Kaksisuuntaisen mielialahäiriön psykososiaalinen hoito

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kaksisuuntaisen mielialahäiriön psykososiaalinen hoito"

Transkriptio

1 Jorma Oksanen NÄIN HOIDAN Kaksisuuntaisen mielialahäiriön psykososiaalinen hoito Psykososiaalinen hoito on keskeinen osa kaksisuuntaisen mielialahäiriön ylläpitovaiheen hoitoa. Sen tarkoituksena on parantaa hoitoyhteistyötä, tukea potilaan perheenjäseniä ja opettaa sairauden itsehallintataitoja. Psykososiaalisen hoidon toteuttamiseksi on kehitetty spesifisiä ohjelmia. Eniten näyttöä on ryhmäpsykoedukaation ja kognitiivis-behavioraalisen terapian vaikuttavuudesta. Näiden ohjelmien keskeisiä aineksia voidaan sisällyttää tavanomaiseen avohoitoon yksilö-, ryhmä- tai perhehoitona. Kyseisiä aineksia ovat mielialahäiriön varhaisoireiden tunnistamisen opettaminen potilaalle ja hänen läheisilleen, mielialan seuranta päiväkirjan avulla, vuorokausirytmin säännöllistäminen ja perheen emotionaalisen stressin vähentäminen. Ryhmähoidossa etuna on potilaan saama vertaistuki. Noin joka sadas ihminen länsimaissa sairastuu kaksisuuntaiseen mielialahäiriöön elämänsä aikana. Tähän vaikeaan ja pitkäaikaiseen mielenterveyden häiriöön liittyy työkyvyn heikkeneminen tai menetys, sosioekonomisen aseman huononeminen ja ihmissuhdeongelmia, kuten huomattavasti lisääntynyt avioeron todennäköisyys. Potilaiden lapsille voi koitua kouluvaikeuksia ja käytösongelmia. Itsemurhan vaara on normaaliväestöön verrattuna jopa 15-kertainen (Harris ja Barraclough 1997). Varsinaisten mania- ja depressiojaksojen väliaikoina potilailla esiintyy runsaasti masennus- ja ahdistusoireilua. Vähitellen masennusoireet täyttävät yhä suuremman osan ajasta. Toimintakyvyn heikkenemistä voi liittyä jopa 60 %:lla potilaista myös eutyymisiin eli depression ja manian suhteen neutraaleihin jaksoihin. Heikkenemistä lisäävät korkeampi ikä, masennusoireet ja toistuvat sairaalahoidot (Rosa ym. 2009). Toistuvia relapseja esiintyy useimmilla avohoidon potilailla hoidosta huolimatta: vähintään puolet näyttöön perustuvaa lääkehoitoa saavista potilaista saa uuden mielialahäiriöjakson kahden vuoden aikana (Goldberg 2008). Huono sopeutuminen sairauteen on tärkeä syy siihen, että kaksisuuntaista mielialahäiriötä sairastavien myöntyvyys lääkehoitoon on huono. Arviolta % potilasta jättää jossakin vaiheessa lääkkeensä käyttämättä. Huono myöntyvyys vähentää remission saavuttamisen mahdollisuutta mielialahäiriöjakson jälkeen, lisää relapsin, sairaalaan joutumisen ja itsemurhan vaaraa ja on yhteydessä heikompaan elämänlaatuun ja toimintakykyyn. Varsinkin sairauden alkuvaiheissa potilaan on usein vaikea hyväksyä tilansa todellisuutta. Sairauden kieltämisen lisäksi dramaattisten mielialamuutosten pelko voi estää potilasta uskaltamasta yrittää elämänmuutoksia, jotka parantaisivat hänen tilannettaan. Lääkehoitoa tukeva psykososiaalinen hoito on noussut tärkeään asemaan kaksisuuntaisen mielialahäiriön uudessa Käypä hoito suosituksessa. Psykososiaalisella hoidolla tarkoitetaan tässä eritasoisia interventioita, joiden tavoitteena on paitsi parantaa myöntyvyyttä lääkehoitoon myös parantaa yleisemmin potilaan sopeutumista sairauteensa ja hänen kykyään hallita sen kulkua ja oireita (taulukko 1). Näin määritelty psykososiaalinen hoito sisältää totunnaisia psykoterapiatekniikoita, 371 Duodecim 2010;126:371 7

2 NÄIN HOIDAN 372 Taulukko 1. Psykososiaalisen hoidon keskeisiä välineitä. Sairautta ja sen hoitoa koskevien perusasioiden opettaminen Uhkaavien mielialahäiriöjaksojen ensioireiden tunnistaminen Vuorokausirytmin ja muiden ns. sosiaalisten rytmien säännöllistäminen Perheenjäsenten tukeminen ja saaminen mukaan hoitoyhteistyöhön Taulukko 2. Psykoedukaation keskeiset aihealueet. Maanisen, depressiivisen ja sekamuotoisen vaiheen oireet Kaksisuuntaisen mielialahäiriön taudinkulku Mielialahäiriöjaksojen varhaisoireet ja niiden tunnistaminen Toimintasuunnitelma varhaisoireiden ilmaantuessa Masennuslääkkeet, mielialantasaajat ja psykoosilääkkeet: käyttötarkoitus ja ongelmat Säännöllinen elämäntapa ja vuorokausirytmi Päihteet ja mieliala jotka on sovellettu mielialahäiriöpotilaille, tavanomaista hoitoa tukemaan tarkoitettuja, vähemmän intensiivisiä ohjelmia sekä tavanomaisen hoidon osaksi tarkoitettuja opetuksellisia (psykoedukatiivisia) hoitomenetelmiä. Kaikille seuraavassa kuvattaville hoitomuodoille on yhteistä perustietojen antaminen sairaudesta ja sen hoidosta ja mielialajaksojen varhaisoireiden tunnistaminen (taulukko 2). Psykoterapiat Kognitiivisella terapialla on vakiintunut, vaikuttavuusnäyttöön perustuva asema yksisuuntaisen depression hoidossa (Holmberg ja Kähkönen 2005). Kaksisuuntaisessa mielialahäiriössä lähtökohtana on stressi-haavoittuvuusmalli: sairaudessa nähdään toisaalla lääkehoitoa edellyttävä biologinen haavoittuvuus ja toisaalla elämän stressitekijöiden vaikutus sairauden kulkuun häiriöjaksojen laukaisijana. Kognitiivisessa terapiassa hyödynnetään Beckin kognitiivista psykoosien hoitomallia ja erilaisia kognitiivisia ja behavioraalisia tekniikoita ( Jänkälä ym. 2001). Kognitiivinen terapia on käyttökelpoinen vaikeiden masennusjaksojen aikaisten ja häiriöjaksojen välisten lievien masennusoireiden hoidossa. Kognitiivis-behavioraalinen terapia (CBT) liittyy teoreettiselta viitekehykseltään läheisesti kognitiiviseen terapiaan. Kaksisuuntaisen mielialahäiriön hoidossa terapioiden nimitysten ero liittyy lähinnä käyttäytymistä muokkaavien toimenpiteiden suhteelliseen painoon. Kognitiivis-behavioraalista terapiaa on käytetty yleisesti ryhmäterapiana vähentämään mielialahäiriön maanisten ja depressiivisten jaksojen uusiutumisriskiä (Basco ja Rush 2007). Kognitiivisen terapian tavoin interpersonaalinen terapia on osoittautunut vaikuttavaksi hoitomuodoksi masennuspotilailla. Interpersonaalinen sosiaalisten rytmien terapia (IP/SRT) on teoreettisesti mielenkiintoinen hoitomuoto, jossa yhdistetään päivittäisten rutiinien ja vuorokausirytmin säännöllistäminen ja mielialahäiriön mukanaan tuomien ihmissuhdeongelmien käsittely interpersonaalisen terapian keinoin. Toistaiseksi tästä hoitomuodosta ja sen vaikuttavuudesta on vain niukalti tutkimuksia (Frank 2005). Perheterapia on potentiaalisesti hyvin tehokas menetelmä bipolaarihäiriön hoitoon. Maaniset ja depressiiviset jaksot herättävät perheenjäsenissä usein vaikeasti käsiteltäviä tunteita: häpeää, pelkoa, syyllisyyttä, vihaa. Perheen toimintarakenne murtuu. Omaisten saattaa olla vaikea tulkita oikein sairaudesta johtuvaa käyttäytymistä. Toisaalta perheenjäsenet voivat olla suureksi avuksi hoidossa tukiessaan potilaan myöntyvyyttä lääkehoitoon ja toimiessaan oikein mielialahäiriöjakson varhaisoireiden ilmaantuessa. Potilas saatetaan maanisena kokea pelottavaksi, ja taustalla voikin olla todellista väkivaltaisuutta tai sen uhkaa. Entisen tasapainon ja terveyden menettämiseen liittyvän surun käsittely auttaa useimpia perheitä. Perheterapeuttisista hoitomuodoista on päässyt vakiintuneeseen asemaan perhekeskeinen terapia (FFT) (Miklowitz ja Goldstein 1997). Siinä pyritään kehittämään perheen sisäisiä kommunikaatio- ja ongelmanratkaisutaitoja, opetetaan koko perhe tunnistamaan mielialajakson varhaisoireet J. Oksanen

