IDIOMIEN JA KOLLOKAATIOIDEN OPPIMISJÄRJESTYS SUOMEN KIELESSÄ (L2)
|
|
- Anne-Mari Lehtilä
- 6 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Salo, O.-P., T. Nikula & P. Kalaja (toim.) Kieli oppimisessa Language in Learning. AFinLAn vuosikirja Suomen soveltavan kielitieteen yhdistyksen julkaisuja no. 65. Jyväskylä. s IDIOMIEN JA KOLLOKAATIOIDEN OPPIMISJÄRJESTYS SUOMEN KIELESSÄ (L2) Maija Grönholm Åbo Akademi, Vasa This article focuses on the use of idioms and collocations in the Finnish language (L2) in groups of Grade 6 and 9 students in an early total immersion. The reference groups consisted of bilingual pupils from the same grades, and an additional reference group of Swedish-speaking students from Grade 9 who received standard Finnish-language education. The aim of this study was to illustrate the lexical-collocational competence achieved by pupils by using two idiom-collocation tests: a productive gap-filling test, and a receptive multiple-choice test. Based on these results, it was clear that language learners, particularly immersion and bilingual students, had significantly more receptive knowledge about firm idioms and collocations than competence to use them productively. Similar idioms, with no equivalents in L1, were difficult for all students: those that were semantically opaque, fi r m, contained morphosyntactic and non-productive formulae, and firm collocations and sayings. Keywords: idioms, collocations, immersion 1 TAUSTAA Tutkimukseni kohteena ovat ruotsinkieliset kielikylpyoppilaat, jotka ovat olleet täydellisessä varhaisessa suomen kielen kielikylvyssä Pietarsaaressa 5-vuotiaasta alkaen kuudennen luokan päät- 269
2 tymiseen asti. Aikaisemmissa tutkimuksissani olen osoittanut, että heidän reseptiiviset taitonsa, erityisesti kuullun- ja luetunymmärtäminen ja reseptiivinen sanasto, kehittyvät kielikylvyssä nopeasti (Grönholm 2000a, 2001a, 2002, 2004, 2005). Kuudennen luokan jälkeen he ovat siirtyneet normaaliopetukseen ruotsinkieliseen yläasteen kouluun. Tämän artikkelin tavoitteena on selvittää, kuinka hyvät suomen kielen kollokationaaliset taidot kielikylpyoppilailla on 6. luokalla ja yläasteen päättyessä 9. luokalla. Vertaan kielikylpyoppilaiden tuloksia simultaanisesti kaksikielisten, ns. kotikaksikielisten, oppilaiden tuloksiin vastaavilla luokkatasoilla ja perinteistä opetusta saaneiden ruotsinkielisten oppilaiden tuloksiin 9. luokalla. Perinteisen suomen opetuksen tavoitteisiin ei kuulu kaksikielisyys; sen sijaan kielikylpyopetuksen tavoitteena on saavuttaa funktionaalinen kaksikielisyys. 2 LEKSIKAALIS-KOLLOKATIONAALINEN SANASTO JA SEN OPPIMINEN Käytän konventionaalisista monisanaisista ilmauksista tai fraaseista tässä yhteydessä termejä idiomi ja kollokaatio, koska niiden kiinteys voi vaihdella, ja aiemmin käytetty terminologia on varsin kirjavaa (vrt. esim. Puro 1999: 6 7). Jotkut nimittävät kaikkia kiinteitä ilmauksia idiomeiksi (ks. esim Nenonen 2002: 51 52), jotkut taas kollokaatioiksi, sanayhdistelmiksi tai fraaseiksi (ks. Gass & Selinker 1994: 288). Esimerkiksi Fernando (1996: 23) jakaa kollokaatiot kahteen pääryhmään: idiomeihin ja kollokaatioihin (idioms, habitual collocations), jotka vielä voivat kiinteytensä puolesta jakaantua useanlaisiin alaryhmiin. Idiomit ovat hyvin kielisidonnaisia ja useimmiten semanttisesti läpinäkymättömiä ja metaforiin pohjautuvia. Niiden merkitys ei ole osien summa (vrt. suomen yöpyä paljaan taivaan alla ulkosalla ), vaan ne ovat aikojen kuluessa konventionaalistuneet ( institutionaalistuneet, ks. tästä Fernando 1996: 3; Heinonen 2006). Fernando (1996: 17 21) laskee idiomeihin myös kieliopilliset erikoisilmaukset (engl. 270
3 grammatical idioms) kuten sm. mitä sitä. Erityisen paljon vallitsee erimielisyyttä siitä, voidaanko yhdyssanoja pitää sanatason idiomeina (ks. Häkkinen 2000: 13; vrt. Löflund 2000: 66), jos niiden merkitystä ei voi ennustaa osien perusteella. Idiomien ja kollokaatioiden rajanveto ei ole aina selvää. Kollokaatioita ei pidetä niin kiinteinä kuin idiomeja, mutta niidenkin yhteydessä on kysymys siitä, että tietyt sanat ovat kiinteämmässä yhteydessä keskenään kuin toiset sanat (ks. McCarthy 1995: 12 13). Käyttämässäni testiaineistossa oli eniten juuri tällaisia varsin kiinteitä kollokaatioita, kuten suomen (myöhemmin: sm.) kynttilän sydän (vrt. ruotsin, myöh. r., veken lanka hos ljuset) tai sm. soutaa airoilla (vrt. r. ro med åror), joista vain jälkimmäinen on ekvivalentti ruotsin kollokaation kanssa. Lisäongelmana muuten varsin läpinäkyvissäkin kollokaatioissa ovat niiden jonkin jäsenen äänne- ja semanttiset assosiaatiot samannäköisiin sanoihin. Esimerkiksi sm. (tehdä) vaikutelma (vrt. r. intryck) ja (tehdä) vaikutus (vrt. r. inverkan, verkan) kuuluvat juuri tällaisten kollokaatioissa herkästi sekaantuvien lähijohdosten ryhmään kuten myös testissä esiintyneet verbit sulaa ja sulattaa. Toisen tai vieraan kielen oppimisessa pidetään sanaan liittyvien valintarajoitusten hallitsemista leksikaalisten taitojen hyvin vaikeasti opittavana (ja opetettavana) tasona (ks. esim. Gass & Selinker 1994: 288). Vielä 1980-luvulla kiinnitettiin huomiota vain pedagogisiin ongelmiin kollokaatioiden opettamisessa ja vasta sen jälkeen on ryhdytty tutkimaan kielenoppijoiden oppimisprosessia ja kompetenssia (Gass & Selinker 1994: 288). Sanojen yhdistämistä koskevien rajoitusten eli kollokationaalisten suhteiden oppiminen on jo ensikielessä hyvin pitkän prosessin tulos ja on selvää, että edistyneidenkin L2-oppijoiden kielessä on runsaasti idiomi- ja kollokaatiovirheitä (McCarthy 1995: 13; Laufer 2005: 235). Monissa tutkimuksissa on saatu esille selviä eroja L2-opppijan ja syntyperäisen välillä idiomaattis-kollokationaalisten ilmausten hallinnassa (ks. esim. Namei 1999: 110; Grönholm 2000b, 2003: ; Hyltenstam 2005). 271
4 Tavanomaisessa toisen kielen opetuksessa sanasto opitaan etupäässä reseptiivisesti lukemalla ja kuuntelemalla (Nation 1993: 115; Webb 2005: 33). Kielikylpyoppilaat sen sijaan oppivat luonnollisessa ja paljon suullista vuorovaikutusta sisältävässä opetuksessa jo varhain myös produktiivisia tuottamistaitoja (ks. esim. Björklund 1996; Grönholm 2000a). Monen tutkijan mielestä vain autenttinen, luonnollinen interaktio onkin ainoa keino, jolla stimuloidaan kielenoppijaa käyttämään taajaan myös kohdekielisiä kollokaatioita (ks. esim. Dewaele & Regan 2001: 55, 63). Laufer (2005: 236; vrt. myös Liontas 2002: ) on sitä vastoin kuitenkin osoittanut, että oppimistulokset paranevat, kun L2-oppijoille selvitetään kollokaatioissa esiintyviä kielten välisiä eroja. Hoffmann (1997: 63) on Mäntylän (1999: 196) tavoin korostanut kollokaatioiden omaksumista nopeuttavina seikkoina merkitysten (ja kokonaisten kollokaatioiden) ekvivalenssia kielten välillä varsinkin kaksikielisillä lapsilla ja kollokaatioiden kuten yksittäisten sanojenkin korkeaa frekvenssiä. 3 TUTKIMUKSEN AINEISTO JA METODI Tämän artikkelin tutkimusryhmän muodostivat 6- ja 9-luokkalaiset kielikylpyoppilaat (= KIK) ja samoilla luokkatasoilla olleet kaksikieliset (= MOFI) oppilaat ja 9. luokalla myös perinteistä suomen opetusta saaneet ruotsinkieliset (= RK) verrokit (ks. taulukot 1 ja 2). Kaikki em. ryhmät olivat samasta ruotsienemmistöisestä kielimiljööstä. Kaksikielisten oppilaiden suomen oppiminen oli tekemäni kyselyn perusteella alkanut 0 3 vuoden iässä, kun taas kielikylpyoppilaiden suomen oppiminen oli alkanut 5-vuotiaana päiväkodissa. RK-oppilaat ilmoittivat oppimisen alkaneen 9-vuotiaana peruskoulun 3. luokalla. Kaikille ryhmille tehtiin kuudennen ja yhdeksännen luokan lopussa kaksi erilaista idiomi/kollokaatiotestiä, jotka mittasivat oppilaiden kykyä hallita suomen kielen leksikaalisia kokonaisuuksia. Produktiivista tuottamista edellyttäneessä testissä (= produktiivi- 272
