kaksisuuntaista mielialahäiriötä sairastavalla ns. sosiaalisten rytmien häiriintymisen kautta. Sosiaalisia rytmejä ovat unen ja valveen, työn ja vapaa-ajan, liikunnan ja sosiaalisen aktiivisuuden rytmit. Tärkein näistä rytmeistä on uni-valverytmi. Mielialahäiriöpotilaiden tulisi vahvistaa säännöllisyyttä ja rutiineja toiminnassaan ja välttää varsinkin epäsäännöllistä vuorotyötä. On suositeltavaa pyytää potilaita pitämään jonkin aikaa päiväkirjaa nukkumistottumuksistaan. Päihteiden käyttö on merkittävä sosiaalisten rytmien sekoittaja. Kognitiivisten häiriöiden merkitys Osalla potilaista toimintakyky heikkenee pysyvästi, mikä näyttää liittyvän toiminnanohjauksen, kielellisen muistin ja oppimisen J. Oksanen
5 su ma ti ke to pe la su ma ti ke to pe la normaali Mielialapäiväkirja on tarkoitettu mielialan päivittäiseen seurantaan. Sen käyttö auttaa tunnistamaan mielialan normaalin vaihtelun ja siitä poikkeavan kehityksen. normaali: mieliala ei ole masentunut eikä kohonnut + tai - : mielialan muutos on havaittavissa, mutta toimintakyky on normaali ++ tai --: mielialan muutos häiritsee jonkin verran toimintaa, mutta työskentely on mahdollista +++ tai ---: mielialan muutoksen takia työskentely ei ole mahdollista KUVA 2. Mielialapäiväkirja. heikentymiseen (Antila ja Tuulio-Henriksson 2005). Heikkoudet liittyvät usein pitkäaikaisesti jatkuviin masennusoireisiin, mutta osalla potilaista kognitiivisia puutoksia esiintyy myös normaalin mielialan aikana. Vaikeus käyttää ongelmanratkaisustrategioita johtaa helposti passiivisuuteen ja avuttomuuteen. Tukea antavassa hoitosuhteessa on hyväksi etsiä potilaalle tärkeitä konkreettisia tavoitteita, määrittää niiden saavuttamiseksi tarpeellisia osatavoitteita ja tunnistaa esteenä olevia ongelmia ja laatia yhdessä lähiajan toimintasuunnitelmia. Potilaiden kognitiivisen suorituskyvyn tutkiminen voi auttaa valittaessa potilaita tiiviimpään psykoterapiaan. Päihteiden käyttö Lähes 60 %:lla bipolaaripotilaista esiintyy päihteiden ongelmakäyttöä jossakin elämän vaiheessa. Sekä alkoholin että huumeiden käyttö on moninkertaisesti yleisempää kuin normaaliväestössä. Yhdysvaltalaisessa tutkimuksessa alkoholiriippuvuuden ja alkoholin haitallisen käytön esiintyvyydeksi arvioitiin 48,5 % ja huumeiden 42,9 % (Cassidy ym. 2001). Samanaikainen päihdeongelma on tyypin 1 kaksisuuntaista mielialahäiriötä sairastavilla yleisempi kuin minkään muun psykiatrisen häiriön yhteydessä (Levin ja Hennessy 2004). Päihteitä käyttävillä esiintyy enemmän sairaalahoitojaksoja ja sairaudenkulku on yleisesti vaikeampi. Lupaavia tuloksia on saatu integroiduilla hoito-ohjelmilla, joissa voidaan samanaikaisesti tarkastella päihteiden käytön vaikutusta mielialaan ja mielialamuutosten vaikutusta päihteiden käyttöön. Psykoedukaatiota ja erilaisia motivointistrategioita yhdistävällä hoidolla on onnistuttu ylläpitämään raittiutta jopa 60 %:lla kolmen vuoden ajan. Hoidon vaikutus mielialahäiriön kulkuun ja oireisiin on sen sijaan jäänyt vähäiseksi (Drake ym. 2004). Päihdeongelmaisen bipolaaripotilaan hoitoon tulee kuulua myös valmius reagoida nopeasti mm. kotikäynnein voinnin heikkenemiseen, sosiaalinen asumisen tuki ja päivätoiminta. Tutkimusnäyttö hoidon vaikuttavuudesta Manualisoituja eli tietyn ohjeistuksen mukaan eteneviä hoito-ohjelmia on verrattu ns. tavanomaiseen hoitoon tai johonkin lyhyeen, standardoituun vertailuinterventioon. Hoitoohjelmia on verrattu vain vähän toisiinsa, ja useimmat tutkimukset ovat hoito-ohjelman kehittäneen ryhmän tekemiä. Koska ohjelmat sisältävät paljon samoja elementtejä, tuloksista on vaikea päätellä, mitkä elementit ohjelmissa 375 Kaksisuuntaisen mielialahäiriön psykososiaalinen hoito
6 NÄIN HOIDAN YDINASIAT 88Psykoedukaatio vähentää manian ja depression riskiä. 88Varhaisoireiden tunnistaminen, mielialapäiväkirjan pitäminen, perheen tukeminen ja vuorokausirytmin säännöllistäminen ovat keskeisiä hoidon välineitä. 88Ryhmässä saatu vertaistuki helpottaa sairauteen sopeutumista. ovat kriittisiä hoidon vaikuttavuuden kannalta (Beynon ym. 2008). Vahvin näyttö on siitä, että varhaisoireiden opettaminen eutyymisessa vaiheessa oleville potilaille vähentää tai viivästyttää uusien mielialahäiriöjaksojen puhkeamista (Morris ym. 2007). Ryhmäpsykoedukaation, kognitiivisen ja kognitiivis-behavioraalisen sekä perheterapian vaikuttavuudesta on kontrolloituihin, satunnaistettuihin seurantatutkimuksiin perustuvaa näyttöä. Colomin ym. (2003) tutkimuksessa ryhmäpsykoedukaatiota saaneilla ilmaantui kahden vuoden seuranta-aikana vähemmän niin maanisia kuin depressiivisiäkin jaksoja ja sairaalahoitojaksoja esiintyi vähemmän kuin sosiaaliseen yhdessäoloryhmään osallistuneilla ja ne olivat lyhyempiä. Intervention teho ei näytä perustuvan pelkästään siihen, että myöntyvyys lääkehoitoon paranee. Interventio on tehonnut myös potilailla, joilla on samanaikainen persoonallisuushäiriö. Kognitiivisen yksilöterapian keinoin on saatu tähän asti parhaita tuloksia depressiojaksojen estämisessä ja depressio-oireiden hallinnassa (Lam ym. 2005). Toisaalta laajassa brittiläisessä monikeskustutkimuksessa ei kyetty osoittamaan kognitiivis-behavioraalisen terapian vaikuttavuutta mielialahäiriöjaksojen estämisessä. Valitsemalla erikseen tarkasteltaviksi ne potilaat, joilla jaksoja oli esiintynyt vähän, tämä vaikutus voitiin kuitenkin todeta (Scott ym. 2006). Perheterapia näyttää myös vähentävän jaksojen uusiutumista ja jaksojen välisiä mielialaoireita. Perheterapia näyttää tehokkaimmalta niissä perheissä, joilla on eniten dysfunktionaalisuutta (Miklowitz ym. 2005). Näyttö IP/SRT-hoito-ohjelman tehosta on toistaiseksi puuttellinen. Suuressa yhdysvaltalaisessa STEP-BDmonikeskustutkimuksessa on mm. tarkoitus verrata FFT:tä, CBT:tä ja IP/SRT:tä toisiinsa ja lyhyeen psykoedukaatiointerventioon. Tähän mennessä saaduista tuloksista voidaan päätellä, että pitkä kuukausia kestävä hoito on todennäköisesti vaikuttavampi kuin viikon mittainen interventio (Miklowitz ym. 2007). Mikään terapiamuoto ei ole lyhentänyt maanisen vaiheen kestoa. Tutkimuksissa vaikuttaviksi todetut hoidot on aina aloitettu potilaan ollessa eutyymisessa vaiheessa. CBT näyttää lievittävän depressiovaiheessa olevan potilaan oireita ja parantavan hänen elämänlaatuaan. Ryhmämuotoinen psykoedukaatio on kustannustehokas tapa parantaa potilaan sairaudenhallintaa ja sitoutumista hoitoon sekä auttaa häntä toimimaan mielekkäällä tavalla uuden mielialahäiriöjakson uhatessa. JORMA OKSANEN, LL, psykiatrian erikoislääkäri, ylilääkäri Auroran sairaala PL 6800, Helsingin kaupunki Summary 376 Psychosocial treatment of bipolar disorder Psychosocial treatment is an essential part of maintenance treatment of bipolar disorder. It aims to improve cooperation in treatment, to provide support to the family and to teach illness selfmanagement skills. Group psychoeducation and cognitive-behavioural treatment have shown the best efficacy in controlled studies of specific treatment programs developed for this disorder. Central ingredients of these treatment programs can be included in usual outpatient treatment; they include teaching the patients to recognize early warning signs of mood episodes, monitoring mood changes, encouraging regularity of diurnal rhythms and relieving the emotional stress of family members. Group settings will provide peer support. J. Oksanen
7 KIRJALLISUUTTA Antila M, Tuulio-Henriksson A. Kognitiiviset muutokset kaksisuuntaisessa mielialahäiriössä. Duodecim 2005;121: Basco MR, Rush AJ. Cognitive-behavioral therapy for bipolar disorder. 2. painos. New York: Guilford Press Beynon S, Soares-Weiser K, Woolacott N, ym. Psychosocial interventions for the prevention of relapse in bipolar disorder: systematic review of controlled trials. Br J Psychiatry 2008;192:5 11. Cassidy F, Ahearn EP, Carroll BJ. Substance abuse in bipolar disorder. Bipolar Disord 2001;3: Colom F, Vieta E, Martinez-Aran A, ym. A randomized trial on the efficacy of group psychoeducation in the prophylaxis of recurrences in bipolar patients whose disease is in remission. Arch Gen Psychiatry 2003;60: Colom F, Vieta E. Psychoeducation manual for bipolar disorder. Cambridge University Press Drake RE, Xie H, McHugo CJ, Shumway M. Three year coutcome of long term patients with co-occurring bipolar and substance use disorders. Biol Psychiatry 2004;56: Frank E. Treating bipolar disorder: a clinician s guide to interpersonal and social rhythm therapy. New York: Guilford Press Goldberg J. Optimizing treatment outcomes in bipolar disorder under ordinary conditions. J Clin Psychiatry 2008;69 Suppl 3:S11 9. Harris EC, Barraclough B. Suicide as an outcome for mental disorders. Br J Psychiatry 1997;170: Holmberg N, Kähkönen S. Kognitiivisen psykoterapian perusperiaatteet ja käyttö mielialahäiriöissä. Duodecim 2006; 122: Jänkälä K, Saarinen M, Karila I. Kaksisuuntainen mielialahäiriö. Kirjassa: Kähkönen S, Karila I, Holmberg N, toim. Kognitiivinen psykoterapia. Jyväskylä: Kustannus Oy Duodecim 2001, s Lam DH, Hayward P, Watkins ER, ym. Relapse prevention in patients with bipolar disorder: cognitive therapy outcome after 2 years. Am J Psychiatry, 2005;162: Levin F, Hennessy G. Bipolar disorder and substance abuse. Biol Psychiatry 2004;56: Miklowitz DJ, Goldstein MJ. Bipolar disorder: a family-focused approach. New York: Guilford Publications Miklowitz DJ, George EL, Richards JA, ym. A randomized study of family-focused psychoeducation and pharmacotherapy in the outpatient management of bipolar disorder. Arch Gen Psychiatry 2005;60: Miklowitz DJ, Otto MW, Frank E, ym. Psychosocial treatments for bipolar depression. A 1-year randomized trial from the Systematic Treatment Enhancement Program. Arch Gen Psychiatry 2007;64: Morris RK, Faizal MA, Jones AP, ym. Interventions for helping people recognise early signs of recurrence in bipolar disorder. Cochrane Database Syst Rev 2007, Issue 1. Art No.:CD O Connor C, Gordon O, Graham M, ym. Service user perspectives of a psychoeducation group for individuals with a diagnosis of bipolar disorder. A qualitative study. J Nerv Ment Dis 2008;196: Rosa A, Reinares M, Franco C, ym. Clinical predictors of functional outcome of bipolar patients in remission. Bipolar Disord 2009;11: Scott J, Paykel E, Morriss R, ym. Cognitive-behavioural therapy for severe and recurrent bipolar disorders. Randomised controlled trial. Br J Psychiatry 2006; 188: Sidonnaisuudet Jorma Oksanen on toiminut asiantuntijana lääkealan yrityksen tieteellisen neuvottelukunnan jäsenenä (Bristol-Myers Squibb), kutsuttuna luennoitsijana lääkealan yritysten tilaisuuksissa (Eli Lilly, Janssen-Cilag, Bristol-Myers Squibb, Sanofi-Synthelabo, Lundbeck), osallistunut lääkealan yrityksen koulutustilaisuuksien suunnitteluun (Sanofi-Synthelabo), tehnyt lääketutkimusta korvausta vastaan (BMS, Janssen-Cilag, AstraZeneca) ja osallistunut ulkomaiseen kongressiin lääkealan yrityksen kustantamana (Janssen-Cilag). 377 Kaksisuuntaisen mielialahäiriön psykososiaalinen hoito
Iäkkään muistipotilaan masennuksen hoito
Iäkkään muistipotilaan masennuksen hoito Sinikka Luutonen Psykiatrian dosentti, geriatrian erikoislääkäri Turun yliopisto ja VSSHP/Psykiatrian tulosalue Sidonnaisuudet toiminut luennoitsijana terveydenhuollon
LisätiedotKOKEMUKSIA NETTITERAPIOISTA ERIKOISSAIRAANHOIDOSSA MIELENTERVEYSTALO.FI NUORTEN MIELENTERVEYSTALO.FI NETTITERAPIAT.FI
KOKEMUKSIA NETTITERAPIOISTA ERIKOISSAIRAANHOIDOSSA MIELENTERVEYSTALO.FI NUORTEN MIELENTERVEYSTALO.FI NETTITERAPIAT.FI MIELENTERVEYSTALO.FI Aikuisten mielenterveystalossa voit mm. AIKUISET lukea ajantasaista
LisätiedotMielenterveyden häiriöt
Masennus Mielenterveyden häiriöt Ahdistuneisuushäiriöt pakkoajatukset ja -toiminnot paniikkihäiriöt kammot sosiaalinen ahdistuneisuus trauman jälkeiset stressireaktiot Psykoosit varsinaiset mielisairaudet
LisätiedotPitkävaikutteinen injektiolääke helpottaa psykoosipotilaan hoitoon sitoutumista - Sic!