3 ja tehdään yhteinen toimintasuunnitelma käytettäväksi relapsin uhatessa. Ryhmäpsykoedukaatio Ryhmäpsykoedukaatio on keskeinen tavanomaista hoitoa tukeva, varsinaisia psykoterapioita kevyempi ja yksinkertaisempi hoitomuoto (Colom ja Vieta 2006). Perustiedot sairaudesta auttavat potilasta ymmärtämään omia hämmentäviä kokemuksiaan ja ohjaavat mieltämään ne todelliseksi, biologiseksi sairaudeksi, jonka kulkuun on mahdollista vaikuttaa. Ryhmäpsykoedukaatiota on mahdollista käyttää kaikentasoisten, myös samanaikaisista persoonallisuus- ja päihdeongelmista kärsivien potilaiden hoidossa. Ryhmämuotoisen työskentelyn etuna on vertaistuen käyttöön saaminen. Mielialahäiriöön sairastunut kokee usein voimakasta häpeää tilastaan. Toisten kertomusten kuuleminen tuntuu vapauttavalta, auttaa säilyttämään omanarvontunteensa ja silti hyväksymään sairautensa. Ryhmämuotoinen työskentely lisää hallinnan tunnetta ja realistista toivoa (O Connor ym. 2008). Ryhmäpsykoedukaatiossa käytetään tiedon jakamisen ohella CBT:n perusmenetelmiä, kuten omien varhaisoireiden tunnistamista ja mielialan seurantaa mielialapäiväkirjan avulla. Psykososiaalisen hoidon toteuttaminen psykiatrisessa avohoidossa Kaikki edellä mainitut hoito-ohjelmat sisältävät paljon yhteisiä aineksia. Näiden perusteella voidaan tehdä suositus tavanomaisen psykiatrisen hoidon yhteydessä toteutettavasta yksinkertaisesta mutta silti vaikuttavasta psykososiaalisesta hoidosta. Opetuksellinen työskentelytapa sopii niin perheiden, vertaisryhmien kuin yksilöidenkin hoitosuhteisiin, ja sitä tulisikin soveltaa mahdollisuuksien mukaan aina kaikilla kolmella tasolla. Kaikki kaksisuuntaisen mielialahäiriön diagnoosin saaneet, normaalin mielialan vaiheeseen toipuneet tulisi ohjata 5 7 potilaan psykoedukaatioryhmiin, joissa käydään läpi taulukossa 1 luetellut aihepiirit. Ohjelman toteuttaminen edellyttää 15 20:tä kokoontumiskertaa. Kroonisesta depressiosta kärsivien on vaikeampi hyötyä ryhmäpsykoedukaatiosta, ja heidät tulisi ohjata yksilöpsykoterapiaan. Kaikkien potilaiden perheet tulee tavata ja ohjata eniten oirehtivat perheet tuen piiriin. Perheen tukeminen voi toteutua kustannustehokkaasti ns. moniperhetyössä, jossa joukko omaisia kokoontuu ilman potilasta, mikäli tämä samanaikaisesti osallistuu yksilö- tai ryhmämuotoiseen psykoedukaatioon. Vaikeimmin oireilevia perheitä kannattaa tavata yksittäin, yhdessä potilaan kanssa. Tällöin perheen toimintakykyä auttavat ongelmanratkaisutaitojen harjoitteleminen yhdessä ja kommunikaatiotaitojen harjoittelu. Psykoedukaatio osana hoitosuhdetta Psykososiaalisella hoidolla tarkoitetaan interventioita, joiden tavoitteena on paitsi parantaa myöntyvyyttä lääkehoitoon myös potilaan sopeutumista sairauteensa Hyvä psykoedukaatio on molemminpuolista oppimista sairaudesta, sen kokemisesta ja sen kanssa selviytymisestä. Lääkärin ja potilaan suhde muuttuu valmentajamaiseksi, vähemmän paternalistiseksi lääkärin menettämättä asiantuntijuuttaan. Käsiteltäessä myöntyvyyttä lääkehoitoon ei kannata tehdä lääkkeiden käytöstä arvovaltakysymystä tai moralisoida. Parempi lähtökohta on pohtia yhdessä niitä vaikeuksia, joita potilaalle saattaa tulla hänen koettaessaan toteuttaa yhdessä sovittua lääkehoitosuunnitelmaa. Potilaan kuunteleminen on tärkeää. Miten mielialahäiriö on vaikuttanut hänen elämäänsä? Kuinka hän on koettanut siihen sopeutua? Miten läheiset ja muut ihmiset ovat suhtautuneet siihen? Lääkärin tulee pitää yllä realistista toivon ilmapiiriä. Potilaan kanssa pohditaan, kuinka hän voisi päästä elämänsä tavoitteisiin mielialahäiriöstä huolimatta. Jokaisen potilaan kanssa tulisi laatia oirekortti (life chart), graafinen esitys sairauden 373 Kaksisuuntaisen mielialahäiriön psykososiaalinen hoito

4 NÄIN HOIDAN Lääkehoito Litium Lamotrigiini Mieliala Mania Elämäntapahtumat Masennus Alkoholia runsaasti Avioero KUVA 1. Kaksisuuntaisen mielialahäiriön oirekortti. 374 kulusta ja lääkehoidosta (kuva 1). Oirekorttiin voidaan merkitä myös elämän stressitekijät, jolloin saadaan lisätietoa sairauden kulkuun vaikuttavista tekijöistä ja autetaan potilasta integroimaan sairautensa osaksi elämäänsä. Varhaisoireiden tunnistaminen Useimmat kaksisuuntaista mielialahäiriötä sairastavat pystyvät tunnistamaan häiriöjaksoissaan esioirevaiheen, jossa täyden maanisen tai depressiivisen jakson oireet eivät ole vielä puhjenneet ja jolloin täyden jakson ilmaantuminen vielä voidaan estää. Esioireet ovat yksilöllisiä; tavallisimpia manian esioireita ovat unen lyhentyminen, hyvänolontunteen lisääntyminen, energisyys, puheliaisuus ja touhukkuus. Tavallisesti potilas itse havaitsee depression esioireet ennen läheisiään maniajakson osalta tilanne on päinvastainen. Siksi viime häiriöjakson vaiheita kannattaa käydä vastaanotolla läpi myös omaisen kanssa. Tutkimalla tarkkaan parhaiten muistettujen jaksojen kehitystä voidaan laatia lista potilaan yksilöllisistä varoitusmerkkioireista ja sopia menettelystä näiden ilmaantuessa. On suositeltavaa antaa tämä lista myös omaiselle ja neuvoa potilasta pitämään paperi varomerkkioireista ja hätätilasuunnitelmasta aina mukanaan. Mielialapäiväkirjan (kuva 2) pitämisen tarkoitus on opettaa potilas tunnistamaan mielialansa normaalit vaihtelut ja erottamaan niistä poikkeavan kehityksen. Siksi on tär keää täyttää päiväkirjaa päivittäin ainakin parin kuukauden ajan. Jos mielialan arviointi tuntuu vaikealta, potilas voi sen sijasta arvioida päivittäistä tarmokkuutta ja energiaa. Rytmien säännöllisyys Erilaisten elämän stressitekijöiden häiriöjaksoja laukaiseva vaikutus saattaa välittyä kaksisuuntaista mielialahäiriötä sairastavalla ns. sosiaalisten rytmien häiriintymisen kautta. Sosiaalisia rytmejä ovat unen ja valveen, työn ja vapaa-ajan, liikunnan ja sosiaalisen aktiivisuuden rytmit. Tärkein näistä rytmeistä on uni-valverytmi. Mielialahäiriöpotilaiden tulisi vahvistaa säännöllisyyttä ja rutiineja toiminnassaan ja välttää varsinkin epäsäännöllistä vuorotyötä. On suositeltavaa pyytää potilaita pitämään jonkin aikaa päiväkirjaa nukkumistottumuksistaan. Päihteiden käyttö on merkittävä sosiaalisten rytmien sekoittaja. Kognitiivisten häiriöiden merkitys Osalla potilaista toimintakyky heikkenee pysyvästi, mikä näyttää liittyvän toiminnanohjauksen, kielellisen muistin ja oppimisen J. Oksanen

5 su ma ti ke to pe la su ma ti ke to pe la normaali Mielialapäiväkirja on tarkoitettu mielialan päivittäiseen seurantaan. Sen käyttö auttaa tunnistamaan mielialan normaalin vaihtelun ja siitä poikkeavan kehityksen. normaali: mieliala ei ole masentunut eikä kohonnut + tai - : mielialan muutos on havaittavissa, mutta toimintakyky on normaali ++ tai --: mielialan muutos häiritsee jonkin verran toimintaa, mutta työskentely on mahdollista +++ tai ---: mielialan muutoksen takia työskentely ei ole mahdollista KUVA 2. Mielialapäiväkirja. heikentymiseen (Antila ja Tuulio-Henriksson 2005). Heikkoudet liittyvät usein pitkäaikaisesti jatkuviin masennusoireisiin, mutta osalla potilaista kognitiivisia puutoksia esiintyy myös normaalin mielialan aikana. Vaikeus käyttää ongelmanratkaisustrategioita johtaa helposti passiivisuuteen ja avuttomuuteen. Tukea antavassa hoitosuhteessa on hyväksi etsiä potilaalle tärkeitä konkreettisia tavoitteita, määrittää niiden saavuttamiseksi tarpeellisia osatavoitteita ja tunnistaa esteenä olevia ongelmia ja laatia yhdessä lähiajan toimintasuunnitelmia. Potilaiden kognitiivisen suorituskyvyn tutkiminen voi auttaa valittaessa potilaita tiiviimpään psykoterapiaan. Päihteiden käyttö Lähes 60 %:lla bipolaaripotilaista esiintyy päihteiden ongelmakäyttöä jossakin elämän vaiheessa. Sekä alkoholin että huumeiden käyttö on moninkertaisesti yleisempää kuin normaaliväestössä. Yhdysvaltalaisessa tutkimuksessa alkoholiriippuvuuden ja alkoholin haitallisen käytön esiintyvyydeksi arvioitiin 48,5 % ja huumeiden 42,9 % (Cassidy ym. 2001). Samanaikainen päihdeongelma on tyypin 1 kaksisuuntaista mielialahäiriötä sairastavilla yleisempi kuin minkään muun psykiatrisen häiriön yhteydessä (Levin ja Hennessy 2004). Päihteitä käyttävillä esiintyy enemmän sairaalahoitojaksoja ja sairaudenkulku on yleisesti vaikeampi. Lupaavia tuloksia on saatu integroiduilla hoito-ohjelmilla, joissa voidaan samanaikaisesti tarkastella päihteiden käytön vaikutusta mielialaan ja mielialamuutosten vaikutusta päihteiden käyttöön. Psykoedukaatiota ja erilaisia motivointistrategioita yhdistävällä hoidolla on onnistuttu ylläpitämään raittiutta jopa 60 %:lla kolmen vuoden ajan. Hoidon vaikutus mielialahäiriön kulkuun ja oireisiin on sen sijaan jäänyt vähäiseksi (Drake ym. 2004). Päihdeongelmaisen bipolaaripotilaan hoitoon tulee kuulua myös valmius reagoida nopeasti mm. kotikäynnein voinnin heikkenemiseen, sosiaalinen asumisen tuki ja päivätoiminta. Tutkimusnäyttö hoidon vaikuttavuudesta Manualisoituja eli tietyn ohjeistuksen mukaan eteneviä hoito-ohjelmia on verrattu ns. tavanomaiseen hoitoon tai johonkin lyhyeen, standardoituun vertailuinterventioon. Hoitoohjelmia on verrattu vain vähän toisiinsa, ja useimmat tutkimukset ovat hoito-ohjelman kehittäneen ryhmän tekemiä. Koska ohjelmat sisältävät paljon samoja elementtejä, tuloksista on vaikea päätellä, mitkä elementit ohjelmissa 375 Kaksisuuntaisen mielialahäiriön psykososiaalinen hoito

