VESIENHOIDON YHTEISTYÖRYHMÄN KOKOUS

Transkriptio

1 Kaakkois-Suomi MUISTIO VESIENHOIDON YHTEISTYÖRYHMÄN KOKOUS Aika: Paikka: Lappeenrannan kaupungintalo, Willimies- neuvottelutila Paikalla: Leena Gunnar (pj.) Frank Hering Arto Hämäläinen Raija Aura Helena Kaittola Hannu Friman Pertti Ramula Hilkka Hännikäinen Harri Jussila Marja Anttila-Huhtinen Jukka Pehkonen Janne Raunio Risto Soljento Aarno Karels Martti Puska Jarmo Kuntonen Erkki Ikonen Ukko Matti Bamberg Pekka Vainikka Teppo Jokimies Matti Virtanen Kimmo Lehtonen Heidi Rautanen Jukka Höytämö Tuomas Oikari Marja Kauppi Pekka Ojanen Visa Niittyniemi Juha Pesari Jouni Törrönen Jukka Penttilä Taina Ihaksi (siht.) Kaakkois-Suomen ELY-keskus Kymenlaakson liitto Etelä-Karjalan liitto Lappeenrannan kaupungin ympäristötoimi Imatran seudun ympäristötoimi Kouvolan kaupunki / ympäristöpalvelut MTK Kaakkois-Suomi EK Etelä-Karjala, Metsäteollisuus Vuoksi EK Kymenlaakso, Metsäteollisuuden keskusliitto SLL Kymenlaakson piiri Kymenlaakson luonnonsuojelupiiri Kymijoen vesi ja ympäristö ry Etelä-Suomen merikalastajien liitto Etelä-Karjalan kalatalouskeskus ry Kymenlaakson kalatalouskeskus ry Kaakkois-Suomen vapaa-ajankalastajat ry Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Metsäkeskus, Kaakkois-Suomi Metsänomistajien liitto, Järvi-Suomi Suomen satamaliitto /Haminan Satama Oy Oy Mankala Ab Voimantuottajat Statkraft Suomi Oy Kaakkois-Suomen ELY-keskus, E-vastuualue Kaakkois-Suomen ELY-keskus, E-vastuualue 1. Edellisen kokouksen muistio Muistio hyväksyttiin.

2 2. Vesienhoidon valtakunnallisen toteutusohjelman ja toimenpiteiden seurantaohjelman esittely sekä palautteen antaminen. Yhteistyöryhmän kommentit vesienhoidon valtakunnallisen toteutusohjelman luonnokseen pyydetään toimittamaan mennessä sähköpostitse osoitteeseen: ELY:t kokoavat yhteistyöryhmien ja ELYn kommentit ja toimittavat ne ympäristöministeriöön ja Suomen ympäristökeskukseen mennessä. Toteutusohjelmassa selvitetään toimenpiteiden toimeenpanon edellytyksiä (mm. rahoitusjärjestelmiä, ohjauskeinoja, priorisointia ja vastuutahoja) sekä toimenpiteiden seurannan järjestämistä. Monet toimet toteutuvat jo olemassa olevilla prosesseilla ja hankkeilla. Valtion budjettiin ei ole odotettavissa merkittävää muutosta vesienhoidon toteutukseen. Lisäksi tarvitaan kuitenkin julkisen sektorin ja toiminnanharjoittajien rahoitusta. Toteutuksessa tulee priorisoida toimia, joilla saadaan suurin hyöty. Laissa vesienhoidon järjestämisestä sanotaan "Valtion ja kuntien on otettava soveltuvin osin toiminnassaan huomioon valtioneuvoston hyväksymät vesienhoitosuunnitelmat". Lupaviranomaisen on kerrottava vesilain ja ympäristönsuojelulain mukaisissa päätöksissä, kuinka vesienhoitosuunnitelma on otettu huomioon. Toimenpiteiden seurantajärjestelmä tulee kehittää mennessä. Toimenpiteiden toteutuminen raportoidaan kyseisen järjestelmän kautta ensimmäisen kerran mennessä. Tavoitteena on että tarvittava tieto voitaisiin siirtää jo olemassa olevista (toiminnanharjoittajien jne.) seurantajärjestelmistä nykyisin hallinnon käytössä oleviin VEMU- ja POVET tietojärjestelmiin, joiden kautta kaikki vesienhoidon tiedot on raportoitu Komissiolle myös keväällä OIVA järjestelmän ( kautta kuka tahansa voi käydä rekisteröidyttyään katsomassa kaikkien vesimuodostumien tiedot, esim. luokittelutiedot ja esitetyt toimenpiteet. Järjestelmän käyttöohjeet löytyvät Kaakkois-Suomen vesienhoidon yhteistyöryhmän Internetsivuilta Toimenpiteiden seurantaohjelman kehittämistä koskevat sektorimuistiot toimitetaan YTR jäsenille kommentoitavaksi joulukuussa 2010 johon voi kommentoida mennessä. Keväällä 2011 seurantajärjestelmä esitellään YTR kokouksessa ja ryhmällä on kommentointiaikaa saakka. 