Julkinen kuuleminen: EU:n suuntaviivat yhdennettyjä lastensuo varten

Transkriptio

1 Julkinen kuuleminen: EU:n suuntaviivat yhdennettyjä lastensuo varten Fields marked with * are mandatory. 1 Yleistä 1.1 Kuulemisen tavoite Lapsen oikeuksien eurooppalainen foorumi kartoitti vuosina 2012 ja 2013 lastensuojelujärjestelmien roolia tietyissä lasten ongelmatilanteissa. Tavoitteena oli kehittää EU-tason suuntaviivoja sellaisia tapauksia varten, joissa EU tukee jäsenmaiden toimia ja jäsenmaat osallistuvat toimiin EU:n tasolla. Opastuksen tarve tuotiin esiin myös ihmiskaupan lopettamiseen tähtäävässä EU:n strategiassa ( ). Tämä julkinen kuuleminen järjestetään, jotta mahdollisimman monet alan organisaatiot ja sidosryhmät voivat vaikuttaa yhdennettyjä lastensuojelujärjestelmiä koskevien suuntaviivojen laadintaan. 1.2 Kuulemisen kohderyhmä Kuuleminen on tarkoitettu kaikille lastensuojeluun osallistuville ja vaikuttaville tahoille, joita ovat esimerkiksi lastensuojelutyöntekijät, sosiaalityöntekijät, holhoojat tai edunvalvojat, poliisit, vankeinhoitohenkilöstö, rajavartijat, tuomarit, syyttäjäviranomaiset, lasten oikeudelliset avustajat, lapsiasiainvaltuutetut, tutkijat, journalistit, terveydenhuollon ja opetusalan ammattilaiset, ministeriöt (sosiaali-, oikeus-, terveys-, opetus-, valtiovarain- ja sisäasiainministeriöt), lastensuojelusta vastaavat virastot ja muut hallinnolliset yksiköt, lastensuojelua ja lasten oikeuksia ajavat kansalaisjärjestöt, kansainväliset järjestöt, EU:n toimielimet ja virastot, perhejärjestöt, media yms Yhdennetty lastensuojelujärjestelmä Tässä kuulemisessa ja tulevissa suuntaviivoissa yhdennetyllä lastensuojelujärjestelmällä tarkoitetaan eri toimijoiden, sidosryhmien ja järjestelmän osien tapaa tehdä yhteistyötä sektorirajojen yli niin, että kaikille lapsille syntyy suojaava ja heitä vahvistava kasvuympäristö. Tällöin virallisia ja epävirallisia rakenteita, toimintoja ja valmiuksia yhdistämällä ehkäistään lapsiin kohdistuvaa väkivaltaa sekä lasten kaltoinkohtelua, laiminlyöntiä ja hyväksikäyttöä ja puututaan tapauksiin, joissa niitä esiintyy (vrt. YK:n lapsen oikeuksien yleissopimuksen 19 artiklaa koskeva yleiskommentti 13 (2011) "Lapsen oikeus suojeluun kaikelta väkivallalta" ). Tällainen kattava järjestelmä käsittää yleensä seuraavat osatekijät: henkilöresurssit, rahoitus, lainsäädäntö ja toimintapolitiikka, hallinnointi, seuranta ja tiedonkeruu, suojeluja interventiopalvelut sekä hoidon hallinnointi. Siihen kuuluvat seuraavat toimijat: lapset, perheet, yhteisöt, paikallis- ja aluetason sekä valtakunnallisen ja kansainvälisen tason toimijat. Erityisen tärkeitä ovat järjestelmän osatekijöiden väliset suhteet ja toimijoiden keskinäinen vuorovaikutus. Järjestelmä muodostuu tällaisen yhteistoiminnan tuloksena. (Lisätietoa lastensuojelujärjestelmistä: UNICEFin lastensuojelukonferenssin raportti, New Delhi, 2012)

