1. Kokouksen avaus, läsnäolijoiden toteaminen ja edustajien vaihdokset
|
|
- Esko Parviainen
- 6 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 MUISTIO VESIENHOIDON YHTEISTYÖRYHMÄN KOKOUS Paikka Sokos Hotel Lappee, Lappeenranta Aika Läsnä Leena Gunnar (pj) Kaakkois-Suomen ympäristökeskus Visa Niittyniemi Kaakkois-Suomen ympäristökeskus Pekka Ojanen Kaakkois-Suomen ympäristökeskus Marja Kauppi Kaakkois-Suomen ympäristökeskus Jouni Törrönen Kaakkois-Suomen ympäristökeskus Taina Ihaksi Kaakkois-Suomen ympäristökeskus Jukka Höytämö Kaakkois-Suomen ympäristökeskus Heidi Rautanen Kaakkois-Suomen ympäristökeskus Tuomas Oikari Kaakkois-Suomen TE-keskus, kalatalousyksikkö Matti Bamberg Kaakkois-Suomen metsäkeskus Juhani Ristola MTK Kymenlaakso Tuomo Hintsanen MTK Etelä-Karjala Hilkka Hännikäinen EK Etelä-Karjala (+ Metsäteollisuuden keskusliitto) Vesa Tiitinen Etelä-Karjalan kalatalouskeskus ry Pekka Vainikka Kaakkois-Suomen metsänomistajien liitto ry Tapio Glumoff Eteläinen Kymenlaakso Erja Leiri Etelä-Karjalan itäinen osa Matti Virtanen Vesivoimantuottajat Kymenlaakso Kimmo Lehtonen " Jukka Muotka Vesivoimatuottajat Etelä-Karjala Heini Kukkonen EK Kymenlaakso Jarmo Kuntonen Kaakkois-Suomen Vapaa-ajankalastajapiiri ry Minna Korttinen Lappeenrannan seudun ympäristötoimi Raija Aura Etelä-Karjalan luonnonsuojelupiiri Janne Raunio Kymijoen vesi- ja ympäristötutkimus Marja Anttila-Huhtinen Kymenlaakosn luonnonsuojelupiiri ry Hannu Friman Kouvolan kaupunki Heikki Torpström Vapo Oy Kirsi Niinimäki Lappeenrannan Vesi Oy Tapani Eskola Kymen Vesi Oy 1. Kokouksen avaus, läsnäolijoiden toteaminen ja edustajien vaihdokset Leena Gunnar avasi kokouksen. Hän kertoi muutamalla sanalla toimenpideohjelman vaiheista ja siitä, että työ huipentuu siihen, että joulukuussa valtioneuvosto tekee päätöksen vesienhoidon toimenpideohjelmista. Visa Niittyniemi totesi läsnäolijat ja kirjasi edustajamuutokset. Yhteistyöryhmän jäsenlista muistion liitteenä.
2 2. Edellisen kokouksen muistion hyväksyminen Hyväksyttiin edellisen kokouksen ( ) muistio ilman muutoksia. 3. Seurantaohjelma Seurantaohjelma laitetaan liitteeksi vesienhoitosuunnitelmiin. Seurantaohjelma löytyy HERTASTA / OIVASTA YTR-nettisivuille tulee kartat seurantapisteistä ja OIVAn käyttöohje Pintavedet Jouni Törrönen esitteli vesienhoitosuunnitelman (VHS) seurantaohjelmaa pintavesien osalta. o Seurantaohjelman tekemisessä on ollut suuria rakenteellisia muutoksia ympäristöhallinnossa aiempaan verrattuna ja VPD on tuonut uusia haasteita. o VHS -seurantaohjelma on rakennettu viranomaisseurannoista ja toiminnanharjoittajan velvoitetarkkailusta. o VHS -seurantaohjelma tullaan esittämään vesienhoitosuunnitelmassa ja se on viety myös HERTTA -tietojärjestelmään ja tulee olemaan sitä kautta kaikille kansalaisille avoin o VHS -seurannan rakenne on seuraavanlainen: Perusseuranta: pitkäaikaisten ja laaja-alaisten ihmistoiminnan vaikutusten seuranta ja vertailuolosuhteiden seuranta, joka on pääosin viranomaisseurantaa. Paikkoja on eri pintavesityypeistä. Kohteita on tällä kierroksella etenkin suurissa, merkittävissä järvissä. Valittuja muuttujia seurataan vähintään kerran vesienhoitokaudella. Toiminnallinen seuranta: vesien tilaan vaikuttavan toiminnan seuranta (velvoitetarkkailu ja ympäristöhallinnon toteuttama hajakuormituksen seuranta). Mukaan otetaan vain ne muuttujat, jotka antavat parhaan kuvan vaikutuksesta, jota seurataan. Tutkinnallinen seuranta: tapauskohtainen seuranta, jolla selvitetään syytä; mm. häiriöpäästöt ja syiden hakeminen ekologisen tilan ongelmatilanteisiin Erityisalueiden seuranta: mm. Natura-kohteet, vedenoton seuranta ja kuntien vastuulla oleva uimavesien seuranta o VHS -seuranta kattaa vain keskeiset paikat, eli koko vesistöntilan kokonaisseuranta on tätä laajempi. Järvistä noin 2/5 on mukana. Jokimuodostumia on mukana melko vähän, koska vain suurimmat jokimuodostumat on tyypitelty tässä vaiheessa. VHS -seurantaohjelmassa on kuitenkin mukana lähes kaikki tyypitellyt jokimuodostumat. Rannikkoalue on KAS:n alueella hyvin katettu VHS -seurannassa. o Periaate: yksi paikka / vesimuodostuma, mutta pääpaikan alla voi olla linkitettynä muitakin paikkoja. Asetuksessa on seuranta-ajaksi / vesienhoitokausi määrätty vähintään yksi vuosi / seurantatekijä. o Seurattavat tekijät: biologia, vesikemia, hydro-morfologia: Järvet: vesikemia ja klorofylli; tärkeimmät biologiset ovat syvännepohjaeläimet, kasviplankton ja kalasto (harva seuranta) Joet: vesikemia; uutena päällyslevät, koskipohjaeläimet, kalasto Rannikko: vesikemia ja klorofylli; pohjaeläimiä vuosittain ja velvoitetarkkailupohjaläimet (kierto 3/5 vuotta); uutena vesikasvillisuus (rakkolevälinjat) Hajakuormituksen (maa- ja metsätalouden hajakuormitus, MaaMet) seurantatekijät: mm. vesikemia, kasviplankton, päällyslevät, vesikasvit o Eri seurantatekijöiden lukumääriä ja rotaatioita esiteltiin diagrammein perusseurannan ja toiminnallisen seurannan osalta erikseen o Seurantapaikat esiteltiin kartoilla vesienhoitoalueittain