3. Työpajat: Toimenpiteiden toteutuksen suunnittelu ja organisointi Kaakkois-Suomen ELY:n alueella. Todettiin että jatkossa vesienhoidon toteutusta kannattaa edistää järjestämällä eri osaalueisiin liittyviä tarkempia kokouksia.

3 I Maa- ja metsätalous Maatalous Todettiin että neuvonnan tasoa tulisi nostaa ja myös viranomaisten tietämystä vesiensuojelukeinoista tulisi parantaa. Kaakkois-Suomen ELY-keskuksessa alkava RAVI (Ravinteet satoon vesistöt kuntoon) -hanke vastaa ainakin osittain tähän haasteeseen. Nykyinen tukijärjestelmä on kehitetty pitkälti taloudellisin perustein ja lisätoimenpiteet on usein valittu tulonäkökulmasta eikä vesiensuojelunäkökulmasta. Tilojen valistusta tulisi tehdä siihen suuntaan että valinnat tehtäisiin vesiensuojelun näkökulmasta. Toisaalta taloudellisuus ja vesiensuojelu eivät ole ristiriidassa kuin poikkeustapauksissa. Tätä tulisi tuoda vahvasti esille viljelijöille. Nykyisten toimien kohdentaminen voidaan tehdä aluetasolla mutta myös tilatasolla on tärkeää että toimi sijoitetaan oikeaan paikkaan. Tukea pitäisi jatkossa suunnata niille tiloille, joilla niistä on oikeasti hyötyä. Kotieläinkeskittymäalueella lannan levitysala on melko niukka ja lantaa ajetaan maksimimäärä pelloille. Kotieläintilojen ja kasvinviljelytilojen yhteistyötä tulisi lisätä niin että syyslevitys voitaisiin lopettaa ja levitys tehtäisiin silloin kun vilja on oraalla, jolloin lannan ravinteet kasvuun. Myös tämän edistämisessä neuvonnalla on keskeinen rooli. Myös verkostoitumista tulisi lisätä. Todettiin kuitenkin että keinovalikoimassa voisi joskus tukeutua muuhunkin kuin tukijärjestelmään. Lisäksi tulee korostaa positiivisesti maataloudessa jo tehtyjä toimia ja tuloksia vaikka tulokset näkyvätkin vesistöissä viiveellä. Todettiin ettei vesienhoidon suunnittelussa laadittua maatalouden painopistealuekarttaa ole syytä tarkentaa. Maatalouden vesiensuojelu tulee toteuttaa tilakohtaisen suunnittelun kautta. Todettiin että kartat ovat liittojen osalta hieman hankalia, koska jokainen alue on jollakin sektorilla tärkeä mikä hankaloittaa asioiden huomioon ottamista maakuntakaavoissa. Metsätalous Alueellisen metsäohjelman valmistelu on vasta käynnistymässä ja metsätalouden toimenpiteiden toteutumista päätettiin edistää sen kautta. Ohjelman on tarkoitus valmistua vuoden 2011 loppuun mennessä. Metsäohjelman valmistelussa mukana olevat YT- ryhmän jäsenet edistävät vesienhoidon suunnittelun sisällyttämistä ohjelmiin. Metsäpuolella ydintoimintona on metsäkeskusten, metsänhoitoyhdistysten sekä urakoitsijoiden koulutus ja neuvonta. Jatkossa tulisi lisäksi yksittäisten hankkeiden sijaan panostaa enemmän valuma-aluelähtöiseen suunnitteluun. II Kunnostus ja vesirakentaminen Priorisointi Kalojen nousun mahdollistaminen ja vaelluskalojen luontaisen lisääntymisen parantaminen ja varmistaminen nähtiin useissa puheenvuoroissa tärkeäksi. Tärkeimmät kohteet olivat Hiitolanjoki ja Kymijoki. Keskustelusta valtaosa ajasta käytettiin näihin kohteisiin.