2 EU:ssa lastensuojelujärjestelmät ovat ensisijaisesti jäsenmaiden vastuulla. EU:lla on kuitenkin asiassa oma roolinsa, koska sen yleisiin tavoitteisiin kuuluu edistää lapsen oikeuksien suojelua. EU:n tehtävänä on vahvistaa tapauksesta riippuen joko yhtenäiset, yhteiset tai vähimmäistason vaatimukset, joita sovelletaan muun muassa EU:n ulkorajoja, EU:n sisäistä liikkumisvapautta, turvapaikka-asioita ja ihmiskauppaa koskevissa kysymyksissä. EU voi toimia myös tapauksissa, joissa lapsen turvallisuus on useamman kuin yhden maan vastuulla. Näin on esimerkiksi silloin, kun lapsi, jolla ei ole huoltajaa, muuttaa maasta toiseen, tai kun lapsi katoaa. 1.4 EU:n suuntaviivojen avulla pyritään a) jakamaan tietoa yhdennettyihin lastensuojelujärjestelmiin liittyvistä EU:n säädöksistä ja toimista b) selventämään, miltä osin EU voi tukea jäsenmaiden lastensuojelujärjestelmiä c) esittämään lastensuojelujärjestelmiin liittyviä hyviä toimintamalleja ja edistämään niiden vaihtoa eri maiden ja alueiden välillä ja niiden sisällä. 1.5 Kielet Lomakkeeseen voi vastata millä tahansa EU:n virallisella kielellä. glanninkieliset vastaukset ovat kuitenkin erityisen tervetulleita, koska niiden analysointi ja käyttö julkaisemisen jälkeen on helpompaa. 1.6 Vastauksen pituus Kyselyyn vastaaminen kestää enintään 30 minuuttia sen mukaan, kuinka pitkästi vastaat avoimiin kysymyksiin. Jotta vastausten analysointi käy helposti, pyydämme, että vastaat lyhyesti ja pysyt asiassa. Voit lisätä vastaukseesi siihen liittyvien verkkosivustojen URL-osoitteita (etenkin hyviä toimintamalleja koskevat linkit ovat hyödyllisiä). 1.7 Luottamuksellisuus Vastaukset julkaistaan oikeusasioiden pääosaston verkkosivustolla. (Katso myös: Tietosuojaseloste) 1.8 Määräaika Kuuleminen on avoinna yli 12 viikkoa. Vastausaika päättyy 03/07/2014. Määräajan jälkeen saapuneita vastauksia ei oteta huomioon. 2 Vastaajan tausta ja ammatillinen rooli 2.0 Vastaatko tähän kuulemiseen* viran puolesta ja/tai organisaation edustajana yksityishenkilönä * * 2.1 Organisaation nimi*

3 2.2 Mihin seuraavista ryhmistä edustamasi organisaatio kuuluu?* Lastensuojelutoimi Sosiaalitoimi Poliisi Vankeinhoitolaitos Rajavartiosto Tuomioistuimet Syyttäjäviranomaiset Lasten oikeudellisten palvelujen tarjoajat Holhoojien tai edunvalvojien organisaatiot Lapsiasiainvaltuutetut Terveydenhuoltoala Oppivelvollisuuskoulut Korkea-asteen oppilaitokset Sosiaaliministeriö Oikeusministeriö Terveysministeriö Opetusministeriö Sisäasiainministeriö Valtiovarainministeriö Kansallisen, alueellisen tai paikallisen tason lastensuojeluyksiköt Lastensuojeluun osallistuvat ja lapsen oikeuksia ajavat kansalaisjärjestöt Media Kansainväliset järjestöt EU:n toimielimet ja virastot Muu (täsmennä) * Täsmennä: 2.3 Tehtävä/asema organisaatiossa* *

4 2.4 Missä maassa työskentelet?* Itävalta Belgia Kroatia Kypros Tšekki Tanska Viro Suomi Ranska Saksa Kreikka Unkari Irlanti Italia Latvia Liettua Luxemburg Malta Alankomaat Puola Portugali Romania Slovakia Slovenia Espanja Ruotsi Yhdistynyt kuningaskunta Muu (täsmennä) * Täsmennä: 3 Yhteystiedot * 3.1 Koko nimi* 3.2 Postiosoite (vapaaehtoinen)