5 nen testi; ks. tästä Grönholm 2001b: 130) oli yhteensä 20 lausekontekstia, joissa oli aukko idiomin tai kollokaation jossain jäsenessä (aukot on tässä merkitty versaalilla), esim. Panen tarkasti KORVAN taakse kaiken mitä sanot (metaforinen): painan tarkasti mieleeni. Käytetyssä testissä esiintyneiden idiomien ja kollokaatioiden kiinteys vaihteli. Osa oli semanttisia, osa rakenteellisia morfosyntaktisia kollokaatioita kuten formulat hyvä PAREMPI ja mitä SITÄ. Testissä oli myös kaksi vanhaa suomalaista sananpartta Minkä nuorena oppii, sen vanhana TAITAA ja Kyllä sopu sijaa ANTAA. Toinen testeistä oli kontekstia sisältävä ja reseptiivinen monivalintatesti (= reseptiivinen testi), jonka aukkoihin sopivat täydennykset oli valittava annetuista neljästä vaihtoehdosta. Testin 12 kohtaa olivat pääosin kiinteitä kollokaatioita, eivät idiomeja, esim. sm. soutaa AIROILLA ja nukkua TALVIUNTA (vrt. r. gå i ide ja harv. sova i vinterdvala). Kummassakin testissä oli myös pari yhdyssanaa kuten pääkaupunki (vrt. r. huvudstad) ja ilmansuunta (vrt. r. inekvivalentti väderstreck). Molemmat testit oli saatu Marketta Sundmanin projektista Tvåspråkigheten i skolan (1994, ks. liitteet), eikä niissä ollut rajattu ahtaasti idiomien/kollokaatioiden käsitettä. Ne oli alun perin laadittu Ruotsissa kaksikielisten oppilaiden testaukseen, ja sen vuoksi niiden voi olettaa soveltuvan myös kielenoppijoiden tai Suomen kaksikielisten testaukseen. Testien tuloksista laskettiin keskiarvot, mediaanit ja keskihajonnat. Lisäksi tehtiin t-testit ryhmien tilastollisten merkitsevyyserojen selvittämiseksi. Myös eri testityyppien (produktiivisen ja reseptiivisen) väliset korrelaatiot ryhmittäin selvitettiin. Testikohtien virhetulkintojen määristä tehtiin lisäksi frekvenssien mukainen järjestys, jonka perusteella voitiin virheanalyysimetodia soveltamalla päätellä, mitkä testien kohdat (l. minkälaiset idiomit ja kollokaatiot) olivat tuottaneet eniten vaikeuksia kullekin kielenoppijaryhmälle. Virhefrekvenssejä vertailemalla oli mahdollista tehdä myös kvalitatiivisia päätelmiä eri kielenoppijaryhmien välisistä eroista ja virheiden taustalla olevista syistä, mm. puuttuvasta ekvivalenssista ruotsin ja suomen välillä ja ilmauksen frek- 273
6 venssistä. Tässä artikkelissa fokus on kvantitatiivisissa tuloksissa ja kvalitatiivisesti havainnollistetaan varsinkin vaikeuksia tuottaneita kohtia. 4 TULOKSET ERI RYHMISSÄ Tulosten perusteella KIK-oppilailla oli 6. luokan päättyessä vielä varsin paljon aukkoja kiinteiden ilmausten hallinnassa. Heidän tuloksensa ylsivät produktiivisessa testissä vain 31 %:iin maksimista. MOFI-oppilaiden tulokset olivat hieman parempia, n. 40 % maksimista. Oppiminen oli tulosten valossa alimmilla luokilla hyvin hidasta: tulokset ovat melkein samat kuin 4. luokalla kahdessa eri KIK-ryhmässä (28,0 % ja 34,5 %) ja 5. luokalla yhdessä MOFIryhmässä (44,4 %; ks. näistä Grönholm 2001b: 124). Vasta 9. luokalla oli nähtävissä selkeää taitojen kasvua, varsinkinkin kotikaksikielisillä lapsilla. Taulukkoon 1 on koottu kaikkien vertailtujen 9-luokkalaisten tulokset produktiivisessa testissä. TAULUKKO 1. Produktiivisen testin keskiarvot, prosenttia maksimista, mediaaniarvot ja keskihajonta 9. luokalla. n Keskiarvo (20 p.) % Mediaani Keskihajonta KIK6 23 6, ,19 MOFI6* 33 9,6 * 48* * ei lask. * ei lask. KIK9 20 7, ,22 MOFI , ,88 RK9 18 5, ,54 *Vertailutulos Grönholm 2000: 67. Yhdeksännen luokan KIK-oppilaat olivat saavuttaneet 39 % maksimista, eli heidän taitonsa olivat kasvaneet muutamalla prosenttiyksiköllä (8 %) yläasteen aikana, ja tulosero oli tehdyn t-testin perusteella 6-luokkalaisiin nähden merkitsevä tasolla p < MOFI-oppilaiden tulos oli koulun päättyessä selvästi parempi (58 %). 274
7 Tosin syntyperäiset suomenkieliset oppilaat olivat aiemmin saavuttaneet tässä testissä jo 8. luokalla 79,0 % maksimista ja MOFIoppilaatkin suomienemmistöisessä miljöössä 76,0 % (ks. Grönholm 2000: 67). KIK- ja MOFI-ryhmien välinen ero oli 9. luokalla erittäin merkitsevä tasolla p < RK-ryhmän tulos jäi selkeästi heikommaksi ja oli vain 27 % maksimista. Ero KIK-ryhmään nähden oli merkitsevä (p < 0.01) ja MOFI-ryhmään nähden erittäin merkitsevä (p < 0.001). Odotuksenmukaisesti tulosten keskihajonta oli suurinta RK-ryhmässä, jonka kollokationaaliset taidot olivat heikoimmat. Testeistä reseptiivinen monivalintatehtävä osoittautui huomattavasti helpommaksi. Kuudennella luokalla KIK-oppilaat saavuttivat jo yhtä hyvän tuloksen (71 % maksimista) kuin kaksikieliset (70 %), minkä vuoksi kasvua ei ollut 9. luokkaan nähden niin paljon kuin produktiivisessa testissä. Reseptiivisen testin tulokset 9. luokalla on koottu taulukkoon 2. TAULUKKO 2. Reseptiivisen testin keskiarvot, prosenttia maksimista, mediaaniarvot ja keskihajonta. n Keskiarvo Keskihajonta % Mediaani (12 p.) KIK6 23 8, ,33 MOFI6* 33 7/10* 70* *ei lask. *ei lask. KIK9 20 8, ,5 2,00 MOFI , ,35 RK9 18 4, ,10 * Vertailuarvo Grönholm 2000: 67. KIK-oppilaiden tulos oli kasvanut yläasteen aikana vain pari prosenttiyksikköä ja oli 9. luokalla 73 % maksimista: tilastollinen ero 6. ja 9. luokan välillä oli vain heikosti merkitsevä tasolla p < MOFI-oppilaiden tulos oli 9. luokalla jo 77 % maksimista ja ero KIK-oppilaisiin oli erittäin merkitsevä (p < 0.001) kuten myös ero KIK- ja RK-ryhmän välillä (p < 0.001) ja MOFI- ja RK-ryhmän 275
8 välillä (p < 0.001). Ruotsinkielisten traditionaalista opetusta saaneiden oppilaiden tulos oli reseptiivisessäkin testissä vain 35 % maksimista, eli heidän taitonsa ylsivät vain n. puoleen kielikylpyoppilaiden taidoista. Tuloksen perusteella oli pääteltävissä, että kielikylpyopetus oli ollut tehokkaampaa. Molempien testityyppien välillä oli positiivinen korrelaatio kaikissa tutkituissa ryhmissä 9. luokalla: KIK 0.52, MOFI 0.58, RK Erittäin vahva korrelaatio RK-ryhmässä selittynee sillä, että tämän ryhmän kollokationaaliset taidot niin reseptiivisesti kuin produktiivisesti olivat varsin heikkoja. Kummassakin testissä oppimisen alkamisikä osoittautui merkittäväksi tekijäksi: mitä varhaisempi alkamisikä oli, sitä paremmat olivat tulokset. Myös Hyltenstamin (2005) tutkimusten mukaan alkamisikä oli erittäin merkittävä tekijä juuri idiomien L2-oppimisessa. 5 TESTITULOSTEN TARKASTELUA Tulosten perusteella oli nähtävissä, että kielenoppijoilla, varsinkin KIK- ja MOFI-oppilailla, oli huomattavasti enemmän reseptiivistä tietoa suomen kiinteistä ilmauksista kuin kykyä käyttää niitä produktiivisesti. Vaikeat idiomit ja kollokaatiot olivat lähes samoja sekä KIK-, MOFI- että RK-oppilailla. Kaikkein vaikeimmat testikohdat 6. luokalla olivat vaikeita vielä 9. luokallakin. Koko tutkimusryhmässä, n = 98, kaikkein vaikeimmat täydennettävät kohdat olivat vaikutelman (virheitä 97 %; ks. esim. 2), pahitteeksi (97 %; ks. esim. 3) ja omantunnon (95 %; ks. esim. 4). Sm. kollokaatiot tehdä vaikutelma / vaikutus ovat osittain päällekkäisiä, mutta sanaa vaikutelma käytetään yleisimmin näkemiseen tai kuulemiseen liittyvissä aistihavainnoissa. Kuudennella KIK-luokalla kukaan ei osannut kohtia vaikutelman tai omantunnon ja vain yksi tunsi kohdan pahitteeksi. Yhdeksännellä KIK-luokalla tulos oli näiden sanojen osalta lähes muuttumaton; virhetulkintoja oli kussakin tapauksessa 95 %. Lähes yhtä vaikeita (90 %) olivat myös täydennykset antaa (ks. esim. 1) koira (ks. esim. 5), kumpi (ks. esim. 6) 276
9 ja taitaa (ks. esim. 7). Seuraavassa esitellään kielikylpyoppilaiden vaikeimpia kohtia 9. luokalla: (1) Kyllä sopu sijaa ANTAA [ainoa hyväksytty]. (2) Asunto teki minuun hyvin ikävän VAIKUTELMAN[ainoa hyväksytty; ei: vaikutuksen]. (3) Sadekuuro ei olisi nyt PAHITTEEKSI [ainoa hyväksytty, ei: pahasta ]. (4) Milja lupasi kunnian ja OMANTUNNON kautta [ainoa hyväksytty]. (5) Markku pääsi vähällä kuin KOIRA veräjästä [ainoa hyväksytty]. (6) KUMPI teistä kahdesta, Liisa vai Leena menee ulkoiluttamaan koiraa [ainoa hyväksytty]. (7) Minkä nuorena oppii, sen vanhana TAITAA [ainoa hyväksytty; ei: osaa] Kaikki em. seitsemän vaikeinta kohtaa olivat samoja kuin MOFIoppilailla; vain järjestys voi hieman vaihdella. RK-oppilailla oli samat vaikeat kohdat lukuunottamatta kohtaa neljä (joka oli vasta 8:nneksi vaikein). Heille oli tuottanut suuria vaikeuksia päinvastoin kuin KIK- ja MOFI-oppilaille sm. yhdyssana ilmansuunta (vrt. r. väderstreck; 89 % virheitä) testilauseessa Pohjoinen, itä, etelä ja länsi ovat 4 ILMANSUUNTAA. Eniten vaikeuksia kaikissa tutkituissa ryhmissä olivat tuottaneet täysin kiinteät, läpinäkymättömät idiomit (kohdat 4, 5), kiinteät morfosyntaktiset formulat (kohdat 3, 6), sanojen liika samannäköisyys l. parafasia (kohta 2) ja täysin konventionaalistuneet vanhat sananparret (kohdat 1, 7). Varsin vaikea kaikille ryhmille oli ollut myös kiinteä morfosyntaktinen formula Sadekuuro ei olisi nyt PAHITTEEKSI sadekuuro tekisi hyvää [semanttisesti positiivinen assosiaatio]. Kieltomuodot ovat kollokaatioissa harvinaisia ja sikäli erikoisia, että vastaava myöntölause olisi mahdoton (ks. Häkkinen 2000: 5; Nenonen 2002: 62). Lisävaikeutta tuo se, että *pahite+ sanavartalo on nykykielessä epäproduktiivi. Varsinkin jotkut KIK- ja MOFI-oppilaat olivat korvanneet sen helpommalla kollokaatiolla olla pahaksi tai pahasta, joiden merkitykset olla 277