4 Etelä-Karjalan liitto yhteistyössä Etelä-Savon liiton kanssa on tekemässä yhteistä aloitetta poliittista päätöksentekoa varten järvilohen elinolojen parantamiseksi, kohteena mm. Hiitolanjoki. Kymijoen osalta todettiin, että se on merkittävin Suomenlahden vaelluskalajoki, se on helpoimmin entistettävä ja toimenpiteillä on merkitystä myös ammattikalastukselle ja kalastusmatkailulle. Esitettiin myös kritiikkiä Kymijoen itähaaraa koskevasta toimenpideluettelosta. Koetaan, että kaikkia esitettyjä toimenpiteitä ei voida toteuttaa. Jos kaikkiin pyritään, vaarantuu Kymijoen yhteistyössä tehtävä luonnonolojen kehittäminen ainakin voimataloustoimijoiden osallistumisen suhteen. Korkeakosken kalaporras, jota tällä hetkellä suunnitellaan, todettiin hankkeeksi, jossa kaikki osapuolet ovat olleet mukana. Kymijoen itähaaraa koskevan toimenpideluettelon osalta selvennettiin keskustelun aikana, että kysymys on kaiken kaikkiaan näiden osalta selvitettävistä asioista ja niiden toteutusta ei ole kirjattu tälle toteutuskaudelle. Tuotiin myös esille kysymys Kymijoen osalta käynnissä olevien kehittämishankkeiden ja kehittämisryhmien suhde yhteistyöryhmän toimintaan ja korostettiin, että ryhmien työ ei saa olla toisistaan riippumatonta. Tällä hetkellä on vaikea tietää, mikä on marssijärjestys. Myös Kymijoen länsihaaran arvo tuotiin esiin ja korostettiin, että myös sitä tulee tarkastella. Pienempien jokivesien osalta todettiin, että merkittävä osa kirjatuista toimenpiteitä on jo tehty tai käynnissä. Järvikunnostusten osalta todettiin, että Vuoksen alueella tärkeimpien kohteiden Läntinen Pien- Saimaa ja Haapajärvi kunnostussuunnittelu ovat jo käynnissä, niillä on myös tehty hoitokalastusta. Muiden sisäkuormitettujen järvien osalta ei merkittäviä toimenpiteitä ole käynnissä. Muhjärvellä on aiemmin tehty kunnostustoimenpiteitä. Paikallista aloitteellisuutta ei ole toimenpideohjelman mukaisten sisäkuormitettujen järvien kunnostamiseksi laajemmin ollut. Toteutus Todettiin, että merkittävä osa toimenpideohjelman mukaisista kohteista on jo käynnissä ja osin toteutettukin. Kunnostusta edistäviin käytäntöihin ei ehditty pureutua. Ei myöskään paikallisten asukkaiden sitouttamiseen tai omaehtoisen kunnostuksen edistämiseen. Keskustelussa todettiin, että kunnostushankkeet etenkin järvikunnostusten osalta vaativat kunnostustarpeen toteamista myös paikallisella taholla. Tämän jälkeen myös sitoutuminen tulee mahdolliseksi. Käynnissä olevissa hankkeissa hankkeen vetäjänä on kuitenkin aina ollut tähän saakka asiantuntijataho: kalatalouskeskus, ely-keskus, kunta. Kunnostusten toteutuksen seurannan osalta ei tuotu esille yhteistyöryhmän lisäksi muita vaihtoehtoja, esim. alaryhmiä tai vast. III Teollisuus Käytiin läpi työpajan esitysmateriaali. Todettiin, että teollisuuden toimenpiteistä ja kuormituksen muutoksista tehtyyn aineistoon tulee tarkentaa, että esitetyt kuormituksen vähennysennusteet perustuvat jo toteutettuihin toimenpiteisiin ja saavutettuihin päästötasoihin. Ennusteessa on