3 Keskustelua / kysymyksiä: Kysymys koski rannikolla vieraslajien / kalaston seurantaa (vapaa-ajankalastajien edustaja) Vastaus: VHS -seurannassa ei ole mukana vieraslajeja, mutta niitä seurataan ympäristöhallinnossa (Merikeskus). Rannikolla ei myöskään seurata kalastoa (kalastomittareita ei ole rannikkovesille VPD:ssä). RKTL vastaa VHS -seurantaohjelman kalastoseurannasta. Kalastoseurannasta on paljon tietoa paperilla, mutta tietojen vieminen järjestelmään vie aikaa. Visa Niittyniemi toi esiin sen, että valtio kantaa vastuun seurannan jatkumisesta, jos toiminnallisen seurannan velvoitetarkkailussa tapahtuu muutos ja tarkkailuvelvollisuus loppuu. Janne Raunio kyseli rannikkoseurannan rantavyöhykkeen pohjaeläinseurannasta. Vastaus: asia on auki eikä se toteudu vielä seuraavallakaan VHS -kierroksella nykytiedon mukaan. Pohjavedet Heidi Rautanen esitteli vesienhoitosuunnitelman seurantaohjelmaa pohjavesien osalta Seurantaohjelman rakenne: o Kemiallisen tilan seuranta (viisi fysikaalis-kemiallista tekijää) Perusseuranta: luonnontilainen kohde -> käsitys luonnontilaisesta pohjavedestä Toiminnallinen seuranta: riskiä aiheuttavat haitta-aineet tapauskohtaisesti o Määrällisen tilan seuranta: pinnan korkeus; otetun pohjaveden määrä VHS -pohjavesiseuranta perustuu olemassa olevaan pohjavesiseurantaan, velvoitetarkkailuihin ja vesilaitosten seurantaan Pohjavesiseurantapaikat esitettiin kartalla. 4. Kuulemisesta saatu palaute Visa Niittyniemi esitteli kuulemisessa saatua palautetta. o Historiaa taustaksi: Toimenpideohjelman (TPO) valmistelu alkoi 1 ½ vuotta sitten kesällä (työpajat) YTR -työ niin, että 2007/2008 oli varsinainen työ toukokuussa 2008 YTR:ssä tpo hyväksyttiin kuulutus syksyllä 2008 o Etelä-Savon ympäristökeskus ja Uudenmaan ympäristökeskus koordinoivina keskuksina ovat tehneet vesienhoitosuunnitelmat (valmistuivat syksyllä). Niissä ei ole merkittäviä muutoksia TPO:iin verrattuna. o Direktiivin ja vesienhoitolain mukainen kuulemisaika on puoli vuotta. Suurin osa palautelausunnoista tuli viimeisten kahden viikon aikana. o Lausuntoja tuli ristiin sekä ympäristökeskukselle että koordinoiville keskuksille. KAS on analysoinut sille suoraan tulleet lausunnot ja käynyt läpi koordinoiville keskuksille tulleet lausunnot. Seuraavalla kuulemiskierroksella kuulemispalautteet tulisi koota keskitetysti vesienhoitoalueittain yhdelle keskukselle, jolloin vältyttäisiin päällekkäiseltä työltä ja lausunnon antaminen saataisiin selkeämmäksi. o Ongelma: Toimenpideohjelma ja vpd-työ koskee vesistöjä yleisellä tasolla ja sen vuoksi jäänyt vieraaksi kansalaisille, joita kiinnostaa yleensä oma vesistö o Lausunnot olivat hyviä ja niiden perusteella on tehty muutoksia, mutta osa otetaan huomioon myöhemmin vasta tulevilla suunnittelukierroksilla. Lausuntoja tuli yhteensä lähes 40 o Esiteltiin kaaviokuva prosessista vesienhoitosuunnitelman tarkistamiseksi. o Muutokset tullaan hyväksymään ohjausryhmän (VHA1 ja VHA2) kokouksessa. o Valtakunnallinen vesienhoidon toteutusohjelman sektoriryhmä käy läpi lausuntopalautteet ja ottaa kantaa merkittävimpiin linjauskysymyksiin o Palauteyhteenvedoista esitettiin kalvo o Palautteet tullaan laittamaan internet -sivuille kesäkuussa ympäristökeskuksittain o Palautteiden perusteella tehdään päivitykset myös toimenpideohjelmiin
4 Palautteiden asiakohtia esiteltiin useilla kalvoilla. Käsiteltiin mm. seuraavia asioita: Luokittelu: Paljon palautetta, joka koski etenkin biologisen aineiston vähäisyyttä Tyypittely: Jonkin verran palautetta. Seuranta: Todettiin, että jatkossa tieto vertailuvesistöistä paranee ja seurantamenetelmät kehittyvät Jatkoajan tarve: Todettiin, että KAS:n linja poikkesi maatalouden kuormituksen vähenemisen suhteen muista ollen liian optimistinen. KAS on muuttanut jatkoaikojen esittämisen linjausta realistisempaan suuntaan. Vesimuodostumien rajaukset: Kymijoki ja merenlahdet Keskustelua aiheesta: - Vesivoiman edustajien mielestä Kymijoen itäinen haara tulisi olla voimakkaasti muutettu. KAS on toista mieltä ja on antanut siitä palautteen. - Vapaa-ajankalastajat toivat esille näkökulman siitä, että suomalaiset vesistöt ovat vähän muutettuja verrattuna eurooppalaisiin vesiin ja jos vesistöt nyt nimetään voimakkaasti muutetuksi, rajaus aiheuttaa vesistölle seurauksia tulevaisuudessa. VN toi esille sen, että nyt tehtyjä päätöksiä voi kyllä jatkossa purkaa. Toimenpiteet ja niiden vaikutukset: Paljon lausuntoja. Alkuvuoden aikana toimenpidearvioita on yhdenmukaistettu valtakunnallisesti. Kustannukset: Todettiin, että YM valmistelee vesienhoidon toteutusohjelmaa, johon kuuluu myös rahoituksen suunnittelu. Todettiin, että nykykäytännön mukaisten ja lisätoimenpiteiden suhdetta on muutettu vastaamaan valtakunnallista linjaa. Kustannusten kattamisessa noudatetaan pääsääntöisesti "pilaaja maksaa" periaatetta. Vesistöjen kunnostus: Todettiin suurimpien kunnostustarpeiden olevan pienimmissä järvissä. KAS:ssa arvioitiin kunnostustarpeessa olevien järvien määräksi 50 kpl / vesienhoitoalue. Valtio voi yleensä osallistua hankkeiden kustannuksiin korkeintaan 50 %:lla. Korostettiin sitä, että direktiivissä kyse on ennen kaikkea vesiensuojelutyöstä, ei niinkään kunnostamisesta. Vesienkäytön taloudellinen analyysi: Todettiin, että se on tehty puutteellisesti (Lounais- Suomen ympäristökeskuksessa), mutta sitä ei täydennetä tällä kierroksella. 5. Toimenpideohjelmien ja vesienhoitosuunnitelmien muutokset Tyypittelyn, luokittelun ja jatkoaikatarpeiden muutokset Asian esitteli Taina Ihaksi pintavesien ja Heidi Rautanen pohjavesien osalta Pintavedet: Tyypittely ja luokittelu Muutokset luokittelussa perustuvat uusimpiin tuloksiin ja tyypittelyssä lehtiartikkeliin (geologi Vesa Toivola Etelä-Saimaa lehdessä kritiikki Maaveden tyyppiin). Muutoksia: VHA1 - Simpelejärven länsiosa: luokka muuttui hyväksi (ent. erinomainen) - Lovasjärvi: luokiteltiin erinomaiseksi - Helisevänjoki: luokiteltiin tyydyttäväksi (arvio) - Saimaan kanava: luokiteltiin hyväksi Nuijamaanjärven perusteella, mutta on myöhemmin muutettu tyydyttäväksi - Saimaan Maaveden tyyppi muutettiin vähähumuksiseksi (ent. keskikokoinen humusjärvi) ja siten myös luokittelu muuttui välttäväksi VHA2 - Pyhäjärvi: luokka muuttui tyydyttäväksi (ent. hyvä) - Torasjoen alaosa luokiteltiin tyydyttäväksi (arvio)