Page 1 of 5 JULKAISTU NUMEROSSA 2/2016 TEEMAT Pitkävaikutteinen injektiolääke helpottaa psykoosipotilaan hoitoon sitoutumista Hannu Koponen / Kirjoitettu 8.4.2016 / Julkaistu 3.6.2016 Psykoosipotilaiden
LisätiedotMielenterveysongelmien kuntoutus. HELSINKI 10.3.2014 Tanja Laukkala
Mielenterveysongelmien kuntoutus HELSINKI 10.3.2014 Tanja Laukkala Luennon rakenne Käypä hoito suositusten Depressio Kaksisuuntainen mielialahäiriö Epävakaa persoonallisuus Skitsofrenia Traumaperäiset
LisätiedotMiksi vanhuspsykiatria on tärkeää? Prof. Hannu Koponen HY ja HYKS Psykiatriakeskus Helsinki 24.4.2015
Miksi vanhuspsykiatria on tärkeää? Prof. Hannu Koponen HY ja HYKS Psykiatriakeskus Helsinki 24.4.2015 Iäkkäiden mielenterveysoireiden ilmenemiseen vaikuttavia tekijöitä Keskushermoston rappeutuminen Muut
LisätiedotPSYKOOSIT JA NIIDEN HOITO
PSYKOOSIT JA NIIDEN HOITO Mielenterveyden ensiapu 21.2.2008 Esa Nordling PSYKOOSIT kosketus todellisuuteen joko laajasti tai rajatusti heikentynyt sisäiset ja ulkoiset ärsykkeet voivat sekoittua kaoottisella
LisätiedotKaksisuuntaisen mielialahäiriön tunnistaminen ja hoito
Katsaus tieteessä Kirsi Suominen psykiatrian dosentti Helsingin kaupunki, kaksisuuntaisen mielialahäiriön tutkimus- ja hoitokeskus Kela, Etera kirsi.suominen@hel.fi Hanna Valtonen psykiatrian dosentti
LisätiedotMasennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen
Masennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen LT, psykiatrian dosentti, Helsingin yliopisto Ylilääkäri, yksikön päällikkö, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos; Mielenterveys ja päihdepalvelut osasto;
LisätiedotMielenterveystalo.fi https://www.mielenterveystalo.fi/nettiterapiat/ Suoma Saarni, ylilääkäri / Eero-Matti Gummerus, Kehittämispäällikkö, HUS Psykiatria NETTITERAPIAT.FI Lääkärin lähetteellä mistä päin
LisätiedotSSRI-lääkkeet lasten depressioissa ja ahdistuneisuushäiriöissä. Mauri Marttunen professori HYKS, HY tutkimusprofessori THL, MIPO, LAMI
SSRI-lääkkeet lasten depressioissa ja ahdistuneisuushäiriöissä Mauri Marttunen professori HYKS, HY tutkimusprofessori THL, MIPO, LAMI Mielialahäiriöt (ICD-10) Masennustilat Yksittäinen masennusjakso Toistuva
LisätiedotMitä maksaa mielenterveyden tukeminen entä tukematta jättäminen?
Mitä maksaa mielenterveyden tukeminen entä tukematta jättäminen? 12.2.2015 Tutkija Minna Pietilä Eloisa ikä -ohjelma Vanhustyön keskusliitto 1 Mielenterveyden edistämisen, ongelmien ehkäisyn ja varhaisen
LisätiedotNUORTEN DEPRESSION HOITO
NUORTEN DEPRESSION HOITO Mauri Marttunen professori HY, HYKS, psykiatrian klinikka tutkimusprofessori THL Käyvän nuorten mielenterveysongelmien hoidon lähtökohtia (1) Alkuarvio Hoitoon tulon syy Perusteellinen
LisätiedotPsykoositietoisuustapahtuma
Psykoositietoisuustapahtuma apulaisylilääkäri Pekka Salmela Tampereen Psykiatria- ja päihdekeskus 19.9.2017 Metso Psykoosit Psykooseilla eli mielisairauksilla tarkoitetaan mielenterveyshäiriöiden ryhmää,
LisätiedotMasennuksen hoitokäytäntöjä Turun seudulla
Masennuksen hoitokäytäntöjä Turun seudulla Psykiatrian el, VET-terapeutti, psykoterapiakouluttaja TEIJO LAINE Tth el, kognitiivisen psykoterapian koulutus SINIKKA HAAKANA ARKI TYÖTERVEYSLÄÄKÄRIN VASTAANOTOLLA
LisätiedotADHD:n Käypä hoito-suositus 2017 Aikuisten ADHD:n lääkehoito. Sami Leppämäki psykiatrian dosentti, psykoterapeutti
ADHD:n Käypä hoito-suositus 2017 Aikuisten ADHD:n lääkehoito Sami Leppämäki 12.10.2017 psykiatrian dosentti, psykoterapeutti SIDONNAISUUDET KOLMEN VIIMEISEN VUODEN AJALTA Päätoimi yksityislääkäri Sivutoimet
LisätiedotPsykiatrinen hoito Muurolan sairaalakiinteistö
Psykiatrinen hoito Muurolan sairaalakiinteistö Solja Niemelä Psykiatrian professori (ma.), ylilääkäri Sanna Blanco-Sequeiros, tulosaluejohtaja Esityksen sisältö Solja: Psykiatristen häiriöiden aiheuttama
LisätiedotKAKSISUUNTAINEN MIELIALAHÄIRIÖ NUORUUDESSA. Mauri Marttunen professori HY, HYKS
KAKSISUUNTAINEN MIELIALAHÄIRIÖ NUORUUDESSA Mauri Marttunen professori HY, HYKS Sidonnaisuudet Työnantajat: Helsingin yliopisto, HYKS Konsultaatio- ja luentopalkkiot: Espoon kaupunki, Helsingin kaupunki,
LisätiedotSeinäjoen mielenterveyskeskus Avohoidon ryhmätoiminnat Torikeskuksessa
Avohoidon ryhmätoiminnat Seinäjoen mielenterveyskeskus Avohoidon ryhmätoiminnat Puhelin 06 415 4111 Sähköposti: Kauppatori 1-3F 60100 Seinäjoki etunimi.sukunimi@epshp.fi Avohoidon ryhmätoiminnat 2 (7)
LisätiedotEsityksen sisältö. (c) Professori Solja Niemelä OY, LSHP solja.niemela@lshp.fi. KaksoisdiagnoosipoMlaan laadukas hoito
KaksoisdiagnoosipoMlaan laadukas hoito Tervey&ä Lapista 2015 Solja Niemelä Psykiatrian professori, ylilääkäri Oulun yliopisto Lapin sairaanhoitopiiri Kaksoisdiagnoosi? Määritelmä Esiintyvyys Kliininen
LisätiedotMiten aistiharhat syntyvät ja miten niitä voidaan hoitaa?