10 haitaksi t. haitallista [negatiivinen assosiaatio] eivät semanttisesti täysin vastaa odotettua täydennystä. Metaforinen idiomi pääsi kuin koira veräjästä pääsi helpolla oli tuntematon lähes kaikille kaikissa ryhmissä. Syynä oli ilmeisesti se, että ruotsi ei tunne vastaavaa idiomia (r. komma lätt undan). Jotkut KIK-oppilaat esittivät koiran tilalle muita eläimiä kuten hiirtä tai kissaa, mikä viittasi jonkinlaiseen muistikuvaan po. idiomista. Sitä vastoin yhtä kiinteä, opaakki ja metaforinen idiomi panna korvan taakse oli tuntematon enää vain puolelle 9. luokan KIK-oppilaista (50 %), koska ruotsin ekvivalentti idiomi lägga bakom örat oli selvästikin helpottanut vertailujen tekoa ja tulkintaa. Jonkinlaiseen muistikuvaan viittasivat lisäksi tulkinnat panna mielen tai aivojen taakse. Ekvivalenssia L1:n kanssa oli monissa muissakin kohtalaisesti osatuissa kollokaatioissa, kuten sm. painaa kaasu pohjaan (r. trycka gasen i botten), antaa periksi (r. ge efter), mennä suoraan asiaan (r. gå rakt in i saken) ja yöpyä paljaan taivaan alla (r. på bar himmel). Tulokset viittasivat siihen, että 9-luokkalaiset pystyivät jo hyödyntämään kääntämisstrategiaa idiomien ja kollokaatioiden tulkinnassa. Mm. Liontas (2002: ) onkin pitänyt kääntämistä L2-oppijoiden tärkeimpänä strategiana idiomien ymmärtämisessä ja arvaamista yhden tai kahden avainsanan avulla vasta toiseksi tärkeimpänä. Kummastakin testistä tehdyn virhefrekvenssijärjestyksen perusteella voitiin analysoida, kuinka paljon virhevalintoja (tai tyhjiä vastauksia) testien kussakin osassa oli tehty. Kuviossa 1 on esiteltynä vaikeiden ja helppojen idiomien suhde produktiivisessa testissä. Vaikeiksi on luokiteltu tapaukset, joissa tietyllä ryhmällä oli yli 50 % virhevastauksia. 278
11 Vaikeiden (yli 50 % virheitä) ja helppojen idiomien suhde produktiivisessa testissä RK9 kpl/opp MOFI9 KIK9 Vaikeat Helpot KIK KUVIO 1. Produktiivisen testin vaikeiden ja helppojen idiomien ja kollokaatioiden keskimäärät eri ryhmissä. Kuudennella KIK-luokalla produktiivisen testin kohdista 17/20 ylitti 50 %:n virhetulkinnat. Peräti viidessä kohdassa oli 100 %:n virhemäärät. Yhdeksännellä KIK-luokalla produktiivisessa testissä ei enää ollut yhtään 100 %:n virhekohtaa, mutta 20 testikohdasta vielä 12 oli sellaisia, joissa virheprosentti ylitti 50 %. Ero oli suuri MOFI-ryhmään, jossa oli 9. luokalla vain kuusi 50 %:n virhemäärän ylittävää testikohtaa. RK-ryhmän tulokset olivat heikoimmat, sillä tällä ryhmällä yli 50 %:n virhekohtia oli melkein kaikissa (18/20) testikohdissa vielä 9. luokallakin. Reseptiivisen testin ylivoimaisesti vaikeimmat täydennyssanat koko tutkimusryhmässä (n= 94) olivat sydän (virheitä 81 %; ks. esim. 1), säännöstelemällä (55 %; ks. esim. 2), lapiota (38 %) ja kestää (samoin 38 %). Kuudennella KIK-luokalla vaikeimmat sanat olivat samoin sydän (esim. 1), säännöstelemällä (esim. 2) ja kestää, joista viimeksi mainittu testisana testilauseessa Pohjoismaalaisen on vaikea KESTÄÄ kuumuutta (muut vaihtoehdot: kieltäytyä, selviytyä, vastustaa) ei ollut vaikea enää 9-luokkalaisille. Yhdeksännellä KIK-luokalla vaikeimmat kohdat olivat sydän, säännöstelemällä ja sulaa (esim. 3). Reseptiivisen testin vaikeimmat tapaukset KIK9-oppilailla olivat: 279
12 (1) Kynttilän sytyttäminen voi olla vaikeaa, jos SYDÄN on liian lyhyt [ei: rihma, lanka, sytyttäjä]. (2) Kameli voi selviytyä juomatta mitään pariin viikkoon SÄÄN- NÖSTELEMÄLLÄ vedenkulutuksensa [ei: täyttämällä, tyhjentämällä, varaamalla]. (3) Kesällä maa SULAA arktisilla alueilla vain pari senttimetriä. [ei: sulattaa, kuivuu, liukenee] (4) Lentokoneen pudotessa kymmenen ihmistä MENEHTYI/ SAI SURMANSA [ei: kaatui, nukahti kuolon uneen]. (5) Kuusta puuttuu täysin ILMAKEHÄ ja sen tähden täytyy kuussa käyvillä ihmisillä olla mukanaan happilaitteet ja hengitysnaamarit [ei: sademäärä, ilmasto, sää]. Näistä kolme (1, 2, 3) oli samoja kohtia myös MOFI- ja RK-ryhmien kanssa. Kaikkein vaikeimman kohdan kollokaatio kynttilän sydän (esimerkki 1) ei ollut ekvivalentti ruotsin kanssa (ks. tästä luku 2); inekvivalanetti oli myös esimerkin 5 yhdyssana ilmakehä (vrt. r. atmosfär). Rakenteellissemanttisesta inekvivalenssista oli kysymys myös parafasiaesimerkissä 3, jossa suuri osa kaikkien ryhmien oppilaista oli valinnut kausatiivijohdoksen sulattaa (vrt r. smälta sulaa ja sulattaa ). Esimerkeissä 2 ja 5 kollokaatioihin ja koko luettavaan kontekstiin sisältyi pitkiä ja harvinaisia sanoja, joiden tiedetään sanatasollakin hidastavan oppimista. Myös esimerkin 4 täydennysvaihtoehdoksi oppilaat olivat yleensä valinneet sm. frekventimmän synonyymin kuolla, joka sinänsä oli kontekstiin sopivampi valinta kuin testissä annetut vaihtoehdot. MOFI- ja RK-ryhmien neljän vaikeimman tapauksen joukkoon kuului myös testilause Lunta luodessa käytetään työvälineenä LAPIOTA, jossa täydennys koski kollokaatioon luoda lunta liittyvää, semanttisesti sidonnaista välinekomplementtia lapio. Virhevalintojen määrä oli lapio-sanan yhteydessä KIK-ryhmässä vain 15 %, kun se MOFIryhmässä oli 39 % ja RK-ryhmässä 71 %. Kyseisessä kohdassa ryhmien väliset erot olivat testin suurimpia. Täydennysvaihtoehdot talikko, aura ja lana lienevät olleet epäonnistuneita, sillä nykyään käytetään yleisimmin sanoja (lumi)kola tai lumilinko. Kuviossa 2 on esitelty reseptiivisen testin vaikeiden ja helppojen kollokaatioiden keskimäärät kussakin ryhmässä. Vaikeiksi 280
13 on tässäkin testissä luokiteltu tapaukset, joiden virheprosentti ylittää 50 %. Vaikeiden (yli 50 % virheitä) ja helppojen idiomien suhde produktiivisessa testissä RK9 kpl/opp MOFI9 KIK9 Vaikeat Helpot KIK KUVIO 2. Reseptiivisen testin vaikeiden ja helppojen kollokaatioiden keskimäärät eri ryhmissä. Reseptiivisessä testissä KIK-oppilailla ei ollut 9. luokalla enää yhtään 100 %:n virhekohtaa ja yli 50 %:n virhekohtia vain kaksi. MOFI-ryhmällä ei ollut tässä vaiheessa enää yhtään yli 50 %:n virhekohtaa. Sen sijaan RK-oppilaille myös reseptiivinen testi oli erittäin vaikea: heillä oli yksi 100 %:n virhetapaus ja kaikkiaan 10/12 yli 50 %:n virhekohtaa, eli heille melkein kaikki reseptiivisenkin testin kohdista olivat hyvin vaikeita. 6 KOLLOKATIONAALISET ILMAUKSET KIRJOITELMISSA Tutkimukseen osallistuneiden yhdeksäsluokkalaisten oppilaiden ainekirjoituksista on laskettu heidän itse käyttämiensä idiomien ja kollokaatioiden tiheys. Varsinaisiksi idiomeiksi luokiteltavia tapauksia ei esiintynyt ollenkaan. KIK-oppilaiden aineissa esiintyi keskimäärin vain yksi (1,00/opp.) kollokaatioksi luokiteltava il- 281
14 maus oppilasta kohti, kun MOFI-oppilailla määrä oli n. puolitoista (1,57/opp.). RK-ryhmässä vain joka kolmannella oppilaalla oli keskimäärin yksi kollokationaalinen ilmaus (KA 0,32/opp.). Kun ilmausten määrä suhteutetiin tuotettuun sanemäärään, se ei olennaisesti muuttanut KIK- ja MOFI-ryhmän välistä eroa: KIK9 0,86 % ja MOFI 1,49 % saneista. Sen sijaan se paransi RK-ryhmän tulosta kirjoitelmien lyhyyden vuoksi. Tulos oli prosentteina 0,84 % saneista. KIK- ja MOFI-ryhmän välinen tulosero ei ollut tehdyn t-testin perusteella tilastollisesti merkitsevä (t = 0,067); sen sijaan KIK- ja RK-ryhmän välinen ero oli erittäin merkitsevä (p < 0.001) samoin kuin MOFI- ja RK-ryhmän välinen ero (p < 0.001). Tulokset olivat hyvin samanlaisia kuin muissakin L2-tutkimuksissa. Revierin ja Henriksenin (2006: 180) tutkimuksessa kielenoppijoiden (englanti L2) kirjoitelmissa kollokaatioiden tiheys oli paljon vähäisempää kuin syntyperäisillä. Myös Sjödoffin (1989: 96 97) tutkimuksessa 9-luokkalaisten L2-oppijoiden (ruotsi L2) kirjoitelmissa esiintyi niukasti idiomeja (joiksi on nimitetty myös kollokaatioita). Suomenkielisillä kielenoppijoilla idiomien tiheys oli 1,23 % saneista, kaksikielisillä (suomi-ruotsi) 1,62 % ja syntyperäisillä ruotsinkielisillä 1,58 % saneista. Em. luvut eivät tosin ole täysin vertailukelpoisia omien lukujeni kanssa, sillä Sjödoff on lukenut idiomeihin myös kiinteät semanttiset prepositiokokonaisuudet, kuten i väg, i dag, i fred, i morgon. Omassa tutkimuksessani ei kollokaatioiksi laskettu verbien rektiotapauksia, vaikka ne ovatkin suomen kielen rakenteen mukaisia ja selvästi idiomaattisia ilmauksia. Oppilaiden taito käyttää kirjoitelmissaan kiinteitä ilmauksia korreloi positiivisesti heidän testituloksiinsa. MOFI9-ryhmässä korrelaatiokerroin oli produktiivisen testin ja itse käytettyjen kiinteiden ilmausten välillä 0.40 ja reseptiivisen testin ja tällaisten ilmausten välillä vielä vahvempi (0.56). Tässä tutkimuksessa korrelaatiota ei pystytty laskemaan muissa ryhmissä, koska oppilaat olivat kirjoittaneet ainekirjoituksensa nimettöminä. Lisäksi on huomattava, että varsin monessa (ks. esim. 1 3, 5) KIK- tai RK-oppilaiden käyttämässä kollokaatiossa oli taivutuksen tai sa- 282