5 - Summanjoen keskiosa luokiteltiin tyydyttäväksi (arvio) Merialueella ei ollut luokitusmuutoksia. Muutokset on esitetty ennakkomateriaalina olleilla kartoilla Jatkoaika ja toimenpiteiden riittävyys Toimenpiteiden riittävyydestä on kooste kartoilla (ennakkomateriaali), jotka esiteltiin. VHA1: o Jatkoaikaa (vuoteen 2021) ja lisätoimenpiteitä: mm. läntinen Pien-Saimaa, Maavesi, Haapajärvi, Pieni-Rautjärvi, Purnujärvi, Suokumaanjärvi VHA2: o Jatkoaikaa mm. Kivijärven pohjoisosalle ja Urajärvelle Keskustelua: Onko laskeuman aiheuttama ravinnekuormitus mukana? VEPS ottaa huomioon laskeuman. Kaakkois-Suomessa on paljon hyvä ja erinomaisia vesistöjä, joille on esitetty toimenpiteitä. Onko linjassa Suomen ja muun EU:n kanssa. Direktiivin tavoite on myös estää tilan heikkeneminen. Herkkien hyvälaatuisten vesistöjen esiin nostamista on pidetty tärkeänä. Toimenpiteiden mitoituksessa on näillä vesistöillä otettu huomioon ihmistoiminnan suhteellisen pieni vaikutus. Kansainvälinen vertailu on käynnissä luokittelusta ja arvioinneista Metsäkeskus toi esille sen, että metsien käyttö vähenee ja metsätalouden kuormitus pientä kokonaisuuteen verrattuna. Todettiin, että kansalaispalautteessa metsätaloudella koettiin olevan merkitystä. Se näkyy yksittäisissä vesistöissä, vaikka kokonaisuutena vaikutus on vähäistä. Erityisesti kirkasvetiset latvavesistöt herkkiä ja sen vuoksi niille on kirjattu metsätalouden lisätoimenpiteitä, jotta näiden herkkien vesistöjen tila säilyisi. Pohjavedet o Pohjavesien luokittelusta, riskialueista ja selvityskohteista esitettiin kuvat (ennakkomateriaali) o Todettiin mm.: - Riskialueilla tehtiin kemiallisen tilan arviointi hyvään / huonoon luokkaan - Todettiin 14 uutta riskialuetta ja yksi selvityskohde - Kloridi (tiesuolaus) heikentää yleisesti pohjavesien tilaa - 1. salpausselkä on haasteellinen - KAS:ssa ei juuri ole maatalouden pilaamia pohjavesiä; liikenteen vaikutus näkyy Toimenpiteet ja niiden kustannukset Visa Niittyniemi esitteli asiaa pintavesien osalta ja Heidi Rautanen pohjavesien osalta Pintavedet o Toimenpiteet ja kustannukset on käyty valtakunnallisesti läpi o Vuonna 2008 esitettyjen toimenpiteiden määrä ei ole muuttunut, mutta nykykäytännön ja lisätoimenpiteiden keskinäinen suhde on muuttunut o Toimenpiteistä esitettiin sektorikohtaiset taulukot o Taulukoista selityksiä / kommentteja: o Metsäkeskus: Metsätalouden nykykustannukset ovat todellisuudessa suurempia, mutta suuruusluokka lienee oikea
6 Pohjavedet o Yhdyskunnat ja haja-astutus: uudet puhdistamot (mm. Lappeenranta) on nykykäytännön mukainen toimenpide; samoin jo päätetyt siirtoviemärit ovat nykykäytännön mukaisia toimenpiteitä o Teollisuus: nykykustannukset arvioidaan keskitetysti (Tilastokseskus/SYKE/EK). Häiriöpäästöjen hallinta ja pilaantuneiden sedimenttien riskienhallinta nousivat esille suunnittelun aikana. o Turvetuotanto: arvioitu, että lisätoimenpiteenä kemiallista käsittelyä tarvittaisiin noin 20 % sellaisilla tuotantoalueilla, joilla ei nyt ole kemiallista käsittelyä; keskustelussa tuli esille, että ympärivuotista pintavalutuskenttää tulisi pitää kemiallista puhdistusta vastaavana toimenpiteenä o Kunnostus: arvioitu könttäsumma pienten järvien kunnostamiseen o Pohjavesien toimenpiteistä ja kustannuksista esitettiin taulukko o Todettiin mm.: suojelusuunnitelmien laatiminen 17 kohteelle; viemäreiden kunnon tarkistus (riski pohjavesille); kaatopaikat; mahdollisesti pilaavien kohteiden tutkiminen ja kunnostustarpeiden arviointi o Todettiin merkittävimpien kustannusten tulevan liikenteen pohjavesisuojauksista ja pilaantuneista maa-alueista 6. Muut esille tulevat asiat o Keskusteltiin YTR -työn jatkosta ("ylläpitoryhmä"); jatko on vapaaehtoista, ts. VPDprosessi ei sitä vaadi o Yhteistyöprosessi ei saa katketa o Vesiensuojelutyön jatkaminen on tarpeen esimerkiksi sektorikohtaisissa asiantuntijatapaamisissa. 7. Seuraavan kokouksen ajankohta Seuraava kokous pidetään marras joulukuussa Tarkempi ajankohta ilmoitetaan myöhemmin. Leena Gunnar päätti kokouksen klo 13. Vakuudeksi Marja Kauppi
Vesien- ja merenhoidon yhteistyöryhmä Lappeenranta. Taina Ihaksi
Vesien- ja merenhoidon yhteistyöryhmä 21.10.2014 Lappeenranta Taina Ihaksi Yleistä vesienhoidosta VPD (2000/60/EY) ja laki vesien- ja merenhoidon järjestämisestä (1299/2004) Suunnittelu tehdään vesienhoitoalueittain
LisätiedotYleistä vesienhoidon suunnittelusta. Pertti Manninen Etelä-Savon elinkeino- liikenne ja ympäristökeskus
Yleistä vesienhoidon suunnittelusta Pertti Manninen Etelä-Savon elinkeino- liikenne ja ympäristökeskus Vesienhoidon järjestäminen yleisaikataulu Vesipuitedirektiivin kansallinen toimeenpano Kansalliset
LisätiedotVESIENHOIDON YHTEISTYÖRYHMÄN KOKOUS
Kaakkois-Suomi MUISTIO 15.5.2012 VESIENHOIDON YHTEISTYÖRYHMÄN KOKOUS Aika: 7.5.2012 klo 12.30-15.30 Paikka: Lappeenranta, Scandic Hotel Patria, kauppakatu 21, Lehmus-kabinetti Paikalla: Visa Niittyniemi
LisätiedotVesistöjen tila Pohjois-Karjalassa. Viljelijän eurot vihertyy -seminaari Joensuu 14.2.2012
Vesistöjen tila Pohjois-Karjalassa Viljelijän eurot vihertyy -seminaari Joensuu 14.2.2012 Pohjois-Karjalan ELY-keskus 14.2.2012 1 Vesienhoidon tavoitteet Vesienhoidon tavoitteena on suojella, parantaa
LisätiedotJakelussa mainituille VUOKSEN VESIENHOITOALUEEN JA KYMIJOEN SUOMENLAHDEN VESIENHOITOALUEEN OHJAUSRYHMIEN YHTEINEN KOKOUS.