Miten aistiharhat syntyvät ja miten niitä voidaan hoitaa? Voimaa arkeen 26.4.2018 Elina Hietala, psykiatrian erikoislääkäri vs Akuuttipsykiatrian ylilääkäri Seinäjoen keskussairaala Aistiharhat ja psykoosi
LisätiedotMasentaa ja ahdistaa: terapia, korkki kiinni vai eläke?
Masentaa ja ahdistaa: terapia, korkki kiinni vai eläke? Professori Jyrki Korkeila TY Ylilääkäri Harjavallan sairaala Psykoterapeutti psykodynaaminen & kognitiivinen terapia & lyhytterapia Salminen JK 2003;58:21-1.
LisätiedotTunnistetun masennuksen aktiivinen hoito perusterveydenhuollossa. Psyk el, LT Maria Vuorilehto Sateenvarjo-hanke, Vantaan terveyskeskus
Tunnistetun masennuksen aktiivinen hoito perusterveydenhuollossa Psyk el, LT Maria Vuorilehto Sateenvarjo-hanke, Vantaan terveyskeskus DIAGNOOSI PERUSTERVEYDENHUOLLOSSA Seulonta- ja arviointiasteikot ovat
LisätiedotKäyvän hoidon kuntoutushanke miten kuntoutusta arvioidaan Käypä hoito -suosituksissa?
Käyvän hoidon kuntoutushanke miten kuntoutusta arvioidaan Käypä hoito -suosituksissa? Antti Malmivaara, LKT, dos.,ylilääkäri, Käypä hoito, Suomalainen Lääkäriseura Duodecim Terveys- ja sosiaalitalouden
LisätiedotMIELENTERVEYSTALON OMAISOSIO
MIELENTERVEYSTALON OMAISOSIO Tietopaketti sairaalahoidossa olevien potilaiden omaisille Potilaan oikeudet Omaisen oikeudet Potilaan hoitoon liittyvä yhteistyö Valmistuu kevään 2015 aikana 13.11.2014 1
LisätiedotHOIDON TARVE! 12.2..2. 011 Ha H aka k na & & L a L ine
Masennuksen hoitokäytäntöjä Turun seudulla 12.11.2008 Psykiatrian el, VET-terapeutti terapeutti, psykoterapiakouluttaja TEIJO LAINE Tth el, kognitiivisen psykoterapian koulutus SINIKKA HAAKANA HOIDON
LisätiedotKognitiivista kuntoutusta skitsofrenian ensipsykoosiin sairastuneille. Annamari Tuulio-Henriksson Tutkimusprofessori, Kelan tutkimus
Kognitiivista kuntoutusta skitsofrenian ensipsykoosiin sairastuneille Annamari Tuulio-Henriksson Tutkimusprofessori, Kelan tutkimus 11.11.2016 Skitsofrenia Skitsofrenia on vakava psykoosisairaus, johon
LisätiedotAri Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri 10.11.2015
Ari Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri 10.11.2015 Muistisairauksista Muistisairauksien lääkehoidon periaatteet Muistisairauden hoidon kokonaisuus Lääkkeettömät hoidot Etenevät muistisairaudet ovat
LisätiedotPuhe, liike ja toipuminen. Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT
Puhe, liike ja toipuminen Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT Puhe liike toipuminen? 2.9.2014 Hätönen H 2 Perinteitä ja uusia näkökulmia Perinteinen näkökulma: Mielenterveyden ongelmien hoidossa painotus
LisätiedotHaasteita ja mahdollisuuksia
Haasteita ja mahdollisuuksia Klaus Lehtinen Psykiatrian toimialuejohtaja TAYS 10.3.2010 1 Muut Liikuntaelins. Vammat Hengitys Neurologia Psykiatria Syöpä Sydän ja veris. Psykoosit Vaikeat persoonallisuushäiriöt
LisätiedotPersoonallisuushäiriöt. Jyrki Nikanne Psykologi 21.9.2011
Persoonallisuushäiriöt Jyrki Nikanne Psykologi 21.9.2011 Mitä tarkoittaa persoonallisuus? Persoonallisuushäiriödiagnoosi Millä mielellä otan tiedon vastaan? Millä mielellä lähden tarjottuun hoitoon? Määritelmä
LisätiedotMitä vaikuttavuusnäytöllä tehdään? Jorma Komulainen LT, dosentti Käypä hoito suositusten päätoimittaja
Mitä vaikuttavuusnäytöllä tehdään? Jorma Komulainen LT, dosentti Käypä hoito suositusten päätoimittaja Sidonnaisuudet Käypä hoito päätoimittaja, Duodecim Palveluvalikoimaneuvoston pysyvä asiantuntija,
LisätiedotKuntoutuksen tavoite. Käsitys mielenterveyden häiriön luonteesta:
PSYKOTERAPIAT Kuntoutuksen tavoite Käsitys mielenterveyden häiriön luonteesta: Hoidon tarpeen taustalla usein kehitysvuosien ylivoimaiset, traumaattiset kokemukset, ajankohtaiset menetykset tai muut ylivoimaiset
LisätiedotSomaattinen sairaus nuoruudessa ja mielenterveyden häiriön puhkeamisen riski
+ Somaattinen sairaus nuoruudessa ja mielenterveyden häiriön puhkeamisen riski LINNEA KARLSSON + Riskitekijöitä n Ulkonäköön liittyvät muutokset n Toimintakyvyn menetykset n Ikätovereista eroon joutuminen
LisätiedotKaksoisdiagnoosin tutkiminen ja hoito hoitoketjun merkitys. Mauri Aalto Yl, dos Psykiatria, EPSHP
Kaksoisdiagnoosin tutkiminen ja hoito hoitoketjun merkitys Mauri Aalto Yl, dos Psykiatria, EPSHP Lähteet Mueser et al. 2003. Integrated treatment for dual disorders: a guide to effective practice. Guilford
LisätiedotOmaiset mielenterveystyön tukena Tampere ry Hämeenkatu 25 A 3 krs. 33200 Tampere omaisneuvonta@omaiset-tampere.fi
Kaksoisdiagnoosi Omaiset mielenterveystyön tukena Tampere ry Hämeenkatu 25 A 3 krs. 33200 Tampere omaisneuvonta@omaiset-tampere.fi 2 Kaksoisdiagnoosi Mikä on kaksoisdiagnoosi? 4 Kaksoisdiagnoosipotilaalle
LisätiedotAVH-potilaan masennuksen kulku akuuttivaiheen jälkeen ja omaisen masennusoireilu
AVH-potilaan masennuksen kulku akuuttivaiheen jälkeen ja omaisen masennusoireilu AVH-päivät 13.10.2010 Helsinki Anu Berg, PsT anu.berg@eksote.fi Masennus on yleistä aivoverenkiertohäiriöiden jälkeen noin
LisätiedotAlkoholiriippvuuden hoidon ennustetekijät
Alkoholiriippvuuden hoidon ennustetekijät Salla Vuoristo-Myllys tutkija, HY & THL PsL, VTK psykoterapian erikoispsykologi, työterveyspsykologi 1.10.2013 1 Miksi on tärkeää tutkia hoidon ennustavia tekijöitä?