15 nanvalinnan virheitä, kahden ilmauksen kontaminoitumista, tai ne ainakin varioivat selvästi totutusta kollokaatiosta. Esim. (1) Muistan ensimmäinen koulupäivä Oxhamnilla kuin eilinen, po. muistan kuin eilisen (KIK9). (2) Mutta koko minun tulevaisuus riipuu nyt toisien kasissä, po. riippuu toisista / on toisten käsissä (KIK9). (3) koskaan ei ole liian myöhää (KIK9) tulla kotiin, po. ei ole liian myöhäistä (KIK9). (4) radiossa ja mediassa voit helposti saada potkut (RK9). (5) Mutta helst av allt halusin voitta lottossa (RK9), po. voittaa lotossa. 7 LOPUKSI Kuudennella luokalla erityisesti kiinteiden idiomien hallinta oli vaatimatonta kaikissa ryhmissä, ja produktiivinen aukkotesti tuotti vaikeuksia. Sen sijaan reseptiivinen monivalintatehtävä sujui varsin hyvin jo tällä luokka-asteella kaksikielisillä oppilailla ja kielikylpyoppilailla. Testityyppien väliset erot kaventuivat selvästi 9. luokalla em. ryhmissä, mutta ruotsinkieliset oppilaat eivät perinteisessä parin viikkotunnin suomen opetuksessa olleet sanottavasti oppineet reseptiivisestikään kollokationaalisia ilmauksia yläasteen aikana. Tuloksista kävi ilmi, että kielikylpyoppilaiden reseptiiviset kollokaatiotaidot olivat hyvällä tasolla peruskoulun päättyessä (73 % maksimista). Kaksikieliset saavuttivat hieman paremman tuloksen (77 %), mutta traditionaalisessa opetuksessa olleiden ruotsinkielisten tulos jäi reseptiivisissäkin taidoissa vain 35 %:iin maksimista. Produktiivinen testi oli kaikissa tutkituissa ryhmissä vaikeampi kuin reseptiivinen. KIK-oppilaiden tulokset tässä testissä (39 % maksimista) jäivät jälkeen MOFI-oppilaiden tuloksista (58 %) n. 19 prosenttiyksikköä eli huomattavasti enemmän kuin reseptiivisessä testissä. RK-oppilaiden tulos 27 % jäi hyvin vaatimattomaksi tässä testissä. Ryhmien väliset erot olivat tilastollisesti merkitseviä. 283
16 Vaikeat idiomit ja kollokaatiot olivat lähes samoja kaikissa tutkituissa ryhmissä. Vaikeimpia tapauksia kaikissa ryhmissä olivat semanttisesti opaakit idiomit, täysin kiinteät ja epäproduktiiviset morfosyntaktiset formulat ja kiinteät vanhat sananparret, jotka eivät olleet ekvivalentteja L1:n kanssa. Erityisesti 9. luokalla oli havaittavissa, että KIK- ja MOFI-oppilaat pystyivät hyödyntämään kääntämisstrategiaa tulkitessaan kollokaatioita, jotka olivat ekvivalentteja ruotsin kielen kanssa. Omissa kirjoitelmissaan oppilaat käyttivät hyvin niukasti kollokaatioita, ja kaikki esiintymät olivat tavallisia. Kollokaatioiden tiheys kirjoitelmissa korreloi positiivisesti testitulosten kanssa; myös reseptiivisen ja produktiivisen testin tulokset korreloivat varsin vahvasti keskenään. Idiomien ja kollokaatioiden oppimisen alkamisikä osoittautui tärkeäksi tekijäksi. Varhain oppimisen alkaneet kaksikieliset saavuttivat testeissä parhaimmat tulokset, jotka olivat lähellä syntyperäisten kielenkäyttäjien tuloksia. Viisivuotiaina kielikylvyssä L2-oppimisen alkaneet oppilaat hallitsivat idiomeja ja kollokaatioita 9. luokalla jo hyvin, mutta samanikäiset oppimisen vasta 9- vuotaina alkaneet ruotsinkieliset jäivät taidoissa selvästi muista tutkimusryhmistä jälkeen. Tulokset olivat yhdenmukaisia muiden vastaavien tutkimustulosten kanssa. KIRJALLISUUS Björklund, S Lexikala drag och kontextualisering i språkbadselevers andra språk. Acta Wasaensia 46. Språkvetenskap 8. Vasa: Vasa universitet. Dewaele, J-M. & V. Regan The use of colloquial words in advanced French interlanguage. Teoksessa S. Foster-Cohen & A. Nizegorodcew (toim.) EUROSLA Yearbook. volume I Amsterdam: John Benjamins, Fernando, Ch Idioms and idiomaticity. Oxford: Oxford University Press. Gass, S. M. & L. Selinker Second language acquisition. An introductory course. Hillsdale: Lawrence Erlbaum. Grönholm, M. 2000a. Oppimisprosessi suomenkielisessä kielikylvyssä. Julkaisematon raportti. Pedagogiska fakulteten vid Åbo Akademi Vasa & Utbildningsstyrelsen. 284
17 Grönholm, M. 2000b. Pörröinen nalle söi herkullisen jäätelön kollokaatiotaidoista suomen kielessä (L2). Teoksessa E. Lähdemäki & Y. Bertills (toim.) Fennistica fausta in honorem Mauno Koski septuagenarii. Juhlakirja Mauno Kosken 70-vuotispäivän kunniaksi Åbo: Åbo Akademis tryckeri, Grönholm, M. 2001a. Sentence comprehension by language-immersed children. Teoksessa T. Haukioja, I. Herlin & S. Kittilä (toim.) SKY Journal of linguistics 13. Åbo: Journal of the Linguistic Association of Finland 2000, Grönholm, M. 2001b. Inlärning av idiom i finskt språkbad. Teoksessa E. Hansen & H. Vejleskov (toim.) Børnesprogsforskning Ottende Nordiske Børnesprogsssymposium. November København: Danmarks Paedagogiske Universitet, Grönholm, M Ymmärtämistaitojen kehitys suomenkielisessä kielikylvyssä. Teoksessa M. Koskela & N. Pilke (toim.) Erikoiskielet ja käännösteoria. VAKKI-symposiumi XXII. Vaasa Vaasan yliopiston käännösteorian ja ammattikielten tutkijaryhmän julkaisut N:o 29. Vaasa, Grönholm, M Reseptiivisten taitojen varhaiskehitys suomenkielisessä kielikylvyssä. Teoksessa M. Lundkvist & C. Öhberg (toim.) Det synliga barnet. Praktiska och teoretiska perspektiv på pedagogiken. Festskrift tillägnad Marita Lindahl. Rapport från Pedagogiska fakulteten vid Åbo Akademi Vasa nr 9, Multiprint, Grönholm, M Kielikylpyoppilaan sanaston kasvun arviointi testeillä (suomi L2). Teoksessa K. Miettinen-Mård & N. Niemelä (toim.) Erikoiskielet ja käännösteoria. VAKKI-symposiumi XXV. Vöyri Käännösteorian, ammattikielten ja monikielisyyden tutkijaryhmä. Vaasan yliopisto, Heinonen, T. R Variation and flexibility within idiomatic expressions in Finnish. Teoksessa M. Nenonen (toim.) Collocations and idioms 1. The First Nordic Conference on Syntactic Freezes. Abstracts. University of Joensuu. Hoffman, Ch An introduction to bilingualism. London: Longman. Hyltenstam, K Formulaic language, the near-native speaker and age. Esitelmä. EUROSLA, The European Second Language Association , Dubrovnink. Häkkinen, K Idiomin määritelmiä. Teoksessa E. Lähdemäki & Y. Bertills (toim.) Fennistica fausta in honorem Mauno Koski septuagenarii. Juhlakirja Mauno Kosken 70-vuotispäivän kunniaksi Åbo: Åbo Akademis tryckeri, Laufer, B Focus on form in second language vocabulary learning. Teoksessa S. H. Foster-Cohen, M. del Pilar García-Mayo & J. Cenoz (toim.) EUROSLA Yearbook volume 5. Amsterdam: John Benjamins,
18 Liontas, J Context and idiom understanding in second languages. Teoksessa S. Foster-Cohen, T. Ruthenberg & M-L. Poschen (toim.) EUROSLA Yearbook volume 2. Amsterdam/Philadelphia: John Benjamins, Löflund, J Suomen ja ruotsin kasvi-idiomeista. Teoksessa E. Lähdemäki & Y. Bertills (toim.) Fennistica fausta in honorem Mauno Koski septuagenarii. Juhlakirja Mauno Kosken 70-vuotispäivän kunniaksi Åbo: Åbo Akademis tryckeri, McCarthy, Michael Vocabulary. Hong Kong: Oxford University Press. Mäntylä, K Hunting for the meaning of an idiom. A vicious circle? Teoksessa P. Pietilä & O-P. Salo (toim.) Multiple languages multiple perspectives. Texts on language teaching and linguistic research. AFinLA Yearbook 57. Jyväskylä: AFinLA, Namei, S Minoritetselevers ord- och begreppsutveckling på förstaoch andraspråket. Teoksessa M. Axelsson (toim.) Tvåspråkiga barn och skolframgång mångfalden som resurs. Rinkeby språkforskningsinstitut, Stockholm, Nation, P Vocabulary size, growth, and use. Teoksessa R. Schreuder & B. Weltens (toim.) The bilingual lexicon. Amsterdam: John Benjamins, Nenonen, M Idiomit ja leksikko. Lausekeidiomien syntaktisia, semanttisia ja morfologisia piirteitä suomen kielessä. Joensuun yliopiston humanistisia julkaisuja N:o 29. Joensuu: Joensuun yliopistopaino. Puro, T Sanastollinen tieto ja suomen kielen oppikirjojen sanasto. Virittäjä 1/1999, Revier, R. L. & B. Henriksen Teaching collocations. Pedagogical implications based on a cross-sectional study of Danish EFL learners written production of English. Teoksessa M. Bendtsen, M. Björklund, C. Fant & L. Forsman (toim.) Språk, lärande och utbildning i sikte. Festskrift tillägnad professor Kaj Sjöholm. Pedagogiska fakulteten vid Åbo Akademi Vasa. Rapport Nr 20/2006. Vasa: Multiprint, Sjödoff, I-L Med svenska som mål. Effekter av två undervisningsprogram på invandrarelevers svenska i skrift. Skrifter utgivna av institutionen för nordiska språk vid Uppsala universitet 23. Stockholm: Graphic Systems. Sundman, M Tvåspråkigheten i skolan. En undersökning av språkfärdigheten hos en- och tvåspråkiga grundskolelever i Finland. Skrifter från Svenska institutionen vid Åbo Akademi nr 1. Åbo. Webb, S Receptive and productive vocabulary learning. Studies in Second Language Acquisition 27 (1),