1 Jakelussa mainituille 15.1.2015 Asia: VUOKSEN VESIENHOITOALUEEN JA KYMIJOEN SUOMENLAHDEN VESIENHOITOALUEEN OHJAUSRYHMIEN YHTEINEN KOKOUS. PÖYTÄKIRJA Aika: Tiistai 13.1.2015 klo 13.00 16.00 Paikka: Videoneuvottelu
LisätiedotLäsnä: Jari Mutanen, pj. Pohjois-Savon ELY-keskus. Poissa: Leena Gunnar Kaakkois-Suomen ELY-keskus
1 Jakelussa mainituille Asia: VUOKSEN VESIENHOITOALUEEN JA KYMIJOEN SUOMENLAHDEN VESIENHOITOALUEEN OHJAUSRYHMIEN YHTEINEN KOKOUS. PÖYTÄKIRJA VHA1 ja VHA2 ohjausryhmät, kokous 2/2013 Aika: Keskiviikko 16.10.2013
LisätiedotPoissa: Leena Gunnar Kaakkois-Suomen ELY-keskus. 1. Kokouksen avaus, läsnäolijoiden toteaminen ja järjestäytyminen
1 Jakelussa mainituille Asia: VUOKSEN VESIENHOITOALUEEN JA KYMIJOEN SUOMENLAHDEN VESIENHOITOALUEEN OHJAUSRYHMIEN YHTEINEN KOKOUS. PÖYTÄKIRJA VHA1 ja VHA2 ohjausryhmät, kokous 2/2012 Aika: Tiistai 20.11.2012
LisätiedotVESIENHOIDON YHTEISTYÖRYHMÄN KOKOUS
Kaakkois-Suomi MUISTIO 12.5.2010 VESIENHOIDON YHTEISTYÖRYHMÄN KOKOUS Paikka Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY) Aika 28.4.2010 Läsnä Leena Gunnar (pj) Kaakkois-Suomen ELY -keskus
LisätiedotPINTAVESIMUODOSTUMIEN LUOKITTELUPERUSTEET JA LUOKITTELUTILANNE
PINTAVESIMUODOSTUMIEN LUOKITTELUPERUSTEET JA LUOKITTELUTILANNE Kimmo Olkio Vesienhoidon yhteistyöryhmä 22.3.2013 LUOKITELTELTAVAT PINTAVESIMUODOSTUMAT (Keski-Suomi) Rajatut ja tyypitellyt muodostumat luokitellaan:
LisätiedotJoroisten vesienhoito
Joroisten vesienhoito VESIENHOIDON TOTEUTTAMINEN JOROISTEN ALUEELLA Joroisten toimintaryhmän kokous 4/2013, Joroisten kunnanvirasto 4.12.2013 alkaen klo 9.15 Vesienhoidon suunnittelu Lokakuun alussa julkistettu
LisätiedotVesienhoidon toteutusohjelma. Ympäristöministeriö LAP ELY
Vesienhoidon toteutusohjelma Ympäristöministeriö LAP ELY Vesienhoidon toteutusohjelma Vesienhoitosuunnitelmat hyväksyttiin valtioneuvostossa vuonna 2009. Vesienhoidon tavoitteiden konkretisoimiseksi valtioneuvosto
LisätiedotVesienhoidon asettamat tavoitteet turvetuotannon vesiensuojelulle. Marjaana Eerola
Vesienhoidon asettamat tavoitteet turvetuotannon vesiensuojelulle Marjaana Eerola Vesienhoidon suunnittelusta Tavoitteena, ettei vesien tila heikkene ja että vedet olisivat vähintään hyvässä tilassa vuonna
LisätiedotYleiskatsaus vesistöjen tilaan ja kunnostustarpeisiin Pirkanmaalla Kunnosta lähivetesi koulutus, Tampere
Yleiskatsaus vesistöjen tilaan ja kunnostustarpeisiin Pirkanmaalla Kunnosta lähivetesi koulutus, Tampere14.5.2016 Sami Moilanen/Pirkanmaan ELY-keskus Vesientilan kartoitus, vesienhoito ja kunnostustarpeet
LisätiedotHöytiäisen nykytila ja tulevaisuus
Höytiäisen nykytila ja tulevaisuus 23.11.2018, Polvijärvi Huhmari Paula Mononen Pohjois-Karjalan ELY-keskus Höytiäinen - Suuri vähähumuksinen järvi - Pinta-ala 281 km 2, lisäksi Rauanlahti ja Syvälahti
LisätiedotJakelussa mainituille
1 Jakelussa mainituille 16.6.2014 Asia: VUOKSEN VESIENHOITOALUEEN JA KYMIJOEN SUOMENLAHDEN VESIENHOITOALUEEN OHJAUSRYHMIEN YHTEINEN KOKOUS. PÖYTÄKIRJA VHA1 ja VHA2 ohjausryhmät, kokous 2/2014 Aika: Keskiviikko
LisätiedotVesien- ja merenhoidon tehtävät vuonna Kaakkois-Suomen vesien- ja merenhoidon yhteistyöryhmä Visa Niittyniemi
Vesien- ja merenhoidon tehtävät vuonna 2018 Kaakkois-Suomen vesien- ja merenhoidon yhteistyöryhmä 9.5.2018 Visa Niittyniemi Vesienhoidon suunnittelun aikataulu 2016-2021, 3. suunnittelukierros vuosille
LisätiedotPoissa: Leena Gunnar Kaakkois-Suomen ELY-keskus. 1. Kokouksen avaus, läsnäolijoiden toteaminen ja järjestäytyminen
1 Jakelussa mainituille Asia: VUOKSEN VESIENHOITOALUEEN JA KYMIJOEN SUOMENLAHDEN VESIENHOITOALUEEN OHJAUSRYHMIEN YHTEINEN KOKOUS. PÖYTÄKIRJA VHA1 ja VHA2 ohjausryhmät, kokous 2/2011 Aika: Maanantai 10.10.2011
LisätiedotVarsinais-Suomen vesien tila: mitä vesistä mitataan ja mitä tulokset kertovat? Raisio Janne Suomela
Varsinais-Suomen vesien tila: mitä vesistä mitataan ja mitä tulokset kertovat? Raisio 1.12.211 Janne Suomela Varsinais-Suomen päävesistöalueet Kiskonjoki Perniönjoki 147 km 2 Uskelanjoki 566 km 2 Halikonjoki
LisätiedotEtelä-Savoa koskevat vesienhoidon suunnitelmaehdotukset 2016-2021
Etelä-Savoa koskevat vesienhoidon suunnitelmaehdotukset 2016-2021 Kuuleminen 1.10.2014-31.3.2015 Juho Kotanen, ESAELY 7.11.2014 Yleistä vesienhoidosta Taustalla vesipuitedirektiivi (VPD, 2000/60/EY) ja
LisätiedotKatsaus vesienhoidon toimenpiteiden seurantaan
Katsaus vesienhoidon toimenpiteiden seurantaan Ähtävänjokirahasto 20v 29.8.2013 Vincent Westberg Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Närings-, trafik- och miljöcentralen i Södra Österbotten
LisätiedotVesien- ja merenhoidon tehtävät , organisointi, aikataulut ja resurssit Kaakkois-Suomen vesien- ja merenhoidon yhteistyöryhmä 21.9.
Vesien- ja merenhoidon tehtävät 2016-18, organisointi, aikataulut ja resurssit Kaakkois-Suomen vesien- ja merenhoidon yhteistyöryhmä 21.9.2017 Taina Ihaksi Vesienhoidon vaiheet Mauri Karonen 2 Suunnitelmat
LisätiedotPintavesien ekologinen luokittelu Uudenmaan ELY-keskuksessa
Pintavesien ekologinen luokittelu Uudenmaan ELY-keskuksessa TPO-aluetilaisuus Länsi-Uusimaa Lohja 4.11.2013 UUDELY / Ympäristön tila -yksikkö 1 Vesien luokittelujärjestelmä Pintavedet luokiteltiin ekologisen
LisätiedotMaa-ainesten ottaminen ja vesienhoidon suunnittelu
Maa-ainesten ottaminen ja vesienhoidon suunnittelu Satakunnan maa-ainesseminaari 9.2.2010 Maria Mäkinen pohjavesiasiantuntija maria.k.makinen@ely-keskus.fi Varsinais-Suomen ELY, ympäristö- ja luonnonvarat
LisätiedotVesienhoidon kuulemispalaute