LisätiedotTietohallinto NETTITERAPIAT OH TERO LAIHO KEHITTÄMISPÄÄLLIKKÖ EERO-MATTI KOIVISTO 9.10.2014 1
Tietohallinto NETTITERAPIAT OH TERO LAIHO KEHITTÄMISPÄÄLLIKKÖ EERO-MATTI KOIVISTO 9.10.2014 1 Tietohallinto Saatavuus merkittävä osa psyykkisesti oireilevista suomalaisista ei ilmeisesti hae tai ei eri
LisätiedotOmaisnäkökulma psyykkiseen sairastamiseen 25.3.2015. kokemusasiantuntija Hilkka Marttinen omaisten tuki- ja neuvontatyöntekijä Johanna Puranen
Omaisnäkökulma psyykkiseen sairastamiseen 25.3.2015 kokemusasiantuntija Hilkka Marttinen omaisten tuki- ja neuvontatyöntekijä Johanna Puranen Jämsänkatu 2, Vallila FinFami Uusimaa ry Omaiset mielenterveyden
LisätiedotKäypä hoito -indikaattorit, depressio
1 Käypä hoito -indikaattorit, depressio Ohessa kuvatut indikaattoriehdotukset pohjautuvat Depressio Käypä hoito suositukseen (2014). Käypä hoito -työryhmä on nostanut suosituksesta keskeisiksi implementoitaviksi
LisätiedotPäihdeongelmat autismikirjon häiriöiden kontekstissa
Päihdeongelmat autismikirjon häiriöiden kontekstissa Päihteet erityismielenkiinnon kohteena - case Helsinki 7.3.2019 Pekka Rapeli, neuropsykologi, HUS riippuvuuspsykiatria Sisältö Päihdehäiriössä on lähes
LisätiedotMielenterveyden häiriöiden näyttöön perustuva ennaltaehkäisy läpi elämänkaaren
Mielenterveyden häiriöiden näyttöön perustuva ennaltaehkäisy läpi elämänkaaren Marjut Vastamäki Hankekoordinaattori VALO2 preventiohanke Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri 7.11.2012 LAHTI SISÄLTÖ
LisätiedotHyvä skitsofrenian hoitovaste avohoidossa. Prof. Hannu Koponen Kuopion yliopisto, psykiatrian klinikka Helsinki
Hyvä skitsofrenian hoitovaste avohoidossa Prof. Hannu Koponen Kuopion yliopisto, psykiatrian klinikka Helsinki 28.8.2007 Skitsofrenia - epidemiologiaa Suomessa 50 000 skitsofreniapotilasta yli puolet psykiatristen
LisätiedotPäihteiden käyttö ja mielenterveys (kaksoisdiagnoosit) Psyk. sh Katriina Paavilainen
Päihteiden käyttö ja mielenterveys (kaksoisdiagnoosit) Psyk. sh Katriina Paavilainen Päihderiippuvuuden synty Psyykkinen riippuvuus johtaa siihen ettei nuori koe tulevansa toimeen ilman ainetta. Sosiaalinen
LisätiedotUnettomuus. Rea Lagerstedt kliin. opettaja, Helsingin yliopisto
Unettomuus Rea Lagerstedt kliin. opettaja, Helsingin yliopisto Sidonnaisuudet Unettomuuden Käypä Hoito -työryhmä Koulutustilaisuuksia yhdessä lääkealan yritysten kanssa Takeda, asiantuntijapalkkio 1 Unihäiriöt
LisätiedotTYÖNKUVAT. Gerontologinen sosiaalityö työkokous Saara Bitter
TYÖNKUVAT Gerontologinen sosiaalityö työkokous 18.11.2015 Saara Bitter MUISTIHOITAJA Muistihoitajalla tarkoitetaan etenevien muistisairauksien hoitoon perehtynyttä terveydenhuollon henkilöä. Muistihoitaja
LisätiedotDepression paikallinen hoitomalli Turku
Depression paikallinen hoitomalli 16.09.2009 Turku Sinikka Haakana Vastaava lääkäri LL, työterveyshuollon erikoislääkäri Kognitiivisen psykoterapian koulutus 1 ARKI TYÖTERVEYSHUOLLON VASTAANOTOLLA Seulomaton
Lisätiedoterikoissairaanhoidon (lastenpsykiatrian) toimintamalli Anita Puustjärvi lastenpsykiatrian palvelulinjajohtaja, KYS
erikoissairaanhoidon (lastenpsykiatrian) toimintamalli Anita Puustjärvi lastenpsykiatrian palvelulinjajohtaja, KYS Anita Puustjärvi 31.10.2018 1 tutkimusprosessi lastenpsykiatrialla lähetteen käsittely
LisätiedotOmaiset ja kuntoutumisprosessi
Omaiset ja kuntoutumisprosessi -omaiset tukena vai jarruna Merja Latva-Mäenpää Omaiset mielenterveystyön tukena E-P ry Lähdeaineistoa alustukseen Leif Berg ja Monica Johansson, Uudenmaan omaisyhdistys,
LisätiedotMitä jää tutkimuksen varjoon? Näkemyksiä käytännön työstä kehittämisen taustalle.