Laiska vai ahkera vastakohtasuhteiden oppiminen kielikylvyssä
Laiska vai ahkera vastakohtasuhteiden oppiminen kielikylvyssä Maija Grönholm Institution för lärarutbildning Åbo Akademi, Vasa The aim of the study was to examine the lexical competence of second language
LisätiedotMitä kaksikielinen koulu tarkoittaa? Leena Huss Hugo Valentin -keskus Uppsalan yliopisto
Mitä kaksikielinen koulu tarkoittaa? Leena Huss Hugo Valentin -keskus Uppsalan yliopisto Sisältö! Eräs kaksikielinen koulu! Mikä tekee koulusta kaksikielisen?! Millainen kaksikielinen opetus toimii?! Haasteita
LisätiedotOppijansuomen piirteitä korpusvetoisesti
Oppijansuomen piirteitä korpusvetoisesti III Virsu-konferenssi Joensuussa 19. 20.1.2007 Jarmo H. Jantunen Esitelmän rakenne Kotekstuaalia valintoja yleensä ja aiempia havaintoja oppijankielestä Pilottiaineisto
LisätiedotA-venäjän ylioppilaskokeen kehittämishanke
A-venäjän ylioppilaskokeen kehittämishanke Tutkimustuloksia Johanna Lähteinen, englannin ja venäjän lehtori Janakkalan lukio ja Turengin yhteiskoulu Miksi aihetta tutkitaan? Pyyntö lukioiden rehtoreilta
LisätiedotVEIKKAISIN HEVOSILLA JA TUHLAISIN HUVIIN PAIKALLISSIJOJEN OPPIMISESTA KIELIKYLVYN JÄLKEEN
Pietilä P., P. Lintunen & H.-M. Järvinen (toim.) 2006. Kielenoppija tänään Language Learners of Today. AFinLAn vuosikirja 2006. Suomen soveltavan kielitieteen yhdistyksen julkaisuja no. 64. Jyväskylä.
LisätiedotSuomea toisena kielenä oppivat lapset, vuorovaikutus ja kielitaito
Suomea toisena kielenä oppivat lapset, vuorovaikutus ja kielitaito Lasten suomen kielen käyttö monietnisissä päiväkodeissa Suomessa Salla.Kurhila@helsinki.fi Vuorovaikutus, suomen kielen taito ja monikielinen
LisätiedotKIELIKYLPY, VALINNANVAPAUS KIELTEN OPISKELUMOTIVAATIO JA OPPIMISTULOKSET
KIELIKYLPY, VALINNANVAPAUS KIELTEN OPISKELUMOTIVAATIO JA OPPIMISTULOKSET Karita Mård-Miettinen, FT, dos. Kieli- ja viestintätieteiden laitos Sivistysvaliokunnan kokous, 23.11.2017 Ruotsin kielen varhainen
LisätiedotKielet. Professori Ritva Kantelinen Itä-Suomen yliopisto, Filosofinen tiedekunta, Soveltavan kasvatustieteen ja opettajankoulutuksen osasto
Professori Ritva Kantelinen Itä-Suomen yliopisto, Filosofinen tiedekunta, Soveltavan kasvatustieteen ja opettajankoulutuksen osasto Perusopetuksen yleiset valtakunnalliset tavoitteet ja perusopetuksen
LisätiedotVarhaista kieltenopetusta kaikille kuntatason selvitys
Varhaista kieltenopetusta kaikille kuntatason selvitys Hanketapaaminen, OPH 30.1.2019 Kristiina Skinnari JYU. Since 1863. 30.1.2019 1 Julkaistu 15.7.2018 Jyväskylän yliopisto: Soveltavan kielentutkimuksen
LisätiedotYLIOPISTO- OPETTAJANA KEHITTYMINEN
YLIOPISTO- OPETTAJANA KEHITTYMINEN SARI LINDBLOM-YLÄNNE PROFESSOR I UNIVERSITETSPEDAGOGIK UNIVERSITETSPEDAGOGISTA FORSKINS- OCH UTVECKLINGSENHETEN (YTY) HELSINGFORS UNIVERSITET MUUTOKSEN VAIKEUS JA HITAUS
LisätiedotKivointa on ihan kaikki lapset uutta kieltä oppimassa
Kivointa on ihan kaikki lapset uutta kieltä oppimassa Katja Mäntylä Kieli- ja viestintätieteiden laitos/kielikampus, JY katja.mantyla@jyu.fi Lasten käsityksiä kielen oppimisesta -no miten sitä englantia
LisätiedotSukupolvien välistä vuorovaikutusta
Luetaan yhdessä verkoston syysseminaari 29.10. Hanna Pöyliö, KM Sanaston oppiminen kaunokirjallisuuden avulla Sukupolvien välistä vuorovaikutusta Lukumummi ja -vaari -toiminnassa vapaaehtoiset seniorit
LisätiedotT Luonnollisen kielen tilastollinen käsittely Vastaukset 3, ti , 8:30-10:00 Kollokaatiot, Versio 1.1
T-61.281 Luonnollisen kielen tilastollinen käsittely Vastaukset 3, ti 10.2.2004, 8:30-10:00 Kollokaatiot, Versio 1.1 1. Lasketaan ensin tulokset sanaparille valkoinen, talo käsin: Frekvenssimenetelmä:
LisätiedotRANS0002 P2. Phonetics and Pronunciation (Fonetiikka ja ääntäminen), O, 2 ECTS. RANS0010 P3. Translation Exercise (Käännösharjoitukset) s, O, 3 ECTS
FRENCH Curriculum of the academic year 2013-2014 BASIC STUDIES (First year, French Studies and French Translation and Interpreting) 25 ECTS, O = Obligatory RANS0001 P1. French Grammar (Kielioppi), O, 4
LisätiedotJYVÄSKYLÄN YLIOPISTO. Tiedekunta Faculty Humanistinen tiedekunta Tekijä Author Hämäläinen Päivi Työn nimi Title. Laitos Department Kielten laitos
. 2007 JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO Tiedekunta Faculty Humanistinen tiedekunta Tekijä Author Hämäläinen Päivi Työn nimi Title Laitos Department Kielten laitos Ovladenije leksikoj i strategii nauenija leksike v
LisätiedotMikaEL Kääntämisen ja tulkkauksen tutkimuksen symposiumin verkkojulkaisu
MikaEL Kääntämisen ja tulkkauksen tutkimuksen symposiumin verkkojulkaisu Julkaisun kustantajana on Suomen kääntäjien ja tulkkien liitto. Julkaisuun hyväksytään ennen julkaisemattomia alkuperäisiä kirjoituksia
LisätiedotYhteenveto Espoon ruotsinkielisen väestön kehityksestä alkaen vuodesta 1999
Yhteenveto Espoon ruotsinkielisen väestön kehityksestä alkaen vuodesta 1999 Sisältäen: Espoon ruotsinkielinen väestö vs. Helsingin ruotsinkielinen väestö. Olennaiset erot väestön kehityksessä. Lasten lukumäärän
LisätiedotHaasteita oppijankielen korpusanalyysille: oppijankielen universaalit
Haasteita oppijankielen korpusanalyysille: oppijankielen universaalit Jarmo Harri Jantunen Korpustutkimus oppijankielen kielikohtaisista ja universaaleista ominaisuuksista -projekti www.oulu.fi/oppijankieli/
LisätiedotKuvio 1. Matematiikan seuranta-arvioinnin kaikkien tehtävien yhteenlaskkettu pistejakauma
TIIVISTELMÄ Opetushallitus arvioi keväällä 2011 matematiikan oppimistuloksia peruskoulun päättövaiheessa. Tiedot kerättiin otoksella, joka edusti kattavasti eri alueita ja kuntaryhmiä koko Suomessa. Mukana
LisätiedotUNIVERSITY OF VAASA. Faculty of Philosophy. English Studies. First name Last name. Main Title. Subtitle
Liite 1. Pro gradu -tutkielman kannen malli (englannin kieli) UNIVERSITY OF VAASA Faculty of Philosophy English Studies First name Last name Main Title Subtitle Master s Thesis Liite 2. Pro gradu -tutkielman
LisätiedotT Luonnollisten kielten tilastollinen käsittely
T-61.281 Luonnollisten kielten tilastollinen käsittely Vastaukset 3, ti 11.2.2003, 16:15-18:00 Kollokaatiot, Versio 1.1 1. Lasketaan ensin tulokset sanaparille valkoinen, talo käsin: Frekvenssimenetelmä:
LisätiedotKuudesluokkalaisten maahanmuuttajaoppilaiden suomen kielen tason vaihtelut. Annukka Muuri 18.11.2014
Kuudesluokkalaisten maahanmuuttajaoppilaiden suomen kielen tason vaihtelut Annukka Muuri 18.11.2014 Maahanmuuttajataustaiset oppilaat Maahanmuuttajaoppilaiden määrä on kasvanut seitsemässä vuodessa noin
LisätiedotStudents Experiences of Workplace Learning Marja Samppala, Med, doctoral student
Students Experiences of Workplace Learning Marja Samppala, Med, doctoral student Research is focused on Students Experiences of Workplace learning (WPL) 09/2014 2 Content Background of the research Theoretical
LisätiedotJatko-opintoja ruotsista kiinnostuneille
Jatko-opintoja ruotsista kiinnostuneille Opiskeluvaihtoehtoja yliopistossa (n.5v.) ja ammattikorkeakoulussa (n. 3,5v.) Yliopistossa keskitytään enemmän teoriaan, amk:ssa käytäntöön mm. erilaisten työelämäprojektien
LisätiedotLaajuus (op)/ Omfattning (sp) / Scope (cr)
Opintojakson tunniste ja nimi/avsnittets namn och identifiarare / Study unit name and code Laajuus (op)/ Omfattning (sp) / Scope (cr) Opetuskielet / Undervisningsspråk / Language of teaching Periodit /
LisätiedotKielikylpy ja muu kaksikielinen toiminta Suomen kunnissa 2017
Kielikylpy ja muu kaksikielinen toiminta Suomen kunnissa 2017 Kieliparlamentti, Helsinki 12.4.2018 Karita Mård-Miettinen & Kristiina Skinnari JYU. Since 1863. 1 Kaksi selvitystä: Kielikylpyselvitys Selvityksessä
Lisätiedotb) Määritä myös seuraavat joukot ja anna kussakin tapauksessa lyhyt sanallinen perustelu.