Vesienhoidon kuulemispalaute Kokemäenjoen-Saaristomeren-Selkämeren vesienhoitoalue Anna Bonde Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 26.5.2015 Kuulemispalaute, yhteenveto Vesienhoidon
LisätiedotTAUSTATIETOA TYÖNYRKIN KOKOUKSEEN -VESISTÖSEURANNAT -LUOKITUS -OMINAISPIIRTEITÄ
TAUSTATIETOA 14.3.2011 TYÖNYRKIN KOKOUKSEEN -VESISTÖSEURANNAT -LUOKITUS -OMINAISPIIRTEITÄ SAVONLINNAN SEUDUN VEDENLAADUN SEURANTAPISTEET Jokien ja järvien seuranta 2009-2012 VHAsovittu osa VHA-seuranta
LisätiedotVesienhoito ja vesistöjen tila Kälkänjoen valuma-alueella ja Länsi-Puulalla
Vesienhoito ja vesistöjen tila Kälkänjoen valuma-alueella ja Länsi-Puulalla Kuormitus kuriin hankkeen infotilaisuus Kangasniemi 22.5.2018 Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Juho Kotanen
LisätiedotPirkanmaan vesienhoidon yhteistyöryhmän kokous
Pirkanmaan vesienhoidon yhteistyöryhmän kokous 20.9.2017 21.9.2017 Esityslista 1. Kokouksen avaus 2. Kokouksen järjestäytyminen 3. Vesienhoidon 3. kauden aikataulu 4. Pohjavesien keskeiset kysymykset ja
LisätiedotMUISTIO KANTA- JA PÄIJÄT-HÄMEEN VESIEN- JA MERENHOIDON YHTEISTYÖRYHMÄN KOKOUSUKSESTA
MUISTIO HAMELY/1040/2016 Häme 13.6.2019 Jakelun mukaan MUISTIO KANTA- JA PÄIJÄT-HÄMEEN VESIEN- JA MERENHOIDON YHTEISTYÖRYHMÄN KOKOUSUKSESTA Aika: Paikka: Läsnä: 12.6.2019 kokous klo 12-14.45 ja maastokäynti
LisätiedotVesienhoito ja vesistöjen tila Lylyjoen valuma-alueella
Vesienhoito ja vesistöjen tila Lylyjoen valuma-alueella Kuormitus kuriin hankkeen infotilaisuus 5.6.2018 Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Juho Kotanen 1 Vesienhoidon tavoitteet Perustuu
LisätiedotHAJAKUORMITUKSEN VAIKUTUKSET PINTAVESIEN TILAAN
Maa- ja metsätalouden vesistövaikutukset seminaari MaaMet-seurannan tuloksista, 9.5.2014 Helsinki HAJAKUORMITUKSEN VAIKUTUKSET PINTAVESIEN TILAAN Jukka Aroviita SYKE, Vesikeskus Tapio Heikkilä Ympäristöhallinnon
LisätiedotVesienhoidon tulevaisuus haasteita ja mahdollisuuksia
Vesienhoidon tulevaisuus haasteita ja mahdollisuuksia Varsinais-Suomen ELY-keskus Sanna Kipinä-Salokannel Varsinais-Suomen ELY-keskus / Ympäristö ja luonnonvarat, Sanna Kipinä-Salokannel 26.1.2010 1 Vesienhoidon
LisätiedotVESIENHOITOTYÖN TILANNE KESKI-SUOMEN KALASTUSALUEILLA
VESIENHOITOTYÖN TILANNE KESKI-SUOMEN KALASTUSALUEILLA Kimmo Olkio Keski-Suomen kalastusaluepäivä 13.12.2013 LUOKITTELUN TAUSTAA Taustatietoa pintavesien ekologisen ja pohjavesien tilan arvioimiseksi löytyy
LisätiedotPieksämäen seudun vesien tilan seuranta 2014-2019 (alustava)
Pieksämäen seudun vesien tilan seuranta 2014-2019 (alustava) Pekka Sojakka Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Pintavesien rajaus ja tyypittely 2013, 517 järvi- ja 53 jokimuodostumaa Vesien
LisätiedotVedenlaatu ja ihmistoiminnan paineet Peruveden valuma-alueella
Vedenlaatu ja ihmistoiminnan paineet Peruveden valuma-alueella 8.10.2018 Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Juho Kotanen 1 Vesienhoidon tavoitteet Perustuu EU:n vesipolitiikan puitedirektiiviin
LisätiedotPintavesien ekologinen luokittelu Uudenmaan ELY-keskuksessa. TPO-aluetilaisuus Itä-Uusimaa Porvoo
Pintavesien ekologinen luokittelu Uudenmaan ELY-keskuksessa TPO-aluetilaisuus Itä-Uusimaa Porvoo 30.10.2013 UUDELY / YT-yksikkö / 03.10.2013 1 Vesien luokittelujärjestelmä Pintavedet luokiteltiin ekologisen
LisätiedotVESIENHOIDON YHTEISTYÖRYHMÄN KOKOUS
Kaakkois-Suomi MUISTIO 22.6.2011 VESIENHOIDON YHTEISTYÖRYHMÄN KOKOUS Aika: 7.6.2011 Paikka: Kaakkois-Suomen ELY-keskus, Kouvola Paikalla: Leena Gunnar (pj.) Maria Peuhkuri Raija Aura Helena Kaittola Erja
LisätiedotVesien tila ja vesiluvat
Vesien tila ja vesiluvat 23.1.2012 Pohjois-Karjalan Karjalan ELY-keskus Paula Mononen Aarne Wahlgren Pohjois-Karjalan ELY-keskus 22.1.2013 1 Vesienhoidon suunnittelu Suomessa Vesienhoidon tavoitteena on
LisätiedotVESIENHOITOSUUNNITELMA JA TOIMENPIDEOHJELMA VUOSIKSI 2016-2021
VESIENHOITOSUUNNITELMA JA TOIMENPIDEOHJELMA VUOSIKSI 2016-2021 Anne Laine, Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 29.10.2014 1 Pintavesien ekologinen tila Yksityiskohtaista tietoa
LisätiedotPintavesien ekologinen luokittelu Uudenmaan ELY-keskuksessa
Pintavesien ekologinen luokittelu Uudenmaan ELY-keskuksessa TPO-aluetilaisuus Keski-Uusimaa Helsinki 18.11.2013 UUDELY / Ympäristön tila -yksikkö 1 Vesien luokittelujärjestelmä Pintavedet luokiteltiin
LisätiedotKuinka vesipuitedirektiivi ja muu ympäristölainsäädäntö ohjaa metsätalouden vesiensuojelua
Kuinka vesipuitedirektiivi ja muu ympäristölainsäädäntö ohjaa metsätalouden vesiensuojelua Paula Mononen Pohjois-Karjalan ympäristökeskus Metsätalous ja vesistöt -seminaari, Koli 26.9.2006 Vesipolitiikan
LisätiedotPohjavesialueiden tarkistus ja uudelleen luokittelu, Kaakkois-Suomi
Pohjavesialueiden tarkistus ja uudelleen luokittelu, Kaakkois-Suomi 21.9.2017 Kaakkois-Suomen ELY-keskus, Heidi Rautanen ja Pyry Mäkelä Pohjavesialueiden tarkistus ja uudelleen luokittelu Laki vesien-
LisätiedotMUISTIO KANTA- JA PÄIJÄT-HÄMEEN VESIEN- JA MERENHOIDON YHTEISTYÖRYHMÄN KOKOUSUKSESTA
MUISTIO HAMELY/1040/2016 Häme 24.5.2018 Jakelun mukaan MUISTIO KANTA- JA PÄIJÄT-HÄMEEN VESIEN- JA MERENHOIDON YHTEISTYÖRYHMÄN KOKOUSUKSESTA Aika: Paikka: Läsnä: 23.5.2018 kokous klo 9.30 11.10 ja ekskursio
LisätiedotPertti Manninen Etelä-Savon ELY- keskus. Vesienhoito Joroisten vesienhoitoryhmä Kokous 3/
Pertti Manninen Etelä-Savon ELY- keskus Vesienhoito Joroisten vesienhoitoryhmä Kokous 3/2017 8.11.2017 Vesienhoidon suunnittelun aikataulu 2016-2021, 3. suunnittelukierros vuosille 2022-2017 11/2017 Ominaispiirteet
LisätiedotJakelussa mainituille VUOKSEN VESIENHOITOALUEEN JA KYMIJOEN SUOMENLAHDEN VESIENHOITOALUEEN OHJAUSRYHMIEN YHTEINEN KOKOUS.