6 NÄIN HOIDAN YDINASIAT 88Psykoedukaatio vähentää manian ja depression riskiä. 88Varhaisoireiden tunnistaminen, mielialapäiväkirjan pitäminen, perheen tukeminen ja vuorokausirytmin säännöllistäminen ovat keskeisiä hoidon välineitä. 88Ryhmässä saatu vertaistuki helpottaa sairauteen sopeutumista. ovat kriittisiä hoidon vaikuttavuuden kannalta (Beynon ym. 2008). Vahvin näyttö on siitä, että varhaisoireiden opettaminen eutyymisessa vaiheessa oleville potilaille vähentää tai viivästyttää uusien mielialahäiriöjaksojen puhkeamista (Morris ym. 2007). Ryhmäpsykoedukaation, kognitiivisen ja kognitiivis-behavioraalisen sekä perheterapian vaikuttavuudesta on kontrolloituihin, satunnaistettuihin seurantatutkimuksiin perustuvaa näyttöä. Colomin ym. (2003) tutkimuksessa ryhmäpsykoedukaatiota saaneilla ilmaantui kahden vuoden seuranta-aikana vähemmän niin maanisia kuin depressiivisiäkin jaksoja ja sairaalahoitojaksoja esiintyi vähemmän kuin sosiaaliseen yhdessäoloryhmään osallistuneilla ja ne olivat lyhyempiä. Intervention teho ei näytä perustuvan pelkästään siihen, että myöntyvyys lääkehoitoon paranee. Interventio on tehonnut myös potilailla, joilla on samanaikainen persoonallisuushäiriö. Kognitiivisen yksilöterapian keinoin on saatu tähän asti parhaita tuloksia depressiojaksojen estämisessä ja depressio-oireiden hallinnassa (Lam ym. 2005). Toisaalta laajassa brittiläisessä monikeskustutkimuksessa ei kyetty osoittamaan kognitiivis-behavioraalisen terapian vaikuttavuutta mielialahäiriöjaksojen estämisessä. Valitsemalla erikseen tarkasteltaviksi ne potilaat, joilla jaksoja oli esiintynyt vähän, tämä vaikutus voitiin kuitenkin todeta (Scott ym. 2006). Perheterapia näyttää myös vähentävän jaksojen uusiutumista ja jaksojen välisiä mielialaoireita. Perheterapia näyttää tehokkaimmalta niissä perheissä, joilla on eniten dysfunktionaalisuutta (Miklowitz ym. 2005). Näyttö IP/SRT-hoito-ohjelman tehosta on toistaiseksi puuttellinen. Suuressa yhdysvaltalaisessa STEP-BDmonikeskustutkimuksessa on mm. tarkoitus verrata FFT:tä, CBT:tä ja IP/SRT:tä toisiinsa ja lyhyeen psykoedukaatiointerventioon. Tähän mennessä saaduista tuloksista voidaan päätellä, että pitkä kuukausia kestävä hoito on todennäköisesti vaikuttavampi kuin viikon mittainen interventio (Miklowitz ym. 2007). Mikään terapiamuoto ei ole lyhentänyt maanisen vaiheen kestoa. Tutkimuksissa vaikuttaviksi todetut hoidot on aina aloitettu potilaan ollessa eutyymisessa vaiheessa. CBT näyttää lievittävän depressiovaiheessa olevan potilaan oireita ja parantavan hänen elämänlaatuaan. Ryhmämuotoinen psykoedukaatio on kustannustehokas tapa parantaa potilaan sairaudenhallintaa ja sitoutumista hoitoon sekä auttaa häntä toimimaan mielekkäällä tavalla uuden mielialahäiriöjakson uhatessa. JORMA OKSANEN, LL, psykiatrian erikoislääkäri, ylilääkäri Auroran sairaala PL 6800, Helsingin kaupunki Summary 376 Psychosocial treatment of bipolar disorder Psychosocial treatment is an essential part of maintenance treatment of bipolar disorder. It aims to improve cooperation in treatment, to provide support to the family and to teach illness selfmanagement skills. Group psychoeducation and cognitive-behavioural treatment have shown the best efficacy in controlled studies of specific treatment programs developed for this disorder. Central ingredients of these treatment programs can be included in usual outpatient treatment; they include teaching the patients to recognize early warning signs of mood episodes, monitoring mood changes, encouraging regularity of diurnal rhythms and relieving the emotional stress of family members. Group settings will provide peer support. J. Oksanen

7 KIRJALLISUUTTA Antila M, Tuulio-Henriksson A. Kognitiiviset muutokset kaksisuuntaisessa mielialahäiriössä. Duodecim 2005;121: Basco MR, Rush AJ. Cognitive-behavioral therapy for bipolar disorder. 2. painos. New York: Guilford Press Beynon S, Soares-Weiser K, Woolacott N, ym. Psychosocial interventions for the prevention of relapse in bipolar disorder: systematic review of controlled trials. Br J Psychiatry 2008;192:5 11. Cassidy F, Ahearn EP, Carroll BJ. Substance abuse in bipolar disorder. Bipolar Disord 2001;3: Colom F, Vieta E, Martinez-Aran A, ym. A randomized trial on the efficacy of group psychoeducation in the prophylaxis of recurrences in bipolar patients whose disease is in remission. Arch Gen Psychiatry 2003;60: Colom F, Vieta E. Psychoeducation manual for bipolar disorder. Cambridge University Press Drake RE, Xie H, McHugo CJ, Shumway M. Three year coutcome of long term patients with co-occurring bipolar and substance use disorders. Biol Psychiatry 2004;56: Frank E. Treating bipolar disorder: a clinician s guide to interpersonal and social rhythm therapy. New York: Guilford Press Goldberg J. Optimizing treatment outcomes in bipolar disorder under ordinary conditions. J Clin Psychiatry 2008;69 Suppl 3:S11 9. Harris EC, Barraclough B. Suicide as an outcome for mental disorders. Br J Psychiatry 1997;170: Holmberg N, Kähkönen S. Kognitiivisen psykoterapian perusperiaatteet ja käyttö mielialahäiriöissä. Duodecim 2006; 122: Jänkälä K, Saarinen M, Karila I. Kaksisuuntainen mielialahäiriö. Kirjassa: Kähkönen S, Karila I, Holmberg N, toim. Kognitiivinen psykoterapia. Jyväskylä: Kustannus Oy Duodecim 2001, s Lam DH, Hayward P, Watkins ER, ym. Relapse prevention in patients with bipolar disorder: cognitive therapy outcome after 2 years. Am J Psychiatry, 2005;162: Levin F, Hennessy G. Bipolar disorder and substance abuse. Biol Psychiatry 2004;56: Miklowitz DJ, Goldstein MJ. Bipolar disorder: a family-focused approach. New York: Guilford Publications Miklowitz DJ, George EL, Richards JA, ym. A randomized study of family-focused psychoeducation and pharmacotherapy in the outpatient management of bipolar disorder. Arch Gen Psychiatry 2005;60: Miklowitz DJ, Otto MW, Frank E, ym. Psychosocial treatments for bipolar depression. A 1-year randomized trial from the Systematic Treatment Enhancement Program. Arch Gen Psychiatry 2007;64: Morris RK, Faizal MA, Jones AP, ym. Interventions for helping people recognise early signs of recurrence in bipolar disorder. Cochrane Database Syst Rev 2007, Issue 1. Art No.:CD O Connor C, Gordon O, Graham M, ym. Service user perspectives of a psychoeducation group for individuals with a diagnosis of bipolar disorder. A qualitative study. J Nerv Ment Dis 2008;196: Rosa A, Reinares M, Franco C, ym. Clinical predictors of functional outcome of bipolar patients in remission. Bipolar Disord 2009;11: Scott J, Paykel E, Morriss R, ym. Cognitive-behavioural therapy for severe and recurrent bipolar disorders. Randomised controlled trial. Br J Psychiatry 2006; 188: Sidonnaisuudet Jorma Oksanen on toiminut asiantuntijana lääkealan yrityksen tieteellisen neuvottelukunnan jäsenenä (Bristol-Myers Squibb), kutsuttuna luennoitsijana lääkealan yritysten tilaisuuksissa (Eli Lilly, Janssen-Cilag, Bristol-Myers Squibb, Sanofi-Synthelabo, Lundbeck), osallistunut lääkealan yrityksen koulutustilaisuuksien suunnitteluun (Sanofi-Synthelabo), tehnyt lääketutkimusta korvausta vastaan (BMS, Janssen-Cilag, AstraZeneca) ja osallistunut ulkomaiseen kongressiin lääkealan yrityksen kustantamana (Janssen-Cilag). 377 Kaksisuuntaisen mielialahäiriön psykososiaalinen hoito

Iäkkään muistipotilaan masennuksen hoito

Iäkkään muistipotilaan masennuksen hoito Iäkkään muistipotilaan masennuksen hoito Sinikka Luutonen Psykiatrian dosentti, geriatrian erikoislääkäri Turun yliopisto ja VSSHP/Psykiatrian tulosalue Sidonnaisuudet toiminut luennoitsijana terveydenhuollon

Lisätiedot

KOKEMUKSIA NETTITERAPIOISTA ERIKOISSAIRAANHOIDOSSA MIELENTERVEYSTALO.FI NUORTEN MIELENTERVEYSTALO.FI NETTITERAPIAT.FI

KOKEMUKSIA NETTITERAPIOISTA ERIKOISSAIRAANHOIDOSSA MIELENTERVEYSTALO.FI NUORTEN MIELENTERVEYSTALO.FI NETTITERAPIAT.FI KOKEMUKSIA NETTITERAPIOISTA ERIKOISSAIRAANHOIDOSSA MIELENTERVEYSTALO.FI NUORTEN MIELENTERVEYSTALO.FI NETTITERAPIAT.FI MIELENTERVEYSTALO.FI Aikuisten mielenterveystalossa voit mm. AIKUISET lukea ajantasaista

Lisätiedot

Mielenterveyden häiriöt

Mielenterveyden häiriöt Masennus Mielenterveyden häiriöt Ahdistuneisuushäiriöt pakkoajatukset ja -toiminnot paniikkihäiriöt kammot sosiaalinen ahdistuneisuus trauman jälkeiset stressireaktiot Psykoosit varsinaiset mielisairaudet

Lisätiedot

Pitkävaikutteinen injektiolääke helpottaa psykoosipotilaan hoitoon sitoutumista - Sic!