5 oletettu, että päästötaso säilyy vuosien keskimääräisellä tasolla. Tämän aihepiirin osalta todettiin lisäksi, että metsäteollisuudella ei ole odotettavissa merkittäviä uusia vesiensuojeluun liittyviä investointeja vuoteen 2015 mennessä. Kaakkois-Suomen ELY-keskus aloittaa vuonna 2011 hankkeen "metsäteollisuuden ympäristönsuojelustrategia vuoteen 2015". Hanke toteutetaan yhteistyössä metsäteollisuuden, AVIen, muiden ELYjen, SYKEn ja YM:n kanssa. Teollisuuden edustajat ilmaisivat työpajassa halukkuutensa osallistua hankkeen valmisteluun. Keskusteltiin hankkeessa ilmoitetusta vuodesta, johon strategialla tähdättäisiin. Todettiin, että vuoteen 2015 tähtäävän strategian toteuttamisessa tulisi todennäköisesti hyvin kiire, ja siksi strategia olisi ilmeisesti järkevämpää tehdä esim. vuoteen 2020 ulottuvaksi. Tällä hetkellä on meneillään hanke metsäteollisuuden parhaista ympäristölupa- ja valvontakäytännöistä, ja siitä saatavat tulokset otetaan osaksi ympäristöstrategiaa. Lisäksi on meneillään massa- ja paperiteollisuuden BREF-asiakirjan tarkistus, jossa KAS-ELY on myös mukana. Keskusteltiin ympäristönsuojelustrategian toteuttamisesta. Todettiin, että metsäteollisuuden ympäristönsuojelun nykytilan kuvauksessa tulisi vesistökuormituksen osalta esittää sekä ominaisettä kokonaispäästöjen kehitys. Teollisuuden ympäristönsuojeluun vaikuttavat jatkossa mm. muuttuva lainsäädäntö, BAT-vaatimusten muuttuminen, kansainväliset sopimukset sekä lupa- ja valvontakäytäntöjen kehittäminen. Tulevaisuudessa myös metsäteollisuuden rakennemuutoksella on vaikutusta ympäristönsuojeluun. Uusien tuotantomuotojen, kuten biojalostamojen, ei odoteta ainakaan lisäävän esim. vesistöpäästöjä. Strategian valmisteluprosessissa edetään jatkossa yhteistyössä eri osapuolten kesken. IV Pohjavedet Suojelusuunnitelmat - Suojelusuunnitelman laatimistarve o ensisijainen laatimistarve katsotaan olevan I Salpausselän alueella sijaitsevilla riskipohjavesialueilla: Arola, Tillola, Kaipiainen, Joutsenonkangas A, Ukonhauta, Taavetti, sekä tulevaisuuden vedenhankinnan kannalta tärkeillä pohjavesialueilla: Laikko, Pönniälänkangas o merkittävimmillä vedenhankintakäytössä olevilla pv-alueilla on suojelusuunnitelmat jo laadittu Olemassa olevat suunnitelmat laadittu 2000-luvun alkupuolella päivittämistarve on/tulee ajankohtaiseksi tällä toimenpideohjelmakaudella suojelusuunnitelmien laatimisten ja päivittämisten edistämiseksi aloitetaan suunnittelu monivuotisen yli-maakunnallisen (Etelä-Karjala, Kymenlaakso) Pohjaveden suojeluprojektin/hankkeen toteuttamiseksi (EAKR rahoituksen hakeminen), o kunnilla vähäiset resurssit osallistua rahallisesti, minkä vuoksi tärkeää selvittää mehdollisen EU-rahoituksen hyödyntämismahdollisuudet o eduksi katsotaan, että saadaan kerralla laadittua/päivitettyä tärkeimpien pohjavesialueiden suojelusuunnitelmat Vaikutuksia mm. maankäytön suunnitteluun o vastaavia EU-hankkeita on parhaillaan käynnissä mm. Etelä-Savon, Pohjois-Savon ja Pohjois-Karjalan alueella - Yhteistyö