1 Jakelussa mainituille 6.4.2016 Asia: VUOKSEN VESIENHOITOALUEEN JA KYMIJOEN SUOMENLAHDEN VESIENHOITOALUEEN OHJAUSRYHMIEN YHTEINEN KOKOUS. PÖYTÄKIRJA Aika: Tiistai 5.4.2016 klo 13.00 15.00 Paikka: Videoneuvottelu
LisätiedotEhdotus Tornionjoen vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelmaksi vuosille 2016-21
Ehdotus Tornionjoen vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelmaksi vuosille 2016-21 Tornionjoen lohi- ja vesiparlamentti 11.-12-11.2014 Pekka Räinä/ Lapin ELY-keskus Kuuleminen meneillään Kuuleminen VHS-
LisätiedotMiten metsätalouden vaikutus näkyy vesistöissä? Miina Fagerlund Kymijoen vesi ja ympäristö ry Maltti metsänhoidossa valtti vesienhoidossa -hanke
Miten metsätalouden vaikutus näkyy vesistöissä? Miina Fagerlund Kymijoen vesi ja ympäristö ry Maltti metsänhoidossa valtti vesienhoidossa -hanke Esityksen sisältö Metsätalouden kuormituksen merkitys vesistöille
LisätiedotLIITE 1. Vesien- ja merenhoidon tilannekatsaus
LIITE 1. Vesien- ja merenhoidon tilannekatsaus Aikataulu 2012 2013 2014 2015 1 2 3 4 1 2 3 4 1 2 3 4 1 2 3 4 Työohjelman ja keskeisten kysymysten suunnittelu Kuuleminen keskeisistä kysymyksistä ja työohjelmasta
LisätiedotVESIENHOIDON YHTEISTYÖRYHMÄN KOKOUS
Kaakkois-Suomi MUISTIO 4.11.2010 VESIENHOIDON YHTEISTYÖRYHMÄN KOKOUS Aika: 4.11.2010 Paikka: Lappeenrannan kaupungintalo, Willimies- neuvottelutila Paikalla: Leena Gunnar (pj.) Frank Hering Arto Hämäläinen
LisätiedotVesienhoitolain mukaiset pinta- ja pohjavesien seurantaohjelmat Kemijoen, Tornionjoen ja Tenon-Näätämöjoen-Paatsjoen vesienhoitoalueilla
1 Vesienhoitolain mukaiset pinta- ja pohjavesien ohjelmat Kemijoen, Tornionjoen ja Tenon-Näätämöjoen-Paatsjoen vesienhoitoalueilla Lapin ympäristökeskus 2009 SISÄLTÖ 1. Tausta... 1 2. Vesienhoitoalueiden
LisätiedotHoitokalastuksella vauhtia vesienhoitoon. Antton Keto, Ilkka Sammalkorpi ja Markus Huttunen Kannattava hoitokalastus? -seminaari 11.6.
Hoitokalastuksella vauhtia vesienhoitoon Antton Keto, Ilkka Sammalkorpi ja Markus Huttunen Kannattava hoitokalastus? -seminaari 11.6.2015 Rauma Esityksen sisältö Yleistä vesienhoidosta Hoitokalastuksen
LisätiedotJärven tilan luokittelu, seuranta ja tarkkailu Minna Kuoppala & Seppo Hellsten SYKE Vesikeskus
Järven tilan luokittelu, seuranta ja tarkkailu Minna Kuoppala & Seppo Hellsten SYKE Vesikeskus 17.1.2019 Ruokahukka ruotuun katse vesistöihin webinaarit #hukkaruotuun #ruokahukkaruotuun #vaikutavesiin
LisätiedotSatakunnan vesien tila: mitä vesistä mitataan ja mitä tulokset kertovat. Kankaanpää Heli Perttula
Satakunnan vesien tila: mitä vesistä mitataan ja mitä tulokset kertovat Kankaanpää 22.11.211 Heli Perttula Varsinais-Suomen ELY-keskus, Vesien tila -yksikkö, Vesien seuranta -ryhmä, Heli Perttula 22.11.211
LisätiedotVesiensuojeluseminaari 9.9.2014 Imatra. Visa Niittyniemi Vesistöpäällikkö
Vesiensuojeluseminaari 9.9.2014 Imatra Visa Niittyniemi Vesistöpäällikkö Pintaveden tila Biologiset laatutekijät -Kasviplankton -Vesikasvit -Piilevät -Pohjaeläimet -Kalat Fysikaaliskemialliset laatutekijät
LisätiedotUudenmaan vesienhoidon yhteistyöryhmän kokous (1/2005)
Muistio 29.9.2005 Dnro UUS 2005 R 13 56 Uudenmaan vesienhoidon yhteistyöryhmän kokous (1/2005) Aika: 26.8.2005 klo 9.30 11.30 Paikka: Uudenmaan ympäristökeskus, Asemapäällikönkatu 14, Helsinki Läsnä: Liite
LisätiedotOvatko vesistöjen kunnostushankkeet ja hajakuormitusta vähentävät toimenpiteet lisääntyneet vesienhoitosuunnitelmien valmistumisen jälkeen
Ovatko vesistöjen kunnostushankkeet ja hajakuormitusta vähentävät toimenpiteet lisääntyneet vesienhoitosuunnitelmien valmistumisen jälkeen Johtava asiantuntija Antton Keto Suomen ympäristökeskus Limnologipäivät
LisätiedotLäsnä: Leena Gunnar Kaakkois-Suomen ELY-keskus. 1. Kokouksen avaus, läsnäolijoiden toteaminen ja järjestäytyminen
1 Jakelussa mainituille Asia: VUOKSEN VESIENHOITOALUEEN JA KYMIJOEN SUOMENLAHDEN VESIENHOITOALUEEN OHJAUSRYHMIEN YHTEINEN KOKOUS. PÖYTÄKIRJA VHA1 ja VHA2 ohjausryhmät, kokous 2/2010 Aika: Torstai 18.11.2010
LisätiedotMaa- ja metsätalouden kuormituksen vaikutukset kalastoon
Maa- ja metsätalouden kuormituksen vaikutukset kalastoon Jukka Ruuhijärvi ja Tapio Sutela, RKTL Mikko Olin, HY ympäristötieteen laitos Maa- ja metsätalouden vesistövaikutukset seminaari Helsinki 9.5.2014
LisätiedotPintavesien ekologinen tila Iijoen vesistöalueella
Pintavesien ekologinen tila Iijoen vesistöalueella Vesienhoidon tavoitteena vesien hyvä tila 16.5.2017 I luokittelu 2008 (2000-2007) II luokittelu 2013 (2006-2012) III luokittelu 2020 (2013-2017) - rannikkovedet
LisätiedotMaakunta- ja aluehallintouudistus vesi- ja ympäristöasioiden osalta
Maakunta- ja aluehallintouudistus vesi- ja ympäristöasioiden osalta Maakuntaliitot -maankäytön suunnittelu -aluekehitys Maakunnat (18 kpl) Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset Aluehallintovirastot
LisätiedotPohjaveden suojelu Pohjois- Savossa
Pohjaveden suojelu Pohjois- Savossa Ajankohtaista 2019 9.4.2019 Pohjavesialueiden uudelleen luokittelu Luokittelu perustuu lakiin vesienhoidon järjestämisestä ja siihen liittyvään asetukseen Työ aloitettu
LisätiedotKaakkois-Suomen vesienhoidon yhteistyöryhmän kokous (Lappeenranta, Scandic Hotel patria) Kaakkois-Suomen ELY-keskus
Kaakkois-Suomen vesienhoidon yhteistyöryhmän kokous 26.11.2013 (Lappeenranta, Scandic Hotel patria) Kaakkois-Suomen ELY-keskus 25.11.2013 Vesienhoidon aikataulu Kuuleminen vesienhoitosuunnitelmista alkaa
LisätiedotKarvianjoen pintavesien toimenpideohjelma vuosille 2016-2021 (ehdotus)
Karvianjoen pintavesien toimenpideohjelma vuosille 2016-2021 (ehdotus) Isojärvi Seura ry:n vuosikokous 25.3.2015 Pori Sanna Kipinä-Salokannel, Varsinais-Suomen ELY-keskus Vesienhoidon suunnittelu Vesistöaluekohtainen
LisätiedotVesienhoito Keski-Pohjanmaalla
Vesienhoito Keski-Pohjanmaalla Vesistöilta Lestijärvellä 22.11.2016 Vincent Westberg Jukka Pakkala Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Närings-, trafik- och miljöcentralen i Södra
LisätiedotJakelussa mainituille VUOKSEN VESIENHOITOALUEEN JA KYMIJOEN SUOMENLAHDEN VESIENHOITOALUEEN OHJAUSRYHMIEN YHTEINEN KOKOUS.