Pitkävaikutteinen injektiolääke helpottaa psykoosipotilaan hoitoon sitoutumista - Sic! Page 1 of 5 JULKAISTU NUMEROSSA 2/2016 TEEMAT Pitkävaikutteinen injektiolääke helpottaa psykoosipotilaan hoitoon sitoutumista Hannu Koponen / Kirjoitettu 8.4.2016 / Julkaistu 3.6.2016 Psykoosipotilaiden

Lisätiedot

Mielenterveysongelmien kuntoutus. HELSINKI 10.3.2014 Tanja Laukkala

Mielenterveysongelmien kuntoutus. HELSINKI 10.3.2014 Tanja Laukkala Mielenterveysongelmien kuntoutus HELSINKI 10.3.2014 Tanja Laukkala Luennon rakenne Käypä hoito suositusten Depressio Kaksisuuntainen mielialahäiriö Epävakaa persoonallisuus Skitsofrenia Traumaperäiset

Lisätiedot

Miksi vanhuspsykiatria on tärkeää? Prof. Hannu Koponen HY ja HYKS Psykiatriakeskus Helsinki 24.4.2015

Miksi vanhuspsykiatria on tärkeää? Prof. Hannu Koponen HY ja HYKS Psykiatriakeskus Helsinki 24.4.2015 Miksi vanhuspsykiatria on tärkeää? Prof. Hannu Koponen HY ja HYKS Psykiatriakeskus Helsinki 24.4.2015 Iäkkäiden mielenterveysoireiden ilmenemiseen vaikuttavia tekijöitä Keskushermoston rappeutuminen Muut

Lisätiedot

PSYKOOSIT JA NIIDEN HOITO

PSYKOOSIT JA NIIDEN HOITO PSYKOOSIT JA NIIDEN HOITO Mielenterveyden ensiapu 21.2.2008 Esa Nordling PSYKOOSIT kosketus todellisuuteen joko laajasti tai rajatusti heikentynyt sisäiset ja ulkoiset ärsykkeet voivat sekoittua kaoottisella

Lisätiedot

Kaksisuuntaisen mielialahäiriön tunnistaminen ja hoito

Kaksisuuntaisen mielialahäiriön tunnistaminen ja hoito Katsaus tieteessä Kirsi Suominen psykiatrian dosentti Helsingin kaupunki, kaksisuuntaisen mielialahäiriön tutkimus- ja hoitokeskus Kela, Etera kirsi.suominen@hel.fi Hanna Valtonen psykiatrian dosentti

Lisätiedot

Masennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen

Masennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen Masennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen LT, psykiatrian dosentti, Helsingin yliopisto Ylilääkäri, yksikön päällikkö, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos; Mielenterveys ja päihdepalvelut osasto;

Lisätiedot

Mielenterveystalo.fi https://www.mielenterveystalo.fi/nettiterapiat/ Suoma Saarni, ylilääkäri / Eero-Matti Gummerus, Kehittämispäällikkö, HUS Psykiatria NETTITERAPIAT.FI Lääkärin lähetteellä mistä päin

Lisätiedot

SSRI-lääkkeet lasten depressioissa ja ahdistuneisuushäiriöissä. Mauri Marttunen professori HYKS, HY tutkimusprofessori THL, MIPO, LAMI

SSRI-lääkkeet lasten depressioissa ja ahdistuneisuushäiriöissä. Mauri Marttunen professori HYKS, HY tutkimusprofessori THL, MIPO, LAMI SSRI-lääkkeet lasten depressioissa ja ahdistuneisuushäiriöissä Mauri Marttunen professori HYKS, HY tutkimusprofessori THL, MIPO, LAMI Mielialahäiriöt (ICD-10) Masennustilat Yksittäinen masennusjakso Toistuva

Lisätiedot

Mitä maksaa mielenterveyden tukeminen entä tukematta jättäminen?

Mitä maksaa mielenterveyden tukeminen entä tukematta jättäminen? Mitä maksaa mielenterveyden tukeminen entä tukematta jättäminen? 12.2.2015 Tutkija Minna Pietilä Eloisa ikä -ohjelma Vanhustyön keskusliitto 1 Mielenterveyden edistämisen, ongelmien ehkäisyn ja varhaisen

Lisätiedot

NUORTEN DEPRESSION HOITO

NUORTEN DEPRESSION HOITO NUORTEN DEPRESSION HOITO Mauri Marttunen professori HY, HYKS, psykiatrian klinikka tutkimusprofessori THL Käyvän nuorten mielenterveysongelmien hoidon lähtökohtia (1) Alkuarvio Hoitoon tulon syy Perusteellinen

Lisätiedot

Psykoositietoisuustapahtuma

Psykoositietoisuustapahtuma Psykoositietoisuustapahtuma apulaisylilääkäri Pekka Salmela Tampereen Psykiatria- ja päihdekeskus 19.9.2017 Metso Psykoosit Psykooseilla eli mielisairauksilla tarkoitetaan mielenterveyshäiriöiden ryhmää,

Lisätiedot

Masennuksen hoitokäytäntöjä Turun seudulla

Masennuksen hoitokäytäntöjä Turun seudulla Masennuksen hoitokäytäntöjä Turun seudulla Psykiatrian el, VET-terapeutti, psykoterapiakouluttaja TEIJO LAINE Tth el, kognitiivisen psykoterapian koulutus SINIKKA HAAKANA ARKI TYÖTERVEYSLÄÄKÄRIN VASTAANOTOLLA

Lisätiedot

ADHD:n Käypä hoito-suositus 2017 Aikuisten ADHD:n lääkehoito. Sami Leppämäki psykiatrian dosentti, psykoterapeutti

ADHD:n Käypä hoito-suositus 2017 Aikuisten ADHD:n lääkehoito. Sami Leppämäki psykiatrian dosentti, psykoterapeutti ADHD:n Käypä hoito-suositus 2017 Aikuisten ADHD:n lääkehoito Sami Leppämäki 12.10.2017 psykiatrian dosentti, psykoterapeutti SIDONNAISUUDET KOLMEN VIIMEISEN VUODEN AJALTA Päätoimi yksityislääkäri Sivutoimet

Lisätiedot

Psykiatrinen hoito Muurolan sairaalakiinteistö

Psykiatrinen hoito Muurolan sairaalakiinteistö Psykiatrinen hoito Muurolan sairaalakiinteistö Solja Niemelä Psykiatrian professori (ma.), ylilääkäri Sanna Blanco-Sequeiros, tulosaluejohtaja Esityksen sisältö Solja: Psykiatristen häiriöiden aiheuttama

Lisätiedot

KAKSISUUNTAINEN MIELIALAHÄIRIÖ NUORUUDESSA. Mauri Marttunen professori HY, HYKS

KAKSISUUNTAINEN MIELIALAHÄIRIÖ NUORUUDESSA. Mauri Marttunen professori HY, HYKS KAKSISUUNTAINEN MIELIALAHÄIRIÖ NUORUUDESSA Mauri Marttunen professori HY, HYKS Sidonnaisuudet Työnantajat: Helsingin yliopisto, HYKS Konsultaatio- ja luentopalkkiot: Espoon kaupunki, Helsingin kaupunki,

Lisätiedot

Seinäjoen mielenterveyskeskus Avohoidon ryhmätoiminnat Torikeskuksessa

Seinäjoen mielenterveyskeskus Avohoidon ryhmätoiminnat Torikeskuksessa Avohoidon ryhmätoiminnat Seinäjoen mielenterveyskeskus Avohoidon ryhmätoiminnat Puhelin 06 415 4111 Sähköposti: Kauppatori 1-3F 60100 Seinäjoki etunimi.sukunimi@epshp.fi Avohoidon ryhmätoiminnat 2 (7)

Lisätiedot

Esityksen sisältö. (c) Professori Solja Niemelä OY, LSHP solja.niemela@lshp.fi. KaksoisdiagnoosipoMlaan laadukas hoito

Esityksen sisältö. (c) Professori Solja Niemelä OY, LSHP solja.niemela@lshp.fi. KaksoisdiagnoosipoMlaan laadukas hoito KaksoisdiagnoosipoMlaan laadukas hoito Tervey&ä Lapista 2015 Solja Niemelä Psykiatrian professori, ylilääkäri Oulun yliopisto Lapin sairaanhoitopiiri Kaksoisdiagnoosi? Määritelmä Esiintyvyys Kliininen

Lisätiedot

Miten aistiharhat syntyvät ja miten niitä voidaan hoitaa?

Miten aistiharhat syntyvät ja miten niitä voidaan hoitaa? Miten aistiharhat syntyvät ja miten niitä voidaan hoitaa? Voimaa arkeen 26.4.2018 Elina Hietala, psykiatrian erikoislääkäri vs Akuuttipsykiatrian ylilääkäri Seinäjoen keskussairaala Aistiharhat ja psykoosi

Lisätiedot

Masentaa ja ahdistaa: terapia, korkki kiinni vai eläke?

Masentaa ja ahdistaa: terapia, korkki kiinni vai eläke? Masentaa ja ahdistaa: terapia, korkki kiinni vai eläke? Professori Jyrki Korkeila TY Ylilääkäri Harjavallan sairaala Psykoterapeutti psykodynaaminen & kognitiivinen terapia & lyhytterapia Salminen JK 2003;58:21-1.