6 o kunnat vesihuoltolaitokset pohjaveden ottajat (suojeluintressi) pääasiallinen kunnilta tuleva rahoitus vesihuoltolaitoksilta ympäristönsuojelu rahoitusmahdollisuudet heikot, pääasiassa asiantuntijuudella ja työpanoksella mukana suojelusuunnitelmien käyttö viranomaistoiminnassa maankäytön suunnittelu pelastuslaitokset o ELYt o toiminnanharjoittajat - toimet hankkeen eteenpäin viemiseksi o ELY tekee projektisuunnitelman esittelykirje ja projektisuunnitelma kuntiin ja vesihuoltolaitoksille kartoitetaan kuntien ja vesihuoltolaitosten mahdollisuudet osallistua hankkeeseen o hankehakemus - olemassa olevien suojelusuunnitelmien seurantaryhmien järjestäminen o kuntien vastuulla Pohjaveden tilan seuranta ja selvittäminen - seurantojen kokonaiskuva ja kattavuus osittain puutteellista (tieto on hajallaan) o ELYssä ja kunnissa - tiedon kulkeminen/välittyminen ELYn ja kunnan välillä järjestetään pohjavesipalaveri pohjavesiseurantojen ja valvonnan yhtenäistämiseksi ja tiedon välittymiseksi systemaattisesti o kuntien ympäristönsuojelupuoli ja ELY o mm. ympäristölupien pohjavesitarkkailuvelvoitteet (vesienhoidon suunnittelun huomioiminen lupaprosessissa -> jos riskialue, ja toiminta sellaista, että pohjavedelle aiheutuu riski - >pohjaveden tarkkailuvelvoite Pilaantuneet maat (pimat) ja vanhat maa-ainesten ottoalueet - valtionjätehuoltotyöt (kuntien mahdollisuudet osallistua) o ELYn yhteydenotto aikaisemmin, jotta kunnat voivat varautua o otetaan mukaan em. palaveriin - muut pimat menee "omalla painollaan" YSL mukaisena pilaantuneen maaperän ja pohjaveden pilaantumisen selvityksillä ja kunnostuksilla o priorisointia pohjavesialueet painottaen (mm. ELYn kehotukset toiminnaharjoittajille pilaantuneen maa-aineksen selvitys ja kunnostustoimiin) Asutus (vanhat viemärit, kunnon tarkistukset) - kunto kartoitettu, ongelmana rahan puute - vesihuoltolaitosten tulisi vesimaksuillaan saada katetuksi (lukee mm. valtakunnallisessa vesienhoidon toteutusohjelma luonnoksessa) - viemäreiden kunto pohjavesialueilla yhteenveto-/yleisselvitys o toteuttaminen esim. pohjavesi suojelu hankkeen taustaraporttina

7 4. Muut asiat Tuire Laurinollin julkaisu "Ääntä vedestä II" jaettiin yhteistyöryhmälle tutustuttavaksi. 5. Seuraava kokous Seuraavan kokouksen alustavaksi ajankohdaksi sovittiin Vakuudeksi Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Leena Gunnar puheenjohtaja Taina Ihaksi sihteeri