1 Jakelussa mainituille 27.1.2017 Asia: VUOKSEN VESIENHOITOALUEEN JA KYMIJOEN SUOMENLAHDEN VESIENHOITOALUEEN OHJAUSRYHMIEN YHTEINEN KOKOUS. PÖYTÄKIRJA Aika: Torstai 27.1.2017 klo 9.00 12.00 Paikka: Videoneuvottelu
LisätiedotVesistöjen tila ja kuormituksen kestokyky
Vesistöjen tila ja kuormituksen kestokyky Antton Keto ja Ilkka Sammalkorpi Suomen ympäristökeskus Vesikeskus Maankuivatus- ja vesiensuojeluseminaari Salaojakeskus & BSAG 26.5.2016 Suitian linna Esityksen
LisätiedotSuomen sisävesien ekologisen tilan päivitetyt arviointiperusteet ja niiden tulevaisuuden kehitystarpeet. Jukka Aroviita Vesikeskus, sisävesiyksikkö
Suomen sisävesien ekologisen tilan päivitetyt arviointiperusteet ja niiden tulevaisuuden kehitystarpeet Jukka Aroviita Vesikeskus, sisävesiyksikkö Limnologipäivät, Säätytalo, Helsinki, 11.4.2013 VPD:n
LisätiedotVesipolitiikan puitedirektiivin tavoitteet
Vesienhoidon toimenpideohjelma Kaakkois Suomessa vesihuoltolaitosten kannalta Vesistöpäällikkö Visa Niittyniemi Kaakkois Suomen ELY keskus Kaakkois Suomen ELY keskus, Visa Niittyniemi 14.2.214 Vesipolitiikan
LisätiedotVesienhoidon keskeiset kysymykset työohjelma ja aikataulu Kokemäenjoen-Saaristomeren-Selkämeren vesienhoitoalue
Vesienhoidon keskeiset kysymykset työohjelma ja aikataulu Kokemäenjoen-Saaristomeren-Selkämeren vesienhoitoalue KOOSTE KUULEMISPALAUTTEEN VERKKAVASTAUKSISTA LOKAKUU 2018 KOOSTE VERKKOKYSELYN VASTAUKSISTA
LisätiedotVesienhoito hallinnonuudistuksessa. Hämeen vesienhoidon yhteistyöryhmä Harri Mäkelä Hämeen ELY-keskus
Vesienhoito hallinnonuudistuksessa Hämeen vesienhoidon yhteistyöryhmä 23.5.2018 Harri Mäkelä Hämeen ELY-keskus 1 2 14 000 htv Kanta-Hämeen ja Päijät- Hämeen vuosibudjetit yhteensä noin 1 200 000 000 euroa
LisätiedotVesienhoidon toimenpideohjelman päivittäminen
Vesienhoidon toimenpideohjelman päivittäminen 29.10.2013 Vesienhoidon yhteistyöryhmä Ansa Selänne Keski-Suomen vesienhoidon toimenpideohjelma v. 2016-2021 Tavoitteena on laatia 1 ohjelma è Pinta- ja pohjavedet
LisätiedotVesienhoidon 1. kauden toimenpiteiden toteutustilanne Vesienhoidon aluetilaisuudet 2013
Vesienhoidon 1. kauden toimenpiteiden toteutustilanne Vesienhoidon aluetilaisuudet 2013 Uudenmaan ELY-keskus / Antti Mäntykoski Toteutustilanne Valtakunnallinen toteutusohjelma SY 8/2011 (VNpp 17.2.2011)
LisätiedotVesienhoitolain mukainen seurantaohjelma
Kokemäenjoen-Saaristomeren-Selkämeren vesienhoitoalue (VHA3) Vesienhoitolain mukainen seurantaohjelma SISÄLTÖ: 1. Tausta... 2 2. Vesienhoitoalueen seurantaohjelman rakenne... 3 3. Pintavesien seuranta...
LisätiedotPIEKSÄMÄEN SEUDUN VESIENHOITO
PIEKSÄMÄEN SEUDUN VESIENHOITO KUTSU KOKOUKSEEN Pieksämäen seudun vesienhoidon toimintaryhmän (pintavedet ) kokous pidetään Pieksämäellä 11.12.2014 klo 15.00 16.30 Kokouspaikka Kanttila, osoite: Vilhulantie
LisätiedotMUISTIO KANTA- JA PÄIJÄT-HÄMEEN VESIEN- JA MERENHOIDON YHTEISTYÖRYHMÄN KOKOUSUKSESTA
MUISTIO HAMELY/1040/2016 Häme 20.11.2018 Jakelun mukaan MUISTIO KANTA- JA PÄIJÄT-HÄMEEN VESIEN- JA MERENHOIDON YHTEISTYÖRYHMÄN KOKOUSUKSESTA Aika: 19.11.2018 kokous klo 9.00 11.00 Paikka: Läsnä: Etelä-Suomen
LisätiedotRanuan kunnan järvien tilasta ja niiden kunnostustarpeesta
Ranuan kunnan järvien tilasta ja niiden kunnostustarpeesta Annukka Puro-Tahvanainen annukka.puro-tahvanainen@ ely-keskus.fi Ranua 18.4.2018 28.11.2018 1 Yleiskatsaus Ranuan vesistöjen tilaan Vaikuta vesiin
LisätiedotKeski-Suomen vesien tila. Maakuntavaltuusto, Saarijärvi Arja Koistinen, Keski-Suomen ELY-keskus
Keski-Suomen vesien tila Maakuntavaltuusto, Saarijärvi 6.6.2012 Arja Koistinen, Keski-Suomen ELY-keskus Sisältö Vesien tilan seuranta Keski-Suomessa Vesiä kuormittavat tekijät Vesien tila Seurannan kehittämishankkeista
LisätiedotTornionjoen Suomen puoleisten pintavesien luokittelu ja ehdotetut lisätoimenpiteet
Tornionjoen Suomen puoleisten pintavesien luokittelu ja ehdotetut lisätoimenpiteet Petri Liljaniemi Biologi Lapin ympäristökeskus 1 Vesistön ekologisen tilan luokittelu Biologiset tekijät Levät, vesikasvillisuus,
LisätiedotKeski-Suomen vesienhoidon yhteistyöryhmä pintavesien kemiallisesta luokittelusta
Keski-Suomen vesienhoidon yhteistyöryhmä 16.9.2015 - pintavesien kemiallisesta luokittelusta Pintavesien kemiallinen luokittelu arvioitavat aineet 16.9.2015 Petri Poikonen 2 Pintavesien kemiallisen tilan
LisätiedotPohjavesien toimenpide-ehdotukset toiselle vesienhoitokaudelle
Pohjavesien toimenpide-ehdotukset toiselle vesienhoitokaudelle Mari Leminen 2014 Etelä-Pohjanmaan ELY 469 pohjavesialuetta Luokka I: 377 kpl Luokka II: 92 kpl Luokittelu Riskitekijöiden arviot Hyvä tila/huono
LisätiedotJokien ja Järvien luokittelu vesienhoidon toisella kierroksella
Jokien ja Järvien luokittelu vesienhoidon toisella kierroksella Petri Liljaniemi ja Annukka Puro- Tahvanainen Yhteistyöryhmän kokous 28.5.2013 7.6.2013 Luokittelun lähtökohdat Vesienhoidon toisella kierroksella
LisätiedotMaa- ja metsätalouden vaikutukset rannikkovesissä. Antti Räike, SYKE,
Maa- ja metsätalouden vaikutukset rannikkovesissä Antti Räike, SYKE, 9.5.2014 Rannikon MaaMet-seurantapaikat Pääosin suljettuja merenlahtia, joissa vedenvaihtuvuus rajatumpaa Kuormitus rannikolla on cocktail.