Lisätiedot

Tunnistetun masennuksen aktiivinen hoito perusterveydenhuollossa. Psyk el, LT Maria Vuorilehto Sateenvarjo-hanke, Vantaan terveyskeskus

Tunnistetun masennuksen aktiivinen hoito perusterveydenhuollossa. Psyk el, LT Maria Vuorilehto Sateenvarjo-hanke, Vantaan terveyskeskus Tunnistetun masennuksen aktiivinen hoito perusterveydenhuollossa Psyk el, LT Maria Vuorilehto Sateenvarjo-hanke, Vantaan terveyskeskus DIAGNOOSI PERUSTERVEYDENHUOLLOSSA Seulonta- ja arviointiasteikot ovat

Lisätiedot

Käyvän hoidon kuntoutushanke miten kuntoutusta arvioidaan Käypä hoito -suosituksissa?

Käyvän hoidon kuntoutushanke miten kuntoutusta arvioidaan Käypä hoito -suosituksissa? Käyvän hoidon kuntoutushanke miten kuntoutusta arvioidaan Käypä hoito -suosituksissa? Antti Malmivaara, LKT, dos.,ylilääkäri, Käypä hoito, Suomalainen Lääkäriseura Duodecim Terveys- ja sosiaalitalouden

Lisätiedot

MIELENTERVEYSTALON OMAISOSIO

MIELENTERVEYSTALON OMAISOSIO MIELENTERVEYSTALON OMAISOSIO Tietopaketti sairaalahoidossa olevien potilaiden omaisille Potilaan oikeudet Omaisen oikeudet Potilaan hoitoon liittyvä yhteistyö Valmistuu kevään 2015 aikana 13.11.2014 1

Lisätiedot

HOIDON TARVE! 12.2..2. 011 Ha H aka k na & & L a L ine

HOIDON TARVE! 12.2..2. 011 Ha H aka k na & & L a L ine Masennuksen hoitokäytäntöjä Turun seudulla 12.11.2008 Psykiatrian el, VET-terapeutti terapeutti, psykoterapiakouluttaja TEIJO LAINE Tth el, kognitiivisen psykoterapian koulutus SINIKKA HAAKANA HOIDON

Lisätiedot

Kognitiivista kuntoutusta skitsofrenian ensipsykoosiin sairastuneille. Annamari Tuulio-Henriksson Tutkimusprofessori, Kelan tutkimus

Kognitiivista kuntoutusta skitsofrenian ensipsykoosiin sairastuneille. Annamari Tuulio-Henriksson Tutkimusprofessori, Kelan tutkimus Kognitiivista kuntoutusta skitsofrenian ensipsykoosiin sairastuneille Annamari Tuulio-Henriksson Tutkimusprofessori, Kelan tutkimus 11.11.2016 Skitsofrenia Skitsofrenia on vakava psykoosisairaus, johon

Lisätiedot

Ari Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri 10.11.2015

Ari Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri 10.11.2015 Ari Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri 10.11.2015 Muistisairauksista Muistisairauksien lääkehoidon periaatteet Muistisairauden hoidon kokonaisuus Lääkkeettömät hoidot Etenevät muistisairaudet ovat

Lisätiedot

Puhe, liike ja toipuminen. Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT

Puhe, liike ja toipuminen. Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT Puhe, liike ja toipuminen Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT Puhe liike toipuminen? 2.9.2014 Hätönen H 2 Perinteitä ja uusia näkökulmia Perinteinen näkökulma: Mielenterveyden ongelmien hoidossa painotus

Lisätiedot

Haasteita ja mahdollisuuksia

Haasteita ja mahdollisuuksia Haasteita ja mahdollisuuksia Klaus Lehtinen Psykiatrian toimialuejohtaja TAYS 10.3.2010 1 Muut Liikuntaelins. Vammat Hengitys Neurologia Psykiatria Syöpä Sydän ja veris. Psykoosit Vaikeat persoonallisuushäiriöt

Lisätiedot

Persoonallisuushäiriöt. Jyrki Nikanne Psykologi 21.9.2011

Persoonallisuushäiriöt. Jyrki Nikanne Psykologi 21.9.2011 Persoonallisuushäiriöt Jyrki Nikanne Psykologi 21.9.2011 Mitä tarkoittaa persoonallisuus? Persoonallisuushäiriödiagnoosi Millä mielellä otan tiedon vastaan? Millä mielellä lähden tarjottuun hoitoon? Määritelmä

Lisätiedot

Mitä vaikuttavuusnäytöllä tehdään? Jorma Komulainen LT, dosentti Käypä hoito suositusten päätoimittaja

Mitä vaikuttavuusnäytöllä tehdään? Jorma Komulainen LT, dosentti Käypä hoito suositusten päätoimittaja Mitä vaikuttavuusnäytöllä tehdään? Jorma Komulainen LT, dosentti Käypä hoito suositusten päätoimittaja Sidonnaisuudet Käypä hoito päätoimittaja, Duodecim Palveluvalikoimaneuvoston pysyvä asiantuntija,

Lisätiedot

Kuntoutuksen tavoite. Käsitys mielenterveyden häiriön luonteesta:

Kuntoutuksen tavoite. Käsitys mielenterveyden häiriön luonteesta: PSYKOTERAPIAT Kuntoutuksen tavoite Käsitys mielenterveyden häiriön luonteesta: Hoidon tarpeen taustalla usein kehitysvuosien ylivoimaiset, traumaattiset kokemukset, ajankohtaiset menetykset tai muut ylivoimaiset

Lisätiedot

Somaattinen sairaus nuoruudessa ja mielenterveyden häiriön puhkeamisen riski

Somaattinen sairaus nuoruudessa ja mielenterveyden häiriön puhkeamisen riski + Somaattinen sairaus nuoruudessa ja mielenterveyden häiriön puhkeamisen riski LINNEA KARLSSON + Riskitekijöitä n Ulkonäköön liittyvät muutokset n Toimintakyvyn menetykset n Ikätovereista eroon joutuminen

Lisätiedot

Kaksoisdiagnoosin tutkiminen ja hoito hoitoketjun merkitys. Mauri Aalto Yl, dos Psykiatria, EPSHP

Kaksoisdiagnoosin tutkiminen ja hoito hoitoketjun merkitys. Mauri Aalto Yl, dos Psykiatria, EPSHP Kaksoisdiagnoosin tutkiminen ja hoito hoitoketjun merkitys Mauri Aalto Yl, dos Psykiatria, EPSHP Lähteet Mueser et al. 2003. Integrated treatment for dual disorders: a guide to effective practice. Guilford

Lisätiedot

Omaiset mielenterveystyön tukena Tampere ry Hämeenkatu 25 A 3 krs. 33200 Tampere omaisneuvonta@omaiset-tampere.fi

Omaiset mielenterveystyön tukena Tampere ry Hämeenkatu 25 A 3 krs. 33200 Tampere omaisneuvonta@omaiset-tampere.fi Kaksoisdiagnoosi Omaiset mielenterveystyön tukena Tampere ry Hämeenkatu 25 A 3 krs. 33200 Tampere omaisneuvonta@omaiset-tampere.fi 2 Kaksoisdiagnoosi Mikä on kaksoisdiagnoosi? 4 Kaksoisdiagnoosipotilaalle

Lisätiedot

AVH-potilaan masennuksen kulku akuuttivaiheen jälkeen ja omaisen masennusoireilu

AVH-potilaan masennuksen kulku akuuttivaiheen jälkeen ja omaisen masennusoireilu AVH-potilaan masennuksen kulku akuuttivaiheen jälkeen ja omaisen masennusoireilu AVH-päivät 13.10.2010 Helsinki Anu Berg, PsT anu.berg@eksote.fi Masennus on yleistä aivoverenkiertohäiriöiden jälkeen noin

Lisätiedot

Alkoholiriippvuuden hoidon ennustetekijät

Alkoholiriippvuuden hoidon ennustetekijät Alkoholiriippvuuden hoidon ennustetekijät Salla Vuoristo-Myllys tutkija, HY & THL PsL, VTK psykoterapian erikoispsykologi, työterveyspsykologi 1.10.2013 1 Miksi on tärkeää tutkia hoidon ennustavia tekijöitä?

Lisätiedot

Tietohallinto NETTITERAPIAT OH TERO LAIHO KEHITTÄMISPÄÄLLIKKÖ EERO-MATTI KOIVISTO 9.10.2014 1

Tietohallinto NETTITERAPIAT OH TERO LAIHO KEHITTÄMISPÄÄLLIKKÖ EERO-MATTI KOIVISTO 9.10.2014 1 Tietohallinto NETTITERAPIAT OH TERO LAIHO KEHITTÄMISPÄÄLLIKKÖ EERO-MATTI KOIVISTO 9.10.2014 1 Tietohallinto Saatavuus merkittävä osa psyykkisesti oireilevista suomalaisista ei ilmeisesti hae tai ei eri

Lisätiedot

Omaisnäkökulma psyykkiseen sairastamiseen 25.3.2015. kokemusasiantuntija Hilkka Marttinen omaisten tuki- ja neuvontatyöntekijä Johanna Puranen

Omaisnäkökulma psyykkiseen sairastamiseen 25.3.2015. kokemusasiantuntija Hilkka Marttinen omaisten tuki- ja neuvontatyöntekijä Johanna Puranen Omaisnäkökulma psyykkiseen sairastamiseen 25.3.2015 kokemusasiantuntija Hilkka Marttinen omaisten tuki- ja neuvontatyöntekijä Johanna Puranen Jämsänkatu 2, Vallila FinFami Uusimaa ry Omaiset mielenterveyden

Lisätiedot

Käypä hoito -indikaattorit, depressio

Käypä hoito -indikaattorit, depressio 1 Käypä hoito -indikaattorit, depressio Ohessa kuvatut indikaattoriehdotukset pohjautuvat Depressio Käypä hoito suositukseen (2014). Käypä hoito -työryhmä on nostanut suosituksesta keskeisiksi implementoitaviksi

Lisätiedot

Päihdeongelmat autismikirjon häiriöiden kontekstissa

Päihdeongelmat autismikirjon häiriöiden kontekstissa Päihdeongelmat autismikirjon häiriöiden kontekstissa Päihteet erityismielenkiinnon kohteena - case Helsinki 7.3.2019 Pekka Rapeli, neuropsykologi, HUS riippuvuuspsykiatria Sisältö Päihdehäiriössä on lähes