Johdatus yliopistomatematiikkaan Helsingin yliopisto, matematiikan ja tilastotieteen laitos Kurssikoe 23.10.2017 Ohjeita: Vastaa kaikkiin tehtäviin. Ratkaisut voi kirjoittaa samalle konseptiarkille, jos
LisätiedotPEDAGOGINEN DOKUMENTOINTI mahdollisuus kuvataideopetuksessa? Osaava-hanke, Porvoo 21.5.2014 / Elisse Heinimaa
PEDAGOGINEN DOKUMENTOINTI mahdollisuus kuvataideopetuksessa? Osaava-hanke, Porvoo 21.5.2014 / Elisse Heinimaa PEDAGOGINEN DOKUMENTOINTI on reggio emilian kunnallisissa päiväkodeissa kehitetty työskentelytapa.
LisätiedotKielen opintopolut/ Language study paths
1 Kielen opintopolut/ Language study paths 2018-22.8.2018 Kielikeskus/Language Centre, Saimaan amk ja LUT Saksa/German Languages of instruction: Finnish, English, German A1 A2 B1 Opintojakso/Course Op/ECTS
LisätiedotSuomesta äidinkielenä ja suomen äidinkielen opetuksesta Ruotsissa
Suomesta äidinkielenä ja suomen äidinkielen opetuksesta Ruotsissa Sari Pesonen Tukholman yliopisto, suomen kielen osasto Slaavilaisten ja balttilaisten kielten, suomen, hollannin ja saksan laitos Stockholms
LisätiedotOpetuksen suunnittelun lähtökohdat. Keväällä 2018 Johanna Kainulainen
Opetuksen suunnittelun lähtökohdat Keväällä 2018 Johanna Kainulainen Shulmanin (esim. 1987) mukaan opettajan opetuksessaan tarvitsema tieto jakaantuu seitsemään kategoriaan: 1. sisältötietoon 2. yleiseen
LisätiedotKorkeakoulujen henkilöstön pedagogisen ja digitaalisen opetus- ja ohjausosaamisen vahvistaminen
Korkeakoulujen henkilöstön pedagogisen ja digitaalisen opetus- ja ohjausosaamisen vahvistaminen Koordinaatio Turun yliopisto Johtaja vararehtori Riitta Pyykkö Mukana 14 partneriyliopistoa https://sites.utu.fi/okmdigipeda/
LisätiedotMiten tutkia lähdekielen vaikutusta oppijankielen universaalina piirteenä?
Miten tutkia lähdekielen vaikutusta oppijankielen universaalina piirteenä? Esitelmä oppijankielen korpustyöpajassa 17.1.2008 Annekatrin Kaivapalu Tallinnan yliopisto Oppijankielen universaaleja piirteitä
LisätiedotFaculty of Philosophy. Master s Degree Programme in Comparative Cultural Studies. First name Last name. Main Title. Subtitle
Liite 10. Pro gradu -tutkielman kannen malli (Comparative Cultural Studies, pääaine englannin kieli) UNIVERSITY OF VAASA Faculty of Philosophy Master s Degree Programme in Comparative Cultural Studies
LisätiedotElina Harjunen Elina Harjunen
Elina Harjunen 28.4.2015 Elina Harjunen 28.4.2015 Äidinkielen ja kirjallisuuden 9. luokan oppimistulosten arviointi vuonna 2014: keskiössä kielentuntemus ja kirjoittaminen Kielentuntemuksen viitekehys
LisätiedotTHE TEHDESSÄ CONSTRUCTION OF FINNISH AND THE TYPICALITY OF ADVANCED LEARNER LANGUAGE IN THE LIGHT OF NATIVE USERS' GRAMMATICALITY JUDGEMENTS
THE TEHDESSÄ CONSTRUCTION OF FINNISH AND THE TYPICALITY OF ADVANCED LEARNER LANGUAGE IN THE LIGHT OF NATIVE USERS' GRAMMATICALITY JUDGEMENTS Kirsti Siitonen & Ilmari Ivaska FUXII Oulu TEHDESSÄ AND TEHTÄESSÄ
LisätiedotLast%update:%September%19,%2015% Publications%follow%the%classification%of%the%Finnish%Ministry%of%Education%and%Culture%in%2010%
Last%update:%September%19,%2015% Publications%follow%the%classification%of%the%Finnish%Ministry%of%Education%and%Culture%in%2010% A. RefereedScientificArticles(vertaisarvioidut%tieteelliset%artikkelit)
LisätiedotTekijöitä, jotka ennustavat vieraalla ja toisella kielellä lukemista ja kirjoittamista
Tekijöitä, jotka ennustavat vieraalla ja toisella kielellä lukemista ja kirjoittamista Ari Huhta Soveltavan kielentutkimuksen keskus Jyväskylän yliopisto ari.huhta@jyu.fi DIAgnosointi LUkeminen Kirjoittaminen
LisätiedotKoulun kielikasvatus S2- näkökulmasta Kielikasvatusfoorumi Finlandia-talo Jyrki Kalliokoski
Koulun kielikasvatus S2- näkökulmasta Kielikasvatusfoorumi Finlandia-talo 27.10. 2014 Jyrki Kalliokoski Humanistinen tiedekunta / jyrki.kalliokoski@helsinki.fi 29.10.2014 1 Kaksi kommenttia 1) Eurooppalaisen
LisätiedotPISA 2012 ENSITULOKSIA Pekka Kupari Jouni Välijärvi Koulutuksen tutkimuslaitos Jyväskylän yliopisto
PISA 2012 ENSITULOKSIA Pekka Kupari Jouni Välijärvi Koulutuksen tutkimuslaitos Jyväskylän yliopisto PISA 2012 Programme for International Student Assessment Viides tutkimus PISA-ohjelmassa: pääalueena
Lisätiedot20 3. - 77. - 65 68. KÄYDÄ
2 20 3 4 5 77 6 7 65 68 8 Cambridge Idioms Dictionary / [ d E Walter] Cambridge : CUP, 2006 505 p 9 Oxford Dictionary of Idioms / [ d J Siefring] Oxford : OUP, 2005 340 p 10 Oxford Idioms Dictionary for
LisätiedotKUULLUNYMMÄRTÄMISTAIDOT SUOMENKIELISESSÄ KIELIKYLVYSSÄ
Kalaja, P. & L. Nieminen (toim.) 2000. Kielikoulussa kieli koulussa. AFinLAn vuosikirja 2000. Suomen soveltavan kielitieteen yhdistyksen julkaisuja no. 58. Jyväskylä. s. 45 67. KUULLUNYMMÄRTÄMISTAIDOT
LisätiedotTOISEN KOTIMAISEN KIELEN JA VIERAIDEN KIELTEN SÄHKÖISTEN KOKEIDEN MÄÄRÄYKSET
TOISEN KOTIMAISEN KIELEN JA VIERAIDEN KIELTEN SÄHKÖISTEN KOKEIDEN MÄÄRÄYKSET 25.9.2015 Näitä määräyksiä sovelletaan rinnan paperikokeiden määräysten kanssa kevään 2018 tutkintoon saakka. Näitä määräyksiä
LisätiedotKielten oppiminen ja muuttuva maailma
Kielten oppiminen ja muuttuva maailma Tarja Nikula (Soveltavan kielentutkimuksen keskus) Anne Pitkänen-Huhta (Kielten laitos) Peppi Taalas (Kielikeskus) Esityksen rakenne Muuttuvan maailman seuraamuksia
LisätiedotHyvinvointikysely 2017 Yläkoulu ja toinen aste Joensuun kaupunki
Hyvinvointikysely 2017 Yläkoulu ja toinen aste Joensuun kaupunki Tulkintaohjeita Tässä raportissa käytetty seuraavia värikoodeja: - Suorat jakaumat (kaikki vastaajat), keskiarvot 1,0 2,99 Heikko taso 3,0
LisätiedotMot starkare tvåspråkighet i stadens service Kohti vahvempaa kaksikielisyyttä kaupungin palveluissa
Mot starkare tvåspråkighet i stadens service Kohti vahvempaa kaksikielisyyttä kaupungin palveluissa SKILLNADEN II Samverkan som strategi MUUTOS II Strategiana yhteistyö 24.11.2015 Tua Heimonen Specialplanerare,
LisätiedotLukutaidon kehitykseen yhteydessä olevia tekijöitä luokalla
Lukutaidon kehitykseen yhteydessä olevia tekijöitä 1.-2. luokalla Jyväskylän yliopisto Kielellisen kehityksen yhteys lukutaitoon Esikielelliset Sanavarasto Lauseet ja taivutukset Kielellinen tietoisuus
LisätiedotOppijan itsearviointitaidot
Oppijan itsearviointitaidot Kielten uudet opetussuunnitelmat eväitä laatijoille ja toteuttajille Tulevaisuuden tendenssejä ja taitoja Yhteiskunnassa tapahtuvat muutokset ja koulutusjärjestelmä? Tieto-
LisätiedotYhdyssana suomen kielessä ja puheessa
Yhdyssana suomen kielessä ja puheessa Tommi Nieminen Jyväskylän yliopisto Anna Lantee Tampereen yliopisto 37. Kielitieteen päivät Helsingissä 20. 22.5.2010 Yhdyssanan ortografian historia yhdyssanan käsite
Lisätiedot1. luokan kielivalinta. A1-kieli Pia Bärlund Palvelupäällikkö
1. luokan kielivalinta A1-kieli Pia Bärlund Palvelupäällikkö 014-266 4889 pia.barlund@jkl.fi 21.3.2017 21.3.2017 2 Yleistietoa Jyväskylässä valittavissa A1-kieleksi saksa, ruotsi, venäjä ja englanti. Opetuksen