LisätiedotToimenpiteiden suunnittelu
Toimenpiteiden suunnittelu Lapin vesienhoidon yhteistyöryhmä 21.11.2013 Pekka Räinä/ Lapland ELY-centre 1. ENSIMMÄISEN SUUNNITTELUKAUDEN TOIMENPITEIDEN TOTEUTUMINEN - Toimenpiteiden päivittämisen ensimmäisessä
LisätiedotPohjavedet Närpiön ja Jurvan alueella & pohjavesien toimenpideohjelma
Pohjavedet Närpiön ja Jurvan alueella & pohjavesien toimenpideohjelma Närpiönjoki-kokous 23.10.2014 Mari Leminen Suunnittelija Vesihuoltoryhmä Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus Pohjavesialueet Pohjavesimuodostuma
Lisätiedot2. Kuulemispalaute vesienhoidon keskeisistä kysymyksistä (liite 1)
Lappi LAPIN VESIENHOIDON YHTEISTYÖRYHMÄN KOKOUS (6) Aika: 28.05.2013 klo 12.00-14.00 Paikka: Läsnä: Lapin ELY-keskus, Virastotalo, Hallituskatu 5 C, Rovaniemi, Amica-ravintolan kokoushuone Kabinetti Timo
LisätiedotKESKI-SUOMEN ELY-KESKUKSEN VESIENHOIDON YHTEISTYÖRYHMÄN KOKOUS. Vanha Ortopedia, neuvotteluhuone Becker, Jyväskylä
MUISTIO 1 (5) 22.3.2013 1/2013 KESKI-SUOMEN ELY-KESKUKSEN VESIENHOIDON YHTEISTYÖRYHMÄN KOKOUS Aika 22.3.2013 klo 13.00 16.15 Paikka Läsnä Vanha Ortopedia, neuvotteluhuone Becker, Jyväskylä Ari Nikkola
LisätiedotVesienhoito ja luontodirektiivit kolmas kierros toden sanoo
Vesienhoito ja luontodirektiivit kolmas kierros toden sanoo Seppo Hellsten Jari Ilmonen Vesien- ja merenhoidon toimenpiteiden suunnittelun neuvottelupäivä 14.5.2019 Sisältö Aiemman ohjeistuksen läpikäyntiä
LisätiedotAjankohtaista vesien- ja merenhoidossa. Antton Keto ja Maria Laamanen Vaikuta vesiin Yhteistyötä vesien ja meren parhaaksi, 5.9.
Ajankohtaista vesien- ja merenhoidossa Antton Keto ja Maria Laamanen Vaikuta vesiin Yhteistyötä vesien ja meren parhaaksi, 5.9.2017, Turku Vesienhoidon ajankohtaiset asiat Vesienhoidon suunnittelussa työn
LisätiedotPieksämäen seudun vesienhoidon toimintaryhmän (pintavedet) kokous Pieksämäellä alkaen klo 13.00
PIEKSÄMÄEN SEUDUN VESIENHOITO MUISTIO KOKOUKSESTA Pieksämäen seudun vesienhoidon toimintaryhmän (pintavedet) kokous Pieksämäellä 25.3.2014 alkaen klo 13.00 Kokouspaikka Kanttila, osoite: Vilhulantie 5,
LisätiedotBioTar-hankkeen yleisesittely
BioTar-hankkeen yleisesittely Satu Maaria Karjalainen SYKE BioTar-loppuseminaari Oulu Helsinki 14.5.2014 Projektin tausta Biologisten tarkkailumenetelmien kehittäminen turvemaiden käytön vaikutusten arviointiin
LisätiedotVesienhoidon 1. kauden toimenpiteiden toteutustilanne Vesienhoidon aluetilaisuudet 2013
Vesienhoidon 1. kauden toimenpiteiden toteutustilanne Vesienhoidon aluetilaisuudet 2013 Uudenmaan ELY-keskus / Antti Mäntykoski Toteutusohjelma Valtakunnallinen toteutusohjelma SY 8/2011 (VNpp 17.2.2011)
LisätiedotUudenmaan vesien- ja merenhoidon yhteistyöryhmän kokous 2/2014
Pöytäkirja Uusimaa 11.6.2014 Uudenmaan vesien- ja merenhoidon yhteistyöryhmän kokous 2/2014 Aika: Maanantai 9.6.2014 klo 9.30-15.00 Paikka: Läsnä: Fortum Power and Heat Oy. Kerhohuone Ullakko. Aleksanterinkatu
LisätiedotVesihuolto. Pirkanmaan vesihuollon kehittämissuunnitelman päivitystyö valmistui Tavoitevuosi 2040 Lähtökohtana mm. vesienhoitolaki Tavoitteet
Vesihuolto Pirkanmaan vesihuollon kehittämissuunnitelman päivitystyö valmistui Tavoitevuosi 2040 Lähtökohtana mm. vesienhoitolaki Tavoitteet Pirkanmaan vesihuollon kehittämissuunnitelma jatkossa huomioitavaa
LisätiedotVESIENHOITOSUUNNITELMA JA TOIMENPIDEOHJELMA VUOSIKSI 2016-2021
VESIENHOITOSUUNNITELMA JA TOIMENPIDEOHJELMA VUOSIKSI 2016-2021 Anne Laine, Jaana Rintala, Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 29.10.2014 1 Pintavesien ekologinen tila Yksityiskohtaista
LisätiedotALUSTAVA SELVITYS KYMIJOEN-SUOMENLAHDEN VESIENHOITOALUEEN MERKITTÄVIMMISTÄ VESISTÄ
ALUSTAVA SELVITYS KYMIJOEN-SUOMENLAHDEN VESIENHOITOALUEEN MERKITTÄVIMMISTÄ VESISTÄ TAMMIKUU 2005 1. JOHDANTO EY:n vesipolitiikan puitedirektiivin (2000/60/EY) 5 artikla edellyttää, että kullekin direktiivin
LisätiedotPäivitetty joulukuu Vesienhoito uudistuu
Päivitetty joulukuu 2005 Vesienhoito uudistuu Kuva Tuukka Pahtamaa Tavoitteena vesien hyvä tila Vesienhoidolle ja suojelulle on tulossa yhtenäiset tavoitteet EU:n jäsenmaissa. Vesienhoidon tavoite on vaativa:
LisätiedotTORNIONJOEN VESISTÖALUEELLE PERUSTETTAVA KANSAINVÄLINEN VESIENHOITOALUE
TORNIONJOEN VESISTÖALUEELLE PERUSTETTAVA KANSAINVÄLINEN VESIENHOITOALUE ALUSTAVA SELVITYS SUOMEN PUOLEISEN ALUEEN MERKITTÄVIMMISTÄ VESISTÄ, JOULUKUU 2004 2 1 JOHDANTO Tämä raportti on EY:n vesipolitiikan
LisätiedotKuulemispalaute vesienhoidon keskeisistä kysymyksistä
Kuulemispalaute vesienhoidon keskeisistä kysymyksistä Anne Laine, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Antti Mäntykoski, Uudenmaan ELY-keskus Täydennykset LAPELY Vesienhoidon kuuleminen 8.1. 9.7.2018 Lausunnot
LisätiedotVarsinais-Suomen suurten jokien nykyinen tila ja siihen vaikuttavat tekijät
Varsinais-Suomen suurten jokien nykyinen tila ja siihen vaikuttavat tekijät Veera-hankkeen loppuseminaari 2.11.216 Janne Suomela Varsinais-Suomen ELY-keskus 1 Esityksen sisältö Yleistä alueen joista Jokien
LisätiedotKuulemispalaute vesienhoidon keskeisistä kysymyksistä. Anne Laine, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Antti Mäntykoski, Uudenmaan ELY-keskus
Kuulemispalaute vesienhoidon keskeisistä kysymyksistä Anne Laine, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Antti Mäntykoski, Uudenmaan ELY-keskus Vesienhoidon kuuleminen 8.1. 9.7.2018 Lausuntopalvelu, kirjaamo, Webropol
LisätiedotMUISTIO KANTA- JA PÄIJÄT-HÄMEEN VESIEN- JA MERENHOIDON YHTEISTYÖRYHMÄN TOISESTA KOKOUKSESTA
Muistio HAMELY/1040/2016 Häme 8.12.2016 Jakelun mukaan MUISTIO KANTA- JA PÄIJÄT-HÄMEEN VESIEN- JA MERENHOIDON YHTEISTYÖRYHMÄN TOISESTA KOKOUKSESTA Aika: 7.12.2016 klo 9.30-11.45 Paikka: Läsnä: Hämeen ELY-keskus,
Lisätiedot