Lisätiedot

Mielenterveyden häiriöiden näyttöön perustuva ennaltaehkäisy läpi elämänkaaren

Mielenterveyden häiriöiden näyttöön perustuva ennaltaehkäisy läpi elämänkaaren Mielenterveyden häiriöiden näyttöön perustuva ennaltaehkäisy läpi elämänkaaren Marjut Vastamäki Hankekoordinaattori VALO2 preventiohanke Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri 7.11.2012 LAHTI SISÄLTÖ

Lisätiedot

Hyvä skitsofrenian hoitovaste avohoidossa. Prof. Hannu Koponen Kuopion yliopisto, psykiatrian klinikka Helsinki

Hyvä skitsofrenian hoitovaste avohoidossa. Prof. Hannu Koponen Kuopion yliopisto, psykiatrian klinikka Helsinki Hyvä skitsofrenian hoitovaste avohoidossa Prof. Hannu Koponen Kuopion yliopisto, psykiatrian klinikka Helsinki 28.8.2007 Skitsofrenia - epidemiologiaa Suomessa 50 000 skitsofreniapotilasta yli puolet psykiatristen

Lisätiedot

Päihteiden käyttö ja mielenterveys (kaksoisdiagnoosit) Psyk. sh Katriina Paavilainen

Päihteiden käyttö ja mielenterveys (kaksoisdiagnoosit) Psyk. sh Katriina Paavilainen Päihteiden käyttö ja mielenterveys (kaksoisdiagnoosit) Psyk. sh Katriina Paavilainen Päihderiippuvuuden synty Psyykkinen riippuvuus johtaa siihen ettei nuori koe tulevansa toimeen ilman ainetta. Sosiaalinen

Lisätiedot

Unettomuus. Rea Lagerstedt kliin. opettaja, Helsingin yliopisto

Unettomuus. Rea Lagerstedt kliin. opettaja, Helsingin yliopisto Unettomuus Rea Lagerstedt kliin. opettaja, Helsingin yliopisto Sidonnaisuudet Unettomuuden Käypä Hoito -työryhmä Koulutustilaisuuksia yhdessä lääkealan yritysten kanssa Takeda, asiantuntijapalkkio 1 Unihäiriöt

Lisätiedot

TYÖNKUVAT. Gerontologinen sosiaalityö työkokous Saara Bitter

TYÖNKUVAT. Gerontologinen sosiaalityö työkokous Saara Bitter TYÖNKUVAT Gerontologinen sosiaalityö työkokous 18.11.2015 Saara Bitter MUISTIHOITAJA Muistihoitajalla tarkoitetaan etenevien muistisairauksien hoitoon perehtynyttä terveydenhuollon henkilöä. Muistihoitaja

Lisätiedot

Depression paikallinen hoitomalli Turku

Depression paikallinen hoitomalli Turku Depression paikallinen hoitomalli 16.09.2009 Turku Sinikka Haakana Vastaava lääkäri LL, työterveyshuollon erikoislääkäri Kognitiivisen psykoterapian koulutus 1 ARKI TYÖTERVEYSHUOLLON VASTAANOTOLLA Seulomaton

Lisätiedot

erikoissairaanhoidon (lastenpsykiatrian) toimintamalli Anita Puustjärvi lastenpsykiatrian palvelulinjajohtaja, KYS

erikoissairaanhoidon (lastenpsykiatrian) toimintamalli Anita Puustjärvi lastenpsykiatrian palvelulinjajohtaja, KYS erikoissairaanhoidon (lastenpsykiatrian) toimintamalli Anita Puustjärvi lastenpsykiatrian palvelulinjajohtaja, KYS Anita Puustjärvi 31.10.2018 1 tutkimusprosessi lastenpsykiatrialla lähetteen käsittely

Lisätiedot

Omaiset ja kuntoutumisprosessi

Omaiset ja kuntoutumisprosessi Omaiset ja kuntoutumisprosessi -omaiset tukena vai jarruna Merja Latva-Mäenpää Omaiset mielenterveystyön tukena E-P ry Lähdeaineistoa alustukseen Leif Berg ja Monica Johansson, Uudenmaan omaisyhdistys,

Lisätiedot

Mitä jää tutkimuksen varjoon? Näkemyksiä käytännön työstä kehittämisen taustalle.

Mitä jää tutkimuksen varjoon? Näkemyksiä käytännön työstä kehittämisen taustalle. Mitä jää tutkimuksen varjoon? Näkemyksiä käytännön työstä kehittämisen taustalle. Tapio Halla, erikoislääkäri Tampereen kaupunki Mielenterveys- ja päihdepalvelut Psykiatrian polklinikka maahanmuuttajille

Lisätiedot

ADHD:n Käypä hoito -suositus. Lastenpsykiatrian ylilääkäri Anita Puustjärvi ESSHP

ADHD:n Käypä hoito -suositus. Lastenpsykiatrian ylilääkäri Anita Puustjärvi ESSHP ADHD:n Käypä hoito -suositus Lastenpsykiatrian ylilääkäri Anita Puustjärvi ESSHP Sidonnaisuudet kolmen viimeisen vuoden ajalta LL, lastenpsykiatrian erikoislääkäri, lastenpsykoterapian erityispätevyys

Lisätiedot

Mielenterveyskuntoutuksen kysymyksiä järjestönäkökulmasta - erityiskysymyksenä syömishäiriöt

Mielenterveyskuntoutuksen kysymyksiä järjestönäkökulmasta - erityiskysymyksenä syömishäiriöt Mielenterveyskuntoutuksen kysymyksiä järjestönäkökulmasta - erityiskysymyksenä syömishäiriöt Kirsi Broström, toiminnanjohtaja, Syömishäiriöliitto SYLI ry KUVE 19.3.2019 Mielenterveyskuntoutus mistä on

Lisätiedot

PSORI BARO METRI PSORIASIKSEN HOIDON NYKYTILA SUOMESSA. Psoriasis on ihon ja nivelten

PSORI BARO METRI PSORIASIKSEN HOIDON NYKYTILA SUOMESSA. Psoriasis on ihon ja nivelten PSORI PSORIASIKSEN HOIDON BARO NYKYTILA SUOMESSA METRI Psoriasis on ihon ja nivelten monimuotoinen, krooninen, usein suvuittain esiintyvä immunologinen tulehdustauti. Psoriasiksen oireita voidaan hoitaa

Lisätiedot

NUORTEN MASENNUS. Lanu-koulutus 5.9., ja

NUORTEN MASENNUS. Lanu-koulutus 5.9., ja NUORTEN MASENNUS Lanu-koulutus 5.9., 11.9. ja 20.9.2018 Kirsi Ylisaari Nuorisopsykiatrian ja yleislääketieteen erikoislääkäri Psykoterapeutti Nuorisopsykiatrian poliklinikka, EPSHP Diagnoosi ja kliininen

Lisätiedot

Traumaperäisten stressihäiriöiden Käypä hoito suositus - sen hyödyistä ja rajoituksista

Traumaperäisten stressihäiriöiden Käypä hoito suositus - sen hyödyistä ja rajoituksista Traumaperäisten stressihäiriöiden Käypä hoito suositus - sen hyödyistä ja rajoituksista Markus Henriksson Ryhmäpäällikkö, lääkintöneuvos Psykiatrian dosentti, psykoterapeutti Valvira, terveydenhuollon

Lisätiedot

Mielenterveyden ja päihdehäiriöiden saumaton hoito vankiterveydenhuollossa

Mielenterveyden ja päihdehäiriöiden saumaton hoito vankiterveydenhuollossa Mielenterveyden ja päihdehäiriöiden saumaton hoito vankiterveydenhuollossa 4.6.2019 Vankien mielenterveys- ja päihdepalvelut / Mika Rautanen, oikeuspsykiatrian erikoislääkäri, vs. ylilääkäri 1 PSYKIATRINEN

Lisätiedot

ja siitä saadut tulokset

ja siitä saadut tulokset Esa Chydenius Psykoterapeutti VET Johtava psykologi Rinnekoti-Säätiö esa.chydenius@rinnekoti.fi Kehitysvammaisten psykoterapia ja siitä saadut tulokset 22.11.2012 Helsinki 1 Sisältö Mitä psykoterapia on?

Lisätiedot

Psykoosi 22.9.2015 JENNI AIRIKKA, TAMPEREEN MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEPALVELUIDEN PSYKOOSIPÄIVÄN LUENTO

Psykoosi 22.9.2015 JENNI AIRIKKA, TAMPEREEN MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEPALVELUIDEN PSYKOOSIPÄIVÄN LUENTO Psykoosi 22.9.2015 JENNI AIRIKKA, TAMPEREEN MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEPALVELUIDEN PSYKOOSIPÄIVÄN LUENTO Mitä psykoosi tarkoittaa? Psykoosilla tarkoitetaan sellaista poikkeavaa mielentilaa, jossa ihminen

Lisätiedot

MIELENTERVEYDEN ENSIAPU

MIELENTERVEYDEN ENSIAPU Jyrki Tuulari 25.9.2007 1 MITÄ MASENNUKSELLA TARKOITETAAN? Masennustila eli depressio on yleinen ja uusiutuva mielenterveyden häiriö, joka ei ole sama asia kuin arkipäiväinen surullisuus tai alakuloisuus.