5 3.3.Sähköpostiosoite* * 4 Toiminta kansallisella tasolla Q1: Minkä lapsiryhmän/-ryhmien kanssa useimmiten työskentelet? (Voit valita useampia vaihtoehtoja.) Seksuaalisesti hyväksikäytetyt/riistetyt lapset Laiminlyödyt tai kaltoinkohdellut lapset Ihmiskaupan uhreiksi joutuneet lapset Vammaiset lapset Maahanmuuttajalapset Ilman huoltajaa olevat maahanmuuttajalapset Vailla vanhempien huolenpitoa olevat / sijaishuollossa olevat lapset Poliisin säilöönottamat tai pidättämät lapset Katulapset Lapset, joiden vanhemmat ovat pidätettyinä tai vankilassa Lapset, jotka ovat osallisina oikeudellisissa menettelyissä Köyhyydessä elävät tai köyhyysvaarassa olevat lapset Kadonneet lapset (esim. karanneet, kaapatut tai ilman huoltajaa olevat kadonneet lapset) Huoltajuusriitojen kohteina olevat lapset (mm. oman vanhemman kaappaamat lapset) Alkuperämaahan jätetyt lapset (joiden vanhemmat ovat muuttaneet töihin toiseen EU-maahan) Etnisiin vähemmistöryhmiin kuuluvat lapset (esim. romanit) Sukuelinten silpomisen kohteiksi joutuneet tytöt tai pakkoavioliiton kohteiksi joutuneet lapset Oppivelvollisuuskoulun ulkopuolella olevat tai lakisääteistä työikärajaa nuoremmat työssäkäyvät lapset Kiusatut tai nettikiusatut lapset Muut (täsmennä) Täsmennä:

6 Q2: Minkä toimijoiden kanssa työskentelet eniten? (Voit valita useampia vaihtoehtoja.) Lastensuojelutoimi Sosiaalitoimi Poliisi Vankeinhoitolaitos Rajavartiosto Tuomarit Syyttäjäviranomaiset Lasten oikeudellisten palvelujen tarjoajat Holhoojien tai edunvalvojien organisaatiot Lapsiasiainvaltuutettu Terveydenhuoltoala Oppivelvollisuuskoulut Korkea-asteen oppilaitokset Sosiaaliministeriö Oikeusministeriö Terveysministeriö Opetusministeriö Sisäasiainministeriö Valtiovarainministeriö Kansallisen, alueellisen tai paikallisen tason lastensuojeluyksiköt Lastensuojeluun osallistuvat ja lapsen oikeuksia ajavat kansalaisjärjestöt Media Kansainväliset järjestöt EU:n toimielimet ja virastot Muu (täsmennä) Täsmennä: Q3: Mitkä seuraavista yhdennetyn lastenhuoltojärjestelmän yhteisistä haasteista on mielestäsi tärkeintä ratkaista? (Voit valita useampia vaihtoehtoja.) Riittämättömät oikeudelliset puitteet ja menettelyohjeet Luotettavien tietojen ja osaamisen puute Voimavarojen puute (henkilöstö-, rahoitus-, infrastruktuuriresurssit) Ehkäisevien palvelujen ja interventiopalvelujen puute Puutteellinen toimien koordinointi Valvonnan ja vastuuvelvollisuuden puute Lapsen mielipiteen huomiotta jättäminen (vrt. YK:n yleissopimus lapsen oikeuksista, 12 artikla) Perheiden ja yhteisöjen puutteellinen osallistuminen Muu (täsmennä)

7 Täsmennä: Q4: Voitko antaa esimerkkejä toimista, joilla on tehokkaasti ehkäisty lapsiin kohdistuvaa väkivaltaa? Esimerkkitoimen on täytettävä yksi tai useampia seuraavista kriteereistä: se edistää lapsen mahdollisuutta osallistua häntä koskevien asioiden käsittelyyn (YK:n yleissopimus lapsen oikeuksista, 12 artikla), edistää lapsen ja hänen perheensä selviytymiskykyä, levittää tietoa tai edistää toimijoiden välistä koordinaatiota. Anna esimerkkejä toimista, jotka voivat kiinnostaa muita maita tai sopia niillekin. Kerro, miten toimi on toteutettu ja miksi se on mielestäsi toimiva. Täsmennä: 5 Toiminta useaan maahan liittyvissä tapauksissa Q5: Oletko työssäsi hoitanut lastensuojelutapauksia, jotka liittyvät useaan maahan?