LisätiedotKielitietoisuuden merkitys koulutuskeskustelussa. Jenni Alisaari & Heli Vigren OKL Turku
Kielitietoisuuden merkitys koulutuskeskustelussa Jenni Alisaari & Heli Vigren OKL Turku Mikä on DivEd? - kieli- ja kulttuuritietoisen opettajuuden ja opettajankoulutuksen kehittämishanke - opetus- ja kulttuuriministeriön
LisätiedotKYSELYLOMAKE: FSD3101 KANSALAISKESKUSTELU RUOTSIN KIELESTÄ: KONTROLLI- KYSELY 2014
KYSELYLOMAKE: FSD3101 KANSALAISKESKUSTELU RUOTSIN KIELESTÄ: KONTROLLI- KYSELY 2014 QUESTIONNAIRE: FSD3101 CITIZEN DELIBERATION ON THE SWEDISH LANGUAGE AND SWEDISH-SPEAKING MINORITY IN FINLAND: CONTROL
LisätiedotKieli merkitys ja logiikka. 2: Helpot ja monimutkaiset. Luento 2. Monimutkaiset ongelmat. Monimutkaiset ongelmat
Luento 2. Kieli merkitys ja logiikka 2: Helpot ja monimutkaiset Helpot ja monimutkaiset ongelmat Tehtävä: etsi säkillinen rahaa talosta, jossa on monta huonetta. Ratkaisu: täydellinen haku käy huoneet
LisätiedotKorpuspohjainen tutkimus ruotsinkielisten suomenoppijoiden paikallissijojen käytöstä kirjallisessa tuotannossa
The 5th autumn seminar of Tallinn University 27.10.2010 Korpuspohjainen tutkimus ruotsinkielisten suomenoppijoiden paikallissijojen käytöstä kirjallisessa tuotannossa Tuija Määttä Umeå universitet Institutionen
LisätiedotPikapaketti logiikkaan
Pikapaketti logiikkaan Tämän oppimateriaalin tarkoituksena on tutustua pikaisesti matemaattiseen logiikkaan. Oppimateriaalin asioita tarvitaan projektin tekemisessä. Kiinnostuneet voivat lukea lisää myös
LisätiedotSummanen Anna-Mari TERVEYSTIEDON OPPIMISTULOKSET PERUSOPETUKSEN PÄÄTTÖVAIHEESSA 2013
TERVEYSTIEDON OPPIMISTULOKSET PERUSOPETUKSEN PÄÄTTÖVAIHEESSA 2013 OPPIMISTULOSTEN ARVIOINTI Kevät 2013 Perusopetuksen päättövaihe Arviointiin osallistui 3 652 oppilasta, joista 1. tyttöjä 1 754 (48,0 %)
LisätiedotSuomen kielen opinnot maahanmuuttajien ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavassa koulutuksessa
Suomen kielen opinnot maahanmuuttajien ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavassa koulutuksessa Asiantuntijayksikön päällikkö, opetusneuvos Leena Nissilä SUOMEN KIELI perusoletuksena on, että opiskelija
LisätiedotKIELIKESKUKSEN OPETUS FILOSOFISEN TIEDEKUNNAN OPISKELIJOILLE LUKUVUONNA
KIELIKESKUKSEN OPETUS FILOSOFISEN TIEDEKUNNAN OPISKELIJOILLE LUKUVUONNA 2013-14 FILOSOFINEN TIEDEKUNTA JOENSUUN KAMPUS TUTKINTORAKENNE laajuus koodi Ajalla Joensuu PSYKOLOGIA 3 8013051 Skills for Students
LisätiedotKonstruktiokielioppi ja osittaisen produktiivisuuden arvoitus
HELSINGIN YLIOPISTO HELSINGFORS UNIVERSITET UNIVERSITY OF HELSINKI Konstruktiokielioppi ja osittaisen produktiivisuuden arvoitus Antti Leino antti.leino@cs.helsinki.fi 13.12.2006 Johdanto Konstruktiokielioppi
LisätiedotInformation on Finnish Language Courses Spring Semester 2018 Päivi Paukku & Jenni Laine Centre for Language and Communication Studies
Information on Finnish Language Courses Spring Semester 2018 Päivi Paukku & Jenni Laine 4.1.2018 Centre for Language and Communication Studies Puhutko suomea? -Hei! -Hei hei! -Moi! -Moi moi! -Terve! -Terve
LisätiedotKODA-LASTEN KAKSIKIELISYYDEN KEHITYS. Laura Kanto
KODA-LASTEN KAKSIKIELISYYDEN KEHITYS Laura Kanto Johdanto Lapsella on synnynnäinen valmius omaksua kielet, joita hänen ympäristössään aktiivisesti käytetään. Kahden kielen samanaikainen kehittyminen on
LisätiedotKokemuksia varhaisesta kieltenopetuksesta Paula Keskinen Jyväskylän steinerkoulu
Kokemuksia varhaisesta kieltenopetuksesta Paula Keskinen Jyväskylän steinerkoulu 11.10.2019 Jyväskylän steinerkoulu Perustettu 1983 n. 170 oppilasta (esiopetus, 1-9) Yksityiskoulu, valtionavun piirissä
LisätiedotTotta kirjoitetun keskustelun dialogipartikkeli?
Totta kirjoitetun keskustelun dialogipartikkeli? VAKKI-Symposium 13.2.2015 Liisa Kääntä Vaasan yliopisto Lähtökohdat kirjoitettu Puheen ja kirjoituksen erot ja yhteneväisyydet keskustelu (Välitteinen)
LisätiedotLauseen käsitteestä ja käsittämättömyydestä SVK:ssa
SVKA112/212 Morfologia ja syntaksi, 6 op (kl08, IV) Lauseen käsitteestä ja käsittämättömyydestä SVK:ssa Esimerkki I Viittoma vai lause? Tommi Jantunen Jyväskylän yliopisto, kielten laitos, suomalainen
LisätiedotMONIMUTKAINEN TAPAUS: MORFOSYNTAKTINEN NÄKÖKULMA VARHAISEN LAPSENKIELEN KOMPLEKSISUUTEEN
lektiot MONIMUTKAINEN TAPAUS: MORFOSYNTAKTINEN NÄKÖKULMA VARHAISEN LAPSENKIELEN KOMPLEKSISUUTEEN LEA NIEMINEN VÄITÖKSENALKAJAISESITELMÄ JYVÄSKYLÄN YLIOPISTOSSA 21. KESÄKUUTA 2007 Lapsen kielen kehityksen
LisätiedotOpetussuunnitelmakysely - Oppilaat OPS-kysely, yhteenveto/kaikki koulut
Opetussuunnitelmakysely - Oppilaat OPS-kysely, yhteenveto/kaikki koulut Mäntsälä n = 1613 Oletko kokenut, että seuraavia asioita on mielestäsi enemmän, saman verran tai vähemmän kuin Oppitunnilla istutaan
LisätiedotPasi Mattila Jukka Miettunen
Pasi Mattila Jukka Miettunen Tulevaisuuden koulu -ohjelma Future School Of Finland City of Oulu Sir Ken Robinson Youngsters and modern learning environments Two Learning Environments: past and present
LisätiedotEuropean Survey on Language Competences (ESLC) EU:n komission tutkimus vieraiden kielten osaamisesta EU-maissa www.surveylang.org
European Survey on Language Competences (ESLC) EU:n komission tutkimus vieraiden kielten osaamisesta EU-maissa www.surveylang.org ESLC pähkinänkuoressa PISA-tutkimusten kaltainen OECD Organization for
LisätiedotFT Henna Makkonen-Craig Äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksen foorumi 2. 3.8.2011
FT Henna Makkonen-Craig Äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksen foorumi 2. 3.8.2011 Esityksen rakenne Johdannoksi Tekstilajin eli genren määrittelyä Millaisin eri tavoin tekstilajia voidaan tutkia? Millaisista
LisätiedotLUONTAISEN UUDISTAMISEN ONGELMAT POHJOIS-SUOMESSA SIEMENSADON NÄKÖKULMASTA. Anu Hilli Tutkija Oamk / Luonnonvara-alan yksikkö
LUONTAISEN UUDISTAMISEN ONGELMAT POHJOIS-SUOMESSA SIEMENSADON NÄKÖKULMASTA Anu Hilli Tutkija Oamk / Luonnonvara-alan yksikkö LUONTAINEN UUDISTAMINEN Viimeisen kymmenen vuoden aikana metsiä on uudistettu
LisätiedotJuttu luistaa: åk 3-6
A-finska Juttu luistaa: åk 3-6 - enspråkiga elever/elever med elementära kunskaper i finska Textbok - 25 kapitel + fyra tematexter - 6 inlärningshelheter - varje kapitel > två texter av olika svårighetsgrad
LisätiedotLOGIIKKA johdantoa
LOGIIKKA johdantoa LUKUTEORIA JA TO- DISTAMINEN, MAA11 Logiikan tehtävä: Logiikka tutkii ajattelun ja päättelyn sääntöjä ja muodollisten päättelyiden oikeellisuutta, ja pyrkii erottamaan oikeat päättelyt
LisätiedotLapsen kaksikielisyyden tukeminen. Marjatta Takala erityispedagogiikan professori 2018
Lapsen kaksikielisyyden tukeminen Marjatta Takala erityispedagogiikan professori 2018 Kaksikielisyyden määrittely VÄLJÄ: Henkilö on kaksikielinen, jos hän osaa kommunikoida sujuvasti molemmilla kielillä.