Mitä jää tutkimuksen varjoon? Näkemyksiä käytännön työstä kehittämisen taustalle. Tapio Halla, erikoislääkäri Tampereen kaupunki Mielenterveys- ja päihdepalvelut Psykiatrian polklinikka maahanmuuttajille
LisätiedotADHD:n Käypä hoito -suositus. Lastenpsykiatrian ylilääkäri Anita Puustjärvi ESSHP
ADHD:n Käypä hoito -suositus Lastenpsykiatrian ylilääkäri Anita Puustjärvi ESSHP Sidonnaisuudet kolmen viimeisen vuoden ajalta LL, lastenpsykiatrian erikoislääkäri, lastenpsykoterapian erityispätevyys
LisätiedotMielenterveyskuntoutuksen kysymyksiä järjestönäkökulmasta - erityiskysymyksenä syömishäiriöt
Mielenterveyskuntoutuksen kysymyksiä järjestönäkökulmasta - erityiskysymyksenä syömishäiriöt Kirsi Broström, toiminnanjohtaja, Syömishäiriöliitto SYLI ry KUVE 19.3.2019 Mielenterveyskuntoutus mistä on
LisätiedotPSORI BARO METRI PSORIASIKSEN HOIDON NYKYTILA SUOMESSA. Psoriasis on ihon ja nivelten
PSORI PSORIASIKSEN HOIDON BARO NYKYTILA SUOMESSA METRI Psoriasis on ihon ja nivelten monimuotoinen, krooninen, usein suvuittain esiintyvä immunologinen tulehdustauti. Psoriasiksen oireita voidaan hoitaa
LisätiedotNUORTEN MASENNUS. Lanu-koulutus 5.9., ja
NUORTEN MASENNUS Lanu-koulutus 5.9., 11.9. ja 20.9.2018 Kirsi Ylisaari Nuorisopsykiatrian ja yleislääketieteen erikoislääkäri Psykoterapeutti Nuorisopsykiatrian poliklinikka, EPSHP Diagnoosi ja kliininen
LisätiedotTraumaperäisten stressihäiriöiden Käypä hoito suositus - sen hyödyistä ja rajoituksista
Traumaperäisten stressihäiriöiden Käypä hoito suositus - sen hyödyistä ja rajoituksista Markus Henriksson Ryhmäpäällikkö, lääkintöneuvos Psykiatrian dosentti, psykoterapeutti Valvira, terveydenhuollon
LisätiedotMielenterveyden ja päihdehäiriöiden saumaton hoito vankiterveydenhuollossa
Mielenterveyden ja päihdehäiriöiden saumaton hoito vankiterveydenhuollossa 4.6.2019 Vankien mielenterveys- ja päihdepalvelut / Mika Rautanen, oikeuspsykiatrian erikoislääkäri, vs. ylilääkäri 1 PSYKIATRINEN
Lisätiedotja siitä saadut tulokset
Esa Chydenius Psykoterapeutti VET Johtava psykologi Rinnekoti-Säätiö esa.chydenius@rinnekoti.fi Kehitysvammaisten psykoterapia ja siitä saadut tulokset 22.11.2012 Helsinki 1 Sisältö Mitä psykoterapia on?
LisätiedotPsykoosi 22.9.2015 JENNI AIRIKKA, TAMPEREEN MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEPALVELUIDEN PSYKOOSIPÄIVÄN LUENTO
Psykoosi 22.9.2015 JENNI AIRIKKA, TAMPEREEN MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEPALVELUIDEN PSYKOOSIPÄIVÄN LUENTO Mitä psykoosi tarkoittaa? Psykoosilla tarkoitetaan sellaista poikkeavaa mielentilaa, jossa ihminen
LisätiedotMIELENTERVEYDEN ENSIAPU
Jyrki Tuulari 25.9.2007 1 MITÄ MASENNUKSELLA TARKOITETAAN? Masennustila eli depressio on yleinen ja uusiutuva mielenterveyden häiriö, joka ei ole sama asia kuin arkipäiväinen surullisuus tai alakuloisuus.
LisätiedotFinFami Uusimaa ry Omaiset mielenterveyden tukena
FinFami Uusimaa ry Omaiset mielenterveyden tukena Perustettu 1988 Toiminta alkanut vertaisryhmäperiaatteella Tällä hetkellä 13 työntekijää RAY:n tuella Omaisten tuki ja neuvonta: Neljä työntekijää Lapsiperhetyö
LisätiedotKaksoisdiagnoosipotilaan arviointi ja hoidon porrastus
Kaksoisdiagnoosipotilaan arviointi ja hoidon porrastus Olli Kampman,, LT, apulaisopettaja TaY,, lääl ääketieteen laitos EPSHP psykiatrian toiminta-alue alue Kaksoisdiagnoosi (dual diagnosis,, DD) Vakava
LisätiedotEnsitiedon merkitys psyykkisissä sairauksissa. Juha Katajamäki Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Ylilääkäri, psykiatrian toimialue, kuntoutus
Ensitiedon merkitys psyykkisissä sairauksissa Juha Katajamäki Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Ylilääkäri, psykiatrian toimialue, kuntoutus Aluksi Mielenterveyden ongelmat ovat hyvin tavallisia. Ne vaikeuttavat
LisätiedotPositiivisten asioiden korostaminen. Hilla Levo, dosentti, KNK-erikoislääkäri
Positiivisten asioiden korostaminen Hilla Levo, dosentti, KNK-erikoislääkäri Krooninen sairaus - Pitkäaikainen sairaus = muuttunut terveydentila, mikä ei korjaannu yksinkertaisella kirurgisella toimenpiteellä
LisätiedotKognitiivinen psykoterapia vanhuusiän depressioiden hoidossa
Kognitiivinen psykoterapia vanhuusiän depressioiden hoidossa Marja Saarenheimo FT, psykologi, psykoterapeutti Vanhustyön keskusliitto/ Terapiahuone MielenTila Kognitiivinen psykoterapia (CBT) Aaron Beck
LisätiedotUutta Suomessa mielenterveyden ensiapu. Mikko Häikiö Pohjanmaa hanke Vaasa 11.5.2007
Uutta Suomessa mielenterveyden ensiapu Mikko Häikiö Pohjanmaa hanke Vaasa 11.5.2007 Pohjanmaa hankkeen toiminta alue Vaasan sairaanhoitopiiri väestömäärä n. 174 300 pinta ala 7930 km 2 Etelä Pohjanmaan
LisätiedotPERHEPOHJAISEN HOIDON PERIAATTEET JA TOTEUTUS
PERHEPOHJAISEN HOIDON PERIAATTEET JA TOTEUTUS JAANA SUOKAS LT, DOSENTTI, PSYKIATRIAN ERIKOISLÄÄKÄRI PSYKOTERAPEUTTI, NUORISOLÄÄKETIETEEN ERITYISPÄTEVYYS OYL, HUS/HYKS SYÖMISHÄIRIÖYKSIKKÖ 1.4.2019 PERHEPOHJAISEN
LisätiedotKuka hoitaa kaksoisdiagnoosipotilasta loppupeleissä?