8 Q5.1: Mihin lapsiryhmään/-ryhmiin tapaukset ovat useimmiten liittyneet? (Voit valita useampia vaihtoehtoja.) Seksuaalisesti hyväksikäytetyt/riistetyt lapset Laiminlyödyt tai kaltoinkohdellut lapset Ihmiskaupan uhreiksi joutuneet lapset Vammaiset lapset Maahanmuuttajalapset Ilman huoltajaa olevat maahanmuuttajalapset Vailla vanhempien huolenpitoa olevat / sijaishuollossa olevat lapset Poliisin säilöönottamat tai pidättämät lapset Katulapset Lapset, joiden vanhemmat ovat pidätettyinä tai vankilassa Lapset, jotka ovat osallisina oikeudellisissa menettelyissä Köyhyydessä elävät tai köyhyysvaarassa olevat lapset Kadonneet lapset (esim. karanneet, kaapatut tai ilman huoltajaa olevat kadonneet lapset) Huoltajuusriitojen kohteena olevat lapset (mm. oman vanhemman kaappaamat lapset) Alkuperämaahan jätetyt lapset (joiden vanhemmat ovat muuttaneet töihin toiseen EU-maahan) Etnisiin vähemmistöryhmiin kuuluvat lapset (esim. romanit) Sukuelinten silpomisen kohteiksi joutuneet tytöt tai pakkoavioliiton kohteiksi joutuneet lapset Oppivelvollisuuskoulun ulkopuolella olevat tai lakisääteistä työikärajaa nuoremmat työssäkäyvät lapset Kiusatut tai nettikiusatut lapset Muut (täsmennä) Täsmennä:

9 Q6: Mitkä toimijat ovat kokemustesi perusteella tärkeimmässä roolissa, kun pyritään puuttumaan lapsiin kohdistuvaan väkivaltaan tapauksissa, jotka liittyvät useaan maahan? (Voit valita useampia vaihtoehtoja.) Lastensuojelutoimi Sosiaalitoimi Poliisi Vankeinhoitolaitos Rajavartiosto Tuomarit Syyttäjäviranomaiset Lasten oikeudellisten palvelujen tarjoajat Holhoojien tai edunvalvojien organisaatiot Lapsiasiainvaltuutetut Terveydenhuoltoala Oppivelvollisuuskoulut Korkea-asteen oppilaitokset Sosiaaliministeriö Oikeusministeriö Terveysministeriö Opetusministeriö Sisäasiainministeriö Valtiovarainministeriö Kansallisen, alueellisen tai paikallisen tason lastensuojeluyksiköt Lastensuojeluun osallistuvat ja lapsen oikeuksia ajavat kansalaisjärjestöt Media Kansainväliset järjestöt EU:n toimielimet tai virastot Muu (täsmennä) Täsmennä:

10 Q7: Mitkä ei-lainsäädännölliset menettelyt tai välineet parhaiten edistävät eri maiden lastensuojelujärjestelmien toimijoiden välistä yhteistyötä? (Valitse yksi tai useampi vaihtoehto. Selitä luettelon alla olevassa kentässä, mikä kokemustesi mukaan toimii ja mikä ei. Jos valitset vaihtoehdon "Muu", täsmennä myös tämä vastauksesi luettelon alla olevassa kentässä.) Pöytäkirjat Virallinen lastensuojeluasioihin erikoistunut verkosto Epävirallinen verkosto Tieto muiden maiden vastaavista toimijoista Oman maan kansallinen keskus, joka toimii kansainvälisten lastensuojelukysymysten yhteyspisteenä Muiden maiden kansalliset keskukset, jotka toimivat kansainvälisten lastensuojelukysymysten yhteyspisteinä Yhteiset tietojärjestelmät ja tietokannat (esim. seksuaalirikollisten rekisterit) Muu Ei mitkään Täsmennä: 6 Koordinointi- ja yhteistyömenettelyt Q8: Voitko antaa esimerkin hyvästä oman maasi toimijoiden koordinaatiosta/yhteistyöstä toimissa, joilla on puututtu lapsiin kohdistuneeseen väkivaltaan ja/tai ehkäisty sitä? Kuvaa yhteistyön perustana olevat viralliset menettelyt.

11 Jos vastasit "", täsmennä: Q9: Voitko antaa esimerkkejä jonkin toisen EU-maan toimintatapojen vaikutuksista lastensuojeluun omassa maassasi? Jos vastasit "", täsmennä: Q10: Voitko antaa esimerkin hyvästä koordinaatiosta/yhteistyöstä toisen EU-maan toimijoiden kanssa tapauksessa, joka liittyy useaan maahan?

12 Jos vastasit "", täsmennä: 7 EU:n lainsäädäntö ja politiikka sekä kansainväliset normit Q11: Tiedätkö EU:n säädöksiä tai strategia-asiakirjoja, joissa käsitellään lapsiin kohdistuvaa väkivaltaa? Mikä EU-säädökset tai strategia-asiakirjat ovat hyödyllisimpiä toimissa, joilla puututaan lapsiin kohdistuvaan väkivaltaan? Kerro lyhyesti, mitä hyötyä niistä on. (Mainitse säädöksen nimi ja/tai numero, esimerkiksi "rikosuhridirektiivi" tai "direktiivi 2012/29/EU".) Q12: Voitko antaa esimerkkejä siitä, miten kansainvälisiä normeja soveltamalla on päästy parempiin tuloksiin lastensuojelutapauksessa, joka liittyy useaan maahan?