Lisätiedotosassa III max-pist pistem pistemäärä osan III maksimista III:N MAX 30 Z Y X (X/Y)xZ=Å Åx0,3 TEHTÄVÄ
Helsingin yliopiston humanistinen tiedekunta/valintakoe 19.5.2017 Kotimaisten kielten ja kirjallisuuksien kandiohjelma/suomen kieli ja kulttuuri MALLIKAAVAKE KOKELAAN NIMI Meikäläinen, Maija KOKELAAN TUNNISTE
LisätiedotSanaluokkajäsennystä rinnakkaisilla transduktoreilla
Sanaluokkajäsennystä rinnakkaisilla transduktoreilla Nykykielten laitos FIN-CLARIN-seminaarissa 4. marraskuuta 2010 Sanaluokkajäsennys Mr. Gelbert also has fun with language. NNP NNP RB VBZ NN IN NN. Sanaluokkajäsennin
LisätiedotVAASAN YLIOPISTO Humanististen tieteiden kandidaatin tutkinto / Filosofian maisterin tutkinto
VAASAN YLIOPISTO Humanististen tieteiden kandidaatin tutkinto / Filosofian maisterin tutkinto Tämän viestinnän, nykysuomen ja englannin kandidaattiohjelman valintakokeen avulla Arvioidaan viestintävalmiuksia,
LisätiedotERIKOISKIELET JA KÄÄNNÖSTEORIA VAKKI-symposiumi XXIV. Vaasa FACKSPRÅK OCH ÖVERSÄTTNINGSTEORI VAKKI-symposium XXIV. Vasa
ERIKOISKIELET JA KÄÄNNÖSTEORIA VAKKI-symposiumi XXIV. Vaasa 7. 8.2.2004 FACKSPRÅK OCH ÖVERSÄTTNINGSTEORI VAKKI-symposium XXIV. Vasa 7 8.2.2004 FACHSPRACHEN UND ÜBERSETZUNGSTHEORIE VAKKI-Symposium XXIV.
LisätiedotInformation on Finnish Courses Autumn Semester 2017 Jenni Laine & Päivi Paukku Centre for Language and Communication Studies
Information on Finnish Courses Autumn Semester 2017 Jenni Laine & Päivi Paukku 24.8.2017 Centre for Language and Communication Studies Puhutko suomea? -Hei! -Hei hei! -Moi! -Moi moi! -Terve! -Terve terve!
LisätiedotKielikylpykoulutuksen koulutusohjelma. sisältö ja rakenne Eija Heinonen-Özdemir
Kielikylpykoulutuksen koulutusohjelma sisältö ja rakenne 26.8.2016 Eija Heinonen-Özdemir Perustutkinnot Humanististen tieteiden kandidaatin tutkinto (HuK) on humanistisen alan alempi korkeakoulututkinto,
LisätiedotPROFESSORILUENTO. Professori Heini-Marja Järvinen. Kasvatustieteiden tiedekunta. Vieraiden kielten didaktiikka
PROFESSORILUENTO Professori Heini-Marja Järvinen Vieraiden kielten didaktiikka Kasvatustieteiden tiedekunta 30.9.2015 Professori Heini-Marja Järvinen pitää professoriluentonsa päärakennuksen Tauno Nurmela
LisätiedotKielistrategiasta toiminnasta
Kielistrategiasta toiminnasta Heidi Rontu FT, Dos, Aalto-yliopisto, heidi.rontu@aalto.fi Kerstin Stolt, Arcada ammattikorkeakoulu kerstin.stolt@arcada.fi Session ohjelma Alustus kielistrategioista Aalto-yliopisto
LisätiedotViron kielen vaikutus suomen kielen verbien ja niiden rektioiden oppimiseen
lektiot Viron kielen vaikutus suomen kielen verbien ja niiden rektioiden oppimiseen Leena Nissilä Väitöksenalkajaisesitelmä Oulun yliopistossa 3. joulukuuta 2011 Kieleni rajat ovat maailmani rajat, kirjoitti
Lisätiedot3 9-VUOTIAIDEN LASTEN SUORIUTUMINEN BOSTONIN NIMENTÄTESTISTÄ
Puhe ja kieli, 27:4, 141 147 (2007) 3 9-VUOTIAIDEN LASTEN SUORIUTUMINEN BOSTONIN NIMENTÄTESTISTÄ Soile Loukusa, Oulun yliopisto, suomen kielen, informaatiotutkimuksen ja logopedian laitos & University
LisätiedotLukumummit ja -vaarit Sanavaraston kartuttamista kaunokirjallisuuden avulla
Kuka lukisi minut seminaari, Tampere 10.11.2017 Hanna Pöyliö, Niilo Mäki Instituutti Lukumummit ja -vaarit Sanavaraston kartuttamista kaunokirjallisuuden avulla @lukumummit 1 Hyvä sanastoharjoitus Sanasto
LisätiedotHelsingin kaupunki Pöytäkirja 3/ (5) Opetuslautakunta OTJ/
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/2017 1 (5) 31 Opetuslautakunnan lausunto kaupunginhallitukselle valtuutettu Mari Holopaisen ym. aloitteesta vieraan kielen oppimisen varhaistamisesta HEL 2016-012068 T 00
LisätiedotAktivoivat opetusmenetelmät opiskelijoiden kokemana
Aktivoivat opetusmenetelmät opiskelijoiden kokemana Kysely kasvatustieteen opiskelijoille ja yliopistopedagogisiin koulutuksiin osallistuneille yliopisto-opettajille Mari Murtonen & Katariina Hava, Turun
LisätiedotWHO-Koululaistutkimus 2014 WHO-Skolelevstudie 2014
WHO-Koululaistutkimus 2014 WHO-Skolelevstudie 2014 Kansainvälinen pitkäkestoinen koulukyselytutkimus, jossa tarkastellaan kouluikäisten lasten ja nuorten terveyskäyttäytymistä ja elämäntyylejä eri konteksteissa.
LisätiedotKorkeakoulujen ruotsin opetus - lakia ja asetusta vai oppimisen paloa
Korkeakoulujen ruotsin opetus - lakia ja asetusta vai oppimisen paloa ROKK- seminaari Helsinki 20.05.2015 Peppi Taalas Kielikeskus Jyväskylän yliopisto peppi.taalas@jyu.fi Keskeisinä ajatuksina Fokus opedamisesta
Lisätiedotr = 0.221 n = 121 Tilastollista testausta varten määritetään aluksi hypoteesit.
A. r = 0. n = Tilastollista testausta varten määritetään aluksi hypoteesit. H 0 : Korrelaatiokerroin on nolla. H : Korrelaatiokerroin on nollasta poikkeava. Tarkastetaan oletukset: - Kirjoittavat väittävät
Lisätiedot11th International Congress for Finno-Ugric Studies
11th International Congress for Finno-Ugric Studies VIRSU symposium 9.-14.8.2010 Piliscsaba Corpus-based Analysis of how Swedish-speaking students learning Finnish use the local cases in text production
LisätiedotTausta tutkimukselle
Näin on aina tehty Näyttöön perustuvan toiminnan nykytilanne hoitotyöntekijöiden toiminnassa Vaasan keskussairaalassa Eeva Pohjanniemi ja Kirsi Vaaranmaa 1 Tausta tutkimukselle Suomessa on aktiivisesti
LisätiedotMannerheimin Lastensuojeluliiton tutkimussäätiön ja Mannerheimin Lastensuojeluliiton seminaari
2010 erityisopetusreformin selostus ja kytkentä yläkouluun ja toisen asteen koulutukseen erityisesti toisen asteen valinnan näkökulmasta: Ketkä, mihin, millaisin seurauksin? Mannerheimin Lastensuojeluliiton
LisätiedotItseorganisoituvat hermoverkot: Viitekehys mielen ja kielen, aivokuoren ja käsitteiden tarkasteluun
Itseorganisoituvat hermoverkot: Viitekehys mielen ja kielen, aivokuoren ja käsitteiden tarkasteluun Timo Honkela Kognitiivisten järjestelmien tutkimusryhmä Adaptiivisen informatiikan tutkimuskeskus Tietojenkäsittelytieteen
LisätiedotMikaEL Kääntämisen ja tulkkauksen tutkimuksen symposiumin verkkojulkaisu
MikaEL Kääntämisen ja tulkkauksen tutkimuksen symposiumin verkkojulkaisu Päivitetty 27.10.2014 Julkaisun kustantajana on Suomen kääntäjien ja tulkkien liitto. Julkaisuun hyväksytään ennen julkaisemattomia
LisätiedotEspoon kaupunki Pöytäkirja 148
28.09.2016 Sivu 1 / 1 2760/2016 12.01.00.00 148 Ruotsin kielikylpyopetuksen oppilasvalintaperusteiden muuttaminen Valmistelijat / lisätiedot: Ilpo Salonen, puh. 050 354 6840 Jemina Sirviö, puh. 043 8265234
LisätiedotKielitaito. Suomalaisen koulujärjestelmän kieliopinnot
1 Suomalaisen koulujärjestelmän kieliopinnot 2 Suomalaisen koulujärjestelmän kieliopinnot A1-kieli A2-kieli B1-kieli B2-kieli B3-kieli Viimeistään perusopetuksen 3. vuosiluokalla alkava, ensimmäinen vieras
LisätiedotKielikylpykoulutuksen koulutusohjelma. sisältö ja rakenne. 27.8.2015 Eija Heinonen-Özdemir
Kielikylpykoulutuksen koulutusohjelma sisältö ja rakenne 27.8.2015 Eija Heinonen-Özdemir Perustutkinnot Humanististen tieteiden kandidaatin tutkinto (HuK) on humanistisen alan alempi korkeakoulututkinto,
LisätiedotLukuvalmiuksien kehittyminen varhaislapsuudessa
Lukuvalmiuksien kehittyminen varhaislapsuudessa Akatemiatutkija Minna Torppa (minna.p.torppa@jyu.fi) Luetaan yhdessä lapsen kanssa Koulutuspäivä, Aluehallintovirasto Joensuu 4.5.2018 JYU. Since 1863. 3.5.2018
LisätiedotInformation on Finnish Language Courses Spring Semester 2017 Jenni Laine
Information on Finnish Language Courses Spring Semester 2017 Jenni Laine 4.1.2017 KIELIKESKUS LANGUAGE CENTRE Puhutko suomea? Do you speak Finnish? -Hei! -Moi! -Mitä kuuluu? -Kiitos, hyvää. -Entä sinulle?
LisätiedotPitäisi olla semmosta lämpöö VÄLITTÄVÄN OPETTAJAN 10 TEESIÄ
KOULU TURVAPAIKKANA? oppilaan psyykkistä hyvinvointia edistämässä Jyväskylä 5.11.2015 Pitäisi olla semmosta lämpöö VÄLITTÄVÄN OPETTAJAN 10 TEESIÄ Tanja Äärelä KT, yliopistonlehtori, Lapin yliopisto erityisluokanopettaja,
Lisätiedot