Kuka hoitaa kaksoisdiagnoosipotilasta loppupeleissä? Pienet Pohjalaiset Päihdepäivät 17.11.2008 Merja Syrjämäki psykiatrian erikoislääkäri TAYS Pitkäniemi APS5 Kaksoisdiagnoosin ulottuvuudet Lievä psyykkinen
LisätiedotG2P0 + C 2 H 5 OH =?! Antti Koivukangas LT, yleislääketieteen erikoislääkäri EPSHP/ Psykiatria Ei sidonnaisuuksia (KH) 20.11.
G2P0 + C 2 H 5 OH =?! Antti Koivukangas LT, yleislääketieteen erikoislääkäri EPSHP/ Psykiatria Ei sidonnaisuuksia (KH) 20.11.2008 Vaasa 1 Nuoret aikuiset ja päihteet päihteiden käyttö runsaimmillaan 20
LisätiedotRyhmäpsykoedukaation vaikuttavuus skitsofrenian hoidossa. PsM, tutkija Kati Aho-Mustonen Psykologian oppiaine Joensuun yliopisto 2009
Ryhmäpsykoedukaation vaikuttavuus skitsofrenian hoidossa PsM, tutkija Kati Aho-Mustonen Psykologian oppiaine Joensuun yliopisto 2009 Skitsofrenian käypä hoito 1.1.2008 Suomen Psykiatriyhdistus Psykoedukaatio
LisätiedotMielenterveyden ja päihteiden välinen yhteys
Mielenterveyden ja päihteiden välinen yhteys Vankien mielenterveys- ja päihdepalvelut seminaari 04.06.2019 Jouko Lönnqvist, LKT, psykiatrian professori (emeritus), HY Mielenterveys > < Päihteet Mielenterveyden
LisätiedotSÄHKÖISET MIELENTERVEYSPALVELUT TERVEYDENHOIDOSSA HELSINKI 2.2.2016 MIELENTERVEYSTALO.FI NUORTEN MIELENTERVEYSTALO.FI NETTITERAPIAT.
SÄHKÖISET MIELENTERVEYSPALVELUT TERVEYDENHOIDOSSA HELSINKI 2.2.2016 MIELENTERVEYSTALO.FI NUORTEN MIELENTERVEYSTALO.FI NETTITERAPIAT.FI LUENNOITSIJA JA INTRESSIT Jan-Henry Stenberg FT., PsL, erikoispsykologi,
LisätiedotMasto-hanke. masennusperäisen työkyvyttömyyden vähentämiseksi
Masto-hanke masennusperäisen työkyvyttömyyden vähentämiseksi Tukea työikäisten mielenterveydelle ja työkyvylle Työhyvinvoinnin edistämiseksi Masto-hanke tuo mielenterveysteemoja työterveys- ja työsuojeluhenkilöstön
LisätiedotNuorten mielialaongelmien hoito ja kuntoutus. 16.2.2016 Vera Gergov PsL, psykoterapian erikoispsykologi HUS, HYKS Nuorisopsykiatria
Nuorten mielialaongelmien hoito ja kuntoutus 16.2.2016 Vera Gergov PsL, psykoterapian erikoispsykologi HUS, HYKS Nuorisopsykiatria Sisällysluettelo Masennus ja sen ilmeneminen erityisesti nuorilla Masennuksen
LisätiedotSyömishäiriöiden hoitopolun haasteet. Jaana Ruuska, LT, osastonylilääkäri TAYS, nuorisopsyk. vastuualue
Syömishäiriöiden hoitopolun haasteet Jaana Ruuska, LT, osastonylilääkäri TAYS, nuorisopsyk. vastuualue 1 Alkavat yleensä nuoruusiässä Suurin osa sairastuu ennen 25v ikää Laihuushäiriö on kolmanneksi yleisin
LisätiedotOTSIKKO. Nettiterapioiden mahdollisuudet terveydenhuollossa. Alaotsikko. Eero-Matti Koivisto, psykologi, kehittämispäällikkö
Nettiterapioiden mahdollisuudet terveydenhuollossa OTSIKKO Alaotsikko Mielenterveystalo.fi Nuorten Nettiterapiat.fi mielenterveystalo.fi Nettiterapiat.fi Eero-Matti Koivisto, psykologi, kehittämispäällikkö
LisätiedotLiikunnan vaikuttavuus ja kuntoutus
Liikunnan vaikuttavuus ja kuntoutus Urho Kujala Liikuntalääketieteen erikoislääkäri Liikuntalääketieteen professori Terveystieteiden yksikkö, Liikuntatieteellinen tiedekunta Jyväskylän yliopisto urho.m.kujala@jyu.fi
LisätiedotMaestro masennuksen ennaltaehkäisyä stressinhallintaa oppimalla
THL Opiskelijoiden terveys ja hyvinvointi: Mitä voimme tehdä yhdessä 5.6.2013 Riitta Pelkonen, osastonhoitaja HYKS nuorisopsykiatrian avohoidon klinikka 11.6.2013 1 Maestro masennuksen ennaltaehkäisyä
LisätiedotItsetuhoisuuden vakavuuden arviointi
Itsetuhoisuuden vakavuuden arviointi Jyrki Tuulari 8.2.2012 psykologi Välittäjä 2013/Pohjanmaa-hanke Itsemurhayritys Itsemurhayritykseen päätyy jossakin elämänvaiheessa ainakin 3-5 % väestöstä Riski on
LisätiedotKaksisuuntainen mielialahäiriö Mielenterveys- ja päihdepalvelut Ylilääkäri Päivi Kiviniemi
Kaksisuuntainen mielialahäiriö 2017 Mielenterveys- ja päihdepalvelut Ylilääkäri Päivi Kiviniemi paivi.kiviniemi@tampere.fi Kaksisuuntainen ( bipolaarinen) mielialahäiriö Pitkäaikainen mielenterveyden häiriö,
LisätiedotMielenterveyden ensiapu terveyden edistäjänä. Mikko Häikiö, Pohjanmaa hanke X Terve Kunta päivät 24.1.2007 Paasitorni, Helsinki
Mielenterveyden ensiapu terveyden edistäjänä Mikko Häikiö, Pohjanmaa hanke X Terve Kunta päivät 24.1.2007 Paasitorni, Helsinki Terveyden edistäminen Prosessi, joka antaa yksilölle ja yhteisölle paremmat
LisätiedotPÄIHTEILLÄ OIREILEVA KOGNITIIVISESSA PSYKOTERAPIASSA
PÄIHTEILLÄ OIREILEVA KOGNITIIVISESSA PSYKOTERAPIASSA PÄIHDELÄÄKETIETEENPÄIVÄT PSYKOTERAPEUTTI KAISLA JOUTSELA KOGNITIIVINEN PSYKOTERAPIA Lyhyt- tai pitkäkestoista, muutamasta kerrasta useaan vuoteen. Tapaamiset
LisätiedotEnsitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa?
Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Materiaali hoitosuhdekeskusteluihin Selkomukautus Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Opas on tehty Arjen mieli -hankkeessa,
LisätiedotPienet Pohjalaiset Päihdepäivät Päivi Penttilä, toiminnanjohtaja
Pienet Pohjalaiset Päihdepäivät 13.11.2017 Päivi Penttilä, toiminnanjohtaja Tähän otsikko. Tähän kuvateksti. Tunnista omainen! Ota omaisasia puheeksi: Jos lähipiirissäsi on henkilö, jonka päihteidenkäyttö
LisätiedotMenetelmät ja tutkimusnäyttö
Menetelmät ja tutkimusnäyttö Päivi Santalahti Dosentti, Lastenpsykiatrian erikoislääkäri HUS ja THL Ihmeelliset vuodet juhlaseminaari 13.11.2018 12.12.2018 1 Lasten mielenterveyden kehitykseen voidaan
LisätiedotTukea saatavana - huolipuheeksi omaisen kanssa
Tukea saatavana - huolipuheeksi omaisen kanssa Mielenterveyskuntoutujan omaisen elämästä ja arjesta Omaistyön koordinaattori, psykoterapeutti Päivi Ojanen Omaiset mielenterveystyön tukena Etelä-Pohjanmaa
LisätiedotVerkkoterapia. Apua kotisohvalle, ammattilaisen tuella
Verkkoterapia Apua kotisohvalle, ammattilaisen tuella 11.3.2019 1 Taustaa Suomessa arviolta noin 560 000 alkoholin riskikäyttäjää (THL, 2018) Työssäkäyvistä miehistä 39 % ja naisista 14 % alkoholin riskikäyttäjiä
LisätiedotDepression tuloksekas vuorovaikutuksellinen hoito ja ongelmien ennaltaehkäisy työterveyshuollossa Mehiläisen toimintamalli
Depression tuloksekas vuorovaikutuksellinen hoito ja ongelmien ennaltaehkäisy työterveyshuollossa Mehiläisen toimintamalli Aku Kopakkala johtava psykologi Masennus on sairaus, joka tappaa aivosoluja -
LisätiedotHyvä päivä, hyvä yö? Helena Aatsinki, työterveyshuollon erikoislääkäri, unilääketieteen erityispätevyys, psykoterapeutti
Hyvä päivä, hyvä yö? Helena Aatsinki, työterveyshuollon erikoislääkäri, unilääketieteen erityispätevyys, psykoterapeutti Sivu 1 Unihäiriöt Unettomuushäiriöt Unenaikaiset hengityshäiriöt Keskushermostoperäinen
LisätiedotKognitiivisen psykoterapian perusteet päihdetyössä
Päihdetyön ammattitutkinto, painotuksena Kognitiivisen psykoterapian perusteet päihdetyössä Koulutuksen tavoite: Osallistujat ymmärtävät kognitiivisen psykoterapian peruskäsitteitä ja kokonaisuutta sekä
LisätiedotOmaisen hyvinvointi tutkimusten valossa
Omaisen hyvinvointi tutkimusten valossa Valtakunnallinen omaisseminaari Seinäjoki 9.10.2008 Eija Stengård, PsT WHO:n mielenterveysalan yhteistyökeskus Stengård, E. (2005). Journey of Hope and Despair.
LisätiedotNÄYTTÖÖN PERUSTUVAA HOITOA PERUSTERVEYDENHUOLTOON SAATAVUUS & SAAVUTETTAVUUS ERINOMAISIA
NÄYTTÖÖN PERUSTUVAA HOITOA PERUSTERVEYDENHUOLTOON SAATAVUUS & SAAVUTETTAVUUS ERINOMAISIA Hoidon onnistumiseksi on olennaista että asianmukainen hoito aloitetaan ilman viivytyksiä. Hoidon tärkeä kehittämiskohde
LisätiedotAivosairaudet kalleimmat kansantautimme
Aivosairaudet kalleimmat kansantautimme Jyrki Korkeila Psykiatrian professori Turun Yliopisto Puheenjohtaja Suomen Aivot ry. http://www.suomenaivot.fi/ 1 Suomen Aivot ry. Finska Hjärnan rf, Finnish Brain
LisätiedotMasentuneen opiskelijan arvio ja hoito opiskeluterveydenhuollossa. Henna Haravuori
Masentuneen opiskelijan arvio ja hoito opiskeluterveydenhuollossa Henna Haravuori 1 Työnjako nuorten masennustilojen hoidossa Perusterveydenhuolto (koulu- ja opiskeluterveydenhuolto, terveyskeskukset,
LisätiedotPSYKOSOSIAALISET KUNTOUTUSMUODOT AIKUISILLA, JOILLA ADHD
PSYKOSOSIAALISET KUNTOUTUSMUODOT AIKUISILLA, JOILLA ADHD 12.10.2017 Maarit Virta PsT, yliopistonlehtori Neuropsykologian erikoispsykologi, psykoterapeutti M. Virta 12.10.2017 1 LUENNOSTA Aiheet Mitä tutkimus
LisätiedotRaskausdiabetes. GDM Gravidassa Tammikuun kihlaus Kati Kuhmonen
Raskausdiabetes Tammikuun kihlaus GDM Gravidassa 2017 302 potilaalla dg O24.4 Potilaita GDM-kirjalla 164 Sokerisoittoja 618 Ohjauskäyntejä 137 Lääkehoitoisia potilaita 66 Metformiini 41 potilaalle fi insuliini
LisätiedotMASENNUS. Terveystieto. Anne Partala
MASENNUS Terveystieto Anne Partala MITÄ ON MASENNUS? Masennus on sairaus Sairaus, joka voi tulla kenen tahansa kohdalle Sairaus, josta voi parantua Masennus eroaa normaalista tunteiden vaihtelusta Kannattaa
LisätiedotKipupotilas psykiatrin vastaanotolla. Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016
Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016 ICD-10 tautiluokituksessa kipuoire esiintyy vain muutaman psykiatrisen diagnoosin kuvauksessa
LisätiedotTYÖNKUVAT. Vanhusneuvoston työkokous Saara Bitter
TYÖNKUVAT Vanhusneuvoston työkokous 5.10.2015 Saara Bitter LÄÄKÄRI Muistilääkäri on muistisairauksiin perehtynyt lääkäri, tavallisimmin geriatri, neurologian tai psykogeriatrian erikoislääkäri. Hän toimii
LisätiedotMIHIN MINÄ TÄSSÄ MITÄ LÄÄKÄRI VASTAA KUOLEN? KUOLEVALLE?
MIHIN MINÄ TÄSSÄ KUOLEN? MITÄ LÄÄKÄRI VASTAA KUOLEVALLE? Kristiina Tyynelä-Korhonen, LT, erikoislääkäri, palliatiivisen lääketieteen erityispätevyys Syöpäkeskus, KYS 15.2.2016 2 PALLIATIIVISEN HOIDON JA
Lisätiedot