13 Jos vastasit "", täsmennä: 8 EU-rahoitus Q13: Olisiko EU-rahoituksesta mielestäsi hyötyä lastensuojelujärjestelmien parantamisessa? Ei Mihin EU-rahoitusta olisi tärkeintä käyttää? 9 Tiedonkeruu ja tutkimus Q14: Voitko antaa esimerkkejä siitä, miten käytät saatavilla olevia tilastoja, numerotietoja ja muita tietoja työssäsi (esim. politiikan ja lainsäädännön suunnitteluun, rahoitukseen tai tiedotukseen liittyvissä tehtävissä)?

14 Jos vastasit "", täsmennä: Q15: Voitko antaa esimerkkejä saatavilla olevista tiedoista, jotka kuvaavat lasten tilannetta koko EU:ssa ja joista on hyötyä lapsiin kohdistuvaan väkivaltaan liittyvässä työssäsi? Jos vastasit "", täsmennä: Q16: Voitko antaa yhden tai useamman esimerkin tutkimuksesta tai vertailuanalyysistä, joka on ollut erityisen hyödyllinen lapsiin kohdistuvaan väkivaltaan liittyvässä työssäsi?

15 Jos vastasit "", täsmennä: 10 Lapsen osallistumismahdollisuus Q17: Voitko antaa esimerkin hyvästä toimintamallista, jossa on lapsiin kohdistuvan väkivallan torjuntatoimien yhteydessä tiedusteltu ja kuultu lapsen mielipidettä (vrt. YK:n yleissopimus lapsen oikeuksista, 12 artikla) ja otettu se huomioon päätöksenteon yhteydessä? Jos vastasit "", täsmennä: 11 Valmiuksien parantaminen / koulutus Q18: Voitko antaa esimerkkejä oman maasi tai eri maiden välisistä monialaisista tai eri toimijoiden yhteisistä koulutusohjelmista?

16 Jos vastasit "", kirjoita lyhyt kuvaus koulutusohjelmista ja niiden hyödyistä: Q19: Tarvitaanko lisää koulutusta? Jos vastasit "", kuvaile koulutustarpeet lyhyesti: 12 Tiedotustoimet Q20: Voitko antaa esimerkkejä omassa maassasi toteutetuista kampanjoista, joilla on pyritty ehkäisemään lapsiin kohdistuvaa väkivaltaa viimeksi kuluneiden kolmen vuoden aikana?

17 Jos vastasit "", täsmennä ja anna linkkejä verkkosivuille, joilla on lisätietoa: Q21: Voitko antaa esimerkkejä siitä, miten oman maasi tiedotusvälineissä on kerrottu lapsiin kohdistuvasta väkivallasta? Jos vastasit "", täsmennä (voit myös antaa linkkejä verkkosivuille): Q22: Voitko antaa esimerkkejä tiedotusvälineiden kanssa tekemästäsi yhteistyöstä, jolla on pyritty vaikuttamaan toimintalinjoihin tai muutamaan käytäntöjä?

18 Jos vastasit "", täsmennä: 13 Seuranta ja valvonta Q23: Miten yhdennetyn lastensuojelujärjestelmän toimintaa pitäisi seurata ja valvoa? 14 EU:n tukitoimet

19 Q24: Millä seuraavista alueista EU voisi tukea kansallisten lastensuojelujärjestelmien toimintaa ja eri maiden toimijoiden välistä yhteistyötä? (Aseta tärkeysjärjestykseen: 1 = tärkein -> 6 = vähiten tärkeä) Koordinointi EU-lainsäädäntö EU-rahoitus Tiedonkeruu Valmiuksien kehittäminen Tiedotus

20 Q24.1 Millä muilla alueilla EU voisi tukea kansallisten lastensuojelujärjestelmien toimintaa ja eri maiden toimijoiden välistä yhteistyötä? Täsmennä: Kuulemisen jatkotoimet Euroopan komissio ottaa tähän verkkokuulemiseen annetut vastaukset huomioon laatiessaan suuntaviivoja yhdennettyjä lastensuojelujärjestelmiä varten. Vastaukset julkaistaan oikeusasioiden pääosaston sivustolla. Suuntaviivat on määrä hyväksyä vuoden 2014 viimeisellä neljänneksellä.