Lisätiedot

FinFami Uusimaa ry Omaiset mielenterveyden tukena

FinFami Uusimaa ry Omaiset mielenterveyden tukena FinFami Uusimaa ry Omaiset mielenterveyden tukena Perustettu 1988 Toiminta alkanut vertaisryhmäperiaatteella Tällä hetkellä 13 työntekijää RAY:n tuella Omaisten tuki ja neuvonta: Neljä työntekijää Lapsiperhetyö

Lisätiedot

Kaksoisdiagnoosipotilaan arviointi ja hoidon porrastus

Kaksoisdiagnoosipotilaan arviointi ja hoidon porrastus Kaksoisdiagnoosipotilaan arviointi ja hoidon porrastus Olli Kampman,, LT, apulaisopettaja TaY,, lääl ääketieteen laitos EPSHP psykiatrian toiminta-alue alue Kaksoisdiagnoosi (dual diagnosis,, DD) Vakava

Lisätiedot

Ensitiedon merkitys psyykkisissä sairauksissa. Juha Katajamäki Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Ylilääkäri, psykiatrian toimialue, kuntoutus

Ensitiedon merkitys psyykkisissä sairauksissa. Juha Katajamäki Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Ylilääkäri, psykiatrian toimialue, kuntoutus Ensitiedon merkitys psyykkisissä sairauksissa Juha Katajamäki Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Ylilääkäri, psykiatrian toimialue, kuntoutus Aluksi Mielenterveyden ongelmat ovat hyvin tavallisia. Ne vaikeuttavat

Lisätiedot

Positiivisten asioiden korostaminen. Hilla Levo, dosentti, KNK-erikoislääkäri

Positiivisten asioiden korostaminen. Hilla Levo, dosentti, KNK-erikoislääkäri Positiivisten asioiden korostaminen Hilla Levo, dosentti, KNK-erikoislääkäri Krooninen sairaus - Pitkäaikainen sairaus = muuttunut terveydentila, mikä ei korjaannu yksinkertaisella kirurgisella toimenpiteellä

Lisätiedot

Kognitiivinen psykoterapia vanhuusiän depressioiden hoidossa

Kognitiivinen psykoterapia vanhuusiän depressioiden hoidossa Kognitiivinen psykoterapia vanhuusiän depressioiden hoidossa Marja Saarenheimo FT, psykologi, psykoterapeutti Vanhustyön keskusliitto/ Terapiahuone MielenTila Kognitiivinen psykoterapia (CBT) Aaron Beck

Lisätiedot

Uutta Suomessa mielenterveyden ensiapu. Mikko Häikiö Pohjanmaa hanke Vaasa 11.5.2007

Uutta Suomessa mielenterveyden ensiapu. Mikko Häikiö Pohjanmaa hanke Vaasa 11.5.2007 Uutta Suomessa mielenterveyden ensiapu Mikko Häikiö Pohjanmaa hanke Vaasa 11.5.2007 Pohjanmaa hankkeen toiminta alue Vaasan sairaanhoitopiiri väestömäärä n. 174 300 pinta ala 7930 km 2 Etelä Pohjanmaan

Lisätiedot

PERHEPOHJAISEN HOIDON PERIAATTEET JA TOTEUTUS

PERHEPOHJAISEN HOIDON PERIAATTEET JA TOTEUTUS PERHEPOHJAISEN HOIDON PERIAATTEET JA TOTEUTUS JAANA SUOKAS LT, DOSENTTI, PSYKIATRIAN ERIKOISLÄÄKÄRI PSYKOTERAPEUTTI, NUORISOLÄÄKETIETEEN ERITYISPÄTEVYYS OYL, HUS/HYKS SYÖMISHÄIRIÖYKSIKKÖ 1.4.2019 PERHEPOHJAISEN

Lisätiedot

Kuka hoitaa kaksoisdiagnoosipotilasta loppupeleissä?

Kuka hoitaa kaksoisdiagnoosipotilasta loppupeleissä? Kuka hoitaa kaksoisdiagnoosipotilasta loppupeleissä? Pienet Pohjalaiset Päihdepäivät 17.11.2008 Merja Syrjämäki psykiatrian erikoislääkäri TAYS Pitkäniemi APS5 Kaksoisdiagnoosin ulottuvuudet Lievä psyykkinen

Lisätiedot

G2P0 + C 2 H 5 OH =?! Antti Koivukangas LT, yleislääketieteen erikoislääkäri EPSHP/ Psykiatria Ei sidonnaisuuksia (KH) 20.11.

G2P0 + C 2 H 5 OH =?! Antti Koivukangas LT, yleislääketieteen erikoislääkäri EPSHP/ Psykiatria Ei sidonnaisuuksia (KH) 20.11. G2P0 + C 2 H 5 OH =?! Antti Koivukangas LT, yleislääketieteen erikoislääkäri EPSHP/ Psykiatria Ei sidonnaisuuksia (KH) 20.11.2008 Vaasa 1 Nuoret aikuiset ja päihteet päihteiden käyttö runsaimmillaan 20

Lisätiedot

Ryhmäpsykoedukaation vaikuttavuus skitsofrenian hoidossa. PsM, tutkija Kati Aho-Mustonen Psykologian oppiaine Joensuun yliopisto 2009

Ryhmäpsykoedukaation vaikuttavuus skitsofrenian hoidossa. PsM, tutkija Kati Aho-Mustonen Psykologian oppiaine Joensuun yliopisto 2009 Ryhmäpsykoedukaation vaikuttavuus skitsofrenian hoidossa PsM, tutkija Kati Aho-Mustonen Psykologian oppiaine Joensuun yliopisto 2009 Skitsofrenian käypä hoito 1.1.2008 Suomen Psykiatriyhdistus Psykoedukaatio

Lisätiedot

Mielenterveyden ja päihteiden välinen yhteys

Mielenterveyden ja päihteiden välinen yhteys Mielenterveyden ja päihteiden välinen yhteys Vankien mielenterveys- ja päihdepalvelut seminaari 04.06.2019 Jouko Lönnqvist, LKT, psykiatrian professori (emeritus), HY Mielenterveys > < Päihteet Mielenterveyden

Lisätiedot

SÄHKÖISET MIELENTERVEYSPALVELUT TERVEYDENHOIDOSSA HELSINKI 2.2.2016 MIELENTERVEYSTALO.FI NUORTEN MIELENTERVEYSTALO.FI NETTITERAPIAT.

SÄHKÖISET MIELENTERVEYSPALVELUT TERVEYDENHOIDOSSA HELSINKI 2.2.2016 MIELENTERVEYSTALO.FI NUORTEN MIELENTERVEYSTALO.FI NETTITERAPIAT. SÄHKÖISET MIELENTERVEYSPALVELUT TERVEYDENHOIDOSSA HELSINKI 2.2.2016 MIELENTERVEYSTALO.FI NUORTEN MIELENTERVEYSTALO.FI NETTITERAPIAT.FI LUENNOITSIJA JA INTRESSIT Jan-Henry Stenberg FT., PsL, erikoispsykologi,

Lisätiedot

Masto-hanke. masennusperäisen työkyvyttömyyden vähentämiseksi

Masto-hanke. masennusperäisen työkyvyttömyyden vähentämiseksi Masto-hanke masennusperäisen työkyvyttömyyden vähentämiseksi Tukea työikäisten mielenterveydelle ja työkyvylle Työhyvinvoinnin edistämiseksi Masto-hanke tuo mielenterveysteemoja työterveys- ja työsuojeluhenkilöstön

Lisätiedot

Nuorten mielialaongelmien hoito ja kuntoutus. 16.2.2016 Vera Gergov PsL, psykoterapian erikoispsykologi HUS, HYKS Nuorisopsykiatria

Nuorten mielialaongelmien hoito ja kuntoutus. 16.2.2016 Vera Gergov PsL, psykoterapian erikoispsykologi HUS, HYKS Nuorisopsykiatria Nuorten mielialaongelmien hoito ja kuntoutus 16.2.2016 Vera Gergov PsL, psykoterapian erikoispsykologi HUS, HYKS Nuorisopsykiatria Sisällysluettelo Masennus ja sen ilmeneminen erityisesti nuorilla Masennuksen

Lisätiedot

Syömishäiriöiden hoitopolun haasteet. Jaana Ruuska, LT, osastonylilääkäri TAYS, nuorisopsyk. vastuualue

Syömishäiriöiden hoitopolun haasteet. Jaana Ruuska, LT, osastonylilääkäri TAYS, nuorisopsyk. vastuualue Syömishäiriöiden hoitopolun haasteet Jaana Ruuska, LT, osastonylilääkäri TAYS, nuorisopsyk. vastuualue 1 Alkavat yleensä nuoruusiässä Suurin osa sairastuu ennen 25v ikää Laihuushäiriö on kolmanneksi yleisin

Lisätiedot

OTSIKKO. Nettiterapioiden mahdollisuudet terveydenhuollossa. Alaotsikko. Eero-Matti Koivisto, psykologi, kehittämispäällikkö

OTSIKKO. Nettiterapioiden mahdollisuudet terveydenhuollossa. Alaotsikko. Eero-Matti Koivisto, psykologi, kehittämispäällikkö Nettiterapioiden mahdollisuudet terveydenhuollossa OTSIKKO Alaotsikko Mielenterveystalo.fi Nuorten Nettiterapiat.fi mielenterveystalo.fi Nettiterapiat.fi Eero-Matti Koivisto, psykologi, kehittämispäällikkö

Lisätiedot

Liikunnan vaikuttavuus ja kuntoutus

Liikunnan vaikuttavuus ja kuntoutus Liikunnan vaikuttavuus ja kuntoutus Urho Kujala Liikuntalääketieteen erikoislääkäri Liikuntalääketieteen professori Terveystieteiden yksikkö, Liikuntatieteellinen tiedekunta Jyväskylän yliopisto urho.m.kujala@jyu.fi

Lisätiedot

Maestro masennuksen ennaltaehkäisyä stressinhallintaa oppimalla

Maestro masennuksen ennaltaehkäisyä stressinhallintaa oppimalla THL Opiskelijoiden terveys ja hyvinvointi: Mitä voimme tehdä yhdessä 5.6.2013 Riitta Pelkonen, osastonhoitaja HYKS nuorisopsykiatrian avohoidon klinikka 11.6.2013 1 Maestro masennuksen ennaltaehkäisyä

Lisätiedot

Itsetuhoisuuden vakavuuden arviointi

Itsetuhoisuuden vakavuuden arviointi Itsetuhoisuuden vakavuuden arviointi Jyrki Tuulari 8.2.2012 psykologi Välittäjä 2013/Pohjanmaa-hanke Itsemurhayritys Itsemurhayritykseen päätyy jossakin elämänvaiheessa ainakin 3-5 % väestöstä Riski on

Lisätiedot

Kaksisuuntainen mielialahäiriö Mielenterveys- ja päihdepalvelut Ylilääkäri Päivi Kiviniemi

Kaksisuuntainen mielialahäiriö Mielenterveys- ja päihdepalvelut Ylilääkäri Päivi Kiviniemi Kaksisuuntainen mielialahäiriö 2017 Mielenterveys- ja päihdepalvelut Ylilääkäri Päivi Kiviniemi paivi.kiviniemi@tampere.fi Kaksisuuntainen ( bipolaarinen) mielialahäiriö Pitkäaikainen mielenterveyden häiriö,

Lisätiedot

Mielenterveyden ensiapu terveyden edistäjänä. Mikko Häikiö, Pohjanmaa hanke X Terve Kunta päivät 24.1.2007 Paasitorni, Helsinki

Mielenterveyden ensiapu terveyden edistäjänä. Mikko Häikiö, Pohjanmaa hanke X Terve Kunta päivät 24.1.2007 Paasitorni, Helsinki Mielenterveyden ensiapu terveyden edistäjänä Mikko Häikiö, Pohjanmaa hanke X Terve Kunta päivät 24.1.2007 Paasitorni, Helsinki Terveyden edistäminen Prosessi, joka antaa yksilölle ja yhteisölle paremmat

Lisätiedot

PÄIHTEILLÄ OIREILEVA KOGNITIIVISESSA PSYKOTERAPIASSA

PÄIHTEILLÄ OIREILEVA KOGNITIIVISESSA PSYKOTERAPIASSA PÄIHTEILLÄ OIREILEVA KOGNITIIVISESSA PSYKOTERAPIASSA PÄIHDELÄÄKETIETEENPÄIVÄT PSYKOTERAPEUTTI KAISLA JOUTSELA KOGNITIIVINEN PSYKOTERAPIA Lyhyt- tai pitkäkestoista, muutamasta kerrasta useaan vuoteen. Tapaamiset

Lisätiedot

Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa?

Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Materiaali hoitosuhdekeskusteluihin Selkomukautus Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Opas on tehty Arjen mieli -hankkeessa,

Lisätiedot

Pienet Pohjalaiset Päihdepäivät Päivi Penttilä, toiminnanjohtaja

Pienet Pohjalaiset Päihdepäivät Päivi Penttilä, toiminnanjohtaja Pienet Pohjalaiset Päihdepäivät 13.11.2017 Päivi Penttilä, toiminnanjohtaja Tähän otsikko. Tähän kuvateksti. Tunnista omainen! Ota omaisasia puheeksi: Jos lähipiirissäsi on henkilö, jonka päihteidenkäyttö

Lisätiedot

Menetelmät ja tutkimusnäyttö

Menetelmät ja tutkimusnäyttö Menetelmät ja tutkimusnäyttö Päivi Santalahti Dosentti, Lastenpsykiatrian erikoislääkäri HUS ja THL Ihmeelliset vuodet juhlaseminaari 13.11.2018 12.12.2018 1 Lasten mielenterveyden kehitykseen voidaan

Lisätiedot

Tukea saatavana - huolipuheeksi omaisen kanssa

Tukea saatavana - huolipuheeksi omaisen kanssa Tukea saatavana - huolipuheeksi omaisen kanssa Mielenterveyskuntoutujan omaisen elämästä ja arjesta Omaistyön koordinaattori, psykoterapeutti Päivi Ojanen Omaiset mielenterveystyön tukena Etelä-Pohjanmaa

Lisätiedot

Verkkoterapia. Apua kotisohvalle, ammattilaisen tuella

Verkkoterapia. Apua kotisohvalle, ammattilaisen tuella Verkkoterapia Apua kotisohvalle, ammattilaisen tuella 11.3.2019 1 Taustaa Suomessa arviolta noin 560 000 alkoholin riskikäyttäjää (THL, 2018) Työssäkäyvistä miehistä 39 % ja naisista 14 % alkoholin riskikäyttäjiä

Lisätiedot

Depression tuloksekas vuorovaikutuksellinen hoito ja ongelmien ennaltaehkäisy työterveyshuollossa Mehiläisen toimintamalli

Depression tuloksekas vuorovaikutuksellinen hoito ja ongelmien ennaltaehkäisy työterveyshuollossa Mehiläisen toimintamalli Depression tuloksekas vuorovaikutuksellinen hoito ja ongelmien ennaltaehkäisy työterveyshuollossa Mehiläisen toimintamalli Aku Kopakkala johtava psykologi Masennus on sairaus, joka tappaa aivosoluja -

Lisätiedot

Hyvä päivä, hyvä yö? Helena Aatsinki, työterveyshuollon erikoislääkäri, unilääketieteen erityispätevyys, psykoterapeutti

Hyvä päivä, hyvä yö? Helena Aatsinki, työterveyshuollon erikoislääkäri, unilääketieteen erityispätevyys, psykoterapeutti Hyvä päivä, hyvä yö? Helena Aatsinki, työterveyshuollon erikoislääkäri, unilääketieteen erityispätevyys, psykoterapeutti Sivu 1 Unihäiriöt Unettomuushäiriöt Unenaikaiset hengityshäiriöt Keskushermostoperäinen

Lisätiedot

Kognitiivisen psykoterapian perusteet päihdetyössä

Kognitiivisen psykoterapian perusteet päihdetyössä Päihdetyön ammattitutkinto, painotuksena Kognitiivisen psykoterapian perusteet päihdetyössä Koulutuksen tavoite: Osallistujat ymmärtävät kognitiivisen psykoterapian peruskäsitteitä ja kokonaisuutta sekä

Lisätiedot

Omaisen hyvinvointi tutkimusten valossa

Omaisen hyvinvointi tutkimusten valossa Omaisen hyvinvointi tutkimusten valossa Valtakunnallinen omaisseminaari Seinäjoki 9.10.2008 Eija Stengård, PsT WHO:n mielenterveysalan yhteistyökeskus Stengård, E. (2005). Journey of Hope and Despair.

Lisätiedot

NÄYTTÖÖN PERUSTUVAA HOITOA PERUSTERVEYDENHUOLTOON SAATAVUUS & SAAVUTETTAVUUS ERINOMAISIA

NÄYTTÖÖN PERUSTUVAA HOITOA PERUSTERVEYDENHUOLTOON SAATAVUUS & SAAVUTETTAVUUS ERINOMAISIA NÄYTTÖÖN PERUSTUVAA HOITOA PERUSTERVEYDENHUOLTOON SAATAVUUS & SAAVUTETTAVUUS ERINOMAISIA Hoidon onnistumiseksi on olennaista että asianmukainen hoito aloitetaan ilman viivytyksiä. Hoidon tärkeä kehittämiskohde

Lisätiedot

Aivosairaudet kalleimmat kansantautimme

Aivosairaudet kalleimmat kansantautimme Aivosairaudet kalleimmat kansantautimme Jyrki Korkeila Psykiatrian professori Turun Yliopisto Puheenjohtaja Suomen Aivot ry. http://www.suomenaivot.fi/ 1 Suomen Aivot ry. Finska Hjärnan rf, Finnish Brain

Lisätiedot

Masentuneen opiskelijan arvio ja hoito opiskeluterveydenhuollossa. Henna Haravuori

Masentuneen opiskelijan arvio ja hoito opiskeluterveydenhuollossa. Henna Haravuori Masentuneen opiskelijan arvio ja hoito opiskeluterveydenhuollossa Henna Haravuori 1 Työnjako nuorten masennustilojen hoidossa Perusterveydenhuolto (koulu- ja opiskeluterveydenhuolto, terveyskeskukset,

Lisätiedot

PSYKOSOSIAALISET KUNTOUTUSMUODOT AIKUISILLA, JOILLA ADHD

PSYKOSOSIAALISET KUNTOUTUSMUODOT AIKUISILLA, JOILLA ADHD PSYKOSOSIAALISET KUNTOUTUSMUODOT AIKUISILLA, JOILLA ADHD 12.10.2017 Maarit Virta PsT, yliopistonlehtori Neuropsykologian erikoispsykologi, psykoterapeutti M. Virta 12.10.2017 1 LUENNOSTA Aiheet Mitä tutkimus

Lisätiedot

Raskausdiabetes. GDM Gravidassa Tammikuun kihlaus Kati Kuhmonen

Raskausdiabetes. GDM Gravidassa Tammikuun kihlaus Kati Kuhmonen Raskausdiabetes Tammikuun kihlaus GDM Gravidassa 2017 302 potilaalla dg O24.4 Potilaita GDM-kirjalla 164 Sokerisoittoja 618 Ohjauskäyntejä 137 Lääkehoitoisia potilaita 66 Metformiini 41 potilaalle fi insuliini

Lisätiedot

MASENNUS. Terveystieto. Anne Partala

MASENNUS. Terveystieto. Anne Partala MASENNUS Terveystieto Anne Partala MITÄ ON MASENNUS? Masennus on sairaus Sairaus, joka voi tulla kenen tahansa kohdalle Sairaus, josta voi parantua Masennus eroaa normaalista tunteiden vaihtelusta Kannattaa

Lisätiedot

Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla. Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016

Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla. Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016 Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016 ICD-10 tautiluokituksessa kipuoire esiintyy vain muutaman psykiatrisen diagnoosin kuvauksessa

Lisätiedot

TYÖNKUVAT. Vanhusneuvoston työkokous Saara Bitter

TYÖNKUVAT. Vanhusneuvoston työkokous Saara Bitter TYÖNKUVAT Vanhusneuvoston työkokous 5.10.2015 Saara Bitter LÄÄKÄRI Muistilääkäri on muistisairauksiin perehtynyt lääkäri, tavallisimmin geriatri, neurologian tai psykogeriatrian erikoislääkäri. Hän toimii

Lisätiedot

MIHIN MINÄ TÄSSÄ MITÄ LÄÄKÄRI VASTAA KUOLEN? KUOLEVALLE?

MIHIN MINÄ TÄSSÄ MITÄ LÄÄKÄRI VASTAA KUOLEN? KUOLEVALLE? MIHIN MINÄ TÄSSÄ KUOLEN? MITÄ LÄÄKÄRI VASTAA KUOLEVALLE? Kristiina Tyynelä-Korhonen, LT, erikoislääkäri, palliatiivisen lääketieteen erityispätevyys Syöpäkeskus, KYS 15.2.2016 2 PALLIATIIVISEN HOIDON JA

Lisätiedot